- Yhteiskuntatieteellisen alan generalistien erityispätevyyksien määrittely

Transkriptio

1 YHTIS GE - Yhteiskuntatieteellisen alan generalistien erityispätevyyksien määrittely Tampereen yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus Turun yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Vaasan yliopisto, Levon-instituutti Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus

2 Tavoite Kohderyhmänä yhteiskuntatieteellisen koulutusalan generalistitutkinnon suorittaneet Työelämälähtöiset tarpeet ja tiedeperusta yhdessä työelämästä eri tavoin viestityt osaamistarpeet (työntekijät, työnantajat) syystä tai toisesta tällä hetkellä tutkinnon ulkopuolelle jääviä teemoja ja kokonaisuuksia, joilla voisi olla laadukasta täydennysja lisäkoulutusta korkeakoulussa ilman tutkinto- tai jatkoopiskelijaksi hakeutumista

3 Toimintamalli Toteutus kaksivaiheisesti: Alan osaamis- ja erityispätevyystarpeiden tunnistaminen ja määritteleminen Tuottaa näkyviin muutamia osuvia erityispätevyysalueita ja niihin liittyviä ydinkompetensseja Toimivien koulutusmallien ja käytäntöjen luominen erityispätevyyksille yliopistojen sisällä I vaihe: Kysymyksenasettelu, rakenne, tematiikka 1. Aiempien alaan liittyvien selvitysten kartoittaminen ja kerääminen (taustoittavaa työtä) 2. Kysely (kaksivaiheinen, yhteistyössä Fountain Parkin kanssa) 3. Alueellinen ryhmätoiminta/keskustelut Kolmikantamalli: työnantajat, koulutuksen järjestäjät, koulutettavat (työntekijät) II vaihe: Mallintaminen Oppisopimusmallin jalkauttaminen yliopistoissa Hyödynnetään Futurex-hanketta (TY), käynnissä olevia pilotteja ym. Selvitettäviä asioita mm. työpaikkaohjaaminen, AHOT, näytöt

4 Keskeisimmät yhteistyötahot Mukana olevat yliopistot (täydennyskoulutustoimijat ja tiedekunnat) TaY, TY, JY, VY Yliopistojen sisällä avainhenkilöiden informointi lähtökohdista ja prosessista Työnantajat ja työelämä Yksittäiset työnantajat (valtio. kunnat, yrityssektori, järjestöt) Työnantajien etujärjestöt Sidosryhmät ja etujärjestöt AKAVA SVAL Kuntaliitto Järjestökentän edunvalvojia Muut intressiryhmät alueellisesti ELY:t Osaamiskeskukset (sosiaaliala, muita toimialoja) TE-toimistot Muita toimijoita

5 Osaamistarpeiden kartoitus Tausta- ja sidosryhmien kuuleminen toteutettiin sähköisen kyselyn avulla, yhteistyössä Fountain Parkin ja Suomen Valtiotieteilijöiden liiton (SVAL) kanssa järjestämällä alueellisia keskustelutilaisuuksia yliopistojen ja työelämän edustajille.

6 Kyselystä Ensimmäisessä vaiheessa kysely lähetettiin Suomen valtiotieteilijöiden liiton (Sval) jäsenistölle (pl. Opiskelijat). Sval oli aktiivisesti mukana myös kyselyn valmisteluvaiheessa. Kyselyn ensimmäinen vaihe: Osallistujat kutsuttiin mukaan verkkohaastatteluun sähköpostitse. Taustatiedot jättäneitä osallistujia oli Kutsuttavia oli yhteensä Osallistujat tuottivat yhteensä ajatusta tulevaisuuden osaamisen tarpeisiin liittyen. Tyypillinen osallistuja oli suunnittelu-, kehitys tai hallintotehtävissä valtion palveluksessa työskentelevä yhteiskuntatieteilijä, joka on valmistunut vuonna 2001 tai myöhemmin Osallistujat ilmaisivat hyvin moninaisia oppimisen tarpeita. Tarpeet liittyvät joko suoraan tietyn työtehtävän suorittamiseen tai yleisemmin työskentelyn tapaan. Osaamisen tarpeista eniten puhuttiin yhteistyötaidoista. Tärkeimmiksi tarpeiksi arvioitiin kokonaisuuksien hallinta, esiintymistaidot, yhteistyötaidot ja muutoksenhallinta. Osallistujat olivat yhtä mieltä esiintymistaitojen tärkeydestä. Voimakkaimmin mielipiteet jakoivat johtamisosaaminen, tutkimusosaaminen, talousosaaminen ja juridinen osaaminen. Näitä mainittiin usein, mutta niiden tärkeyden arvioinnissa oli hajontaa.

7 Kyselyn toinen vaihe: suunnattiin yhteiskuntatieteellisen alan toimijoille ja asiantuntijoille. Hankkeen toimijat keräsivät alueellisesti ja valtakunnallisesti kattavan yhteysrekisterin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vaikuttajista (sähköpostikutsuja lähetettiin yhteensä 1 409). Toisessa vaiheessa osallistujat arvioivat, mitä alumnien osaamistarpeista muodostettuja työelämätaitoja he eniten työntekijässä arvostavat. Toiseksi he miettivät, mistä erityisosaamisesta tärkeimmäksi arvioidut taidot (oma top3) koostuvat. Lisäksi he vastasivat kysymykseen: Millaiseen asiantuntijuuteen yhteiskuntatieteilijän kannattaa suuntautua työmarkkinakykyisyyttään vahvistaakseen? Suurin osa osallistujista toimi työpaikallaan johto- ja esimiestehtävissä tai suunnittelu-, hallinto- ja kehitystehtävissä. Osallistujat edustivat melko tasaisesti eri työnantajapuolia. Esimiehiä ja ei-esimiehiä oli suunnilleen yhtä paljon. Asiantuntijat arvostivat työntekijässä erityisesti osaamista, joka liittyy yhteistyön tekemiseen, vuorovaikutukseen, muutokseen ja kehittymiseen sekä esimiehenä ja alaisena toimimiseen. Osaamisen tulee olla monipuolista ja laaja-alaista. Työmarkkinakykyisyyttä vahvistavasta asiantuntijuudesta puhuttaessa useimmiten mainittiin yhteiskunnan rakenteiden ja prosessien osaaminen sekä osaamisen monipuolisuus. Toisaalta tarpeen voisi olla jokin ei-perinteinen ja rajoja rikkova erityisosaamisalue.

8 Kyselyn vaiheistusten eroja ja yhtäläisyyksiä Alumnien viiden tärkeimmän osaamistarpeen joukosta kaksi oli asiantuntijoiden viiden arvostetuimman taidon joukossa: kokonaisuuksien hallinta ja yhteistyötaidot. Kansainvälisyys, muutoksenhallinta, juridinen osaaminen ja tutkimusosaaminen olivat asiantuntijoiden arvostuslistalla selvästi alempana kuin alumnien osaamistarvelistalla. Asiantuntijoiden arvostuslistan TOP 15:stä lähes puolet (7) oli asioita, jotka alumnit vain mainitsivat oppimistarpeita miettiessään. Erityisesti ongelmanratkaisu tuli voimakkaammin esiin asiantuntijoilla kuin alumneilla. Asiantuntijoiden mielestä työmarkkinakykyisyyttä vahvistava yhteiskunnallinen osaaminen esiintyi alumnien ajatuksissa vain satunnaisesti

9 Haastattelu- ja kyselyaineistojen perusteella rakennettuja erityispätevyysaihioita Muutamia esimerkkejä alustavista malleista/aihioista, joita jatkojalostetaan ja testataan yhteistyössä sidosryhmien kanssa: 1) PR kunta-alalla public relations kunta-alalla/ Kuntafasilitaattori 2) Muutos- ja innovaatiotoiminta valtionhallinnossa 3) Järjestökehittäjän erityispätevyys 4) Kriisinhallinta/Crisis management 5) Social management 6) Kansalaisyhteiskunnan kehittäjä

10 Toimenpiteet vuonna 2011 Kyselyiden aineistoanalyyseissa esiin nousseita erityispätevyysaihioita lähdetään vuoden alussa työstämään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yliopistoja ja työelämää pidetään mukana kuten aiemminkin, nyt enenevästi näiden tahojen roolia tehostaen. Työskentelymetodia ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta alkuvaiheessa jatketaan haastattelu- ja keskustelutilaisuuksien järjestämistä. Tavoitteena on työstää aihioita keskustelun pohjaksi. Haastavinta näyttäisi aineistoa tarkastelemalla olevan riittävän selväpiirteisen ja rajatun erityispätevyysalojen määritteleminen. Kentältä nousevat osaamistarpeet näyttävät korostavan paljolti yleisinä työelämätaitoina pidettyjä osaamisen aloja (esiintymistaito, talousosaaminen, projektityö). Samaan aikaan sisällöllisen määrittelemis- ja täsmentämistyön kanssa on tavoitteena viedä eteenpäin erityispätevyyden rakenteellisia hahmotelmia. Hankkeen projektiryhmässä on pohdittu erityispätevyyden kiinnittymistä tutkintojärjestelmään. Koulutusten käytännön toteuttamisen mallintamista on aloiteltu. Esillä on ollut modulaarinen ja kontekstisidonnainen lähestymistapa.

11 Aikataulu Hankeen kesto , etupainotteisesti liikkeellä Selvitykset, kysely ja alueelliset ryhmät käynnistyivät kevään 2010 aikana Tiedonhankinta- ja asiantuntijakierrosten tulosten koostaminen ja käsittely käynnistynyt syksyllä 2010 Iterointi ja jatkotoimet projektiryhmässä kevät 2011 Esiin nousevien erityispätevyysteemojen muotoilu ja jalostaminen Mahdolliset oppisopimustyyppiset toteutuskokeilut käyntiin syksyllä 2011

12 KIITOS!