perinteisin menetelmin Modernia musiikkia Kalevi Aho Vauvakin nauttii musiikista NRJ haluaa olla edelläkävijä Teosto on myös MySpacessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "perinteisin menetelmin Modernia musiikkia Kalevi Aho Vauvakin nauttii musiikista NRJ haluaa olla edelläkävijä Teosto on myös MySpacessa"

Transkriptio

1 NRJ haluaa olla edelläkävijä Vauvakin nauttii musiikista Teosto on myös MySpacessa TEOSTON ASIAKASLEHTI Kalevi Aho Modernia musiikkia perinteisin menetelmin

2 Pääkirjoitus Uutta puhtia kilpailukyvylle Kulttuuriministeri ansaitsee kiitokset oikeasta päätöksestä. Hän jätti antamatta eduskunnalle lakiesityksen työ- ja virkasuhteen tekijänoikeuksista. Tekijöiden moraalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin ei kajottu. Sopimusvapautta ja heikomman suojaa kunnioitettiin. Valtioneuvoston päätös yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta vuodelle 2010 oli sen sijaan pettymys. Maksua ei laajennettu koskemaan monitoimilaitteita, joille suurin osa musiikin ja elokuvien yksityisestä kopioinnista on siirtynyt. Lukuisat tutkimukset ja hyvitysmaksutuottojen romahdus vahvistavat siirtymän. Kuluttajien kannalta on loisto juttu, että laki sallii teosten kopioinnin yksityiseen käyttöön. Tallentavien laitteiden kapasiteetti kasvaa jatkuvasti. Kopiointi on entistä kätevämpää, ja kopiot ovat alkuperäisten veroisia. Ihmisten into kopioida teoksia on elinehto myös tallennusalustoja ja tallentimia valmistavalle teollisuudelle sekä näiden laitteiden maahantuojille ja jälleenmyyjille. Tekijöiden oikeuksien ja toimeentulon kannalta on välttämätöntä, että heille turvataan tästä kohtuullinen korvaus. Tätä edellyttää myös EU-direktiivi. Yrittäjäasenne on ominaista luovalle tekijyydelle. Eri foorumeilla on pohdittu keinoja elokuvan, musiikin ja pelien luvattoman verkkojakelun kitkemiseksi. Pohdintojen loppurupeamana on valmisteilla kampanja, jonka tavoitteena on vauhdittaa laillista sähköistä kaupankäyntiä sekä torjua piratismia. Mukana ovat musiikkialan lisäksi muun muassa elokuva- ja peliala sekä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry. Televisiokanavat tarjoavat valistukselle ilmaista näkyvyyttä. Hienoa, että tietoa jaetaan. Ja erinomaista, että kampanjan taustatuki on laaja. Se lisää uskoa onnistumiseen ja toivottuihin tuloksiin. Jos valistus ei pure, on tarve järeämmille keinoille. Nykylainsäädäntö mahdollistaa luvattomaan verkkojakeluun puuttumisen. Oikeudenhaltija voi nostaa tekijänoikeuden loukkaajaa vastaan siviilikanteen tai pyytää asiassa poliisitutkintaa. Teosto puoltaa nopeampien keinojen käyttöönottoa. Teleoperaattoreiden ilmoitukset liittymänhaltijoille olisivat nykyistä joustavampi vaikutustapa. Menettely vaatii lisäksi seurantaa siitä, että laiton toiminta todella loppuu. Ihmisillä olisi mahdollisuus korjata käyttäytymistään ilman asian etenemistä poliisitutkintaan tai tuomioistuimeen. Sähköinen kaupankäyntikin virkistyisi. Kulttuurilla, taiteella ja musiikilla on itseisarvo ihmisten elämässä. Ne ovat myös luovan talouden ydintä. Jos luovalle taloudelle annetaan kasvun eväät, se voi paikata kansantalouden aukkoja, joita syntyy, kun perinteinen teollisuus hiipuu tai hakeutuu pois Suomesta. Luovissa yksilöissä ja pienyhteisöissä piilee omaleimaista osaamista, josta voidaan ammentaa maamme kilpailukyvylle uutta puhtia. Jokainen luova tekijä työllistää itse itseään, ja usein tekemisestä viriää innovaatioita ja niistä lisää työllisyyttä. Yritteliäisyys ja yrittäjäasenne ovat ominaisia luovalle tekijyydelle. Into ja tahto tehdä luovaa työtä ovat vahvoja kannustimia. Niiden lisäksi menestymiseen tarvitaan sellaiset edellytykset, että voi toimia ammattimaisesti. Ammattimaisuuden kulmakivi on tekijänoikeus, johon sopimusvapaus ja heikomman suoja olennaisesti liittyvät. 2 teostory

3 8 k u v a : j a k k e ni k k a r i n e n k u v i t u s : m a i j a hy p p ö l ä k u v a : p e k k a su o m ä k i 1/10 Tässä numerossa TEOSTORY on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa NRJ Finlandin toimitusjohtaja Antti Pakkala toivoo kaupallisille radioille pidempiaikaisia toimilupia. Musiikintekijöitä ei voi asettaa yhteen muottiin: luovaa työtä voi tehdä monella eri tavalla. Teoston myyntituotot kotimaasta kasvoivat viime vuonna neljä prosenttia. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, Helsinki puh. (09) , faksi (09) sähköposti: Toimitus Satu Kaarenoja (päätoimittaja) Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Mika Kauhanen (toimittaja) Tune In jatkaa Fimicin järjestämien ammattilaisille suunnattujen vientitapahtumien sarjaa. Äidin ja vauvan suhde lujittuu yhteisten musiikkikokemusten avulla. Internet-käyttölupa antaa musiikintekijöille hyvät mahdollisuudet teostensa markkinointiin. MySpace-kampanja toi Teostolle paljon uusia asiakkaita. k a n n e n ku v a : m a a r i t ky t ö h a r j u Ulkoasu Neutron Design Paino Forssan Kirjapaino ISSN vuosikerta Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. teostory

4 4 teostory Tietty spontaanisuus täytyy säilyttää.

5 Hitti musiikkia ajan hermolla Kaupalliset radioasemat valitsivat vuoden 2009 radioksi NRJ-kanavan. Millainen kanava NRJ on ja millaisilla markkinoilla se toimii? t e k s t i he i k k i jo k i n e n k u v a t ja k k e ni k k a r i n e n NRJ:n profiilin kantava tekijä on musiikki. Ohjelmasta valtaosa on musiikkia ja kanavan tunnuslause on Hit music only. Tarjoamme elämyksiä kuuntelijatutkimuksien pohjalta, määrittelee ohjelmajohtaja Jani Jääskeläinen. Vaikka kuulijat ovat valtaosin nuoria, ikä ei ole se meidän juttu kuuntelussa, kuuntelijat ikääntyvät mukanamme. Musiikkimieltymykset eivät muutu yön yli tai vuodessakaan. Ainoastaan hittimusiikkia soittavan kanavan on oltava joka hetki ajan hermolla. Se ei koske vain musiikkia. Jos emme tajua, mikä on seuraava Facebook tai Twitter, olemme ulkona. Lähtökohtamme on enemmän lifestyle. Kanavan kuulijoista 57 prosenttia on naisia ja 51 prosenttia yli 25-vuotiaita. Kuuntelijat ovat kaupunkilaisia, aktiivisia, liikkuvia, avoimia uusille ideoille, tekniikalle ja kulttuurille, pitävät matkustamisesta ja sosiaaliseen ryhmään, kuten Facebookiin, kuuluminen on heille tärkeää, Jääskeläinen summaa kuulijatutkimusten tulokset. Kohdekuuntelija määrää tahdin Jokaiselle ohjelmalle on rakennettu oma kohdekuuntelija, jolle lähetys tehdään. Hän saattaa olla kiinnostunut esimerkiksi elokuvista. Tällöin tarjoamme elokuvien ennakkonäytöksiä ja leffapalkintoja. Ohjelmat mietitään todella tarkkaan, emme esimerkiksi tarjoa Formula1-raportteja, jos kohdekuuntelija ei ole aiheesta kiinnostunut. Rajaukset eivät ole ehdottomia, mutta ne antavat aina ohjelmalle fokuksen. Tietty spontaanisuus täytyy säilyttää. Jos kaikki olisi käsikirjoitettua, siitä tulisi näytelmää. Soitettavan musiikin valitsee musiikkipäällikkö, eivät ohjelmien tekijät. Syy on se, että teemme radiota pienellä väkimäärällä. Juontaja tekee lähetystä neljä tuntia päivässä eli 20 tuntia viikossa. Musiikin valinta siihen olisi hänelle iso työ. Jos hän tekisi ohjelmaa kaksi tuntia viikossa, sitä voisi vaatia, mutta ei silloin kun hän tekee 20 tuntia viikossa. Musiikki poimitaan muun muassa eri maiden hittilistoilta ja levy-yhtiöiden tuomista uutuuksista. Kappaleiden suosion muutoksia tutkitaan viikoittain teostory

6 NÄIN SUOMI KUUNTELEE Suomalaiset kuuntelivat radiota päivittäin keskimäärin kolme tuntia 11 minuuttia vuonna Kuunteluun käytetty aika on vuodesta 1991 vaihdellut vuosittain kolmen tunnin 50 minuutin ja kolmen tunnin 10 minuutin välillä; muutokset eivät ole suuria. Eniten radiota kuuntelevat yli 65-vuotiaat, neljä tuntia 14 minuuttia päivässä ja vähiten 9 14-vuotiaat, tunnin ja minuutin päivässä. Keskimääräisenä päivänä suomalaiset kuuntelivat 1,5:tä kanavaa, viikon aikana 2,8:aa kanavaa. Eniten radiota kuunneltiin kotona, 49 prosentissa kuuntelusta. Työhön kuuntelusta sijoittui 20 prosenttia ja autoon 18 prosenttia. Yli miljoona kuuntelijaa radiolla on Kuuntelu vähenee nopeasti sen jälkeen. Eniten kuulijoita on kello 6:n ja 10:n välillä. Toinen huippu on kello 14 18, jolloin erityisesti 9 14-vuotiaat ovat kuulolla. Viikon aikana radiota on kuunnellut vähintään vartin 4,5 miljoonaa yli 9-vuotiasta suomalaista, päivän aikana 3,7 miljoonaa. Neljäsosa suomalaisista on joskus kuunnellut FM-radiota puhelimensa kautta. Viikoittain puhelimestaan radiota kuuntelee kuusi prosenttia ja Internetin kautta yhdeksän prosenttia suomalaista. Suosituin kanava on Ylen Radio Suomi. Se keräsi keskimääräisenä päivänä kaikista radion kuunteluminuuteista 36 prosenttia. Toiseksi nousi Radio Nova, 11 prosenttia. Sen jälkeen seurasivat SBS iskelmäradiot, 8 prosenttia, sekä 7 prosenttia kerännyt Ylen Radio 1. NRJ:n osuus on kolme prosenttia. Tiedot ovat vuoden 2009 Kansallisesta radiotutkimuksesta. Se on radioiden yhdessä tilaama laaja tutkimus radion kuuntelusta. Mukana luvuissa ovat vain yli 9-vuotiaat. ja loppuun palaneiden hittien tilalle nostetaan uusia. Täysin mekaanista ei soittolistan teko ole, uudet kappaleet voivat nousta vahvasti soittoon, vaikka eivät olisi vielä hittilistoilla. NRJ:n oman väen raati kokoontuu joka viikko musiikkipäällikön johdolla kuuntelemaan ja arvioimaan uusia kappaleita. Musiikillisesti erottautuminen on nykyään vaikeaa, muut voivat bongata meiltä hyvän kappaleen, Jääskeläinen sanoo kanavien välisestä kilvasta. Kilpailijoitamme ovat Voice sekä Yle X ja Novakin on nuorentanut linjaansa. Myös SuomiPopin ja Radio Rockin soittamia kappaleita seurataan aktiivisesti. Kanavan koko sisältö ratkaisee, kuten hyvät juontajat. Aamu on se veturi, jolla mennään eteenpäin. NRJ:llä tulee selkeä kuuntelupiikki noin kello 7 aamulla ja toinen piikki noin kello 16 töistä palattaessa. Päivittäin kanavaa kuuntelee ihmistä. Tapani Kansa ja NRJ Helmikuussa 2010 ulkomaisen musiikin kanavana tunnettu NRJ avasi kolme uutta nettiradiota, joista NRJ Suomihitit soittaa vain kotimaista musiikkia aina Tapani Kansasta ja Frederikistä alkaen. Meille ei ole itseisarvo soittaa ulkomaista musiikkia, vaan haluamme löytää tärkeimmät kappaleet. Jos joku olisi kymmenen vuotta sitten kuullut Lauri Tähkää, olisi hän ihmeissään voiko NRJ soittaa tätä? Aikanaan oli jo ihmetys, kun Apulanta tuli soittoon, nyt ei ole kanavaa, joka sitä ei soita. Kuuntelijatutkimukset kertovat sen: teini-ikäiset kuuntelevat yhä enemmän suomalaisia iskelmähittejä, jopa ajalta ennen syntymäänsä. Nuorten aikuisten juhlissa ne kuuluvat jo vakiokalustoon. Mitä ohjelmapäällikkö heittää kotona levylautaselle? Ysäridancea kuten Antti Pakkala johtaa myös Suomen radioiden liittoa. Teini-ikäiset kuuntelevat yhä enemmän suomalaisia iskelmähittejä. Doctor Albania ja DJ Boboa. Olen kuunnellut niitä siitä asti, kun ne tulivat. Eräs ystäväni ei aikanaan ymmärtänyt makuani sanoen sitä roskaksi. Nyt hän sanoi olevansa ylpeä minusta, koska tykkään tästä oikeasti. Ei tässä musiikissa ole sanomaa, mutta se tuo minulle hyvän olon, ja se on musiikin tehtävä. Joillekin hyvä fiilis tulee sanoista, joillekin sävelistä. Mikä tahansa musiikissa voi sen tuoda. Miksi vuoden radioksi? NRJ Finlandin toimitusjohtaja Antti Pakkala, miksi saitte vuoden radio -palkinnon? Yksi arvoistamme on proaktiivisuus, esimerkkinä siitä netin 6 teostory

7 Toimiluvan pituus on viisi vuotta. Aivan mullistavia asioita ei siinä ajassa pysty tekemään. aikainen omaksuminen. Tämä antaa edelläkävijän kuvan, nopean ja dynaamisen. Kuulijalukumme kasvoivat viime vuonna 19 prosenttia, puhuttelemme kohderyhmäämme. Pakkala uskoo, että kanavan asemointi on kohdallaan. Kuuntelijat ovat pääosin nuoria aikuisia, mutta vanhemmatkin pysyvät edelleen kanavalla. Olemme enemmän lifestyle-radio, kun kohderyhmämme vanhenee eivät he lopeta esimerkiksi Madonnan kuuntelua. NRJ:n nettiradiokanavat lisäävät kanavan tunnettavuutta sekä kuulijoiden pysymistä mukana, samoin NRJ:n järjestämät tapahtumat ja konsertit. Me olimme ensimmäinen radio, joka avasi nettisovellutuksen Suomessa, toimitusjohtaja Pakkala kertoo. NRJ lähettää radiosta kuuluvaa ohjelmaa samanaikaisesti verkossa ja tammikuusta 2008 lähtien se on avannut 12 eri musiikkilajeille profiloitua nettiradiota. Radion kuuntelu on kasvanut alle 24-vuotiaiden joukossa. Yleensä median tulee tapella heidän suosiostaan, ja tämä on valtava etu radiolle toimintamuotona. Siksi uudet levitysmuodot ovat tärkeitä. Toiveena toinen lupa Mitä voisitte tehdä vielä paremmin, toimitusjohtaja Pakkala? Tuote vaatii aina pientä freesausta. Teemme koko ajan yllättävän paljon kuuntelijatutkimusta, musiikkimme perustuu siihen. Suurempi asia ovat kuuntelualueet, paljonko taajuuksia on käytössä ja mikä on peittomme. Siinä on kaikilla kaupallisilla radioilla pois lukien markkinajohtaja Radio Nova parantamisen varaa. Pakkala korostaa, että tämän voi korjata vain toimiluvan avulla. Hänen toiveenaan on saada NRJ:lle toinen toimilupa, sillä NRJ hakee voimakasta kasvua Suomesta ja haluaa laajentaa toimintaansa. Olemme olleet pitkään markkinoilla, meille kuuluu toinen lupa. Sanoma-konserni sai yllättäen kaksi valtakunnallista lupaa, SBS:llä on lukuisia ja Metro-radiollakin. Studiot ja työntekijät ovat valmiina, yhtiö pystyisi hoitamaan toisenkin kanavan, Pakkala sanoo. Kaupallinen radiotoiminta ei ole kaikkein kannattavinta bisnestä. Jos kannattavuus olisi parempi, alalle hakeutuisi enemmän ihmisiä, voisimme tehdä uusia tutkimuksia jne. Toimiluvan pituus on viisi vuotta, ja tätä Pakkala pitää lyhyenä. Aivan mullistavia asioita ei siinä ajassa pysty tekemään. Viiden vuoden periodeilla bisnes on hankalaa, ajan pitäisi olla pidempi. Investoisimme enemmän, jos voisimme tehdä vuoden 2011 lopun ylittäviä sopimuksia yhteistyöpartnereiden kanssa. Tulevaisuus on valoisa Antti Pakkala on myös Suomen radioiden liiton puheenjohtaja. Liitto on kaupallisten radioiden yhteenliittymä. Tässä roolissaan hän katselee alaa laajemmin ja uskoo sen menestymisen mahdollisuuksiin. Tulevaisuus on valoisa, jos pystymme muuttamaan hiukan regulaattorin säätämiä rajoituksia, kuten toimilupien pituutta ja vanhanaikaisia rajoituksia, kuten puheen osuutta ohjelmissa. Radiota on tehtävä kuluttajalle, joka äänestää, kuka tekee hänelle parasta sisältöä. Kaupallisten radioiden liikevaihto on vuodessa noin 50 miljoonaa euroa ja potin jakajia on kymmeniä. Televisiomarkkinat ovat noin 250 miljoonaa euroa, ja jakajia on sormin laskettava määrä, Pakkala sanoo. Alalla on liikaa toimijoita. Niille, joilla on osaamista, halua ja taloudellisia resursseja, on annettava mahdollisuus kehittää toimialaa. Marginaaliset ryhmät voi tavoittaa netin kautta, niille ei pitäisi varata rajallisia FM-taajuuksia. NRJ tuli Ranskasta NRJ on vuonna 1981 perustettu ranskalainen pörssinoteerattu radioyhtiö, joka aloitti toimintansa Suomessa Se toimii 13 maassa noin 390 aseman voimin. Frankofonisen maailman lisäksi se on mukana vahvasti Pohjolassa sekä Itä-Euroopassa. Kun aseman nimi lausutaan ranskalaisittain syntyy huulille sana energy. Suomen NRJ on sataprosenttisesti ranskalaisessa omistuksessa. Kanava tavoittaa viikossa kuulijaa ja päivässä Keskimääräisen mainosspotin hinta 30 sekunnilta on euroa. Kuulijoista 9 24-vuotiaita on 48,8 prosenttia, vuotiaita 35,1 prosenttia ja yli 45-vuotiaita 16,1 prosenttia. Tavoitetun yleisön keskimääräinen kuunteluaika päivässä on 94 minuuttia. Suomen NRJ:llä on noin 35 työntekijää ja liikevaihto on noin 4,7 miljoonaa euroa. Yhtiön tulos oli vuonna 2009 voitollinen, vaikka koko mediamainonta laski liki 16 prosenttia. Koko radiomainonta väheni 1,7 prosenttia 2009, NRJ:n mainonta kasvoi neljä prosenttia. FM-kanavan lisäksi NRJ lähettää verkossa simultaanisesti radiokanavan lähetystä sekä kahdelletoista eri yleisöille räätälöityä nettiradiota. teostory

8 työ on vapaata ja vaativaa Kaikkihan tietävät, millaista muusikon työ on. Lavalle näkee suoraan yleisöstä ja kiertue-elämän meheviä tarinoita kuulee sieltä täältä. Mutta moniko tietää, minkälaista on musiikin tekijöiden työ? Millaista heidän arkensa on? Miten laulut ja sävellykset syntyvät? t e k s t i mika kauhanen Musiikintekijöitä ei tietenkään voi asettaa yhteen muottiin niin kuin ei esiintyviä muusikoitakaan. Auttaa jo, jos muotteja on viisi. Tässä jutussa viisi erilaista musiikintekijää kertoo omasta työstään. He edustavat samalla jutun kirjoittajan hahmottelemia arkkityyppejä säveltäjän erilaisista ammattikuvista: taidemusiikin säveltäjä, laulaja-lauluntekijä, iskelmäsäveltäjä, rockbändin biisintekijä sekä biisinkirjoittajatuottaja. Toki muitakin ryhmiä voitaisiin tunnistaa. Oman mainintansa ansaitsevat esimerkiksi musiikkia improvisoinnin viitekehykseksi tekevät jazzsäveltäjät, etnistä sävelkieltä lähtökohtanaan käyttävät kansanmusiikin säveltäjät tai audiovisuaaliseen ympäristöön erikoistuneet elokuvasäveltäjät. Tämän jutun viisikko sanoo tekevänsä unelmatyötään. Hyvä niin, sillä leipääntyminen ja luovuus sopivat kurjasti yhteen. Kaikki haastatellut pitivät tärkeänä työn itsenäisyyttä ja vapautta sekä ennen kaikkea mahdollisuutta tehdä sitä, mitä on aina halunnut. Hankalat hetket tulevat vastaan silloin, kun luovuus ei kuki. Väkisin tekemällä ei pääse hyvään lopputulokseen. Inspiraatiota ei silti voi jäädä odottamaan, vaan sitä pitää tietoisesti ruokkia kuka milläkin tavalla. Lue lisää Kalevi Ahon, Marja Mattlarin, Kari Litmasen, Alexi Laihon ja Henri Lanzin kertomuksista. TAIDEMUSIIKIN SÄVELTÄJÄ Klassisen musiikin säveltäjä tuo monelle mieleen yksinäisen nerohahmon, joka sutii nuotteja paperille yliluonnollisen inspiraation kourissa. Totuus on tavallisesti hieman arkisempi. Suuri osa taidemusiikin säveltäjistä on saanut korkeakoulutuksen Sibelius-Akatemiassa ja käyttää työssään pitkälle jalostuneita matemaattisia malleja. Taidemusiikissa säveltäjä ja esittävä muusikko ovat hyvin harvoin samoja henkilöitä. Säveltäjät tekevät usein teoksen tilauksesta tiettyä esittäjää ajatellen, mutta kantaesityksen jälkeen kuka tahansa voi ottaa kappaleen ohjelmistoonsa. Säveltäjien ja muusikoiden verkostot ovat kansainvälisiä. 8 teostory

9 Joka päivä pitää säveltää. Silloin kappale pysyy mielessä ja syntyy niin sanottu kestoinspiraatio. m a a r i t ky t ö h a r j u Kalevi Aho Asuinpaikka: Helsinki Työkalu: Rotring 600 -lyijykynä Oma kappale: Uusin teos Uravaihtoehto: Tähtitieteilijä Neljän oopperan, viidentoista sinfonian ja neljäntoista konserton säveltäjä Kalevi Aho on suurimuotoisten teosten mies. Orkesterisävellykset ovat myös suuritöisiä. Aho tunnetaankin tinkimättömästä työmoraalistaan. Ensiarvoisen tärkeää on säännöllisyys, joka päivä pitää säveltää. Silloin kappale pysyy mielessä ja syntyy niin sanottu kestoinspiraatio, Aho painottaa. Hän säveltää joka päivä kaksi tai kolme partituurinsivua ja lopettaa vasta saavutettuaan tavoitteensa. Nuotteja tulee piirretyksi valtava määrä, mutta musiikin kestona päivän saldo voi olla vain 15 sekuntia. Kaikille orkesterin soittimille kun pitää kirjoittaa itsenäiset äänensä. Aho säveltää aina vain yhtä teosta kerrallaan. Muuten hän kadottaa kappaleen tunnelman ja imun. Inspiraatio tulee pikku hiljaa siitä työstä. Jos on tilausteoksia, täytyy vain aloittaa. Alku on hapuilua, mutta teoksen iso näkemys syntyy matkan varrella. Joskus joutuu kirjoittamaan alkupuolta uusiksi. Säntillisenä säveltäjänä Aho voittaa deadlinepaineet tekemällä tilausteokset valmiiksi jopa puoli vuotta ennen kantaesitystä. Omasta aikarajasta voi silloin olla pari kuukautta myöhässä ja teos on silti valmis hyvissä ajoin. Ei tietokoneille Aho säveltää modernia orkesterimusiikkia, mutta hänen työtapansa ovat perinteiset. Tarvitaan vain nuottipaperia, lyijykynä, pyyhekumi ja viivain. Toisin kuin useimmat nykymusiikin säveltäjät, Aho ei käytä sävellystyössään tietokonetta. Tekniikan oppiminen tuskin olisi kynnyskysymys, sillä Aho opiskeli aikoinaan matematiikkaa ja fysiikkaa yliopistolla. Vanhat konstit ovat yksinkertaisesti kätevämpiä: partituurin aukeaman näkee paperilla yhdellä silmäyksellä. Kuvaruudulle samat yli 30 päällekkäistä nuottiriviä eivät mahdu yhtä aikaa. Pitäisi kelata ylös ja alas ja sivuille, Aho naurahtaa. Tietokonetta käytetään yleisesti paitsi nuotinkirjoitusvälineenä myös siksi, että sen avulla voi tarkistaa etukäteen, miltä moniääninen lopputulos kuulostaa. Aho ei tästä innostu. Musiikki pitäisi pystyä kuulemaan ilman mitään apuvälineitä. Jos säveltäjä ei siihen pysty, hän ei ole ammattilainen. Tilaustöitä riittää Tämä on ihanteellinen työ, enkä löydä tästä huonoja puolia ollenkaan, sanoo Aho ammatistaan. Hän sanoo olevansa onnekas, kun teoksille on kysyntää. Sävellystilauksia satelee siihen tahtiin, että hän joutuu aikatauluttamaan niitä jopa vuosien päähän. Tilaajina ovat maailman huippuorkesterit, sellaiset kuin Lontoon Philharmonia, Concertgebouw n orkesteri tai Minnesotan sinfoniaorkesteri. Kotimaassa käytännöllisesti katsoen kaikki orkesterit ovat soittaneet joskus Ahoa. Entä onko Aholla toive-esittäjää, sellaista joka ei ole vielä ottanut ohjelmistoonsa hänen teoksiaan? Tietenkin olisi hienoa, jos Wienin tai Berliinin filharmoniat soittaisivat jotakin, Aho virnistää. Aho on onnistunut saamaan teoksiaan myös äänilevylle, mikä ei ole taidemusiikin puolella ollenkaan itsestään selvää edes tunnettujen säveltäjien kohdalla. Ruotsalainen levy-yhtiö BIS on äänittämässä levysarjaksi Ahon koko keskeisen tuotannon. Kokonaisjulkaisulle lupaa hyvää, että Yleisradion musiikkitoimittajat valitsivat Ahon viimeisimmän levytyksen Rituals vuoden 2009 parhaaksi levyksi. teostory

10 p e k k a su o m ä k i Aika perusteellinen elämä on hyväksi. Onpahan mistä laulaa. 10 teostory

11 LAULAJA-LAULUNTEKIJÄ Laulaja-lauluntekijä tekee musiikkia itsensä esitettäväksi. Hänellä on hallussaan sekä sana että sävel. Esiintyessään hän usein säestää itseään yksin kitaralla tai pianolla; askeettinen soitinnus korostaa kappaleen tarinaa. Esityskokoonpano voi olla suurempikin, esimerkiksi kokonaisen rockyhtyeen soitinarsenaali. Kuulija huomaa pian, milloin kyseessä on bändi ja milloin laulaja-lauluntekijää säestävä taustayhtye. Tämä tulee esiin muun muassa keikkajulisteeseen kirjoitetusta nimestä, muusikoiden välisestä vuorovaikutuksesta ja laulujen teksteihin valituista näkökulmista. Marja Mattlar Asuinpaikka: Hartola Työkalu: Lyijykynä Oma kappale: Lintu Uravaihtoehto: Kirjoittaja Marja Mattlaria voi hyvällä syyllä kutsua tee se itse -naiseksi. Hän säveltää ja sanoittaa laulunsa itse ja esittää ne säestäen itseään kitaralla itse järjestämissään konserteissa. Lisäksi hän toimii itsensä levy-yhtiönä ja managerina. Joskus mietin, pitäisikö järjestelyt jättää muille ja säästää enemmän energiaa luovalle puolelle, Mattlar puuskahtaa leikillään. Helpotusta ei ole ainakaan heti luvassa. Tänä vuonna hän julkaisee kokoelmalevyn, joka sisältää julkaisemattomia kelanauhoja 80-luvun studiosessioista. Kauhistuin, kun ääni rupesi katoamaan nauhoilta ja vein ne digitoitavaksi. Levyn koostamisen ohella työllistää yhtä jalkaa julkaistava nuottikirja, ensimmäinen laatuaan. Pientä apua Mattlar on joskus huolinut, tarkoin valitsemiltaan yhteistyökumppaneilta. Maineikas ranskalainen levymerkki Buda Musique julkaisi hänen ensimmäiset albuminsa lisenssillä yli 20 maassa. Sovittajiksi Mattlar on ottanut levyilleen muun muassa Yarin ja edesmenneen Pekka Pohjolan. Juuri eri levyjen erilaisten sovituskokonaisuuksien takia musiikkiani on vaikea lokeroida mihinkään tyylisuuntaan, Mattlar sanoo. Livetilanteessa Mattlar esiintyy kuitenkin yleensä yksin kitaroineen. Lauluissa on silloin sanottu olevan keskieurooppalaisen balladin tunnelmaa. Työ elämäntapana Lauluntekijän päätyö on ajattelu, Mattlar linjaa ja kertoo valitsemansa elinympäristön, metsän, suosivan tätä. Hän lähti 30 vuotta sitten Helsingistä ja muutti Hartolan Vuorenkylään. Taiteellisen työnsä ohella hän on toiminut pienen maatilan emäntänä. Lauluntekijän työtä ei Mattlarin mielestä voi erottaa muusta elämästä, pikemminkin päinvastoin. Aika perusteellinen elämä on hyväksi. Onpahan mistä laulaa. Kaikkea ei välttämättä tarvitse kokea itse, mutta eläytyminen toisten tarinoihin on tärkeää. Mattlar sanoo kutovansa kokemiaan, lukemiaan, kuulemiaan ja keksimiään tarinoita kuin räsymattoa. Mattlarin kohdalla lauluntekeminen alkaa aina tekstistä. Sanoitus ei kuitenkaan ehdi lähimainkaan valmiiksi, ennen kuin melodia ja säestys tulevat kuvaan. Siitä eteenpäin työ etenee limittäin. Lauluntekijän on Mattlarin mielestä tavattoman tärkeää löytää oma käsialansa. Ainakaan minusta ei olisi lisäämään tähän maailmaan sellaista musiikkia, josta ei kuuluisi oma ääneni, hän sanoo. Siltikin olennainen osa työtä on muiden lauluntekijöiden kuunteleminen, vaan ei lainaaminen tai kopioiminen. Täytyy saada jotain, että on mitä antaa. Haluan ravita itseäni toisten tekemisillä saadakseni siitä tunnekokemusta, jota haluan itse luovuttaa eteenpäin. Laulut kiertoon Että saan sanottua tästä elämästä jotain ainutkertaisella tavalla, Mattlar sanoo, en voisi kuvitella mitenkään muuten saavani niin kokonaisvaltaisen hyvää oloa. Työn hienoihin puoliin kuuluu myös yleisön antama vastakaiku, joka tekee lauluista kokonaisia. Mattlar kertoo saaneensa erityisen paljon palautetta Lintu-kappaleestaan. Se herättää kuulijassa yleensä hyvin vahvan elämyksen. Lintu tunnetaan myös Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukauksen levytyksenä. Mattlar kannustaakin muita käyttämään hänen laulujaan ja jatkamaan näin luovaa prosessia. Esittäjistä Mattlarin toivelistalla on tällä hetkellä Johanna Iivanainen, jonka tulkintoja Olli Ahvenlahden sävellyksistä levyllä Kaksi ihoa hän pitää käsittämättömän hienoina. Mattlar kertoo työnsä ainoan huonon puolen olevan, että omaa alitajuntaa ei voi komennella silloin kun uutta ei synny. Välillä luen kateellisena kollegoistani, jotka ovat kehittäneet kyvyn vain istua alas ja tehdä. Se ei ole ollut minun juttuni koskaan. Silloin pitää alistua siihen, että välillä on hiljaista. p e k k a su o m ä k i teostory

12 Iskelmän rautainen ammattilainen Kari Litmanen on nähnyt yli 30-vuotisen uransa aikana alan pelisääntöjen muuttuneen. Pitkäjänteinen työ musiikin sisällön eteen on menettänyt merkitystään samaan aikaan kun idolikilpailuista nousee yhä lyhyempiä tähdenlentoja. Kaikki on mennyt liian markkinavetoiseksi. Enää ei tarvitse edes osata soittaa ollakseen tuottaja levy-yhtiössä. Siellä katsotaan pitkään, jos kulkee nuottipinkka kainalossa esittelemässä kappaleitaan. Toivo Kärki tutki aina uutuudet pianolla läpi säveltäjän kanssa, Litmanen muistelee. tähän riittää tavanomainenkin melodia. Haluan mieluummin aloittaa tyhjästä ja tehdä melodiasta sellaisen, että siinä on jo itsessään jotain. Litmanen pitää Suomen kansan tapaan slaavilaisesta mollimelankoliasta. Imatralta käsin hänen on ollut hyvä luoda kontakteja venäläisiin muusikoihin. Kohtaamisista on kehkeytynyt yhteisiä konsertteja, ja syksyksi Imatralle on valmistumassa iso musikaaliproduktio suomalais-venäläisin voimin. Litmanen on toinen musikaalin säveltäjistä. Pietarilaiset muusikkoystävät ovat lähdössä hänen kanssaan tänä vuonna myös konserttitalokiertueelle, solisteinaan Tapani Kansa, Johanna Rusanen, Tomi Metsäketo ja Elena Putina. k a i sk y t t ä Kari Litmanen Asuinpaikka: Imatra Työkalu: Piano Oma kappale: Karibian aallot (big bandille) Uravaihtoehto: Insinööri (10-vuotiaana) ISKELMÄSÄVELTÄJÄ Iskelmämusiikissa kappaletta ei yleensä tehdä yksin, vaan säveltäjän ja sanoittajan roolit ovat eriytyneet. Levylle kappaleet valitsee tuottaja, joka voi olla joku tekijöistä. Iskelmiä esittävät pääosin kotimaiset esiintyjät suomeksi tai ruotsiksi laulaen, mutta esimerkiksi Euroviisuissa myös englanti on mahdollinen kielivalinta. Tanssilattiaa ja tangokuninkaita varten tehdään vieläkin iskelmiä, mutta radioystävällisen pop-iskelmän osuus on kasvanut. Tyylilajin rajojen venymisestä kertoo esimerkiksi vuoden 2010 Iskelmä-gaala, jossa palkittiin Lauri Tähkä & Elonkerjuu sekä Yö. Mutta on nykyajassa Litmasen mukaan hyvääkin, esimerkiksi se, että ennakkoluulot eri musiikinlajien tekijöiden välillä ovat hälvenemässä. Vaikka ovat monet rockmuusikot tehneet tähänkin asti iskelmää, heillä on ollut vain hieman erilainen sovitus. Litmanen tunnustautuu itse rinta rottingilla iskelmäsäveltäjäksi. Vaikka taitaa hän myös jazzin. Litmanen on soittanut Imatra Big Bandissa vuodesta 1974, mikä kuuluu myös hänen iskelmäkappaleidensa sovituksissa. Aina pitää pikkuisen salakuljettaa jazzia mukaan. Pienillä jutuilla saa aikaan samaa sointia kuin upeissa Hollywood-viihdeorkesterien sovituksissa. Vahva melodikko Litmanen on säveltänyt useita täysosumia, joista kenties tunnetuin on Marita Taavitsaisen laulama André (san. Jiri Nikkinen). Muita hittejä ovat muun muassa Tarja Lunnaksen esittämä Seine (san. Vexi Salmi) sekä Reijo Taipaleen Jaksaa vanhakin tanssia (san. Turkka Mali). Suurin osa eturivin iskelmälaulajista on esittänyt Litmasen kappaleita; joukosta puuttuu vain Jari Sillanpää, jolle hän kirjoittaisi musiikkia mieluusti. Vahvat melodiat ovat Litmasen kappaleiden lähtökohta. Alan lepsuilla, jos saan käsiini valmiin sanoituksen, varsinkin jos kyseessä on erityisen hyvä teksti. Silloin tuntuu helposti, että Oma koti kullan kallis Istun pianon ääreen ja alan säveltää. En odota mitään ahaa-elämystä tai ennakkotuntemuksia. Se on vain työtä. Näin Litmanen kuvailee arkeaan, jonka parasta antia on mahdollisuus työskennellä kotona omien aikataulujen mukaan. Keikkaelämä on jäänyt taakse jo kauan sitten, konserttisaleja lukuun ottamatta. Litmasella on asunnossaan kotistudio, jossa hän voi säveltämisen lisäksi tehdä äänilevyjen esituotannon valmiiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Litmanen valmistaa kappaleesta demon soittamalla koskettimilla tietokoneen muistiin rumpuja, bassoa, kitaraa, jousia ja puhaltimia mallintavat ääniraidat. Näin hän voi kuunnella jo ennen varsinaiseen studioon menoa, että sovitus toimii niin kuin pitää. Olen ollut Suomessa musiikkiteknologian uranuurtajia, sanoo Litmanen. Minulla oli Macintoshin ensimmäinen linnunpönttö jo vuonna Toimin teknisenä tukena, kun kollegat opettelivat notaatio-ohjelman käyttöä. Kynän käytön lopetin kokonaan 1990-luvulla. Kun levyn esituotanto on valmis, Litmanen ajaa Anjalankoskelle navettastudioon äänittämään eläviä muusikoita. Heidän saatuaan omat osuutensa purkkiin Litmanen pakkaa laitteet autoon ja hurauttaa takaisin Imatralle tekemään levyn miksausta kotistudioonsa. Olen kotoa pois vain hetken, Litmanen sanoo tyytyväisenä. 12 teostory

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu 14.6.2012 kesäkuun tilityksessä 14.6. maksamme kotimaisille oikeudenomistajille Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,3 miljoonaa euroa. Korvaukset koskevat pääosin

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 1 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus KRT-ohjausryhmän PJ, toimitusjohtaja Petri Manninen, Radio Nova 9.10 Radion hyvä vuosi 2009 Toimitusjohtaja Lena Sandell,

Lisätiedot

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä

Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä Radiovuositilaisuus 26.1.2012 Tunnetta ja asiaa vuoden jokaisena päivänä Radiovuosi 2012 Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009 Radiovuosi 29 -tilaisuus 29..29 Ohjelma 8.3 Aamukahvi 9. Tilaisuuden avaus - KRT-ohjausryhmän PJ Heikki Peltonen 9. Radion kuuntelu Suomessa vuonna 28 - Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel Oy - Asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

Radiovuositilaisuus 30.1.2014

Radiovuositilaisuus 30.1.2014 Radiovuositilaisuus 30.1.2014 Tilaisuuden avaus Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2013 Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Radiovuositilaisuus 28.1.2015

Radiovuositilaisuus 28.1.2015 Radiovuositilaisuus 28.1.2015 Tervetuloa! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2014 Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: maaliskuussa 2007 Luotu 01-Apr-2007 03:12 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI

RADIOSTAR.FI. Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI RADIOSTAR.FI Suomalainen nettiradio MEDIAKORTTI " MIKÄ ON RADIO STAR? Radio Star on uusi ja raikas, tekijöidensä näköinen nettiradio, jossa musiikista päättävät kuuntelijat, ohjelmatuottajat, toimittajat,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2008 Luotu 01-Jun-2008 02:14 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2007 Luotu 01-Jun-2007 03:54 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012 Janne Silvonen Media Clever Lokakuu 2013 I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä Ä I S

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot