Merkittävien ihmisten yhteiskunta. Hymykuopat-hanke kunnan tarpeisiin vastaajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merkittävien ihmisten yhteiskunta. Hymykuopat-hanke kunnan tarpeisiin vastaajana"

Transkriptio

1 Merkittävien ihmisten yhteiskunta Hymykuopat-hanke kunnan tarpeisiin vastaajana

2 MERKITTÄVIEN IHMISTEN YHTEISKUNTA toimittaneet Helena Malmivirta ja Anu Taivainen

3 Merkittävien ihmisten yhteiskunta Julkaisija Salon kaupunki, Kulttuuripalvelut Toimitus Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Taitto Satu-Maaria Mäkipuro Painopaikka Sälekarin kirjapaino 2012 ISBN

4

5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE (sivut 6 7) Muutoksen mahdollisuus (sivut 8 11) projektipäälliköt Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Hymyä kulttuurista (sivut 14 15) Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri ja Hymykuopat-ohjausryhmän puheenjohtaja Henri Terho MISTÄ LIIKKEESTÄ PIDÄN? Mikroliikkeitä ja helminauhaa tanssikummit vanhainkodin arjessa (sivut 18 23) Läntinen tanssin alukeskus, toiminnanjohtaja Lotta Skaffari Tanssijat ikäihmisten liikkeen ymmärtäjinä (sivut 24 29) Keski-Suomen Tanssin Keskus, tuottaja Pauliina Lapio SANANI, TARINANI Kynä on lämmin korva (sivut 32 37) Turun sanataideyhdistys ry, sanataiteilijat Timo Harju ja Veera Vähämaa Muistot kulttuurihoitona teatterilähtöiset menetelmät vanhustyössä (sivut 38 45) Framil ry Elokuva muistojen kruunaajana (sivut 46 49) Keski-Suomen elokuvakeskus ry, projektikoordinaattori Riikka Polso KUVA kulttuuria vanhuksen arkeen Turussa (sivut 50 53) Helena Malmivirta, Anu Taivainen 4

6 ILON JA INNON VOIMA Kukkaan puhkeaminen lapsen oikeutena (sivut 56 65) Framil ry ja Salon taiteilijaseura ry, LUOTO-työryhmä Uuden kaupunginosan kyläsuunnitelma (sivut 66 69) Suomusjärvi seura ry, puheenjohtaja Päivi Reponen-Koitto Kaikille kaikkea yhdistys voimavarojen haravoijana (sivut 70 73) Kisko seura ry, puheenjohtaja Jaana Shelby Hymykuopat syvenivät Kouvolassa (sivut 74 77) kulttuuritoimenjohtaja Anne Eriksson, Kouvolan kaupunki Hankasalmen Kulttuuriraitti kulttuurisuunnitelma ikääntyville (sivut 78 81) kulttuurituottaja Ellinoora Auvinen, Hankasalmen kunta OIKEUS TUNTEA Nojatuolimatkat tunteiden, aistien ja liikkeen aktivointi audiovisuaalisen taiteen keinoin (sivut 84 89) ValoAurinko ry, Metsämarja Aittokoski, Tiina Laine Elämysmatkalaukut aistitun todellisuuden tärkeys (sivut 90 95) Salon taiteilijaseura ry Vuosikello työväline arjen kulttuurisuuden viljelyyn (sivut 96 99) projektikoordinaattori Annika Tavasti, Salon kaupunki MERKITTÄVIEN IHMISTEN YHTEISKUNTA Taide eheyttäjänä elämän loppuvaiheessa (sivut ) Luovuus tulevaisuuden turvana (sivut ) Taide hyvinvoinnin rakentajana (sivut ) KT, LTO Helena Malmivirta Kulttuuripalvelua lähellä (sivut ) Helena Malmivirta ja Anu Taivainen 5

7 ESIPUHE Kulttuuri on keino selviytyä ihmiskuntana. Elämme kulttuureissa jakaen käsityksiä, merkityksiä ja ymmärrystä. Kulttuureissa elää moraalimme, ymmärrys toistemme huolenpidosta, oikeaksi ja vääräksi käsittämämme. Kiitos kulttuurien, sopeudumme ympäröivään, tulemme toimeen keskenämme ja vahvistumme yhteisöinä. Taide on keino selvitä ihmisinä. Taide virittää intuitiomme, vaistomme ja aistimme, mikä turvana olemme kyenneet ratkomaan haasteita läpi lajimme menneisyyden. Taiteilija huomioi, huomaa ja löytää. Kyseenalaistaessaan selvät totuudet hän synnyttää ratkaisuja ja raivaa tietä uudenlaiselle ajattelulle. Kulttuuri ja taide ovat itseisarvoja puolustaessaan elämää, auttaessaan ihmisiä olemaan ihmisiksi ja vahvistaessaan lajimme olemassaoloa, tänään ja tulevien sukupolvien aikana. Vuosina kymmenellä taiteenja kulttuurialan yhdistyksellä oli mahdollisuus etsiä uusia käytäntöjä, niin kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöhön kuin taiteen ja kotiseututyön toteutustapoihin palveluina. EU:n rakennerahastoista Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY keskus mahdollistivat etsivän, tutkivan, taiteen- ja kulttuurityön luovuuden logiikalla, toimivan kehittämisen. Viitekehyksen tarjosi Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori 6

8 hyvinvointipalvelujen tarjoajana ohjelmallaan. Vertaistuen tarjosivat Kolmas lähde koordinaatiohanke sekä muut ohjelman pilotit. Viisi kuntaa, Forssa, Hankasalmi, Kouvola, Salo ja Turku, toivat mukaan tarpeensa. Ikääntyvä väestö, lasten syrjäytyminen ja sektorirajojen bunkkerit koettiin kunnissa haasteina hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle. Kymmenen kulttuurija taidealan ammattilaisten ja harrastajien yhdistystä kiinnostui ratkaisujen etsimisestä. Tästä syntyi kahden ja puolen vuoden yhteisen oppimisen taival. Kunnat avasivat kohtaamisille tiloja omilla hankkeillaan ja kehittämistarpeillaan. Samaan aikaan, kun Hymykuopissa kasvoi taiteilijoiden ja kulttuuriharrastajien osaaminen, rakensivat kunnat omia rakenteitaan Turun KUVA hankkeessa, Hankasalmen Kulttuuriraitissa ja Salon Arjen kulttuuria ohjelmassa. Uudet, erityisesti vanhus- ja kulttuurityön, yhdistävät palvelut loivat myös Hymykuoppien toimille jatkuvuutta. törmäyttäjä ja erityisesti kulttuurihyvinvointiin sekä soveltavaan taiteeseen liittyvien käsitteiden ja käsitysten määrittäjä. Tämä kirja kertoo etsitystä ja löydetystä. Se on kuvaus mahdollisuudesta rakentaa yhteiskuntaa, joka koostuu merkittävistä ihmisistä ja huomioi osallisuuden yhteiskunnan voimavarana. Kirja liittyy kerronnallaan ihmisyyden voimasta kertovien tarinoiden joukkoon niihin, joissa taiteen- ja kulttuurin voima on todettu vahvaksi sekä vaikuttavaksi. Kirja on kiitos kaikille kumpuilevan hymykuoppaisella tiellä taivaltaneille, upeasti työhönsä sitoutuneille kasvattajille, hoitajille, kulttuurityöntekijöille ja esimiehille kunnissa, harrastajille, taiteilijoille, tuottajille, yhdistystoimijoille sekä tietysti mukana olleille kuntalaisille. Salossa projektipäälliköt Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Hymykuopat on ollut uuden synnyttäjä, 7

9 MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS projektipäälliköt Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Taide- ja kulttuurialalla käydään nyt 2010 luvulla keskustelua siitä, miten tällä työllä voidaan tuottaa hyvinvointia. Etsimme perusteita ammattimme ja harrastustoimintamme merkittävyydestä yhteiskunnalle. Samaan aikaan keskustelu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon hinnasta ja mahdollisuuksista velloo talouskriisin aallokoissa. Elämme käsitteiden ja käsitysten määrittelyn aikaa. hankkeeseen osallistuneet ovat löytäneet tiloja toimia rinnakkain ja yhteistyöllä vahvistua. Kirja kertoo, miten ihmisten itsensä tuottama hyvinvointi, aitona ennaltaehkäisynä ja ihmisarvon puolestapuhujana, on mahdollisuus yhteiskunnan haasteissa. Keikaus hyvinvointipolitiikan ymmärtämisessä Tämä kirja pohtii sanojen hyvinvointi, osallisuus, kulttuurisesti merkittävä ja taide sisältöjä. Kirja kertoo miten taiteilijat, kulttuuritoimijat, hoitotyön tekijät ja kuntapalvelusuunnittelijat mieltävät sanojen sisällön. Muuttuvien merkitysten avulla Sosiaalipoliittinen keskustelu määrittää jatkuvasti käsitystä sellaisesta hyvästä, joka luo ihmiselle hyvinvointia. Näkemystä on rakennettu sekä resurssi- että tarveteoreettisesta näkökulmasta millaisin voimavaroin, kenen kustantamana ja kenelle 8

10 yhteiskunta tarjoaa suojaverkkonsa apua. Nyt keskustelussa korostetaan ihmisten osallisuuden merkitystä. Osallisuus edellyttää tilan ja paikan luomista osallistumiselle, jotta yksilöt voivat olla aktiivisia, itse hyvinvointia tuottavia jäseniä. Yhteiskunta tarjoaa tällöin jäsenilleen keinoja, välineitä ja materiaaleja oman kasvun ja itsestä löytyvien voimavarojen esiintuojaksi. Yksilöt voivat ilmaista itseään ja kuulua omaan yhteisöönsä, olla hyväksyttyjä. He ovat kotonaan yhteisössä siihen vaikuttaen ja omaehtoisesti toimien. Yhteiskunta tukee tätä myös silloin, kun yksilön toimintaympäristö muuttuu tai hän tarvitsee toiminnassaan erityistä tukea tai toisenlaista kieltä ollaakseen osallinen. Päästäksemme osallisuuden yhteiskuntaan on hyvinvointipoliittinen ajattelu ja päätöksenteko muutettava tukemaan ihmisenä kasvua käännyttävä ongelmien korjaamisesta ennakointiin. Hymykuopat hanke on toiminut koelaboratoriona tuottaessaan taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä sekä tiloja, joilla mahdollistetaan merkityksellisten ihmisten kasvu täyteen mittaansa, koko elämänhistoriansa ajan. Osallisuus yhteisöjen voimavarana Hymykuopat-hanke sivuaa Aristoteleen ihmiskäsitystä. Siinä ihmisen järjellisyys on määritelty harkituksi elämänhallin-naksi, jota harjoittaa ruumiillinen, tunteva, aistiva, haluava, osaava ja ajatteleva, toisia kaltaisiaan tarvitseva ja näiden kanssa yhdessä elävä ja toimiva sekä hallitsemattomille sattumille altis olento. Ihmismieleen varastoituu elämän jatkuvan tasapainon ja epätasapainon vaihtelussa elämäntarinaa jo varhaisista vuosista lähtien. Kertyneet kokemukset heijastelevat jatkuvasti merkitystään suhteessa menneeseen, nykyiseen ja tulevaan. Ihminen on kokonainen oman tarinansa ja kokemustensa summana. Elämänhistoriansa läpikäymisellä yksilö mieltää itselleen tärkeät arjen yksityiskohdat. Näiden huomioiminen palvelujen ja elinympäristöjen suunnittelussa lisäävät elämänlaatua. Ihmisyyden huomioiva yhteiskunta ymmärtää inhimilliset peruskokemukset, syntymä, kasvu ja vanheneminen, voimavaroina. Se ymmärtää, että ihmiselle kulttuurisesti 9

11 merkittävä, yhteisön kanssa jaettu käsitemaailma, on vankka kulmakivi osallisuuden yhteiskunnan rakentamisessa. Elämänhistorian ja yksilölle tärkeän huomioiminen palkitsevat, koska niiden avulla yksilöt kiinnittyvät yhteisöihin ja haluavat työskennellä yhteisen hyvän puolesta myös itse, osallisina yhteiskunnassaan. Taide vuorovaikutuksen vahvistaja Taide on tapa kokea ja taito ilmaista tapaa olla maailmassa. Taide voi olla pelottavan paljastava tai se voi puhdistaa katharsiksen tunteen avulla. Taide avaa mahdollisuuden kokea voimallisesti taiteessa tapahtuvaa niin vastaanottaen kuin sitä itse tuottamalla. Taiteen rytmi, muoto, väri, harmonia ja disharmonia saavat muodon ilmaisussa erilaisissa kohtaamisen tiloissa. Tilana voi olla teos tai se voi olla vuorovaikutus. Taide on, kokemuksellisen oppimisen ja progressiivisen kasvatuksen uranuurtajan John Deweyn (1934; 1980; 2010) sanoin viestintää puhtaimmassa muodossaan. Taiteella on voima murtaa ihmisiä erottavat esteet, jotka tavallisessa kanssakäymisessä ovat läpipääsemättömiä. Taideilmaisu on enemmän kuin siinä välitetty tunne. Taiteessa kohtaavat erilaiset kokemuksen ulottuvuudet kuten elämänhistoria, käsitykset ja merkitykset. Näin välittömästi koettu voi löytää paikkansa hyvään elämään. Jaettu tunne voi rakentaa siltaa ihmisten välille, esimerkiksi hoidettavan ja hoitajan välisessä suhteessa. Taide on yllättäjä. Kietoutuessaan ihmisten elämään moniaistisena se tuottaa uutta. Taide kutkuttaa samaan aikaan tunne- ja tietotasoamme, työskentelee koko mielemme alueella. Se virittää vuorovaikutusta ihmisen ympäristön ja hänen ajatustensa välillä. Kotona hyvinvointiyhteiskunnassa Hymykuopat hanke on rakentunut kohtaamisista. Niissä ovat ihmiset taiteen ja yhteisöllisen kulttuurityön keinoin, menetelmin, materiaalein ja välinein leikkineet, löytäneet huumorin, iloinneet kauneudes- 10

12 ta, tutkineet, hakeneet tietoa, tunteneet mielihyvää, välittäneet toisista ihmisistä ja ympärillä olevasta. Kohtaamisissa ihmisten mielipiteitä on kuultu ja niillä on vaikutettu heille suunnattujen palvelujen tuottamiseen. Seuraavilla aukeamilla kerrotaan mitä Hymykuopissa saavutettiin, kun ihmisiä lähestyttiin merkityksellisenä olentona ei sairausstatusten, motoristen ja sosiaalisten häiriöiden tai olemista monilla rajaavilla ehdoilla määriteltyinä ihmisinä. Kohtaamisissa ihmiset ovat saaneet kokea olevansa osa yhteisöä kulttuurinsa edustajina, tärkeitä. Heille on tarjottu mahdollisuus tuoda esiin elämäntarinansa, jotta he voivat näyttää saavuttaneensa sen minkä voivat. He ovat saaneet mahdollisuuden tuoda esiin erityiset taitonsa ja vahvuutensa. Heille on suotu mahdollisuus elää täyttä elämää lapsuudesta vanhuuteen ja tuoda esiin mielipiteensä kuntalaisina. Kohtaamisissa kulttuuritoimijat ovat lähteneet heille vieraaseen maastoon kasvatuksen, opetuksen, terveys- ja sosiaalialan työn alueella. Ammattitaiteilijat ja kulttuurin harrastajat ovat vanhusten, lasten ja nuorten kanssa havainneet, kuinka ihmistoiminnan moninaisuus on häikäisevää ja yllättävää. Siitä muistuttaminen on tuottanut iloa ja intoa myös lähipiirille, omaisille ja muille ammatillisille toimijoille. Tästä on syntynyt toisista välittämisen kulttuuri. Hymykuoppiin osallistuneet ovat kohdanneet yllätyksellisen ja suurelta osin tunnistamattoman ihmismielen voiman. Työtä johdattelevat taiteilijat ja kulttuuritoimijat ovat huomanneet, kuinka monimuotoiseen ajatteluun ja toimintaan eri-ikäiset ihmiset kykenevät. Kohtaamisissa keskipisteessä ovat olleet kaikissa ikäkausissaan ainutlaatuiset ja luovat kansalaiset, joiden ilo ja into ovat hyvinvointiyhteiskunnan hyvää tuottava moottori. 11

13 HYMYKUOPAT-TOIMINTA TURKU SalO Hyvinvoinnin ketjureaktio Turussa työskenteli neljä ammattitaiteilijoiden yhdistystä, näyttämö- ja esitystaiteen yhdistys Framil ry, Läntisen tanssin aluekeskus, Turun sanataideyhdistys ry sekä mediataiteen ValoAurinko ry. Taiteilijat tekivät yhteistyötä Turun vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen KUVA kulttuuria vanhuksen arkeen -hankkeen kanssa. Yhdistykset kehittivät Hyvinvoinnin ketjureaktio -toimintamallia vanhainkotien kulttuurityöksi. Elämysmatkalaukku Luoto Lähikulttuuripalvelut Salon taiteilijaseura ry tutki aistillisuuden merkitystä sairaala- ja vanhainkotiympäristössä Elämysmatkalaukku-työssä. Kisko-seura ry, Salon 4H ry sekä Suomusjärvi-seura ry kehittivät Lähikulttuuripalvelujen, uudenlaisen kotiseututyön, ideaa haja-asutusalueilla. Framil ry toteutti Salon alakouluissa LUOTOA, luovan toiminnan terapeuttisia ryhmiä. 12

14 FORSSa Luoto LUOTO luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät toimivat Forssassa Salon taiteilijaseuran toteuttamana. Taiteilija-toimintaterapeutti-työpari liikkui päiväkodeissa etsien mallia varhaiseen puuttumiseen sekä lasten omien voimavarojen ja osaamisen tukemiseen. Työskentelystä syntyi myös kierrätettävä Elämysmatkalaukku päiväkoteihin. KOUvOla Lähikulttuuripalvelut HanKaSalmi Hyvinvoinnin ketjureaktio Keski-Suomen elokuvakeskus ry ja Keski- Suomen Tanssin Keskus kehittivät yhteisöllisiä Hyvinvoinnin ketjureaktion -menetelmiä, joilla tuetaan vanhustyötä. Samaan aikaan Hankasalmen kunta tuotti Kulttuuriraitti-mallin, jolla se kuntana kykenee toteuttamaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja ohjaamaan sen voimavaroja julkisen sektorin työn tueksi. Kouvolassa tarjottiin alueen harrastajayhdistyksille mahdollisuus kouluttautua kunnalle palvelujen tarjoajiksi. Lähikulttuuripalvelujen koulutukseen osallistui aktiivisesti parikymmentä yhdistystä tai innokasta paikallistoimijaa. 13

15 HYMYÄ KULTTUURISTA Henri Terho Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri Hymykuopat hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 14 Hymykuopat on alusta lähtien ollut sympaattinen, ihmisenmittainen hanke. Parin vuoden aikana on tehty arvokasta työtä taiteen, kulttuurin ja kuntapalvelujen liitoskohdissa. Hymykuopat on tarjonnut iloa monelle kokijalle ja uutta osaamista monelle tekijälle. Kulttuuri ja taide tarjoavat korvaamattoman lisän hyvinvointiin. Hymykuoppien keskiössä ovat olleet kulttuuri- ja taideyhdistykset ja yhteistyö julkisen sektorin kanssa. Perustehtävä on ollut selkeä: kehittää parivuotisella hankkeella kulttuuriväen osaamista ja palveluja. Hymykuopat ideoitiin Salon kaupungissa tilanteessa, jossa lähdettiin Suomen suurimman kuntaliitoksen jälkeen rakentamaan uutta yhteistyöosaamista. Mukana on ollut useita yhdistyksiä vanhan Salon ytimestä ja liittyneiltä alueilta. Muut kuntapartnerit ovat olleet Turku, Kouvola, Forssa ja Hankasalmi. Peitto ei ole yltänyt koko maahan, mutta valtakunnallista merkitystä hankkeella on eittämättä ollut. Hymykuopat on tarjonnut kymmenille taiteilijoille ja heidän yhdistyksilleen tilaisuuksia kehittää hyvinvointityön osaamista. Työsarka on tuttu jo vuosien takaa, mutta se on saanut 2010-luvulla uutta näkyvyyttä. Uuden nosteen takana ovat mm. valtakunnallinen toimenpideohjelma Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia, jota oli tekemässä neljä ministeriötä, useita asiantuntijaorganisaatioita ja moninainen taiteesta hyvinvointia verkostotyö. Hymykuopissa on ollut mukana tanssija sanataiteilijoita, nukke- ja puheteatterin tekijöitä, elokuva- ja musiikkialojen ammat-

16 tilaisia ja kuvataiteilijoita. Pilottihankkeissa he ovat tehneet yhteistyötä hoitolaitosten, sosiaalialan yksikköjen sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa ja tarjonneet ainukertaisia taide-elämyksiä yksiköiden asiakkaille ja asukkaille. Yhdessä tekeminen on ollut tärkeää: taide ja kulttuuri voivat yhtä lailla olla yhdessä luomista ja kokemista. Taiteilijakuntaa on yhdistänyt osallistamisen tavoite. Mukana on ollut nojatuolimatkoja, runomuotokuvia, elämysmatkalaukkuja, muistojen keräämistä ja musiikkia. Työmenetelmät eivät ole jääneet erillisiksi esityksiksi, vaan taiteilijat ovat olleet osa tavoitteellista hyvinvointityötä. Parhaimmillaan elämänlaatu on saanut uutta virikettä ja toiminta herättänyt hahmottamaan omaa ympäristöään paremmin. Taiteen keinoin on päästy koskettamaan ihmistä lähempää kuin uskotaankaan. tehdään uusia palveluja. Taiteen kentällä on ollut tapana asettaa vastakkain itseisarvoinen taide ja soveltava taide. Niihin on epäilty liittyvän eri-tasoisia taiteellisia kunnianhimoja ja asennetta. Hymykuopat on liikkunut soveltavan taiteen alueella, käyttänyt taidetta välineenä toisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Silloinkin taide itsessään on arvokasta. Taide antaa aina avaran välineen maailman ja oman elinpiirin tarkasteluun. Tavoitteena on myös taiteilijoiden työllistyminen. Hymykuopat tarjosi toimeentuloa monelle taiteilijalle ja osoituksen tilaajille siitä, että hyvästä taidetyöstä kannattaa maksaa. On tarpeellista, että taiteen hyvinvointityö saa jatkua hankekausien ulkopuolellakin. Sitä ei ole yhteiskunnassamme varaa unohtaa. Hanketoiminnan etuna on se, että tiiviiseen jaksoon saadaan vahva panostus kokeilla uusia toimintamalleja. Ongelmana on hankekausien vääjäämätön elinkaari. Parhaimmillaan Hymykuoppien kaltaiset uutta yhteistä osaamista kehittävät hankkeet jäävät elämään yhdistyksissä. Osaaminen löytää uutta kysyntää ja taiteella Salon kaupungin kulttuuritoimi on pitkään tehnyt hyvää työtä kulttuurin hyvinvointityön edistämiseksi. Siitä Hymykuopat on yksi parhaista esimerkeistä. Hankkeen tuloksista ja monipuolisista yhteistyöverkostoista kuuluu suuri kiitos hyvälle hanketiimille ja sen projektipäälliköille Anu Taivaiselle ja Helena Malmivirralle. 15

17 16 16 Tanssikummit Kaisa Koulu ja Antti Kulmala työskentelemässä vanhusten kanssa. Kuvat Riikka Campomanes

18 MISTÄ LIIKKEESTÄ PIDÄN? TANSSIN ALUEKESKUKSET Hymykuoppien osatoteuttajista Keski-Suomen Tanssin Keskus sekä Läntinen tanssin aluekeskus ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka kuuluvat valtakunnalliseen tanssin aluekeskusverkostoon. Niiden tehtävänä on tanssitaiteen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen ja tanssitaiteilijoiden työllisyyden lisääminen. Vuonna 2004 alkanut aluekeskustyö kattaa koko Suomen kuuden alueellisen keskuksen kautta

19 Turku Hyvinvoinnin ketjureaktio MIKROLIIKKEITÄ JA HELMINAUHAA tanssikummit vanhainkodin arjessa toiminnanjohtaja Lotta Skaffari Läntisen tanssin aluekeskuksen tavoitteena on lisätä taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla. Toiminta tähtää vapaan kentän tanssitaitelijoiden monipuoliseen työllistämiseen, alan osaamisen ja rakenteiden vahvistamiseen sekä alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Päämäärä on laadukkaiden ja monipuolisten kulttuuripalvelujen tar- joaminen eri kohderyhmille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Läntisen tanssin aluekeskus on toteuttanut eri kohderyhmille suunnattuja tanssilähtöisiä hyvinvointipalveluja vuodesta 2007 lähtien. Taiteilijaosaaminen on yhdistyksessä korkeaa ja alueella on luotu useita valtakunnallisesti merkittäviä konsepteja. 18

20 Hymykuopissa Läntisen tanssin aluekeskuksen tanssitaiteilijat työskentelivät Turun ympärivuorokautisen vanhustyön yksiköissä erilaisten ryhmien parissa. Tavanomaisten esitysvierailujen ja työpajojen lisäksi tanssitaide vietiin myös vaativimpiin ympäristöihin eristysosastoille ja dementikkojen pariin. Ryhmäkoot vaihtelivat parityöstä osastokohtaisiin tapaamisiin. Toiminta oli säännöllistä ja pitkäkestoista. Tanssikummivierailut toistuivat vähintään viikoittaisina. Taiteilijoiden tapaamisista tuli odotettuja ja läsnäolosta luonteva osa osastojen arkea. Työskentely teatterilavojen ulkopuolella tarjosi taiteilijoille, osallistujille sekä henkilökunnalle uudenlaisia kokemuksia iloa ja onnistumisia, vaikka idea tanssista osana vanhustyötä herätti aluksi kummastusta. Nykytanssi sanana kalskahti oudolta ja vieraalta, ikääntyneiden osallistuminen siihen kuulosti vielä omituisemmalta. Vanhusten kommentit omasta liikkumisesta olivat toisinaan lähes kauhistuneita: Mun tanssit on jo tanssittu, totesi moni. Kokemuksellinen keho Vuodepotilaiden kohdalla ajatus tanssimisesta vaikuttaa lähes absurdilta. Tanssin keskeisin elementti, liike, löytyy kuitenkin kokemuksellisena jokaisesta kehosta tiedämme miltä tuntuu juosta, leikkiä tai loikkia. Jo pelkkä tanssin katsominen tarjoaa mikroliikkumisen kokemuksia. Ikääntynyt liike on pientä ja sen näkeminen edellyttää tarkkaa havainnointikykyä. Tanssijan ammattitaitoon kuuluu kehollinen herkkyys. Tanssijat katsovat liikettä empaattisesti: tunnustelemalla oman kehonsa kartalla, mistä tapahtuu ja miltä näkyvä liike tuntuu. Tanssijoiden poprioseptinen havainnointikyky, kyky tuntea kehon asennot ja liikkeet lihasten, jänteiden ja tasapaino- ja liikereseptorien yhteistoiminnan avulla, on erityisen korkea. Aistiherkkyyden ansiosta tanssitaiteilijat tavoittavat muistisairauspotilaat erinomaisesti. Pieni liike saa suuria ulottuvuuksia vuorovaikutuksesta. Kuvitteellisia helminauhoja punovat sormet tuottavat impulsseja, jotka muuten tai muilta jäävät helposti huomaamatta. 19

21 Tanssijoilta vanhustyö edellyttää irrottautumista suorituskeskeisestä asenteesta ei enemmän, korkealle ja nopeampaa vaan rauhassa, läsnä ja keskittyneesti. aistimme (elintärkeät tiedon kerääjät) tasapaino- ja liikeaisti (vestibulaariaisti) asentotunto (proprioseptiivinen aisti) tuntoaisti (taktiilinen) näköaisti (visuaalinen) kuuloaisti (auditiivinen) haju- ja makuaistit osastojen erityisvaatimusten mukaisesti. Toiminta eristysosastoilla tapahtuu tarkoin määritetyissä rajoissa. Näissä olosuhteissa henkilökohtaiset tanssihetket käynnistyvät usein arkisesti jutustelemalla. Myös musiikki herättää tanssimuistikuvia, vaikka sekään ei takaa automaattista innostusta. Iäkäs vuodepotilas eristysosastolla vastusti jyrkästi CD:n kuuntelua, koska klassiseen musiikkiin harjaantunut korva kaipasi elävää orkesteria. Tanssikummi työssään liikkeen kapellimestari Tanssikummin muistilista eristysosastolle: Vaatteet naulakkoon, desinfioi kädet, hae CD soitin, huikkaa henkilökunnalle huomenta, desinfioi soitin, kysy hoitajalta mikä huone, avaa ovi, desinfioi kädet, esittäydy, juttele ja muistuttele mitä oltiinkaan tekemässä, desinfioi tuoli, istu alas ja aloita. Hoitotyön toimintaympäristö poikkeaa perusteellisesti tanssiammattien arjesta. Lämmittelyn sijasta on virittäydyttävä fyysisiin ja emotionaalisiin kohtaamisiin Tanssikummi ja iäkäs vuodepotilas keskustelivat ensitapaamisilla musiikista ja siirtyivät vähitellen kuunteluun. Kuuntelu oli aktiivista orkesterin sointia, sävyjä ja vivahteita perusteellisesti pohtivaa. Kapellimestariksi siirtyminen oli pian varsin mutkatonta. Fyysinen toiminta, yhteiset käsiliikkeet, syntyivät luontevana osana keskustelua. Liikkumista syvennettiin mielikuvilla. Tanssitaiteilija johdatteli kehomielikuvia: 20

