Sairaalaviesti Sjukhusinfo 3/09

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalaviesti Sjukhusinfo 3/09"

Transkriptio

1 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 3/09 syyskuu september

2 Sisältö Pääkirjoitus: Terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen uutta vauhtia 3 Sairaalaviesti 3/2009 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Jussi Merikallio Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Painosmäärä 4100 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kansikuva Soili Jäntti, Kuopion yliopistollinen sairaala Ledare: Ny fart på servicestrukturreformen inom hälso- och sjukvården 4 Terveydenhuollon kustannukset kasvoivat roimasti 5 Terveydenhuoltomme edullista OECD:n vertailussa 8 KunTo-toimisto tukemassa KanTa-palveluiden käyttöönottoa 10 STM seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta influenssapandemian aikana 11 Sairaaloiden tammi huhtikuu Anu Nemlander erityisasiantuntijaksi sosiaali- ja terveysyksikköön 13 Haku vuoden 2010 HOPE-asiantuntijavaihtoon on käynnistynyt 14 Hätäsektiovalmiusko ainoa synnytystoiminnan järjestämisen kriteeri ja peruste 14 Neuvontaa ja varhaista tukea ikääntyneille - Ikäneuvo-työryhmän ehdotuksilla vauhtia hyvinvoinnin edistämiseen 18 Raju ratkaisu suurten ikäluokkien ongelmaan 19 Sähköisten kansalaisten... kielivirhe vai sittenkin tätä päivää 21 Kuntaliitto arvioi: Kuntien verotuloihin 2009 puolen miljardin pudotus, kunnallisveron tuotto laskee prosentin 22 STM:n työryhmä ohjaa päivystyshoidon kriteerien laatimista 23 Saapunutta postia 23 Ministeri Risikko: Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet uusiksi 23 Uudet työmallit auttavat mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyssä 24 Pääsy erikoissairaanhoitoon parantui edelleen kevään aikana 25 Etenestä sosiaali- ja terveyden-huollon eettisten kysymysten käsittelijä 26 Lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen käytännöt yhtenäistettävä 26 Kuntatyöntekijät lykkäävät vanhuuseläkkeelle siirtymistään aiempaa enemmän työuraa pidennetään keskimäärin 10 kuukautta 27 Asevelvollisten terveystietojen luovutuskäytäntöjä ja -sääntelyä selkeytetään 28 Psykiatristen terveystietojen luovuttaminen puolustusvoimille kutsuntaikäisistä asevelvollisista 29 Työikäisten tupakointi vähentynyt ja terveelliset ruokatottumukset yleistyneet, mutta ylipaino lisääntyy 29 Naisten humalajuominen lisään tynyt voimakkaasti 2000-luvulla 30 Normitalkoot uudistamaan ja purkamaan kuntien tuottavuuden parantamista haittaavia normeja 31 Osoitteenmuutokset soster Sosiaali- ja terveysyksikön julkaisut 32 FCG Efeko kouluttaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta 34 Seuraava numero ilmestyy joulukuussa ISSN

3 Terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen uutta vauhtia Peruspalveluministeri Risikko esitteli uuden mallin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, joka poikkeaa merkittävästi aiemmista terveydenhuoltolain valmistelun yhteydessä esitetyistä. Ministeri katkaisi avauksellaan hiljaisuuden terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain valmistelussa. Lähivuosien haasteisiin ei voida vastata nykyisin palvelurakentein ja toimintatavoin. Ottamatta kantaa ministerin kaavaileman aluemallin sisältöön, avaus on myönteinen. Se käynnistää uudelleen avoimen keskustelun palvelurakennemuutoksen sisällöstä ja suunnasta. Ministerin esitys on käyttökelpoinen pohja jatkovalmistelulle. Esitetty aluemalli on vielä raakile ja sisältää lukuisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Keskeistä on, että jonkin aikaa pysähdyksissä ollut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita määrittävän lainsäädännön valmistelu sai uutta eloa. Esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon aluemalli perustuu sekä perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon integraatioon että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen samassa rakenteessa. Vallitsevaa sirpaleista ja osin sekavaa tilannetta halutaan selkeyttää määrittämällä aluemallin mukaisten palvelujen järjestäminen kuntayhtymien tehtäväksi. Myös riittävän suuri kunta voi muodostaa integroituvan organisaation. Aluemallin mukaisia organisaatioita olisi Ratkaisu sisältää myös vaativan erikoissairaanhoidon roolin uudelleen arviointia ja keskittämisen vahvistamista, näin nykyisten Erva-alueiden rooli vahvistuisi. Malli merkitsee nykyisten sairaanhoitopiirien lakkauttamista ja uusien sosiaalija terveysalueiden perustamista. Sen voidaan olettaa soveltuvan suurien kaupunkien tarpeisiin, mutta miten se soveltuisi kansalliseksi malliksi? Ankkuroituvatko alueorganisaatiot kuten luontevaa olisi nykyiseen keskussairaala- ja osin aluesairaalaverkostoon? Jos sairaanhoitopiirien toiminnat hajautuvat usealle organisaatiolle, syntyykö näiden välille päällekkäisiä toimintoja ja jopa epätarkoituksenmukaista kilpavarustelua. Tämä edellyttää erikoissairaanhoidon ohjausjärjestelmän uudistamista, missä Erva-alueille muodostuu merkittävä rooli. Myönteistä mallissa lienee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoprosessien uudelleen jäsentyminen ja perusterveydenhuollon väestöpohjan laajentuminen sekä tietyissä toiminnoissa erittäin tärkeä sosiaali- ja terveydenhuollon eheys. Myönteisintä on se, että kansallisella tasolla valmistellaan avoimesti ja toivon mukaan laajapohjaisesti ja pitkäjänteisesti terveydenhuollon rakenteiden uudistamista. Vallitseva tila, jossa uudistuspaineet kasvavat, mutta suunta ja reunaehdot eivät ole kuntien tiedossa, ei ole kenenkään etu. Nyt tarvitaan yhteinen poliittinen tahto tulevaisuuden suunnasta ja mallin peruslähtökohdista. Uudistuksen implementointiin tulee varata aikaa. Kyse on poikkeuksellisen suuresta palvelurakennemuutoksesta. Kun muutoksen periaatteet ovat tiedossa, organisaatioilla on taipumus alkaa toteuttaa tulevaisuuden näkemystä. Lopputulos voi ja ehkä sen tuleekin olla radikaali, mutta sen toimeenpanolle on varattava aikaa ja muutos on saatava määrätietoiseksi evolutiiviseksi prosessiksi. Ministerin avauksen avulla päästään liikkeelle. Ehdotus on epävarmuustekijöistään huolimatta jatkovalmistelun arvoinen. Mallin on oltava riittävän joustava, jotta se mahdollistaa erilaisten alueiden tarpeiden edellyttämät ja tulevaisuuden vaatimat innovatiiviset sovellukset. Jussi Merikallio Sairaalaviesti 3/2009 3

4 Ny fart på servicestrukturreformen inom hälso- och sjukvården Omsorgsminister Risikko presenterade en ny modell för tillhandahållande av social- och hälsovårdstjänster. Modellen avviker betydligt från tidigare modeller som presenterats i samband med beredningen av hälso- och sjukvårdslagen. Med sitt initiativ avbröt ministern tystnaden kring beredningen av social- och hälsovårdslagen och förvaltningslagen för social- och hälsovården. De närmaste årens utmaningar kan inte mötas med nuvarande servicestrukturer och verksamhetsformer. Utan att ta ställning till innehållet i ministerns områdesmodell anser jag att initiativet är positivt. Tack vare det får debatten om servicestrukturreformens riktning och innehåll ny fart. Ministerns förslag är ett användbart underlag för fortsatt beredning. Den föreslagna områdesmodellen är än så länge en råversion och innehåller flera risker och osäkerhetsfaktorer. Det viktiga är att man nu väckte liv i den stagnerade beredningen av den lagstiftning som fastställer strukturerna inom vården och omsorgen. Den föreslagna områdesmodellen för socialvården och hälso- och sjukvården bygger på en integration av primärvården och den grundläggande specialiserade sjukvården, samt tillhandahållandet av socialvården och hälso- och sjukvården inom samma struktur. Målet är att göra den fragmentariska och delvis diffusa situationen tydligare genom fastställande av servicen enligt områdesmodellen som samkommunernas uppgift. Integrationen kan också genomföras i en tillräckligt stor kommunorganisation. Antalet organisationer enligt områdesmodellen vore mellan 40 och 60. Lösningen omfattar även en omvärdering av den specialiserade sjukvårdens roll och en starkare koncentrering i syfte att stärka den roll som de nuvarande områdena med särskilt statsunderstöd har. Modellen innebär att de nuvarande sjukvårdsdistrikten slopas och nya socialoch hälsovårdsområden bildas. Den kan tänkas lämpa sig för de stora städernas behov, men hur lämpar den sig som en nationell modell? Det naturliga skulle vara att bilda de regionala organisationerna utgående från det nuvarande centralsjukhusoch distriktssjukhusnätverket, men är det möjligt? Om sjukvårdsdistriktens verksamheter decentraliseras i flera organisationer, bildas det då överlappande funktioner och till och med oändamålsenlig kapprustning? Omställningarna förutsätter en reform av styrsystemet för den specialiserade sjukvården, vilket skulle ge områdena med särskilt statsunderstöd en betydande roll. Det positiva i modellen torde vara omstruktureringen av vårdprocesserna inom primärvården och den specialiserade sjukvården, det utvidgade befolkningsunderlaget för primärvården och enhetligheten inom vården och omsorgen, vilket är mycket viktigt i vissa verksamheter. Det mest positiva är att man på det nationella planet öppet och förhoppningsvis brett och långsiktigt förbereder en strukturreform inom hälso- och sjukvården. Det rådande tillståndet, där reformtrycket ökar men där kommunerna inte har kännedom om riktningen och randvillkoren, ligger inte i någons intresse. Nu behövs det en gemensam politisk vilja kring framtidens riktning och de grundläggande utgångspunkterna för modellen. För implementeringen av reformen måste reserveras tillräckligt med tid. Här är det fråga om en exceptionellt omfattande servicestrukturreform. När det finns kännedom om principerna för förändringen tenderar organisationerna att börja tillämpa framtidsvisionen i praktiken. Slutresultatet kan vara radikalt och bör också vara det, men man måste reservera tid för genomförandet och förändringen ska göras till en evolutiv process med ett bestämt mål. Minister Risikkos initiativ är en god start. Trots osäkerhetsfaktorerna är förslaget värt fortsatt beredning. Modellen måste vara tillräckligt flexibel så att den tillåter de innovativa tillämpningar som de olika regionernas behov och framtiden kräver. Jussi Merikallio 4 Sairaalaviesti 3/2009

5 Terveydenhuollon kustannukset kasvoivat roimasti Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kohosivat viime vuonna enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Suurten kaupunkien kustannukset kasvoivat keskimäärin reilut 8 prosenttia ja keskisuurten kaupunkien hieman vajaat 8 prosenttia. Kustannusten kasvuun vaikutti palkkojen ja hintojen nousu, mutta kustannusten kasvu ei selity pelkästään näillä. Kun noususta putsataan pois palkka- ja hintatason nousu, kunnat laittoivat terveydenhuoltoon keskimäärin pari prosenttia toissa vuotta enemmän. Tämä merkitsee kuntien lisäpanostusta terveyspalveluihin. Eniten kustannusten kasvuun vaikutti yleinen palkkatason nousu, mutta myös hoitotakuu lisäsi kuluja, koska se pakotti kuntia yhä purkamaan erikoissairaanhoidon hoitojonoja. Lisäksi kuluja kasvattivat kuntien erilaiset tarpeet kehittää palvelujaan. Osassa kuntia muun muassa väestön ikääntyminen edellyttää jo nyt palvelurakenneremontin aloittamista, mikä tällä hetkellä näkyy kustannusten nousuna. Suurissa kaupungeissa suhteellisesti suurinta kustannusten kasvu oli hammashuollossa sekä psykiatrisessa avohoidossa. Kuntaliiton selvityksessä oli mukana 11 suurta kaupunkia ja 15 keskisuurta kuntaa, joukossa Kainuun maakuntayhtymä. Selvitys kertoo, kuinka paljon kunta käyttää rahaa terveyspalveluihin. Laatua se ei mittaa. SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ MENOJEN HILLITSIJÖITÄ ETTÄ KASVATTAJIA Viime vuonna eniten terveysmenojaan kasvattivat suurissa kaupungeissa Kotka ja Lahti, joissa reaalinousua oli reilusti yli seitsemän prosenttia. Keskimääräistä alhaisempaa terveydenhuollon kustannusten kasvu oli Helsingissä (2 %), Tampereella (1,8 %), Oulussa (1,2 %), Espoossa (1,8 %), Jyväskylässä (0,5 %) ja Porissa (1,3 %). Kuopio hillitsi menojaan kaikista suurista kaupungeista eniten. Siellä kustannukset alenivat 0,1 prosenttia. Helsingin terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2008 edelleen muita kaupunkeja korkeammat, vaikkakin ero on kaventunut selvästi viime vuosien aikana. Pääkaupungissa terveydenhuoltoon meni euroa asukasta kohti ikävakioituna. Ikävakiointi mahdollistaa erilaisten kuntien tarkastelun ilman, että kuntien erilaiset ikärakenteet vaikuttavat tuloksiin. Kuntien väestörakenteet ovat hyvinkin erilaisia, kun taas kuntien velvoitteet ovat samanlaisia. Niiden kuntien, joissa asuu runsaasti ikääntyviä, pitää jo nyt reagoida palveluntarpeiden kasvuun, mikä näkyy kaupunkien välisissä kustannuseroissa. Kuvio 1. Suurten kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, muutos. Sairaalaviesti 3/2009 5

6 (mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta) Kuvio 2. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2008 Kuvio 3. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna Sairaalaviesti 3/2009

7 Kuvio 4. Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset toimintamuodoittain vuonna 2008 (%) KESKISUURISSA KUNNISSA PÄIVÄHOITO SUURIN KULUERÄ Keskisuuret kunnat ovat vertailleet selvitykseen terveydenhuollon kustannusten lisäksi myös sosiaalitoimen kustannuksia. Keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin käytettiin keskimäärin 3107 euroa asukasta kohti. Eniten rahaa käytettiin Rovaniemellä, 3294 euroa asukasta kohti ikävakioituna ja vähiten Raisiossa, 2857 euroa asukasta kohti ikävakioituna. Seuraavaksi suurimmat kustannukset olivat Porvoossa ja Kotkassa, pienimmät Sipoossa ja Raumalla. Lasten päivähoito ja esiopetus vievät suurimman osan sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista, eli lähes 17 prosenttia. Päivähoitoon ja esiopetukseen menee kunnissa keskimäärin 531 euroa asukasta kohti. Suurimmat koko sosiaali- ja terveyssektorin kustannusten hillitsijät vuonna 2008 olivat Järvenpää, Sipoo, Mikkeli, Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Kemi. Näissä kunnissa kustannukset alenivat vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna. KUNTALIITTO JULKAISEE KUSTANNUSVERTAILUN VUOSITTAIN Kuntaliitto on tehnyt vuosittaisen kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnille vuodesta 2000 lähtien. Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä on terveydenhuollon kustannuksiin laskettu mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa annettu ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu. Keskisuurten kuntien kustannusvertailu laajennettiin nyt viidettä kertaa myös sosiaalitoimen kustannuksiin, jolloin saatiin kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kotka oli mukana ainoana suurena kaupunkina myös sosiaalitoimen kustannusten vertailussa. Keskisuurten kuntien vertailussa ovat Joensuu, Järvenpää, Kemi, Kerava, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Porvoo, Raisio, Rauma, Rovaniemi, Salo ja Sipoo. Lisäksi vertailussa on mukana Kainuun maakunta - kuntayhtymä. Sairaalaviesti 3/2009 7

8 Terveydenhuoltomme edullista OECD:n vertailussa Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Maamme terveydenhuollon menojen osuus bkt:sta kasvoi selvästi vähiten OECD-maista vuosina Kehitys ei selity pelkästään kansantuotteen kasvun kautta. OECD-maista vain muutama maa käytti vuonna 2007 terveydenhuollon kokonaismenoihin kansantuotteestaan vähemmän kuin Suomi. Tiedot paljastavat jälleen, että terveydenhuoltomme ei ole kustannuksiltaan ollut eikä ole muihin maihin verrattuna moitittu pohjaton kaivo. Muut pohjoismaat käyttävät kansantuotteestaan terveydenhuoltoonsa selvästi enemmän. OECD Health Data 2009, June 09 raportoi terveydenhuollon päivitetyt tiedot. Suomen tiedot perustuvat terveydenhuollon uudistettuun kansalliseen ja kansainväliseen tilastointiin, joka noudattaa OECD:n terveystilinpitojärjestelmän mukaisia käsitteitä, luokituksia ja laskentaperiaatteita. Stakes, nykyinen THL, raportoi tiedot OECD:lle ja on laskenut uudistetun tilastoinnin mukaiset tiedot takautuvasti vuoteen Uuden tilastoinnin myötä terveydenhuoltomenojen bruttokansantuoteosuudet yleisesti nousivat OECD-maissa. Suomessa muutos merkitsi 0,8 prosenttiyksikön kasvua vuonna 2005, mikä oli hieman enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Kustannustekijät (erityisesti palkat yleisesti ja myös terveydenhuollossa) ovat eri maissa erisuuruisia. Samaten palvelu- ja rahoitusrakenteet ovat eri maissa erilaisia. Kaikki määrityksetkään eivät vielä ole täysin yhteneviä ja bkt on vain yksi elintasoa kuvaava mittari. Mm. näistä seikoista huolimatta OECD Health Datan tiedot ovat kuitenkin parhaat käytettävissä olevat. Ne asemoivat suhteellisesti eri maiden terveydenhuollon talouden muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana, jolloin OECD-maissa inflaatio on ollut suhteellisen hidasta ja maakohtaiset inflaatioerot ovat olleet pieniä. Meillä on pääosin veropohjaiseen rahoitukseen pohjautuva terveydenhuolto eli suurelta osin terveydenhuoltomme on julkista. Terveydenhuoltomme julkisen rahoituksen osuus kansantuotteesta on reilussa kymmenessä vuodessa supistunut. Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon kokonaismenoista oli 80,9 % vuonna 1990 ja 74,6 % vuonna Kotitalouksien, työnantajien ja muiden tahojen rahoituksen osuus terveydenhuollon menoista on kasvanut runsaan vuosikymmenen aikana ja on selvästi suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Ostovoimapariteetilla korjattuna terveydenhuoltomme kokonaismenot asukasta kohti olivat pienemmät kuin muissa pohjoismaissa. Maamme terveydenhuollon menojen osuus bkt:sta kasvoi 0,5 % vuosina , mikä oli selvästi vähiten OECD-maista. Tämä ei selity pelkästään kansantuotteen kasvun kautta. OECD-maista Japani, Slovakian tasavalta, Irlanti, Unkari, Luxemburg, Tsekin tasavalta, Korea, Puola, Meksiko ja Turkki käyttivät vuonna 2007 terveydenhuollon kokonaismenoihin kansantuotteestaan vähemmän kuin Suomi. Tiedot paljastavat jälleen, että terveydenhuoltomme ei muihin maihin verrattuna ole ollut viime vuosikymmenen eikä vuoden 2007 aikana se usein moitittu tuhlari. Suomalainen terveydenhuolto ei kansainvälisesti vertaillen ole koskaan ollut eikä ole se monasti manattu menojen musta aukko. Itse asiassa terveydenhuoltomme on ollut suhteellisesti voimakkaimman menojen suitsimisen kohteena OECD-maista, kun lähtökohtana on vuosi Jos vertailuna on vuosi 1995, Suomen terveydenhuollon menojen osuus bkt:sta oli vuoteen 2007 kasvanut vain 0,3 % eli saman verran kuin hitaan talouskasvun Saksan. Ainoastaan Unkarin 0,1 % jäi näitä pienemmäksi. Jos maamme terveydenhuolto olisi käyttänyt vuonna 2007 yhtä suuren siivun kansantuotteestamme kuin muut pohjoismaat omistaan, sen menot olisivat olleet verrattuna Tanskaan 2,9, Islantiin 2,0, Ruotsiin 1,7 ja rikkaaseen Norjaan 1,3 miljardia euroa toteutunutta suuremmat. Kun toisessa vaakakupissa on kansalaisten kannalta kansainvälisesti vertaillen korkea kokonaisveroaste ja toisessa on pikemminkin niukka terveydenhuollon osuus kansantuotteesta, herättää tämä tietenkin kysymyksiä, miten ja miksi näin on. Vaalikeskusteluissa sairaanhoito ja terveydenhuolto ovat olleet keskeisiä aiheita. Kansalaisten arvostuksissa ja mielipiteissä sairaanhoito on selvä ykkönen, kun tutkimuksissa on kysytty, mihin yhteiskunnan rahoja tulisi heidän mielestään käyttää. Taustalla ovat samalla hyvin monien kokemat sairaanhoidon palvelujen saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvät pulmat, jotka ovat jatkuneet vuosia ja joita hoitotakuun avulla on viime vuosina korjattu ja korjataan. Maamme sairaanhoidon rakenteita on saneerattu ja uudistettu voimakkaasti kahden vuosikymmenen aikana, mikä tietysti näkyy tähänastisissa menoissa. Parashanke kohdistaa tulevat muutokset erityisesti perusterveydenhuollon ja vanhusten hoidon palveluihin. Terveyskeskusten sairaaloiden palveluista merkittävä osa siirtyy tulevaisuudessa asumiseen ja kotihoitoon. Palvelu- ja tuotantorakenteita, prosesseja, verkostoja ja palvelukonsepteja on pystyttävä uudistamaan. Vastuu oman terveyden kohentamisesta ja ylläpidosta on yhä selkeämmin ihmisillä itsellään ja perheillä. Näin 8 Sairaalaviesti 3/2009

9 terveydenhuoltomme menojen kansantuoteosuus on vastedeskin pienempi kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa. Osaltaan näiden turvin pystymme vastaamaan myös palvelujen kysynnän kasvuun. Pelkät kuntaliitokset eivät saa tarvittavia muutoksia aikaan. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan bkt supistuu tänä vuonna 6 %, mikä kasvattaa terveydenhuollon bkt-osuutta yli puolella prosentilla. Julkinen talous heikkenee jyrkästi lähivuosina. Talous ja rahoitus pakottavat hakemaan ja viemään läpi em. muutoksia suunniteltua nopeammin ja suurempina. Terveydenhuoltomme menot tulevat kasvamaan suhteellisesti nopeammin kuin kansantuote. Toivottavasti kansantaloutemme kasvu on laman jälkeen muita maita ripeämpää ja terveydenhuollon kustannusten kasvu edelleen maltillista. THL:n verkkosivuilta haetut poiminnat avaavat tietojen sisältöä: Stakes (nykyinen THL) siirtyi vuonna 2008 terveydenhuollon menoja ja rahoitusta koskevassa tilastoinnissaan OECD:n terveystilinpitojärjestelmän (SHA, System of Health Accounts) mukaisia käsitteitä ja luokituksia noudattavaan raportointiin. Vuonna 2007 Suomen terveydenhuoltomenot olivat OECD:n terveystilinpitojärjestelmään (SHA, System of Health Accounts) perustuvan kansallisen tilaston mukaan 14,7 miljardia euroa. Tämä oli 800 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden menot olivat 2781 euroa, mikä oli 5,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Inflaatio huomioon ottaen terveydenhuollon kokonaismenot kasvoivat 3,2 prosenttia. Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat erikoissairaanhoidon (4,9 miljardia euroa) ja perusterveydenhuollon (3,1 miljardia euroa) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,1 miljardia euroa) käytöstä. Näiden kolmen pääryhmän menot muodostivat kaksi kolmasosaa kaikista terveydenhuoltomenoista. Reaalisesti terveydenhuoltomenot nousivat kaikissa pääryhmissä. Eniten nousivat sairausvakuutuksen korvaamien matkojen (6,5 prosenttia), työterveys- ja opiskeluterveydenhuollon (6,0 prosenttia) sekä lääkkeiden ja lääkinnällisten kulutustavaroiden (5,8 prosenttia) menot. Kunnat.netissä on em. OECD Health Datan taloustiedoista työstettyjä helppokäyttöisiä excel-taulukoita suomeksi ja englanniksi Suomen näkökulmasta. Terveydenhuollon kokonaismenojen bkt-osuudet OECD-maissa ja osuuksien muutokset %-yksikköinä ja prosentteina Vuosi 2007: laskeva järjestys. Total expenditure on health. % GDP. muutos %-yks. % USA 12,2 13,6 13,6 15,7 16,0 3,8 31,1 Ranska 8,4 10,4 10,1 11,1 11,0 2,6 31,0 Sveitsi **) 8,2 9,6 10,2 11,2 10,8 2,6 31,7 Saksa 8,3 10,1 10,3 10,7 10,4 2,1 25,3 Belgia **) 7,2 8,2 8,6 10,3 10,2 3,0 41,7 Itävalta 8,3 9,5 9,9 10,4 10,1 1,8 21,7 Kanada 8,9 9,0 8,8 9,9 10,1 1,2 13,5 Portugali *) 5,9 7,8 8,8 10,2 9,9 4,0 67,8 Tanska 8,3 8,1 8,3 9,5 9,8 1,5 18,1 Alankomaat **) 8,0 8,3 8,0 9,8 9,8 1,8 22,5 Kreikka 6,6 8,6 7,9 9,4 9,6 3,0 45,5 Islanti 7,8 8,2 9,5 9,4 9,3 1,5 19,2 Uusi-Seelanti 6,9 7,2 7,7 9,1 9,2 2,3 33,3 Ruotsi 8,2 8,0 8,2 9,2 9,1 0,9 11,0 Norja 7,6 7,9 8,4 9,1 8,9 1,3 17,1 Australia *) 6,9 7,4 8,3 8,7 8,7 1,8 26,1 Italia 7,7 7,3 8,1 8,9 8,7 1,0 13,0 Espanja 6,5 7,4 7,2 8,3 8,5 2,0 30,8 Britannia, UK 5,9 6,8 7,0 8,2 8,4 2,5 42,4 Suomi 7,7 7,9 7,2 8,5 8,2 0,5 6,5 Japani *) 6,0 6,9 7,7 8,2 8,1 2,1 35,0 Slovakian tasav ,5 7,0 7,7.... Irlanti 6,1 6,7 6,3 7,3 7,6 1,5 24,6 Unkari ***) 7,0 7,3 6,9 8,3 7,4 0,4 5,7 Luxemburg **) 5,4 5,6 5,8 7,7 7,3 1,9 35,2 Tsekin tasav. 4,7 7,0 6,5 7,1 6,8 2,1 44,7 Korea 4,3 4,1 4,9 6,1 6,8 2,5 58,1 Puola 4,8 5,5 5,5 6,2 6,4 1,6 33,3 Meksiko 4,4 5,1 5,1 5,8 5,9 1,5 34,1 Turkki 2,7 2,5 4,9 5, Suomen BKT mrd euroa 89,7 95,9 132,2 157,1 179,7 Lähde: OECD HEALTH DATA 2009, June 09 ja Suomen bkt Tilastokeskus *) 2007 = 2006 tieto **) 2007 tieto on estimoitu ***) 1990 = 1991 tieto Bkt-osuuksien laskentaperusteet eivät ole kaikissa maissa aivan yhteneviä. Osassa maista tilastointimetodeihin on vuosien mittaan tehty muutoksia (break in series). Sairaalaviesti 3/2009 9

10 KunTo-toimisto tukemassa KanTa-palveluiden käyttöönottoa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä ja sähköistä lääkemääräystä koskevien lakien mukaisesti julkisen terveydenhuollon yksiköillä on velvollisuus liittyä mennessä valtakunnallisiin terveydenhuollon KanTa-palveluihin sähköinen arkisto (earkisto) ja sähköinen lääkemääräys (eresepti). Lisäksi kansalaisille toteutetaan katseluyhteys omiin terveystietoihin (ekatselu). Tehtävä on haastava ja vaatii paljon resursseja, mutta hanketta ryhdytään toteuttamaan hyvällä yhteistyöllä sekä alueellisten että valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä eresepti on testausvaiheessa ja ensimmäiset tuotantokäytöt alkavat Turussa tämän vuoden lopulla ja Kotkassa ensi vuoden alkupuolella, mikäli yhteistestaus saadaan vietyä läpi aikataulun mukaisesti. Kuntaliiton hanketoimisto (KunTo) on aktiivisesti mukana ereseptin testauksessa. Tavoitteena on aloittaa maanlaajuinen asteittainen käyttöönotto ripeällä aikataululla ensi keväänä. KUNTO ON ALUEELLISEN ORGANISAATION TUKENA KunTo-toimisto perustettiin edistämään ja tukemaan kansallisten terveydenhuollon KanTa-palvelujen käyttöönottoa. KunTo-toimisto aloitti toimintansa Sen rahoituksesta vastaavat STM ja sairaanhoitopiirit. STM on edellyttänyt, että sairaanhoitopiirit koordinoivat erikoissairaanhoitolain mukaisesti alueensa terveydenhuollon organisaatioiden liittymistä kansallisiin KanTa-palveluihin. KunTo toimii niiden tukena määräaikaisena projektina vuoden 2011 loppuun saakka. KunTon tehtävänä on olla terveydenhuollon yksiköille koordinaatiopiste, joka ohjaa, neuvoo ja tuottaa materiaalia, joiden avulla alueet ja yksiköt liittyvät KanTa-palveluihin aikataulutetusti. KunTo-toimisto sijaitsee Kuntatalossa Helsingissä. Lähtökohtana liittymisprosessille on alueellisen käyttöönottohankkeen perustaminen, josta ovat vastuussa sairaanhoitopiirit. Alueellinen organisaatio onkin KunTon pääasiallinen keskustelukumppani. Pääpaino on alkuvaiheessa ereseptin nopeassa levityksessä ja samanaikaisesti valmistellaan earkiston käyttöönottoa. Kunto vastaa projektointimallin tekemisestä. Elokuussa 2009 valmistui hankekokonaisuus, joka testataan ja levitetään syksystä alkaen viime kevään aikana sovitulla vaiheistussuunnitelmalla. Alueiden sisällä organisoitumisesta vastaavat sairaanhoitopiirit. KunTo huolehtii liittymisen aikataulutuksesta ja koordinaatiosta STM:n, Kelan, THL:n ja Valviran kanssa. KUNTON JA KANSALLISTEN TOIMIJOIDEN VÄLINEN VASTUUNJAKO Kansallinen hanke on Suomen terveydenhuollon toimijoille erittäin suuri ponnistus. Jotta maaliin päästään, tehtävät ja vastuut on määriteltävä selkeästi ja yksiselitteisesti. Alueelliset käyttöönottohankkeet vastaavat alueen yhteistyön organisoinnista, yhteistyön kohteista sekä rahoituksesta sopimisesta. Yhteistyön kohteita ovat mm. varmenteiden ja korttien käyttöönotto, tietoliikenne- ja tiedonsiirtoratkaisut, yhteiset tietojärjestelmäpalvelut sekä valvonta, käytön tuki ja hallintapalvelut. Alueille tulee nimetä myös tiedotusja koulutusvastaavat. Kansaneläkelaitos toteuttaa ereseptin ja kansallisen lääketietokannan sekä toimii reseptikeskuksen rekisterinpitäjänä. Kela toteuttaa myös earkiston ja tuottaa sen arkistopalvelut sekä kansalaisten omien terveystietojen katselupalvelun. Kela vastaa myös Kan- Ta-palveluihin liittyvien organisaatioiden teknisestä ohjeistuksesta sekä sopii KanTa-palveluihin liittyvien organisaatioiden kanssa ereseptiin ja earkistoon liittymisestä. KunTo laatii KanTa-palvelujen käyttöönottojen vaiheistuksen sekä tiedottaa alueille käyttöönoton prosessista sekä hankkeen vaiheistuksesta ja luo käyttöönoton käsikirjan. KunTo sopii käyttöönoton aikatauluista ja tuottaa työvälineet, kuten esimerkiksi mallisuunnitelmat, testausmallit, hyväksymiskriteerit, sopimis- ja sopimusmallit. KunTo laatii yleisen koulutussuunnitelman ja luo koulutusvastaavien verkoston. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii yleisen strategian ja vastaa tarvittavasta lainsäädännöstä ja sen ohjeistuksesta, yleisestä ohjauksesta ja koordinoinnista. STM vastaa myös KanTaan liittyvien tietojärjestelmien auditoinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa kansallisesta koodistopalvelusta, joka sisältää kansalliset yhtenäiset koodistot, luokitukset, sanastot ja muut tietorakenteet. THL vastaa myös koodistopalvelun sisällön kehittämisestä ja ylläpidosta. Valvira vastaa kansallisista varmennepalveluista ja siinä tarvittavista tunnistekorteista. Valvira vastaa myös varmenteiden myöntämisessä tarvittavien rekisteröintipisteiden perustamisesta alueille. KUNTO-TIEDOTTEET JA VERKKOVIESTINTÄ KunTo-tiedote ilmestyy kerran kuukaudessa ja sen toimituksesta vastaa kehittämispäällikkö Sinikka Ripatti. Tiedote lähetetään sähköpostilla erillisen postituslistan mukaisesti, johon voi liittyä lähettämällä yhteystiedot 10 Sairaalaviesti 3/2009

11 Pia Järvinen-Hiekkaselle. Tiedote on myös luettavissa KunTon verkkosivuilta josta löytyvät myös KunTon johtoryhmän esityslistat sekä muistiot. Sivuja kehitetään kaiken aikaa ja sinne on tulossa kansallisiin palveluihin liittyville organisaatioille ja hankkeille tarkoitettua ohjeistusta ja muuta materiaalia, esimerkiksi käyttöönoton käsikirja ja usein esitetyt kysymykset -palsta. Viestintäsuunnitelmaa tehdään yhteistyössä STM:n, Kelan, Valviran ja THL:n kanssa ja tarkoituksena on kehittää yhteistyössä kansallisen arkiston nettisivuja (www.kanta.fi), joka on kansallisesti pääasiallinen viestintäkanava. KunTo-toimiston henkilökunta Sinikka Ripatti, kehittämispäällikkö, puh Tellervo Alanärä, erityisasiantuntija, puh Pia Järvinen-Hiekkanen, erityisasiantuntija, puh Juhana Suurnäkki, erityisasiantuntija, puh Karri Vainio, erityisasiantuntija, puh Sähköposti: KunTo-toimiston yhteystiedot: Suomen Kuntaliitto, Toinen Linja 14, Helsinki STM seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta influenssapandemian aikana Influenssa A (H1N1)v-epidemian aiheuttama väestön sairastuvuus tulee lähiviikkoina ja -kuukausina lisäämään huomattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä sekä aiheuttamaan selvästi tavanomaista suurempaa työstä poissaoloa. Tämä saattaa vaikeuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaamista. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt seurata ja tarvittaessa tukea palvelujärjestelmän toimivuutta odotettavissa olevan epidemian aikana. Tarkoitusta varten STM kerää ajankohtaista, palvelujärjestelmää koskevaa tilannetietoa. Asiasta on lähetetty kirje lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoille Lääninhallitusten tehtäväksi tulee kerätä joko webropol-kyselyllä tai muulla tavalla tiedot alueensa perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja sosiaalihuollosta sekä laatia viikoittain yhteenvetoraportti sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikölle. STM tulee erikseen ilmoittamaan ajankohdan, jolloin palvelujärjestelmän toimivuuden säännöllinen seuranta on käynnistettävä. Seurannan toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi toteutetaan koekysely mennessä. Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoilla on käytössään yhdenmukaiset sähköiset kysely- ja yhteenvetoraporttipohjat. Terveyskeskuksilta, sairaanhoitopiireiltä ja sosiaalitoimen palveluiden järjestäjiltä tiedustellaan mm. laitoshoidon (erikseen teho-osastohoi- to) kapasiteetin sekä henkilöstön riittävyyttä, sijaisten saatavuutta, materiaalista valmiutta ja konsultaatioiden ja muiden asiantuntijapalveluiden sujumista. Influenssapotilaiden lukumäärästä pyydetään esittämään vähintään arvio. Lisätietoja Lääkintöneuvos Jouko Söder, STM, puh. (09) Hallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki puh. (09) , Sairaalaviesti 3/

12 Sairaaloiden tammi huhtikuu 2009 Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Sairaaloiden palvelujen kokonaiskysyntä ja -tuotanto supistuivat alkuvuodesta. Palveluja käyttäneiden asiakkaiden määrä kasvoi. Avohoito lisääntyi. Vuodeosastohoito supistui edelleen. Synnytyksiä oli enemmän. Leikkauksia tehtiin vähemmän. Tekonivelleikkauksia tehtiin hieman vähemmän. Sepelvaltimoihin kohdistuvien toimenpiteiden määrä kasvoi. Leikkausjonot lyhenivät. Toimintatulot kasvoivat hitaammin ja toimintamenot viime vuoden tahtiin. Hoitotakuu vaatii syksyllä osansa. Kunnallisten sairaaloiden kokonaiskysyntä oli edellisvuoden alkua pienempi. Vuosien kysynnän kasvu taittui. Reilusti yli puolet tiedon raportoineesta keskussairaalasta ja aluesairaaloista sai lähetteitä enemmän kuin vuosi sitten. Terveyskeskusten lähetteiden määrä supistui yhteensä 2,8 %. Yksityislääkäreiden lähetteiden määrä sairaaloihin oli 0,6 % edellisvuotta suurempi. Sairaanhoidon päivystyskäyntien määrä väheni 3,1 %. HYKSin suuri paino näkyy kokonaiskysynnän muutoksessa. Erikoissairaanhoidon kysynnän kasvun taittumiseen vaikuttavat osin myös yhteispäivystykset ja sen myötä mahdollisuudet käyttää spesialistikonsultaatioita. Sairaaloiden palveluja käyttäneiden eri henkilöiden kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta 1,2 %:lla tiedon raportoineissa 33 sairaalassa yhteensä. Sairaaloiden ensikäyntien määrä väheni 0,4 % ja käyntien yhteensä kasvoi 1,1 %. Hoitojaksojen kokonaismäärä väheni 2,4 % ja hoitopäivien 4,9 %. Synnytysten määrä kasvoi 124:lla, kun vuosi sitten synnytykset lisääntyivät 448:lla. HYKSin kolmen synnytyssairaalan osuus kaikista synnytyksistä oli 24,3 %. Sairaaloissa yhteensä tehtiin leikkauksia 3,7 % edellisvuotta vähemmän vuosi sitten 3,1 % enemmän. Kaihileikkauksia tehtiin omana työnä vajaat 300 vähemmän vuosi sitten runsas 700 enemmän. Lisäksi kaihileikkauksia ostettiin. Sepelvaltimoiden angiografioita tehtiin 2,3 % ja pallolaajennuksia 3,8 % enemmän, mutta ohitusleikkauksia 12,2 % vähemmän. Lonkan ja polven tekonivelleikkausten kokonaismäärä väheni 0,4 %. Päiväkirurgisten leikkausten osuus oli sairaaloissa yhteensä 50 %. Operatiivisiin toimenpiteisiin odottavien määrä väheni. Hoitotakuun yli 6 kuukautta odottaneita oli vähemmän. Tekijävaje on ollut suurin este tavoitteen saavuttamiseen. Kesä kasvattaa odottajien määrää. Sairaanhoitopiirien psykiatrisen sairaanhoidon palvelujen kokonaiskysyntä ja -tuotanto supistuivat. Sairaanhoitopiirien toimintatulot yhteensä olivat 5,1 % suuremmat kuin tammi huhtikuussa 2008 vuosi sitten 6,9 %. Myyntitulot jäsenkunnilta kasvoivat yhteensä 4,1 % vuosi sitten 7,8 %. Toimintamenot olivat 6,8 % suuremmat vuosi sitten 6,6 %. Henkilöstömenojen kasvu oli 6,2 % vuosi sitten 6,1 %. Alkuvuosi meni valtaosin talousarvioiden mukaisesti. Osa tarkisti talousarvioitaan keväällä ja alkukeväästä. Kesän sulut lisäävät paineita syksyyn erityisesti hoitotakuun piiriin kuuluvissa leikkauksissa. Vuoden 2010 talousarvioiden ja suunnitelmien valmistelu tulee olemaan työläs. Paineet tutkimusten ja hoitojen kysyntään eivät ole vähenemässä taantuman vuoksi pikemminkin päinvastoin. Henkilöstön riittävyys ja tuleva saatavuus on turvattava. Siksi realistiset, täydellisyysperiaatteelle rakentuvat talousarviot on saatava aikaan myös talouden taantuman aikana. Alimitoitettu talousarvio on itsepetosta. Toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia tarvitaan ja toteutetaan suunniteltua nopeammin ja laajempina. 12 Sairaalaviesti 3/2009

13 Kokonaismuutos (%) verrattuna edelliseen vuoteen ( ) Suluissa ko. tiedon raportoineiden sairaaloiden lukumäärä ks = keskussairaalat as = aluesairaalat ja vastaavassa asemassa toimivat sairaalat 1 4/09 1 4/08 1 4/07 1 4/06 1 4/05 1 4/04 Lähetteet ks - 1,3 (19) + 2,7 (18) + 3,6 (17) + 6,2 (20) + 1,0 (20) + 3,1 (18) as + 3,2 (20) + 1,0 (18) - 0,8 (17) + 4,1 (18) + 0,5 (21) + 1,5 (23) Päivystyskäynnit ks - 3,4 (19) - 1,0 (19) + 3,1 (20) + 1,2 (20) + 0,2 (20) + 0,9 (20) as - 1,9 (18) + 2,8 (19) - 1,3 (19) + 1,5 (18) + 2,9 (21) - 2,6 (24) Päivystyssisäänotot ks - 6,3 (17) - 1,3 (19) + 0,9 (20) + 0,5 (19) - 0,4 (19) - 1,2 (20) as - 5,7 (18) 0,0 (19) - 0,2 (20) + 2,5 (20) - 4,8 (20) - 0,3 (24) Ensikäynnit ks - 0,5 (20) + 3,9 (19) + 3,5 (20) - 0,4 (20) + 2,6 (20) + 1,4 (20) as - 0,0 (18) + 1,2 (20) + 2,1 (21) + 3,3 (19) - 1,7 (20) + 4,9 (24) Pkl-käynnit yht ks + 1,1 (20) + 3,3 (19) + 3,8 (20) + 1,6 (20) + 1,3 (20) + 2,5 (20) as + 0,6 (18) + 3,4 (20) + 0,8 (21) + 3,6 (18) + 1,2 (20) + 3,8 (24) Hoitojaksot ks - 1,8 (19) - 2,0 (19) 0,0 (20) - 2,8 (20) + 2,7 (18) + 1,2 (20) as - 6,0 (18) - 2,5 (20) - 1,4 (21) + 1,5 (19) - 0,1 (22) + 0,6 (24) Hoitopäivät ks - 4,8 (20) - 3,8 (19) - 1,1 (20) - 1,5 (20) - 1,4 (20) - 0,5 (20) as - 5,7 (18) - 6,3 (20) - 0,1 (20) + 0,1 (18) - 0,2 (22) - 2,8 (24) Synnytykset ks + 0,8 (20) + 3,2 (20) - 0,9 (20) + 3,7 (20) - 1,8 (20) + 4,5 (20) as - 0,5 (9) - 3,7 (10) - 1,6 (10) + 3,0 (10) - 3,1 (11) - 0,4 (13) Leikkaustmp:t ks - 3,7 (19) + 3,1 (20) - 1,8 (20) - 4,1 (20) + 3,2 (19) + 2,3 (20) as - 3,8 (18) - 0,9 (20) - 3,1 (19) - 5,9 (18) - 3,3 (22) + 3,8 (24) Kaihileikkaukset - 2,3 (23) + 12,6 (24) - 4,0 (25) - 9,9 (24) + 5,5 (28) - 0,2 (28) Sepelvaltimoiden angiografiat + 2,3 (20) + 4,4 (20) 0,0 (19) + 11,0 (19) + 7,7 (14) + 10,5 (15) Sepelvaltimoiden pallolaajennukset + 3,8 (20) - 1,3 (20) + 1,4 (18) + 25,3 (18) + 13,8 (13) + 11,1 (14) Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset - 12,2 (6) + 2,5 (6) - 9,9 (6) - 2,8 (6) - 14,5 (6) - 9,9 (6) Anu Nemlander erityisasiantuntijaksi sosiaali- ja terveysyksikköön Anu Nemlander on aloittanut erityisasiantuntijana Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikössä. Hänen tehtäviinsä tulevat kuulumaan mm. terveydenhuollon eri osakokonaisuuksien vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi, terveydenhuollon atk-järjestelmiin liittyvät luokitukset sekä ajankohtaisten terveydenhuollon laki- yms. asioiden arviointitehtävät. Anu Nemlander on toiminut terveydenhuollon eri tehtävissä yli 30 vuoden ajan. Hänen koulutustaustansa on VTM (valtio-oppi), THM (terveydenhuollon hallinto, kansantaloustiede), fysioterapeutti ja vuoden opintovapaalla suoritetut jatko-opinnot kehitysmaiden terveydenhuollon budjettirahoituksesta. Asiantuntija-, suunnittelu-, talous- ja esimiestehtävissä hän on toiminut Espoon sairaala- ja laitospalveluissa, Valvirassa (TEO), HUS:n yhtymähallinnossa sekä viimeiset 6 vuotta Kirkkonummen kunnan terveystoimen hallintopäällikkönä. Anu Nemlanderin yhteystiedot ovat tai Sairaalaviesti 3/

14 Haku vuoden 2010 HOPE-asiantuntijavaihtoon on käynnistynyt Terveydenhuollon HOPE-asiantuntijavaihto-ohjelma on tarkoitettu terveydenhuollon hallinnossa toimiville ammattihenkilöille, jotka ovat toimineet vähintään kolme vuotta johtamistehtävissä tai ovat olleet muulla tavoin vastuussa toiminnan ja palvelujen kehittämisestä omassa organisaatiossaan. Asiantuntijavaihto-ohjelma lisää terveydenhuollon toiminnan ymmärtämystä Euroopan Unionin jäsenmaissa ja helpottaa henkilöstön vapaata liikkuvuutta, yhteistyötä ja vaihtoa. Vaihdon aikana tutustutaan kohdemaan terveydenhuoltojärjestelmään ja perehdytään vuoden teemaan vuonna 2010 teemana on The chronic patient: a medical and managerial challenge. Suurin osa Euroopan maista tarjoaa vaihtopaikkoja, ja hakija voi esittää oman toiveensa kohdemaasta. Kuntaliitto etsii myös isäntäorganisaatioita Suomeen tulijoille asiantuntijoille. Hakemusasiakirjat löytyvät HOPE-organisaation sivuilta englanniksi ja ranskaksi. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset voivat osallistua ohjelmaan myös toimimalla isäntäorganisaationa muualta Euroopasta Suomeen tuleville vieraille. Mu- kana olleet suomalaiset sairaalat ja terveyskeskukset ovat kokeneet vierailijoiden rikastuttavan terveydenhuollon arkea ja yhteistyö heidän kanssaan on jatkunut usein vuosia jälkeenpäin. Vuosittain Suomeen tulijoita on Hakemukset tulee palauttaa lokakuun loppuun mennessä sähköpostitse osoitteella sekä kahtena allekirjoitettuna kappaleena Kuntaliittoon. Osoite: Suomen Kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysyksikkö/ HOPE-vaihto (Arto Salo) PL 200, Helsinki Lisätietoja Viestintäpäällikkö Arto Salo Sosiaali- ja terveystoimi PL 670, Turku puh Hätäsektiovalmiusko ainoa synnytystoiminnan järjestämisen kriteeri ja peruste Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Valvira otti potilasvahinkoon antamassaan lausunnossa kantaa hätäkeisarileikkauksen tekemisen nopeuteen ja leikkaussalihenkilökunnan päivystämiseen kotona. Valvontaviranomaisen linjaus pohjautui ajatukseen, että hätätilanteet on pystyttävä hoitamaan ilman viiveitä ja virheitä. Asiasta virisi mielipiteiden vaihtoa lehdissä. Tarkastelu rajautui pääosin sairaaloiden sisälle. Täydellisen turvallista syntymää ja synnytystä ei kuitenkaan voida taata jokaiselle raskaudelle. Kysymys on moniulotteisempi. Valviran kannanotto perustui Vaasan poliisin pyytämään lausuntoon. Poliisi tutki tapausta, jossa synnytys päättyi syntyneen lapsen vakavaan hapenpuutteeseen, mistä seurasi kuolema muutaman kuukauden kuluttua. Henkilökunta päivysti yöllä kotonaan, minkä vuoksi hätäsektiota ei pystytty tekemään muutamassa minuutissa. Lisäksi veren happipitoisuuden kertovaa mikroverinäytettä ei yöllä saatu tutkittua. Valvira ar- vioi, että lääkäri ja hoitajat olivat toimineet oikein, mutta voimavaroja sairaala oli osoittanut käyttöön liian vähän. Nykyisin Vaasan keskussairaalassa leikkaustiimi päivystää ympäri vuorokauden ja mikroverinäytteet saadaan tutkittua myös yöllä. (Helsingin Sanomat s. A 4). Helsingin Sanomat oli selvittänyt juttuun sairaaloiden päivystysvalmiuksia ja sai tuloksen, että monissa keskussairaaloissa yöaikainen hätäkeisarileikkaus perustuu kotipäivystykseen. Jutussa haastateltu Valviran ylilääkäri Katia Käyhkö linjasi, että synnyttäjien pitää luottaa siihen, että sairaalassa on riittävät valmiudet puuttua tilanteeseen nopeasti silloin, kun hoito sitä vaatii. Hätäsektiovalmius siten, että sektiopäätöksestä lapsi on syntynyt alle 15 minuutissa, vaatii professori Kari Teramon (HYKS) mukaan, että synnytyslääkäri ja anestesialääkäri päivystävät koko ajan sairaalassa eivät kotona. Professori Teramo katsoo, että tavoite- 14 Sairaalaviesti 3/2009

15 ajan tulisi olla alle 10 minuuttia. Näin estettäisiin, että lapsia vaurioituu hapenpuutteen vuoksi. Hätäsektiovalmius ja vahinkotapaukset vievät siihen, että synnytystoiminta keskittyy suurempiin yksiköihin. (Mediuutiset 22/2001) Pienemmissä keskussairaaloissa ja aluesairaaloissa synnytyksiä on muutamia satoja vuodessa, minkä vuoksi menee yksittäisiä vuorokausia, jolloin synnytyksiä ei ole lainkaan. Rajalliset lääkäri- ja hoitajaresurssit on käytettävä siten, että päivystysrasitus ei kasva kohtuuttomaksi ja että toiminta ei tule hyvin kalliiksi. Keskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen kuin 37 raskausviikkoa on täyttynyt tai arkkiatri Arvo Ylpön lanseeraaman käytännön mukaan lasta, jonka syntymäpaino on alle 2500 g. (www.kevyt. net). Alle 1500 gramman painoisena syntynyttä lasta kutsutaan usein pikkukeskoseksi. Suomessa keskosena syntyy noin 4 % lapsista, ja noin 0,5 % on alle yhden kilon painoisia (Wikipedia). Tutkimuksin on osoitettu, että keskossynnytysten keskittäminen yliopistosairaaloihin pelastaisi melkein 70 lasta kuolemalta vuosittain (Stakesin Perfect-tutkimus/HS:n em. uutinen). Vaikeiksi tiedetyt synnytykset otetaan jo nyt etukäteen keskussairaalaan tai yliopistolliseen sairaalaan, jolloin riskit ovat vähentyneet ja vähentyvät. Lapin keskussairaalan naistenklinikan ylilääkäri Pekka Kulju kommentoi Helsingin Sanomien uutista mielipidekirjoituksella, joka oli otsikoitu Pieni sairaala voi olla turvallisempi kuin iso. Ingressiin oli poimittu virke: Pienempien yksiköiden erikoisalapäivystäjille kertyy helposti enemmän kokemusta synnytysten pulmatilanteista kuin suurelle osalle yliopistosairaaloiden päivystäjiä. Pekka Kulju perusteli päivystysmuodon valintaa turvallisuuden näkökulmasta, johon vaikuttavat myös talouden ja toiminnan realiteetit. Hän päätti mielipiteensä seuraavasti: Yksittäisten ongelmatapausten käyttäminen painostuskeinona on populismia. Tarvitaan kiihkotonta turvallisuusanalyysia. On myös löydettävä yksimielisyys siitä, minkä suuruinen riski synnytyksessä on hyväksyttävä, sillä riskitöntä synnytystä ei ole. Valtalehdessä käyty keskustelu liittyy HUSissa meneillään olevaan keskusteluun Tammisaaren sairaalan synnytysten siirtämisestä HYKSiin. Myös Porvoossa ja Lohjalla synnytysten leikkaustiimit päivystävät kotonaan vaatimuksella, että ne ovat tarvittaessa 20 minuutissa paikalla. Sinällään keskittämishanke ei ole järin uusi. Jo 30 vuotta sitten lääkintöhallitus ja ministeriö yrittivät alistettavien suunnitelmien avulla pakottaa monia aluesairaaloita esimerkiksi myös Länsi-Uudenmaan ja Porvoon aluesairaaloita lopettamaan synnytystoiminta ja keskittämään synnytykset keskussairaalaan. Käskyttämällä synnytystoiminta ei loppunut mistään, mutta aikaa myöten alueellisesti päädyttiin lopettamaan synnytystoiminta yli kymmenessä aluesairaalassa. Synnytyksessä vammautunut tai synnytyksen seurauksena kuollut lapsi on aina inhimillisesti raskas vanhemmille ja omaisille sekä hoitoyhteisölle. Vammaisen lapsen syntyminen on myös taloudellisesti suuri taakka niin perheelle kuin yhteiskunnalle. Pitäisikö rahaa käyttää ehdottoman turvalliseen synnytykseen ja keskittää synnytykset hyvin suuriin sairaaloihin? Keskittämisratkaisu ei takaa, että yksikään lapsi ei vammautuisi synnytyksessä tai kuolisi synnytyksen jälkeen. Yllättävät kuormitushuiput sekä ajoittaiset osaamis- ja kokemusvajeet saattavat aiheuttaa ja aiheuttavat vahinkoja myös suurissa sairaaloissa. Täysin turvallista leikkaustakaan ei ole aina on mukana riski. Maamme vastasyntyneiden kuolleisuus on eräs OECD-maiden alhaisimpia. Suomi on turvallinen maa synnyttäjille ja vauvoille. PITKÄT ETÄISYYDET JA SYNNYTYS- TOIMINNAN RADIKAALI KESKITTÄMINEN On myös esitetty mallia, jonka mukaan teollisesti toimivia synnytyskeskuksia tarvittaisiin 5 7 koko maahan. Niissä jokaisessa hoidettaisiin synnytystä. Jo nyt HYKSin Naistensairaalassa, Kätilöopiston sairaalassa ja Jorvin sairaalassa hoidetaan hieman vajaa neljännes koko maan synnytyksistä. Synnytystoiminta on vuosien mittaan lopetettu ainakin seuraavista aluesairaaloista: Loimaa, Rauma, Varkaus, Iisalmi, Kuusankoski, Jokilaakso/Jämsä, Valkeakoski, Selkämeri/Kristiinankaupunki, Uusikaupunki, Riihimäki, Forssa, Mänttä, Pieksämäki, Imatra ja Kemijärvi. Poliittiset päättäjät ovat tehneet kaikki nuo sulkemista koskevat päätökset. Kuusamon terveyskeskuksessa synnytystoiminta loppui kesällä 2008, vaikka Ouluun on matkaa yli 200 km. Keskeisin syy synnytystoimintojen lopettamiseen on ollut pula erikoislääkäreistä, jaksaminen ja synnytysten väheneminen. Muutamia kymmeniä kilometrejä on välimatkaa Hyvinkään, Jorvin, Lohjan, Porvoon, Länsi-Uudenmaan/Tammisaari ja HYKSin välillä. Alle 100 kilometrin etäisyyksiä on Sastamalasta Tampereelle, Pietarsaaresta Kokkolaan, Salosta Turkuun, Raahesta Ouluun ja Oulaisista Ouluun. Aluesairaala- ja keskussairaalakaupunkeihin saattaa olla alueen kunnista pitkiäkin matkoja esimerkiksi Haapajärveltä Oulaisiin 80 km ja Ouluun noin 160 km. Inarista Rovaniemelle on matkaa lähes 330 km ja Utsjoelta Rovaniemelle yli 450 km. Näistä lähin synnytyssairaala on Rovaniemen keskussairaala. Jos pohjoisen Suomen synnytykset keskitettäisiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan, matkaa tulisi lisää yli 200 km. Kajaanista Ouluun on matkaa 180 km ja Kuhmosta Sairaalaviesti 3/

16 Ouluun 255 km. Kerimäen kirkolta on Savonlinnaan matkaa 23 km, mutta Kuopioon 184 km. Kuhmosta Ouluun synnytysmatka vastaisi samaa, jos helsinkiläiset menisivät synnyttämään Poriin tai Jyväskylään. Pitkät etäisyydet tarkoittaisivat sitä, että yksittäisiä nopeita synnytyksiä jouduttaisiin hoitamaan kuljetuksen aikana henkilöautoissa, ambulansseissa tai matkan varrella olevissa terveyskeskuksissa tai sairaaloissa, joissa ei ole synnytysvalmiuksia. Taksikuskit, isät, ensihoitajat tai mukana olevat kätilöt joutuisivat auttamaan synnytyksissä, mikä on varmasti suurempi riski kuin 20 minuutin sektiovalmius ja kotona päivystäminen synnytyssairaaloissa. Kaikissa maakunnissa pitää mielestäni olla synnytyssairaala. Se on niiden tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeä tekijä. Siksi esimerkiksi Kainuun keskussairaalassa hoidetaan synnytykset myös vastedes. Itä-Uudenmaan maakunta on tässä oma kysymyksensä. On selvää, että esitetty synnytystoiminnan keskittäminen 5 7 sairaalaan ei toteudu. Samalla on avoimesti nähtävä, että seuraavien kymmenen vuoden aikana vielä 2 5 sairaalaa lopettaa synnytystoiminnan. Väestö keskittyy edelleen. Osa maakuntakeskuksista menestyy myös tulevaisuudessa paremmin kuin toiset. Viikko pari sitten uutisoitiin, kuinka poliisipartion tulo hälytyspaikalle voi kestää yli tunnin esimerkiksi Pohjois-Karjalan Lieksassa ja Nurmeksessa tai Koillismaan Kuusamossa, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä. Tämä on osa pinta-alaltaan laajan maan todellisuutta, jossa maakunnissa ihmiset elävät, tekevät työtä, perustavat perheitä, hankkivat lapsia, joutuvat joskus onnettomuuksiin ja joskus jotkut rötöstelevät. SYNNYTYSTEN JA SYNNYTYSTOIMINNAN KALLEUDESTA Eikö meillä ole varaa syntyvien hoitoon, kun meillä käytetään suhteellisesti ottaen hyvinkin runsaasti rahaa viimeisten elinkuukausien tai -viikkojen hoitoon tavoitteena jatkaa elämää päivillä, viikolla parilla tai enintään kuukaudella kahdella? Sepelvaltimoiden pallolaajennuksen hinnalla hoidetaan 2 3 normaalisynnytystä. Maksakirroosipotilaan yhden hoitojakson hinnalla hoidetaan 1 2 keisarileikkausta tai 3 4 normaalisynnytystä. Eräässä aluesairaalassa ongelmaton alatiesynnytys maksaa kunnalle euroa ja lyhythoitona 780 euroa. Ei-komplisoituneesta keisarileikkauksesta sairaala veloittaa euroa. Samassa sairaalassa lonkan, polven tai nilkan primaaritekonivelleikkaus maksaa euroa kunnalle eli em. alatiesynnytyshintoihin verrattuna 6,8 12,7 synnytyksen verran ja em. keisarileikkaushintaan verrattuna 3,5 keisarileikkauksen verran. Esimerkiksi yhdellä päiväkirurgisen sappileikkauksen hinnalla hoidetaan Porvoon sairaalassa kolme päiväsynnytystä. Summaarisesti synnytystoiminta lienee kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa kuin jalkojen tekonivelkirurgia. Synnytystoiminta ei valtaosin ole äärettömän kallista. Maallamme on ja tulee olla varaa pitää yllä hajasijoitettua synnytystoimintaa. Sitä vaatii maamme pitkät etäisyydet. SYNTYVÄÄ UHKAAVAT MUUT VAARAT JA NIIDEN HOIDON TURVAAMINEN Meille on kerrottu, että sikiötä menehtyy vuosittain kohtuun. Kohtukuolemalla eli prenataalikuolemalla tarkoitetaan 22-viikkoisen tai yli 500 grammaa painavan sikiön menehtymistä kohtuun raskauden tai synnytyksen aikana. Arviolta 0,5 prosenttia yli 22-viikkoisista raskauksista päättyy kohtukuolemaan. Suomessa kohtukuolematapauksia on noin 500 vuosittain. Suuri osa kohtukuolemista tapahtuu hyvin lähellä laskettua aikaa tai yliaikaisissa raskauksissa. Kohtukuolemaa ei voida ennustaa. Sikiön liikkeiden loppuminen on usein merkki kohtukuolemasta. Äidillä voi myös esiintyä ennenaikaisia supistuksia tai niukkaa verenvuotoa. Ennenaikaisessa synnytyksessä voi myös olla kyse kohtukuolemasta. Kohtukuolema todetaan ultraäänitutkimuksella, joka paljastaa, että vauvan sydän ei enää syki. Synnytyksen aikana tapahtuvassa kuolemassa merkkinä on sydänäänten loppuminen. (Wikipedia) Miten tällaista voi tapahtua modernin erikoissairaanhoidon aikana? Miksi tätä ei osattu ennakoida? Miksi tähän liittyviä viitteitä ei tunnistettu? Jäikö jotain tekemättä? Tehtiinkö jokin virhe? Tällaiset kysymykset risteilevät monien vanhempien ja heidän läheisten surussa, mielissä ja keskusteluissa. Toinen iso kysymys on päihdeäitien ja heidän synnyttämiensä lasten määrän kasvu. Nykyisin syntyy yli päihdeäitien vammauttamaa lasta vuodessa. Lapset vammautuvat päihdeäitien raskauden aikaisen alkoholin käytön tai huumeiden käytön seurauksena. Pysyvästi vammautuneiden ohella syntyy lapsia, jotka kärsivät synnytyksen jälkeen huumeiden aiheuttamista vieroitusoireista viikkoja ja tarvitsevat niihin hoitoja. HYKSin Naistenklinikan ylilääkäri Erja Halmesmäki on puhunut paljon näiden äitien hoidon tarpeista ja erittäin vaikeista päihdeongelmista kärsivien osuuden kasvusta. Tarvittavia lainmuutoksia ei kuitenkaan ole saatu eteenpäin Tanskan ja Norjan malliin. Äidin itsemääräämisoikeus on Suomen nykyisessä lainsäädännössä ylivertainen. Tuleva lapsi ei sikiönä ole oikeutettu saamaan lain suojaa ei edes vammautumista vastaan. Otsikko Lasta odottava helsinkiläisnainen taisteli päästäkseen päihdehoitoon (HS ) kertoo oleellisen. Hoitoon on hyvin vaikea päästä. Kyseisen äidin hoitoon pääsy vauhdittui hätähuudolla maan suurimmassa sanomalehdessä ja televisiohaastattelulla. Päihdeäitien tarvitsemiin palveluihin pääsylle ei ole 16 Sairaalaviesti 3/2009

17 hoitotakuuta, vaikka he ja heidän syntymättömät lapset ovat akuutin avun ja turvan tarpeessa. Päihdeäitejä on autettava. Näin saadaan pelastettua satoja syntyviä lapsia terveeseen elämään. SAAVATKO MUUT SAIRASTUNEET TAI VAMMAUTUNEET HÄTÄTILANTEESSA KAIKEN TUTKIMUKSEN JA AVUN Valviran kannanotto synnyttäjien pitää luottaa siihen, että sairaalassa on riittävät valmiudet puuttua tilanteeseen nopeasti silloin, kun hoito sitä vaatii linjannee tutkimuksia ja hoitoja myös muille akuuteille tapauksille. Tällaisia olisivat esimerkiksi aivoinfarkti-, sydäninfarkti- ja tapaturmapotilaat. Meillä ei ole kaikkialla maassa samanlaisia valmiuksia tutkia ja hoitaa tällaisia potilaita hyvinkin kiireellisesti, sillä meillä ei ole riittävästi sisätautilääkäreitä, kardiologeja, neurologeja, radiologeja, neurokirurgeja, gastrokirurgeja jne. Pitkät etäisyydet ja riittävät valmiudet ovat myös näiden akuuttihoitojen saannin ongelma. SYNNYTYSTOIMINNAN MERKITYS SAIRAALAN MUULLE TOIMINNALLE Kun synnytystoiminta on lopetettu sairaalassa, sangen nopeasti sen jälkeen on päättynyt myös ympärivuorokautinen ja -viikkoinen operatiivinen ja osin muukin päivystys. Tämän seurauksena sairaalan ja seudun sairaanhoidon koko konsepti muuttuu merkittävästi. Useimmissa aluesairaaloissa näin on tapahtunut. Tämä muutos ei sinällään ole uhannut väestön palvelujen saatavuutta, sillä alueen keskussairaala on hoitanut päivystykset. Jos maakuntien keskussairaaloiden synnytystoiminta loppuisi, monen maakunnan erikoissairaanhoidon päivystys supistuisi, millä pitkien etäisyyksien maassa olisi haitalliset seurausvaikutukset. Kritiikki, jonka mukaan kaikki sairaalat ovat täyden palvelun tavarataloja, perustuu tietämättömyyteen. Yksikään sairaala ei ole sellainen. VÄHEMMÄN SAIRAALOITA Helsingin Sanomien ykköspääkirjoitus oli seuraus em. jutusta otsikolla: Liian suurta sairaalaverkostoa pitää sekä karsia että järkeistää. Sen alku perusteli muutosta näin: Maatalousyrittäjiä sitovat tarkat normit siitä, miten sikoja ja kanoja pitää hoitaa ja paljonko niille pitää taata liikkumatilaa. Sairaanhoitopiireillä sen sijaan ei ole minkäänlaisia sitovia ohjeita siitä, pitääkö esimerkiksi synnytyssairaalassa olla valmiudessa leikkaustiimi, jos syntyvän lapsen vointi odottamatta heikkenee ja lapsen pelastamiseksi tarvittaisiin hätäsektio. Suomessa on suuri joukko alue- ja keskussairaaloita, joissa toimivasta synnytysosastosta huolimatta ei ole ympärivuorokautista leikkauspäivystystä. Näissä sairaaloissa leikkaustiimi päivystää kotonaan ja on valmiina tulemaan sairaalaan 20 minuutissa kutsun saatuaan. Taustalla on mielikuva ja tavoite täysin riskittömästä synnytyksestä. Esitetty hybris kääntyy kuitenkin itseään vastaan, kun otetaan tarkasteluun myös muita tekijöitä. Meillä on väestöä ja myös synnyttäjiä, jotka asuvat kovin kaukana niistä muutamista suurista synnytyssairaaloista, joihin tämän mukaan synnytykset keskitettäisiin. Sairaalat toimivat ja niitä kehitetään myös asiakkaiden, erilaisten tutkimus- ja hoitotarpeiden, palvelujen saatavuuden, voimavarojen ja erilaisten tuotantotapojen näkökulmista. Suomi on paljon moninaisempi kuin Helsingin ydinkeskusta katsellen näyttää. HUSin sairaalajärjestelyt lähtevät pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan tarpeista ja mahdollisuuksista. HUSin ratkaisut eivät sellaisinaan sovi malliksi koko Suomeen ja kaikkiin sairaanhoitopiireihin. HUSin muutokset eivät edellytä samoja muutoksia koko maahan. Tulevaisuudessa on vähemmän sairaaloita ja terveyskeskuksia. Talouden taantuma vauhdittaa muutoksia. Siitä huolimatta on turvallisempaa synnyttää pienessäkin keskussairaalassa kuin Toyotan takapenkillä. Sairaalaviesti 3/

18 Neuvontaa ja varhaista tukea ikääntyneille - Ikäneuvo-työryhmän ehdotuksilla vauhtia hyvinvoinnin edistämiseen Tupu Holma, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella mennessä ehdotukset ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen rakenteiden ja toiminnan sisällön kehittämisestä. Työryhmä työskenteli kahden päälinjauksen parissa: 1. Ikääntyneiden neuvontapalvelujen laajentaminen koko maan kattavaksi verkostoksi sekä 2. Ehkäisevien kotikäyntien lisääminen ja niiden vakiinnuttaminen ikääntyneiden kuntalaisten palveluvalikoimaan. Työryhmän nimeksi vakiintui Ikäneuvo. Työryhmä luovutti muistionsa Neuvonta- ja palveluverkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä ministeri Paula Risikolle NEUVONTAPALVELUJEN NYKYTILA Ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista ei kerätä säännöllisesti valtakunnallisia tilastotietoja. Jotta tietoa saataisiin lisää muun muassa Ikäneuvo -työryhmän tarpeisiin, teki Stakes neuvontapalveluja ja ehkäiseviä kotikäyntejä koskevan kuntakyselyn kesällä 2008 (Seppänen ym. 2009). Vastauksia saatiin parisataa. Neuvontapalvelujen osalta kyselystä ilmeni, että vain yli neljänneksessä kyselyyn vastanneista kunnista oli tarjolla ikääntyneille suunnattuja neuvontapalveluja, neuvontapalvelut oli nimetty monin eri tavoin (esim. ikä-, vanhus-, seniori-, kuntoutusneuvola ja seniori-info), vastuuhenkilön kohdalla painopiste oli terveydenhuollon koulutuksen saaneissa henkilöissä, neuvontaan liittyvistä toiminnoista yleisin oli palveluneuvonta. Muita yleisesti tarjolla olevia neuvonnan muotoja olivat terveysneuvonta, muistisairauksiin ja ravitsemukseen sekä sosiaalisiin ongelmiin ja apuvälineisiin liittyvä neuvonta, neuvonnan vaikutusta asiakkaiden hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn arvioitiin varsin vähän. EHKÄISEVIEN KOTIKÄYNTIEN NYKYTILA Edellä mainitussa Stakesin kuntakyselyssä 2008 kysyttiin tietoja myös ehkäisevien kotikäyntien järjestämi- sestä. Vastanneista kunnista (n = 187) 64 % järjesti ja 15 % suunnitteli järjestävänsä ehkäiseviä kotikäyntejä ikääntyneille. Kuntaliitossa vuonna 2007 tehdyssä vastaavanlaisessa selvityksessä (Holma, Viippola 2007) kävi selville, että vanhuksille suunnattuja ehkäiseviä kotikäyntejä tarjottiin sillä hetkellä (tammikuu 2007) 151 kunnassa. Ne olivat tällöin suunnitteilla 60 kunnassa. Kummankin selvityksen perusteella näytti siltä, että ehkäiseviä kotikäyntejä toteutettiin pitkälti Kuntaliiton EHKO -hankkeen ( ) toimintamallin pohjalta (Holma, Häkkinen 2004). Käytäntö on kuitenkin varsin kirjavaa eri puolilla Suomea ja yhdenmukaisia toimintalinjoja kaivataan. IKÄNEUVO-TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET Työryhmä teki yhteensä 18 ehdotusta. Ehdotukset koskevat ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan järjestämistä ja rahoitusta, neuvontapalvelujen ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien järjestämistä, kohdentamista ja sisältöä sekä osaamisen kehittämistä. Työryhmä teki ehdotuksia myös ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä koskevan tietopohjan vahvistamisesta sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista. Työryhmä korostaa, että ikääntyneillä henkilöillä on oltava yhdenvertainen mahdollisuus osallistua hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. Neuvontapalvelujen tulee muistion mukaan olla helposti saatavia lähipalveluja. Tavoitteena on laajentaa ikääntyneiden neuvontapalvelujen verkosto koko maan kattavaksi. Kunta koordinoi kunnan eri toimialojen, kolmannen sektorin, seurakuntien ja yksityissektorin palvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. Palvelut voidaan toteuttaa puhelinpalveluina, verkkotiedotuksena ja -palveluina, matalan kynnyksen toimipaikoissa annettavana tietona, tiedotuksena ja palveluina sekä tarpeen mukaan myös asiakkaiden luo liikkuvina palveluina ja teknologiaa hyödyntämällä. Neuvontapalvelut sisältävät yleistä, laaja-alaista ja selkeäkielistä tiedotusta elämän eri alueilta. Tietoa tarjotaan ikääntyneiden hyvinvoinnista, terveydestä, palveluista ja sosiaaliturvasta niin yksilöille kuin ryhmillekin. Työryhmä ehdottaa käsitteen ehkäisevä kotikäynti muuttamista hyvinvointia edistäväksi kotikäynniksi. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ovat kunnan järjestämiä harkinnanvaraisia palveluja, joihin ei ole niin 18 Sairaalaviesti 3/2009

19 sanottua subjektiivista oikeutta. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien vastaanottaminen on kuntalaisille aina vapaaehtoista. Kunta laatii suunnitelman kotikäyntien kohdentamisesta paikallisten tarpeiden mukaan. Valintaperusteena voivat olla sekä ikä että ikä ja riskiryhmään kuuluminen. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ehdotetaan kohdistettavaksi ensisijaisesti säännöllisten palvelujen ulkopuolella oleville vuotiaille tai tiettyyn ikäluokkaan tämän ikäryhmän sisällä. Kotikäynnillä tehdään yleisarvio henkilön toimintakyvystä, arvioidaan asuinympäristön riskitekijät, annetaan ohjausta omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen ja kerrotaan kunnassa tarjolla olevista palveluista. Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen nähdään tärkeäksi erityisesti kaikessa ehkäisevässä vanhustyössä sekä neuvontapalveluissa toimivien että hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tekevien työntekijöiden osalta. Heidän on osattava tunnistaa oma roolinsa sekä osattava luoda ja hyödyntää moniammatillisia yhteistyöverkostoja. Kaikkien työntekijöiden ei tarvitse osata kaikkea, sen sijaan johdon pitää järjestää työntekijöille mahdollisuus konsultoida eri alojen asiantuntijoita. Työntekijöiden käytettävissä tulisi olla ainakin riittävä gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, kuntoutuksen ja terveysliikunnan sekä geriatrian asiantuntemus. Työntekijöiden tärkeän työn tueksi työryhmä ehdottaa opaskirjasen laatimista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Suomen Kuntaliitto laatisivat ikääntyneiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä käsikirjan, joka suunnataan neuvontapalvelujen ja kotikäyntien toteuttajille ja toiminnasta vastaaville. IKÄÄNTYNEEN IHMISEN HYVINVOINTI ON YHTEINEN ASIA Ikääntyneiden toimintakykyä, omatoimisuutta ja itsenäistä suoriutumista painotetaan kaikissa lähiajan valtakunnallisissa linjauksissa. Ikääntymispolitiikan keskeinen tavoite onkin hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Haaste on kova eikä siihen vastaaminen onnistu miltään taholta yksin. Ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn ohella ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, asuminen ja muu elinympäristö, toimeentulo ja turvallisuus. Hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa tuottavat monet henkilöt ja monet eri tahot. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen ohella monet järjestöt, kunnan liikunta-, kulttuuri- ja opetustoimi, kaavoitus ja asuntotoimi toimivat ikääntyneiden hyvinvoinnin parhaaksi. Ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvointia edistävät toiminnallaan myös vapaaehtoistyöntekijät, seurakunnat, yritykset ja yksityiset ammatinharjoittajat. Lisätietoa Holma T, Häkkinen H Ehkäisevä kotikäynti tuki vanhuksen kotona selviytymiselle. Valtakunnallisen kehittämishankkeen tulokset ja kokemukset. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Holma T, Viippola A Selvitys vanhusten ehkäisevien kotikäyntien toteutuksesta kunnissa. www. kunnat.net Seppänen M, Heinola R & Andersson S Hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa käytännössä. Ikäihmisten neuvontakeskuspalvelujen ja ehkäisevien kotikäyntien toteutuminen kunnissa. Avauksia 6/2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Neuvonta- ja palveluverkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Ikäneuvo-työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:24. > Sosiaali ja terveys > Vanhusten palvelut > Neuvontapalvelut ikääntyneille Raju ratkaisu suurten ikäluokkien ongelmaan Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Talouden taantuma vähentää valtion ja kuntien tuloja ja pakottaa hakemaan tuottavampia ja taloudeltaan edullisempia ratkaisuja ensi vuonna ja lähivuosina. Puolueiden saamat vaalituet ovat kumma kyllä olleet kesän uutisoinnin pääaihe. Olemme saaneet lukea myös uutisia, kolumneja ja pääkirjoituksia, joissa on puntaroitu, miten selviämme sairaiden ja vanhusten hoidosta, opetuksesta, eläkkeistä, rakennusten kunnostamisesta, ympäristön suojelusta jne. talouden taantuman ja hitaan talouden kasvun aikana. Seuraava pääkirjoituspoiminta veti kirkkaasti pohjat äärimmäisen ennakkoluulottomalla esityksellä. Iltalehti oli otsikoinut lauantain pääkirjoituksen Rutiinibudjetteihin ei ole kauan varaa. Sen alussa mainittiin, kuinka melkein kaikki olennainen on jo moneen kertaan etukäteen kerrottu. Valtion talousarvion julkistaminen ei enää ole suuri uutista- Sairaalaviesti 3/

20 pahtuma. Pääkirjoituksen on sanottu heijastelevan lehden linjaa. Em. pääkirjoituksen tekijä arvioi ja antaa neuvoja, miten seuraava hallitus joutuu hoitamaan hommat ja ratkomaan talouden ongelmaa. Lisäämällä valtion velkaa huikeat 13 miljardia euroa eli 80 miljardia edesmennyttä markkaa ei mitään järin merkittävää jouduta leikkaamaan. Seuraava hallitus ei voi kuitenkaan tyytyä rutiinibudjetteihin, sillä velkaantuminen on pysäytettävä ja lainoja ruvettava lyhentämään. Samalla on saatettava suuret ikäluokat jokseenkin kunniallisesti hautaan. Viimeinen virke on jämerä. Pääkirjoitusta ei voi moittia mitään sanomattomaksi toisaalta toisaalta -pohdiskeluksi. Kirjoittaja ottaa todella selkeän kannan samalla suuret ikäluokat on saatettava hautaan. Ei osaa heistä vaan kaikki. Velkaantumisen pysäyttämiseksi ja lainojen takaisin maksun vuoksi suuret ikäluokat eli syntyneet on siirrettävä tuonen tuville. Jos nykyinen hallitus toimii koko eduskuntavaalikauden ajan, seuraavan hallituksen toimikausi alkaa keväällä 2011 ja kestää parhaimmillaan neljä vuotta. Eli tuossa ajassa tehtävä olisi hoidettava. Vuosina syntyi lapsia yhteensä Vuosi 1947 oli tuottoisin. Silloin syntyi kaikkiaan Vuonna 1945 syntyneitä oli vähiten eli , sillä valtaosa lasten isistä oli puolustamassa isänmaata kevään ja kesän Vuoden 2008 lopussa vuotiaita oli yhteensä noin Eli nuo lukumäärät suhteuttamalla suurista ikäluokista olisi Suomessa jäljellä 77,5 %. Osa suurten ikäluokkien väestä on muuttanut ulkomaille ja vastaavasti maahanmuuttajia on myös noissa ikäryhmissä. Koko väestöstä vuotiaiden osuus oli 9 prosenttia viime vuoden lopussa. Muistin virkistykseksi toisessa maailmansodassa suomalaisia kuoli yhteensä , joista sotilaita oli Suurten ikäluokkien hautaansaattamisprojekti olisi oleellisesti suurempi urakka. Vuonna 2000 syntyi Suomessa yhteensä lasta eli hieman yli puolet siitä mitä runsas 50 vuotta sitten vuosittain. Suurten ikäluokkien mielestä tuntuu Iltalehden kirjoittajan tavoite epäoikeudenmukaiselta myös sen vuoksi, että ennen suuria ikäluokkia syntyneitä oli vuoden 2008 lopussa elossa vielä lähes eli 17,8 % väestöstä. Heitä kirjoittajan tuonpuoleiseen saattamistavoite ei koske. Nykyisillä eläkejärjestelmillä osa suurista ikäluokista on vielä vuonna 2018 työelämässä. Kirjoittajan pehmennys jokseenkin kunniallisesti tekisi tavoitteen toteuttamisen laadullisesti mahdolliseksi. Kaikkia työja toimintakykyisiä suurten ikäluokkien ihmisiä ei varmaankaan saataisi kunniallisesti manan majoille. Suuret ikäluokat ovat olleet rikkaus ja riesa. Heitä on aina ollut paljon niin koulussa, opiskelemassa, armeijassa, työelämässä, politiikassa, vallassa, liike-elämässä, johtajissa, ay-liikkeessä, kulttuurissa jne. Osa suurten ikäluokkien kellokkaista on ollut eri tavalla vallassa ja framilla jo lähes 50 vuotta ja on edelleen. Kansantalouteen suuri työssä käyvä ikäryhmä vaikutti myönteisesti. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle, eläkkeellesiirtymisikä, eläkkeiden rahoitus ja rahoitustaakka, tulevat sairaanhoidon ja hoivan kustannukset, työvoimapula jne. ovat herättäneet pelottavia tulevaisuuden kuvia. Eläkepommia on povattu. Suurten ikäluokkien edustajat edunvalvontajärjestöjen johdossa ovat pitäneet huolen, että muutokset etuihin tulevat leppeästi, maltilla ja viiveillä. Jatkuuko talouden kasvu? Miten seuraavat sukupolvet ne perijäsukupolvet jaksavat hoitaa oman osuutensa? Mikä on maamme teollisuuden ja palvelujen kilpailukyky markkinoilla? Miten kansantaloutemme kasvaa seuraavat vuosikymmenet? Tällaisilla kysymyksillä on palloteltu, kun suurten ikäluokkien tulevaisuutta on arvioitu ja laskelmia tehty. Suurten ikäluokkien saattaminen hautaan seuraavan hallituksen aikana ja toimin tarkoittaisi todellista piristysruisketta hautausalalle ja muistotilaisuuksien järjestäjille. Kirkon kellot kalkattaisivat kahta tai kolmea vuoroa. Asuntopula kääntyisi asukaspulaksi. Eläkevakuutusrahastot pullistelisivat sijoitettavaa rahaa. Näin suurten ikäluokkien pelätty riesa kääntyisi nopeasti rikkaudeksi. Helsingin Sanomat uutisoi verkkosivuillaan otsikolla Mäntsälästä löytyi Virénin kalmo. Lehden toimittajat olivat harjoitelleet julkaisujärjestelmän käyttöä. Mikäs sen sopivampi treeniesimerkki kuin suuriin ikäluokkiin kuuluvan nelinkertaisen olympiavoittajan Lasse Virénin kuolema. Päätoimittaja Reetta Meriläinen oli soittanut Myrskylään juoksijalegendalle, joka oli vakuuttanut olevansa elossa. Kornin uutisharjoitteen ainoa lisäarvo oli, että sana kalmo tuli monelle tutuksi. Kielitoimisto aikoinaan kehitti sanan, joka tarkoittaa kuollutta ruumista. Kalmo yhdistyy käsitteellisesti kalmistoon eli vainajien viimeiseen leposijaan. Jotain salaista mediassa on ilmeisesti valmisteilla, kun kaksi noin samansukuista uutista tulee peräjälkeen julkisuuteen. Näin ainakin meidän suurten ikäluokkien on syytä epäillä. Ja eikös mediakin usein epäile ja etsi sitä ketun häntää. Wikipedian mukaan kreikan kielestä juontuvat holos ja kaustos tarkoittavat kokonaan poltettua uhria jumalalle. Kaavailtu velkaantuminen ei vielä vaadi suuria ikäluokkia uhrattavaksi. Suuret ikäluokat ovat agendalla kymmenen kertaa pitempään kuin siteerattu pääkirjoittaja ajatteli eli todennäköisesti seuraavat 40 vuotta. Huonosti kirjoitettu on huonosti ajateltu. Näin toimittajakouluttaja meitä opetti. 20 Sairaalaviesti 3/2009

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli,

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi elokuu 2014. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta

Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi elokuu 2014. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi elokuu 2014 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh14 1 8 palvelujen kokonaiskysyntä kasvoi hieman palveluja käyttäneitä asiakkaita oli enemmän avohoito

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2015 tammi-elokuun nettotoimintamenoja. edellisvuoteen ja talousarvioihin

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2015 tammi-elokuun nettotoimintamenoja. edellisvuoteen ja talousarvioihin Mari Sjöholm Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2015 tammi-elokuun nettotoimintamenoja sekä niiden vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kooste 58 suurimman kunnan, Etelä-Karjalan ja Kainuun

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012

ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Joulukuu 2013 sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano Sosiaali-

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot