Lapsi ensin! Jokainen meistä on arvokas. Muutos on mahdollista. Korkea ammattitaito. Turvallisuus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsi ensin! Jokainen meistä on arvokas. Muutos on mahdollista. Korkea ammattitaito. Turvallisuus."

Transkriptio

1 Toiminta 2012

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ENSIKOTITOIMINTA Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi (ent. Baby blues)... 8 Balanssi ja Kaneli... 9 Triangeli Helsingin ensikodin avopalvelut Vallilassa BabyBlues avopalvelut Perhekuntoutus Varvara PIDÄ KIINNI -HOITOJÄRJESTELMÄN YKSIKÖT Päihdeongelmiin erikoistuneet Oulunkylän ensikoti ja ensikoti Helmiina Oulunkylän ensikoti Ensikoti Helmiina Päihdeongelmiin erikoistuneet avopalveluyksiköt Pesä ja Esmiina Avopalveluyksikkö Pesä Avopalveluyksikkö Esmiina TOIMINTAEDELLYTYKSET Hallinto Yhteistyö Tiedottaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Huomionosoitukset Apurahat Organisaatio Henkilökunta Koulutus Työnohjaus ja konsultaatio Opiskelijat Talous TILASTOTIETOJA... 34

3 5 1. JOHDANTO Helsingin ensikoti ry on kansalais- ja lastensuojelujärjestö, jonka ensisijaisena tehtävänä on tukea lasta odottavia ja pienten lasten perheitä vanhemmuudessa ja arjen hallinnassa siten, että lapsi saa kasvaa riittävän turvallisesti ja että hän saa ikä- ja kehitystasoaan vastaavan hoivan. Ensikodin tehtäviin kuuluu myös vanhemmuuden arviointi. Helsingin ensikoti ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhteisö. Ensikotitoiminta alkoi Suomessa Helsingin ensikoti ry:n perustamisesta Helsingin ensikoti valmistui ja otettiin käyttöön kesäkuussa Vuosi 2012 oli siis Helsingin ensikoti ry:n 76. toimintavuosi. Helsingin ensikotiyhdistyksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Jokainen meistä on arvokas. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ohjaavat toimintaamme. Kunnioitamme yksilöllisyyttä ja toimimme asiakaslähtöisesti. Muutos on mahdollista. Jokaisella on mahdollisuus kasvuun ja toivon säilymiseen. Korkea ammattitaito. Ammatillisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen palvelevat asiakasta. Turvallisuus. Asiakasperheitten hoitoympäristö ja henkilökunnan työympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Toiminta on taloudellisesti vakaata. Teimme edelleen yhteistyötä kuntien kanssa taataksemme riittävät palvelut tukea tarvitseville vauvaperheille. Yksi ensikotien tärkeimmistä tehtävistä on ehkäistä uhanalaisessa perhetilanteessa elävien lasten mielenterveysongelmia sekä syrjäytymiskehityksen jatkumista sukupolvesta toiseen. Tehtävämme on tuoda esiin vauvan hätää, ja yhteiskunnallisten ratkaisujen merkitystä vauvan kannalta. Vuonna 2012 painopiste Helsingin ensikoti ry:n toiminnassa oli kansalaisjärjestötoiminnan merkityksen kirkastaminen yhdistyksessä. Osallistuimme Ensi- ja turvakotien liiton kansalaistoiminnan hankkeeseen. Kansalaistoiminta näkyi eri yksiköissä monella tavalla: sekä Helsingissä että Espoossa perustettiin Pidä kiinni yksiköiden asiakkaiden vertaistukiryhmät, asiakkaat osallistuivat palvelujen kehittämiseen, vaikuttamistoimintaan ja kansalaistoiminnan suunnitteluun, doula- ja kirpparitoiminta laajenivat, uusia vapaaehtoisia liittyi yhdistyksen toimintaan, uusia vapaaehtoistehtäviä kehitettiin (mm. IKEA:n työntekijät apuohjaajina perheleirillä) jne. Ensi- ja turvakotien liitto myönsi tunnustuspalkinnon 20 vuotta jatkuneesta doula-toiminnasta. Yhdistyksen strategia toimi ensimmäistä kertaa selkeästi toimintasuunnitelman pohjana. Viranomaisten edellyttämät yksiköitten omavalvontasuunnitelmat valmistuivat 1.9. mennessä. Yhdistys osallistui Helsingin kaupungin ensimmäistä kertaa järjestämään ympärivuorokautisten perhekuntoutuspalvelujen kilpailutukseen. Yhdistyksen uusitut kotisivut julkaistiin vuoden aikana. Kesällä juhlimme Helsingin ensikodin 70-vuotista toimintaa. Ensikodin tiloissa ja pihalla pidettyyn juhlaan olimme kutsuneet jäseniä, nykyisiä ja entisiä työntekijöitä ja lähimpiä yhteistyökumppaneitamme. Vuonna 2012 järjestettiin kahdesti Avoimet ovet tapahtuma, jotka keräsivät runsaasti kiinnostuneita yhteistyökumppaneita tutustumaan ensikotityöhön. Yhdistyksen toiminta oli esillä useissa tiedotusvälineissä myös Oy Ursulan 60-vuotisjuhlan yhteydessä.

4 6 Johtokunta myönsi yhdistyksen perustaman tunnustuspalkinnon toisen kerran. Palkinnon sai FM, musiikkiterapeutti Teija Carlsson. Hän on toiminut Helsingin ensikodin monissa yksiköissä musiikkiterapeuttina toistakymmentä vuotta ja antanut lisäksi Theraplay-hoitoja monille asiakasperheille. Hän on tuonut iloa perheitten elämään ja auttanut myönteisen vuorovaikutuksen syntymistä vanhemman ja vauvan välille. Teija Carlsson on myös kertonut eri foorumeilla kokemuksistaan ja tutkimuksistaan vauvaperheitten auttamisesta musiikkiterapian keinoin. 2. ENSIKOTITOIMINTA Ensikotitoiminta on sisällöltään ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä sekä vanhemmuuden arviointia. Toiminnan kohderyhmänä ovat vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa runsaasti tukea tarvitsevat vauvaperheet, esimerkiksi teinivanhemmat, maahanmuuttajaperheet sekä perheet, joissa vanhemmilla on päihde-, mielenterveys- tai elämänhallintaongelmia. Vuoden 2012 aikana asiakkaana olevista vanhemmista monet olivat kokeneet lapsena turvattomuutta, kaltoin kohtelua ja väkivaltaa omien vanhempiensa päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi. Nämä lapsuus- ja nuoruusiän traumakokemukset näkyivät asiakkaissa erilaisina mielenterveysongelmina. Asiakkaille tyypillistä oli myös pitkä lastensuojeluhistoria sekä päihteiden käyttökokeilut. Ensikotitoiminnan tavoitteena on riittävä huolenpito lapsista vanhemmuuden vahvistuminen ja arjen hallinta Mikäli vanhempien voimavarat eivät riitä lapsesta huolehtimiseen, lasta ja vanhempia tuetaan lapsen siirtyessä sijaishuoltoon. Helsingin ensikoti ry:n toimintaan kuului v kolme ympärivuorokautista kuntoutusta antavaa ensikotia sekä kolme erilaista avopalveluyksikköä. Palveluista on mahdollisuus suunnitella jokaiselle asiakasperheelle heidän tarpeitaan vastaava hoitokokonaisuus. Perheet saattavat olla ensikotipalvelujen piirissä yhteensä kahdesta kolmeen vuotta. Ensikodin perhekuntoutus perustuu aina yksilölliseen hoito- tai kuntoutussuunnitelmaan. Sen laatimiseen osallistuvat perhe, ensikodin työntekijät, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja tarvittaessa myös muiden yhteistyötahojen (mielenterveystoimisto, päihdehuolto, perheneuvola, neuvola tms.) edustajia. Perhekuntoutuksessa yhdistyy terapeuttinen työskentely ja käytännön toiminta. Asiakkaat käyvät omaa muutosprosessiaan läpi sekä yksilöllisesti oman työntekijän kanssa että ryhmässä toisten asiakkaiden ja työryhmän jäsenten kanssa. Kuntoutukseen sisältyy myös tukiverkostojen kartoittaminen ja etsiminen sekä jatkuva arviointi. Kuntoutuksen suunnittelu ja arviointi tapahtuu lastensuojeluneuvotteluissa 1-2 kk:n välein. Mukana näissä ovat perhe, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja perheen kanssa ensikodissa/avopalvelussa työskentelevät työntekijät.

5 7 Yhdistyksen palveluiden portaat: ENSIKOTI Ympärivuorokautinen kuntoutus Triangeli, Kaneli ja Balanssi (ent. Baby blues) Helsingissä Vallilassa Päihdeyksiköt Oulunkylän ensikoti Helsingissä ja ensikoti Helmiina Espoossa ITSENÄISEN ASUMISEN TUKI / ASUMISHARJOITTELU Vallilassa ensikodin välittömässä läheisyydessä vuokraasunnoissa Oulunkylässä ensikodilta noin kilometrin päässä AVOPALVELUT VARVARA, Ryhmäkuntoutus päiväryhmä-toimintana Baby blues -avopalvelut Päihdeyksiköt PESÄ Vallilassa ja ESMIIINA Espoossa VARVARAN ITSENÄISEN ASUMISEN TUKI Yhdistettynä Varvaran 6kk:n ryhmätyöskentelyjaksoon KOTIKUNTAAN MUUTTO Lastensuojelun palvelut tai muut alueen tukipalvelut KOTIUTUMISEN TUKITYÖ OMAAN KOTIIN Yksilöllisesti suunniteltu ja toteutettu tuki kotiin yhteistyössä kotikunnan palveluntuottajien kanssa Palveluiden portailla mahdollistetaan asiakkaille riittävän pitkäkestoinen, mutta asteittain kevenevä tukimalli. Sisäinen yhteistyö kehittyi ja asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen onnistuivat hyvin. Esimerkiksi ensikotijakson jälkeen asiakas siirtyi itsenäisen asumisen tukityöhön ja perhekuntoutus Varvaran jaksolle, jonka aikana perhetyö toteutettiin asiakaslähtöisesti ensikodin ja Varvaran työntekijän parityönä. Helsingin ensikodin yksiköissä korostettiin vuoden 2012 aikana yhteistyötahoille odotusajan tärkeyttä niin odottavalle äidille ja isälle kuin syntyvälle vauvalle. Yhä useammin asiakkaat ohjattiinkin ensikotiin jo odotusaikana. Työn keskeinen tavoite oli tukea vanhemman ja vauvan välisen varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä. Sikiön suojelemiseksi Raha-automaattiyhdistys on subventoinut jo vuosien ajan raskausajan hoitoa Pidä kiinni -ensikodeissa. Nykyisin nähdään odotusajan työn merkitys sikiön suojelun lisäksi vanhemman ja vauvan suhteen syntymisessä sekä vanhemman kuntoutukseen kiinnittymisessä. Haasteeksi vuonna 2012 osoittautui asiakkaiden suuri määrä kaikissa toimintayksiköissä. Tämän vuoksi ensikotiin ei voitu aina ottaa perhettä odotuksen siinä vaiheessa, jossa se olisi hedelmällisintä.

6 8 2.1 Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi (ent. Baby blues) Helsingin ensikoti on toiminut vuodesta Sen perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi tarjoavat pitkäkestoista ympärivuorokautista kuntoutusta (n. 3 kk 12 kk) lasta odottaville ja vauvan saaneille perheille. Balanssissa, ja vuoden 2012 lopusta lähtien myös Kanelissa, on pitkäkestoisen kuntoutuksen lisäksi mahdollisuus myös lyhytkestoisiin (2 vk 1 kk) Rytmiblues -hoitojaksoihin. Ympärivuorokautisten yksiköiden asiakkaina olivat mm. teini-ikäiset vanhemmat, maahanmuuttajaperheet sekä perheet, joissa vanhemmilla on psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia tai jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea esimerkiksi kehitysvammaisuutensa vuoksi. Kaikissa ensikodin kolmessa ympärivuorokautisessa perhekuntoutusyksikössä kehitettiin vuoden aikana perhekuntoutuksen sisältöä ja luotiin sille yhteisiä rakenteita. Hoidon rakenteessa otetaan huomioon vauvan kehityspsykologinen kaari. Kehittämistyön tiivisti ylemmän amktutkinnon lopputyönä toteutettu asiakaskuntoutuksen junamalli, jonka juurruttaminen yksiköiden asiakastyöhön on yksi vuoden 2013 keskeisimmistä tavoitteista. (Kuvassa esimerkkinä osa junan vaunuista.) VANHEMMUUS ODOTUS JA SYNNYTYS VAUVA 0-2KK VAUVA 2-6KK Vallilan yksiköissä jatkettiin myös isätyön sekä itsenäisen asumisen (ITU)- ja kotiutumisen tukityön rakenteiden kehittämistä. Näiden palvelumuotojen kehittäminen lähti asiakasperheiden tarpeista, ja niillä halutaan vahvistaa asiakastyön jatkuvuutta ja asiakkaiden kanssa saavutettujen tulosten pysyvyyttä. Vuoden 2012 aikana vakinaistettiin kotiutumisen tukityön palvelut ympärivuorokautisen kuntoutuksen jälkeiselle ajalle. Vuoden aikana kokeiltiin myös muutamia kertoja tukipalveluja odottaville perheille ennen ensikotijaksoa. Perheyksiköiden työskentely perustuu yhteisökuntoutukseen, johon sisältyy yhteisöllisten menetelmien lisäksi yksilö- ja perhetapaamisia, verkostoneuvotteluja sekä toiminnallisia ja keskusteluryhmiä. Kuntoutuksen tavoitteena on kiintymyssuhteen syntyminen lapsen ja vanhempien välille, perheen sisäisen vuorovaikutuksen lisääntyminen ja paraneminen sekä arjen hallinta. Työntekijät toimivat tulkkina lapsen ja vanhemman välillä nostaen esiin lapsen ääntä ja tarpeita. Tällainen yhdessä toimiminen ja lapsen tarpeiden sanoittaminen auttaa vanhempia havainnoimaan ja huomaamaan lastensa tarpeita. Vuoden mittaan järjestettiin myös useita kertaluonteisia toiminnallisia tuokioita, kuten tarinateatteri ja hyvinvointi-illat. Uutena toimintona saatiin vuoden aikana vakinaistettua suosituksi osoittautunut viikoittainen isäryhmä. Asiakkaiden kanssa retkeiltiin lähialueilla pienimuotoisesti ja toteutettiin yön yli kestäviä perhekuntoutusleirejä. Yksilöllisen perhetyön ohella yhteisökuntoutuksen työmuotoina olivat yhteiset aamuhetket sekä selkeät päivä- ja viikko-ohjelmat. Arjen ohjaustoiminnan lisäksi menetelminä käytettiin mm. vauvahavainnointia, videointia, vauvan tarvekarttaa, vanhemmuuden ja parisuhteen roolikarttaa sekä vanhemmuuden arviointia ja Theraplayta. Lapsen näkyväksi tekemisen ja vuorovaikutussuhteen tukemisen lisäksi työstettiin asiakkaiden kanssa paljon myös arjen hallintaa ja taloudellista selviytymistä.

7 9 Kesken ensikotikuntoutuksen päädyttiin yhdeksän vauvan kohdalla sijoitukseen. Tällöin tarjottiin vanhemmille kotiutumisen tukityötä, koska huostaanottoasian käsittely asiakkaan kanssa ja tuen antaminen etävanhemmuuteen on tärkeää. Vuoden 2012 aikana yksikään perhe ei päätynyt vauvan adoptioon antamiseen. Ensikodin ympärivuorokautisissa yksiköissä henkilökunnan vaihtuvuutta tapahtui vuoden 2012 aikana jonkin verran. Uusia työntekijöitä rekrytoitaessa pyrittiin vahvistamaan henkilökunnan moniammatillisuutta. Yhteisellä kehittämistyöllä edistettiin työntekijöiden liikkuvuutta yksiköiden välillä ja siten moniammatillisuuden ja osaamisen hyödyntämistä kaikissa yksiköissä asiakkaiden tarpeista lähtien. Kesällä 2012 yksi ohjaajista siirrettiin koko taloa palvelevaksi toimintaterapeutiksi. Hän loi toimintaterapeutin työlle rakenteita ja sisältöä vuorovaikutuksessa yksiköiden työntekijöiden kanssa. Kaikkien yksiköiden toimintamuodoksi vakinaistettiin viikoittainen, kaikille asiakkaille tarkoitettu ruokaryhmä. Toimintaterapeutti myös toteutti yksittäisten asiakkaiden toimintaterapiaprosesseja. Kansalaistoiminnan vahvistamista Kanelissa, Triangelissa ja Balanssissa olivat mm. isien osallistuminen isätyön kehittämiseen ja asiakasperheitten osallistuminen tiedotus- ja vaikuttamistyöhön. Perheet ovat myös antaneet lehtihaastatteluja eri lehtiin omatoimisesti tai yhteistyössä ensikodin kanssa. Vallilan yksiköiden toiminta auditoitiin vuonna Auditoinnissa Ensi- ja turvakotien liiton työntekijät, vertaisarvioija toisesta ensikotiyhdistyksestä ja kaupungin sosiaalitoimen edustaja arvioivat, miten toiminta vastaa Ensi- ja turvakotien liiton hyväksymiä laatukriteerejä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Ensi- ja turvakotien liitto auditoi ensikoti- ja päiväryhmätoimintaa. Auditoinnin tuloksena todettiin, että palvelumme täyttivät erinomaisesti laatuvaatimukset. Balanssi ja Kaneli Kaneli yksikön pieni koko mahdollisti intensiivisen ja luontevan arjessa tapahtuvan ohjaustoiminnan. Pääpaino työskentelyssä oli lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen edistämisessä. Balanssissa on asiakaspaikkoja sama määrä kuin Kanelissa, mutta tiloiltaan yksikkö on isompi. Tilat ovat Balanssille sekä mahdollisuus että haaste. Asiakkailla on väljemmin tilaa olla Balanssin yhteisissä tiloissa mutta työntekijöille asiakkaiden hajautuminen useampaan yhteiseen tilaan on vaikeaa niin yhteisö- kuin yksilökuntoutuksen näkökulmasta. Balanssissa ja Kanelissa toteutuneiden kuntoutusjaksojen pituudet voivat vaihdella 2 viikosta useaan kuukauteen, sillä yksiköiden toimintaan kuuluivat sekä lyhytkestoinen (2 vk) vauvaperheen arkea ja elämää rytmittävä varhaisen tuen Rytmi blues, että pidempikestoinen, äkillisessä elämänkriisissä uupuneiden perheiden tai vanhemman mielenterveyden häiriöstä kärsivien perheiden auttaminen. Vuoden aikana Rytmi blues jaksolle asiakasperheet joutuivat odottamaan useitakin kuukausia. Tämä johtui osittain pitkäkestoista perhekuntoutusta nopeasti tarvitsevien asiakkaiden suuresta määrästä. Tarjoamalla jatkossa kahdessa yksikössä Rytmi blues jaksoja pyrimme mahdollistamaan nämä jaksot entistä nopeammin niitä tarvitseville perheille. Balanssissa asiakkaiden keski-ikä oli hiukan muita yksiköitä korkeampi. Tämä johtui osittain Rytmi blues jaksolle tulevista asiakkaista ja osittain siitä, että Balanssiin voi tulla myös perhe, jossa lapsi on jo yli vuoden ikäinen sekä perhe, jossa vauvalla on isompia sisaruksia.

8 10 Vuonna 2012 Balanssin aikuisasiakkaista 10 ja Kanelin aikuisasiakkaista kuusi oli lasten isiä. Balanssin aikuisasiakkaiden ikäjakauma 2012 (yht. 31) alle 18v 1 hlöä 40-44v; 5 hlöä 35-39v 3 hlöä 18-24v 12 hlöä 30-34v 4 hlöä 25-29v 6 hlöä Balanssin vuoden 2012 aikana päättyneet kuntoutusjaksot (15) 1-1,5v 7 % 7-12 kk 33 % 0-2 kk 47 % 2-6 kk 13 % Balanssin asiakasperheistä kahdelle tehtiin ympärivuorokautisen kuntoutuksen jälkeen myös kotiutumisen tukityötä. Vuoden aikana yksi perhe siirtyi perhekuntoutuksen jälkeen itsenäisen asumisen tukityöhön ensikodin omaan tukiasuntoon. Kolmen perheen kohdalla toteutui 14 vuorokauden mittainen Rytmi blues jakso (nämä jaksot ovat kaaviossa mukana). Balanssin aikuisasiakkaista kymmenen (32%) oli perheiden isiä.

9 11 Kanelin aikuisasiakkaiden ikäjakauma 2012 (yht. 26) 30-34v 3 hlöä alle 18v 5 hlöä 25-29v 4 hlöä 18-24v 14 hlöä Kanelin vuoden 2012 aikana päättyneet kuntoutusjaksot (13) 7-12 kk 23 % 0-2 kk 31 % 2-6 kk 46 % Kanelin asiakkaista kahden perheen kohdalla ensikotikuntoutuksen jälkeen jatkettiin asiakkuutta kotiutumisen tukityönä. Yksi perhe siirtyi vuoden aikana perhekuntoutuksen jälkeen itsenäisen asumisen harjoitteluun ensikodin omiin tukiasuntoihin. Yhdelle perheelle toteutettiin Rytmi blues jakso. Aikuisasiakkaista kuusi oli perheiden isiä. Kanelissa viiden perheen kohdalla kuntoutusjakso jatkui vuoden 2013 puolelle.

10 12 Triangeli Perheyksikkö Triangelin suuri asiakaspaikkojen määrä asetti haasteita niin yhteisökuntoutuksen kuin yksilöllisyyden näkökulmasta. Yksikön vahvuuksia olivat monipuoliset toimintamahdollisuudet sekä yhteisön tuki asiakkaille, jotka hyötyivät isommasta yhteisöstä ja vertaistuesta. Yhteisöllinen kuntoutusote vahvistui ja uutena muotona siihen tuotiin vauvojen yhteisöpalaveri, jossa käsiteltiin mm. yhteisössä esiin tulevia asioita vauvanäkökulmasta. Triangelin aikuisasiakkaiden ikäjakauma 2012 (yht. 35) 35-39v 2 hlöä 30-34v 5 hlöä 40-44v; 1 hlöä yli 60v; 1 hlöä alle 18v 6 hlöä 25-29v 5 hlöä 18-24v 15 hlöä Triangelin vuoden 2012 aikana päättyneet kuntoutusjaksot (16) 1-1,5v 19 % 0-2 kk 31 % 7-12 kk 25 % 2-6 kk 25 % Triangelin asiakasperheistä kolmelle jatkettiin kuntoutusta kotiutumisen tukityönä varsinaisen perhekuntoutusjakson jälkeen. Viisi perhettä siirtyi vuoden 2012 aikana perhekuntoutuksen jälkeen itsenäisen asumisen harjoitteluun ensikodin omiin tukiasuntoihin. Aikuisasiakkaista

11 13 seitsemän oli perheiden isiä. Yhden vauvan kohdalla häntä hoiti isoäiti äidin rinnalla, kun äiti ei pystynyt ottamaan täysiaikaisesti vastuuta lapsestaan. 2.2 Helsingin ensikodin avopalvelut Vallilassa Baby blues avopalvelut Baby blues avopalvelut ovat toimineet Balanssi-yksikön yhteydessä erillisenä kokonaisuutena nyt reilun vuoden ajan. Rakenne on selkiyttänyt Baby blues käsitteen alla olevia palveluja, jotka vastaavat nyt entistä paremmin Ensi- ja turvakotien liiton muiden jäsenyhdistysten Baby blues -toimintaa. Baby blues avopalveluihin kuuluivat neuvontapuhelin, synnyttäjien tukihenkilötoiminta (doula) sekä kaikille perheille tarkoitetut uni-illat. Neuvontapuhelin päivysti kahtena päivänä viikossa kolmen tunnin ajan, ja uni-illat vakiintuivat pidettäviksi säännöllisesti noin kuukausittain. Neuvontapuhelimessa perheitä tuettiin keskusteluin ja ohjein löytämään ratkaisuja valvottavien vauvojen hoitoon ja siten helpottamaan perheiden tilanteita. Neuvontapuhelimen kautta ohjautui myös asiakkaita sekä ensikoti- että Rytmi blues jaksoille. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät konsultoivat edelleen runsaasti yksikön työntekijöitä kohtaamiensa perheiden ongelmiin liittyvissä kysymyksissä. Doula synnytystukihenkilötoiminta on tarkoitettu pääkaupunkiseudun synnyttäjille, jotka haluavat tukihenkilön mukaan synnytykseensä. Se on vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on lisätä synnyttäjien turvallisuuden tunnetta, joka takaa vauvalle ja perheelle mahdollisimman hyvän syntymäkokemuksen. Doula-toiminta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tukisuhteiden määrä lisäätyi vuoteen 2010 verrattuna noin 36 % ollen vuonna 2011 noin 70, ja sama määrä tukisuhteita toteutui myös v Vuoden aikana doulat ovat käyttäneet tukisuhteisiin aikaa yhteensä noin 1500 tuntia. Vapaaehtoisina toimivien doulien määrä on säilynyt viime vuosina suunnilleen samana. Doulia on hieman yli 30. Helsingin ensikodin doulatoiminta täytti toimintavuonna 20 vuotta. Vuosipäivää juhlittiin entisten ja nykyisten doulien kanssa. Perhekuntoutus Varvara Perhekuntoutus Varvaran palvelut on tarkoitettu vauvaa odottavalle tai alle 2-vuotiaan lapsen perheille, joissa arki ei suju, lapsi ei saa ikätasoaan vastaavaa hoitoa ja/tai jotka ovat tehostetun avohuollollisen tuen tarpeessa. Varvaraan voi hakeutua vanhemman masennuksen, uupumuksen, eriasteisten mielenterveyspulmien tai arjen toimimattomuuden vuoksi. Varvaran kuntoutus sopii myös psykiatrisen hoidon rinnalle ja/tai jatkoksi. Varvaraan asiakkaita ohjataan hyvin monipuolisesti eri tahojen kautta. Tämä on yksikön toiminnasta tiedottamiselle ja asiakasvirran tasaamiselle merkittävä haaste.

12 14 Varvaran aikuisasiakkaiden ikäjakauma 2012 (yht. 39) Tutustumisjaksolla olleiden asiakkaiden ikä ei tiedossa alle 18v 2 hlöä 18-24v 5 hlöä 40-44v; 2 hlöä 35-39v 4 hlöä 30-34v 6 hlöä 25-29v 9 hlöä Varvaran kuntoutusjaksolle ohjanneet tahot 2012 (34) Psykiatria laitos 3 % Psykiatria avo 16 % Neuvola 8 % Ensikoti 34 % Lastensuojelu 5 % Koti avopalveluilla 18 % Itse 13 % Koti ilman avopalv. 3 % Varvarassa aikuisten ja lasten ryhmätoiminnot, lasten kanssa tehtävä suora työ, keskustelu, havainnointi, mallittaminen ja ohjaaminen sekä yksilökohtainen perhetyö eri muotoineen nivoutuivat kokonaisuudeksi. Varvaran kuntoutuksen tavoite oli lapsen fyysisen ja psyykkisen kehityksen turvaaminen, lapsen ja vanhemman välisen suhteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä perheen hyvinvoinnin edistäminen. Varvaran palvelut käsittivät kolme erillistä suljettua ryhmää: kaksi päiväryhmää sekä Jälkkärin (eli ryhmän varsinaisen Varvara-kuntoutuksen lopettaneille, edelleen tukea tarvitseville perheille). Isä-vauvaryhmien toiminta vakiinnutettiin osaksi Varvaran toimintaa. Ryhmään sitoutuneiden isien määrä yllätti ja toi haasteita ryhmän ohjaamiseen ja siihen varattujen resurssien

13 15 riittävyyteen. Vuonna 2012 isäryhmät olivat täynnä ja osa isistä oli mukana myös perhekohtaisessa yksilötyössä. Varvaran toiminta on osa Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimaa alueellista päiväryhmätoimintaa, jonka toimintaan sisältyy noin viiden päivän mittaiset perhekuntoutuskurssit Sopukassa. Varvaran nykyiset ja entiset asiakkaat tulivat entistä innokkaammin mukaan vapaaehtoistoimintaan ja yhdistyksen kansalaistoiminnan kehittämissuunnitelman laatimiseen. 14 vapaaehtoista osallistui yhdistyksen kirpputorin järjestelyihin. VARVARAN PERHEKUNTOUTUS: Perhekuntoutus on tehostettua, intensiivistä ja korjaavaa kuntoutusta perheen rinnalla kulkien. Perhekuntoutus suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä koko perheen, lähettävän tahon sekä mahdollisten muiden hoitavien tahojen kanssa. Perheen kuntoutussuunnitelman toteutumista arvioidaan ja päivitetään koko prosessin ajan perheen tarpeiden mukaisesti. Terapeuttinen päiväryhmä: Kokoontuu kaksi kertaa viikossa, n. kuuden kuukauden ajan Vertaistuelliset lapsi-, äiti- ja vanhempainryhmät Suunnitelmallinen yksilötyö vanhemmille ja lapselle Jaksoon sisältyy intensiiviperhekuntoutuspäivät (3-5vrk) esim. kurssikeskus Sopukassa Isä-lapsi ryhmä: Kokoontuu kerran kuukaudessa On sisällöltään samankaltainen, mutta lyhytkestoisempi, kuin äiti-vauva ryhmä Jälkkäriryhmä: Kokoontuu kerran kuukaudessa On tarkoitettu Varvaran perhekuntoutuksen päättäneille asiakasperheille Varvaran ryhmäpäivät olivat strukturoituja ja toistuivat rakenteeltaan samankaltaisina. Aamupäivisin äiti-lapsipareille oli oma terapeuttinen toiminnallinen ryhmä. Näissä työskentelymenetelminä käytettiin mm. musiikkiterapiaa, ryhmämuotoista Theraplayhoitoa, leikki- ja laulutuokioita, kädentöitä ja yhdessä leikkimistä. Iltapäivisin kokoontui aikuisten suljettu ryhmä ja lapsilla oli samaan aikaan oma, lapsityöntekijän ohjaama ryhmä. Aikuisten terapeuttisissa ryhmissä käytettiin menetelminä mm. ryhmäkeskusteluja ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Psykodraamatyöskentely menetelmänä sekä erilaiset rentoutushoidot ovat vakiintuneet osaksi Varvaran kuntoutusta. Keskusteluryhmissä keskeisiä aiheita olivat mm. äitiys, vanhemmuus, sukupolvien ketjut ja mallit, naiseus sekä perheiden suhteet, toimivuus ja seksuaalisuus. Päiväryhmissä käytettiin säännöllisesti tapahtuvaa videointia äiti-vauvaparien keskinäisten vuorovaikutustilanteiden tutkimiseen ja kuntoutuksen suunnitteluun. Lapsikohtainen työ on vahva osa Varvaran työskentelyn kokonaisuutta vanhempien yksilö- ja perhetyön lisäksi.

14 16 Jälkkäriryhmässä kokeiltiin uutta rakennetta, jossa osa toiminnasta oli vain äideille ja osa äiti-lapsipareille. Ryhmätapaamisten lisäksi toteutettiin perhekohtaiset tapaamisia 1-2 kertaa kaudessa. Varvaran työskentelyssä säilytettiin edelleen mahdollisuus ITU (itsenäisen asumisen tukityö) työskentelyyn sekä kotiutumisen tukityöhön. Vallilan ensikodin ja Varvaran tuen portaat ENSIKODIN JA VARVARAN TUEN PORTAAT ITU asuminen ennen ensikotijaksoa ensikotipaikan odotuksen ajan lyhytkestoisesti. ITU asunnot sijaitsevat Ensikodin ja Varvaran välittömässä läheisyydessä ITU asuminen ennen Varvaran päiväryhmäjakson alkua lyhytkestoisesti ensikodin työnä. ENSIKOTIJAKSO Kanelissa, Triangelissa tai Balanssissa. Kesto 3-12 kk. ITU asuminen Varvaran päiväryhmäjakson kanssa samanaikaisesti. Kesto n.6 kk. Asuminen päättyy viimeistään ryhmäjakson päätyttyä. ITU asuminen ensikotijakson jälkeen. Kesto 3-12 kk. Itu asuminen voi jatkua useamman päiväryhmäjakson ajan. ITU asumisen päätyttyä kotikuntaan paluu ja kunnan palveluihin siirtyminen. Mahdollisuus kotiutumisen tukityöhön ensikodin ja Varvaran palveluissa.

15 17 Itsenäisen asumisen tukityö (ITU) ja kotiutumisen tukityö Vallilan kaikissa yksiköissä jatkettiin itsenäisen asumisen tukityötä (ITU) myös vuonna Työmallia kehitettiin edelleen. Työskentely on tarkoitettu perheille, jotka tarvitsevat tukiasumista tiiviimpää tukea, mutta hieman itsenäisempää kuin laitosasuminen. ITU-työ laajennettiin koskemaan myös Perhekuntoutus Varvaraa, jossa se käynnistettiin asiakasperheen tarpeista johtuen. Kotiutumisen tukityötä toteutettiin koko vuoden. Työllä mahdollistettiin tukityö ensikodilta pois muuttavalle asiakasperheelle heidän omaan kotiinsa. Tavoite oli, että asiakkaan hoitojatkumoon ei tule katkosta ja luottamuksellinen suhde omatyöntekijään mahdollistaa asiakkaalle vaikeidenkin asioiden käsittelemisen raskaassa muutosvaiheessa. Kokemukset kotiutumisen tukityöstä olivat hyviä. Haastavaa oli saada resurssit riittämään sekä kotiutumisen tukityöhön että laadukkaaseen työhön siinä yksikössä, josta omatyöntekijä irrotettiin kotiutumisen tukityöhön.

16 18 KOTIUTUMISEN TUKITYÖN MERKITYS VAUVALLE/LAPSELLE JA VANHEMMILLE Tukityön kokonaisuus suunnitellaan aina taisesti! Omatyöntekijä toimii perheen tukihenkilönä Omatyöntekijällä on arvokasta tietoa perheen vahvuuksista ja heikkouksista sekä perheelle sopivimmista ongelmien ratkaisukeinoista Omatyöntekijä saattelee perheen uuteen elämäntilanteeseen ja auttaa perhettä liittymään elinympäris- perhekohtöönsä Perheiden tukiverkostojen vähyys voi näkyä lapsessa hyvinkin nopeana voinnin heikkenemisenä vanhempien joutuessa liian suurteen haasteiden eteen ilman tukea Lapsi tarvitsee kontaktikykyisiä ihmisiä säilyttääkseen vitaalisuutensa Ensikodissa asuneiden perheiden lapset eivät välttämättä hae kotona vuorovaikutusta vanhempien jaksamattomuuden, sosiaalisten ongelmien, psyykkisen huonovointisuuden tai muiden ongelmien vuoksi Lasten avuntarve voi jäädä huomaamatta heidän tyytyväisyytensä ja helppohoitoisuutensa vuoksi, jolloin he jäävät vaille asianmukaista hoitoa Lapsen avuntarpeen huomioiminen voi tapahtua myös liian myöhään tukiverkoston ja siten myös kontrollin puuttumisesta johtuen

17 19 KOTIUTUMISEN TUKITYÖN MERKITYS KOTIKUNNAN TYÖNTEKIJÄLLE Ensikodin omatyöntekijä siirtää saattaen perheen kotikunnan palveluihin uuden työntekijän työparina Ensikodin työntekijä siirtää arvokasta tietoa asiakasperheen kanssa työskentelystä ja ongelmien ratkaisemisesta uudelle työntekijälle yhteistyössä asiakkaan kanssa Yhteisillä kotikäynneillä tuetaan perhettä säilyttämään ensikodilla opittu säännöllisyys ja ennakoitavuus vauvan arjessa Vauvan entuudestaan tunteva työntekijä havaitsee nopeasti muutokset lapsen voinnissa ja pystyy reagoimaan niihin Kotiutumisen tukityöllä pyritään turvaamaan keskeytyksettä vauvan hyvä, ensikodilla alkanut, kasvu ja kehitys. 3. PIDÄ KIINNI -HOITOJÄRJESTELMÄN YKSIKÖT Helsingin ensikotiyhdistyksellä on kaksi päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ympärivuorokautista yksikköä (ensikotia) ja kaksi avopalveluyksikköä. Oulunkylän ensikoti (1990) ja avopalveluyksikkö Pesä (1997) sijaitsevat Helsingissä, Ensikoti Helmiina (2003) ja avopalveluyksikkö Esmiina (2003) Espoossa. Helsingin ensikotiyhdistyksen päihdekuntoutukseen erikoistuneet palvelut ovat osa Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmää. Hoitojärjestelmä koostuu päihdeongelmien kuntoutukseen erikoistuneista ensikodeista ja avopalveluyksiköistä, joita ylläpitävät ensi- ja turvakotiyhdistykset. Oulunkylän ensikoti ja avopalveluyksikkö Pesä liittyivät Pidä kiinni - hoitojärjestelmään vuoden 2012 alusta. Pidä kiinni hoitojärjestelmään kuuluvat yksiköt saivat Ensi- ja turvakotien liiton kautta Pidä kiinni hoitojärjestelmälle osoitettua avustusta, joka vuonna 2012 tuli osittain Raha-automaattiyhdistykseltä ja osittain valtiolta. RAY:n tuki on mahdollistanut raskaudenaikaisen kuntoutuksen ensikodissa kolmen kuukauden ajalta. Kunnille kuntoutus on ollut tältä ajalta maksutonta edellyttäen, että kunta on myöntänyt maksusitoumuksen kuntoutukselle tämän jälkeen. Helsingin ensikoti ry:n päihdekuntoutukseen erikoistuneiden palveluiden perustehtävänä on Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tavoitteiden mukaisesti ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana, tukea toimivan vuorovaikutuksen syntymistä äidin ja vauvan välille sekä edistää vauvaikäisten lasten tervettä kehitystä perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Lisäksi yksiköiden tavoitteena on olla

18 20 mukana kehittämässä hoitojärjestelmää, päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisätietoa Pidä kiinni hoitojärjestelmästä: Yksiköiden työryhmät kävivät vuoden aikana Pidä kiinni hoitojärjestelmän toteuttaman reflektiivisen työotteen koulutuksen. Koulutuksen ansiosta reflektiivisyyden tiedostaminen ja sen tietoinen käyttäminen asiakastyössä lisääntyi työryhmissä. Reflektiivisellä työotteella painotetaan yksilön kykyä pohtia omia tunteitaan ja niiden vaikutusta muihin ihmisiin sekä kykyä pohtia ja tavoittaa toisen ihmisen käyttäytymisen ja toiminnan alla oleva tunnetila ja kokemus. Vanhemmuudessa tämä tarkoittaa kykyä ajatella ja pohtia vauvaa omana, erillisenä persoonanaan. Tällainen kyky helpottaa myönteisiä vuorovaikutuskokemuksia ja turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä lapsen ja vanhemman välille. Koulutus antoi hyviä eväitä syventää vuorovaikutustyöskentelyä asiakasperheiden kanssa. PIDÄ KIINNI HOITOJÄRJESTELMÄN TUEN PORTAAT Mahdollinen avo- tai katkaisuhoitojakso ennen ensikotiin tuloa Asiakkaan kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että hoitopaikasta toiseen siirtyminen tehdään pitkäjänteisesti ja asiakasta tukien. Ensikotipaikkaa voi joutua jonottamaan. Turvallisella hoidolla voidaan auttaa vanhempia motivoitumaan kuntoutukseen ja ehkäistä sikiövaurioita ENSIKOTIJAKSO Ensikodissa/ Esikossa (*) Kesto 3-12 kk. Perheellä on hyvä olla asunto, jota voi käyttää kuntoutukseen liittyvissä kotiharjoitteluissa (*)Esikko on OEK:n erillinen tiiviin tuen asumisharjoitteluyksikkö, jossa edelleen osallistutaan OEK:n kuntoutukseen Avokuntoutuksen jatkaminen esim. avopalveluyksiköissä. Voi yhdistää ITUasumiseen Kesto 3 kk kunnes lapsi 3 v Tutkimusten mukaan parhaimman tuloksen päihdekuntoutuksessa saa, kun sitoutuu pitkään kuntoutukseen. Erityisen päihdekuntoutuk sen tarpeen vähetessä kotikuntaan paluu ja kunnan palveluihin siirtyminen. Mahdollisuus kotiutumisen tukityöhön: esim. Vertaistuki, Isovanhempien ryhmän tuki 3.1 Päihdeongelmiin erikoistuneet Oulunkylän ensikoti ja ensikoti Helmiina Oulunkylän ensikoti ja ensikoti Helmiina ovat viisipaikkaisia kuntoutusyksiköitä päihdeongelmaisille raskaana oleville tai synnyttäneille äideille ja heidän lapsilleen. Molemmassa ensikodissa on yksi kuntoutuspaikka joka on tarkoitettu kahden vanhemman perheille. Isät voivat myös osallistua kuntoutukseen avopalveluasiakkaina. He voivat olla suunnitellusti mukana päivisin, osallistua perhettä koskeviin neuvotteluihin ja yöpyä sovitusti ensikodissa.

19 21 Työskentely ensikodeissa tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Ensikodeissa toimitaan yhteisökuntoutuksen periaatteella, johon sisältyy mm. säännölliset yhteisökokoukset, erilaiset keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät sekä jaettu vastuu arjen askareista. Jokainen vanhempi-vauva pari saa kuntoutusjakson alkaessa omat lähityöntekijänsä. Äidin ja isän lähityöntekijä paneutuu vanhempien kanssa heidän elämäntilanteensa hahmottamiseen ja uudenlaisen elämän oppimisen ja harjoittelun tukemiseen. Lapsen lähityöntekijä toimii lapsen äänenä ja tukee vanhemmuutta kuntoutusjakson aikana. Vuorovaikutusta vanhempien ja vauvan välillä tutkitaan videoinnin avulla. Kuntoutusjakson aikana perheen kokonaistilanne kartoitetaan ja laaditaan perhekohtainen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä perheen verkoston kanssa. Kuntoutusjaksoon kuuluvat keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät, päihdeseulat, yksilöja perhekeskustelut sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen havainnoiminen ja tukeminen sekä perheen kuntoutussuunnitelmaan perustuvat kotiharjoittelut ja jatkohoidon järjestäminen. Oulunkylän ensikoti Oulunkylän ensikodissa oli vuoden aikana kuntoutuksessa 16 perhettä. Viidessä perheessä oli myös mies mukana kuntoutuksessa. Oulunkylän ensikoti oli lähes koko vuoden täynnä ja vapautuvia paikkoja joutui jonottamaan, mistä johtuen raskaana olleet naiset pääsivät kuntoutukseen vain juuri ennen lapsen syntymää tai vasta synnytyksen jälkeen. Paikkoja kysyttiin erityisen paljon Helsingin ympäristökunnista. Kuntoutukseen tullessaan äidit olivat iältään vuotiaita. Painopistealueena oli erityisen vaativien asiakkaiden kuntoutuksen sekä heidän turvallisen kotiutumisen kehittäminen yhdessä asiakkaiden ja heidän verkostojensa kanssa. Yhteisökuntoutuksessa kannustettiin antamaan ja ottamaan vastaan vertaistukea sekä erityisissä yhteisökuntoutuksen ryhmissä, että arkipäiväisessä olemisessa vauvan kanssa. Käytännössä tämä näkyi yhteisön hyvänä ilmapiirinä, vahvana sitoutumisena kuntoutukseen ja vähäisinä retkahtamisina. Keskimääräinen kuntoutusaika oli 7,2 kk ja suuri osa asiakkaista halusi perustella lastensuojelulle, miksi yli puolen vuoden kuntoutus on tarpeellinen. Pitempään kuntoutuksessa olleet asiakkaat osallistuivat uusien asiakkaiden perehdytykseen. Kuntoutuksen loppuvaiheeseen tarkoitetulla tiiviin tuen asumisharjoittelujaksolla oli yksi perhe.

20 22 Oulunkylän aikuisasiakkaiden ikäjakauma 2012 (yht. 21) 45-49v 1 hlöä 30-34v 5 hlöä 18-24v 6 hlöä 25-29v 9 hlöä Lapsen pitämistä mielessä, tarpeiden huomaamista ja lapsen puolesta puhumista korostettiin yhteisön arkisessa kanssakäymisessä. Arki-iltoina toteutettiin säännöllisesti lasten leikkihetkiä, joissa vanhemmat osallistuvat lapsensa kanssa ohjattuun leikkiin. Vuoden aikana pidettiin noin 90 leikkihetkeä. Asiakkaita motivoitiin ottamaan uudelleen yhteys niihin sukulaisiin tai tuttaviin, joilla ei ole päihdeongelmia ja jotka voivat toimia asiakkaan tukena. Perheiden tukiverkostoon kuuluvia tärkeitä ihmisiä kutsuttiin myös tutustumaan ensikodin toimintaan ja osallistumaan juhliin. Isovanhempien vertaisryhmä kokoontui tukeakseen toisiaan ja kuntoutuvia lapsiaan. Yhdistyksemme päihdeyksiköiden kuntoutuksessaan edenneille asiakkaille oli oma vertaisryhmä. Asiakasperheet osallistuivat yhdistyksen kansalaistoiminnan suunnitteluun sekä yhdistyksemme kirpputoritoimintaan. Oulunkylän vuoden 2012 aikana päättyneet jaksot (24 kpl) 1-1,5v 8 % 1-3 vrk 8 % 7-12 kk 21 % vrk 17 % vrk 4 % 2-6 kk 42 %

Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla.

Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Toiminta 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 ENSIKOTITOIMINTA... 6 2.1 Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi... 8 Balanssi ja Kaneli... 9 Triangeli... 10 2.2 Helsingin ensikodin avopalvelut

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKOTI RY. Toiminta 2011

HELSINGIN ENSIKOTI RY. Toiminta 2011 HELSINGIN ENSIKOTI RY Toiminta 2011 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. ENSIKOTITOIMINTA...4 2.1 Odotusajan työn rakenteet...5 3. HELSINGIN ENSIKODIN TOIMIPISTEET...6 3.1 Vallilan perheyksiköt Kaneli,

Lisätiedot

Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla.

Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Toiminta 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 ENSIKOTITOIMINTA... 6 2.1 Helsingin ensikoti, Vallilan ympärivuorokautiset yksiköt... 8 Perhekuntoutusyksiköt Balanssi, Triangeli ja Kaneli... 9 2.2 Helsingin

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011 Työelämäjakso -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011 Perhekuntoutus Perhekuntoutus tarjoaa ympärivuorokautista laitoskuntoutuspalvelua ensisijaisesti helsinkiläisille perheille, joissa päihdeongelma

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN

HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN OSA KANSALAISJÄRJESTÖÄ Lähes kaikki Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistykset ovat aloittaneet toimintansa vapaaehtoisten, aktiivisten ihmisten

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta p odotus- ja vauva-aikana aikana Pia Kotanen Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan Johtaja Kokkolan

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot