Merkittävien ihmisten yhteiskunta. Hymykuopat-hanke kunnan tarpeisiin vastaajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merkittävien ihmisten yhteiskunta. Hymykuopat-hanke kunnan tarpeisiin vastaajana"

Transkriptio

1 Merkittävien ihmisten yhteiskunta Hymykuopat-hanke kunnan tarpeisiin vastaajana

2 MERKITTÄVIEN IHMISTEN YHTEISKUNTA toimittaneet Helena Malmivirta ja Anu Taivainen

3 Merkittävien ihmisten yhteiskunta Julkaisija Salon kaupunki, Kulttuuripalvelut Toimitus Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Taitto Satu-Maaria Mäkipuro Painopaikka Sälekarin kirjapaino 2012 ISBN

4

5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE (sivut 6 7) Muutoksen mahdollisuus (sivut 8 11) projektipäälliköt Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Hymyä kulttuurista (sivut 14 15) Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri ja Hymykuopat-ohjausryhmän puheenjohtaja Henri Terho MISTÄ LIIKKEESTÄ PIDÄN? Mikroliikkeitä ja helminauhaa tanssikummit vanhainkodin arjessa (sivut 18 23) Läntinen tanssin alukeskus, toiminnanjohtaja Lotta Skaffari Tanssijat ikäihmisten liikkeen ymmärtäjinä (sivut 24 29) Keski-Suomen Tanssin Keskus, tuottaja Pauliina Lapio SANANI, TARINANI Kynä on lämmin korva (sivut 32 37) Turun sanataideyhdistys ry, sanataiteilijat Timo Harju ja Veera Vähämaa Muistot kulttuurihoitona teatterilähtöiset menetelmät vanhustyössä (sivut 38 45) Framil ry Elokuva muistojen kruunaajana (sivut 46 49) Keski-Suomen elokuvakeskus ry, projektikoordinaattori Riikka Polso KUVA kulttuuria vanhuksen arkeen Turussa (sivut 50 53) Helena Malmivirta, Anu Taivainen 4

6 ILON JA INNON VOIMA Kukkaan puhkeaminen lapsen oikeutena (sivut 56 65) Framil ry ja Salon taiteilijaseura ry, LUOTO-työryhmä Uuden kaupunginosan kyläsuunnitelma (sivut 66 69) Suomusjärvi seura ry, puheenjohtaja Päivi Reponen-Koitto Kaikille kaikkea yhdistys voimavarojen haravoijana (sivut 70 73) Kisko seura ry, puheenjohtaja Jaana Shelby Hymykuopat syvenivät Kouvolassa (sivut 74 77) kulttuuritoimenjohtaja Anne Eriksson, Kouvolan kaupunki Hankasalmen Kulttuuriraitti kulttuurisuunnitelma ikääntyville (sivut 78 81) kulttuurituottaja Ellinoora Auvinen, Hankasalmen kunta OIKEUS TUNTEA Nojatuolimatkat tunteiden, aistien ja liikkeen aktivointi audiovisuaalisen taiteen keinoin (sivut 84 89) ValoAurinko ry, Metsämarja Aittokoski, Tiina Laine Elämysmatkalaukut aistitun todellisuuden tärkeys (sivut 90 95) Salon taiteilijaseura ry Vuosikello työväline arjen kulttuurisuuden viljelyyn (sivut 96 99) projektikoordinaattori Annika Tavasti, Salon kaupunki MERKITTÄVIEN IHMISTEN YHTEISKUNTA Taide eheyttäjänä elämän loppuvaiheessa (sivut ) Luovuus tulevaisuuden turvana (sivut ) Taide hyvinvoinnin rakentajana (sivut ) KT, LTO Helena Malmivirta Kulttuuripalvelua lähellä (sivut ) Helena Malmivirta ja Anu Taivainen 5

7 ESIPUHE Kulttuuri on keino selviytyä ihmiskuntana. Elämme kulttuureissa jakaen käsityksiä, merkityksiä ja ymmärrystä. Kulttuureissa elää moraalimme, ymmärrys toistemme huolenpidosta, oikeaksi ja vääräksi käsittämämme. Kiitos kulttuurien, sopeudumme ympäröivään, tulemme toimeen keskenämme ja vahvistumme yhteisöinä. Taide on keino selvitä ihmisinä. Taide virittää intuitiomme, vaistomme ja aistimme, mikä turvana olemme kyenneet ratkomaan haasteita läpi lajimme menneisyyden. Taiteilija huomioi, huomaa ja löytää. Kyseenalaistaessaan selvät totuudet hän synnyttää ratkaisuja ja raivaa tietä uudenlaiselle ajattelulle. Kulttuuri ja taide ovat itseisarvoja puolustaessaan elämää, auttaessaan ihmisiä olemaan ihmisiksi ja vahvistaessaan lajimme olemassaoloa, tänään ja tulevien sukupolvien aikana. Vuosina kymmenellä taiteenja kulttuurialan yhdistyksellä oli mahdollisuus etsiä uusia käytäntöjä, niin kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöhön kuin taiteen ja kotiseututyön toteutustapoihin palveluina. EU:n rakennerahastoista Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY keskus mahdollistivat etsivän, tutkivan, taiteen- ja kulttuurityön luovuuden logiikalla, toimivan kehittämisen. Viitekehyksen tarjosi Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori 6

8 hyvinvointipalvelujen tarjoajana ohjelmallaan. Vertaistuen tarjosivat Kolmas lähde koordinaatiohanke sekä muut ohjelman pilotit. Viisi kuntaa, Forssa, Hankasalmi, Kouvola, Salo ja Turku, toivat mukaan tarpeensa. Ikääntyvä väestö, lasten syrjäytyminen ja sektorirajojen bunkkerit koettiin kunnissa haasteina hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle. Kymmenen kulttuurija taidealan ammattilaisten ja harrastajien yhdistystä kiinnostui ratkaisujen etsimisestä. Tästä syntyi kahden ja puolen vuoden yhteisen oppimisen taival. Kunnat avasivat kohtaamisille tiloja omilla hankkeillaan ja kehittämistarpeillaan. Samaan aikaan, kun Hymykuopissa kasvoi taiteilijoiden ja kulttuuriharrastajien osaaminen, rakensivat kunnat omia rakenteitaan Turun KUVA hankkeessa, Hankasalmen Kulttuuriraitissa ja Salon Arjen kulttuuria ohjelmassa. Uudet, erityisesti vanhus- ja kulttuurityön, yhdistävät palvelut loivat myös Hymykuoppien toimille jatkuvuutta. törmäyttäjä ja erityisesti kulttuurihyvinvointiin sekä soveltavaan taiteeseen liittyvien käsitteiden ja käsitysten määrittäjä. Tämä kirja kertoo etsitystä ja löydetystä. Se on kuvaus mahdollisuudesta rakentaa yhteiskuntaa, joka koostuu merkittävistä ihmisistä ja huomioi osallisuuden yhteiskunnan voimavarana. Kirja liittyy kerronnallaan ihmisyyden voimasta kertovien tarinoiden joukkoon niihin, joissa taiteen- ja kulttuurin voima on todettu vahvaksi sekä vaikuttavaksi. Kirja on kiitos kaikille kumpuilevan hymykuoppaisella tiellä taivaltaneille, upeasti työhönsä sitoutuneille kasvattajille, hoitajille, kulttuurityöntekijöille ja esimiehille kunnissa, harrastajille, taiteilijoille, tuottajille, yhdistystoimijoille sekä tietysti mukana olleille kuntalaisille. Salossa projektipäälliköt Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Hymykuopat on ollut uuden synnyttäjä, 7

9 MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS projektipäälliköt Helena Malmivirta ja Anu Taivainen Taide- ja kulttuurialalla käydään nyt 2010 luvulla keskustelua siitä, miten tällä työllä voidaan tuottaa hyvinvointia. Etsimme perusteita ammattimme ja harrastustoimintamme merkittävyydestä yhteiskunnalle. Samaan aikaan keskustelu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon hinnasta ja mahdollisuuksista velloo talouskriisin aallokoissa. Elämme käsitteiden ja käsitysten määrittelyn aikaa. hankkeeseen osallistuneet ovat löytäneet tiloja toimia rinnakkain ja yhteistyöllä vahvistua. Kirja kertoo, miten ihmisten itsensä tuottama hyvinvointi, aitona ennaltaehkäisynä ja ihmisarvon puolestapuhujana, on mahdollisuus yhteiskunnan haasteissa. Keikaus hyvinvointipolitiikan ymmärtämisessä Tämä kirja pohtii sanojen hyvinvointi, osallisuus, kulttuurisesti merkittävä ja taide sisältöjä. Kirja kertoo miten taiteilijat, kulttuuritoimijat, hoitotyön tekijät ja kuntapalvelusuunnittelijat mieltävät sanojen sisällön. Muuttuvien merkitysten avulla Sosiaalipoliittinen keskustelu määrittää jatkuvasti käsitystä sellaisesta hyvästä, joka luo ihmiselle hyvinvointia. Näkemystä on rakennettu sekä resurssi- että tarveteoreettisesta näkökulmasta millaisin voimavaroin, kenen kustantamana ja kenelle 8

10 yhteiskunta tarjoaa suojaverkkonsa apua. Nyt keskustelussa korostetaan ihmisten osallisuuden merkitystä. Osallisuus edellyttää tilan ja paikan luomista osallistumiselle, jotta yksilöt voivat olla aktiivisia, itse hyvinvointia tuottavia jäseniä. Yhteiskunta tarjoaa tällöin jäsenilleen keinoja, välineitä ja materiaaleja oman kasvun ja itsestä löytyvien voimavarojen esiintuojaksi. Yksilöt voivat ilmaista itseään ja kuulua omaan yhteisöönsä, olla hyväksyttyjä. He ovat kotonaan yhteisössä siihen vaikuttaen ja omaehtoisesti toimien. Yhteiskunta tukee tätä myös silloin, kun yksilön toimintaympäristö muuttuu tai hän tarvitsee toiminnassaan erityistä tukea tai toisenlaista kieltä ollaakseen osallinen. Päästäksemme osallisuuden yhteiskuntaan on hyvinvointipoliittinen ajattelu ja päätöksenteko muutettava tukemaan ihmisenä kasvua käännyttävä ongelmien korjaamisesta ennakointiin. Hymykuopat hanke on toiminut koelaboratoriona tuottaessaan taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä sekä tiloja, joilla mahdollistetaan merkityksellisten ihmisten kasvu täyteen mittaansa, koko elämänhistoriansa ajan. Osallisuus yhteisöjen voimavarana Hymykuopat-hanke sivuaa Aristoteleen ihmiskäsitystä. Siinä ihmisen järjellisyys on määritelty harkituksi elämänhallin-naksi, jota harjoittaa ruumiillinen, tunteva, aistiva, haluava, osaava ja ajatteleva, toisia kaltaisiaan tarvitseva ja näiden kanssa yhdessä elävä ja toimiva sekä hallitsemattomille sattumille altis olento. Ihmismieleen varastoituu elämän jatkuvan tasapainon ja epätasapainon vaihtelussa elämäntarinaa jo varhaisista vuosista lähtien. Kertyneet kokemukset heijastelevat jatkuvasti merkitystään suhteessa menneeseen, nykyiseen ja tulevaan. Ihminen on kokonainen oman tarinansa ja kokemustensa summana. Elämänhistoriansa läpikäymisellä yksilö mieltää itselleen tärkeät arjen yksityiskohdat. Näiden huomioiminen palvelujen ja elinympäristöjen suunnittelussa lisäävät elämänlaatua. Ihmisyyden huomioiva yhteiskunta ymmärtää inhimilliset peruskokemukset, syntymä, kasvu ja vanheneminen, voimavaroina. Se ymmärtää, että ihmiselle kulttuurisesti 9

11 merkittävä, yhteisön kanssa jaettu käsitemaailma, on vankka kulmakivi osallisuuden yhteiskunnan rakentamisessa. Elämänhistorian ja yksilölle tärkeän huomioiminen palkitsevat, koska niiden avulla yksilöt kiinnittyvät yhteisöihin ja haluavat työskennellä yhteisen hyvän puolesta myös itse, osallisina yhteiskunnassaan. Taide vuorovaikutuksen vahvistaja Taide on tapa kokea ja taito ilmaista tapaa olla maailmassa. Taide voi olla pelottavan paljastava tai se voi puhdistaa katharsiksen tunteen avulla. Taide avaa mahdollisuuden kokea voimallisesti taiteessa tapahtuvaa niin vastaanottaen kuin sitä itse tuottamalla. Taiteen rytmi, muoto, väri, harmonia ja disharmonia saavat muodon ilmaisussa erilaisissa kohtaamisen tiloissa. Tilana voi olla teos tai se voi olla vuorovaikutus. Taide on, kokemuksellisen oppimisen ja progressiivisen kasvatuksen uranuurtajan John Deweyn (1934; 1980; 2010) sanoin viestintää puhtaimmassa muodossaan. Taiteella on voima murtaa ihmisiä erottavat esteet, jotka tavallisessa kanssakäymisessä ovat läpipääsemättömiä. Taideilmaisu on enemmän kuin siinä välitetty tunne. Taiteessa kohtaavat erilaiset kokemuksen ulottuvuudet kuten elämänhistoria, käsitykset ja merkitykset. Näin välittömästi koettu voi löytää paikkansa hyvään elämään. Jaettu tunne voi rakentaa siltaa ihmisten välille, esimerkiksi hoidettavan ja hoitajan välisessä suhteessa. Taide on yllättäjä. Kietoutuessaan ihmisten elämään moniaistisena se tuottaa uutta. Taide kutkuttaa samaan aikaan tunne- ja tietotasoamme, työskentelee koko mielemme alueella. Se virittää vuorovaikutusta ihmisen ympäristön ja hänen ajatustensa välillä. Kotona hyvinvointiyhteiskunnassa Hymykuopat hanke on rakentunut kohtaamisista. Niissä ovat ihmiset taiteen ja yhteisöllisen kulttuurityön keinoin, menetelmin, materiaalein ja välinein leikkineet, löytäneet huumorin, iloinneet kauneudes- 10

12 ta, tutkineet, hakeneet tietoa, tunteneet mielihyvää, välittäneet toisista ihmisistä ja ympärillä olevasta. Kohtaamisissa ihmisten mielipiteitä on kuultu ja niillä on vaikutettu heille suunnattujen palvelujen tuottamiseen. Seuraavilla aukeamilla kerrotaan mitä Hymykuopissa saavutettiin, kun ihmisiä lähestyttiin merkityksellisenä olentona ei sairausstatusten, motoristen ja sosiaalisten häiriöiden tai olemista monilla rajaavilla ehdoilla määriteltyinä ihmisinä. Kohtaamisissa ihmiset ovat saaneet kokea olevansa osa yhteisöä kulttuurinsa edustajina, tärkeitä. Heille on tarjottu mahdollisuus tuoda esiin elämäntarinansa, jotta he voivat näyttää saavuttaneensa sen minkä voivat. He ovat saaneet mahdollisuuden tuoda esiin erityiset taitonsa ja vahvuutensa. Heille on suotu mahdollisuus elää täyttä elämää lapsuudesta vanhuuteen ja tuoda esiin mielipiteensä kuntalaisina. Kohtaamisissa kulttuuritoimijat ovat lähteneet heille vieraaseen maastoon kasvatuksen, opetuksen, terveys- ja sosiaalialan työn alueella. Ammattitaiteilijat ja kulttuurin harrastajat ovat vanhusten, lasten ja nuorten kanssa havainneet, kuinka ihmistoiminnan moninaisuus on häikäisevää ja yllättävää. Siitä muistuttaminen on tuottanut iloa ja intoa myös lähipiirille, omaisille ja muille ammatillisille toimijoille. Tästä on syntynyt toisista välittämisen kulttuuri. Hymykuoppiin osallistuneet ovat kohdanneet yllätyksellisen ja suurelta osin tunnistamattoman ihmismielen voiman. Työtä johdattelevat taiteilijat ja kulttuuritoimijat ovat huomanneet, kuinka monimuotoiseen ajatteluun ja toimintaan eri-ikäiset ihmiset kykenevät. Kohtaamisissa keskipisteessä ovat olleet kaikissa ikäkausissaan ainutlaatuiset ja luovat kansalaiset, joiden ilo ja into ovat hyvinvointiyhteiskunnan hyvää tuottava moottori. 11

13 HYMYKUOPAT-TOIMINTA TURKU SalO Hyvinvoinnin ketjureaktio Turussa työskenteli neljä ammattitaiteilijoiden yhdistystä, näyttämö- ja esitystaiteen yhdistys Framil ry, Läntisen tanssin aluekeskus, Turun sanataideyhdistys ry sekä mediataiteen ValoAurinko ry. Taiteilijat tekivät yhteistyötä Turun vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen KUVA kulttuuria vanhuksen arkeen -hankkeen kanssa. Yhdistykset kehittivät Hyvinvoinnin ketjureaktio -toimintamallia vanhainkotien kulttuurityöksi. Elämysmatkalaukku Luoto Lähikulttuuripalvelut Salon taiteilijaseura ry tutki aistillisuuden merkitystä sairaala- ja vanhainkotiympäristössä Elämysmatkalaukku-työssä. Kisko-seura ry, Salon 4H ry sekä Suomusjärvi-seura ry kehittivät Lähikulttuuripalvelujen, uudenlaisen kotiseututyön, ideaa haja-asutusalueilla. Framil ry toteutti Salon alakouluissa LUOTOA, luovan toiminnan terapeuttisia ryhmiä. 12

14 FORSSa Luoto LUOTO luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät toimivat Forssassa Salon taiteilijaseuran toteuttamana. Taiteilija-toimintaterapeutti-työpari liikkui päiväkodeissa etsien mallia varhaiseen puuttumiseen sekä lasten omien voimavarojen ja osaamisen tukemiseen. Työskentelystä syntyi myös kierrätettävä Elämysmatkalaukku päiväkoteihin. KOUvOla Lähikulttuuripalvelut HanKaSalmi Hyvinvoinnin ketjureaktio Keski-Suomen elokuvakeskus ry ja Keski- Suomen Tanssin Keskus kehittivät yhteisöllisiä Hyvinvoinnin ketjureaktion -menetelmiä, joilla tuetaan vanhustyötä. Samaan aikaan Hankasalmen kunta tuotti Kulttuuriraitti-mallin, jolla se kuntana kykenee toteuttamaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja ohjaamaan sen voimavaroja julkisen sektorin työn tueksi. Kouvolassa tarjottiin alueen harrastajayhdistyksille mahdollisuus kouluttautua kunnalle palvelujen tarjoajiksi. Lähikulttuuripalvelujen koulutukseen osallistui aktiivisesti parikymmentä yhdistystä tai innokasta paikallistoimijaa. 13

15 HYMYÄ KULTTUURISTA Henri Terho Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri Hymykuopat hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 14 Hymykuopat on alusta lähtien ollut sympaattinen, ihmisenmittainen hanke. Parin vuoden aikana on tehty arvokasta työtä taiteen, kulttuurin ja kuntapalvelujen liitoskohdissa. Hymykuopat on tarjonnut iloa monelle kokijalle ja uutta osaamista monelle tekijälle. Kulttuuri ja taide tarjoavat korvaamattoman lisän hyvinvointiin. Hymykuoppien keskiössä ovat olleet kulttuuri- ja taideyhdistykset ja yhteistyö julkisen sektorin kanssa. Perustehtävä on ollut selkeä: kehittää parivuotisella hankkeella kulttuuriväen osaamista ja palveluja. Hymykuopat ideoitiin Salon kaupungissa tilanteessa, jossa lähdettiin Suomen suurimman kuntaliitoksen jälkeen rakentamaan uutta yhteistyöosaamista. Mukana on ollut useita yhdistyksiä vanhan Salon ytimestä ja liittyneiltä alueilta. Muut kuntapartnerit ovat olleet Turku, Kouvola, Forssa ja Hankasalmi. Peitto ei ole yltänyt koko maahan, mutta valtakunnallista merkitystä hankkeella on eittämättä ollut. Hymykuopat on tarjonnut kymmenille taiteilijoille ja heidän yhdistyksilleen tilaisuuksia kehittää hyvinvointityön osaamista. Työsarka on tuttu jo vuosien takaa, mutta se on saanut 2010-luvulla uutta näkyvyyttä. Uuden nosteen takana ovat mm. valtakunnallinen toimenpideohjelma Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia, jota oli tekemässä neljä ministeriötä, useita asiantuntijaorganisaatioita ja moninainen taiteesta hyvinvointia verkostotyö. Hymykuopissa on ollut mukana tanssija sanataiteilijoita, nukke- ja puheteatterin tekijöitä, elokuva- ja musiikkialojen ammat-

16 tilaisia ja kuvataiteilijoita. Pilottihankkeissa he ovat tehneet yhteistyötä hoitolaitosten, sosiaalialan yksikköjen sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa ja tarjonneet ainukertaisia taide-elämyksiä yksiköiden asiakkaille ja asukkaille. Yhdessä tekeminen on ollut tärkeää: taide ja kulttuuri voivat yhtä lailla olla yhdessä luomista ja kokemista. Taiteilijakuntaa on yhdistänyt osallistamisen tavoite. Mukana on ollut nojatuolimatkoja, runomuotokuvia, elämysmatkalaukkuja, muistojen keräämistä ja musiikkia. Työmenetelmät eivät ole jääneet erillisiksi esityksiksi, vaan taiteilijat ovat olleet osa tavoitteellista hyvinvointityötä. Parhaimmillaan elämänlaatu on saanut uutta virikettä ja toiminta herättänyt hahmottamaan omaa ympäristöään paremmin. Taiteen keinoin on päästy koskettamaan ihmistä lähempää kuin uskotaankaan. tehdään uusia palveluja. Taiteen kentällä on ollut tapana asettaa vastakkain itseisarvoinen taide ja soveltava taide. Niihin on epäilty liittyvän eri-tasoisia taiteellisia kunnianhimoja ja asennetta. Hymykuopat on liikkunut soveltavan taiteen alueella, käyttänyt taidetta välineenä toisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Silloinkin taide itsessään on arvokasta. Taide antaa aina avaran välineen maailman ja oman elinpiirin tarkasteluun. Tavoitteena on myös taiteilijoiden työllistyminen. Hymykuopat tarjosi toimeentuloa monelle taiteilijalle ja osoituksen tilaajille siitä, että hyvästä taidetyöstä kannattaa maksaa. On tarpeellista, että taiteen hyvinvointityö saa jatkua hankekausien ulkopuolellakin. Sitä ei ole yhteiskunnassamme varaa unohtaa. Hanketoiminnan etuna on se, että tiiviiseen jaksoon saadaan vahva panostus kokeilla uusia toimintamalleja. Ongelmana on hankekausien vääjäämätön elinkaari. Parhaimmillaan Hymykuoppien kaltaiset uutta yhteistä osaamista kehittävät hankkeet jäävät elämään yhdistyksissä. Osaaminen löytää uutta kysyntää ja taiteella Salon kaupungin kulttuuritoimi on pitkään tehnyt hyvää työtä kulttuurin hyvinvointityön edistämiseksi. Siitä Hymykuopat on yksi parhaista esimerkeistä. Hankkeen tuloksista ja monipuolisista yhteistyöverkostoista kuuluu suuri kiitos hyvälle hanketiimille ja sen projektipäälliköille Anu Taivaiselle ja Helena Malmivirralle. 15

17 16 16 Tanssikummit Kaisa Koulu ja Antti Kulmala työskentelemässä vanhusten kanssa. Kuvat Riikka Campomanes

18 MISTÄ LIIKKEESTÄ PIDÄN? TANSSIN ALUEKESKUKSET Hymykuoppien osatoteuttajista Keski-Suomen Tanssin Keskus sekä Läntinen tanssin aluekeskus ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka kuuluvat valtakunnalliseen tanssin aluekeskusverkostoon. Niiden tehtävänä on tanssitaiteen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen ja tanssitaiteilijoiden työllisyyden lisääminen. Vuonna 2004 alkanut aluekeskustyö kattaa koko Suomen kuuden alueellisen keskuksen kautta

19 Turku Hyvinvoinnin ketjureaktio MIKROLIIKKEITÄ JA HELMINAUHAA tanssikummit vanhainkodin arjessa toiminnanjohtaja Lotta Skaffari Läntisen tanssin aluekeskuksen tavoitteena on lisätä taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla. Toiminta tähtää vapaan kentän tanssitaitelijoiden monipuoliseen työllistämiseen, alan osaamisen ja rakenteiden vahvistamiseen sekä alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Päämäärä on laadukkaiden ja monipuolisten kulttuuripalvelujen tar- joaminen eri kohderyhmille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Läntisen tanssin aluekeskus on toteuttanut eri kohderyhmille suunnattuja tanssilähtöisiä hyvinvointipalveluja vuodesta 2007 lähtien. Taiteilijaosaaminen on yhdistyksessä korkeaa ja alueella on luotu useita valtakunnallisesti merkittäviä konsepteja. 18

20 Hymykuopissa Läntisen tanssin aluekeskuksen tanssitaiteilijat työskentelivät Turun ympärivuorokautisen vanhustyön yksiköissä erilaisten ryhmien parissa. Tavanomaisten esitysvierailujen ja työpajojen lisäksi tanssitaide vietiin myös vaativimpiin ympäristöihin eristysosastoille ja dementikkojen pariin. Ryhmäkoot vaihtelivat parityöstä osastokohtaisiin tapaamisiin. Toiminta oli säännöllistä ja pitkäkestoista. Tanssikummivierailut toistuivat vähintään viikoittaisina. Taiteilijoiden tapaamisista tuli odotettuja ja läsnäolosta luonteva osa osastojen arkea. Työskentely teatterilavojen ulkopuolella tarjosi taiteilijoille, osallistujille sekä henkilökunnalle uudenlaisia kokemuksia iloa ja onnistumisia, vaikka idea tanssista osana vanhustyötä herätti aluksi kummastusta. Nykytanssi sanana kalskahti oudolta ja vieraalta, ikääntyneiden osallistuminen siihen kuulosti vielä omituisemmalta. Vanhusten kommentit omasta liikkumisesta olivat toisinaan lähes kauhistuneita: Mun tanssit on jo tanssittu, totesi moni. Kokemuksellinen keho Vuodepotilaiden kohdalla ajatus tanssimisesta vaikuttaa lähes absurdilta. Tanssin keskeisin elementti, liike, löytyy kuitenkin kokemuksellisena jokaisesta kehosta tiedämme miltä tuntuu juosta, leikkiä tai loikkia. Jo pelkkä tanssin katsominen tarjoaa mikroliikkumisen kokemuksia. Ikääntynyt liike on pientä ja sen näkeminen edellyttää tarkkaa havainnointikykyä. Tanssijan ammattitaitoon kuuluu kehollinen herkkyys. Tanssijat katsovat liikettä empaattisesti: tunnustelemalla oman kehonsa kartalla, mistä tapahtuu ja miltä näkyvä liike tuntuu. Tanssijoiden poprioseptinen havainnointikyky, kyky tuntea kehon asennot ja liikkeet lihasten, jänteiden ja tasapaino- ja liikereseptorien yhteistoiminnan avulla, on erityisen korkea. Aistiherkkyyden ansiosta tanssitaiteilijat tavoittavat muistisairauspotilaat erinomaisesti. Pieni liike saa suuria ulottuvuuksia vuorovaikutuksesta. Kuvitteellisia helminauhoja punovat sormet tuottavat impulsseja, jotka muuten tai muilta jäävät helposti huomaamatta. 19

21 Tanssijoilta vanhustyö edellyttää irrottautumista suorituskeskeisestä asenteesta ei enemmän, korkealle ja nopeampaa vaan rauhassa, läsnä ja keskittyneesti. aistimme (elintärkeät tiedon kerääjät) tasapaino- ja liikeaisti (vestibulaariaisti) asentotunto (proprioseptiivinen aisti) tuntoaisti (taktiilinen) näköaisti (visuaalinen) kuuloaisti (auditiivinen) haju- ja makuaistit osastojen erityisvaatimusten mukaisesti. Toiminta eristysosastoilla tapahtuu tarkoin määritetyissä rajoissa. Näissä olosuhteissa henkilökohtaiset tanssihetket käynnistyvät usein arkisesti jutustelemalla. Myös musiikki herättää tanssimuistikuvia, vaikka sekään ei takaa automaattista innostusta. Iäkäs vuodepotilas eristysosastolla vastusti jyrkästi CD:n kuuntelua, koska klassiseen musiikkiin harjaantunut korva kaipasi elävää orkesteria. Tanssikummi työssään liikkeen kapellimestari Tanssikummin muistilista eristysosastolle: Vaatteet naulakkoon, desinfioi kädet, hae CD soitin, huikkaa henkilökunnalle huomenta, desinfioi soitin, kysy hoitajalta mikä huone, avaa ovi, desinfioi kädet, esittäydy, juttele ja muistuttele mitä oltiinkaan tekemässä, desinfioi tuoli, istu alas ja aloita. Hoitotyön toimintaympäristö poikkeaa perusteellisesti tanssiammattien arjesta. Lämmittelyn sijasta on virittäydyttävä fyysisiin ja emotionaalisiin kohtaamisiin Tanssikummi ja iäkäs vuodepotilas keskustelivat ensitapaamisilla musiikista ja siirtyivät vähitellen kuunteluun. Kuuntelu oli aktiivista orkesterin sointia, sävyjä ja vivahteita perusteellisesti pohtivaa. Kapellimestariksi siirtyminen oli pian varsin mutkatonta. Fyysinen toiminta, yhteiset käsiliikkeet, syntyivät luontevana osana keskustelua. Liikkumista syvennettiin mielikuvilla. Tanssitaiteilija johdatteli kehomielikuvia: 20

22 Entä jos soittajat olisivat ihan pieniä ja ne ois tuolla sängyn jalkopäässä, niin miten niitä vois ohjata? Tai jos tahtipuikko on nenänpäässä, kyljessä tai olkapäässä, miten sitä voisi ohjata? Mitä tapahtuu, kun soittajat siirtyvät vasemmalta oikealle? Entä kun soittavat katossa? Kehon muistijäljet osoittivat kestävyytensä erityisesti dementiatyössä. Liikemuistot menneisyydestä suoristivat selän ja irroittivat otteen tuesta. Liikkeen kautta vanhus kykeni keskittymään yhteiseen todellisuuteen päällekkäisten maailmojen sijasta. Kummitaiteilijoiden käynti aktivoi muistamista. Lentävän tytön perään kyseltiin jo ennen viikoittaista tapaamista. Iäkkään vuodepotilaan ja tanssitaiteilijan kohtaamisista muodostui odotettuja tapahtumia. Kummitaiteilijan saapuessa paikalle, TV oli suljettu, sänky oikeassa asennossa ja vanhus valmiina tanssimaan. Hetket muodostuivat yhdessä liikkumisesta. Niissä oli keskinäistä kunnioitusta. Työn edetessä yhdessä tuotetut liikeradat laajenivat ja kireä perusilme suli. Henkilöhistoriaansa yhdeksänkymmentävuotias herra ei edelleenkään raottanut. Tanssikummi Antti Kulmala työskentelemässä vanhuksen kanssa. Kuva Riikka Campomanes 21

23 22 Tanssikummi Malwiina Heikkilä työskentelemässä vanhuksen kanssa. Kuvat Niklas Meltio

24 23

25 Hankasalmi Hyvinvoinnin ketjureaktio TANSSIJAT IKÄIHMISTEN LIIKKEEN YMMÄRTÄJINÄ tuottaja Pauliina Lapio Keski-Suomen Tanssin Keskus (KSTK) on osa Sisä-Suomen tanssin aluekeskusta. Sen tehtävänä on vahvistaa alueellaan tanssitoimintaa tuottamalla teoksia, tuki- ja välityspalveluita, räätälöimällä ja välittämällä työpajoja sekä järjestämällä festivaaleja ja tapahtumia. Yhdistys toimii tanssin ammattilaisten työnantajana sekä organisoi hanketoimintaa tanssitaiteen alalla. Yhdistys on erikoistunut matkailuun, yritysyhteistyöhön ja hyvinvointiin saavuttaen mainetta näissä myös valtakunnallisessa mittakaavassa. Yhdistys välittäjästä tulkiksi Toiminnan alussa Keski-Suomen Tanssin Keskus kutsui mukaan vanhustyöstä kiinnostuneet tanssin ammattilaiset. Työn tavoitteeksi määriteltiin ikäihmisten kohtaaminen sekä hoitohenkilökunnan ja taiteilijoiden välinen vuoropuhelu tanssin viitekehyksessä. Tanssin Keskuksen osa, hankkeen alussa, oli tilausten vastaanottajan ja välittäjän rooli. Toimintakenttä kuitenkin laajeni. Yhdistyksestä kehkeytyi asiantuntijaelin palvelutalojen toimintamallin ja työpajatoiminnan järjestämisessä. Tuotannollista 24

26 apua tarvitsivat niin taiteilijat kuin kunnan työntekijät. Yhdistyksen välitystyö muotoutui myös erilaisten toimintakulttuurien, taide ja hoitotyö, vuoropuhelun tulkiksi. Yhteistyön luomista Keski-Suomen Tanssin Keskus on aktiivisesti toteuttanut sosiaali- ja terveysalan sekä taide- ja kulttuurisektorin vuoropuhelua. Taiteen soveltava käyttö on ollut Keski-Suomen Tanssin Keskuksen kantavia voimavaroja jo vuosia ja yhdistys on kehittänyt uusia käytäntöjä ahkerasti. Tanssi on viety sinne, missä ihmiset viettävät normaalia arkea, oli kyseessä palvelutalo, päiväkeskus, päiväkoti tai ikäihmisten kerho. Hymykuopat-hankkeessa tanssitaiteilijat tutustuivat hoivattavien arkeen ja veivät tanssitaiteen lähelle osallistujia. Samalla yhdistys lisäsi erilaisia tanssin alalajeja soveltavan taiteen työpakkiinsa. Maakunnallisena toimija KSTK oli aloittanut toiminnan Hankasalmella jo aiemmin. Yhteistyön kehittyminen Hymykuopissa oli siten luontevaa. menetelmien kirjo käyttöön Sadutan. Kerro satu (tai tarina). Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat. Keski-Suomen Tanssin Keskus vei Hankasalmelle Hymykuoppien aikana erilaisia tanssin tapoja. Työ hyödynsi ajatusta tarinoiden, kosketuksen ja liikkeen voimasta ikäihmisten hyvinvoinnin perustana. Lapsille suunnattu Leevi Lukutoukka tanssiteos sai uuden elämän Hymykuopissa. Teoksesta muotoutui monisukupolvinen Kirjakontin kertomaa teos, jossa näyttelijä lukee tarinoita tanssijoiden kuvittaessa ne liikkeellä. Teos yhdisti päiväkoti-ikäiset ja ikäihmiset, koska sitä esitettiin paikoissa, jonne kumpikin ryhmä oli tervetullut. Tanssitaiteilija ja tanssitaiteen tohtori Kirsi Heimonen koulutti yhteistyön toteuttajiksi saduttajia. Koulutuksen osallistujat olivat eri-ikäisiä, monenlaisissa elämäntilanteissa olevia naisia, omaishoitajia, tanssitaiteilijoita, työikäisiä, kulttuuri- 25

27 Huis Huis ne tanssii vaan ikäihminen, mies, Päivärannan palvelukeskus luotseja ja eläkeläisiä. Sadutukseen osallistuneet vapaehtoiset saduttajat kiersivät palvelutaloja koulutuksen jälkeen ja käyttivät menetelmää muistelutuksen apuna. Zodiakin, Uuden tanssin keskuksen, Tanssin Portaat -menetelmä saapui Hymykuoppien myötä Keski-Suomeen. Toimintamalli perustuu tanssin, liikkeen ja kosketuksen vuorovaikutukseen. Se ohjaa myös hoitohenkilökuntaa käyttämään kehollisuutta ja liikettä osana työtään. Noora Nenonen. Kuva Hanna Lappalainen Tanssija Noora Nenonen sovelsi Tanssin Portaita omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen, jotta kumpikin voisi olla tanssissa läsnä. Yhteistyö oli erityinen toive omaishoitajilta itseltään. Usein unohdamme, että omaishoitajat ja hoidettavat ovat lähiomaisia keskenään, jolloin hoitosuhdekin on erityinen. Tanssin portaat -menetelmällä tuotiin hoitosuhteeseen mukaan läheisyyttä, muutakin kuin hoidollista kosketusta, ja sanatonta vuorovaikutusta. Vastaanotto oli ylitsevuotavan kiittävä ja palkitseva. Sadutus-koulutuksen osallistujia. Kyyneliltä ja naurulta ei vältytty. Kouluttaja, tanssitaiteen tohtori Kirsi Heimonen toinen vasemmalta. Kuva Pauliina Lapio 26

28 nää jalat rokkaa! Mikä kosketus tuntuu mukavalle? Miten tanssimme yhdessä tänään? Tanssitaiteilija Noora Nenonen kertoo työskentelystään Hankasalmella. Ollaan kunnantalon Montussa. Yhdeksän ihmistä pyörii ympäri huonetta. Välillä liikutaan, nauretaan ja rauhoitutaan antamaan toiselle hierontaa. Sitten juodaan kahvit ja taas jatketaan pyörimistä, tällä kertaa vauhdikkaamman musiikin saattelemana. Siinä alkavat jalatkin rokkaamaan. Meneillään on omaishoitajien työpaja. Työpajoissa tanssi käsitetään laajana ja avoimena asiana. Tanssia voi olla pikkusormien liike valssin tahtiin tai arkisista askareista syntyvä liikesarja ikkunan pesuineen ja kirnuamisineen. Tärkeintä on yhdessäolo ja omien tarpeiden tunnistaminen. Kosketuksella, liikkumisella ja yhdessä ihmettelemällä etsitään itselle hyvältä tuntuvia tapoja olla omassa kehossa ja ryhmässä muiden kanssa. Oikeita tai vääriä tanssityylejä ei ole. Tärkeintä on itselle mukavan liikkeen löytäminen. Sitä etsivät niin osallistujat kuin vetäjä. Jos kysyisin, lähtisitkö mukaan Tanssin Portaisiin, mitä vastaisit? Ensimmäinen ajatus saattaisi olla, enhän minä osaa tanssia. Tai, että mitä ihmettä ne portaat ovat? Hankasalmelta löytyi rohkeita kokeilijoita, jotka uskaltautuivat mukaan. Kolmen työpajakerran aikana tanssittiin, liikuttiin ja kosketeltiin, tunnusteltiin omaa oloa ja peilattiin toisen liikettä. Keksittiin omia tansseja ja tervehdittiin toisia mitä moninaisimmilla tavoilla. Ja lopuksi halattiin itseä. Selkeistä raameista huolimatta Tanssin Portaat ei ole valmis malli, jonka liikkeet voi opetella yksitellen. Jokaisessa ryhmässä liikettä lähestytään ryhmän tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Itsen kuuntelua, leikkimieltä ja toisten kunnioitusta unohtamatta. Siitä syntyy yhteinen tanssi. Ohjaajan muistiinpanoissa lukee tämän päivän kohdalla: Aivan mahtavaa!!!. Se kertoo kaiken tarpeellisen. 27

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa Kuvataiteet Elokuva- ja mediataiteet Arkkitehtuuri Käsityötaiteet Musiikki Kirjallisuus eli sanataiteet Tanssitaiteet Teatteri- eli Näyttämötaiteet Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu 27.6.2014

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Näköaloja kulttuurilähtöisiin hyvinvointipalveluihin

Näköaloja kulttuurilähtöisiin hyvinvointipalveluihin Näköaloja kulttuurilähtöisiin hyvinvointipalveluihin Kokemuksia ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Yleistä ESR-kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot