Vapis. Joulukuu Helmikuu Jyväskylän Vapaaseurakunnan tiedotuslehti

Transkriptio

1 Vapis Joulukuu Helmikuu 2014 Jyväskylän Vapaaseurakunnan tiedotuslehti

2 Vapis -lehti Toimitus Seurakunnan toimisto Rajakatu 20 B Jyväskylä Puhelin Vastaava toimittaja Kari Hämäläinen Toimitus Mirja Lehto Jutut ja ilmoitukset Mirja Lehto Kansikuva Matti Vaarula Aineisto seuraavaan lehteen seurakunnan toimistolle viimeistään mennessä. Seuraava lehti ilmestyy Painos 450 kappaletta Painopaikka Mira Laine Vapis -lehden taitto & mainokset p ahlroth.mira@gmail.com

3 Vain yksi Pelastaja Elämme postmodernissa ajassa, jossa totuus on suhteellista. On suvaitsematonta väittää ehdottomasti, että ihmiskunnalla on vain yksi Pelastaja, joka antaa ikuisen elämän. Kuitenkin läpi Raamatun kerrotaan yhdestä Pelastajasta ja Messiaasta. Apostolit julistivat rohkeasti: Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua (Apt.4:12). Tämä ainoa Pelastaja oli ristiinnaulittu ja ylösnoussut Nasaretin Jeesus Kristus. Alkuseurakunta ja sen sanoma Alkuseurakunta julisti ja kertoi Pyhän Hengen voimassa tästä Pelastajasta. He rukoilivat ja paransivat sairaita Jeesuksen Kristuksen nimessä. He elivät koko elämänsä siinä riemastuttavassa varmuudessa, että Jeesus on voittanut kuoleman ja siksi jokainen häneen uskova elää ikuisesti Jumalan tulevassa valtakunnassa maan päällä. Heidän silmissään ajallinen elämä ei ollut mitään verrattuna siihen kirkkauteen, joka oli tuleva. He kertoivat kaikkialla nöyrästi, mutta samalla rohkeasti ja rakkaudella Jumalan armosta ja pelastuksesta, joka annetaan jokaiselle Jeesukseen uskovalle. Asia, jossa seurakunnan tulee jatkuvasti uudistua Paul Raja-aho kirjoittaa Näky lehdessä artikkelissa: 'Kadonnut näky' näin: Kun näky ihmissielun kuolemattomuudesta, tulevasta tuomiosta ja Jeesuksen uhrikuolemasta meidän syntiemme tähden katoaa, seurakunta alkaa menettää todellisen sanomansa ja suolansa. Se alkaa käydä mauttomaksi! Seurakunta tuleekin uudestaan ja uudestaan herätellä tällä profeetallisella sanomalla: Menkää kaikkeen maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. (Mark.16:15,16). Arto Hämäläinen kirjoittaa Ristin Voitossa: Helvetin todellisuus on kautta aikojen synnyttänyt hädän lähimmäisten iankaikkisesta kohtalosta. Se on ollut evankelioinnin ja lähetystyön vauhdittaja. Annetaan tämän Jumalan totuuden koskettaa meidän sydäntä, mieltä ja lompakkoa. Jos huomaamme, että näky ihmissielun kuolemattomuudesta, tulevasta tuomiosta ja Jeesuksen uhrikuolemasta meidän ja muiden ihmisten tähden on kadonnut, niin polvistutaan Jumalan edessä rukoukseen ja pyydetään: Armahda meitä Herra ja sytytä meidän sydämemme ilosanoman viemiselle! Kari Hämäläinen

4

5 Joululahja maailmaan Joululaulujen illassa to kerätään rahaa leskille ja orvoille Intiaan! Yli miljardi ihmistä maailmassa elää äärimmäisessä köyhyydessä. He yrittävät tulla toimeen eurolla päivässä tai sen alle. Vanhan Testamentin Mooseksen laissa ja Jeesuksen opetuksissa leskien, orpojen ja köyhien auttaminen oli tärkeällä sijalla. Jumala välitti heidän hädästään. Psalmissa 68:6 sanotaan Jumalasta: Hän on orpojen isä ja leskien puolustaja, Jumala pyhässä asunnossansa. Jumalan rakkaus meissä ei voi jättää meitä kylmiksi ja toimettomiksi maailman hädälle. Olemme useana vuonna keränneet rahaa Peruun ja Papua Uusi-Guinealle seurakunnan omiin lähetyskohteisiin. Tänä jouluna keräämme poikkeuksellisesti rahaa Intiaan Toivonsäde leskien kotiin ja orvoille Pottipadun lastenkotiin. Kanavoimme varat suomalaisen One Way Missionin työhön. Toivonsäde leskien koti antaa kodin 40:lle hylätylle, köyhälle ja ikääntyneelle leskelle. Mitä jos tänä jouluna tinkisimme vähän omista menoistamme ja antaisimme runsaasti leskille ja orvoille? Muutamalla eurollakin valmistetaan ruokaa isolle joukolle Intiassa. Kari Hämäläinen Hyvää Joulua ja siunausta vuodelle 2014! Työntekijät ja vanhimmisto

6 Leena Manteli Timo Tavallinen mies - Kunpa saisin edes yhden päivän elämässäni olla Veikko Hursti, kertoo Timo Kiiveri joskus ajatelleensa. Ajatus oli poltellut mielessä, mutta tuntunut tavoittamattomalta. Jumalalta se ei kuitenkaan ollut jäänyt kuulematta. - Olen vuosia rukoillut, että Jumala voisi johdattaa ja käyttää minua. Kun minua kysyttiin ViaDian toimintaan, sydämessäni läikähti. Näistä unelmista huolimatta tehtävä ViaDian puheenjohtajana tuntui miestä suuremmalta. Timo kertoo, että johtaminen ei ole koskaan kuulunut hänen unelmiinsa. Hän ei myöskään aiemmin ole toiminut yhdistyksen johtotehtävissä. Tämän uuden haasteen edessä hän sanookin miettineensä pitkään. Omalta mukavuusalueelta oli kuitenkin aika hypätä ja ottaa askel kohti uusia Jumalan avaamia mahdollisuuksia. Timo Kiiveri on syntynyt Heinolassa. Koulutukseltaan hän on kehitysvammaisten ohjaaja ja on työskennellyt ohjaajana Jyväskylän kaupungilla. Viimeiset lähes 10 vuotta hän on toiminut työsuojelutehtävissä. Elokuun alussa alkoi uusi tehtävä palveluohjaajana työttömien parissa Huhtasuolla. Timo tuli uskoon 18 vuotta sitten. Hän rukoili monelle tutun rukouksen: Jos tässä maailmassa on olemassa Joku, joka voi auttaa, paranna ja auta minua. Timo sai kokea voimakkaan Pyhän Hengen kosketuksen ja uskoon tulon. Siitä alkoi uusi elämä, eheytyminen ja identiteetin hahmottuminen, kalliolle rakentaminen. Timo iloitsee Jumalan johdatuksesta elämässään. Kiitosaihe on uskova perhe, viisas, hyvä vaimo ja kaksi ihanaa tytärtä. Suuri Jumalan teko Timon elämässä on ollut änkytyksen parantuminen. - Olen ollut toisen polven änkyttäjä. Kärsin siitä lapsuudessani ja nuoruudessani paljon. Änkytys hallitsi elämääni, muokkasi toimintatapojani ja ohjasi polkujani. Uskoontulon myötä koen, että elämässäni alkoi eheytymisprosessi. Oma minäni tuli esille, mikä minä olen. Itsetuntoni parani ja kuinkas ollakaan, änkytys ei ole enää

7 tänä päivänä ongelmani. Se ei ole päivittäinen kaverini, joka ohjaa elämääni. Kiitos Herralle, koen tämän suurena ihmeenä elämässäni. Toisen kerran Timo koki Pyhän Hengen parantavan kosketuksen Kiponniemessä Miestenpäivillä muutama vuosi sitten. Mennessäni Kiponniemeen ajattelin, ettei minulla ole mitään ongelmia. Menin kuitenkin rukouspalveluun ja siinä yhtäkkiä kaikki menneisyys, isäni äkillinen kuolema lapsuudessani, pelot ja turvattomuus, kelautui jostain muistini kätköstä. Olin ollut menneisyyden vanki. Tuossa hetkessä sain kokea erityisen parantumisen muistoista. Koin ensi kertaa, että minulla on Taivaan Isä. Paranemisen prosessi lähti uudella tavalla käyntiin. Jumalan ihmeiden kokeminen ja tervehtyminen monista vaikeista asioista tuo Timolle erityistä iloa ja halua auttaa toisia ihmisiä. - Haussa on tällä hetkellä toimiva hallitus. Ennen kaikkea etsitään yhdessä Jumalan tahtoa ja näkyä, mikä on meidän seurakuntamme tehtävä diakoniatyössä. Jos seurakuntalaisilla on ajatuksia ja ideoita ViaDian toiminnasta Jyväskylässä, olkaa yhteyksissä. Perheen kuvasta puuttuu Kirsikka. Pirjo Eriksson ViaDia Diakoniatyön päivä ja ViaDia -yhdistyksen perustamiskokous LA klo LA klo 12 alkaen vietämme kirkolla diakoniatyön päivää. Aloitamme klo 12 kokoontumisella, jossa saamme jakaa ajatuksia diakoniatyöstä ja lähimmäistemme palvelemisesta. Onko sinulla ajatuksia ulospäin suuntautuvasta diakoniasta? Pidämme kahvitauon ja sen jälkeen on ViaDia Jyväskylä ry:n perustamiskokous! Tämä on pitemmän diakoniatyön kehittämisprosessin päätös, mutta samalla se on vasta alku. Mitä Jumalalla onkaan varattuna seurakunnallemme ViaDia työn kautta? Päivässä on mukana Vapaakirkon diakoniasihteerin vuorotteluvapaan sijainen Jarmo Vilponen. Tule mukaan keskustelemaan, jakamaan ja päättämään! Timo Koivisto

8 Viime talvena järjestettiin erityinen miesten toimintapäivä, jossa moottorikalustolla vietettiin hauska päivä järven jäällä. Kuukausittaiset kokoontumiset ovat pienimuotoisempia ja voivat sisältää esimerkiksi keilausta. Jyväskylän kansanryhmiä kohtaamassa Seurakuntamme tekee lähetystyötä. Tämähän on itsestään selvää, mikä siis on jutun uutinen? Uutinen on se, että lähetyskenttä tai oikeastaan kaikki maailman lähetyskentät, ovat tulleet meidän luoksemme. Kansainvälistymisen seurauksena seurakuntamme on kuin keskellä valtavaa lähetyskenttää oleva emoseurakunta, joka pyrkii solmimaan kontakteja Jyväskylän kymmeniin eri kansanryhmiin. Esimerkiksi kansainvälistaustaisten miesten pariin yhteyksiä on rakennettu nyt vuoden verran. Kontakteja on saatu miehiin, jotka tulevat seuraavista maista: Turkki, Nigeria, Iran, Nepal, El Salvador, Kongo, Ghana, Liberia, Norsunluurannikko, Syyria, Intia, Tsekki, Ranska, Bangladesh, Pakistan ja niin edelleen. Lähetystyötä voi ryhtyä tekemään heti kotiovelta, sillä konsepti on yksinkertainen. Ulkopuolisten saaminen mukaan seurakunnan toimintaan on helppoa, jos meillä on tarjottavana jotain sellaista, mitä heiltä puuttuu. Kansainvälistaustaisille miehille tarjoamme toiminnallista yhteyttä. Kerran kuukaudessa miehet kutsutaan kirkolle, missä osallistutaan jumalanpalvelukseen. Sen jälkeen seuraa toiminnallinen ilta. Se voi tarkoittaa keilausta, kiipeilyä, jalkapalloa ym. Näin saamme luotua yhteyden. Yhteyttä syvennetään pikkuhiljaa, ja tämän vaikutusketjun päässä osa heistä tulee uskoon. Yksinkertaista, eikö vain! Otetaanpa esimerkki. Toimintaamme alkoi osallistua nuori mies. Erään kerran hän toi ystävänsä mukanaan. Hänen ystävänsä oli hyvin kiinnostunut uskosta ja oli innolla mukana toiminnassa. Pyysimme tämän Jyväskylän yliopistossa opiskelevan miehen mukaan Alfa-kurssille, johon hän osallistuikin aktiivisesti.

9 Lähetystyö Jyväskylässä on antoisaa Jyväskylässä on siis useita erilaisia lähetyskenttiä, sillä erot eri kansanryhmien välillä ovat suuria. Pisimpään Jyväskylässä ollut ryhmä ovat kurdit, ja he ovat kotoutuneet ilmeisen hyvin ja osaavat yleensä suomea. Saharan eteläpuolisen Afrikan maista tulleet ovat myös usein aktiivisia ja kiireisiäkin, ja monet käyvät vuorotyössä. Afrikkalaisten oma yhteisö Jyväskylässä on myös vahva. Aasialaistaustaiset ovat ehkä avoimimpia, koska he ovat sangen uusi ryhmä Jyväskylässä. Heillä ei myöskään useimmiten ole voimakkaita asenteita kristillisyyttä kohtaan. Lisäksi vaihto-opiskelijat ovat oma runsaslukuinen ryhmänsä. Tämä kaikki tekee lähetystyöstä Jyväskylässä hyvin mielenkiintoista. Voit tehdä lähetystyötä yksinkertaisesti tarjoamalla yhteyttä muista kulttuureista tuleville. Se on tärkein, ja oikeastaan ainoa tarvittava asia. Tämä vaatii meiltä niin sanotusti astumista epämukavuusalueelle, mutta on hyvin antoisaa ja kantaa runsaan hedelmän. Ai niin, mitä tapahtui aiemmin mainitulle nuorelle miehelle? Hän tuli uskoon viime viikolla ja on nyt aktiivisesti mukana pienryhmässä. Taisto Lehikoinen Jumalan ja ihmisen kohtaamisen paikka Kiponniemen toimintakeskus Eläkeläisten Raamattuja virkistyspäivät Joululahja avioliitolle Joulupaketti Miestenpäivät Kiponniementie Vesanka Puh. (010) , ma pe Internet:

10 On perjantai-ilta. Saavun kirkon pihaan ja kuulen ulos saakka musiikinpauhua. Nousen kirkon portaat ylös ja astun ovesta sisään. Kasvoilleni nousee iso hymy ja sydämeni iloitsee. Lavalla on harjoittelemassa meidän oma House Band alkavaa Steissiiltaa varten. Moikkaan mun nuoria ja istahdan hetkeksi kuuntelemaan. Harkkojen loputtua pidämme pienen pikapalaverin; vaihdamme kuulumiset ja varmistan vielä, että kaikki jaetut vastuut iltaa varten ovat bueno. Pieni yhteinen rukoushetki ja ilta voi alkaa. Seiskan aikaan kirkkosalin etupenkit alkavat täyttyä varkeista ja nuorista. Mukana on paljon uusia! Ainakin 5! Mahtavaa! Kaikkinensa meitä oli tuona perjantaina 30! KOLMEKYM- MENTÄ! Olemme enää 70 päässä sadasta. Meidän rukous Steissi-tiimissä on, että toukokuussa 2014 meitä on Steississä 100 varkkia/nuorta ja ikinuorta. Luku saattaa kuullostaa hurjalta, mutta me emme halua tyytyä rukoilemaan pieniä vaan suuria! Meillä on suuri Jumala ja Hänelle kaikki on mahdollista! Alkujuonnossani toivotin kaikki tervetulleiksi, kyselin kuulumisia ja johdin meidät alkurukoukseen. House Band, mikä koostuu nuorista tiimiläisistämme, johti meidät ylistykseen. Siinä hetkessä tunsin todella suurta ylpeyttä ja iloa varkkien ja nuorten puolesta. Kuinka he ovatkaan kasvaneet uskossa! Ja kehittyneet omissa taidoissaan, ja miten he innolla ja koko sydämellä ovat palvelemassa tässä tiimissä. Se oli aivan sanoinkuvaamatonta! Herkistyin siinä hetkessä kyyneliin asti. Mutta itkin onnesta ja sain samalla rukoilla mielessäni nuorten puolesta. Mikä etuoikeus! Se näky ja palo, minkä Jumala on minulle näistä varkeista ja nuorista, Steissistä, sydämeeni laittanut, en osaa sitä sanoin kuvailla. Reilu vuosi sitten, työntekijäpäivillä, oli vierailemassa Mike Pilavachi niminen heppu Englannista. Jumala jakoi hänen ja hänen kokemuksiensa kauttaan niin uskomattomia asioita. Ja minä, joka en todellakaan ole mikään muistiinpanojenkirjoittelija, kirjoitin niinä kahtena päivä monta sivua. Jopa mieheni Tuukka ihmetteli ja sanoi: Ai sinäkö teit muistiinpanoja?!? Nuo muistiinpanot ovat kulkeneet Raamattuni välissä siitä lähtien. Tänä keväänä aloin lukemaan niitä uudelleen. Tajusin, että juuri näitä asioita ja vaiheita olen itse käynyt läpi johtajana. Ei se kovin ruusuista ole aina ollut, mutta olen saanut kasvaa! Kiitän Jumalaa koko sydämestäni siitä, että saan juuri nyt olla juuri tällä paikalla ja nähdä Jumalan näyn toteutuvan. Ilta jatkui todistusvuorolla ja opetushetkellä. Kaikki istuivat hiljaa ja herkistyneinä. Jumala oli niin läsnä! Ilta jatkui vielä hetken ylistyksen ja rukouksen parissa. Lopuksi meidät johdettiin hauskaan auringonkukkaleikkiin, joka poltti, ainakin minun, naurusulakkeet. Loppuilta vietettiin yhteisten nyyttäreiden parissa ja ihan vaan hengailtiin. Opin uuden nuorten sanonnankin, joka liittyi jotenkin kiviin. Näistä Steissin nuorista, joka ikisestä, on tullut minulle äärettömän tärkeitä ja rakkaita! Riksu

11 Perhepartio Pyhäinpäivänä kokoontui iloinen joukko eri kokoisia perheitä Toivakan Partiokolkkaan ensimmäiselle perhepartioretkelle. Sää oli syksyinen, mutta suotuisa, sillä emme joutuneet vesisateen vaivaamaksi koko tuon kaksituntisen aikana minkä vietimme ulkona. Aluksi saimme tutustua toisiimme leikkien lomassa, jonka jälkeen siirryimme Kolkan laavulle metsän siimekseen. Siellä sytytimme nuotion, kävimme läpi toiminnan luonnetta ja naulasimme pölkkyyn osallistujamäärän. Lapset saivat toimia naulaajina. Jokaista aikuista kohden lyötiin yksi iso naula ja jokaista lasta kohden pieni. Molempia nauloja kertyi 12 kappaletta. Osallistujista vain kolmella aikuisella oli aikaisempaa partiotaustaa. Oli hienoa, että perheet olivat lähteneet ennakkoluulottomasti mukaan! Partiomaisuus näkyi retkellä muun muassa kun harjoittelimme Jyväskylän Versojen lippukuntahuutoa. Vielä toistaiseksi jäi keksimättä perhepartion oma ryhmänimi ja huuto. Lapset pääsivät kokeilemaan käden taitojaan puukkojen kanssa, sillä mukavan hiilloksen muotoutuessa nuotiopaikalle piti saada iso nippu makkaratikkuja valmiiksi. Toistakymmentä tikkua valmistuikin ihan tuossa tuokiossa ja kohta oli hiillos vuorattu paistuvilla makkaroilla. Osa lapsista paistoi jo itse makkaroitaan nuorempien leikkiessä hieman kauempana omalla kepeistä kasatulla nuotiollaan, jossa tulena oli haljennut punatiili. Makkaroiden jälkeen vuoltiin tikkuja vielä pienemmiksi ja paahdettiin pussillinen vaahtokarkkeja. Siinä touhussa moni huomasi, kuinka helposti vaahtokarkki palaa. Onneksi pieni mustuminen ei vielä pilaa vaahtokarkin makua! Masujen täytyttyä sopivasti suolaisesta ja makeasta, pidettiin pieni hartaushetki, jossa käytiin lasten kanssa läpi Raamatun tekstiä Markuksen evankeliumista. Tämän jälkeen kokeiltiin käytännössä, miltä se on lapsista tuntunut, kun Jeesus otti heitä syliinsä ja siunasi heitä. Lapset saivat myös kokeilla miltä tuntui pitää toisia lapsia sylissä. Retki päätettiin partiomaiseen tapaan nuotiota ympäröivään sisaruspiiriin. Piirissä oli pienet ja isot kädet sekaisin ja jo toisella kerralla sähkötys kulki koko piirin läpi. Lopuksi lausuttiin yhdessä vielä iltarukous. Retken tarkoitus, viettää aikaa perheiden kanssa luonnossa lasten ehdoilla, toteutui mukavasti. Joulukuussa ei ole omaa kokoontumista, mutta kaikki ovat tervetulleita pidettävään itsenäisyyspäivän partiokirkkoon Jyväskylän Vapaakirkolle. Tammikuussa pidetään seuraava kokoontuminen ja siitä tiedotetaan tarkemmin lippukunnan nettisivuilla ( perhepartio/tulevat-tapahtumat/). Tuukka Järvinen

12 Jumalan uskollisuus Veeran elämässä Elämässä tulee joskus virvoittavia keidashetkiä, sellaiseksi minulle muodostui käyntini Veera Ohrasen luona. Veera on 88 -vuotias seurakuntalainen, joka muutti juuri rakkaasta Voionmaankadun asunnosta sairaalan kautta Palokan veteraanitalolle. Veera asui 50 vuotta Voionmaankadulla ja nyt hän hyväksyy muuton välttämättömyyden. Veteraanitalossa on hyvät tilavat paikat ja tutuista tavaroista tulee kodin tuntua. Seurakunnan ystävillä oli suuri työ muutossa. Veera onkin kiitollinen seurakunnan naisten ja miesten antamasta muuttoavusta. Veeran elämää leimaa uskollisuus, nöyryys ja Jumalaan luottaminen. Lähdetään matkalle Veeran kanssa ja annetaan Jumalan puhua hänen elämänsä kautta. Sairaalassa -Kerran silitin erästä hoitajaa poskesta ja sanoin hänelle hänen olevan sellainen arjen enkeli. Hoitaja purskahti itkuun ja sanoi kuinka hyvä sinä olet aina meille. Itkuja tuli joskus muiltakin hoitajilta ja heidän kanssaan tuli puhetta sellaisista asioista, joista ei yleensä puhuta. Sairaalassa ollessaan Veera sai kauniilla tavalla olla Jumalan käytössä. Veera kohtasi myös ulkomaalaisia hoitajia ja arvosti heitä siinä missä suomalaisiakin. Veera rukoili hoitajien puolesta ja heidän työnsä puolesta. Liekö kerran eräs hoitaja onnistunut vaikean tipan laitossa Veeran esirukousten noustessa Jumalalle! Jumalan huolenpito -Minulla on niin suuri Jumala, tiedän että hän pitää huolta loppuun asti. -En antaisi vaikeita päiviä pois, minulla on ollut oppimista. -Kun tulin Jyväskylään niin toinen käsi oli tyhjä ja toisessa ei ollut mitään, mutta Jumala on ihmeesti siunannut. -Olemme turvassa, mikään paha ei kohtaa meitä Jumalan tietämättä. -Jumalaan voi luottaa. Veeran jäätyä eläkkeelle hänen tulonsa eivät olleet kovin suuret. Kuohun mökki toi vähän lisäruokaa pöytään, kun siellä katiskasta sai kaloja sekä puutarhasta perunaa ja juurikasveja. Lähetystyö omana tehtävänäni -Elämä olisi ollut paljon tyhjempää, jos en

13 olisi ollut mukana lähetystyössä. -Lähetystyö on minulle edelleen tärkeää. Maija Heinonen pyysi Veeraa ja Raili Arolaa auttamaan Maijan kokoaman joulupaketin lähettämisessä. Joulupaketti lähetettiin Himalajalle ja siitä alkoi uskomattoman mittava lähettien ympärivuotinen muistaminen eri puolille maailmaa. Veera ja Raili lähettivät käytettyjä kortteja pyhäkoulukuviksi. Paketeissa oli ruokaa ja vaatteita. Joskus vähissä varoissa olleet lähetit saivat pakettien kautta avun juuri oikeaan hetkeen ja tarpeeseen. Näin Jumala johdatti lähettämistä. Rukous -Rukous on olennainen osa lähetystyötä -Aamuin, päivällä ja illoin teen rukouslenkkini ympäri maailmaa alkaen Israelista jatkaen Australiaan, Intiaan, Papua Uusi Guinealle, Kongoon, Etelä-Amerikkaan jne. Seurakunta on perheeni -Seurakunta on minulle tärkeä, se on koti ja perhe. -Seurakunnan nuoria meidän pitää aina jaksaa rakastaa. -Lähettien paketit eivät olleet halpoja, silti kaiken aikaa maksoin kymmenykset seurakunnalle; seurakunnalle se mikä seurakunnalle kuuluu. Veera sanoi kuinka ihan kylmät väreet menevät läpi, koska on niin ihanaa kun seurakunnassa on nuoria. Minä myös koin kylmiä väreitä kuunnellessani Veeran koskettavia ajatuksia. Tänään -Nukkumaan mennessäni sanon, Jumala minua väsyttää, Isä, tahtoisin kotiin. -Aamulla sanon, kiitos tästä uudesta päivästä, joka aamu on armo uus, saa alkaa puhtaalta pöydältä. Neuvoja meille nuoremmille -Olkaa uskollisia. -Pitäkää työntekijät ja kaikki seurakunnasta huolta niin että keskinäinen rakkaus säilyy, tämä on tärkeintä. -Kannattaa pysyä seurakunnassa, vaikka seurakunnassa on huono päivä, sillä Jumalan avulla voitamme vaikeudet ja taas menee paremmin. -Meillä on suuri Jumala, joka pitää meistä hyvää huolta, hän ei jää velkaa missään asiassa. Kiitos Jumalalle Veerasta ja muista seurakunnan uskollisista Jumalan palvelijoista! Seurakunta ei olisi sitä mitä se on, ellei heitä olisi. Ottakaamme heistä oppia ja palvelkaamme yhdessä koko sydämestämme Jumalaa. Timo Koivisto Jeesus sanoi heille: Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja saa kasteen, pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Mark 16: 15-16

14 IHMEIDEN AIKAAN Mitä miettii hän joka nousee kastealtaasta vettä valuvana ja hämillään kuoron laulaessa? Tunteeko hän lempeästi hymyilevän Jeesuksen läsnäolon? Tunteeko hän enkeleiden taluttavan häntä ylös liukkaita porrasaskelmia? Kuuleeko hän miten enkelit laulavat kuoron suilla? Näkeekö hän enkelin katseen jokaisen ihmisen silmissä? Onko ihmisten onnitteluhalauksissa mukana Jumalan voima? Sanoisin näin olevan. Liityin seurakuntaan ja menin kasteelle sekavin ajatuksin, kaamoksen alkaessa hiipiä sydämiin. Toisaalta tiesin tekeväni oikean ratkaisun. Toisaalta tunsin hylkääväni jotain entistä, luterilaisen ajatusmaailman johon olin lapsuudessani kiinni kasvanut, mutta jo vieraantunutkin. Vapaaseurakunnasta oli vuosien myötä tullut minulle uusi hengellinen koti. Muistin vertauksen jossa joku etsi taivaaseen päästyään oman seurakuntansa ovea käydäkseen taivaalliseen juhlapöytään. Löydettyään ovensa hän kävi sisään ja totesi kaikkien ovien johtavan samaan saliin. Ainoana ehtona oli usko Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Enää en epäröinyt. Elämme nyt tärkeitä aikoja ja odotamme Suurinta Syntymäpäiväjuhlaa, Joulua. Lähes kaikki sitä odottavat kukin tavallaan. Jotkut odottavat ahdistuneina, yksinäisinä ja turvattomina. Jotkut taas riemukkaasti lapsen lailla. Osalle ihmisistä Joulu merkitsee sitä, että sytytetään kynttilä ja hiljennytään muistelemaan ensimmäisen Jouluyön tapahtumia. Paimenet saapuivat ensimmäisinä paikalle. Tietäjät toivat Seimen Lapselle kultaa ja mirhamia. Enkelit lauloivat taivaalla ylistystään ja tähti loisti pienen Beetlehemin yllä. Onhan tämä ihmeellistä että saamme jokainen kantaa Seimen Lapselle lahjaksi oman vajavaisen sydämemme, joka sen jälkeen sykkii rinnassamme entistä vahvempana ja ehjänä! Miksipä ei sykkisi koska itse Jeesus on sen syntymänsä kautta eheyttänyt! Hän on myös poistanut Häneen uskovien sydämistä kaiken tarpeettoman painolastin. Hyvää Joulua kaikille toivottaa Maarit!

15 Unelma talkoohengestä Seurakunta merkitsee Tuomas Airaksiselle perhettä ja kotia paikkaa, jossa rohkaistua ja kasvaa hengellisesti. Hän palvelee pienryhmänjohtajana, mediahenkilönä ja yhtenä Kids' Sundayn opettajista. Nykyistä pienryhmääni olen johtanut vuodesta 2008 asti. Pienryhmän jäsenet ovat ystäviäni ja veljiäni, ja pienryhmä on meidän yhteinen juttumme, Tuomas sanoo. Mediahenkilö vastaa kaikesta siitä, mikä näkyy jumalanpalveluksen aikana valkokankaalla. Hän valmistelee tulevien tapahtumien mainokset ja laulujen sanat siten, että ne saa helposti heijastettua näkyviin. Hän myös nauhoittaa saarnan ja siirtää sen seurakunnan nettisivuille. Olen lähtenyt palvelemaan mediahenkilönä lähinnä sen vuoksi, että minua tarvitaan siinä tehtävässä. Vaikka se ei ole ensisijainen kutsumukseni, se on silti mukava homma. Tuomas on toiminut seurakunnassa jo useiden vuosien ajan lasten ja nuorten parissa. Alun perin lähdin lapsityöhön, koska se on kivaa. Joitain vuosia sitten olin melkein joka viikko Kids' Sundayssa. Viime vuonna minua pyydettiin jälleen mukaan. En ollut ensisijaisesti hakenut siihen, mutta minulla oli mahdollisuus osallistua. En ole aikaisemmin opettanut lapsia, mutta se on ollut minusta hauskaa ja ennen kaikkea hyödyllistä. Sopivan kokoinen tehtävä Tuomas toivoo talkoohenkeä seurakunnan palvelutehtäviin, sillä tietyissä tehtävissä on ollut pitkäkestoinen työvoimavaje. Monilla meistä, jotka palvelemme jo joissain tehtävissä, olisi mahdollista olla pienimuotoisesti talkoohengessä mukana esimerkiksi lapsityössä tai mediatiimissä. Sen ei tarvitse vaatia valtavan suurta panosta. Jos riittävän moni ottaisi kaksi tai kolme palveluvuoroa lukukaudessa, saataisiin helposti täytettyä työmuotojen tarpeet. Joskus voi olla niin, että siinä tehtävässä, missä itse haluaisin eniten palvella, ei ole tarvetta uusille tekijöille. Silloin voin osallistua muutamaan muuhun vähän pienempään tehtävään, joista tykkään. Ajattelen, että joskus voi olla Jumalan tahto, että palvelen jossain muussa tehtävässä kuin siinä, joka olisi ykkösjuttuni. Kaikki palvelutehtävät ovat tärkeitä seurakuntamme jumalanpalveluksen toimimisen kannalta. Toisaalta useimmat Jumalan valtakunnan palvelutehtävistä ovat kirkkorakennuksen seinien ulkopuolella. Heli Markkunen

16 KokoNainen elämä Ilta naisille Paviljongissa Paviljongissa pidettävässä tapahtumassa musisoi Wonderful Land -yhtye, jonka musiikista välittyy gospelin ilo. Olemme jo vuosia saaneet omassa seurakunnassamme iloita naistenilloista, jotka kerta toisensa jälkeen ovat vetäneet kirkon täyteen naisia. Erityisesti olemme iloinneet siitä, että niihin ovat uskaltautuneet monet sellaisetkin naiset, jotka eivät siihen asti ole juuri osallistuneet seurakunnan tilaisuuksiin. Ensi keväänä meillä on aivan erityinen mahdollisuus saavuttaa niitä naisia, joille kirkon kynnys on vielä liian korkea. Järjestämme yhdessä viiden muun seurakunnan naisten kanssa yhden ison naistenillan Jyväskylän Paviljongissa. Tapahtuma, jonka nimenä on KokoNainen elämä, järjestetään lauantaina Tapahtuma on tarkoitettu kaikille tämän kaupungin naisille, mutta erityisesti niille, jotka eivät vielä tunne Jeesusta. Heille haluamme musiikin, naisten puheenvuorojen ja muun ohjelman kautta välittää evankeliumia, elämänläheisesti ja ymmärrettävästi. On tärkeää, että jo nyt alamme rukoilla tapahtuman puolesta. Jokainen nainen seurakunnassamme voi myös alkaa rukoillen miettiä, kenet voisi kutsua iltaan. Painettuja kutsuja, jonka voi antaa ystävälle, työtoverille tai naapurille, tulee jakoon ensi vuoden alussa. Palvelutehtäviäkin kiinnostuneille riittää: rukouspalveluun ja erilaisiin järjestelytehtäviin kysellään myöhemmin halukkaita. Iltaa suunnittelee yhteiskristillinen naistentiimi, joka koostuu järjestävien seurakuntien naisista. Järjestävät seurakunnat ovat Jyväskylän Helluntaiseurakunta, Jyväskylän evankelis-luterilainen seurakunta, Jyväskylän Vapaaseurakunta, Missio Church Jyväskylä, Satamaseurakunta ja Vaajakosken Baptistiseurakunta. Merja Larkkonen

17 Maanantain rukoushetkessä on koettu suurta Jumalan iloa, voimaa ja rukousvastauksia. Rukousaiheenamme oli erään miehen uusiutunut syöpäepäily. Se todettiin myöhemmin aiheettomaksi, lääkäri piti tulosta ihmeellisenä ja toivotti potilaalle hyvää jatkoa. Naishenkilöllä oli suuri hätä oman ikääntyneen sisarensa puolesta. Hän oli vahvasti hengellisiä asioita vastaan. Muistimme tätä naista yhdessä voimallisesti. Myöhemmin saimme kuulla, että tämä nainen oli pelastunut ja kuollut muutama päivä sen jälkeen. Hän on nyt Isän tykönä! Eräs sisar kertoi, että hän kokee rukoushetket voimaannuttavina. Jumalan voiman kokee tulevan mukana kotiin asti ja saa iloita Herran suurista teoista. Välillä jopa niin, että tekee mieli melkeinpä tanssahdella. Hän haluaa rohkaista myös muita tulemaan mukaan rukoilemaan ja kokemaan Jumalan suurta rakkautta sekä voimaa. RUKOUSHETKI kirkossa maanantaisin klo 16-17

18 Kiitosaihe Jumala, kiitos että autat vanhuuden vaivoissa kestämään niitä tyytyväisenä. Iloitsen tulevasta autuudesta luonasi. Sun armos varaan mä Jeesus jään. 93-vuotias mummo Pieni punainen auto Oli kevät, toukokuu Rakas, ainoa veljeni oli kuollut äkillisesti. Hän oli testamentannnut minulle osan omaisuuttaan, mm. autonsa. Auto oli iso, farmarimallinen. Itselläni oli vanha ja loppuun käytetty auto. Olin väsynyt ja surullinen, tein paljon työtä pesänselvittäjänä. Olimme tyhjentäneet veljeni kodin ja huokasin Jumalan puoleen autoasioissani. Veljeni auto oli liian iso minun käyttööni ja omani oli jo hajoamassa. Mitä tehdä? Ajoin tuttua rantatietä kotiini. Siinä ajaessani sain aivan selkeän ohjeen Jumalalta: " Osta pieni, punainen, vähän käytetty auto!". Tulipa tarkat ohjeet! Lähdimme mieheni kanssa autoliikkeeseen samana päivänä. Käytettyjen autojen osastolla oli vierekkäin kaksi pientä punaista autoa. Jo kaukaa tunsin että se kirkkaan punainen oli minulle tarkoitettu! Katsoin mittaria ajettu 240 km! Jumalan antama ohje oli niin tarkka, että päädyin vaihto/maksuasioiden kautta ostamaan Citroenini. Usein tämän "lahja-autoni " oven avatessani olen kiittänyt taivaallista autonostajaopastani, hän ei totisesti ohjeissaan erehdystä tee.an Rukousvastaus Menin ehtoolliskokoukseen ja mennessäni oli kova huimaus. Koko päivän oli tosi huono olo. Kaksi veljeä rukoilivat puolestani kahvipöydässä. Illalla oloni oli jo parempi ja se kova huimaus väheni. Kiitos Herralle!

19

20 Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea. Sananlaskut 22:6

21 Lahjat, jotka välittävät joulun sanomaa sanoin ja sävelin! SEURAKUNNAN KIRJAPISTE

22 Marika tutuksi Olen Marika Valmari ja alun perin kotoisin Rovaniemeltä. Nuoresta 23 vuoden iästäni huolimatta minua on todellakin siunattu, olen esimerkiksi jo neljän tytön täti. Äitini toimii Rovaniemellä pastorina vapaaseurakunnassa, isäni on lääkäri. Musiikki on aina ollut suuri osa elämääni ja aloitinkin viulun soiton 7-vuotiaana. Lukion jälkeen pääsin opiskelemaan Turun konservatorioon muusikon koulutuslinjalle. Vietin kolme vuotta Turun maisemissa miettien, onko tämä sitä mitä elämältäni haluan. Valmistuin viime keväänä ja päätin hakea jatko-opintoihin Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Nyt kouluttaudun musiikkipedagogiksi. Uskon, että Jumala on johtanut minut tänne ja tähän koulutukseen, aiemmista epäröinneistäni huolimatta. Unelmani liittyy vahvasti seurakuntaan. Toivoisin, että jokainen voisi olla oma itsensä ja löytää oman paikkansa seurakunnassa. Itselleni seurakunta on voimavara; asia joka tukee kiireisen arjen keskellä. Omat lahjani liittyvät vahvasti musiikkiin ja olenkin päässyt mukaan nuorten ylistystiimiin. Olen tästä iloinen sillä tunnen, että saan antaa lahjani Jumalan käyttöön. Koko sydämestäni minä sinua kiitän, sinua minä soitollani ylistän. Ps. 138:1 HIMALAJA-lippaat On hienoa että voimme olla tukemassa Himalajan työtä lähetyslippaiden avulla. Tänä vuonna toiveemme ja pyyntömme on, että veisit lippaaseesi kertyneet varat omaan pankkiisi ja tilittäisit ne suoraan Vapaakirkon lähetystilille FI viite Kiitos!