Maatilan hakelämmitys turvallista tietyin edellytyksin
|
|
- Eeva-Liisa Jaakkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 2/2012 (756) BIOENERGIA Maatilan hakelämmitys turvallista tietyin edellytyksin Riitta Backman, Jyrki Kouki, Liisa Lahdensaari-Nätt, Kari Vuorio, TTS Juhani Savolainen, Keskinäinen Vahinkovakuutusyhtiö Tapiola Maatilojen kiinteiden polttoaineiden tulisijat aiheuttavat maassamme vuosittain suurpalovahinkoa. Näihin lasketaan yli euron suuruiset onnettomuudet, joissa ovat mukana lämpökeskukset ja muut tulisijat. Alueellisia eroja maan sisällä ei palojen suhteen juurikaan ole. Maatilan hakelämmitys on kuitenkin turvallista, kunhan laitteiden palamisilmasäädöt ovat kohdallaan, kattila huolletaan ja hormit nuohotaan säännöllisesti, käytetään korkealaatuista haketta sekä poistetaan tuhka säännöllisesti. Pienellä teholla lämmitettäessä laitteiden tulee olla tiiviitä eikä ilmavuotoja saa olla. Paloturvallisuuden parantaminen vaatisi myös viiden vuoden välein tehtäviä sähkötarkastuksia.tts:n tekemä kysely paljasti, että usealla maatilalla oli ollut ongelmia takapalon ja hakkeen laadun suhteen, mutta vain osa oli tehnyt sen johdosta muutostöitä laitteissaan. Kuvassa oleva maatilan hakelämpökeskus sijaitsee erillään muista rakennuksista. Hakesiilo on lämpökeskuksen vasemmalla puolella ja sen katto avataan täytön yhteydessä. Lämpökeskuksen takana näkyy viljasiilo. Kuva: Kari Vuorio Kaikki alkaa lämpökeskuksen suunnittelusta Hakelämpökeskus voi olla joko osa tuotantorakennusta tai se voi sijaita muista rakennuksista erillään olevassa hakelämpökeskuksessa. Jos lämpökeskus on tuotantorakennuksen sisällä, tulee hakevarastotilan, syöttö- ja kattilahuoneen olla osastoitu voimassa olevien paloturvallisuusvaatimusten mukaisesti. Uudet hakelämpökeskukset suositellaan kuitenkin rakennettavaksi erilleen tuotantorakennuksista paloturvallisuuden vuoksi. Etäisyys lähimpiin rakennuksiin tulee olla vähintään 8 metriä luvulla yleistyneet erilliset lämpökeskuskontit vähentävät omalta osaltaan suurvahinkojen määrää. Lämpökeskuspaloissa tulipalot ovat usein peräisin savuhormeista, syöttöruuveista ja tuhkaruuveista. Tämä johtuu siitä, että nämä osat menevät paloa eristämättömien ulkoseinäverhouksien läpi. Säännöllinen huolto tärkeää Toimivan lämpökeskuksen ylläpito vaatii käyttäjältä laitteiston hallintaa ja säännöllistä huoltoa. Lämpökeskuksen päivittäiseen käyttöön liittyy laitteiston valvonta ja polttoaineesta huolehtiminen. Säiliöiden kansien auki unohtumiset, sähkökatkot, tukkoiset tulisijat, huonolaatuinen polttoaine, palamisilman puutteelliset säädöt ja häiriöhälytysvalvonnan puute ovat yleisimpiä syitä takapalon syntyyn ja usein suuriin
2 vahinkoihin. Takapalolla tarkoitetaan tulen leviämistä tulipesästä syöttölaitteistoon tai syöttölaitteistoa pitkin polttoaineen varastosiiloon tai varastohuoneeseen. Valitettavasti takapalojen syyt jäävät usein korjaamatta. Kiinteän polttoaineen kattiloissa perusteelliset palamisilmasäädöt ja kattilan huolto ja nuohous ovat ensiarvoisen tärkeitä toimenpiteitä. Käyttäjäkoulutusta kaivataan Oman riskinsä muodostaa myös vanhempien pienitehoisten kiinteän polttoaineen kattiloiden ylilämmittäminen. Tuotantotilojen ja lämmön tarpeen kasvaessa kattiloista tavoitellaan mahdollisimman suurta lämmöntuottoa. Lämmitystä saatetaan tehostaa korkeamman lämpöarvon omaavalla turvebriketillä tai pelletillä. Tämä altistaa ylikuumentuneet vanhemmat savuhormit ja kattilalaitteet rikkoutumisille. Jos lämpökeskus on tuotantokeskuksen kanssa saman katon alla, voi palo levitä koko rakennukseen. Erityisesti pidempään kestävä kireä pakkaskausi lisää vahinkotapausten määrää. Syinä ovat erilaisten lisälämmittimien varomaton käyttö sekä moottorityökoneiden lämmitys palonaroissa tiloissa. Käyttäjien ohjeistus ja heidän koulutuksensa ja häiriöiden kaukoilmoitukset mahdollistaisivat ennakoivan häiriöntorjunnan ja säästäisivät maatilayrittäjän unettomilta öiltä. Takapaloja erikokoisilla ja -ikäisillä hakelämmityslaitteilla Palosuojelurahaston myönnetyn rahoituksen avulla TTS selvitti maatilojen hakelämmityksen toimivuutta ja turvallisuutta laaja-alaisesti Suomessa. Nyt suoritetun seurannan tuloksia verrattiin aikaisemmin TTS:ssä tehtyihin vastaaviin selvityksiin (v ja 2005). Kesällä 2011 tehtiin kyselytutkimus aineiston hankkimiseksi. Kyselylomakkeita lähetettiin kaiken kaikkiaan kolmesataa ja hyväksyttyjä vastauksia saatiin 54 kappaletta. Hyväksytyistä vastaajista suurella osalla oli ollut ongelmia takapalon ja hakkeen laadun suhteen. Kyselyn lisäksi kahdelle tilalle tehtiin tarkempi katselmus, joissa otettiin hakkeesta näytteet, tehtiin veto-, lämpötila-, savukaasuanalyysi- ja nuohouksen helppousmittauksia sekä lämpökamerakuvauksia. Hankkeessa selvitettiin taustatietoja kuudeltatoista maatilalta, joilla oli ollut hakelämmityksen vaaratilanteena takapalo. Näiden tilojen osalta selvitettiin tilan lämmityslaitteen koko ja ikä sekä käytössä olevat takapalonestojärjestelmät. Lisäksi vaaratilanteisiin joutuneilta tiloilta selvitettiin, onko hakelämmitysjärjestelmään tehty muutostöitä paloturvallisuuden parantamiseksi. Takapaloja eniten 0,5 2 kuutiometrin hakesäiliöissä ja keskimäärin yhdeksän vuotta vanhoissa laitteissa Valtaosalla takapaloja kokeneista maatiloista hakelämmityslaite oli joko 0,5 2 kuutiometrin hakesäiliöllä tai -siilolla varustettu stokeri (neljä maatilaa) tai yli kahden kuutiometrin säiliöllä varustettu stokeri (kuusi maatilaa). Pienellä (alle 0,5 m³) säiliöllä varustettu stokeri oli vain kahdella maatilalla. Aikaisemman selvityksen (Solmio & Valkonen 2002) mukaan ongelmia oli ilmennyt erityisesti pienillä, alle 0,5 kuutiometrin hakesäiliöllä varustetuissa stokereissa, mutta tässä selvityksessä takapalot olivat yleisimpiä hieman suuremmilla laitteilla. Hakelämmityslaitteen keskimääräinen ikä vaaratilanteita kokeneilla tiloilla oli yhdeksän vuotta. Vanhin laite oli otettu käyttöön vuonna 1987 ja uusimmat olivat vain pari vuotta vanhoja. Peräti kuudella tilalla kuudestatoista hakelämmityslaite oli alle viisi vuotta vanha. Vuonna 2002 takapaloja oli ilmennyt huomattavasti enemmän vanhoilla kuin uusilla laitteilla, mutta tässä selvityksessä mukana olleilla tiloilla ei ollut merkittävää eroa. Erilaisia takapalonestojärjestelmiä Mekaanisilla ratkaisuilla ja menetelmillä pyritään estämään tulen leviäminen, pidetään mahdollinen takapalo syöttölaitteen sisällä sekä yritetään saada takapalo tukahtumaan itsekseen. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi hakkeen välipudotus ruuvilta toisella ja sulkusyötin. Jos takapalo on jo edennyt, tarvitaan syöttöjärjestelmässä toimivaa automaattista sammutusjärjestelmää. Yksinkertaisimmassa sammutusjärjestelmässä kattilahuoneessa on vesisäiliö, josta on putki ruuvikuljettimeen tehtyyn reikään. Vain yhdellä maatilalla ei ollut käytössään mitään takapalonestojärjestelmiä. Suurimmalla osalla eli kymmenellä maatilalla oli käytössään painevesijärjestelmään liitetty vesisammutus. Näistä viidellä maatilalla oli lisäksi vesisammutus ilman termostaattia sekä sulkusyötin. Yhtä lukuun ottamatta kaikki viisi olivat iältään alle 10 vuotta vanhoja ja yli kahden kuutiometrin hakesäiliöllä varustettuja laitteita. Kolmella tilalla oli käytössä termostaattinen vesisammutus ja neljällä hakkeen välipudotus ruuvilta toiselle. Yli puolella maatiloista oli järjestelmässään vain yksi takapaloa rajoittava turvajärjestelmä. Näistä kuusi oli kooltaan pieniä stokereita (alle kahden kuutiometrin säiliöllä varustettuja), kaksi yli 2 m³:n säiliöllä varustettuja ja TTS:n selvitykseen vastanneilla hakelämmittäjillä oli ollut seuraavia vaaratilanteita: Kun säädöt eivät ole kohdallaan ja tuli on sammunut, kattila täyttyy hakkeella liikaa Polttoainesäiliön kansi ollut epätiivis Liian kuiva hake -> takapalo Stokerin palopään ilmareikien tukkeutuminen -> häkää pannuhuoneeseen Kipinät ja nokipalo savuhormissa Pellavansiemenet olivat syttyneet itsestään siilossa Inhimillinen erehdys: hakesiilon kansi jäi auki Tuhka saattaa hehkua pitkäänkin astiassa: palo- ja häkävaara Muita vaaratilanteita ovat pitkä sähkökatkos, hakkeen jäätyminen varastoon tai siiloon tai siirtoruuvin alle, jolloin ruuvi katkeaa kaksi muulla automaattisella syötöllä toimivaa hakelämmityslaitetta. Vuoden 2002 selvityksessä 22 prosenttia yli kahden kuutiometrin siilon hakesyöttimistä oli varustettu vähintään kolmella takapalonestojärjestelmällä. Tässä selvityksessä mukana olleista tämän kokoisista hakesyöttimistä peräti 70 prosenttia oli varustettu vähintään kolmella järjestelmällä, hieman vajaa puolet jopa neljällä järjestelmällä. Osa maatiloista paransi paloturvallisuutta, osa ei Seitsemällä maatilalla oli tehty muutostöitä hakelämmityksen paloturvallisuuden parantamiseksi. Yhdeksällä tilalla muutostöitä ei ollut tehty vaaratilanteista huolimatta. Tulos on hieman parempi kuin vuonna 2002, jolloin kolmannes takapalosta kärsineistä oli tehnyt muutostöitä paloturvallisuuden edistämiseksi. Näitä muutostöitä olivat muun muassa laitteiden hienosäätö, hakkeen välipudotuksen asentaminen ruuvilta toiselle ja haketta syöttävien ruuvien asentaminen yläviistoon. Yhdellä maatilalla oli ollut takapalon lisäksi vaaratilanne puupölyn tai muun palavan aineksen syttymisestä kattilahuoneessa. Viidellä maatilalla oli ilmennyt häkäkaasun pyrkimistä siiloon päin eli häkäpussahduksia, jotka ovat seurausta kattilan huonosta vedosta. Kahdella tilalla oli todettu epätiivis stokerin polttoainesäiliö, mikä lisää takapalon vaaraa. 2
3 Kuva 1. Tässä lämpökeskuksessa hakkeen kuljetusruuvin sulkusyötin oli pysäyttänyt takapalon. Laitteiden säännöllinen ylläpito ja hakkeen laatu tärkeää On tärkeää, että talvella käytetään vain kuivaa haketta, jotta se ei jäädy siilon pohjalle. Lisäksi takapalon sammutusjärjestelmien pitää olla kunnossa. Pienellä teholla lämmitettäessä laitteiden tulee olla tiiviitä eikä ilmavuotoja saa olla. Laitteiden säännöllinen huolto ja tuhkapoisto ovat tärkeitä toimenpiteitä. Hakelämmityksen ongelma voi olla myös tikkuja sisältävä hake, jos se on haketettu ilman seulaa. Tällöin hakesiilon pohjalle voi muodostua tukos, jonka voi poistaa ainoastaan käsin talikolla. Kuva 2. Jäätymisen aiheuttama putkirikko takapalon sammutusjärjestelmässä. Nykyään lämpökeskus käyttää pienen tehon aikana hakkeen sijaan öljyä. Kuva: Kari Vuorio Koska sähköjohtoja ei ole pakko suojata on mahdollista, että rotat purevat niitä. Jos näin käy, sähköjohdon kipinästä voi syntyä oikosulku, joka saattaa johtaa tulipaloon etenkin, jos ympäristö on pölyinen. Koska orgaaninen pöly on hyvin räjähdysherkkää, pölyräjähdys on myös mahdollista. Sekä rotat että pöly voivat siis aiheuttaa tulipaloja. Havainnointimittauksia maatiloilla TTS kävi havainnoimassa ja mittaamassa kahden eteläsuomalaisen maatilan lämpökeskuksia. Näissä oli ollut lämmityksen osalta ongelmia ja niiden syyt haluttiin selvittää. Lisäksi tehtiin myös pienimuotoisia kokeita TTS:n lämpökoeasemalla Rajamäellä. Seuraavassa on esitetty kohteesta saatuja tietoja. Seurantakohteiden hakkeen palakokojakauma oli sopiva ja hake oli hyvälaatuista. Hakkeen keskimääräinen kosteus oli prosenttia eli erittäin hyvää. Irtotiheys saapumiskosteudessa oli kiloa irtokuutiometrissä. Hake oli siis sopivaa pienille stokerisysteemeille. Lämpökeskuksessa rikkoutunut sammutusvesiputki ja puutteellisesti eristetty kattila Tässä lämpökeskuksessa hakkeen kuljetusruuvin sulkusyötin oli pysäyttänyt takapalon. Sulkusyötin oli kuitenkin kulunut ja se laski savuja lävitseen. Joissakin tilanteissa tämä voi laukaista vesisammutusjärjestelmän (kuva 1). Kattilan syöttöputki ei lämmennyt liikaa talviajan suurilla tehoillakaan seurannan aikana. Lämpökeskuksessa oli havaittu aikaisemmin kuitenkin kaksi ongelmaa. Kovalla pakkasella oven alareunan ilma-aukoista ulkoa tullut kylmä ilma jäädytti ja rikkoi sammutusvesiputken (kuva 2). Kattila oli myös puutteellisesti eristetty ja näin ollen kattilahuoneen yläosan lämpötila oli huomattavan korkea. Tilanne korjautui, kun ilma ohjattiin kattilahuoneen takaseinästä putkella kattilan päälle, savukaasuimurin moottorin koh- 3
4 dalle. Toimenpide lisäsi moottorin jäähdytystä, mikä olikin tarpeen, koska moottori oli palanut liiallisen lämpenemisen seurauksena useasti (kuvat 3 ja 4). Hake paloi kuitenkin suhteellisen hyvin. Pienen tehon aikana lämmönlähteenä öljyä Toisessa lämpökeskuksessa stokerijärjestelmän hake kulki yhtä ruuvia pitkin polttimeen. Kahdenkymmenen kuutiometrin kokoinen hakesiilo oli pohjapurkaimella varustettu ja sitä täytettiin etukuormaimella. Siilo on lämpöeristetty vuorivillalla ja varustettu avattavalla kannella ja etuosassa olevalla miehistöluukulla. Kohteessa oli aiemmin ollut takapaloja keväisin, kesäisin ja syksyisin. Nykyään pienen tehon aikana käytetään öljyä ja ongelmia ei enää ole esiintynyt. Sekä hakkeen syöttö polttimeen että palamisilman säädöt olivat kunnossa. Ongelmia voi mahdollisesti aiheuttaa pitkä vaakatasossa oleva kattilan ja savupiipun välissä oleva liitinhormi, johon kertyy lentotuhkaa. Tämä voi lisätä takapalon riskiä, kun paine tulipesässä kasvaa ja osa palamiskaasuista voi kulkeutua syöttöputkea pitkin kohti hakesiiloa. Takapalon simulaatio TTS:n lämpökoeasemalla aiheutettiin hakestokerissa keinotekoinen takapalo. Koe tehtiin siten, että stokerin takapalonestolaitteet kytkettiin pois päältä ja hakkeen päiväsiilon kansi jätettiin auki. Kokeella haluttiin selvittää takapalon etenemisnopeus kuivalla hak- Kuva 3. Savukaasupuhallin kattilan päällä oli erittäin kuuma ja aiheutti ongelmia moottorin kestävyydelle. Kuva 4. Sama savukaasunpuhallin lämpökameralla kuvattuna. Puhaltimen ulkokuoren lämpötila on noin 130 celsius astetta. Tässä on jo tulipalovaara ja puhallin pitäisi ehdottomasti eristää. Kuva: Kari Vuorio Kuva 5. Toisen lämpökeskuksen stokerin syöttöputken keskellä näkyy takapalon estojärjestelmän termostaatti. 4
5 keella tilanteessa, jossa stokeri on tulen ylläpitovaiheessa. Tämä on tilanne, joka esiintyy hakelämpökeskuksissa keväisin, kesäisin ja syksyisin. Testissä tähän kului aikaan 53 minuuttia, kun syöttöputken pituus oli 0,69 metriä. Jos syöttöputki olisi ollut pidempi, takapalo olisi myös edennyt hitaammin. Tuli sammui lopulta itsestään, kun hakesiilon kansi suljettiin. Maatilan hakelämmittäjältä vaaditaan reippaita otteita Maatilan hakelämmityksen paloturvallisuuden kannalta on tärkeää, että hakelämpökeskukset rakennetaan erilleen tuotantorakennuksista. Myös laitteiden oikeaoppiset asennukset ja niiden säännöllinen huolto on tärkeää. Hakelämmitys on turvallista, kunhan laitteiden palamisilmasäädöt ovat kohdallaan, kattila huolletaan ja hormit nuohotaan säännöllisesti. Myös korkealaatuisen hakkeen käyttöä ja tuhkan säännöllistä poistoa ei sovi unohtaa. Laitteiden tulee olla tiiviitä eikä ilmavuotoja saa olla. Lämpölaitosta tulee myös siivota säännöllisesti, koska pölykin voi räjähtää. Jos lämpölaitoksessa poltetaan viljaa, hormit pitää nuohota kerran päivässä, koska tuhkaa tulee paljon.paloturvallisuuden lisääminen vaatisi lisäksi viiden vuoden välein tehtäviä sähkötarkastuksia. Rotat voivat myös nakertaa sähköjohtoja, jolloin kipinästä voi syntyä oikosulku. TTS:n tekemän kysely paljasti, että usealla maatilalla oli ollut ongelmia takapalon ja hakkeen laadun suhteen. Seitsemällä maati- Kuvasarja 6. Lämpökameran kuvasarja näyttää takapalon etenemisen, kun takapalonestojärjestelmät eivät toimi, hake on kuivaa ja kattilan teho on pieni. Kuvat: Kari Vuorio Kuva 7. Tuli on edennyt palopäästä väärään suuntaan ja saavuttanut hakesiilon. Tuli saavutti hakesiilon 53 minuutin päästä siitä, kun hakesiilon kansi avattiin. 5
6 Hinta 6,60 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2012 lalla oli tehty muutostöitä hakelämmityksen paloturvallisuuden parantamiseksi, mutta yhdeksällä tilalla muutostöitä ei ollut tehty vaaratilanteista huolimatta. Tämä tulos on hieman parempi kuin vuonna 2002, mutta on silti huolta herättävää, että vaaratilanteita ei haluta syystä tai toisesta korjata. Käyttäjien ohjeistus ja koulutus sekä häiriöiden kaukoilmoitukset mahdollistaisivat ennakoivan häiriöntorjunnan ja säästäisivät maatilayrittäjän unettomilta öiltä. KIRJALLISUUTTA Itä-Suomen Energiatoimisto, Metsäkeskus Etelä-Savo, Metsäkeskus Häme-Uusimaa, Hämeen maaseutukeskus Hakelämmitys pienopas. Metsäkeskukset Maatilan hakelämmitysopas. 31 s. Nuohousalan Keskusliitto ry Nuohousalan Keskusliitto ry:n nuohoustyöohjeet. 13 s. Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriön asetus nuohouksesta. 2 s. Solmio, H Takapalo ja sen sammutuslaitteet hakepolttimissa. Työtehoseuran monisteita 10/1992 (17). Helsinki. 40 s. Solmio, H Hakelämmityksestä useita palovahinkoja maatiloilla. Työtehoseuran metsätiedote 7/2003 (665). 4 s. Solmio, H Maatilan hakelämmityksen paloturvallisuus. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 22. Helsinki. 56 s. Solmio, H. & Valkonen, J Hakkeen käyttö ja haketekniikan kehitystarpeet maatiloilla. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 3. Helsinki. 73 s. Paloturvallisuusohjeet ja -määräykset Suomen rakentamismääräyskokoelman E-sarjassa annettuja paloturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita: E1 Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö. E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus. Ohjeet Ympäristöministeriö. E3 Pienet savuhormit. Ohjeet Ympäristöministeriö. E7 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus. Ohjeet Ympäristöministeriö. E8 Muuratut tulisijat. Ohjeet Ympäristöministeriö. E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus. Ohjeet Ympäristöministeriö. Muita keskeisiä määräyksiä ja ohjeita: Ympäristöopas 39. Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa. Opas Ympäristöministeriö. F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö. Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, Asetus nro 456/2010. Finanssialan Keskusliiton ohjeet kiinteän polttoaineen paloturvallisuudesta ja maatilojen palotorjunnasta: Finanssialan Keskusliitto Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus, Ohje s. Finanssialan Keskusliitto Maatilojen palontorjunta. Turvaohje 6/ s ja liite. Kuva 8. Tässä hakkeen syöttölaitteessa on kaksi takapalonestojärjestelmää: sekä hakkeen välipudotus ruuvilta toiselle että vesisammutusjärjestelmä. Kuva: Tage Fredriksson TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 6
PELASTUSOPISTO KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMPÖKESKUSTEN PALOTURVALLISUUS
PELASTUSOPISTO KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMPÖKESKUSTEN PALOTURVALLISUUS Päällystöopetusyksikkö Onnettomuuksien ehkäisytiimi 1 18.12.2008 Lämpökeskusten paloturvallisuus YM; Rakentamismääräykset käsittelevät
LisätiedotLähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa
Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen
LisätiedotNavettojen ja hevostallien paloturvallisuus
Navettojen ja hevostallien paloturvallisuus 1 Kasvavien maatilojen suurpalovahingot voivat nousta satojen eläinten menetysten lisäksi jopa viiteen (5) milj. euroon 2 Maatalouden korvatut suurpalovahingot
LisätiedotT o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -
T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta
E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta Annettu
LisätiedotLämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke
Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) (Uusi asetus lisää savupiippujen paloturvallisuutta)
Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) (Uusi asetus lisää savupiippujen paloturvallisuutta) Puulämmityspäivä, 7.2.2018, Ostrobotnian juhlasali, Helsinki
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017)
Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) Paloseminaari 2019 Paloturvallisuus ja standardisointi 6.2.2019, Kalastajatorppa, Espoo 1.1.2018 voimaan tulleita
LisätiedotPALO- JA RAKENNUS- LAINSÄÄDÄNTÖ
PALO- JA RAKENNUS- LAINSÄÄDÄNTÖ 2018 RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAN KORVAAVAT UUDET ASETUKSET NYT YKSISSÄ KANSISSA! Tilaa nyt pelastus- ja rakennusalan ammattilaisille suunnattu Palo- ja rakennuslaisäädäntö
LisätiedotLämpökeskuskokonaisuus
Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-
LisätiedotKäyttö- ja Asennusohje 500 kw
BIOLÄMPÖKESKUS Käyttö- ja Asennusohje 500 kw MEPU OY Mynämäentie 59 21900 Yläne Puh.(02)275 4444 mepu@mepu.com www.mepu.com Numero: D00160 Versio: Sisällysluettelo 25.4.2013 Mepu -hakelaitoksen käyttäjälle....
LisätiedotKIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMMITYS - KATTILOIDEN TURVALLISUUS
KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMMITYS - KATTILOIDEN TURVALLISUUS Sisältö Johdanto...2 Onnettomuustilastot...3 Eri kattilatyypit ja niihin liittyvät riskit...4 Klapikattilajärjestelmä...5 Hake- ja pellettilämmitysjärjestelmät...6
LisätiedotPellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito
Nuohooja-lehti 2/2007 Kirjoittajat: - Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy / BENET Bioenergiaverkosto - Reine Piippo, Suomen Pellettienergiayhdistys ry Valokuvat: ks. erilliset kuvaselosteet Pellettilämmitysjärjestelmän
LisätiedotTulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta
Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.
LisätiedotTulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?
Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.
LisätiedotPuun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita.
Puun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita eija.alakangas@vtt.fi Käytä kuivaa polttopuuta Puiden varastoinnissa on estettävä maakosteuden pääsy puihin ja varasto on suojattava myös sateelta Sopiva polttopuun
LisätiedotNUOHOUSALAN KESKUSLIITTO RY:N MALLI TULISIJOJEN JA SAVUHORMIEN TARKASTUKSEN JA NUOHOUKSEN YKSIKKÖMÄÄRISTÄ
NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO RY:N MALLI TULISIJOJEN JA SAVUHORMIEN TARKASTUKSEN JA NUOHOUKSEN YKSIKKÖMÄÄRISTÄ Tämä kirjelmä on annettu 2.2.2001 ja päivitetty 1.8.2005 ja 1.10.2014. 1 MÄÄRITELMIÄ Tulisija on
LisätiedotLaatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011
Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin
LisätiedotPALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1
PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä
LisätiedotHOT BOX 310 & 620 KÄYTTÖOHJEET
HOT BOX 310 & 620 KÄYTTÖOHJEET LÄMPÖYKSIKÖN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET HOT BOX, joka on varustettu yhdellä tai kahdella 310 kw uunilla ja öljysäiliöllä, tulee sijoittaa tasaiselle ja suoralle alustalle.
LisätiedotNuohoojan Tulikivi-uuniopas Nuohoojan Tulikivi-uuniopas Tässä nuohoojan oppaassa ovat tärkeimmät Tulikiviuunien paloturvallisuuteen liittyvät seikat sekä ohjeita nuohoojalle Tulikivi-uunien puhdistamiseen
LisätiedotMetsäenergia. Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät. hake pelletti pien-chp
Metsäenergia Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät hake pelletti pien-chp 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 1 Metsäenergia Kaikki metsästä saatava
Lisätiedotaimo.palovaara@lakkapaa.com
BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,
LisätiedotHAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin
KOTIMAISEN ENERGIAN LÄMPÖKESKUSJÄRJESTELMÄT HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Märkätuhkaus - Kolakuljetin
LisätiedotNuohouspalvelusta perittävät maksut
Nuohouspalveluhinnasto 2014 Nuohouspalvelusta perittävät maksut Nuohoojan nuohouspalvelusta perimä maksu muodostuu nuohoustyöstä kertyvästä yksikkömäärästä kerrottuna yksikön hinnalla. Nuohooja on oikeutettu
LisätiedotKipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää. Miksi pöly räjähtää?
Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää pölyräjähdykset sekä tulipalot havaitsemalla ja sammuttamalla kipinät automaattisesti. Pieni
LisätiedotHäkä asuintaloissa. Palotutkimuksen päivät 2013 Esa Kokki, Pelastusopisto
Häkä asuintaloissa Palotutkimuksen päivät 2013 Esa Kokki, Pelastusopisto Taustaa Kuolemaan johtanut häkämyrkytys 80-100 henkilöllä vuosittain Häkä ei näy, eikä sitä haista Häkävaroittimet eivät ole pakollisia
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2014
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla
LisätiedotKiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus
Sisältö... 1 1. Johdanto... 1 2. Määräykset ja ohjeet... 1 3. Määritelmiä... 2 4. käyttöön liittyvät paloriskit... 3 5. Rakenteellinen paloturvallisuus... 4 5.1 Lämpökeskus erillisenä rakennuksena... 5
LisätiedotPALOTURVALLINEN TALLI
PALOTURVALLINEN TALLI Yhteenveto HevosAgron järjestämän tiedotustilaisuuden (15.9.2012 Oulussa) Juhani Savolaisen Paloturvallinen talli -luennosta. Keskeisimpiä tallipalojen syttymissyitä ovat Sähkölaitteet
LisätiedotHakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle
PUUTA-hanke 20. huhtikuuta 2017 / 1 Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle Puupellettien valmistukseen käytetään kuoretonta puuta, kuten kuivaa puusepänteollisuuden kutteripurua ja -lastua tai puhdasta
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotVaraavien uunien lämmitysohjeita
Varaavien uunien lämmitysohjeita HRRRRR!!! TÄNNEHÄN JÄÄTYY Uunin valmistaja tai muuraaja antaa käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Uuden tulisijan lämmitys aloitetaan varovasti. Seuraavat ohjeet on laadittu
LisätiedotVAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.
VAKOLA ACV Helsinki Rukkila Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI
LisätiedotPERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen
PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Palotarkastaja Raila Viljamaa 24.4.2013 Pornainen 1 KORJAUSRAKENTAMINEN Vanhan rakennuskannan moninaisuus ja eriaikaisten rakentamissäännösten vallitessa on aina tehnyt
LisätiedotKiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus
Ohje 2006 Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Määräykset ja ohjeet 3. Määritelmiä 4. Kiinteän polttoaineen käyttöön liittyvät paloriskit 5. Rakenteellinen
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotJÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN
YLÄPALOKATTILA JÄSPI 40 STOKER ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE Valmistaja: Tuotekatu 11, PL 21, 21201 Raisio, Finland Puh. +358 2 4374 600 kaukora@kaukora.fi www.kaukora.fi 30.12.2008 JÄSPI OSAA LÄMMITYKSEN 1.
LisätiedotLÄMMITYSKATTILAT JA SYÖTTÖLAITTEET
LÄMMITYSKATTILAT JA SYÖTTÖLAITTEET HSK-RA RHK-AK YRITYS HEIZOMATin perusti vuonna 1982 Robert Bloos. Siitä lähtien yritys on kehittänyt ja valmistanut tuotteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotNORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet
ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan asentaa suoralle seinälle tai nurkkaan!
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotRIL 245 Pienet savupiiput.
RIL 245 Pienet savupiiput. Suunnittelu-, rakentamis- ja huolto-ohje. PÄIVITYS 2019 Paloseminaari 21 - Paloturvallisuus ja standardisointi 5.2.2019 Pekka Talaskivi, Tekninen päällikkö, DI RIL 1 RIL 245
LisätiedotLämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen
Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille Anssi Kokkonen 28.11.2016 Kaikki lähtee kunnon polttoaineesta! Pellettilämmityslaitteistot AvainEnergia Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu www.avainenergia.fi Polttoaineen
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotBIOLÄMMITYSKONTIT. Farmikontit 60-150 kw Pellettikontit 150-1000 kw Hakekontit 200-500 kw
BIOLÄMMITYSKONTIT Farmikontit 60-150 kw Pellettikontit 150-1000 kw Hakekontit 200-500 kw SISÄLLYSLUETTELO 3 Ariterm Oy 4 Kotimaista ja turvallista energiaa 5 Farmikontit BKF 60-150 kw 6 Pellettikontit
LisätiedotPELLETTILÄMPÖKESKUKSEN PALOTURVALLISUUS
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Määräykset ja ohjeet 3. Rakenteellinen paloturvallisuus 4. Lämpökattilan sijoittaminen kattilahuoneeseen 5. Pelletin varastointi 6. Pelletin siirtolaitteet 7. Turvajärjestelmät
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotJarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004
SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen
LisätiedotKirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet
Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kamiinan tekniset tiedot: Merialumiininen kamiina (AlMg3) Valurautainen rosti x 2, umpirosti x 1 Tulipesäluukku, jossa teräksinen sisäosa Sisällä vesikiertoputket
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotPUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ
PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ 14.12.2017 METSÄN WOIMA OY TTS TYÖTEHOSEURA POLTTOHAKKEEN HINNAN OSATEKIJÄT JA SEN ARVOKETJUN OMISTAJAT Hakkeen hinta muodostuu
LisätiedotÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi
LisätiedotTietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajalle ja uudisrakentajalle
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajalle ja uudisrakentajalle Rakennusvalvonnan näkökulma Pekka Kaatrasalo, rakennustarkastaja Puh. 044 743 6398 1 Lupajärjestelmä Rakennuslupa (MRL 125
LisätiedotMaatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke
Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät
LisätiedotKevythormien paloturvallisuus
Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki 25.-26.5.2011 Kevythormien paloturvallisuus Kesämökki, marraskuu 2007 Hormin läpivienti yläpohjasta Hormi vapaassa tilassa Hormi yläpohjan kohdalla Kivivilla hormin
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotLnTe < S Vî I MÄÄRITELMË. NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO RY:N MALLI TULISIJOJEN JA SAVUHORMIEN TARKASTUKSEN JA NUOHOUKSEN YKSIKKöUÄÄNISTN
LnTe < S Vî NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO RY:N MALLI TULISIJOJEN JA SAVUHORMIEN TARKASTUKSEN JA NUOHOUKSEN YKSIKKöUÄÄNISTN Tämä kirjelmä on annettu 2.2.2001ja päivitetty 1.8.2005 ja 1.10.2014. I MÄÄRITELMË
LisätiedotPalostandardoinnin tilanne
Palostandardoinnin tilanne Tulisijat TC295 TC295 Standardien uusiminen Paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja Paloturvallisuuteen liittyvät merkinnät Yhteenveto Standardien uusiminen Standardeja olla uudistamassa
LisätiedotKIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMPÖKESKUKSEN PALOTURVALLISUUS
KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMPÖKESKUKSEN PALOTURVALLISUUS TURVALLISUUSOHJE 2017 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Määräykset ja ohjeet... 2 3 Määritelmiä... 3 4 Kiinteän polttoaineen käyttöön liittyvät
LisätiedotAsennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R
FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi
LisätiedotHAKELÄMMITYSJÄRJESTELMÄ ALAKOSKEN TILALLE
HAKELÄMMITYSJÄRJESTELMÄ ALAKOSKEN TILALLE Opinnäytetyö Jussi Pietikäinen Timo Ruuskanen Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Hyväksytty.. SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Iisalmen yksikkö Koulutusala: Luonnonvara-ala
LisätiedotLämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä
Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia
LisätiedotKattilahuone ja pellettivarasto, tulee aina sijoittaa erilleen toisistaan ja muista tiloista.
17.12.2008 PELLETTIPOLTIN VELMAX 15C, 20C, 30C ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE 1. Toiminta 2. Asennus 3. Huolto 4. Turvallisuus 5. Piirustukset 1. Toiminta 2 / 9 1.1. Polttoaineen käsittely-järjestelmä Polttoaine
LisätiedotPALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012. Hormi tai tulisija syttymissyynä
1 PALONTUTKINTA TEEMATUTKINTA 2012 Hormi tai tulisija syttymissyynä 2 SISÄLTÖ 2. PALOKUOLEMAT ETELÄ-POHJANMAALLA VUOSINA 2009 2010VIRHE. KIRJANME 4. PALOKUOLEMAAN JOHTANEET TULIPALOT, SYITÄ JA SEURAUKSIAVIRHE.
LisätiedotValmispiippu RONDO PLUS
Valmispiippu RONDO PLUS Valmispiippu Rondo Plus hyvä veto kaikenlaisiin tulisijoihin Perinteisesti ammattitaitoa vaativasta piipun muurauksesta voi nyt selviytyä helposti ja nopeasti. Valmispiippu Rondo
LisätiedotMetsäkeskukset. Juha Hiitelä
Metsäkeskukset Päätoimittaja: Toimitusryhmä: Taitto: Kannen kuva: Takakannen kuva: Painatus: ISBN: Juha Viirimäki Urpo Hassinen, Juha Hiitelä, Veli-Pekka Kauppinen, Esa Koskiniemi, Pekka Moilanen, Jussi
LisätiedotTULISIJOJEN JA KEVYTHORMIEN PALOTURVALLISUUS
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO TUTKIMUSSELOSTUS NRO PALO 2115/212 TULISIJOJEN JA KEVYTHORMIEN PALOTURVALLISUUS Tampere 212 1 (72) 72 sivua Rahoittajat Palosuojelurahasto Sisäasiainministeriö
LisätiedotPaloturvallisuuden huomioiminen vanhassa asuinrakennuksessa
Paloturvallisuuden huomioiminen vanhassa asuinrakennuksessa Yleistä Ohje on laadittu yksityisessä omistuksessa oleviin kohteisiin, joiden pääasiallinen käyttötapa on asuinrakennus. Vanhoille asuinrakennuksille
LisätiedotPIENTALOJEN OMAVALVONTA
Omavalvonnan lakitausta Omavalvonta on pelastuslain 379/2011 78 mukaista valvontaa. Tämän omavalvontalomakkeen täyttäminen ja palauttaminen annettujen ohjeiden mukaisesti on velvoittavaa. Pelastuslaitos
LisätiedotKevythormien paloturvallisuus. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto
Kevythormien paloturvallisuus Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto Jäseniä 468: luottolaitoksia 328, vakuutuslaitoksia 75 (vahinkoyhtiöitä 24) Vahinkovakuutusyhtiöiden markkinaosuudet
LisätiedotPalostandardoinnin tilanne
Palostandardoinnin tilanne Tulisijat TC295 TC295 Standardien uusiminen Paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja Paloturvallisuuteen liittyvät merkinnät Yhteenveto Standardien uusiminen Standardeja olla uudistamassa
LisätiedotTynnyrissä on mukavaa! 1
ÖSEL KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 7 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN 8 Tynnyrissä
LisätiedotMitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi?
TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632) RAKENTAMINEN Mitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi? Tutkija Sakari Alasuutari, TTS Lypsykarjatilalla valaistuksen osuus sähkön
LisätiedotRakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen
Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE. ARIMAX kW Rappuarinakattila
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 700-3000kW Rappuarinakattila SISÄLLYSLUETTELO Järjestelmäkuvaus... 4-6 Käyttö ja huoltotoimenpiteet...7 Turvajärjestelmät takapalon varalta... 8-9 Huolto...10 Tekniset tiedot...11
LisätiedotTiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009
Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna
LisätiedotHAKE PP - pohjapurkainjärjestelmät 60-500 kw
KOTIMAISEN ENERGIAN LÄMPÖKESKUSJÄRJESTELMÄT HAKE PP - pohjapurkainjärjestelmät 60-500 kw HAKE TP - tankopurkainjärjestelmät 60-500 kw KUIVAAJA PP - kuivaajalämpökeskukset 200-650 kw Biofire Oy - 06 2332
LisätiedotEsimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö
Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.
LisätiedotBioenergialaitteita laatutietoisille
Bioenergialaitteita laatutietoisille TWINHEAT Investointi tulevaisuuteen! TWINHEAT on toimittaja joka on vuodesta1979 kehittänyt ja toimittanut lämmityslaitteistoja ja automaattisia siilojärjestelmiä teollisuudelle
Lisätiedotkerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!
Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava
LisätiedotVAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti
VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit
LisätiedotTONA. Taloudellinen ja ekologinen keraaminen savupiippujärjestelmä CERAMIC GUARANTEE
TONA Taloudellinen ja ekologinen keraaminen savupiippujärjestelmä CERAMIC GUARANTEE TONA Johtava eurooppalainen keraamisten savupiippujen toimittaja TONA aloitti keraamisten tuotteiden valmistuksen vuonna
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE. MiniJet
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE MiniJet SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ KULJETUS, KÄSITTELY JA VARASTOINTI ASENNUS JA KÄYTTÖÖNOTTO SÄHKÖASENNUS KÄYTTÖÖNOTTO SAMMUTUSJÄJESTELMÄN ASENNUS POLTTIMEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT TIEDOT
LisätiedotFI 10 KÄYTTÖ. 650 mm min.
OHJEET JA SUOSITUKSET Nämä käyttöohjeet koskevat useita tuuletintyyppejä. On mahdollista, että tekstissä on yksityiskohtia, jotka eivät koske valitsemaasi tuuletinta. ASENNUS Valmistaja ei vastaa virheellisestä
LisätiedotVettä ja lämpöä turvallista asumista
E R I S T E T Y T P U T K I S TOJÄ R J E S T E L M ÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista 01 2011 10001 Uponor Quattro neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin ja talon
LisätiedotPorin Matti uunin asennus- ja käyttöohje
Porin Matti uunin asennus- ja käyttöohje Kiitos että tein hyvän valinnan ja valitsit maan mainion Porin Matti tulisijan! On hyvin hyödyllistä, että perehdyt tähän ohjekirjaan hyvissä ajoin. Kuten tunnettua
LisätiedotHei! Olen. Jari Hautala. Markkinointipäällikkö. Härmä Air Oy Kaksi vuosikymmentä savupiipputuotteiden parissa
Tervetuloa Hei! Olen Jari Hautala Markkinointipäällikkö Härmä Air Oy Kaksi vuosikymmentä savupiipputuotteiden parissa CE-merkittyjen piippujen turvallisuus kohenee vuonna 2018 Tee-se-itse-piippujen turvallisuus
LisätiedotRakenteellisen palonehkäisyn, turvallisuuden ja rakentamisen ohjauksen XXXIV opintopäivät OULU Kevythormien paloturvallisuus
Rakenteellisen palonehkäisyn, turvallisuuden ja rakentamisen ohjauksen XXXIV opintopäivät 16.-18.11.2011 OULU Kevythormien paloturvallisuus Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto
LisätiedotPALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT
PALONTUTKINTA MAATALOUDENTUOTANTORAKENNUSTEN PALOT 2014-2015 Teemaisäntä: Jokilaaksojen pelastuslaitos Teematutkinta keskittyy: Navetta, sikala, kanala yms. Eläinsuoja, ravihevostalli, maneesi yms. Lähtökohta
LisätiedotAsennuksen perusasioita
tt Asennuksen perusasioita Ennen kuin liität takkaa hormiin, olisi hyvä tarkistaa seuraavat asiat: - Piipun kunto (nuohooja) - Piipun vetoisuus (nuohooja) - Tarvittava turvaväli (palotarkastaja) - Turvallisuus
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo
LisätiedotTutkimukset tulisijojen ja savupiippujen paloturvallisuudesta
Tutkimukset tulisijojen ja savupiippujen paloturvallisuudesta Savupiippujen ja tulisijojen paloturvallisuutta edistävä tiedotus- ja neuvontahanke Perttu Leppänen Taustaa Tampereen teknillisellä yliopistolla
LisätiedotTULISIJOJEN SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILAT TODELLISISSA OLOSUHTEISSA
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO TUTKIMUSSELOSTUS NRO PALO 2339/2014 TULISIJOJEN SAVUKAASUJEN LÄMPÖTILAT TODELLISISSA OLOSUHTEISSA Tampere 2014 1 (73) 73 sivua Rahoittajat Palosuojelurahasto
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Neuvontakäynnit Metsäenergian käyttö
Biobisnestä Pirkanmaalle Neuvontakäynnit Metsäenergian käyttö 11.6.2018 Tampere Juha Hiitelä Biobisnestä Pirkanmaalle, tilakäynnit Hankkeen tavoitteisiin lukeutuu lämpökeskuskohteille tehtävät neuvontakäynnit
LisätiedotASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU
Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)
LisätiedotHake- ja pellettikattilan mitoitus
Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen
LisätiedotBiolämmityslaitteistojen määräaikaishuoltotyöt, puukattiloiden käyttö huolto
LEY 2056 Biolämmityslaitteistojen määräaikaishuoltotyöt, puukattiloiden käyttö huolto. 09.04.2018 Tavoite Tavoitteet 1. Biopolttoaineella toimivan lämmitysjärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen 2.
LisätiedotYksinkertaisilla keinoilla kohti parempaa paloturvallisuutta
Yksinkertaisilla keinoilla kohti parempaa paloturvallisuutta 1 Seuraavan 25 minuutin tavoite Palontutkintaan perustuvaa tietoa taloyhtiöiden turvallisuuden parantamisesta Painopiste nykyisessä rakennuskannassa
LisätiedotYM asetus pienille savupiipuille. Paloseminaari Antti Koponen
YM asetus pienille savupiipuille Paloseminaari 6.2.2018 Antti Koponen Rakentamismääräyskokoelman uusiminen Perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädösvaltuuksiin Määräykset annetaan pykälämuotoon
Lisätiedot