Lapsi ensin! Jokainen meistä on arvokas. Muutos on mahdollista. Korkea ammattitaito. Turvallisuus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsi ensin! Jokainen meistä on arvokas. Muutos on mahdollista. Korkea ammattitaito. Turvallisuus."

Transkriptio

1 Toiminta 2012

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ENSIKOTITOIMINTA Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi (ent. Baby blues)... 8 Balanssi ja Kaneli... 9 Triangeli Helsingin ensikodin avopalvelut Vallilassa BabyBlues avopalvelut Perhekuntoutus Varvara PIDÄ KIINNI -HOITOJÄRJESTELMÄN YKSIKÖT Päihdeongelmiin erikoistuneet Oulunkylän ensikoti ja ensikoti Helmiina Oulunkylän ensikoti Ensikoti Helmiina Päihdeongelmiin erikoistuneet avopalveluyksiköt Pesä ja Esmiina Avopalveluyksikkö Pesä Avopalveluyksikkö Esmiina TOIMINTAEDELLYTYKSET Hallinto Yhteistyö Tiedottaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Huomionosoitukset Apurahat Organisaatio Henkilökunta Koulutus Työnohjaus ja konsultaatio Opiskelijat Talous TILASTOTIETOJA... 34

3 5 1. JOHDANTO Helsingin ensikoti ry on kansalais- ja lastensuojelujärjestö, jonka ensisijaisena tehtävänä on tukea lasta odottavia ja pienten lasten perheitä vanhemmuudessa ja arjen hallinnassa siten, että lapsi saa kasvaa riittävän turvallisesti ja että hän saa ikä- ja kehitystasoaan vastaavan hoivan. Ensikodin tehtäviin kuuluu myös vanhemmuuden arviointi. Helsingin ensikoti ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhteisö. Ensikotitoiminta alkoi Suomessa Helsingin ensikoti ry:n perustamisesta Helsingin ensikoti valmistui ja otettiin käyttöön kesäkuussa Vuosi 2012 oli siis Helsingin ensikoti ry:n 76. toimintavuosi. Helsingin ensikotiyhdistyksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Jokainen meistä on arvokas. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ohjaavat toimintaamme. Kunnioitamme yksilöllisyyttä ja toimimme asiakaslähtöisesti. Muutos on mahdollista. Jokaisella on mahdollisuus kasvuun ja toivon säilymiseen. Korkea ammattitaito. Ammatillisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen palvelevat asiakasta. Turvallisuus. Asiakasperheitten hoitoympäristö ja henkilökunnan työympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Toiminta on taloudellisesti vakaata. Teimme edelleen yhteistyötä kuntien kanssa taataksemme riittävät palvelut tukea tarvitseville vauvaperheille. Yksi ensikotien tärkeimmistä tehtävistä on ehkäistä uhanalaisessa perhetilanteessa elävien lasten mielenterveysongelmia sekä syrjäytymiskehityksen jatkumista sukupolvesta toiseen. Tehtävämme on tuoda esiin vauvan hätää, ja yhteiskunnallisten ratkaisujen merkitystä vauvan kannalta. Vuonna 2012 painopiste Helsingin ensikoti ry:n toiminnassa oli kansalaisjärjestötoiminnan merkityksen kirkastaminen yhdistyksessä. Osallistuimme Ensi- ja turvakotien liiton kansalaistoiminnan hankkeeseen. Kansalaistoiminta näkyi eri yksiköissä monella tavalla: sekä Helsingissä että Espoossa perustettiin Pidä kiinni yksiköiden asiakkaiden vertaistukiryhmät, asiakkaat osallistuivat palvelujen kehittämiseen, vaikuttamistoimintaan ja kansalaistoiminnan suunnitteluun, doula- ja kirpparitoiminta laajenivat, uusia vapaaehtoisia liittyi yhdistyksen toimintaan, uusia vapaaehtoistehtäviä kehitettiin (mm. IKEA:n työntekijät apuohjaajina perheleirillä) jne. Ensi- ja turvakotien liitto myönsi tunnustuspalkinnon 20 vuotta jatkuneesta doula-toiminnasta. Yhdistyksen strategia toimi ensimmäistä kertaa selkeästi toimintasuunnitelman pohjana. Viranomaisten edellyttämät yksiköitten omavalvontasuunnitelmat valmistuivat 1.9. mennessä. Yhdistys osallistui Helsingin kaupungin ensimmäistä kertaa järjestämään ympärivuorokautisten perhekuntoutuspalvelujen kilpailutukseen. Yhdistyksen uusitut kotisivut julkaistiin vuoden aikana. Kesällä juhlimme Helsingin ensikodin 70-vuotista toimintaa. Ensikodin tiloissa ja pihalla pidettyyn juhlaan olimme kutsuneet jäseniä, nykyisiä ja entisiä työntekijöitä ja lähimpiä yhteistyökumppaneitamme. Vuonna 2012 järjestettiin kahdesti Avoimet ovet tapahtuma, jotka keräsivät runsaasti kiinnostuneita yhteistyökumppaneita tutustumaan ensikotityöhön. Yhdistyksen toiminta oli esillä useissa tiedotusvälineissä myös Oy Ursulan 60-vuotisjuhlan yhteydessä.

4 6 Johtokunta myönsi yhdistyksen perustaman tunnustuspalkinnon toisen kerran. Palkinnon sai FM, musiikkiterapeutti Teija Carlsson. Hän on toiminut Helsingin ensikodin monissa yksiköissä musiikkiterapeuttina toistakymmentä vuotta ja antanut lisäksi Theraplay-hoitoja monille asiakasperheille. Hän on tuonut iloa perheitten elämään ja auttanut myönteisen vuorovaikutuksen syntymistä vanhemman ja vauvan välille. Teija Carlsson on myös kertonut eri foorumeilla kokemuksistaan ja tutkimuksistaan vauvaperheitten auttamisesta musiikkiterapian keinoin. 2. ENSIKOTITOIMINTA Ensikotitoiminta on sisällöltään ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä sekä vanhemmuuden arviointia. Toiminnan kohderyhmänä ovat vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa runsaasti tukea tarvitsevat vauvaperheet, esimerkiksi teinivanhemmat, maahanmuuttajaperheet sekä perheet, joissa vanhemmilla on päihde-, mielenterveys- tai elämänhallintaongelmia. Vuoden 2012 aikana asiakkaana olevista vanhemmista monet olivat kokeneet lapsena turvattomuutta, kaltoin kohtelua ja väkivaltaa omien vanhempiensa päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi. Nämä lapsuus- ja nuoruusiän traumakokemukset näkyivät asiakkaissa erilaisina mielenterveysongelmina. Asiakkaille tyypillistä oli myös pitkä lastensuojeluhistoria sekä päihteiden käyttökokeilut. Ensikotitoiminnan tavoitteena on riittävä huolenpito lapsista vanhemmuuden vahvistuminen ja arjen hallinta Mikäli vanhempien voimavarat eivät riitä lapsesta huolehtimiseen, lasta ja vanhempia tuetaan lapsen siirtyessä sijaishuoltoon. Helsingin ensikoti ry:n toimintaan kuului v kolme ympärivuorokautista kuntoutusta antavaa ensikotia sekä kolme erilaista avopalveluyksikköä. Palveluista on mahdollisuus suunnitella jokaiselle asiakasperheelle heidän tarpeitaan vastaava hoitokokonaisuus. Perheet saattavat olla ensikotipalvelujen piirissä yhteensä kahdesta kolmeen vuotta. Ensikodin perhekuntoutus perustuu aina yksilölliseen hoito- tai kuntoutussuunnitelmaan. Sen laatimiseen osallistuvat perhe, ensikodin työntekijät, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja tarvittaessa myös muiden yhteistyötahojen (mielenterveystoimisto, päihdehuolto, perheneuvola, neuvola tms.) edustajia. Perhekuntoutuksessa yhdistyy terapeuttinen työskentely ja käytännön toiminta. Asiakkaat käyvät omaa muutosprosessiaan läpi sekä yksilöllisesti oman työntekijän kanssa että ryhmässä toisten asiakkaiden ja työryhmän jäsenten kanssa. Kuntoutukseen sisältyy myös tukiverkostojen kartoittaminen ja etsiminen sekä jatkuva arviointi. Kuntoutuksen suunnittelu ja arviointi tapahtuu lastensuojeluneuvotteluissa 1-2 kk:n välein. Mukana näissä ovat perhe, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja perheen kanssa ensikodissa/avopalvelussa työskentelevät työntekijät.

5 7 Yhdistyksen palveluiden portaat: ENSIKOTI Ympärivuorokautinen kuntoutus Triangeli, Kaneli ja Balanssi (ent. Baby blues) Helsingissä Vallilassa Päihdeyksiköt Oulunkylän ensikoti Helsingissä ja ensikoti Helmiina Espoossa ITSENÄISEN ASUMISEN TUKI / ASUMISHARJOITTELU Vallilassa ensikodin välittömässä läheisyydessä vuokraasunnoissa Oulunkylässä ensikodilta noin kilometrin päässä AVOPALVELUT VARVARA, Ryhmäkuntoutus päiväryhmä-toimintana Baby blues -avopalvelut Päihdeyksiköt PESÄ Vallilassa ja ESMIIINA Espoossa VARVARAN ITSENÄISEN ASUMISEN TUKI Yhdistettynä Varvaran 6kk:n ryhmätyöskentelyjaksoon KOTIKUNTAAN MUUTTO Lastensuojelun palvelut tai muut alueen tukipalvelut KOTIUTUMISEN TUKITYÖ OMAAN KOTIIN Yksilöllisesti suunniteltu ja toteutettu tuki kotiin yhteistyössä kotikunnan palveluntuottajien kanssa Palveluiden portailla mahdollistetaan asiakkaille riittävän pitkäkestoinen, mutta asteittain kevenevä tukimalli. Sisäinen yhteistyö kehittyi ja asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen onnistuivat hyvin. Esimerkiksi ensikotijakson jälkeen asiakas siirtyi itsenäisen asumisen tukityöhön ja perhekuntoutus Varvaran jaksolle, jonka aikana perhetyö toteutettiin asiakaslähtöisesti ensikodin ja Varvaran työntekijän parityönä. Helsingin ensikodin yksiköissä korostettiin vuoden 2012 aikana yhteistyötahoille odotusajan tärkeyttä niin odottavalle äidille ja isälle kuin syntyvälle vauvalle. Yhä useammin asiakkaat ohjattiinkin ensikotiin jo odotusaikana. Työn keskeinen tavoite oli tukea vanhemman ja vauvan välisen varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä. Sikiön suojelemiseksi Raha-automaattiyhdistys on subventoinut jo vuosien ajan raskausajan hoitoa Pidä kiinni -ensikodeissa. Nykyisin nähdään odotusajan työn merkitys sikiön suojelun lisäksi vanhemman ja vauvan suhteen syntymisessä sekä vanhemman kuntoutukseen kiinnittymisessä. Haasteeksi vuonna 2012 osoittautui asiakkaiden suuri määrä kaikissa toimintayksiköissä. Tämän vuoksi ensikotiin ei voitu aina ottaa perhettä odotuksen siinä vaiheessa, jossa se olisi hedelmällisintä.

6 8 2.1 Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi (ent. Baby blues) Helsingin ensikoti on toiminut vuodesta Sen perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi tarjoavat pitkäkestoista ympärivuorokautista kuntoutusta (n. 3 kk 12 kk) lasta odottaville ja vauvan saaneille perheille. Balanssissa, ja vuoden 2012 lopusta lähtien myös Kanelissa, on pitkäkestoisen kuntoutuksen lisäksi mahdollisuus myös lyhytkestoisiin (2 vk 1 kk) Rytmiblues -hoitojaksoihin. Ympärivuorokautisten yksiköiden asiakkaina olivat mm. teini-ikäiset vanhemmat, maahanmuuttajaperheet sekä perheet, joissa vanhemmilla on psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia tai jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea esimerkiksi kehitysvammaisuutensa vuoksi. Kaikissa ensikodin kolmessa ympärivuorokautisessa perhekuntoutusyksikössä kehitettiin vuoden aikana perhekuntoutuksen sisältöä ja luotiin sille yhteisiä rakenteita. Hoidon rakenteessa otetaan huomioon vauvan kehityspsykologinen kaari. Kehittämistyön tiivisti ylemmän amktutkinnon lopputyönä toteutettu asiakaskuntoutuksen junamalli, jonka juurruttaminen yksiköiden asiakastyöhön on yksi vuoden 2013 keskeisimmistä tavoitteista. (Kuvassa esimerkkinä osa junan vaunuista.) VANHEMMUUS ODOTUS JA SYNNYTYS VAUVA 0-2KK VAUVA 2-6KK Vallilan yksiköissä jatkettiin myös isätyön sekä itsenäisen asumisen (ITU)- ja kotiutumisen tukityön rakenteiden kehittämistä. Näiden palvelumuotojen kehittäminen lähti asiakasperheiden tarpeista, ja niillä halutaan vahvistaa asiakastyön jatkuvuutta ja asiakkaiden kanssa saavutettujen tulosten pysyvyyttä. Vuoden 2012 aikana vakinaistettiin kotiutumisen tukityön palvelut ympärivuorokautisen kuntoutuksen jälkeiselle ajalle. Vuoden aikana kokeiltiin myös muutamia kertoja tukipalveluja odottaville perheille ennen ensikotijaksoa. Perheyksiköiden työskentely perustuu yhteisökuntoutukseen, johon sisältyy yhteisöllisten menetelmien lisäksi yksilö- ja perhetapaamisia, verkostoneuvotteluja sekä toiminnallisia ja keskusteluryhmiä. Kuntoutuksen tavoitteena on kiintymyssuhteen syntyminen lapsen ja vanhempien välille, perheen sisäisen vuorovaikutuksen lisääntyminen ja paraneminen sekä arjen hallinta. Työntekijät toimivat tulkkina lapsen ja vanhemman välillä nostaen esiin lapsen ääntä ja tarpeita. Tällainen yhdessä toimiminen ja lapsen tarpeiden sanoittaminen auttaa vanhempia havainnoimaan ja huomaamaan lastensa tarpeita. Vuoden mittaan järjestettiin myös useita kertaluonteisia toiminnallisia tuokioita, kuten tarinateatteri ja hyvinvointi-illat. Uutena toimintona saatiin vuoden aikana vakinaistettua suosituksi osoittautunut viikoittainen isäryhmä. Asiakkaiden kanssa retkeiltiin lähialueilla pienimuotoisesti ja toteutettiin yön yli kestäviä perhekuntoutusleirejä. Yksilöllisen perhetyön ohella yhteisökuntoutuksen työmuotoina olivat yhteiset aamuhetket sekä selkeät päivä- ja viikko-ohjelmat. Arjen ohjaustoiminnan lisäksi menetelminä käytettiin mm. vauvahavainnointia, videointia, vauvan tarvekarttaa, vanhemmuuden ja parisuhteen roolikarttaa sekä vanhemmuuden arviointia ja Theraplayta. Lapsen näkyväksi tekemisen ja vuorovaikutussuhteen tukemisen lisäksi työstettiin asiakkaiden kanssa paljon myös arjen hallintaa ja taloudellista selviytymistä.

7 9 Kesken ensikotikuntoutuksen päädyttiin yhdeksän vauvan kohdalla sijoitukseen. Tällöin tarjottiin vanhemmille kotiutumisen tukityötä, koska huostaanottoasian käsittely asiakkaan kanssa ja tuen antaminen etävanhemmuuteen on tärkeää. Vuoden 2012 aikana yksikään perhe ei päätynyt vauvan adoptioon antamiseen. Ensikodin ympärivuorokautisissa yksiköissä henkilökunnan vaihtuvuutta tapahtui vuoden 2012 aikana jonkin verran. Uusia työntekijöitä rekrytoitaessa pyrittiin vahvistamaan henkilökunnan moniammatillisuutta. Yhteisellä kehittämistyöllä edistettiin työntekijöiden liikkuvuutta yksiköiden välillä ja siten moniammatillisuuden ja osaamisen hyödyntämistä kaikissa yksiköissä asiakkaiden tarpeista lähtien. Kesällä 2012 yksi ohjaajista siirrettiin koko taloa palvelevaksi toimintaterapeutiksi. Hän loi toimintaterapeutin työlle rakenteita ja sisältöä vuorovaikutuksessa yksiköiden työntekijöiden kanssa. Kaikkien yksiköiden toimintamuodoksi vakinaistettiin viikoittainen, kaikille asiakkaille tarkoitettu ruokaryhmä. Toimintaterapeutti myös toteutti yksittäisten asiakkaiden toimintaterapiaprosesseja. Kansalaistoiminnan vahvistamista Kanelissa, Triangelissa ja Balanssissa olivat mm. isien osallistuminen isätyön kehittämiseen ja asiakasperheitten osallistuminen tiedotus- ja vaikuttamistyöhön. Perheet ovat myös antaneet lehtihaastatteluja eri lehtiin omatoimisesti tai yhteistyössä ensikodin kanssa. Vallilan yksiköiden toiminta auditoitiin vuonna Auditoinnissa Ensi- ja turvakotien liiton työntekijät, vertaisarvioija toisesta ensikotiyhdistyksestä ja kaupungin sosiaalitoimen edustaja arvioivat, miten toiminta vastaa Ensi- ja turvakotien liiton hyväksymiä laatukriteerejä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Ensi- ja turvakotien liitto auditoi ensikoti- ja päiväryhmätoimintaa. Auditoinnin tuloksena todettiin, että palvelumme täyttivät erinomaisesti laatuvaatimukset. Balanssi ja Kaneli Kaneli yksikön pieni koko mahdollisti intensiivisen ja luontevan arjessa tapahtuvan ohjaustoiminnan. Pääpaino työskentelyssä oli lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen edistämisessä. Balanssissa on asiakaspaikkoja sama määrä kuin Kanelissa, mutta tiloiltaan yksikkö on isompi. Tilat ovat Balanssille sekä mahdollisuus että haaste. Asiakkailla on väljemmin tilaa olla Balanssin yhteisissä tiloissa mutta työntekijöille asiakkaiden hajautuminen useampaan yhteiseen tilaan on vaikeaa niin yhteisö- kuin yksilökuntoutuksen näkökulmasta. Balanssissa ja Kanelissa toteutuneiden kuntoutusjaksojen pituudet voivat vaihdella 2 viikosta useaan kuukauteen, sillä yksiköiden toimintaan kuuluivat sekä lyhytkestoinen (2 vk) vauvaperheen arkea ja elämää rytmittävä varhaisen tuen Rytmi blues, että pidempikestoinen, äkillisessä elämänkriisissä uupuneiden perheiden tai vanhemman mielenterveyden häiriöstä kärsivien perheiden auttaminen. Vuoden aikana Rytmi blues jaksolle asiakasperheet joutuivat odottamaan useitakin kuukausia. Tämä johtui osittain pitkäkestoista perhekuntoutusta nopeasti tarvitsevien asiakkaiden suuresta määrästä. Tarjoamalla jatkossa kahdessa yksikössä Rytmi blues jaksoja pyrimme mahdollistamaan nämä jaksot entistä nopeammin niitä tarvitseville perheille. Balanssissa asiakkaiden keski-ikä oli hiukan muita yksiköitä korkeampi. Tämä johtui osittain Rytmi blues jaksolle tulevista asiakkaista ja osittain siitä, että Balanssiin voi tulla myös perhe, jossa lapsi on jo yli vuoden ikäinen sekä perhe, jossa vauvalla on isompia sisaruksia.

8 10 Vuonna 2012 Balanssin aikuisasiakkaista 10 ja Kanelin aikuisasiakkaista kuusi oli lasten isiä. Balanssin aikuisasiakkaiden ikäjakauma 2012 (yht. 31) alle 18v 1 hlöä 40-44v; 5 hlöä 35-39v 3 hlöä 18-24v 12 hlöä 30-34v 4 hlöä 25-29v 6 hlöä Balanssin vuoden 2012 aikana päättyneet kuntoutusjaksot (15) 1-1,5v 7 % 7-12 kk 33 % 0-2 kk 47 % 2-6 kk 13 % Balanssin asiakasperheistä kahdelle tehtiin ympärivuorokautisen kuntoutuksen jälkeen myös kotiutumisen tukityötä. Vuoden aikana yksi perhe siirtyi perhekuntoutuksen jälkeen itsenäisen asumisen tukityöhön ensikodin omaan tukiasuntoon. Kolmen perheen kohdalla toteutui 14 vuorokauden mittainen Rytmi blues jakso (nämä jaksot ovat kaaviossa mukana). Balanssin aikuisasiakkaista kymmenen (32%) oli perheiden isiä.

9 11 Kanelin aikuisasiakkaiden ikäjakauma 2012 (yht. 26) 30-34v 3 hlöä alle 18v 5 hlöä 25-29v 4 hlöä 18-24v 14 hlöä Kanelin vuoden 2012 aikana päättyneet kuntoutusjaksot (13) 7-12 kk 23 % 0-2 kk 31 % 2-6 kk 46 % Kanelin asiakkaista kahden perheen kohdalla ensikotikuntoutuksen jälkeen jatkettiin asiakkuutta kotiutumisen tukityönä. Yksi perhe siirtyi vuoden aikana perhekuntoutuksen jälkeen itsenäisen asumisen harjoitteluun ensikodin omiin tukiasuntoihin. Yhdelle perheelle toteutettiin Rytmi blues jakso. Aikuisasiakkaista kuusi oli perheiden isiä. Kanelissa viiden perheen kohdalla kuntoutusjakso jatkui vuoden 2013 puolelle.

10 12 Triangeli Perheyksikkö Triangelin suuri asiakaspaikkojen määrä asetti haasteita niin yhteisökuntoutuksen kuin yksilöllisyyden näkökulmasta. Yksikön vahvuuksia olivat monipuoliset toimintamahdollisuudet sekä yhteisön tuki asiakkaille, jotka hyötyivät isommasta yhteisöstä ja vertaistuesta. Yhteisöllinen kuntoutusote vahvistui ja uutena muotona siihen tuotiin vauvojen yhteisöpalaveri, jossa käsiteltiin mm. yhteisössä esiin tulevia asioita vauvanäkökulmasta. Triangelin aikuisasiakkaiden ikäjakauma 2012 (yht. 35) 35-39v 2 hlöä 30-34v 5 hlöä 40-44v; 1 hlöä yli 60v; 1 hlöä alle 18v 6 hlöä 25-29v 5 hlöä 18-24v 15 hlöä Triangelin vuoden 2012 aikana päättyneet kuntoutusjaksot (16) 1-1,5v 19 % 0-2 kk 31 % 7-12 kk 25 % 2-6 kk 25 % Triangelin asiakasperheistä kolmelle jatkettiin kuntoutusta kotiutumisen tukityönä varsinaisen perhekuntoutusjakson jälkeen. Viisi perhettä siirtyi vuoden 2012 aikana perhekuntoutuksen jälkeen itsenäisen asumisen harjoitteluun ensikodin omiin tukiasuntoihin. Aikuisasiakkaista

11 13 seitsemän oli perheiden isiä. Yhden vauvan kohdalla häntä hoiti isoäiti äidin rinnalla, kun äiti ei pystynyt ottamaan täysiaikaisesti vastuuta lapsestaan. 2.2 Helsingin ensikodin avopalvelut Vallilassa Baby blues avopalvelut Baby blues avopalvelut ovat toimineet Balanssi-yksikön yhteydessä erillisenä kokonaisuutena nyt reilun vuoden ajan. Rakenne on selkiyttänyt Baby blues käsitteen alla olevia palveluja, jotka vastaavat nyt entistä paremmin Ensi- ja turvakotien liiton muiden jäsenyhdistysten Baby blues -toimintaa. Baby blues avopalveluihin kuuluivat neuvontapuhelin, synnyttäjien tukihenkilötoiminta (doula) sekä kaikille perheille tarkoitetut uni-illat. Neuvontapuhelin päivysti kahtena päivänä viikossa kolmen tunnin ajan, ja uni-illat vakiintuivat pidettäviksi säännöllisesti noin kuukausittain. Neuvontapuhelimessa perheitä tuettiin keskusteluin ja ohjein löytämään ratkaisuja valvottavien vauvojen hoitoon ja siten helpottamaan perheiden tilanteita. Neuvontapuhelimen kautta ohjautui myös asiakkaita sekä ensikoti- että Rytmi blues jaksoille. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät konsultoivat edelleen runsaasti yksikön työntekijöitä kohtaamiensa perheiden ongelmiin liittyvissä kysymyksissä. Doula synnytystukihenkilötoiminta on tarkoitettu pääkaupunkiseudun synnyttäjille, jotka haluavat tukihenkilön mukaan synnytykseensä. Se on vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on lisätä synnyttäjien turvallisuuden tunnetta, joka takaa vauvalle ja perheelle mahdollisimman hyvän syntymäkokemuksen. Doula-toiminta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tukisuhteiden määrä lisäätyi vuoteen 2010 verrattuna noin 36 % ollen vuonna 2011 noin 70, ja sama määrä tukisuhteita toteutui myös v Vuoden aikana doulat ovat käyttäneet tukisuhteisiin aikaa yhteensä noin 1500 tuntia. Vapaaehtoisina toimivien doulien määrä on säilynyt viime vuosina suunnilleen samana. Doulia on hieman yli 30. Helsingin ensikodin doulatoiminta täytti toimintavuonna 20 vuotta. Vuosipäivää juhlittiin entisten ja nykyisten doulien kanssa. Perhekuntoutus Varvara Perhekuntoutus Varvaran palvelut on tarkoitettu vauvaa odottavalle tai alle 2-vuotiaan lapsen perheille, joissa arki ei suju, lapsi ei saa ikätasoaan vastaavaa hoitoa ja/tai jotka ovat tehostetun avohuollollisen tuen tarpeessa. Varvaraan voi hakeutua vanhemman masennuksen, uupumuksen, eriasteisten mielenterveyspulmien tai arjen toimimattomuuden vuoksi. Varvaran kuntoutus sopii myös psykiatrisen hoidon rinnalle ja/tai jatkoksi. Varvaraan asiakkaita ohjataan hyvin monipuolisesti eri tahojen kautta. Tämä on yksikön toiminnasta tiedottamiselle ja asiakasvirran tasaamiselle merkittävä haaste.

12 14 Varvaran aikuisasiakkaiden ikäjakauma 2012 (yht. 39) Tutustumisjaksolla olleiden asiakkaiden ikä ei tiedossa alle 18v 2 hlöä 18-24v 5 hlöä 40-44v; 2 hlöä 35-39v 4 hlöä 30-34v 6 hlöä 25-29v 9 hlöä Varvaran kuntoutusjaksolle ohjanneet tahot 2012 (34) Psykiatria laitos 3 % Psykiatria avo 16 % Neuvola 8 % Ensikoti 34 % Lastensuojelu 5 % Koti avopalveluilla 18 % Itse 13 % Koti ilman avopalv. 3 % Varvarassa aikuisten ja lasten ryhmätoiminnot, lasten kanssa tehtävä suora työ, keskustelu, havainnointi, mallittaminen ja ohjaaminen sekä yksilökohtainen perhetyö eri muotoineen nivoutuivat kokonaisuudeksi. Varvaran kuntoutuksen tavoite oli lapsen fyysisen ja psyykkisen kehityksen turvaaminen, lapsen ja vanhemman välisen suhteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä perheen hyvinvoinnin edistäminen. Varvaran palvelut käsittivät kolme erillistä suljettua ryhmää: kaksi päiväryhmää sekä Jälkkärin (eli ryhmän varsinaisen Varvara-kuntoutuksen lopettaneille, edelleen tukea tarvitseville perheille). Isä-vauvaryhmien toiminta vakiinnutettiin osaksi Varvaran toimintaa. Ryhmään sitoutuneiden isien määrä yllätti ja toi haasteita ryhmän ohjaamiseen ja siihen varattujen resurssien

13 15 riittävyyteen. Vuonna 2012 isäryhmät olivat täynnä ja osa isistä oli mukana myös perhekohtaisessa yksilötyössä. Varvaran toiminta on osa Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimaa alueellista päiväryhmätoimintaa, jonka toimintaan sisältyy noin viiden päivän mittaiset perhekuntoutuskurssit Sopukassa. Varvaran nykyiset ja entiset asiakkaat tulivat entistä innokkaammin mukaan vapaaehtoistoimintaan ja yhdistyksen kansalaistoiminnan kehittämissuunnitelman laatimiseen. 14 vapaaehtoista osallistui yhdistyksen kirpputorin järjestelyihin. VARVARAN PERHEKUNTOUTUS: Perhekuntoutus on tehostettua, intensiivistä ja korjaavaa kuntoutusta perheen rinnalla kulkien. Perhekuntoutus suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä koko perheen, lähettävän tahon sekä mahdollisten muiden hoitavien tahojen kanssa. Perheen kuntoutussuunnitelman toteutumista arvioidaan ja päivitetään koko prosessin ajan perheen tarpeiden mukaisesti. Terapeuttinen päiväryhmä: Kokoontuu kaksi kertaa viikossa, n. kuuden kuukauden ajan Vertaistuelliset lapsi-, äiti- ja vanhempainryhmät Suunnitelmallinen yksilötyö vanhemmille ja lapselle Jaksoon sisältyy intensiiviperhekuntoutuspäivät (3-5vrk) esim. kurssikeskus Sopukassa Isä-lapsi ryhmä: Kokoontuu kerran kuukaudessa On sisällöltään samankaltainen, mutta lyhytkestoisempi, kuin äiti-vauva ryhmä Jälkkäriryhmä: Kokoontuu kerran kuukaudessa On tarkoitettu Varvaran perhekuntoutuksen päättäneille asiakasperheille Varvaran ryhmäpäivät olivat strukturoituja ja toistuivat rakenteeltaan samankaltaisina. Aamupäivisin äiti-lapsipareille oli oma terapeuttinen toiminnallinen ryhmä. Näissä työskentelymenetelminä käytettiin mm. musiikkiterapiaa, ryhmämuotoista Theraplayhoitoa, leikki- ja laulutuokioita, kädentöitä ja yhdessä leikkimistä. Iltapäivisin kokoontui aikuisten suljettu ryhmä ja lapsilla oli samaan aikaan oma, lapsityöntekijän ohjaama ryhmä. Aikuisten terapeuttisissa ryhmissä käytettiin menetelminä mm. ryhmäkeskusteluja ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Psykodraamatyöskentely menetelmänä sekä erilaiset rentoutushoidot ovat vakiintuneet osaksi Varvaran kuntoutusta. Keskusteluryhmissä keskeisiä aiheita olivat mm. äitiys, vanhemmuus, sukupolvien ketjut ja mallit, naiseus sekä perheiden suhteet, toimivuus ja seksuaalisuus. Päiväryhmissä käytettiin säännöllisesti tapahtuvaa videointia äiti-vauvaparien keskinäisten vuorovaikutustilanteiden tutkimiseen ja kuntoutuksen suunnitteluun. Lapsikohtainen työ on vahva osa Varvaran työskentelyn kokonaisuutta vanhempien yksilö- ja perhetyön lisäksi.

14 16 Jälkkäriryhmässä kokeiltiin uutta rakennetta, jossa osa toiminnasta oli vain äideille ja osa äiti-lapsipareille. Ryhmätapaamisten lisäksi toteutettiin perhekohtaiset tapaamisia 1-2 kertaa kaudessa. Varvaran työskentelyssä säilytettiin edelleen mahdollisuus ITU (itsenäisen asumisen tukityö) työskentelyyn sekä kotiutumisen tukityöhön. Vallilan ensikodin ja Varvaran tuen portaat ENSIKODIN JA VARVARAN TUEN PORTAAT ITU asuminen ennen ensikotijaksoa ensikotipaikan odotuksen ajan lyhytkestoisesti. ITU asunnot sijaitsevat Ensikodin ja Varvaran välittömässä läheisyydessä ITU asuminen ennen Varvaran päiväryhmäjakson alkua lyhytkestoisesti ensikodin työnä. ENSIKOTIJAKSO Kanelissa, Triangelissa tai Balanssissa. Kesto 3-12 kk. ITU asuminen Varvaran päiväryhmäjakson kanssa samanaikaisesti. Kesto n.6 kk. Asuminen päättyy viimeistään ryhmäjakson päätyttyä. ITU asuminen ensikotijakson jälkeen. Kesto 3-12 kk. Itu asuminen voi jatkua useamman päiväryhmäjakson ajan. ITU asumisen päätyttyä kotikuntaan paluu ja kunnan palveluihin siirtyminen. Mahdollisuus kotiutumisen tukityöhön ensikodin ja Varvaran palveluissa.

15 17 Itsenäisen asumisen tukityö (ITU) ja kotiutumisen tukityö Vallilan kaikissa yksiköissä jatkettiin itsenäisen asumisen tukityötä (ITU) myös vuonna Työmallia kehitettiin edelleen. Työskentely on tarkoitettu perheille, jotka tarvitsevat tukiasumista tiiviimpää tukea, mutta hieman itsenäisempää kuin laitosasuminen. ITU-työ laajennettiin koskemaan myös Perhekuntoutus Varvaraa, jossa se käynnistettiin asiakasperheen tarpeista johtuen. Kotiutumisen tukityötä toteutettiin koko vuoden. Työllä mahdollistettiin tukityö ensikodilta pois muuttavalle asiakasperheelle heidän omaan kotiinsa. Tavoite oli, että asiakkaan hoitojatkumoon ei tule katkosta ja luottamuksellinen suhde omatyöntekijään mahdollistaa asiakkaalle vaikeidenkin asioiden käsittelemisen raskaassa muutosvaiheessa. Kokemukset kotiutumisen tukityöstä olivat hyviä. Haastavaa oli saada resurssit riittämään sekä kotiutumisen tukityöhön että laadukkaaseen työhön siinä yksikössä, josta omatyöntekijä irrotettiin kotiutumisen tukityöhön.

16 18 KOTIUTUMISEN TUKITYÖN MERKITYS VAUVALLE/LAPSELLE JA VANHEMMILLE Tukityön kokonaisuus suunnitellaan aina taisesti! Omatyöntekijä toimii perheen tukihenkilönä Omatyöntekijällä on arvokasta tietoa perheen vahvuuksista ja heikkouksista sekä perheelle sopivimmista ongelmien ratkaisukeinoista Omatyöntekijä saattelee perheen uuteen elämäntilanteeseen ja auttaa perhettä liittymään elinympäris- perhekohtöönsä Perheiden tukiverkostojen vähyys voi näkyä lapsessa hyvinkin nopeana voinnin heikkenemisenä vanhempien joutuessa liian suurteen haasteiden eteen ilman tukea Lapsi tarvitsee kontaktikykyisiä ihmisiä säilyttääkseen vitaalisuutensa Ensikodissa asuneiden perheiden lapset eivät välttämättä hae kotona vuorovaikutusta vanhempien jaksamattomuuden, sosiaalisten ongelmien, psyykkisen huonovointisuuden tai muiden ongelmien vuoksi Lasten avuntarve voi jäädä huomaamatta heidän tyytyväisyytensä ja helppohoitoisuutensa vuoksi, jolloin he jäävät vaille asianmukaista hoitoa Lapsen avuntarpeen huomioiminen voi tapahtua myös liian myöhään tukiverkoston ja siten myös kontrollin puuttumisesta johtuen

17 19 KOTIUTUMISEN TUKITYÖN MERKITYS KOTIKUNNAN TYÖNTEKIJÄLLE Ensikodin omatyöntekijä siirtää saattaen perheen kotikunnan palveluihin uuden työntekijän työparina Ensikodin työntekijä siirtää arvokasta tietoa asiakasperheen kanssa työskentelystä ja ongelmien ratkaisemisesta uudelle työntekijälle yhteistyössä asiakkaan kanssa Yhteisillä kotikäynneillä tuetaan perhettä säilyttämään ensikodilla opittu säännöllisyys ja ennakoitavuus vauvan arjessa Vauvan entuudestaan tunteva työntekijä havaitsee nopeasti muutokset lapsen voinnissa ja pystyy reagoimaan niihin Kotiutumisen tukityöllä pyritään turvaamaan keskeytyksettä vauvan hyvä, ensikodilla alkanut, kasvu ja kehitys. 3. PIDÄ KIINNI -HOITOJÄRJESTELMÄN YKSIKÖT Helsingin ensikotiyhdistyksellä on kaksi päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ympärivuorokautista yksikköä (ensikotia) ja kaksi avopalveluyksikköä. Oulunkylän ensikoti (1990) ja avopalveluyksikkö Pesä (1997) sijaitsevat Helsingissä, Ensikoti Helmiina (2003) ja avopalveluyksikkö Esmiina (2003) Espoossa. Helsingin ensikotiyhdistyksen päihdekuntoutukseen erikoistuneet palvelut ovat osa Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmää. Hoitojärjestelmä koostuu päihdeongelmien kuntoutukseen erikoistuneista ensikodeista ja avopalveluyksiköistä, joita ylläpitävät ensi- ja turvakotiyhdistykset. Oulunkylän ensikoti ja avopalveluyksikkö Pesä liittyivät Pidä kiinni - hoitojärjestelmään vuoden 2012 alusta. Pidä kiinni hoitojärjestelmään kuuluvat yksiköt saivat Ensi- ja turvakotien liiton kautta Pidä kiinni hoitojärjestelmälle osoitettua avustusta, joka vuonna 2012 tuli osittain Raha-automaattiyhdistykseltä ja osittain valtiolta. RAY:n tuki on mahdollistanut raskaudenaikaisen kuntoutuksen ensikodissa kolmen kuukauden ajalta. Kunnille kuntoutus on ollut tältä ajalta maksutonta edellyttäen, että kunta on myöntänyt maksusitoumuksen kuntoutukselle tämän jälkeen. Helsingin ensikoti ry:n päihdekuntoutukseen erikoistuneiden palveluiden perustehtävänä on Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tavoitteiden mukaisesti ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana, tukea toimivan vuorovaikutuksen syntymistä äidin ja vauvan välille sekä edistää vauvaikäisten lasten tervettä kehitystä perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Lisäksi yksiköiden tavoitteena on olla

18 20 mukana kehittämässä hoitojärjestelmää, päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisätietoa Pidä kiinni hoitojärjestelmästä: Yksiköiden työryhmät kävivät vuoden aikana Pidä kiinni hoitojärjestelmän toteuttaman reflektiivisen työotteen koulutuksen. Koulutuksen ansiosta reflektiivisyyden tiedostaminen ja sen tietoinen käyttäminen asiakastyössä lisääntyi työryhmissä. Reflektiivisellä työotteella painotetaan yksilön kykyä pohtia omia tunteitaan ja niiden vaikutusta muihin ihmisiin sekä kykyä pohtia ja tavoittaa toisen ihmisen käyttäytymisen ja toiminnan alla oleva tunnetila ja kokemus. Vanhemmuudessa tämä tarkoittaa kykyä ajatella ja pohtia vauvaa omana, erillisenä persoonanaan. Tällainen kyky helpottaa myönteisiä vuorovaikutuskokemuksia ja turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä lapsen ja vanhemman välille. Koulutus antoi hyviä eväitä syventää vuorovaikutustyöskentelyä asiakasperheiden kanssa. PIDÄ KIINNI HOITOJÄRJESTELMÄN TUEN PORTAAT Mahdollinen avo- tai katkaisuhoitojakso ennen ensikotiin tuloa Asiakkaan kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että hoitopaikasta toiseen siirtyminen tehdään pitkäjänteisesti ja asiakasta tukien. Ensikotipaikkaa voi joutua jonottamaan. Turvallisella hoidolla voidaan auttaa vanhempia motivoitumaan kuntoutukseen ja ehkäistä sikiövaurioita ENSIKOTIJAKSO Ensikodissa/ Esikossa (*) Kesto 3-12 kk. Perheellä on hyvä olla asunto, jota voi käyttää kuntoutukseen liittyvissä kotiharjoitteluissa (*)Esikko on OEK:n erillinen tiiviin tuen asumisharjoitteluyksikkö, jossa edelleen osallistutaan OEK:n kuntoutukseen Avokuntoutuksen jatkaminen esim. avopalveluyksiköissä. Voi yhdistää ITUasumiseen Kesto 3 kk kunnes lapsi 3 v Tutkimusten mukaan parhaimman tuloksen päihdekuntoutuksessa saa, kun sitoutuu pitkään kuntoutukseen. Erityisen päihdekuntoutuk sen tarpeen vähetessä kotikuntaan paluu ja kunnan palveluihin siirtyminen. Mahdollisuus kotiutumisen tukityöhön: esim. Vertaistuki, Isovanhempien ryhmän tuki 3.1 Päihdeongelmiin erikoistuneet Oulunkylän ensikoti ja ensikoti Helmiina Oulunkylän ensikoti ja ensikoti Helmiina ovat viisipaikkaisia kuntoutusyksiköitä päihdeongelmaisille raskaana oleville tai synnyttäneille äideille ja heidän lapsilleen. Molemmassa ensikodissa on yksi kuntoutuspaikka joka on tarkoitettu kahden vanhemman perheille. Isät voivat myös osallistua kuntoutukseen avopalveluasiakkaina. He voivat olla suunnitellusti mukana päivisin, osallistua perhettä koskeviin neuvotteluihin ja yöpyä sovitusti ensikodissa.

19 21 Työskentely ensikodeissa tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Ensikodeissa toimitaan yhteisökuntoutuksen periaatteella, johon sisältyy mm. säännölliset yhteisökokoukset, erilaiset keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät sekä jaettu vastuu arjen askareista. Jokainen vanhempi-vauva pari saa kuntoutusjakson alkaessa omat lähityöntekijänsä. Äidin ja isän lähityöntekijä paneutuu vanhempien kanssa heidän elämäntilanteensa hahmottamiseen ja uudenlaisen elämän oppimisen ja harjoittelun tukemiseen. Lapsen lähityöntekijä toimii lapsen äänenä ja tukee vanhemmuutta kuntoutusjakson aikana. Vuorovaikutusta vanhempien ja vauvan välillä tutkitaan videoinnin avulla. Kuntoutusjakson aikana perheen kokonaistilanne kartoitetaan ja laaditaan perhekohtainen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä perheen verkoston kanssa. Kuntoutusjaksoon kuuluvat keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät, päihdeseulat, yksilöja perhekeskustelut sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen havainnoiminen ja tukeminen sekä perheen kuntoutussuunnitelmaan perustuvat kotiharjoittelut ja jatkohoidon järjestäminen. Oulunkylän ensikoti Oulunkylän ensikodissa oli vuoden aikana kuntoutuksessa 16 perhettä. Viidessä perheessä oli myös mies mukana kuntoutuksessa. Oulunkylän ensikoti oli lähes koko vuoden täynnä ja vapautuvia paikkoja joutui jonottamaan, mistä johtuen raskaana olleet naiset pääsivät kuntoutukseen vain juuri ennen lapsen syntymää tai vasta synnytyksen jälkeen. Paikkoja kysyttiin erityisen paljon Helsingin ympäristökunnista. Kuntoutukseen tullessaan äidit olivat iältään vuotiaita. Painopistealueena oli erityisen vaativien asiakkaiden kuntoutuksen sekä heidän turvallisen kotiutumisen kehittäminen yhdessä asiakkaiden ja heidän verkostojensa kanssa. Yhteisökuntoutuksessa kannustettiin antamaan ja ottamaan vastaan vertaistukea sekä erityisissä yhteisökuntoutuksen ryhmissä, että arkipäiväisessä olemisessa vauvan kanssa. Käytännössä tämä näkyi yhteisön hyvänä ilmapiirinä, vahvana sitoutumisena kuntoutukseen ja vähäisinä retkahtamisina. Keskimääräinen kuntoutusaika oli 7,2 kk ja suuri osa asiakkaista halusi perustella lastensuojelulle, miksi yli puolen vuoden kuntoutus on tarpeellinen. Pitempään kuntoutuksessa olleet asiakkaat osallistuivat uusien asiakkaiden perehdytykseen. Kuntoutuksen loppuvaiheeseen tarkoitetulla tiiviin tuen asumisharjoittelujaksolla oli yksi perhe.

20 22 Oulunkylän aikuisasiakkaiden ikäjakauma 2012 (yht. 21) 45-49v 1 hlöä 30-34v 5 hlöä 18-24v 6 hlöä 25-29v 9 hlöä Lapsen pitämistä mielessä, tarpeiden huomaamista ja lapsen puolesta puhumista korostettiin yhteisön arkisessa kanssakäymisessä. Arki-iltoina toteutettiin säännöllisesti lasten leikkihetkiä, joissa vanhemmat osallistuvat lapsensa kanssa ohjattuun leikkiin. Vuoden aikana pidettiin noin 90 leikkihetkeä. Asiakkaita motivoitiin ottamaan uudelleen yhteys niihin sukulaisiin tai tuttaviin, joilla ei ole päihdeongelmia ja jotka voivat toimia asiakkaan tukena. Perheiden tukiverkostoon kuuluvia tärkeitä ihmisiä kutsuttiin myös tutustumaan ensikodin toimintaan ja osallistumaan juhliin. Isovanhempien vertaisryhmä kokoontui tukeakseen toisiaan ja kuntoutuvia lapsiaan. Yhdistyksemme päihdeyksiköiden kuntoutuksessaan edenneille asiakkaille oli oma vertaisryhmä. Asiakasperheet osallistuivat yhdistyksen kansalaistoiminnan suunnitteluun sekä yhdistyksemme kirpputoritoimintaan. Oulunkylän vuoden 2012 aikana päättyneet jaksot (24 kpl) 1-1,5v 8 % 1-3 vrk 8 % 7-12 kk 21 % vrk 17 % vrk 4 % 2-6 kk 42 %

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Arvot, yhteisöllisyys

Arvot, yhteisöllisyys Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2009 Arvot, yhteisöllisyys yy Lievestuoreen Setlementti ry 200 00 2009 SETLEMENTIN TOIMINTA TUKEE IHMISEN HYVÄÄ ELÄMÄÄ 201 00 Setlementin toiminta tukee ihmisen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot