on kivaa! Sairaanhoitajaksi opiskeleminen Uusia kokemuksia, työharjoittelua ja bileitä Vauhdikas päivä ambulanssin kyydissä

Transkriptio

1 Vauhdikas päivä ambulanssin kyydissä Testaa, millainen työ sopii sinulle! Lumilautailija selvisi aivovammasta Uusia kokemuksia, työharjoittelua ja bileitä Sairaanhoitajaksi opiskeleminen on kivaa!

2 Seikkaile sosiaali- ja terveysalalle! Tarinoita, uutisia ja vinkkejä tarjolla osoitteessa arvostan.fi PILLIT PÄÄLLÄ PÄIN PUNAISIA! Ambulanssissa työskentelevien ensihoitajien päivästä ei vauhtia puutu. OLI SYNKKÄ JA MYRSKYINEN YÖ Öisessä sairaalassa sattuu ja tapahtuu. AIKUISTEN OIKEISSA TÖISSÄ Työharjoittelussa tai kesätöissä on hyvä testata, tykkääkö työstä vai ei. Lue myös vinkit TET-paikan hakemiseen! AMIKSEEN VAI KORKEAKOULUUN? Ammattioppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa opiskelleet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kertovat omasta työstään. LÖYDÄ OMA JUTTUSI Kiehtooko tutkimustyö vai teetkö mieluummin käsilläsi? Testi kertoo, millainen työ sopii sinulle ja miten siihen voi valmistua. TAKAISIN RINTEESEEN! Lumilautailija Mikko Sjöblom kaatui hyppyrissä ja sai pahan aivovamman. Osaavien ammattilaisten avulla hän selvisi takaisin laudalle. MONTA TIETÄ UNELMA-AMMATTIIN Duuni esittelee Suomen koulutusjärjestelmän kiemurat. TULE SELLAISENA KUIN OLET Pääsykokeet kannattaa ottaa rennosti mutta tosissaan. Rokotusharjoituksia, kavereita ja juhlimista opiskelu on elämän parasta aikaa! Mitä saadaan, kun yhdistetään liuta tyttöjä, pari poikaa ja uuden opiskelupaikan tuomat haasteet? Meistä kaikista tulee ehkä jonain päivänä sairaanhoitajia. Ensimmäisten kouluviikkojen aikana ympärilleni on kasautunut tiivis porukka, vaikka kukaan ei tuntenut toisiaan aikaisemmin. Muutaman päivän pohdinnan jälkeen päätämme yhden tytön kanssa perustaa kaverikämpän. Kirjaston varaushässäkätkin saa unohtaa, kun tenttikirjat voi lainata kätevästi ja ilmaiseksi seinän takaa! Läheltä löytyy aina juttelukaveri, ja kotoa pois muuttaminen ei enää tunnukaan niin yksinäiseltä. Ryhmätöiden, projektien, työharjoitteluiden ja luentojen väliin mahdutamme lukuisia bileitä, luokan pikkujouluja ja opiskelijaristeilyjä. Olemme kaikki päätyneet kouluun eri puolilta Suomea, mutta se ei menoa haittaa. On helppo pyytää tuttua kaveria koekaniiniksi verikokeen ottoon tai antautua itse leikkirokotteen ottajaksi. Pieni yhteisömme tutustuu toisiinsa yhä paremmin. Seuraavana syksynä olemme mukana toteuttamassa uusien opiskelijoiden koulun aloitusta. Koko kevät on suunniteltu yhdessä tehtäväratoja, hauskanpitoa ja erilaisia ryhmäyttämisleikkejä. Nyt kun opiskeluaika on lopuillaan, kaveriporukastamme on kasvanut tiivis ystävien joukko. Takana on paljon yhteisiä kokemuksia ja seikkailuja ja uudet odottavat! Anna Hakala Kirjoittaja opiskelee Karaoke kuuluu ehdottomasti Helsinginkadun Approon. Taiotaan sulle pidemmät ripset ja sit tanssilattialle! Ystävien kanssa illanvietossa. Usein on niin kivaa, että intoudutaan tanssimaan pöydillä. sairaanhoitajaksi Laurea-ammattikorkeakoulussa. Julkaisijat Taloudellinen Tiedotustoimisto ry Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto ry Terveyspalvelualan Liitto ry Tilaukset TAT, Koulupalvelu Markus Erhovaara Puhelin (09) Päätoimittajat Mikko Kuivalainen Aino Närkki Jarno Talvitie Toimitus T-Media Oy Toimituspäällikkö Anna Munsterhjelm Toimittajat Tiina Leppiniemi Marjo Pajunen Päivikki Pietarila Päivi Piispa Valokuvaajat Teemu Granström Noomi Ljungdell Harri Nurminen Mikko Vähäkangas Ulkoasu Maria Taari Paino Punamusta Painos ISSN Kannen kuva Teemu Granström Hyvä asu - ja bileet on taattu! Goom-risteilyn huumaa. Täällä ei nukuta ja bileet kestävät läpi risteilyn! Helsinginkadun Approssa tarkoitus on kerätä leimoja eri baareista, ja ansaita niillä haalarimerkkejä. Paras meno hyvällä porukalla!

3 Lanssarin päivään kuuluu yllättäviä tilanteita ja nopeita lähtöjä. Duuni hyppäsi ambulanssin matkaan katsomaan, mitä yhden iltapäivän aikana ehtii tapahtua. Pillit soiden PÄIN PUNAISIA Teksti Päivikki Pietarila Kuvat Teemu Granström AINA kannattaa syödä, kun se on mahdollista, neuvoo Katja Hakala. Ja aina kannattaa käydä vessassa, sillä ei voi tietää, koska sinne seuraavan kerran pääsee. Katja ja Greta Westermark lounastavat Uudenmaan sairaankuljetus Oy:n keittiössä Vantaalla. Työvuoro on alkanut aamuseitsemältä ja päättyy yhdeltätoista illalla. Siinä välissä naiset ajavat Vantaa 196 -ambulanssilla sinne, minne Heikki siis hätäkeskus käskee. Pöydällä olevista käsipuhelimista kuuluu Keski- ja Itä-Uudenmaan hätäkeskuksen ja pelastusyksiköiden välinen yhteydenpito. Juuri kun salaatit on saatu syötyä, Heikki kutsuu Vantaa 196:sta. Olet herännyt minuutti sitten ja tajuat ajavasi sataaneljääkymppiä. Päivän kahdeksas keikka Katja hyppää kuskin paikalle. Lähi- ja sairaanhoitajaksi aikoinaan valmistunut nainen on tullut taloon jo Varsinainen työpaikka on Vihdin sairaankuljetus Oy, ja Vantaalla Katja käy keikalla pari kertaa kuussa. Greta nousee viereiselle penkille. Hän valmistui tänä keväänä lähihoitajaksi ensihoidon koulutusohjelmasta ja on tehnyt ambulanssikeikkaa nyt muutaman kuukauden ajan. Navigaattori ohjaa auton vantaalaiseen hoitokotiin, jonka asukas on kärsinyt kuumeesta viikon ajan. Päivää, tutkitaan teitä tässä, Katja sanoo rouvalle. Hän mittaa verenpaineen, happisaturaation ja sydämen sykkeen Gretan kirjatessa tietoja ylös. Tutkimuksen perusteella vanha rouva päätetään kuskata Peijaksen sairaalaan. Sinne suuri osa Vantaan kyydeistä yleensä päätyykin. Perillä naiset moikkaavat päivystyksen tutuille työntekijöille. Kuudes kerta täällä tänään, ja tuskin jää viimeiseksi. Berttakyydillä kohteeseen Hätäkeskus seuraa, missä ambulanssit liikkuvat ja hälyttää aina lähimmän auton sinne, missä apua tarvitaan. Kun potilas saadaan perille, tulee seuraava keikka yleensä puolen minuutin sisään. Tätä mä just tarkoitin, Katja sanoo, kun puhelin piippaa seuraavan tehtävän merkiksi. 4 5

4 Tuli berttakyyti, viitsitkö vähän jeesata, hän pyytää, jotta vanha rouva saadaan paareilta sairaalasänkyyn. Nyt pitää mennä ja lujaa! Hätäkeskus luokittelee tehtävät kiireellisyyden mukaan A:sta D:een. A:ssa riski on suurin, mutta myös B eli bertta ajetaan hälytysajona ja potilas tarvitsee kiireellistä hoitoa. Ambulanssi starttaa Peijaksen pihasta, ja Greta kehottaa kiinnittämään turvavyöt. Radiopuhelin syytää lisätietoja. Viiden minuutin ajomatkan jälkeen tehtävä muuttuu A:ksi. Pillit soivat, ja vauhti kohoaa lähelle satasta. Hälytysvalo vilkkuen painetaan päin punaisia, mutta onneksi risteyksessä ei ole muita. Autot siirtyvät edestä kiltisti tien oikeaan reunaan. Varovainen täytyy kuitenkin olla, sillä punaista päin ajava on aina syyllinen, jos jotain sattuu. Hetken kuluttua radiopuhelin kertoo, että uhri on menehtynyt. Ambulanssi jatkaa kuitenkin täyttä kyytiä, kunnes keskus ilmoittaa, että keikka on X-9, siis peruttu. Riittävä määrä yksiköitä on jo paikalla, eikä lisävoimia enää tarvita. Huh. A-kyydit ovat ammattilaisellekin jännittäviä. Siellä on paljon porukkaa, muita ambulansseja, Medi-Heli, ehkä paloautojakin. Hirveä härdelli siis, Katja ja Greta kuvaavat. Elvytys jännittää aina. Kun tilanne menee meidän osalta ohi, niin tuntuu tietysti helpottuneelta. Pahinta on, kun berttakeikka tulee keskellä yötä. Olet herännyt minuutti sitten ja tajuat tien päällä ajavasi sataaneljääkymppiä kohteeseen, Greta kertoo. Seuraava potilas Auto palaa asemalle. Sopivasti kahvitauolle. Täällä nakutellaan potilaiden tiedot koneelle, nukutaan, syödään ja parannetaan maailmaa tai kuurataan autoa, kuten kollega nyt tekee. Täällä viljellään myös hurttia huumoria, Greta sanoo. Pitää olla huumorintajua. Potilaatkin tykkäävät, kun heitetään vähän vitsiä. Tämä työ riittää aktivismiksi, vapaa-ajalla ei tarvitse enää mennä mukaan SPR:n toimintaan, Katja heittää. Kauan ei kaksikko ehdi levätä, kun puhelin ilmoittaa seuraavan tehtävän: Potilaan kiireetön kuljetus palvelutalosta Peijakseen. Mutta ei tiedä, mihin V 196 vielä illan aikana päätyy. Koska potilaat pitää ensisijaisesti hoitaa kotikunnassaan, voi ambulanssi yllättäen joutua ajamaan vaikka Rovaniemelle. Oli synkkä ja myrskyinen Yötöissä sattuu ja tapahtuu hoitaja voi joutua vaikka pelastamaan potilaan hengen housut puolitangossa. YÖ... Teksti Anna Munsterhjelm Lähihoitaja Saaran työpaikalla pienessä vanhainkodissa valmistauduttiin joulujuhlaan, joten yövuorolaisten lisäksi pari muutakin hoitajaa oli jäänyt iltayhteentoista asti koristelemaan kuusta ja leipomaan herkkuja. Yhtäkkiä valot sammuivat: sähköt olivat katkenneet. Pyörittelimme peukaloita ja odotimme valoja takaisin. Pian vanhainkodin asukkaatkin huomasivat sähkön puuttumisen ja tipahtelivat yksitellen oleskeluhuoneeseen. Aamuyöstä vuoroon tullut hoitaja löysi meidät kaikki sohvilta istuskelemasta, piparit oli syöty ja kynttilät poltettu. Keskeyttäjä tuli kuitenkin kreivin aikaan tuli oli levinnyt erään asukkaan pitelemästä kynttilästä tämän vaatteisiin eikä kukaan ollut unenpöpperössään sitä huomannut. Syliin pamautettu tyyny taisi olla aika ikävä herätys, Saara naureskelee muistolleen. Tutussa paikassa öiset sattumukset huvittavat, mutta vieraassa ympäristössä pimeys ei aina vedä suuta hymyyn. Sen tietää ainakin erikoissairaanhoitaja Essi, joka on ollut Punaisen ristin avustustöissä ympäri maailmaa. Kosovossa ei koskaan tiennyt, millainen potilas ovesta tulee seuraavaksi. Eräänä yönä kenttäsairaalaan tuotiin pahasti haavoittunut mies, jonka kasvoja emme saaneet nähdä. Teimme mitä voimme, minkä jälkeen saattajat veivät hänet taas pois puhumatta koko aikana sanaakaan. Ensihoitaja Kimmon vauhdikkaassa työssä tapahtuu ympäri vuorokauden. Kun ambulanssia hälytetään, on lähdettävä välittömästi matkaan, vaikka sitten ilman housuja. Fakta Sosiaali- ja terveysalalla tehdään paljon vuorotyötä. Yötyö on välttämätöntä, sillä esimerkiksi sairaaloiden ja vanhainkotien on pyörittävä myös auringon laskettua. Joillekin vuorokausirytmin kääntäminen päälaelleen sopii hyvin, toiset taas menevät siitä sekaisin. Yöllä töitä tekevän täytyy kuitenkin osata huolehtia omasta jaksamisestaan erityisen hyvin. Kerran kutsu kävi, kun olimme vasta aloittaneet yövuoromme. Kaveri veti juuri housuja jalkaan, mutta onnistui söheltämään vetoketjun jumiin. Kiskominen ei auttanut: sen keikan hän hoiti vyötärö pakaroiden puolivälissä roikkuen. Matkaan lähdetään usein myös kesken ruokatauon. Kimmo kertoo, kuinka hän vasta uraansa aloittaessaan oli juuri tilaamassa yöpurtavaa grillikioskilta, kun hälytys tuli. Tohkeissani työnsin hampurilaisen taskuun ja hyppäsin autoon. Vasta pyykkejä kerätessäni muistin hyvän säilytyspaikan

5 Työharjoittelu antaa rohkeutta Minuun luotettiin ja annettiin tehdä myös virheitä se antoi rohkeutta lähteä oikeasti työelämään. TET-jakso, kesätyöt ja työharjoittelu ovat mahtavia tilaisuuksia eri ammattien kokeilemiseen. Mervi Ruostetsaari tutustui hoitoalaan ensimmäisen kerran ysiluokalla ja löysi oman juttunsa. Teksti Anna Munsterhjelm Kuvat Noomi Ljungdell Mervi Ruostetsaari, 2, lähti opiskelemaan lähihoitajaksi heti yläasteen jälkeen, mutta oli ehtinyt raapaista alan pintaa jo yhdeksännen luokan TET-jaksolla. Terveyskeskuksen vuodeosastolla vietettyyn viikkoon mahtui vanhusten kanssa oleilua, ulkoilua, lehtien lukemista ja syöttöapua. Aika kului nopeasti ja viikko oli tosi lyhyt aika, mutta kiinnostuin hoitoalasta hirveästi. Tykkään olla ihmisten kanssa, ja opettajatkin suosittelivat ammattia minulle. Kokkolassa suoritetut opinnotkin maistuivat Merville hyvin, erityisesti hän piti koulutukseen kuuluvista harjoittelujaksoista. Lähihoitajan kouluaikaan niitä mahtui neljä kappaletta, lisäksi erikoistumisen aikana harjoiteltiin kolmeen otteeseen. Mervi tahtoi kokeilla mahdollisimman monipuolisia paikkoja, ja ehti harjoitella niin vanhainkodissa, päiväkodissa, kotipalvelussa kuin sairaalan kuntoutusosastollakin. Niin lähihoitajien kuin muidenkin käytännönläheistä työtä tekevien koulutuksessa työssäoppimisella on tärkeä rooli. Teoria opitaan koulussa, mutta harjoittelussa sitä pääsee oikeasti soveltamaan käytäntöön. Mervinkin mielestä vasta työharjoittelussa ymmärtää kunnolla sen, mitä työssä todella tarvitsee osata. Onhan ihan erilaista tehdä töitä oikean ihmisen kanssa koulussa kun käytettiin potilaina nukkeja. Aluksi vaikkapa piikkien pistäminen saattaa vähän jännittää, mutta ohjaaja on kuitenkin koko ajan vieressä varmistamassa. Nyt neljä vuotta Puotilan vanhainkodissa työskennellyt Mervi ei ole sulkenut muitakaan vaihtoehtoja pois. Tykkään vanhuksista hirveästi, on ihana kuunnella heidän kertomuksiaan ja elämäntarinoita. Mutta viihtyisin varmasti myös lasten kanssa päiväkodissa. Monipuolinen harjoittelukokemus antaa omalta osaltaan vapauden valita. Vinkit TET-paikan hakemiseen 1. Hae rohkeasti paikkaan, johon todella haluat. Vaikka ambulanssi tai lastenlääkäriasema kuulostaisivat saavuttomattomilta, aina kannattaa yrittää. Et ehkä pelasta ihmishenkiä, mutta voit päästä näkemään aitiopaikalta, mitä unelma-ammattisi todellisuudessa on. 2. Kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa. Mene käymään tai soita himoitsemaasi paikkaan itse. Sähköposti on helppo tapa lähestyä, mutta etenkin isommissa paikoissa ne unohtuvat helposti muiden viestien sekaan.. Kokeile erilaisia aloja. Jollei oma tulevaisuus ole vielä ihan kirkastunaut, kannattaa TETja kesätöissä tutustua mahdollisimman erilaisiin paikkoihin. Oma juttu saattaa joskus löytyä yllättävältäkin alalta. 4. Vaadi oikeita töitä. Kesätyöläisiä tai TETtiläisiä ei ole tarkoitettu kahvinkeittäjiksi tai nurkassanököttäjiksi. Jokaisessa työpaikassa on myös sellaisia tehtäviä, joihin ei välttämättä tarvita ammattitaitoa. Työnantajallekin on enemmän iloa aktiivisesta työntekijästä, joten ole oma-aloitteinen ja tarjoudu hommiin itse. 8 MERVI, 2, lähihoitaja Puotilan vanhainkoti/gaius-säätiö 9

6 AMMATTIOPISTO - töihin ihmisten pariin Lähihoitajan tutkinto ei mene hukkaan Lisää uratarinoita osoitteessa arvostan.fi Teksti Tiina Leppiniemi Kuvat Noomi Ljungdell MIIA, lastenhoitaja Päiväkoti Kiulukka Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma Ensihoidon koulutusohjelma Kuntoutuksen koulutusohjelma Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma Lasten suusta kuulee totuuden Miia Söderlund, 2, valitsi lastenhoidon omaksi alakseen jo alaasteella. Hän hoiti sisaruksiaan ja serkkujaan ja piti lapsista joka päivä enemmän. Ammatin kutsu vei Miian Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen. Hän suoritti tuplatutkinnon: opiskeli lähihoitajaksi ja sai samalla valkolakin. Seuraava vuosi kului Yhdysvalloissa au pairina. Perheessä oli halvaantunut tyttö. Olin yksi hoitajista ja sain tehdä erilaisia hoitotoimenpiteitä, Miia kertoo. Takaisin tultuaan nuori lähihoitaja pääsi lastenhoitajaksi helsinkiläiseksi päiväkoti Kiulukkaan. Nyt Miia hoitaa 6-vuotiaita lapsia, joiden päiväohjelmaan kuuluu leikkiä, askartelua, päiväunta ja lauluhetkiä. Lasten välitön palaute on Miian mielestä parasta. Ihanin kommentti on ollut susta tulee hyvä äiti. Se saa Miian nauramaan, vaikkei hän haaveilekaan suuresta perheestä. Tällä hetkellä riittää, että näen lapsia työssä. Vapaa-ajalla on muut kujeet, hän sanoo. Miia on kiinnostunut myös lastensuojelu- ja nuorisotyöstä, joten tulevaisuudessa hän saattaa opiskella vielä sosionomiksi. Ammattiopistoon voit lähteä opiskelemaan heti ysiluokan tai lukion jälkeen. Lähihoitajaksi voi valmistua monesta eri koulutusohjelmasta: Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma Suu- ja hammashoidon koulutusohjelma Vammaistyön koulutusohjelma Vanhustyön koulutusohjelma Hoitoalalla ei samanlaista päivää näe siksi Satu Siekkinen-Immonen, 44, pitääkin siitä niin paljon. Hän halusi myös ihmisläheiseen työhön. 80-luvulla hoitoalalle oli vaikea päästä. Sadun piti käydä sisäoppilaitoksessa opiskelemassa hoitoalan aineita, jotta saisi lisäpisteitä. Hän pääsi ensin opiskelemaan laborantiksi ja myöhemmin apuhoitajaksi, eli nykyiseksi lähihoitajaksi. Ammattikoulussa kaikki oli konkreettista. Ensin oli teoriaa, sitten kokeiltiin käytännössä ja lopulta mentiin harjoitteluun. Siinä näki nopeasti, onko ala sitä, mitä haluaa, Satu sanoo. Sadun kokemus kertoo, että lähihoitajana voi tehdä töitä laajalla kentällä. Valmistuttuaan hän teki töitä terveysasemalla, dialyysiasemalla, SPR:n soluerotteluosastolla ja laboratoriossa. Lähihoitaja on perustutkinto, joka ei mene hukkaan, vaikka jatkaisi opintoja, Satu painottaa. Itsekin Satu on jatkanut opintiellä eteenpäin ja kouluttautunut sekä sairaanhoitajaksi että laboratoriohoitajaksi. Tällä hetkellä hän on töissä lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätissä Myyrmäessä. MIA, lähihoitaja Senioritalo Käpylä SATU, laborantti, apuhoitaja Pikkujätti Myyrmäki Vanhustyö tekijäänsä kiittää Heti ensimmäisen harjoittelujaksonsa jälkeen Mia Törmäkangas, 21, tiesi, että vanhustyö on hänen alansa eikä hän ole valintaansa katunut. Tykkään perustyöstä, se on minun juttuni, Mia kertoo. Hän valmistui lähihoitajaksi Oulaisten ammattiopistosta vuonna 2006 ja työskenteli muutaman vuoden Pohjois-Pohjanmaalla niin palvelutalossa, henkilökohtaisena avustajana, vanhainkodissa kuin kotipalvelussakin. Viime syyskuussa Mia sai vakituisen paikan Senioritalo Käpylästä, yksityisestä palvelutalosta. Nyt työpäiviin kuuluu muun muassa lääkkeenantoa sekä pesuissa ja pukemisessa auttamista. Aikaa riittää myös vanhusten voinnin kyselyyn ja kuulumisten vaihtoon. Mia pitää työstään, koska saa siitä kiitosta. Hän näkee päivittäin kaiken sen hyvän, mitä hoidosta seuraa. Kun lähdin edellisestä työpaikastani, tuli eräälle iäkkäälle naisasiakkaalle tippa silmäkulmaan. Yksi toinen asukas oli tehnyt minulle läksiäislahjaksi sievän pöytäliinan, jossa oli ruusujen kuvia

7 AMMATTIKORKEAKOULU - teorian ja käytännön kohtauspaikka Fysioterapeutti ratkoo kehon mysteereitä JONNA, sairaanhoitaja Mehiläinen Forum Apuvälineteknikko Bioanalyytikko Ensihoitaja Fysioterapeutti Geronomi Hammasteknikko Jalkaterapeutti Sairaanhoitajalle avautuu koko maailma Jonna Koskirannalle, 0, sairaalasta tarttui hyvä tuoksu nenään jo lapsena. Sairaanhoitaja on aina ollut unelma-ammattini. 4-vuotiaana seurasin innolla toimenpidehuoneessa kun äidin haavaa puhdistettiin ruiskulla, Jonna kertoo. Hän valmistui sairaanhoitajaksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta vuonna Opintoihin sisältyi työharjoittelujaksoja, jotka auttoivat Jonnaa valitsemaan erikoistumisalansa. Olin vaihto-opiskelijana Espanjassa ja suoritin siellä harjoittelun cartagenalaisessa sairaalassa. Hyvät opettajat patistivat heti tositoimiin ja huomasin, että sisätautikirurgian sairaanhoitaja voi tehdä monenlaisia toimenpiteitä, hän muistaa. Nykyisessä työssään Mehiläinen Forumissa Jonna arvostaa monipuolisuutta; hän antaa rokotuksia, puhdistaa haavoja, avustaa pienkirurgisissa toimenpiteissä ja toimii puhelinneuvonnassa. Työpäivää ei voi suunnitella etukäteen. Kun tietää miten eri tilanteessa toimitaan, itsellä on varma olo. Hyvä hoitaja tuo turvaa potilaalle, Jonna tietää. Koulutus antaa vankan pohjan myös uralle ulkomailla. Ammattilainen pärjää missä maassa tahansa. Ammattikorkeakouluun (AMK) voit pyrkiä sen jälkeen, kun olet suorittanut lukion tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon. Kätilö Kuntoutuksen ohjaaja Liikunnanohjaaja Naprapaatti Optikko Osteopaatti Röntgenhoitaja Sairaanhoitaja Sosionomi Suuhygienisti Terveydenhoitaja Toimintaterapeutti Teksti Marjo Pajunen Kuvat Teemu Granström, Harri Nurminen, Mikko Vähäniitty Tarvitaan vahvaa ammattitietoa sekä luovuutta kun selvittämättömästä kivusta kärsivä potilas tulee vastaanotolle, kertoo Peurungan kuntoutuskeskuksen fysioterapeutti Jaakko Kallio, 25. Hän pitää yksilöterapiaa, tekee kuntosaliohjauksia ja vetää vesijumppaa sekä muita liikuntaryhmiä erilaisille asiakasryhmille. Fysioterapeutti on erikoistunut toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Meillä on laaja tietous fysiologiasta ja toimintakykyä parantavista harjoitteista. Jatkuva tiedonjano vie ammatissa eteenpäin, Jaakko sanoo. Fysioterapeutin pitää olla myös liikunnallisesti lahjakas: pääsykokeissa mitataan motoriikkaa, rytmiikkaa ja kehonhahmotusta. Jaakko valmistui ammattiin Jyväskylän ammattikorkeakoulusta keväällä Suoritin työharjoittelun Nairobin slummissa Keniassa. Avustin vaikeasti sairaiden lasten koulussa ja tutustuin yhteen maailman suurimpien slummien arkielämään ilman sähköä ja jätehuoltoa. Hieno kokemus kasvatti ihmisenä ja ammatillisesti. Positiivisuus kuuluu fysioterapeutin toimenkuvaan. JUSSI, sosionomi Nuorten Ystävät JAAKKO, fysioterapeutti Kuntoutuskeskus Peurunka Sosionomi pääsee pitkälle Sosionomi Jussi Markus, 0, on tyytyväinen urakehitykseensä. Valmistuttuani Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta vuonna 2002 sain vastaavan ohjaajan pestin Nuorten Ystävistä. Nykyisin toimin yhdistyksen asumispalvelujen esimiehenä, Jussi kertoo. Nuorten Ystävät järjestää asumista ja tukea elämiseen vammais- ja mielenterveyslapsille ja nuorille. Kehitän toimintaa asiakkaiden tarpeiden mukaan muiden työntekijöiden kanssa. Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyön voimin, pomottamalla ei pärjää, Jussi toteaa. Onnistumisen hetket syntyvät kun asiakas itsenäistyy ja pääsee vaikkapa kouluun. Ihmisläheisyys ja halu auttaa ovat sosionomin työn peruspilarit. Oma-aloitteisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja tarvitaan. Positiivinen asenne auttaa silloin kun kohtaa haastavia tilanteita, Jussi luettelee. Hän arvostaa koulutuksen monipuolisuutta: sosionomi voi työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä. Ammatilla on myös valoisa tulevaisuus. Töitä piisaa. Etenkin miehiä kaivataan alalle! 12 1

8 YLIOPISTO Itsenäistä opiskelua ja yleissivistystä Tutkijaksi vai käytännön työhön? Amikseen vai yliopistoon? Testaa, mikä sopii sinulle parhaiten. Teksti Marjo Pajunen Kuvat Teemu Granström, Hanna Partasen arkisto HANNA ravitsemusterapeutti TUIJA, osastonhoitaja Järvenpään sosiaalisairaala Ravitsemusterapeutti on terveyden moniottelija Olet mitä syöt -ohjelman Hanna Partanen, 29, on Suomen tunnetuin ravitsemusterapeutti. Mietin myös lääkärin ammattia, mutta sairauksien ennaltaehkäisy kiinnosti enemmän, Hanna muistelee. Hän valmistui Kuopion yliopistosta terveystieteiden maisteriksi. Opintoihin kuului ravitsemustieteen lisäksi ruoanvalmistusta, ihmisen anatomiaa, psykologiaa ja liikuntalääketiedettä. Ravitsemusterapeutin toimenkuva on laaja: he tapaavat potilaita terveyskeskuk- Tuija Vilkolla, 45, oli 17 vuoden työkokemus psykiatriaan erikoistuneena sairaanhoitajana, kun hän päätti työn ohessa opiskella terveystieteiden maisteriksi. Halusin pätevoityä esimiestehtäviin. Hyvä koulutus takaa kilpailukyvyn, Tuija kertoo. Hän työskentelee osastonhoitajana Järvenpään sosiaalisairaalassa, jossa kuntoutetaan päihderiippuvaisia. Toimin kahden osaston esimiehenä. Vastaan lääkkeistä ja huolehdin siitä, että hoito on potilaille parasta. Kannustan sissa, toimivat ruokahuollossa sekä lääkeja ruokateollisuudessa asiantuntijoina. Toimin yrittäjänä. Työni on tosi monipuolista: pidän vastaanottoa, luennoin ravinnosta, koulutan lääkäreitä ja kirjoitan lehtiin. Keväällä aloitan uuden tv-ohjelman, Hanna kertoo. Ihmisläheisyys ja esiintymistaidot ovat hänen tärkeimmät työkalunsa. Oman työn merkityksen huomaa kun onnistuu auttamaan anorektikon syömään normaalisti tai saa ylipainoisen potilaan painon pysyvästi laskuun. Reilu tyyppi pärjää päihdetyössä hoitajia työssään ja kuuntelen heidän palautettaan, Tuija selvittää. Päihdeongelmiin liittyy häpeää ja syrjintää, ja työssä kohtaa vaikeitakin tapauksia. Ala sopii ihmisille, jotka vastustavat kaikenlaista syrjintää. Palkitsevinta työssäni on päästä vaikuttamaan positiivisesti ihmisten arkeen. Motivoitunut henkilökunta on paras palaute siitä, että olen tehnyt työni hyvin. Minusta tulee isona Äidinkielen tunnilla sinun on kirjoitettava aine Sinuhe Egyptiläisestä. Miten valmistaudut? a. Etsin netistä parin sivun tiivistelmän. b. Kuuntelen opuksen äänikirjana, koska 800 sivua on aivan liikaa päntättäväksi yhden koulutehtävän takia. c. Ahmin Sinuhen parissa viikossa, sillä lukeminenhan on kivaa. 2. Millä perusteella valitset paikkasi jääkiekkokatsomossa? a. Haluan eturivin paikan, koska siitä näkee parhaiten pelaajien taidokkaat harhautukset ja mailankäsittelyn. b. Parhaat paikat löytyvät katsomon keskivaiheilta. Eturivi on liian lähellä kaukaloa, eikä katonrajasta näe kunnolla pelin yksityiskohtia. c. Katsomon yläosasta näkee parhaiten kokonaisuuden ja hyökkäyskuviot, jotka valmentaja on eri kentällisille kehittänyt.. Mitä puuhailet lomamatkalla mieluiten? a. Kokeilen surffausta, savenvalantaa, kiipeilyä... Pelkkä museoissa kävely ja oppaan kuunteleminen on puuduttavaa. b. Tutustun uusiin ihmisiin ja kerään esimerkiksi peliporukan rannalle. Yhdessä syntyy hyviä ideoita ajanviettoon. c. Kirjoitan matkapäiväkirjaa uusista paikoista ja kokemuksista. Muistoihin on kiva palata myöhemminkin. 4. Järjestätte kaveriporukalla bileet. Mikä on sinun osasi valmisteluissa? a. Paistan pitsaa ja leivon jotain hyvää. b. Soitan kaverille ja varmistan, ettemme vahingossa tuo kumpikin sipsejä. c. Keskityn tehtävien jakamiseen, koska jonkun täytyy huolehtia siitä, että tarjoilu kokonaisuutena pelaa ja bileet onnistuvat. 5. Pidät biologian esitelmän pöllöistä. Kuinka esittelet aiheen muille? a. Haen koulun varastosta täytetyn pöllön, vien sen luokan eteen ja kerron muutamalla sanalla, millainen eläin pöllö on. b. Näytän 20 kuvan diasarjan pöllöistä ja kirjoitan taululle esitelmäni kymmenen ydinkohtaa. c. Luen edellisenä iltana pöllöaiheisen kirjan, jonka pohjalta kuvailen monipuolisesti yöpetolintujen elämää. Lopuksi jaan kaikille viisisivuisen tiivistelmän esityksestäni. Lisää testejä osoitteessa arvostan.fi! Yliopiston pääsykokeisiin voit mennä, jos olet suorittanut tutkinnon ammattioppilaitoksessa, lukiossa tai ammattikorkeakoulussa. Yliopistosta valmistut esimerkiksi näihin sosiaali- ja terveysalan tehtäviin: Farmaseutti Hammaslääkäri Sosiaalityöntekijä Lääkäri Ravitsemusterapeutti Terveydenhuollon opettaja Tutkija Psykologi Puheterapeutti ENITEN A-VASTAUKSIA Olet suuntautunut käden taitoihin ja keskityt mielelläsi tekemisen yksityiskohtiin opit paremmin itse tekemällä kuin kirjasta lukemalla. Sinulle sopisi esimerkiksi lähihoitajan työ, joihin valmistutaan ammattioppilaitoksesta. ENITEN B-VASTAUKSIA Olet kiinnostunut teorian soveltamisesta käytäntöön ja pyrit ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia, mutta kartat turhaa pänttäämistä. Ammattikorkeassa tieto yhdistyy toimintaan, joten opiskeleminen siellä esimerkiksi fysioterapeutiksi tai sairaanhoitajaksi voisi olla sinun juttusi. ENITEN C-VASTAUKSIA Mielestäsi asioita ei voi oppia liikaa, vaan kaikki tieto on hyvästä. Ymmärrät ja osaat analysoida laajojakin kokonaisuuksia ja haluat jakaa tietojasi muillekin. Kriittisille kyseenalaistajille sopii yliopisto, jossa voi opiskella vaikkapa sosiaalityötä

9 Aivovamman jälkeen takaisin Teksti Päivi Piispa lumilaudalle Mikko Sjöblom ehti olla vain puoli vuotta lumilautailuammattilainen ennen joutumistaan onnettomuuteen. Kuvausmatkalla Yhdysvaltain Mammoth-vuorilla Mikko kaatui hyppyristä alas tullessaan niin pahasti, että sai vaikean aivovamman. Aluksi luultiin, ettei hän pystyisi koskaan kävelemään tai puhumaan, eivätkä hänen oikean puolen raajansa tulisi toimintakuntoon. Mikko on kuitenkin kuntoutunut uskomattoman hyvin: nyt hän opiskelee Pajulahden liikuntaopistossa liikunnanohjaajaksi ja lumilautailun opettajaksi. Takana on kuitenkin vuosien kuntoutus. Jotta tapaturmaisesta aivovammasta selvitään, tarvitaan monen ammattilaisen työtä niin tapaturmapaikalla kuin pitkäaikaisessa kuntoutuksessakin. Ensihoitaja Jari Pirnes Lapin pelastushelikopteri Aslak Pelastamme henkilöitä Lapin alueella missä vain laskettelukeskuksista erämaihin. Ensihoitajana tutkin potilaan vammat ja pyrin vakauttamaan hänen tilansa, ettei se enää huonone. Sitten kuljetamme hänet helikopterilla siihen sairaalaan, jossa on hänen tarvitsemaansa erikoissairaanhoitoa. Lääkäri Karoliina Paarnio Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikka Tehtävänäni on varmistaa, että sairaalaan tuodun loukkaantuneen elintoiminnot ovat kunnossa. Sen jälkeen selvitän, missä potilaalla on vammoja ja mitkä niistä vaativat kiireellisintä hoitoa. Neurokirurgi Jari Siironen Töölön Sairaala Hoidan aivoja leikkausten keinoin. Jokainen aivosolu yritetään pelastaa, vaikka tilanne näyttäisi pahaltakin. Yleensä aivovammoissa suurin ongelma on kallon sisään aivojen turvotessa kerääntyvä paine, jota yritetään poistaa leikkauksilla. Fysioterapeutti Matti Vartiainen Kuntoutuskeskuksessa autan aivovamman saanutta opettelemaan kaiken uudelleen: esimerkiksi kävelemisen, pukemisen ja hampaiden harjauksen. Kuntoutuja tekee mahdollisimman paljon itse, mutta liikkeitä opetan hänelle tarvittaessa kädestä pitäen. Toimintaterapeutti, Leena Alajoki-Nyholm Käpylän kuntoutuskeskus Pyrin löytämään yhdessä vammautuneen ja hänen omaistensa kanssa parannuksia, jotta ihminen olisi tyytyväinen elämäänsä. Yksin tai ryhmässä harjoitellaan esimerkiksi asiointia, keittiössä toimimista tai tietokoneen käyttöä, ja pohditaan, tarvitseeko henkilö apuvälineitä. Toimintaterapiaa tehdään myös henkilön kotona, jotta toiminta arkiympäristössä sujuu. Puheterapeutti Pia Saarinen Autan opettelemaan koko kielen uudelleen: tuottamaan ääntä, löytämään ja tuottamaan tahdonalaisesti sanoja, puhumaan ja kirjoittamaan. Aivojen häiriöt estävät kielen käytön niin ajattelun kuin puhumisenkin tasolla ja lihasten heikkous vaikeuttaa puhumista. Myös muistin häiriöitä ja toiminnan hidastuneisuutta parannetaan. Sosiaalityöntekijä Riitta Saksanen Käpylän kuntoutuskeskus Kartoitan asumiseen ja sosiaalipalveluihin liittyvät asiat: millaista apua tarvitaan kotiin vai siirtyykö kuntoutuja vaikkapa palvelutaloon. Myös taloudelliset asiat selvitetään. Tarvittaessa laaditaan hakemuksia asioiden eteenpäin viemiseksi. Tärkeintä on toimia yhdessä kuntoutujan sekä omaisten kanssa

10 Monta tietä työelämään MATKA sosiaali- ja terveysalan unelmatyöpaikkaan alkaa kunnon koulutuksella. Osa sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneista nuorista menee lukioon ja sieltä ammattikorkeakouluun, mutta lähihoitajakoulutuskaan ei sulje vaihtoehtoja pois. Monissa ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa lähihoitajakoulutuksen lisäksi ylioppilastutkinnon. Ja jos sosiaali- ja terveysalan jatkoopinnot alkavat kiinnostaa myöhemmin, voi työelämästä aina palata koulunpenkille Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot 2 1 Ylioppilastutkinto Lukiot TET Töihin Perusopetus Peruskoulu Yliopistojen uravaihtoehtoja löydät sivuilta 14 Ammattikorkeakouluista valmistuneiden kokemuksia sivuilla 12 1 Ammatillisista oppilaitoksista nopeasti ammattiin, sivut AMK-Jatkotutkinnot Työkokemus Työkokemus Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut 2 1 Ammattitutkinnot Kesätyö Työssäoppiminen Ammatilliset perustutkinnot Ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus Erikoisammattitutkinnot Tule sellaisena kuin olet Teksti Anna Munsterhjelm Miksi sosiaali- ja terveysalalle päästäkseen on läpäistävä soveltuvuuskokeet? Esimerkiksi lähihoitajan asiakkaat eivät aina ole täysin toimintakykyisiä ja hoitaja joutuu itse ottamaan paljon vastuuta. Alalle halutaan siis ammattiin sopivia, motivoituneita opiskelijoita. Pääsykoe mittaa näitä ominaisuuksia. Millaiset pääsykokeet ovat? Valintakokeelle varataan koko päivä ja se jakaantuu kahteen osioon: opettajien haastatteluun ja soveltuvuuskokeeseen. Opettajien haastattelussa kartoitetaan hakijan motivaatiota. Silloin pyrkijälläkin on mahdollisuus kysellä lisää lähihoitajan ammatista ja siitä, mitä alalla työskenteleminen vaatii. Mitä soveltuvuuskokeissa tapahtuu? Soveltuvuuskokeen järjestää ulkopuolinen Sosiaali- ja terveysalan pääsykokeissa kannattaa pitää pää kylmänä ja olla oma itsensä. Opinto-ohjaaja Kirsi Ylönen Helsingin Diakoniaopistosta antaa vinkkejä jännittävään päivään. psykologiyritys, ja siihen kuuluu psykologin haastattelun ja ryhmätilanteen lisäksi erilaisia testejä. Niissä mitataan muun muassa matemaattisia ja kielellisiä taitoja sekä stressinsietokykyä. Mikä kokeissa on vaikeinta? Useimmat jännittävät eniten soveltuvuuskoetta. Väsymys ja jännitys alkavat näkyä aika monessa hakijassa pitkän päivän aikana, mutta siitä huolimatta pitäisi yrittää keskittyä vain omaan suoritukseen. Joissain tehtävissä arvioidaankin myös sitä, kuinka rauhallisesti hakija osaa suhtautua lyhyeen vastausaikaan. Miten kokeisiin voi valmistautua? Perusasiat pitää olla kunnossa: tarpeeksi unta, tukeva aamupala ja lounas takaavat, että energiaa riittää koko päiväksi. Pääsykoe on kuin pitkäkestoinen urheilusuoritus! Kannattaa myös pitää pää kylmänä ja tehdä parhaansa muista piittaamatta. Lähihoitajan työssä on oltava oma itsensä mitään roolia ei kannata pääsykokeissakaan vetää. Mitä jos mokaa kokeissa vaikka jännityksen takia? Pelkkä suoritus ei koskaan ratkaise. Jos ihan hirveästi jännittää, kannattaa se sanoa myös haastattelijoille. Eivät opettajat tai psykologit niin pelottavia ole, vaan he yrittävät itsekin saada hakijat rentoutumaan. Jos koulun ovet eivät silti aukene, kannattaa ottaa yhteyttä testaajaan ja pyytää henkilökohtainen palaute pääsykokeista. Tulosten perusteella on helppo petrata seuraavaksi kerraksi tai löytää kokonaan uusi unelmaura. Esiopetus Mitä hyötyä näistä on? TET-JAKSO TET-jakson aikana pääset näkemään, millaista unelmiesi työ sosiaali- ja terveysalalla todellisuudessa on. Voit samalla haastatella oikeita ammattilaisia ja kysyä niitä kysymyksiä, joihon koulussa ei saa vastausta. KESÄTYÖ Kesätyöt ovat erinomainen tapa saada jalkansa yrityksen oven väliin. Kesätyökokemuksesta voi myöhemmin olla hyötyä työnhaussa, sillä työnantajat valitsevat mielellään jo ennestään tuttuja ja hyviksi huomattuja tyyppejä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksessa yritykseen pääsee tutustumaan kerralla pidemmäksi aikaa. Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella pääasiassa samoihin ammatteihin kuin ammattioppilaitoksissa. AKTIIVISUUS Ketään ei haeta kotoa töihin, vaan työnhaussa kannattaa pitää korvat auki ja kuulostella mahdollisuuksia. Yrityksissä saattaa olla töitä tarjolla, vaikka avoimesta paikasta ei olisikaan ilmoitettu työvoimatoimiston nettisivuilla tai lehdessä. Kannattaa soittaa tai lähettää sähköpostia kiinnostavaan yritykseen, vaikka sopivaa paikkaa ei juuri nyt olisikaan avoinna. Mainosta myös tutuille ja sukulaisille työnhakuasi voihan olla, että juuri he tietäisivätkin sinulle sopivan paikan! 18 19

11 Löydä oma juttusi Netistä löytyy vastaus moneen isoon kysymykseen: Tietoa ja tarinoita sosiaali- ja terveysalalta Tietoa sosiaali- ja terveysalan opiskelupaikoista ja ammateista Tsekkaa myös nämä Mitä työtä tekisin isona? Mihin kouluun menisin? Ryhtyisinkö isona yrittäjäksi? Opiskelisinko lähihoitajaksi oppisopimuskoulutuksessa? Taloudellinen Duuni-lehden tilaukset Sosiaalialan Työnantaja- Terveyspalvelualan Liitto ry Tiedotustoimisto TAT, Koulupalvelu ja Toimialaliitto ry Eteläranta 10 Eteläinen Makasiinikatu 4 Markus Erhovaara Eteläranta Helsinki PL 147, 0011 Helsinki Puhelin (09) Helsinki Puh (09) Puh (09) Puh (09) Faksi (09) Faksi (09)