22 Entä jos soittajat olisivat ihan pieniä ja ne ois tuolla sängyn jalkopäässä, niin miten niitä vois ohjata? Tai jos tahtipuikko on nenänpäässä, kyljessä tai olkapäässä, miten sitä voisi ohjata? Mitä tapahtuu, kun soittajat siirtyvät vasemmalta oikealle? Entä kun soittavat katossa? Kehon muistijäljet osoittivat kestävyytensä erityisesti dementiatyössä. Liikemuistot menneisyydestä suoristivat selän ja irroittivat otteen tuesta. Liikkeen kautta vanhus kykeni keskittymään yhteiseen todellisuuteen päällekkäisten maailmojen sijasta. Kummitaiteilijoiden käynti aktivoi muistamista. Lentävän tytön perään kyseltiin jo ennen viikoittaista tapaamista. Iäkkään vuodepotilaan ja tanssitaiteilijan kohtaamisista muodostui odotettuja tapahtumia. Kummitaiteilijan saapuessa paikalle, TV oli suljettu, sänky oikeassa asennossa ja vanhus valmiina tanssimaan. Hetket muodostuivat yhdessä liikkumisesta. Niissä oli keskinäistä kunnioitusta. Työn edetessä yhdessä tuotetut liikeradat laajenivat ja kireä perusilme suli. Henkilöhistoriaansa yhdeksänkymmentävuotias herra ei edelleenkään raottanut. Tanssikummi Antti Kulmala työskentelemässä vanhuksen kanssa. Kuva Riikka Campomanes 21

23 22 Tanssikummi Malwiina Heikkilä työskentelemässä vanhuksen kanssa. Kuvat Niklas Meltio

24 23

25 Hankasalmi Hyvinvoinnin ketjureaktio TANSSIJAT IKÄIHMISTEN LIIKKEEN YMMÄRTÄJINÄ tuottaja Pauliina Lapio Keski-Suomen Tanssin Keskus (KSTK) on osa Sisä-Suomen tanssin aluekeskusta. Sen tehtävänä on vahvistaa alueellaan tanssitoimintaa tuottamalla teoksia, tuki- ja välityspalveluita, räätälöimällä ja välittämällä työpajoja sekä järjestämällä festivaaleja ja tapahtumia. Yhdistys toimii tanssin ammattilaisten työnantajana sekä organisoi hanketoimintaa tanssitaiteen alalla. Yhdistys on erikoistunut matkailuun, yritysyhteistyöhön ja hyvinvointiin saavuttaen mainetta näissä myös valtakunnallisessa mittakaavassa. Yhdistys välittäjästä tulkiksi Toiminnan alussa Keski-Suomen Tanssin Keskus kutsui mukaan vanhustyöstä kiinnostuneet tanssin ammattilaiset. Työn tavoitteeksi määriteltiin ikäihmisten kohtaaminen sekä hoitohenkilökunnan ja taiteilijoiden välinen vuoropuhelu tanssin viitekehyksessä. Tanssin Keskuksen osa, hankkeen alussa, oli tilausten vastaanottajan ja välittäjän rooli. Toimintakenttä kuitenkin laajeni. Yhdistyksestä kehkeytyi asiantuntijaelin palvelutalojen toimintamallin ja työpajatoiminnan järjestämisessä. Tuotannollista 24

26 apua tarvitsivat niin taiteilijat kuin kunnan työntekijät. Yhdistyksen välitystyö muotoutui myös erilaisten toimintakulttuurien, taide ja hoitotyö, vuoropuhelun tulkiksi. Yhteistyön luomista Keski-Suomen Tanssin Keskus on aktiivisesti toteuttanut sosiaali- ja terveysalan sekä taide- ja kulttuurisektorin vuoropuhelua. Taiteen soveltava käyttö on ollut Keski-Suomen Tanssin Keskuksen kantavia voimavaroja jo vuosia ja yhdistys on kehittänyt uusia käytäntöjä ahkerasti. Tanssi on viety sinne, missä ihmiset viettävät normaalia arkea, oli kyseessä palvelutalo, päiväkeskus, päiväkoti tai ikäihmisten kerho. Hymykuopat-hankkeessa tanssitaiteilijat tutustuivat hoivattavien arkeen ja veivät tanssitaiteen lähelle osallistujia. Samalla yhdistys lisäsi erilaisia tanssin alalajeja soveltavan taiteen työpakkiinsa. Maakunnallisena toimija KSTK oli aloittanut toiminnan Hankasalmella jo aiemmin. Yhteistyön kehittyminen Hymykuopissa oli siten luontevaa. menetelmien kirjo käyttöön Sadutan. Kerro satu (tai tarina). Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat. Keski-Suomen Tanssin Keskus vei Hankasalmelle Hymykuoppien aikana erilaisia tanssin tapoja. Työ hyödynsi ajatusta tarinoiden, kosketuksen ja liikkeen voimasta ikäihmisten hyvinvoinnin perustana. Lapsille suunnattu Leevi Lukutoukka tanssiteos sai uuden elämän Hymykuopissa. Teoksesta muotoutui monisukupolvinen Kirjakontin kertomaa teos, jossa näyttelijä lukee tarinoita tanssijoiden kuvittaessa ne liikkeellä. Teos yhdisti päiväkoti-ikäiset ja ikäihmiset, koska sitä esitettiin paikoissa, jonne kumpikin ryhmä oli tervetullut. Tanssitaiteilija ja tanssitaiteen tohtori Kirsi Heimonen koulutti yhteistyön toteuttajiksi saduttajia. Koulutuksen osallistujat olivat eri-ikäisiä, monenlaisissa elämäntilanteissa olevia naisia, omaishoitajia, tanssitaiteilijoita, työikäisiä, kulttuuri- 25

27 Huis Huis ne tanssii vaan ikäihminen, mies, Päivärannan palvelukeskus luotseja ja eläkeläisiä. Sadutukseen osallistuneet vapaehtoiset saduttajat kiersivät palvelutaloja koulutuksen jälkeen ja käyttivät menetelmää muistelutuksen apuna. Zodiakin, Uuden tanssin keskuksen, Tanssin Portaat -menetelmä saapui Hymykuoppien myötä Keski-Suomeen. Toimintamalli perustuu tanssin, liikkeen ja kosketuksen vuorovaikutukseen. Se ohjaa myös hoitohenkilökuntaa käyttämään kehollisuutta ja liikettä osana työtään. Noora Nenonen. Kuva Hanna Lappalainen Tanssija Noora Nenonen sovelsi Tanssin Portaita omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen, jotta kumpikin voisi olla tanssissa läsnä. Yhteistyö oli erityinen toive omaishoitajilta itseltään. Usein unohdamme, että omaishoitajat ja hoidettavat ovat lähiomaisia keskenään, jolloin hoitosuhdekin on erityinen. Tanssin portaat -menetelmällä tuotiin hoitosuhteeseen mukaan läheisyyttä, muutakin kuin hoidollista kosketusta, ja sanatonta vuorovaikutusta. Vastaanotto oli ylitsevuotavan kiittävä ja palkitseva. Sadutus-koulutuksen osallistujia. Kyyneliltä ja naurulta ei vältytty. Kouluttaja, tanssitaiteen tohtori Kirsi Heimonen toinen vasemmalta. Kuva Pauliina Lapio 26

28 nää jalat rokkaa! Mikä kosketus tuntuu mukavalle? Miten tanssimme yhdessä tänään? Tanssitaiteilija Noora Nenonen kertoo työskentelystään Hankasalmella. Ollaan kunnantalon Montussa. Yhdeksän ihmistä pyörii ympäri huonetta. Välillä liikutaan, nauretaan ja rauhoitutaan antamaan toiselle hierontaa. Sitten juodaan kahvit ja taas jatketaan pyörimistä, tällä kertaa vauhdikkaamman musiikin saattelemana. Siinä alkavat jalatkin rokkaamaan. Meneillään on omaishoitajien työpaja. Työpajoissa tanssi käsitetään laajana ja avoimena asiana. Tanssia voi olla pikkusormien liike valssin tahtiin tai arkisista askareista syntyvä liikesarja ikkunan pesuineen ja kirnuamisineen. Tärkeintä on yhdessäolo ja omien tarpeiden tunnistaminen. Kosketuksella, liikkumisella ja yhdessä ihmettelemällä etsitään itselle hyvältä tuntuvia tapoja olla omassa kehossa ja ryhmässä muiden kanssa. Oikeita tai vääriä tanssityylejä ei ole. Tärkeintä on itselle mukavan liikkeen löytäminen. Sitä etsivät niin osallistujat kuin vetäjä. Jos kysyisin, lähtisitkö mukaan Tanssin Portaisiin, mitä vastaisit? Ensimmäinen ajatus saattaisi olla, enhän minä osaa tanssia. Tai, että mitä ihmettä ne portaat ovat? Hankasalmelta löytyi rohkeita kokeilijoita, jotka uskaltautuivat mukaan. Kolmen työpajakerran aikana tanssittiin, liikuttiin ja kosketeltiin, tunnusteltiin omaa oloa ja peilattiin toisen liikettä. Keksittiin omia tansseja ja tervehdittiin toisia mitä moninaisimmilla tavoilla. Ja lopuksi halattiin itseä. Selkeistä raameista huolimatta Tanssin Portaat ei ole valmis malli, jonka liikkeet voi opetella yksitellen. Jokaisessa ryhmässä liikettä lähestytään ryhmän tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Itsen kuuntelua, leikkimieltä ja toisten kunnioitusta unohtamatta. Siitä syntyy yhteinen tanssi. Ohjaajan muistiinpanoissa lukee tämän päivän kohdalla: Aivan mahtavaa!!!. Se kertoo kaiken tarpeellisen. 27

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi SOSIAALINEN SIRKUS Hyvinvointia kulttuurista Taidelähtöiset menetelmät ovat uusi tapa tavoittaa ihmisiä ja löytää piileviä voimavaroja. Kontaktin saaminen kulttuuritoiminnan välityksellä ja samalla tukeminen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Vanhan ihmisen mielekäs arki - logoterapeuttisen ajattelun mahdollisuudet Anna-Maija Ruhanen TtM, KM, Logoterapeutti LTI Stadin aikuisopisto 1 Mitä logoterapeuttinen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija

KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT. LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija KULTTUURIKASVATUS JA TAITEILIJAT LAURA ARALA valtakunnallinen lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija TAITEEN EDISTÄMISKESKUS TAITEEN EDISTÄMISKESKUS Taiteen edistämiskeskus on valtion asiantuntija-

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot