1 Toimintaohjelman tavoitteet Terveystarkastukset Määräaikaiset terveystarkastukset Laajat terveystarkastukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Toimintaohjelman tavoitteet... 3 2 Terveystarkastukset... 4 2.1 Määräaikaiset terveystarkastukset... 4 2.2 Laajat terveystarkastukset... 4 2."

Transkriptio

1 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille

2 1 Toimintaohjelman tavoitteet Terveystarkastukset Määräaikaiset terveystarkastukset Laajat terveystarkastukset Muut terveystarkastukset Toiminnan sisältö Perhesuunnittelu- ja seksuaalineuvonta Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Ehkäisevä suun terveydenhuolto Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Asevelvollisten kutsuntatarkastukset Aikuisneuvola Ikäihmisten neuvola Diabetesneuvola Työttömien terveystarkastukset Kotisairaanhoito Muut lakisääteiset neuvolassa toteutettavat palvelut Terveysneuvonta Seuranta Liite 2. Lastenneuvolan käynnit Liite 3. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastukset Liite 4. Ehkäisevä suun terveydenhuolto Liite 5. Lomakkeet

3 3 1 Toimintaohjelman tavoitteet Tavoitteiden lähtökohtana on uusittu terveydenhuoltolaki 1326/2010 ja sen 23 nojalla annettu valtioneuvoston asetus 338/2011 (edellinen asetus 380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta sekä terveydenhuoltolain 13, 20 ja 25, koskien aikuisten ja iäkkäiden terveydenhuolto palveluja. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetuksen tavoitteena on taata riittävät, yhtenäiset ja alueellisesti tasavertaiset palvelut, vahvistaa terveyden edistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. Uuden lain mukaan terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia tulee järjestää myös opiskeluja työterveydenhuollon ulkopuolelle jääville sekä aikuisille ja ikäihmisille. Kunnan terveydenhuollosta vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja sivistystoimen kanssa. Toimintaohjelma tukee osaltaan kunnan lastensuojeluohjelmaa ja liitetään osaksi lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Kunnan tehtävänä on huolehtia tarvittava tiedottaminen kuntalaisille. Kunnan on myös työnantajana huolehdittava resursoinnista, jotta asetuksen edellyttämä toiminta voi toteutua. Asetus edellyttää vastuuhenkilön nimeämisen toimintaohjelman kehittämiseen, koordinointiin ja seurantaan. Terveystarkastusten lisäksi sekä neuvolatoiminnassa, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on vanhemmilla ja oppilailla mahdollisuus ottaa terveydenhoitajaan yhteyttä oma-aloitteisesti omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Suun terveydenhuollossa asetuksella yhtenäistetään määräaikaistarkastusten toteuttamista sekä tuetaan ehkäisevään toimintaan lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa. Asetuksessa painotetaan myös ensimmäistä lastaan odottavan perheen suun terveydenhuoltoa. Väestön ikääntyessä ja ikärakenteen muuttuessa tulee suunnittelussa paneutua myös rakenteiden tarkasteluun ja tarvittaessa niiden muuttamiseen.

4 4 2 Terveystarkastukset Palveluja järjestettäessä terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Käytännössä terveysneuvonta kuuluu olennaisena osana jokaiseen terveystarkastukseen. Lähtökohtana on terveyskäsitys, johon sisältyy aina myös mielenterveys. Vastaavasti terveyden edistämiseen sisältyy aina myös mielenterveyden edistäminen. Neuvolatoiminnassa sekä opiskelija- ja terveydenhuollossa kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan yhteensovittamiseen erilaisissa nivelvaiheissa, kuten lapsen ja perheen siirtyessä äitiysneuvolasta lastenneuvolan palvelujen piiriin, lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja edelleen opiskeluterveydenhuoltoon. Toiminnan järjestämisessä otetaan huomioon lapsen, nuoren ja koko perheen oikeus osallistua ja saada tukea. Palveluja järjestettäessä kiinnitetään huomiota myös kehitysympäristöihin, joita ovat koti, varhaiskasvatuksen ympäristöt, koulu, myös virtuaalinen maailma. Kehitysympäristöllä tarkoitetaan kaikkia niitä yhteisöjä, joissa lapsi ja nuori kasvaa ja kehittyy. Tärkeimpänä näistä lapselle ja nuorelle on oma perhe. Palvelujen tehtävänä on osaltaan tukea kehitysympäristöjä. 2.1 Määräaikaiset terveystarkastukset Määräaikaisiin terveystarkastuksiin kutsutaan ennalta määritelty ikä- tai vuosiluokka. Tarkastukseen sisältyy fyysisen kasvun ja terveydentilan, suun terveyden, psykososiaalisen ja neurologisen kehityksen, kommunikoinnin, puheen ja kielen sekä aistien kehityksen seuranta. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisen kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua terveyttä vaarantaviin tekijöihin. Terveystarkastuksiin osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikille tarkastusten piiriin kuuluville tarjotaan mahdollisuus osallistua terveystarkastuksiin. Asetuksen mukaan terveydenhoitajan tai lääkärin tule pyrkiä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarve. Tuen tarvetta selvitetään ottamalla yhteyttä perheeseen ja tarvittaessa käydään kotikäynnillä. 2.2 Laajat terveystarkastukset Osa terveystarkastuksista tehdään laajoina terveystarkastuksina. Niissä terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa odottavan naisen, lapsen tai nuoren terveyden lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia. Tämä on moniammatillista yhteistyötä, joka vaatii etukäteistä yhteissuunnittelua ja arviointia, mutta se ei edellytä asiakkaan tapaamista samaan aikaan. Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös hyvinvointiarvion pyytäminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa lapsesta vastaavalta ammattihenkilöltä. Huoltajan kirjallisella suostumuksella päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunta antaa arvion alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa tai opettaja arvion oppilaan selviytymisestä koulussa.

5 5 2.3 Muut terveystarkastukset Mikäli määräaikaisissa terveystarkastuksissa ilmenee erityistä seurannan tai tuen tarvetta, niin lasta odottavalle perheelle, lapselle tai nuorelle järjestetään mahdollisuus lisätarkastuksiin. Tällaisia tilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi kehitykseen, koulunkäyntiin tai ammatinvalintaan vaikuttavat sairaudet. 3 Toiminnan sisältö Inarin kunnassa äitiysneuvola toimii terveyskeskuksen tiloissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toteutetaan kouluilla. Kunnan sivupisteissä, Inarissa ja Sevettijärvellä terveydenhoitajat tekevät lasten- koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä aikuis- ja ikäihmisten neuvolatoimintaa. Nellimissä toimii lasten-, aikuis- ja ikäihmisten neuvola. Terveydenhoitajat työskentelevät useammalla osa-alueella oman vastuualueensa mukaisesti, myös kotisairaanhoito sisältyy tähän toimintaan. Sevettijärven terveydenhoitaja tekee myös kotisairaanhoitoa Norjan Neidenin alueella. Suun terveydenhuolto toimii hammashuollon tiloissa terveyskeskuksessa ja Inarissa. 3.1 Perhesuunnittelu- ja seksuaalineuvonta Seksuaalineuvontaa integroidaan kaikkiin terveyspalveluihin. Alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta sisällytetään terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Neuvonta raskaudenehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat terveystiedon opetuksen ohella keskeisessä asemassa nuoren seksuaalikasvatuksessa. Terveydenhoitajat tekevät seksuaaliterveysneuvonnan osalta tiiviisti yhteistyötä koulujen opettajien kanssa. Erityisen tärkeä ryhmä on puberteettia lähestyvät nuoret, joiden luonnolliseen kehitykseen kuuluu seksuaalisen kiinnostuksen herääminen, parisuhteiden luominen sekä parisuhteiden ja sosiaalisten verkostojen muuttuminen. Nuoret ovat aktiivisia tiedon hakijoita ja tässä vaiheessa heille tarjotaan nettiosoitteita hyvistä seksuaaliterveyden tietolähteistä. Ehkäisyn tarpeessa olevat sekä nuoret, että aikuiset ohjataan ehkäisyneuvolaan, jossa terveydenhoitaja ja lääkäri yhteistyössä päättävät sopivasta ehkäisystä. Ensimmäistä ehkäisyään aloittaville annetaan aloituspakkaukset veloituksetta. Perhesuunnittelu- ja seksuaalineuvonta on keskitetty äitiysneuvolan terveydenhoitajalle, mutta kaikki terveydenhoitajat antavat neuvontaa oman toimenkuvan mukaisesti. 3.2 Äitiysneuvola Äitiysneuvolassa lasta odottava perhe käy keskimäärin 17 kertaa (Liite 1), joista kolme kertaa lääkärin vastaanotolla. Tarvittaessa äidit käyvät myös LKS:n äitiyspoliklinikalla. Raskauteen liittyvissä seulontatutkimuksissa äidit käyvät kaksi kertaa raskauden aikana, tutkimukset ovat vapaaehtoisia ja ne tehdään Lapin keskussairaalassa. Yhdistelmäseula tehdään raskausviikolla ja rakenneultraäänitutkimus noin raskausviikolla. Äitiysneuvola järjestää perheille synnytysvalmennusta.

6 6 Kotikäyntejä tehdään synnytyksen jälkeen 1-2 kertaa ja tarvittaessa useamminkin. Noin kolmen viikon ikäisenä lapsi siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä synnytyksen jälkeen äidiltä otetaan myös jälkitarkastusnäytteet äitiysneuvolan terveydenhoitajan toimesta sekä varataan lääkäriaika jälkitarkastusta varten. Laajoja terveystarkastuksia on käytännössä tehty jo useiden vuosien ajan ja jatkuvat edelleen uuden asetuksen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että äidin ja sikiön terveydentilan lisäksi selvitetään koko perheen hyvinvointia haastattelemalla sekä tehostetaan yhteistyötä perheen kanssa. Asetuksen mukaan terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin toimesta. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden ammattihenkilöiden esim. fysioterapeutin, psykologin, puheterapeutin ja valistushammashoitajan kanssa. Kaikki äidit saavat äitiysneuvolassa kirjallisen ohjeen hakeutumisesta suun terveydenhuollon tarkastukseen. Äitiysneuvolassa selvitetään äidin ammatti, työtehtävät ja työterveyspalvelujen saatavuus. Jos raskaana olevalla äidillä ei ole työterveyshuoltoa, on haitalliset tekijät työssä selvitettävä ja annettava tarvittavaa ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi neuvotaan työn ja perheen elämän yhteensovittamista, henkisen hyvinvoinnin edistämistä ja väkivallan ehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvolan toimesta aloitetaan varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen kotikäynnit, tavoitteena käydä perheen luona ennen ja jälkeen lapsen syntymän. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja antaa esitteen raskauden viime kolmanneksen aikana, jolloin perhe voi sopia lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa kotikäynnistä ennen synnytystä. 3.3 Lastenneuvola Varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen kotikäynnit eli Vavu aloitetaan ennen lapsen syntymää ja haastattelu pyritään järjestämään kotikäyntinä siten, että molemmat vanhemmat ovat kotona. Yhteisen keskustelun tavoitteena on edistää lapsen ja vanhempien välisen varhaisen vuorovaikutuksen myönteistä sujumista. Keskustelu auttaa lastenneuvolan terveydenhoitajaa tutustumaan alueellaan syntyvien vauvojen vanhempiin jo odotusaikana, jotta yhteistyö vauvan synnyttyä lähtisi mahdollisimman mukavasti käyntiin. Lastenneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäyntejä 2-3 viikon ikäisen lapsen luona 1-2 kertaa tarpeen mukaan. Määräaikaisia tarkastuksia tehdään lastenneuvolassa 1 kk alkaen 17 kertaa (Liite 2), tarvittaessa useamminkin. Lastenneuvolassa perhe käy lapsen ensimmäisen vuoden aikana kahdeksan kertaa, joista kolme lääkärin vastaanotolla (Liite 2). Yli vuoden ikäinen lapsi käy perheensä kanssa neuvolassa vähintään 7 kertaa. Lisäksi ennen kouluikää lapsi käy kaksi kertaa neuvolalääkärin vastaanotolla. Päivähoidon kanssa tehdään yhteistyötä lapsen tullessa neuvolaan mm. siten, että kaikille päivähoidossa oleville lapsille tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, joka tarkistetaan säännöllisesti ja toimitetaan vanhempien luvalla myös neuvolaan ennen 1,5- ja 4 -vuotistarkastusta. Lapsen kasvu ja kehitys on ensimmäisen vuoden aikana nopeaa. Kehityksen seuranta vaatii riittävää käyntitiheyttä, jotta kasvun häiriöt ja tiettyinä herkkyyskausina

7 7 saavutettavien taitojen kehitysviiveet voidaan ajoissa havaita. Oppimisen ongelmiin viittaavat kehityspiirteet ja riskitekijät tulee tunnistaa varhain, jotta voidaan järjestää oikeaoppinen tuki lapsen arkiympäristöön ja tarvittaessa varhaista kuntoutusta ennen kouluun menoa. Lapsen kehityksen seurannan ja mahdollisten kehitysviiveiden havaitsemisen lisäksi riittävän tiheätä neuvolaseurantaa tarvitaan vanhempien ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen muodostumisen tukemista ja mahdollisten ongelmien havainnointia varten. Varhaisen vuorovaikutuksen on todettu ennustavan lapsen myöhempää kehitystä ja hyvinvointia. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan lapsen terveydentilan lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia. Terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarve pyritään selvittämään. 3.4 Kouluterveydenhuolto Ennen kouluun tutustumispäivää kouluterveydenhoitaja käy lastenneuvolassa keskustelemassa ja hakemassa tiedot kouluun tulevista lapsista. Kouluterveydenhuollossa koulunsa aloittaville lapsille tehdään laaja terveystarkastus. Ivalossa terveydenhoitaja tarkastaa lapset kesän aikana, Inarissa ja Sevettijärvellä elo-syyskuussa. Lääkärintarkastus tehdään syksyllä koulujen alettua. Koululaisten määräaikaiset terveystarkastukset tehdään vuosittain. Laaja terveystarkastus tehdään ensimmäisen luokan lisäksi viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Koulunsa aloittaville lapsille tehdään terveystarkastus kesän aikana, Inarin ja Sevettijärven koululaiset tarkastetaan elo-syyskuussa. Lääkärintarkastus tehdään syksyllä koulujen alettua. Terveyskeskus tekee vuosittain sopimuksen optikon ja silmälääkärin kanssa, jotka suorittavat koululaisten tarkemmat näön tutkimukset tarvittaessa. Jos koululainen on yli 8- vuotias, lähetetään hänet ensin optikon tarkastukseen näön huononnuttua tai muiden näköön liittyvien ongelmien ilmaannuttua. Optikko lähettää palautteen, josta ilmenee tutkimuksen tulos ja se, onko tarvetta silmälääkärin tutkimukseen. Alle 8-vuotiaat otetaan suoraan silmälääkäriin. Kurkku- nenä- ja korvatautien erikoislääkärin tutkimuksiin lähetetään tarvittaessa LKS:aan. Puheterapeutille hakeudutaan yleensä neuvolaiässä, mutta tarvittaessa terveydenhoitajan lähetteellä pääsee myöhemminkin. Fysioterapeutin tutkimukseen ohjataan terveydenhoitajan lähetteellä, esim. ryhti- tai liikuntaongelmissa. Mielenterveysongelmissa oppilas ohjataan mielenterveys- ja perheneuvolaan. Terveydenhoitaja osallistuu kouluilla järjestettäviin vanhempainiltoihin, jossa hän kertoo oppilaille tehtävistä terveystarkastuksista ja muista ajankohtaisista asioista. Oppilaan vanhempien kirjallisella tai suullisella luvalla käsitellään huolta aiheuttaneita asioita Ivalon yläasteella oppilashuoltoryhmässä, joka kokoontuu viikottain, Inarin ala- ja yläasteen oppilashuoltoryhmissä, jotka kokoontuvat vähintään kaksi kertaa lukukaudessa ja muilla kouluilla opettajien kanssa. Uutena asiana tulee suunniteltavaksi laajoista terveystarkastuksista tehtävä yhteenveto, jota asetuksen mukaan on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei sisällä

8 8 henkilötietoja. Koulutoimen järjestämänä tehdään valtakunnallinen kouluterveyskysely joka toinen vuosi. Siihen osallistuvat peruskoulun 8 ja 9 luokkalaiset. Kyselystä saadaan myös kuntakohtainen erittely, jonka tuloksia tarkastellaan oppilashuoltoryhmissä. 3.5 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajan tarkastuksia tehdään vuosittain ja lääkärin tarkastuksia 1-2 kertaa opiskelun aikana. Toisen opiskeluvuoden aikana tehdään laaja terveystarkastus, johon sisältyy terveydenhoitajan tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastus. Poikien lääkärintarkastukseen sisältyy kutsuntatarkastus. Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijalle annetaan terveysneuvonnassa ohjeet työsuojelun perusteista. Opiskelijaa neuvotaan, miten vaaroja voidaan tunnistaa sekä arvioida ja hallita riskejä. Neuvonnassa korostetaan opiskelijan omaa toimintaa fyysisen ja psyykkisen ylikuormittumisen ehkäisyssä, päihteiden käytön yhteyttä terveyteen ja turvallisuuteen sekä ravinnon ja liikunnan merkitystä hyvinvoinnille. Ammatillisessa oppilaitoksessa määräaikaiset terveystarkastukset noudattelevat samaa linjaa lukion kanssa. Terveydenhuolto on tärkeä osa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Inarin kunnassa oman haasteensa opiskelijaterveydenhuoltoon tuo erilaisista kulttuureista tulevat opiskelijat sekä oppilasasuntola, jolloin nuori on usein ensimmäistä kertaa asumassa oman kodin ulkopuolella. Ammatilliseen oppilaitokseen hakeutuu suhteessa enemmän oppilaita, joilla on ollut aiemmin erilaisia oppimisvaikeuksia kuin lukioon hakeutuvilla, mikä tulee huomioida myös opiskeluterveydenhuollossa. Opiskelijan terveystarkastukseen kuuluu terveydenhoitajan tarkastuksen lisäksi kirjallinen kysely alkoholinkäytöstä ja tarvittaessa mielialakysely (BDI-testi). Aikuiskoulutuksessa opiskeleville annetaan mahdollisuus terveystarkastukseen, jos kurssi kestää yli neljä kuukautta tai tähtää ammattitutkintoon. Alle neljän kuukauden kurssilaisille ei terveystarkastusta kunnallisen terveydenhuollon toimesta tehdä. Myös lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat osallistuvat valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn, joka tehdään joka toinen vuosi. 3.6 Ehkäisevä suun terveydenhuolto Lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoitteena on turvata lapselle hyvä suun terveys mahdollisimman varhain. Toimintamallilla luodaan perusta suun terveydelle huomioiden yksilölliset tarpeet suun terveyden edistämisessä ja suusairauksien ehkäisyssä. Ensimmäistä lastaan odottava perhe ohjataan neuvolasta hammashuoltoon terveysneuvontakäynnille (kirjallinen ohje), jossa valistushammashoitaja arvioi odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Samalla vanhemmille annetaan tietoa siitä, miten he voivat omalla käyttäytymisellään edistää lapsen suun pysymistä terveenä.

9 9 Suun terveystarkastukset aloitetaan puolen vuoden iässä. Valistushammashoitaja varaa ajan ja lähettää kutsut tarkastuksiin. 6-vuotiaille kutsu lähetetään joko kotiin tai esikoulun kautta. Ennen kouluikää luodaan lapselle valmiudet omahoidon toteuttamiselle suun terveyden ylläpitämiseksi. Perheille tiedotetaan keskeisistä suun terveyteen vaikuttavista tekijöistä mm. karieksen tarttuvasta luonteesta, ravinto- ja ruokailutottumuksista, puhdistuksesta, fluorista ja xylitolista. Perheille korostetaan opittujen tapojen ja tottumusten vaikutuksista lapsen suun terveyteen. Alakoululaisten suun terveydenhuollon tavoitteena on pitää suu terveenä yli hampaiden vaihduntavaiheen. Neuvonnalla vahvistetaan ennen kouluikää luotuja tapoja huolehtia suun terveydestä, erityisesti otetaan huomioon yksilölliset tarpeet ja kehitysvaiheet. Lasta ja perhettä tuetaan ottamaan vastuuta suun terveydestä ja ymmärtämään sen vaikutus osana yleisterveyttä. Yläkoululaisten kanssa jatketaan ja syvennetään tietojen ja taitojen antamista yksilölliset tarpeet ja kehitysvaiheet huomioon ottaen. Neuvonnalla korostetaan oman vastuun ottamista suun terveydestä sekä ohjataan nuorta huomioimaan suun terveys osana yleisterveyttä. Samalla annetaan tietoa tupakan, nuuskan ja päihteiden vaikutuksesta suun terveyteen. Suun terveydenhuollon henkilöstö tekee yhteistyötä koulujen ja muiden nuorten elämään liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Peruskoululaisten kutsu suun terveystarkastuksiin lähetetään koulun kautta. Opiskelijalle tulee järjestää kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelun tarve. Ohjauksessa korostetaan tupakoinnin, makeiden ja happamien juomien, runsaan makean käytön sekä puhdistuksen laiminlyönnin vaikutusta suun terveyteen. Terveysneuvonta kohdistuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä. Opiskelijoiden hammashuoltoon ohjaus tapahtuu opiskelijaterveydenhuollosta vastaavan terveydenhoitajan terveystarkastuksen yhteydessä. Erityisryhmään kuuluvat kehitysvammaiset, joille on järjestetty säännölliset käynnit valistushammashoitajalla noin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa heidät ohjataan hammaslääkärille. Yli 18-vuotiaat pääsevät ajanvarauksella valistushammashoitajan tarkastukseen ja terveysneuvontaan, josta heidät tarvittaessa ohjataan hammaslääkärille. Ikäihmisten tarkastuksia suoritetaan sekä kotona asuville, että laitoshoidossa oleville kahden vuoden välein, jossa annetaan samalla yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa sekä ohjataan tarvittaessa hammaslääkärille tai hammasteknikolle. Vuodeosaston pitkäaikaispotilaille tehdään kerran vuodessa hammashoidollisia käyntejä (esim. suun puhdistus), joiden yhteydessä tarkistetaan suun hoito-ohjeet. Henkilökunnalle pyritään pitämään valistustilaisuus kerran vuodessa ja pyydettäessä vuodeosastolla käydään muulloinkin. Suun terveydenhuollon toiminnassa noudatetaan Inarin kunnassa käytössä olevaa suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevän hoidon suunnitelmaa. Hammashuollon ikäryhmäkäynneistä ja tavoitteista on selvitys liitteenä (Liite 4). 3.7 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Kouluterveydenhuollon tavoitteena on terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä oppimisympäristö, jossa on huomioitu fyysisten työolojen kuten sisäilman laadun,

10 10 sisä- ja ulkotilojen tapaturmavaarat, kalusteiden, sosiaalitilojen säilytystilojen ja koulun siivouksen asianmukainen taso. Koulutyön ergonomiseen tarkastukseen ja arvioon voidaan hyödyntää fysioterapian ammattilaista. Kouluterveydenhuollossa on tarpeen tehdä yhteistyötä ruokapalvelun henkilöstön ja muiden kouluyhteisön toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että koululaisilla ja opiskelijoilla on mahdollisuus terveelliseen kouluateriaan ja terveellisiin välipaloihin koulupäivän aikana ja mahdollisuus käyttää vettä janojuomana. Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus tehdään yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Terveysvalvonnan johtajalla on vastuu tarkastuksen suorittamisesta, mikä toimitetaan yhdessä eri asianosaisten kanssa. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain. 3.8 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta tarpeenmukainen tuki voidaan järjestää viiveettä. Varhaisessa vaiheessa auttaminen on yleensä helpompaa ja varhaisella tuella voidaan lievittää terveyserojen syventymistä ja ehkäistä osaltaan syrjäytymistä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos lapsessa, nuoressa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Tilanteet, joissa lapsi, nuori tai perhe voi tarvita erityistä tukea, ovat hyvin moninaisia. Työntekijän huolen herääminen voi olla niistä ensimmäinen vihje. Erityisen tuen järjestämisestä laaditaan suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Huoltajien mielipiteiden ja tarpeiden huomioiminen on tärkeä lapsen, nuoren tai koko perheen tukitoimia suunniteltaessa ja järjestettäessä. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä eri toimijoiden, kuten päivähoidon, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. 3.9 Asevelvollisten kutsuntatarkastukset Kutsuntaikäisten nuorten ennakkotarkastukset suoritetaan lakisääteisesti vuosittain opiskeluterveydenhuollossa toisen vuoden opiskelijoille ja terveyskeskuksessa muille nuorille. Kutsuntatarkastuksia tehdään niille nuorille, jotka täyttävät kyseisen kalenterivuoden aikana 18 vuotta tai ovat saaneet edellisinä vuosina palvelukseen astumisesta lykkäystä jonkin syyn vuoksi. Vapaaehtoisesti varusmiespalvelukseen pyrkivät naiset ja miehet hakeutuvat omatoimisesti lääkärintarkastukseen. Kutsun saanut nuori tuo mukanaan puolustusvoimilta saamansa esitietolomakkeen täytettynä sekä mahdolliset erikoislääkärin lausunnot. Kutsuntatarkastuksessa nuorelle

11 11 suoritetaan haastattelut, seulontatutkimukset, mieliala- ja päihteidenkäyttökysely sekä tarvittavat kliiniset perustutkimukset ja lisäksi hänelle annetaan terveysneuvontaa. Tarvittaessa nuori ohjataan jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksissa täytetään lääkärinlausunto terveydentilasta, mikä lähetetään sotilaspiiriin Aikuisneuvola Aikuisneuvolatyö sisältää laaja-alaista terveysneuvontaa ja hoidontarpeen arvioimista terveydenhoitajien vastaanottokäynneillä ja puhelinneuvonnassa sekä kotisairaanhoidon käynneillä. Aikuisneuvolan tavoitteena on edistää aikuisten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä sairauksia. Aikuisneuvolassa annetaan ravitsemusneuvontaa heikentyneeseen sokerinsietoon ja ylipaino-ongelmiin sekä elintapaohjausta ravitsemukseen, liikuntaan, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. Lisäksi neuvolaan voi varata ajan verenpaineenmittaukseen ja erilaiseen elintapaneuvontaan joko lääkärin lähetteellä tai oma-aloitteisesti. Aikuisten terveyden edistämistyötä toteutetaan voimassa olevien lakien ja käypä-hoito-suositusten mukaisesti. Elintapaohjausneuvontaa tehdään henkilökohtaisten käyntien yhteydessä ja lisäksi pyritään järjestetään esim. painonhallintaryhmiä tietyin väliajoin. Neuvolatoimintaan liittyy myös tartuntatautien ennaltaehkäisyyn liittyvää neuvonta sekä rokotusneuvonta ja erilaisten rokotusten toteutus. Rokotusyhdyshenkilöksi on nimetty terveydenhoitaja Ikäihmisten neuvola Ikäihmisten neuvolapalvelujen tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään sekä turvata kaikille tasavertaiset palvelut kunnassa ja ennaltaehkäistä sairauksia. Ikäihmisten terveyttä edistetään terveysneuvonnalla terveyskeskuksessa ja kotikäynneillä. Ikäihmisille suunnatussa neuvolatoiminnassa tuetaan erityisesti kotona asumisen mahdollisuutta. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tarjotaan vuosittain kaikille 75-vuotta täyttäville henkilöille. Kotikäynnillä terveydenhoitaja selvittää asiakkaan terveydentilan haastattelemalla, havainnoimalla ja mittaamalla. Haastattelun avulla kartoitetaan taustatiedot, selviytyminen päivittäisistä toiminnoista (liikkuminen, asioiminen, kotihoidon/yksityisen avun tarve), koettu terveydentila (oireet, sairaudet, lääkkeet, gynekologiset asiat, eturauhasasiat, hampaat, kuulo, näkö, muisti, läheis- ja sukulaiskontaktit ja harrastukset), tavat ja tottumukset (ravitsemustottumukset, lepo, liikunta, tupakka ja alkoholi). Lisäksi asiakkaalle annetaan ohjausta kotona pärjäämisen edistämiseksi. Ikäihmisten neuvolatoimintaa pyritään kehittämään siten, että kaikilla ikäihmisillä olisi tietoa neuvolapalveluista ja he kävisivät määräajoin terveystarkastuksissa. Aikuisille ja ikäihmisille tarkoitettu, ilman ajanvarausta toimiva terveydenhoitajan vastaanotto toimii joka kk:n 1. maanantai klo 8-10 Ivalon neuvolassa ja terveystaloilla Inarissa ja Sevettijärvellä. Ikäihmisten palveluopas on ikäihmisille ja heidän läheisilleen suunnattu opas, josta löytyy kunnan alueelta saatavat palvelut, tuet, korvaukset ym. ajankohtaista tietoa. Opas jaetaan postitse määräajoin kaikille yli 65-vuotiaille kuntalaisille.

12 Diabetesneuvola Diabetesneuvonta on osa aikuisneuvolaa, jota tekevät kaikki terveydenhoitajat. Diabeteksen hoito ja seuranta on keskitetty yhdelle terveydenhoitajalle, mutta muutkin terveydenhoitajat tekevät ammattitaitonsa mukaisesti diabeteksen hoidon seurantaa. Diabetesneuvolassa hoidetaan tyypin I, tyypin II ja heikentyneen sokeritason asiakkaita. Tavoitteena on asiakkaan hyvä elämänlaatu ja verensokerin pitäminen mahdollisimman lähelle normaalitasoa. Asiakkaat huomioidaan yksilöllisesti ikä ja sairauden vaihe/vakavuus huomioon ottaen. Ennaltaehkäisy sisältää hoidossa terveyden edistämisen ja terveysviestinnän ja tavoitteena on ehkäistä diabeetikon lisäsairauksia, vähentää sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen vaaraa, ehkäistä silmänpohja-, munuais-, ja hermomuutoksia. Diabeetikoiden määräaikaistarkastuksia tehdään 4-6 kk välein sekä tarvittaessa. Käynnin sisältöön kuuluu verensokerien omaseurantavihkon tarkastelu, tarvittaessa lääkityksen ohjaaminen, tarkistaminen eli ns. omasäädön ohjaaminen, pistospaikkojen tarkistaminen, jalkojen ym. voinnin tarkistus, elämäntapaohjaus (ravinto, rasvat, tupakka, liikunta). Lisäksi tarkistetaan, että asiakas on silmänpohjakuvauslistalla ja käynyt vuositarkastuksissa sekä huolehditaan asianmukaiset lähetteet seuraaville käynneille. Tutkimukset: paastosokeri, GHbA1c, RR ja paino, BMI ja vyötärönympäryksen mittaaminen. Vuosikontrolleissa seurataan myös tarpeen mukaan rasva-arvoja sekä muita perussairauteen liittyviä laboratorioarvoja. Myös polikliininen insuliinihoidon aloitus ja hoitotarvikkeiden jakelu kuuluvat diabeteshoitajan toimenkuvaan. Lisäksi diabeteshoitaja toimii muun hoitohenkilökunnan kouluttajana Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastuksia suoritetaan aikuisneuvolassa TE-toimiston lähetteellä. Tarkastus sisältää terveydenhoitajan haastattelun ja tarkastuksen, laboratoriokokeet sekä tarvittaessa lääkärin tarkastuksen. Lisäksi työttömillä on mahdollisuus hakeutua terveystarkastukseen neuvolaan tarvitessaan tukea ja ohjausta terveellisten elämäntapojen noudattamiseen, painonhallintaan, pitkäaikaissairauden hoitoon tai halutessaan muutosta ja tukea oman elämänsä hallinnassa Kotisairaanhoito Inarin kunnassa kotisairaanhoidosta vastaavat väestövastuisessa työssä olevat terveydenhoitajat yhdessä kotipalvelun kanssa. Kukin terveydenhoitaja vastaa omasta aluejaon mukaisesta alueesta. Kotisairaanhoidon käyntejä tehdään palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti, jossa on huomioitu asiakkaan yksilöllinen tarkastusten ja hoidon tarve. Kotisairaanhoito on hyvin kokonaisvaltaista toimintaa. Tarkastusten ja hoitotoimenpiteiden lisäksi otetaan usein laboratoriokokeita ja avustetaan erilaisissa tehtävissä. Terveydenhoitajat tekevät myös palveluohjausta ja auttavat erilaisten hakukaavakkeiden, kuten Kelan, asuntotoimen, sosiaalitoimen ja kuntoutuksen hakemusten tekemisessä. Terveydenhoitajat tekevät tiivistä yhteistyötä omaisten, eri viranomaisten, seurakunnan ja muiden yhteistyötahojen

13 13 kanssa. Kotisairaanhoidon palveluihin kuuluu myös erilaisten tarvikkeiden jakelu mm. vaipat ja katetrit. Lääkärin määräyksestä tarvikkeita jaetaan veloituksetta, jos tarve kestää yli 3 kk. Lääkärin vastaanotolla avustaminen ja laboratorionäytteiden ottaminen sekä tutkiminen ovat myös osa sivupisteiden toimintaa. Näytteitä otetaan ja lähetetään edelleen terveyskeskuksen laboratorioon tai tutkitaan paikan päällä, varsinkin Inarissa tehdään paljon INR-tutkimuksia, sokeriseurantaa ja virtsatutkimuksia Muut lakisääteiset neuvolassa toteutettavat palvelut Valtioneuvoston asetuksen 339/2011 mukaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisia seulontoja ovat: 1) rintasyöpäseulonta vuotiaille naisille kuukauden välein; 2) kohdun kaulaosan syövän seulonta vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Inarin kunnassa rintasyöpäseulonnat laajenevat seulontaohjelman mukaisesti siten, että maksuttoman seulontakuvauksen piirissä on koko ryhmä vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2011 seulontakutsun saavat vuosina 1947, 1949, 1951, 1953, 1955, 1957, 1959 ja 1961 syntyneet. Maksullisena kuvaukseen pääsevät vuosina 1943 ja 1945 syntyneet. Seulonta perustuu mammografiaan eli rinnoista otettaviin röntgenkuviin. Mammografian avulla pyritään löytämään piilevässä vaiheessa oleva syöpäkasvain usein oireettomalta naiselta. Tavoitteena on rintasyövästä aiheutuvien kuolemien vähentäminen. Kohdunkaulasyövän seulontatutkimukseen kutsutaan 25, 40, 50, 55 ja 60-vuotiaat naiset. Irtosolunäytteen avulla kohdunkaulan syövän esiasteet voidaan todeta hyvissä ajoin ennen varsinaisen syövän kehittymistä, jolloin parantava hoito voidaan toteuttaa pienellä toimenpiteellä. Kaikista syöpätaudeista kohdunkaulan syöpä onkin parhaiten estettävissä. 4 Terveysneuvonta Terveysneuvonnalla tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöstön toimintaa, jossa lasten, nuorten ja heidän kehitysympäristöjensä hyvinvointia tuetaan suunnitelmallisesti terveyslähtöisellä vuorovaikutuksella ja viestinnällä yksilö-, ryhmä- ja väestötasolla. Terveysneuvontaa on toteutettava yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mukaisesti yhteistyössä yksilön perheen kanssa siten, että se tukee tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta terveydestä. Terveysneuvonta tukee ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti lapsen, nuoren ja hänen perheensä terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Vanhempien kanssa keskustellaan ja heille annetaan tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja kehitystä edistävistä kasvatustavoista, hoidosta ja huolenpidosta. Mielenterveyden terve perusta syntyy kokemuksista kuulua hyväksyttynä toisten ihmisten yhteyteen. Syrjään jäämisen kokemus synnyttää masennusta ja altistaa mielenterveysongelmille. Ihminen kehittyy omaksi persoonakseen ja sosiaaliseksi yhteisön jäseneksi niiden ihmissuhdekokemusten kautta, joita hänen arjessaan on. Terveysneuvonnassa tulee korostaa riittävän unen, levon ja vapaa-ajan merkitystä terveyden toimintakyvyn kannalta. Lapsen ja nuoren tärkeimpiin kehitysympyröihin

14 14 kuuluvien kodin ja asuinympäristön, koulun sekä harrasteympäristön lisäksi median ja vertaisryhmien merkitys on lisääntynyt. Terveysneuvonnassa tulee ottaa aktiivisesti esiin tietotekniikka ja median hyödyt ja haitat. Suosituksen mukaan lapsen täytettyä kaksi vuotta vanhempien kanssa keskustellaan median käytöstä lapsen näkökulmasta. Jatkossa aihe otetaan keskusteluun lapsen ja nuoren ikä huomioiden. Lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa perheitä ohjataan huomioimaan lasten kotija lähiympäristön turvallisuus. Erityisesti terveydelle haitallisen henkisen tai fyysisen kuormittumisen ehkäisemiseen tulee kiinnittää huomiota. Neuvola-aikaisella tehostetulla ja varhaisella ravitsemusneuvonnalla ja seurannalla saadaan myönteisiä vaikutuksia lasten painonkehitykseen ja perheen ravitsemustottumusten muodostumiseen. Ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen on kasvava kansanterveydellinen ongelma myös lapsilla ja nuorilla. Ylipaino voi lisätä merkittävästi diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Ravitsemusneuvonta tukee terveellisiä elintapoja, edistää terveyttä ja ehkäisee sairauksia. Ravitsemusneuvonnan sisällön pohjana ovat kansalliset suositukset. Myös liikunta pohjautuu kansallisiin suosituksiin. Lapsuudessa ja nuoruudessa liikunta tukee tervettä kasvua ja kehitystä sekä fyysistä kuntoa. Liikunnalla on keskeinen rooli useiden kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Inarin kunnassa toimii terveyden edistämisen työryhmä, johon kuuluvat johtava lääkäri, avohoidon johtaja, terveydenhoitaja, joka toimii terveyden edistämisen yhdyshenkilönä, vastaava hammaslääkäri, sosiaalityön johtaja, liikuntasihteeri, ruokapalvelujohtaja, terveysvalvonnan johtaja ja kunnanhallituksen edustaja. Työryhmä on asettanut teemat tuleville vuosille: 2011 Tupakointi, 2012 Päihteet, 2013 Hyvä terveys, 2014 Mielen hyvinvointi, 2015 Terveellinen ympäristö. 5 Seuranta Asetuksen mukaisesti toimintaohjelmaan on nimettävä vastuuhenkilöt, jotka vastaavat toiminnan kehittämisestä ja seurannasta kokonaisuutena. Terveydenhuollosta vastaa johtava lääkäri. Toimintaohjelmassa korostuu ennaltaehkäisyn merkitys, joka selkeästi liittyy hoitotyön vastuualueeseen ja tästä vastaavat avohoidon johtaja ja terveydenhoitajat. Toimintaohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Ohjelman mukaisen toiminnan toteutuminen on jokaisen ammattihenkilön vastuulla oman tehtäväkuvansa mukaisesti. Esimiehet vastaavat toiminnan johtamisesta ja resursoinnista. Toimintaohjelma käsitellään Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja sitä päivitetään tarvittaessa. Aluehallintovirastot AVI sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvovat asetuksen toimeenpanoa kunnissa ja kuntayhtymissä.

15 15 Liitteet 1. Raskauden seurantakäynnit 2. Lasten neuvolakäynnit 3. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastukset 4. Ehkäisevä suun terveydenhuolto 5. Kirjallisuus 6. Lomakkeet Liite 1. Raskauden seurantakäynnit Terveydenhoitaja = TH, Lääkäri = LL rask vk TH 8-10 Laaja Tutkimukset RR, paino, Hb, Veriryhmä ja vastaaineseula, kardiolipiini, HBsAg, HIV, U- gluk, U-Prot, U-bakt, syke 9vk:n jälkeen Trisomia-seula LL Laaja Gynekologinen tutkimus, UÄ raskauden toteamiseksi ja keston määrittämiseksi LKS Sikiöseulontatutkimukset TH RR, paino, Hb, U-gluk, U-prot, sikiön sydämen syke, lasketun ajan tarkistus TH RR, paino, Hb, U-gluk, U-prot, sikiön sydämen syke, sikiön liikkeet uudelleen synnyttäjiltä rakenne UÄ TH Perustutkimukset, Hb Veriryhmä, vastaaineseula (Rh negatiivisilta) Sf mittaukset, sikiön liikkeet ensisynnyttäjiltä. Todistus raskaudesta Kelalle ja työnantajalle. Sokerirasitus tarvittaessa Keskustelun aiheet Raskauden perheelle tuomat fyys. psyyk. ja sosiaaliset muutokset. Huomioidaan äidin työ ja sen mahdollisesti aiheuttamat ongelmat. Terveysneuvonta: erityisesti ravitsemus, tupakka ja päihteet, parisuhde ja seksuaalisuus raskauden aikana, lantionpohjalihakset. Annetaan informaatio sikiöseulonnoista, myös kirjallisena, AUDITkaavake täytetään. toivotaan isä mukaan neuvolakäynneille. Ohjataan perhe suuhygienistille. Lantionpohjalihakset Terveysneuvonta: erityisesti liikunta, lepo, parisuhde ja seksuaalisuus, mieliala. Tukiverkko raskauden aikana ja sen jälkeen. Vanhempien synnytyspelot. Terveysneuvonta: erityisesti parisuhde, jaksaminen kotona ja työssä. Vanhemmuuteen valmistautuminen, suun terveydenhoidosta muistutetaan Terveysneuvonta: erityisesti ravitsemus, liikunta ja seksuaalisuus. Informaatiota perhevalmennuksesta, BCG-rokote arvionti, informaatiota sosiaalietuuksista (Kela) LL Perustutkimukset kohdunsuun tila Selviytyminen työssä. Pre eklamsia oireet TH 30 Perustutkimukset Perhevalmennus paikkakunnalla. Annetaan esite VAVU:sta TH 32 Perustutkimukset Terveysneuvonta: Imetys ja imetyksen merkitys, ihokontaktin merkitys, isän tärkeys äidille ja lapselle, isyyden merkitys miehelle ja mahdollisesta ennenaikaisesta synnytyksestä. Keskustelu loppuraskauden seksuaalielämästä Arviointi käynnin tarpeesta Sype:n poliklinikalla ja lähete tarvittaessa. TH 34 Perustutkimukset, sikiön tarjonta Terveysneuvonta: erityisesti synnytys ja siihen liittyvät tuntemukset, vauvan tarvikkeet, liikenneturva (odottavan äidin ja vauvan) LL Perustutkimukset, kohdunsuun tila, sikiön Terveysneuvonta: Vanhempien synnytyspelot, synnytyssairaalan tarjonta, painoarvio, synnytystavan arvio, käytännöt kivunlievityksestä erityisesti ensisynnyttäjille Hb, veriryhmävasta-aineseula tarvittaessa. TH 37 Perustutkimukset, sikiön tarjonta Terveysneuvonta: erityisesti synnytystä ennakoivat merkit TH 38 Perustutkimukset, sikiön tarjonta Terveysneuvonta: TH 39 Perustutkimukset, sikiön tarjonta valmentautuminen vauvan syntymiseen, isän rooli,, TH 40 Perustutkimukset, sikiön tarjonta synnytykseen liittyviä kysymyksiä, TH 41 Perustutkimukset, sikiön tarjonta, liiketarkkailu, lapsiveden määrän arviointi, lähete synnytyssairaalaan yliaikaisuuden seurantaa varten TH TH Lää Heti pp 5-12 vk vanhempia askarruttavat kysymykset, Aika synnytyksen jälkeen, vanhemmuus, isyysloma, masennus, tukiverkko 1-2 kotikäyntiä, kliininen tutkimus Vauvanhoito, imetys, vanhemmuuteen liittyvät asiat (parisuhde ja seksuaalisuus), mielialat, Terveysneuvonta: erityisesti ravitsemus, lepo ja liikunta (lantionpohja), hygienia, informaatio jälkitarkastuksesta Annetaan D-vitamiini tipat, jotka aloitetaan 2 vk ikäisenä Jälkitarkastus, gynekologinen tutkimus, Hb, U-gluk, U-prot, U-bakt, La. Kelan todistus jälkitarkastuksesta Terveysneuvonta: erityisesti ravitsemus, liikunta ja levon mahdollistaminen, imetys, vanhempien jaksaminen, oma aika, isän työ, parisuhde. Seksuaalisuus ja raskauden ehkäisy

16 16 Liite 2. Lastenneuvolan käynnit Terveydenhoitaja = TH, Lääkäri = LL Ikä Tutkimukset Keskustelun aiheet 2-3 vk TH Kotikäynnillä silmät napa ja iho Tuetaan rintaruokinnassa, arjen sujumisesta 1 kk TH Pituus, paino, pään ympärys, heijasteet, aistit, iho, napa, vauvan käsittely, äidin ja vauvan välinen vuorovaikutus 4-6 vk TH + LL Pituus, paino, pään ympärys, heijasteet Lääkäri tarkastaa vauvan Rotavirusrokote 6vk 2 kk ikäisenä VANE-Psy testi 3 kk TH Pituus, paino, pään ympärys, heijasteet, aistit, iho, napa, vauvan käsittely, vanhempien ja vauvan välinen vuorovaikutus Rokotukset: Dtap-IPV-Hib, PCV ja rotavirus 4 kk TH + LL Laaja Pituus, paino, pään ympärys, heijasteet, aistit, iho, napa, vauvan käsittely, vanhempien ja vauvan välinen vuorovaikutus Erityishuomio motoriseen ja kielelliseen kehitykseen Lääkäri tarkastaa vauvan VANE-Psy testi 5 kk TH Pituus, paino, pään ympärys, heijasteet, aistit, iho Rokotukset: Dtap-IPV-Hib, PCV ja rotavirus 6 kk TH Pituus, paino, pään ympärys, heijasteet, aistit, iho ja kuulo 8 kk TH + LL Pituus paino päänympärys, aistit, näkö kuulo. Erityishuomio motoriseen kehitykseen Lääkäri tarkastaa vauvan VANE-Psy testi 10 kk TH Pituus, paino, pään ympärys, Hb Erityishuomio motoriseen kehitykseen ja ruokavalioon mm. D-vitamiini ja maitotuotteet 1 v TH Pituus, paino, pään ympärys ja kuulo Rokotukset: Dtap-IPV-Hib, PCV ja MPR (asetus voimassa v 2011 loppuun) 1 v 3kk TH Pituus, paino, pään ympärys 1,5 v TH +LL Laaja Kävely, puheen kehitys, motorinen kehitys Pituus, paino, pään ympärys. Erityishuomio motoriseen- ja puheen kehitykseen sekä vanhemmuuden ja perheen valmiuksiin sekä lapsen iän mukaiseen oman tahdon kehittymiseen. Lääkäri tarkastaa vauvan, VANE-Psy testi 2 v TH Pituus, paino, pään ympärys ja kuulo. Erityishuomio kielelliseen, motoriseen ja sosiaaliseen kehitykseen 3 v TH Pituus, paino, näkö ja kuulo Lene-testi 4 v TH + LL Laaja Pituus, paino, näkö, kuulo, Hb ja Lene.testi. Päivähoidon palaute Eirtyishuomio vanhemmuuden ja perheen valmiuksiin. Lene-testi Rokotukset: Dtap-IPV 5 v TH Pituus, paino, näkö, kuulo, RR ja Lene-testi Motoristen taitojen valmius esim, pyöräily, hiihto pallottelu ja luistelu 6 v TH Pituus, paino, näkö, kuulo, RR ja Lene-testi Rokotukset: MPR Tuetaan rintaruokinnassa, keskustellaan levon tarpeesta, vanhempien välisestä suhteesta äidin hormonitoiminnasta ja tiedotetaan kerhoista Tuetaan rintaruokinnassa, keskustellaan levon tarpeesta ja vanhempien välisestä suhteesta Kasvun ja kehityksen seuranta. Kuumeisen lapsen hoito-ohjeet Kasvun ja kehityksen seuranta, keskustellaan levon tarpeesta, ravitsemuksesta, sisarusten suhtautumisesta vauvaan ja vanhempien välisestä suhteesta Motorisen kehityksen edistämiseksi ohjataan tarvittaessa fysioterapeutin vastaanotolle Ohjataan vanhempien ryhmiin esim. MML, srk, liikuntatoimi. Kasvun ja kehityksen seuranta, keskustellaan ruokavalion laajentamisesta Kasvun ja kehityksen seuranta, puheenkehityksen seuranta. Keskustellaan ruokavaliosta ja ruokailusta, tapaturmien ehkäisystä sekä vuorokausirytmistä. Kerrotaan hammashoitolasta tulevasta kutsusta valistushammashoitajalle Kasvun ja kehityksen seuranta, keskustellaan tapaturmien ehkäisystä ja kemikaalien vaaroista, yölevottomuudesta ja yösyötöstä. Varmistetaan joko hammashoitolassa on käyty. Keskustellaan ravitsemuksesta, levon tarpeesta, mahdollisesta päivähoidon aloittamisesta ja vanhemman työhön paluusta sekä pallottelun, laulujen ja lorujen merkityksestä kehitykseen Kasvun kehityksen seuranta, keskustellaan tapaturmien ehkäisystä Kasvun ja kehityksen seuranta, kannustetaan omatoimisuuteen esim. syöminen Keskustellaan leikki-ikäisen ravitsemuksesta, levon tarpeesta, siisteyskasvatuksesta ja lapsen itsenäistymisestä sekä perheen jaksamisesta. Tarvittaessa pyydetään perhetyöntekijän kotikäyntiä Keskustellaan leikki-ikäisen ravitsemuksesta, levon tarpeesta, siisteyskasvatuksesta ja uhmaiästä Keskustellaan leikki-ikäisen ravitsemuksesta, levon tarpeesta, hygieniasta ja tapaturmien ehkäisystä. puheen kehitys, tarvittaessa yhteys puheterapeuttiin. Keskustellaan leikki-ikäisen ravitsemuksesta, levon tarpeesta, hygieniasta ja tapaturmien ehkäisystä myös liikenteessä. Kiinnitetään huomiota lapsen ja perheen psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen Keskustellaan leikki-ikäisen ravitsemuksesta, levon tarpeesta, hygieniasta, mahdollisesta yökastelusta ja tapaturmien ehkäisystä sekä mahdollisesta puheterapian tarpeesta Keskustellaan esikoululaisen ravitsemuksesta, levon tarpeesta, hygieniasta ja tapaturmien ehkäisystä myös liikenteessä. sekä esikoulun aloittamisesta

17 17 Liite 3. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastukset Terveydenhoitaja = TH, Lääkäri = LL Luok Tutkimukset Keskustelun aiheet ka 1 lk TH + LL TH: kouluunlähtötarkastus, ruumiinrakenne, Luodaan pohja yhteistyölle koululaisen ja vanhempien Laaja pituus, paino, näkö, kuulo, puheen selkeys- ja kanssa. Keskustellaan koulun aloittamisesta, nukkumaan äänteet, hampaat. Tarvittaessa Hb, virtsa ja menoajoista ja ruokailusta. RR. Tarkistetaan rokotukset, tarkastellaan Käydään läpi terveystietoja oppilaasta -lomake. kouluvalmiusasioita, opettajaa kuullaan ennen Tarvittaessa todistus erikoisruokavaliosta. lääkärin tarkastusta Lääkäri tarkastaa koululaisen koulussa ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. 2 lk TH Paino, pituus, ryhti, ja näkö Keskustellaan terveydentilasta, ruokailusta, levosta, liikunnasta ja hyvistä tavoista ja kouluviihtyvyydestä 3 lk TH Paino, pituus, ryhti, näkö ja kuulokäyrä sekä Keskustellaan terveydentilasta, harrastuksista, levosta, ryhtitarkastus, mikä kirjataan liikunnasta, kaverisuhteista, koulumenestyksestä ja - ryhtitutkimuskaavakkeelle viihtyvyydestä 4 lk TH Paino, pituus, ryhti ja näkö, tarvittaessa muut kontrollit 5 lk TH + LL Laaja Paino, pituus, näkö, kuulo, RR, pulssi ja Hb Lääkäri tarkastaa koululaisen koulussa ja ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin 6 lk TH Kasvun arviointi, ryhti, rakenne ja puberteetin arviointi Keskustellaan terveydentilasta, harrastuksista, ravinnosta, liikunnasta, levosta sekä koulumenestyksestä ja viihtyvyydestä Oppilas palauttaa vanhempien kanssa täytetyn haastattelukaavakkeen, jonka pohjalta keskustellaan esiin tulevista asioista Keskustellaan terveystottumuksista, liikunnasta, harrastuksista, omaehtoisesta terveydenhoidosta koulumenestyksestä ja viihtyvyydestä sekä kaverisuhteista 7 lk TH Paino, pituus ja näkö Keskustellaan ihmissuhteeni koulussa ja vapa-ajalla - kaavakkeen pohjalta esiin tulevat asiat ja kannustetaan omatoimisuuteen omasta terveydestä huolehtimisessa. Muut keskusteluaiheet: terveystottumukset (uni, syöminen, liikunta ja harrastukset), tupakka, alkoholi, seurustelu, ehkäisy ja riskitekijät 8 lk TH + LL Laaja 9 lk TH Paino, pituus ja näkö Tarvittavat kontrollit Rokotuskortti Paino, pituus, näkö, värinäkö, kuulo Hb, RR ja pulssi. dtap-rokotus Lääkäri tarkastaa koululaisen koulussa ja tekee arvioinnin erityisistä tarpeista ja mahdollisista tukitoimista ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Nuorison terveystodistus (voimassa 5v) ja rokotuskortti sekä tarvittaessa Tietoja oppilaan terveydentilasta ammatinvalinnan ohjausta varten. Keskustellaan ruokavaliosta, levosta, liikunnasta, päihteistä, ihmissuhteista, seurustelusta ja raskauden ehkäisystä. Koulumenestyksestä ja -viihtyvyydestä, jatkokoulutuksesta ja ammatinvalinnasta Keskustellaan ruokavaliosta, levosta, liikunnasta, päihteistä, ihmissuhteista, seurustelusta, raskauden ehkäisystä ja jatko-opinnoista Lukio ja ammattiopisto Luokka Tutkimukset Keskustelun aiheet 1 vuosi TH(+LL) Lukiossa terveyskysely- ja Ihmissuhteeni Keskustellaan opinnoista, huolista, ystävistä, perheestä, koulussa ja vapaa-aikana- kaavakkeet, seurustelusta ja ehkäisyn tarpeesta. pituus ja paino sekä tarvittaessa muita Suun terveystarkastus-ohjaus tutkimuksia Lisäksi ammatillisessa oppilaitoksessa kiinnitetään Kutsuntatarkastukset vuotialle sekä lääkärintarkastus erityisopetuksessa olevan huomiota ergonomiaan sekä tarkistetaan rokotukset ja annetaan tarvittaessa tehosteet. tai jolla on tarpeen terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen tulevan opiskelualan tai ammatin vuoksi. SAAK:ssa terveystarkastuksen esitiedot- ja 10 kysymystä-kaavakkeet, paino, pituus ja tarvittaessa RR ja Hb. 2 vuosi TH+LL Pituus, paino, näkö, kuulo, Hb, RR Lääkäri tarkastaa opiskelijan. Poikien kutsuntatarkastukset. Kirjoittaa uuden Nuorison terveystodistuksen 3 vuosi TH Tarvittavat tutkimukset esim, kuulo, näkö ja RR Keskustellaan mahdollisista ongelmista opiskelussa ja terveysasioista Keskustellaan opintojen päättymisestä ja mahdollisista työllistymismahdollisuuksista

18 18 Liite 4. Ehkäisevä suun terveydenhuolto Valistushammashoitaja = VHH, Suuhygienisti = SHG, Hammaslääkäri = HML Ikäryhä Toteuttaja Tavoittee ja toimenpiteet Erityisesti huomioitavaaa Ensimmäistä VHH Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan lastaan ja hoidon tarpeen arvioi valistushammashoitaja odottava haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. perhe Annetaan hoito-ohjeet Terveydenhoitaja antaa informaatiota ja kirjallisen tiedotteen valistushammashoitajalla käynnistä Ohjataan hammaslääkärin hoitoon tarpeen mukaan 0,5 v VHH Valistushammashoitaja lähettää kutsun ja varaa ajan suun terveystarkastukseen, jossa huoltajalla on mahdollisuus keskustella lapsen suun terveyteen liittyvistä asioista 1v ja 2v VHH Havainnoidaan hampaiden puhkeaminen sekä koko purentaelimen kehittyminen Vanhempien suu kunnossa Perheillä tieto keskeisistä suun terveyteen vaikuttavista tekijöistä: - karieksen tarttuva luonne - ravinto ja ruokailutottumukset - puhdistus, fluori ja xylitoli - perheissä tiedostetaan opittujen tapojen ja tottumusten vaikutukset lapsen suun terveyteen - mallikäyttäytyminen - imemisen vaikutus lapsen purentaelimen kehittymiselle Terveyttä edistävien ruokailu ja hygieniatottumusten muodostuminen sekä perheen tapojen vaikutus lapsen suun terveyteen, kotiin hammasharja ja fluoritablettipurkki Tutin ja pullon käytöstä pyritään eroon noin vuoden iässä Imettämisestä luopuminen Tarvittaessa sylkitutkimus 3v ja 4 v VHH Maitohampaiden terveenä pysyminen Etu- ja sivualueen ristipurentojen toteaminen ja ehkäisy 5v ja 6 v VHH Ensimmäiset pysyvät hampaat alkavat puhkeamaan suuhun Tarvittaessa kuutosten pinnoitukset Ala-aste HML Kaikki oppilaat kutsutaan suun terveystarkastukseen ensimmäisellä ja viidennellä luokalla. Riskipotilaat kutsutaan yksilöllisen tarpeen mukaan (toteuttaja, VHH tai HML) Pyritään pitämään suun terveyden edistämisen tunti 1- ja 6- luokkalaisille 1. luokka HML Suun terveystarkastuksessa huomioidaan: - pysyvien hampaiden puhkeaminen - purennan kehittyminen - tarkastusväli määritellään yksilöllisesti Ravinto ja hygieniatavat Huomioitava lapset, joilla on todettu yleissairaus ja joilla on käytössä lääkitys sekä toistuvat infektiosairaudet Lapsi tarvitsee edelleen vanhempien apua erityisesti puhkeavien kuutosten puhdistuksessa Keskustellaan tupakan vaikutuksesta suun terveyteen Hoidon piiriin pyritään saamaan koko ikäryhmä eli myös ne joita ei ole aikaisemmin tuotu hammashoitoon. Omahoidon korostaminen 5. luokka HML VHH Yläaste 8. luokka HML VHH Toinen aste kerran opiskeluaikana HML SHG Suun terveystarkastuksessa huomioidaan toinen vaihduntavaihe Yksilöllinen terveysneuvonta Kaikki oppilaat kutsutaan suun terveystarkastukseen kahdeksannella luokalla. Muuten seurataan yksilöllistä kutsujärjestelmää. Valistushammashoitaja tekee terveystarkastuksen 7 ja 9 luokkalaisille sekä pitää suun terveyden edistämisen tunnin Suun terveystarkastuksessa huomioidaan erityisesti helposti reikiintyvät puhkeamassa olevat hampaat Yksilöllinen terveysneuvonta Suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelun tarve: - hampaiden reikiintyminen - kiinnityskudosten sairaudet - viisaudenhampaiden puhkeamiseen liittyvät ongelmat - stressin seurauksena syntyneet purentavaivat - syömishäiriöihin liittyvät hammasmuutokset Opiskeluterveyden huollosta vastaava terveydenhoitaja antaa opiskelijalle kirjallisen ohjeen suun terveystarkastukseen hakeutumisesta Ruokailu ja makean käyttö Suun pudistustavat, erityisesti puhkeavat seiskat Huomioidaan xylitolituotteiden käyttö Oman vastuun ottaminen suun terveydestä Tupakka/nuuska Runsas makean käyttö, energiajuomat Napostelutyyppinen ruokailutapa Riittämätön suun puhdistus, hammaslangan käyttö Ksylitolin käyttö. Kannustetaan oman vastuun ottamiseen suun hoidossa Suun puhdistuksen laiminlyönti Makeiden ja happamien juomien runsas käyttö Makeisten runsas käyttö Tupakointi Suun terveysneuvonta kohdistuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelun käytöstä

19 19 Liite 5. Lomakkeet VAVU ennen synnytystä s VAVU lapsen syntymän jälkeen s VANE-PSY 1½, 4, 8 ja 18 kk ikäisille s Lene 2½-3, 4, 5, 6 vuotiaille s Lumiukko testi s. 47 Terveystietoa oppilaasta s Kysely 5-luokan oppilaan terveydentilasta s. 50 Terveyskysely 8 luokkalaisille 2. vuoden opiskelijoille s Ihmissuhteeni koulussa ja vapaa-aikana s. 53 Opiskeluterveydenhuolto terveystarkastuksen esitiedot s Terveystarkastuslomake työttömille s Ikäihmisten ehkäisevät kotikäynnit s BDI-testi, Masennusopas s.10 s henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä s. 70 Nuorten päihdemittari s AUDIT -lomake s MMSE-testilomake s. 77

20 20

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Wiitaunionin lasten ja nuorten terveydenedistämisen toimintaohjelma vuosille 2013-2015

Wiitaunionin lasten ja nuorten terveydenedistämisen toimintaohjelma vuosille 2013-2015 Wiitaunionin lasten ja nuorten terveydenedistämisen toimintaohjelma vuosille 2013-2015 SISÄLTÖ 1. TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET...2 2. TERVEYSTARKASTUKSET...3 2.1. Lasten ja nuorten määräaikaiset terveystarkastukset...3

Lisätiedot

Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma

Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2013-2015 SISÄLTÖ 1. TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma

Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Terveydenedistämisen, neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2013-2015 SISÄLTÖ 1. TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET...2

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus A.n tarkastus ennen koulun aloittamista kesällä: Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään: tarkentaa tietoja keskustelun avulla. Terveyskeskustelu:

Lisätiedot

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011 Sosiaali- ja terveysosasto Terveyskeskus KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET 1 9 luokat Suunnitelma v.2009-2011 KEVÄT 2010 Satu Pulkkinen Kristina Perttu 1lk:n terveystarkastus Terveydenhoitaja:

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus

Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus Tarkastusajankohta Lomakkeet Tekijä 1. luokka Laaja terveystarkastus A.n tarkastus ennen koulun aloittamista kesällä: Tiedot koululaisesta ja hänen perheestään: tarkentaa tietoja keskustelun avulla. Terveyskeskustelu:

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO Kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Skoopin 50-v juhlaseminaari Hanasaari, 11.10.2013 Koululääkäri kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Lääketieteen

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7.

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 ; voimaan 1.7.09 Miksi uusi asetus? lisääntyneet kuntien väliset erot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Toimintaohjelma Numero 2 (33) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 ASETUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LAIT, ASETUKSET

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ja laajat terveystarkastukset Helsingissä 2011

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ja laajat terveystarkastukset Helsingissä 2011 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ja laajat terveystarkastukset Helsingissä 2011 Hanna Viitala, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö, TtM, th, sh Terveysasemat Johtava ylihoitaja

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet.

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet. LAPSIASIAVALTUUTETTU 26.3.2008 / Maria Kaisa Aula LAUSUNTO Lapsiasiavaltuutetun kommentit työryhmälle, joka valmistelee valtioneuvoston asetusta lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä terveyspalveluista

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen

Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi 9.10.2013 Tuovi Hakulinen-Viitanen

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Pirjo Varjoranta 9.2.2007

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Pirjo Varjoranta 9.2.2007 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa Pirjo Varjoranta 9.2.2007 Työryhmä Apulaisylilääkäri Kyllikki Hyvönen ja Kaj Korhonen Terveyskeskuslääkäri

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 338 30.11.2010 pöydälle pantu asia PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TERVEYSPALVELUT TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT Perheenne neuvola Osoite Terveydenhoitaja Parhaiten saat yhteyden omaan neuvolaan soittoajalla

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa

Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa alkaen 1.1.2011 1 Johdanto ja perustelut... 3 2 Palvelujen

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien

Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien Motto: Yhdessä toimien - terveyttä tukien Jyväskylän yhteistoiminta-alue 4 Kuntaa 12 Terveysasemaa 150 000 asukkaan perusterveydenhuolto Henkilökuntaa 1400 115 aluelääkäriä ja muita lääkäreitä 12 terveysasemaa

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot