KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS"

Transkriptio

1 KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS Halsuan kunta Kaustisen kunta Kokkolan kaupunki Kruunupyyn kunta Lestijärven kunta Perhon kunta Toholammin kunta Vetelin kunta Jarmo Asikainen Anni Antila Anssi Hietaharju

2 Sisällys 1 Johdanto Selvityksen tausta ja toteuttaminen Kuntauudistus Kuntarakennelain velvoitteet kuntajakoselvitykselle Kokkolan seutu Väestön ja väestörakenteen kehitys Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella Kuntarakennemuutokset seudulla Elinvoima, kilpailukyky ja elinkeinot Kilpailukyvyn kehitys Elinkeinot ja työllisyys Yhteenveto Aluerakenne ja liikkuminen Asiointi, työssäkäynti ja sisäinen muuttoliike Palvelut Palvelutarpeen muutos Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Tekniset palvelut ja muut tukipalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Yhteenveto Talous Talouden nykytilanne Odotekustannukset ja säästöpotentiaali Tulevat talousnäkymät Yhteenveto Henkilöstö Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos Demokratia ja johtaminen Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen Johtaminen ja organisaatiorakenteet Kuntien yhteistyön kehittäminen Kuntarakennemuutos Uuden kunnan kuvaus Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet LIITTEET LIITE 1. Yhteistoiminta Kokkolan seudulla LIITE 2. Kuntien vuosikatteet euroa/asukas vuosina LIITE 3. Kuntien lainakanta euroa/asukas vuosina LIITE 4. Kertynyt yli-/alijäämä , euroa/asukas LIITE 5 Elinkeinot ja työllisyys taulukkoaineisto

3 1 Johdanto Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat sekä Kokkolan kaupunki käynnistivät vapaaehtoisen kuntarakenneselvityksen helmikuussa Kuntarakennelain mukaisesti kunnat ovat selvittäneet kuntarakennettaan, mutta myös yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia vuoden 2014 aikana. Tämä raportti sisältää selvityksen 1. vaiheen koosteen selvitystuloksista. Selvityksen aikana tuotettiin laaja materiaali toimintaympäristö- ja tilastoaineistoa sekä kuntien asiantuntijoista koottujen työryhmien väli- ja loppuraportit. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa on arvioitu nykytilaa sekä kuntarakennemuutoksen ja yhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia. Olennaisia kysymyksiä Kokkolan seudun elinvoimaisuuden kannalta on, miten turvata alueen vetovoimaisuus valtakunnallisessa asetelmassa, jossa väestö ja työpaikat keskittyvät yhä enemmissä määrin suuriin keskuksiin. Samalla väestörakenteen muutos sekä vanhuspalveluiden kasvavat palvelutarpeet asettavat haasteen palveluiden järjestämiselle. Samaan aikaan työikäisen väestön osuus asukkaista laskee. Tämä vaikeuttaa yhdessä valtionosuuksien leikkauksien kanssa kuntapalvelujen rahoittamista. Kokkolan seudun haasteellisen taloudellisen tilanteen kanssa voidaan sanoa, että kuntarakenneratkaisuista huolimatta joudutaan tekemään osin kipeitäkin päätöksiä uudessa kunnassa, yhdessä tai erikseen nykyisissä kunnissa. Sote-uudistuksen ja palvelujen uudelleen organisoinnin seurauksena kunnan itsehallinnon rooli muuttuu voimakkaasti. Soten lisäksi valtio tulee uudistamaan 2. asteen opetusta ja rakennusvalvonnan järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä. Yksi jo ensi vuonna ratkaistava asia on se, miten Kokkolan seudulla haetaan lukio-opetuksen järjestämisluvat. Yhteistyön syventämisen osalta kartoitettiin vaihtoehtoja, joita ovat mm. sivistystoimen strategian laadinta sekä tilitoimistopalvelujen tuottaminen alueellisesti. Tulevat yhteistyötoimenpiteet ja - tarpeet lähtevät myös valtakunnallisesta lainsäädännöstä. Yhteistyön lisäämisen osalta nousi esiin tarve yhteiselle, kuntalähtöiselle, elinvoimaohjelman määrittämiselle. Tällä voitaisiin määrittää yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet elinvoimaisen Kokkolan seudun rakentamiseksi ja säilyttämiseksi. Uusi Kokkolan seudun kunta olisi Suomen 17. suurin, alueiltaan ja elinkeinorakenteeltaan monimuotoinen, kaksikielinen kaupunki. Mahdollisen uuden kunnan rakentamisessa sekä erillisinä jatkamisessa kriittisiä kysymyksiä ovat taloudellisten hyötyjen saavuttaminen, kilpailukyvyn säilyttäminen ja lisääminen sekä kuntien taajamien etäisyyksistä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Lisäksi uuden kunnan vaihtoehdossa tulee ratkaistavaksi maakuntahallinnon järjestäminen. Taloushyötyjä voidaan saavuttaa uudessa kunnassa, mutta tämä edellyttäisi neuvottelevien kuntien ja uuden kunnan sitoutumista talouden tasapainottamiseen kuten nykyisellä kuntarakenteella. Lisäksi olennaista on määritellä ne keinot, joilla uudesta kunnassa muodostettaisiin entistä enemmän alueen elinvoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia edistävä keskipohjalainen rannikkokaupunki, joka houkuttelee samalla uusia asukkaita ja elinkeinoelämän toimijoita alueelle. Riittävän elinvoimainen riippuu paljolti kunnan päätöksistä ja kuinka onnistuneesti yhteiset isommat resurssit pystytään valjastamaan uusien yritysten ja työpaikkojen luontiin sekä olemassa olevien yritysten kehittämiseen. Kuntien väliset pitkät etäisyydet yhdessä nykyisten liikenneyhteyksien kanssa vaikeuttavat asukkaiden liikkumista alueella ja palveluverkkojen suunnitteluvaraa. Tästä ja lähidemokratian näkökulmasta vaihtoehtona yhdistymisen neuvotteluvaiheessa olisi muodostaa palvelualueet sekä palvelualueiden mukainen aluevaikuttamisen kanavat. Monipuolisella kaavoituksella voidaan myös tukea pinta-alaltaan laajan kunnan eri alueiden elinvoimaisuutta. Tässä selvityksessä on ennakoitu kuntarakennemuutoksen ja yhteistyömuutoksen muotoja ja vaikutuksia. Tarkemmin vaikutuksia voidaan arvioida, jos kunnat näkevät tarkoituksenmukaiseksi siirtyä selvityksen seuraavaan vaiheeseen, jossa kunnat neuvottelisivat tarkemmin yhdistymissopimuksen ja yhteistyön sisällöstä. Se on kuitenkin varmaa, että sekä erillisinä että yhdessä jatkaminen edellyttää muutoksia, mikäli haasteisiin halutaan vastata. Kuntien edelleen kaventuvasta itsehallinnosta ja tulevaisuuden ennustamisen epävarmuuksista huolimatta kunnilla on nyt mahdollisuus arvioida vaihtoehtoja ja tämän jälkeen tehdä ratkaisuja alueen yhteiseksi eduksi. 3

4 2 Selvityksen tausta ja toteuttaminen Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti tehdä Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnille ja Kruunupyyn kunnalle esityksen vapaaehtoisen kuntarakenneselvityksen käynnistämisestä. Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat päättivät osallistua selvitykseen. Keväällä 2014 kunnat sopivat selvitystyön käynnistämisestä. Selvitystyön tavoitteena on antaa tarvittavat tiedot kuntarakennemuutoksen tai muun rakennemuutoksen päätöksenteon tueksi. Vaihtoehtoina on muodostaa selvitysalueen mukainen tai osasta selvitysalueen kunnista muodostuva uusi kunta. Toisena vaihtoehtona oli vaihtoehtoisten yhteistyörakenteiden tarkastelu. Lisäksi selvitystyön tavoitteena on tuottaa kunnille tietoa, jota voidaan hyödyntää kuntien toiminnan kehittämisessä kuntarakenneratkaisuista riippumatta. Kuntarakennemuutoksen rinnalla selvitettiin yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia Kokkolan seudulla. Työryhmissä ja työvaliokunnassa kartoitettiin yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia sekä arvioitiin yhteistyön mahdollisia vaikutuksia. Selvityksen tässä vaiheessa kartoitetaan kuntien nykytilanne sekä hahmotetaan uuden kunnan mahdollisia rakenteita. Kunnat päättävät erikseen siirtymisestä toiseen vaiheeseen eli kuntien yhdistymissopimuksen laadintaan ja siitä neuvotteluun. Yhdistymissopimuksessa kunnat määrittelevät reunaehdot uuden kunnan perustamiselle ja toiminnalle yhdistymisen valmisteluvaiheen sekä uuden kunnan kolmen ensimmäisen vuoden ajaksi. Lopulliset arviot yhdistymisen vaikutuksista riippuvat näistä kuntien yhdessä määrittelemistä yhdistymissopimuksen linjauksista. Selvitystyötä varten organisoitiin ohjausryhmä, työvaliokunta sekä kolme asiantuntijatyöryhmää. Ohjausryhmä toimii selvitystyön ohjaavana elimenä. Se johtaa selvitystyötä ja tekee tarvittavat linjaukset ja esitykset. Ohjausryhmä ei tee kuntia sitovia päätöksiä. Ohjausryhmä koostuu kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistosta täydennettynä puolueiden edustajilla, jotka eivät ole edustettuna puheenjohtajistoissa. Lisäksi ohjausryhmässä on mukana kuntien henkilöstöjärjestöjen edustus. Työvaliokunta osallistuu ohjausryhmän työskentelyyn. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veikko Laitila ja varapuheenjohtajana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Stefan Anderson. Työvaliokunta koostuu kuntajohtajista. Se valmisteli sekä ohjeisti ja ohjasi toimialoittaisten alatyöryhmien ja konsulttien työtä. Työvaliokunta vastasi myös vetovoimaan, kilpailukykyyn ja johtamiseen liittyvistä asioista. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus ja varapuheenjohtajana Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen. Kuntien viranhaltijoista koottiin kolme valmistelevaa työryhmää. Sivistystoimen ryhmän puheenjohtajana toimii Kokkolan sivistysjohtaja Peter Johnson. Tekniset palvelut ryhmän puheenjohtajana toimii Kokkolan kaupungin tekninen johtaja Pauli Piiparinen. Talous ja hallinto - ryhmän puheenjohtajana toimii Kaustisen kunnan talousjohtaja Tellervo Pakkala. Jokaisessa työryhmässä oli kaksi henkilöstöjärjestöjen edustajaa. Selvityksen käynnistyessä sovittiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeneräisyyden vuoksi alueelle ei perustettu omaa sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmää. Selvityksessä hyödynnettiin Kokkolan kaupungin terveyspalvelujohtaja Ilkka Luoman laatimaa Kokkolan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristöanalyysiä, kuvausta palvelurakenteista sekä nykytilasta. Työryhmien väli- ja loppuraporteissa on kuvattu tarkemmin Kokkolan seudun nykytilaa sekä yhteistyön lisäämisen ja kuntarakennemuutoksen vaikutuksia. Selvitys koostuu työryhmien tuottaman laajan tiedon lisäksi kuntien toimittamasta aineistosta, tilastollisesta tietomateriaalista, muista alueellisista tietoaineistoista sekä selvityksistä. Tässä selvityksessä Kokkolan seudulla viitataan Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin sekä Kokkolan kaupungin muodostamaan alueeseen, johon viitataan myös selvitysalueella. Alueella ei viitata Kokkolan seutukuntaan, joka muodostuu Kokkolan kaupungista ja Kannuksen kunnasta. Selvityksen osana tuotettiin laaja toimintaympäristön analyysi, johon sisällytettiin myös Kannus, joka ei kuulu selvitysalueen. Useimmiten Kannuksen sisältyminen toimintaympäristön lukuihin on mainittu erikseen tai ilmenee muuten kuvista. 4

5 3 Kuntauudistus Hallitusohjelman mukaan pääministeri Jyrki Kataisen hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Laajassa kuntauudistuksessa on käynnistetty samanaikaisesti valtionosuusuudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus. Lisäksi monet toimialakohtaiset lainsäädännön uudistukset (II asteen opetus, rakennusvalvonta jne.) tulisivat vaikuttamaan kuntien toimintaan. Kuva 1. Kuntauudistuksen kehikko Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Hallitus antoi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen eduskunnalle 4. joulukuuta. Suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Sote-järjestämislailla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua yhteen viidestä sote-alueesta alkaen. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Selvitysalueen kunnat kuuluisivat OYS-ervan alueeseen yhdessä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien kanssa. OYS olisi asukasmäärältään pienin erva-alueista ja siinä olisi 68 kuntaa eli KYS-ervan kanssa eniten. Keski-Pohjanmaan väestöpohja olisi 10 prosenttia erva-alueesta. Järjestämisalueen ensimmäinen edustajainkokous tulisi järjestää toukokuuhun 2015 mennessä aluehallintoviraston (AVI) koolle kutsumana ja sote-alueen perussopimuksen hyväksymisestä on päätettävä lokakuuhun 2015 mennessä. Valtioneuvosto päättää perussopimuksesta tarvittaessa. Kuntayhtymän on aloitettava toimintansa viimeistään Kuntayhtymän yhtymävaltuustossa tai kokouksessa kunnan edustajien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Sosiaali- ja terveysalueen on laadittava joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella järjestämispäätös siitä, miten sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan. Sote-alue päättää 5

6 tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät. Tuottamisvastuu on kuntayhtymällä tai kuntien sopiessa vastuukuntamallilla. Pohjoisella sosiaali- ja terveysalueella voisi olla enintään viisi tuottamisvastuullista kuntayhtymää (tai/ja vastuukuntamalli). Kuntien maksuosuuksien määräytymisessä 20 prosenttia määräytyy asukasluvun mukaan ja 80 prosenttia tarvetekijöiden eli ikärakenteen ja sairastavuuden mukaan. Olosuhdetekijöitä ei otettaisi huomioon. Kuntien valtionosuusjärjestelmien uudistaminen Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja vahvistaa nykyistä järjestelmää, jotta peruspalvelujen järjestäminen voitaisiin turvata kaikkialla Suomessa. Eduskunta hyväksyi lain 676/2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja se tulee voimaan Valtionosuusuudistuksessa on viiden vuoden siirtymäkausi, vuonna 2015 muutos voi olla enintään 50 euroa. Valtionosuusuudistuksen arvioidut vaikutukset selvitysalueen kuntiin ovat yhteensä 3,19 miljoonaa euroa (+46 euroa/asukas). Valtionosuusuudistus lisäisi valtionosuuksia Kaustisella, Kokkolassa ja Vetelissä. Valtionosuuksia menettäisivät muut kunnat, eniten Perhon ja Lestijärven kunnat. On kuitenkin huomioitava, että aikaisemmat valtionosuusleikkaukset vaikuttavat siten, että kunnat saavat vuonna 2015 peruspalvelujen valtionosuutta euroa asukasta kohden vähemmän. Valtionosuusuudistuksessa tehtyjen kuntakohtaisten arvioiden lisäksi valtio leikkaa kuntien valtionosuuksia, jonka vuoksi suurimmalla osalla kunnista peruspalvelujen valtionosuus laskee vuonna Kuva 2. Valtionosuusuudistuksen vaikutuksen Kokkolan seudulla Kuntalain kokonaisuudistus Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Touko-elokuun 2014 aikana lausuntokierroksella olleessa kuntalakiluonnoksessa säädettäisiin kunnille entistä tiukempaa velvoitetta kattaa budjettialijäämä sekä painotettaisiin kunnan toiminnan ja palveluiden ohjausta yhteensovitettuna kokonaisuutena riippumatta siitä, miten ne järjestetään tai tuotetaan. Esityksessä ehdotetaan myös kuntavaalien ajankohdan ja valtuuston toimikauden alkamisen ajankohdan muuttamista. Vuoden 2016 kunnallisvaalit siirrettäisiin vuoden 2017 huhtikuulle kolmanteen sunnuntaihin. Tämä muutos vaikuttaisi myös kuntarakennemuutoksiin, jotka toteutettaisiin vuoden 2017 alusta. 6

7 3.1 Kuntarakennelain velvoitteet kuntajakoselvitykselle Uusi kuntarakennelaki (478/2013) velvoittaa kunnat selvittämään kuntarakennemuutoksen edellytyksiä. Samalla heinäkuussa 2013 voimaan tulleessa laissa säädetään kuntarakenneselvityksen sisällöstä ja toteuttamistavasta. Lähtökohtaisesti yhdistymisselvityksen tulisi kattaa ne asiat, jotka sisältyisivät yhdistymissopimukseen. Jos kunnat eivät päätyisi tekemään esitystä kuntien yhdistymisestä, selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi edellytettäisiin kuitenkin aina vähintään sellaista selvitystä, jossa on arvioitu hallinnon ja palvelujen järjestämistä sekä palvelujen tuottamista selvitysalueella, yhdistymisen vaikutuksia kuntien yhteistoimintaan, alueen taloudellista tilannetta, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumista sekä yhtenä kuntana saavutettavissa olevia hyötyjä ja yhdistymisen mahdollisia haittoja. Muita kuin yksikielisiä kuntia koskevassa selvityksessä olisi arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Selvityskriteerit Kuntarakennelain mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä 4 c 4 f :ssä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteet Keski-Pohjanmaalla koskevat pääasiassa kuntien taloudellista asemaa ja kunnan väestöpohjan suuruutta. Sen sijaan Pohjanmaalla selvityskriteerit koskevat talousperusteen sijaan pääasiassa kuntien yhdyskuntarakennetta, työpaikkaomavaraisuutta tai työssäkäyntiä. Kokkolan kaupunki ei täyttänyt yhtäkään selvityskriteeriä. Kunta ei kuitenkaan voisi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa kuntajaon kehittämisen tavoitteita koskevassa 2 :ssä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta. Alla on esitetty selvitysperusteiden täyttyminen Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Selvitysperusteiden tiedot perustuvat väestötietoihin, vuoden 2009 työpaikkaomavaraisuuteen, vuoden 2010 työssäkäyntitietoihin ja Suomen Ympäristökeskuksen vuoden 2010 taajamaluokitteluun. Talousperusteen täyttymisessä on käytetty vuosien 2010, 2011 ja 2012 tilinpäätöstietoja. Tässä luvussa kriteereitä on tarkasteltu väestömäärien , vuoden 2012 työpaikkaomavaraisuuden ja tilinpäätöstietojen mukaan. Uusimpien tietojen mukaan myös Veteli täyttäisi talousperusteen. Kuva 3. Selvityskriteereiden täyttyminen Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (Valtiovarainministeriö) 7

8 Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. Kokkolan kaupunki on kunnista ainoa, jonka väestömäärä on yli asukasta. Vuonna 2013 Halsuan, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin alle 1-vuotiaiden ikäluokka on ollut alle 50 lasta. Kunnista Perho ja Toholampi olivat lähellä kuntarakennelain rajaarvoa. Kaustisella alle 1-vuotiaiden määrä on ollut 2000-luvun ajan välillä. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työssäkäyntiperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuisi Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Kokkolan seudun kaikilla kunnilla työpaikkaomavaraisuus on yli 85 prosenttia eikä yksikään kunta täyttänyt työssäkäyntiperustetta tai yhdyskuntarakenneperustetta vuosia 2012 koskevien tilastotietojen perusteella. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä (ns. kriisiytyvä kunta); tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Keski-Pohjanmaan kunnista Toholampi ja Kaustinen täyttivät talousperusteen vuosien tilinpäätöstietojen perusteella kriisiytyvän kunnan selvitysperusteella. Kertyneen alijäämän perusteella Veteli on täyttänyt talousperusteen myös vuonna Halsua on täyttänyt kriisiytyvän kunnan kriteeristön aikaisemmin. Kokkola on täyttänyt vuosien aikana vähintään 3 kriteeriä. Kruunupyy, Lestijärvi ja Perho ovat täyttäneet 1 2 kriteeriä. Kokkolan seudun kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet eivät niinkään liity kuntien yhdyskuntarakenteeseen (työssäkäynti, maankäyttö, asuminen ja liikenne) vaan kuntien taloudelliseen tilanteeseen sekä väestöpohjaan. Tarpeet eivät kohdistu suurten kaupunkiseutujen tavoin yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tai kuntalaisten arjen sujuvuuteen seudulla vaan siihen, miten kuntalaisten palvelut voidaan järjestää sekä millaisin resursseihin. 8

9 Maapinta-ala, km Taajama-aste, % Väkiluku Ruotsinkielisten osuus, % Ulkomaiden kansalaisten osuus, % Perheiden lkm Asuntokunnat Vuokra-asunnossa asuvien osuus, % Rivi- ja pientaloissa asuvien osuus asuntokunnista, % Kesämökkit Kokkolan seutu Selvitysalue eli ns. Kokkolan seutu koostuu kahden maakunnan ja kolmen seutukunnan kunnista Pohjanlahden rannalla. Alue kattaa koko Keski-Pohjanmaan Kannusta lukuun ottamatta. Keski- Pohjanmaan maakunta on tällä hetkellä Suomen alueeltaan ja väestöltään pienin maakunta. Lisäksi mukana on Kruunupyyn kunta, joka kuuluu Pohjanmaahan ja Pietarsaaren seutukuntaan. Alueen keskus on Kokkolan kaupunki ja muutoin alue jakautuu jokilaaksoihin. Selvitysalueen pinta-ala on yhteensä km2, josta Kokkolan pinta-ala on yli neljännes. Taajama-asteeltaan Kokkola on selkeästi alueen kunnista korkein. Pienin taajama-aste on maaseutumaisista kunnista Lestijärvellä ja Perholla. Vuoden 2013 lopussa Kokkolan seudulla asui yhteensä vajaa asuntokuntaa. Pääasiassa asumismuotona on rivi- ja pientaloasuminen. Kokkolan seudulla on vajaa kesämökkiä, joista yli oli Kokkolan kaupungissa. Suhteessa väestöön kesämökkejä on paljon väestömäärältään pienissä Lestijärven ja Halsuan kunnissa sekä Kruunupyyssä. Taulukko 1. Avainlukuja Kokkolan seudulta Halsua ,5 1, Kaustinen ,9 1, Kokkola ,1 2, Kruunupyy ,7 2, Lestijärvi , Perho , Toholampi ,1 1, Veteli ,5 1,

10 Selvitysalue Samankaltaisimmat kunnat Selvitysalue kokoluokassa asukasta Samankaltaisimmat kunnat kokoluokassa asukasta 4.1 Väestön ja väestörakenteen kehitys Selvitysalueella asui lokakuun 2014 lopulla henkilöä (Tilastokeskus, ennakkoväkiluku). Alueen kuntien väestömäärät vaihtelevat Lestijärven 814 asukkaasta Kokkolan :n asukkaaseen. Kaksi kolmasosaa selvitysalueen asukkaista asuu Kokkolassa. Kruunupyyn asukkaita alueella on kymmenes ja Kaustisen seutukunnan kuusi kuntaa muodostavat yhdessä alle neljänneksen väestöpohjasta. Vertailuryhmä Väestön ikärakenne Kuva 4. Kokkolan seudun väestöpohja KOKKOLAN SEUTU 2013 (75359) Kokkolan seudun väestörakenne on lievästi maan keskiarvoja nuorekkaampaa; alle 18-vuotiaiden Salo 2013 (54478) osuus on suurempi (23,9 %) 7,4 ja etenkin 13,7 Perhossa, Toholammilla 56,7 ja Kannuksessa nuorten 12,1 osuus 10,0on Porvoo 2013 (49426) suuri. Vastaavasti myös 65 8,0 vuotta 14,8 täyttäneiden osuus Kokkolan 59,3 seudulla (27,7 %) 10,8 on maan 7,2 keskiarvoa Hämeenlinna (19,4 %) 2013 suurempi. (67806) 7,2Erityisesti 12,7 Halsualla, Lestijärvellä 57,9ja Vetelissä yli 65-vuotiaiden 12,1 osuus 10,1 on suuri. Seinäjoki 2013 (60354) 8,9 14,0 60,0 9,7 7,4 Vertailuryhmä Lohja 2013 (47703) Hyvinkää 2013 (46188) Kokoluokka 7, ,8 asukasta Taulukko Väestön ikärakenne 2. Selvitysalueen Mikkeli 2013 (54635) väestörakenne 6,6 12, , v v v v. yli 75- v. Pori 2013 (85399) Kotka 2013 (54771) 0 % 6,6 10 % 12,3 20 % 30 % 40 % 57,9 50 % 60 % 70 % 80 % 12,9 90 % 10,2 100 % Lappeenranta 2013 (72658) KOKKOLAN SEUTU 2013 (75359) Halsua 2013 (1229) Lohja 2013 (47703) Kannus 2013 (5675) Salo 2013 (54478) Kaustinen 2013 (4288) Porvoo 2013 (49426) Kokkola 2013 (47031) Hämeenlinna 2013 (67806) Kruunupyy 2013 (6682) Seinäjoki 2013 (60354) Lestijärvi 2013 (818) Hyvinkää 2013 (46188) Perho 2013 (2923) Mikkeli 2013 (54635) Toholampi 2013 (3381) Pori 2013 (85399) Veteli 2013 (3332) Kotka 2013 (54771) KOKO MAA 2013 ( ) Lappeenranta 2013 (72658) Halsua 2013 (1229) 6,9 9,0 12,1 14,9 60,3 55,9 11,4 11,1 5,2 7,9 14,2 15,1 52,8 57,7 13,3 11,4 8,5 7,4 9,6 8,0 9,2 7,2 16,5 13,7 13,8 14,8 14,7 12,7 55,3 56,7 56,6 59,3 57,0 57,9 10,9 12,1 10,8 10,8 11,0 12,1 8,3 8,9 14,7 14,0 54,6 60,0 11,5 9,7 6,4 7,6 13,6 13,8 55,1 60,2 12,1 10,4 12,5 19,6 48,8 10,0 6,6 12,7 58,3 12,4 9,3 15,6 52,1 12,4 6,9 12,3 58,1 12,4 8,0 12,5 55,4 11,5 6,6 12,3 57,9 12,9 7,8 13,2 59,7 10,9 6,9 12,1 60,3 11,4 5,2 Kokkolan seudun väestö on kasvanut noin 4,8 prosenttia vuosina ja seudun väkiluvun Kannus 2013 (5675) 8,5 16,5 55,3 10,9 8,8 ennustetaan kasvavan 5 prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Seudun väkimäärän kasvu on koko Kaustinen 2013 (4288) 9,6 13,8 56,6 10,8 9,2 maan väestönkasvua hitaampaa. Kokkolan kaupungin väestö kasvaa ennusteen mukaan koko maan Kokkola 2013 (47031) 9,2 14,7 57,0 11,0 8,2 väestöä voimakkaammin. Myös Kruunupyyn väkimäärä kasvaa pitkällä aikavälillä ja Kaustisten Kruunupyy 2013 (6682) 8,3 14,7 54,6 11,5 10,9 väkiluku pysyy suurin piirtein ennallaan. Muiden alueen kuntien väestö on laskussa. Lestijärvi 2013 (818) Perho 2013 (2923) Kokoluokka asukasta 0-6 -v v v v. yli 75- v. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 6,4 9,0 7,9 6,9 12,3 14,2 13,6 14,9 15,1 Työikäisten eli vuotiaiden 12,5 määrä 19,6laskee väestöennusteen 48,8 mukaan Kokkolan 10,0 seudulla 9,1 kuudella prosentilla Toholampi 2013 vuoteen (3381) ,3 mennessä, 15,6 mutta kääntyy sen 52,1jälkeen nousuun. Kokkola 12,4 erottuu 10,6 alueen muista Veteli kunnista, 2013 (3332) sillä 8,0 siellä työikäisten 12,5 määrä kasvaa 55,42020-luvulla nopeammin 11,5 kuin 12,5 koko maassa. KOKO Alle MAA 18-vuotiaiden 2013 ( ) määrä 7,8 13,2 kasvaa seudulla jonkin verran 59,7 pitkällä aikavälillä 10,9 ja yli 8,5 65- vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Vuonna prosenttia Kokkolan seudun väestöstä on 52,8 58,1 55,1 55,9 11,1 9,0 57,7 60,2 10,4 8,0 13,3 12,1 11,4 9,4 9,0 14,4 7,8 8,8 10,0 9,2 7,2 8,2 10,1 10,9 7,4 12,8 8,0 9,1 10,0 10,6 10,3 12,5 10,2 8,5 9,4 14,4 12,8 7,8 12,4 10,0 12,4 10,3 10

11 2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain yli 75-vuotiaita. Tämä merkitsee huoltosuhteen selvää heikkenemistä. Huoltosuhde heikkeneekin Kokkolan seudulla voimakkaammin kuin koko maassa. Kokkolan seutu Lähde:Tilastokeskus vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat Kuva 5. Ennustettu väestökehitys vuosina Kokkolan seudulla (Tilastokeskus) Jotta kunta määriteltäisiin kaksikieliseksi, on vähintään 8 prosenttia väestöstä tai asukkaan puhuttava vähemmistökieltä äidinkielenään. Kokkolan seudun väestöstä 16,8 prosenttia oli vuoden 2013 lopussa ruotsinkielisiä. Kruunupyy ja Kokkola ovat kaksikielisiä kuntia. Kruunupyyn väestöstä yli 80 prosenttia on ruotsinkielisiä. Taulukko 3. Ruotsinkielinen väestö Kokkolan seudulla Ruotsinkielinen väestö lkm % väestöstä Halsua 6 0,5 Kaustinen 80 1,9 Kokkola ,1 Kruunupyy ,7 Lestijärvi 0 0 Perho 7 0,2 Toholampi 4 0,1 Veteli 50 1,5 Kokkolan seutu ,8 Kannus 21 0,4 Keski-Pohjanmaa ,2 11

12 4.2 Kuntien yhteistoiminta selvitysalueella Kuntien yhteistoimintaa on kuvattu liitteessä 1. Yhteistoimintaa käsitellään myös palvelukohtaisissa luvuissa. Yhteistyö selvitysalueella on laaja-alaista ja monen suuntaista. Pääasiassa Kokkolan seudun yhteistyö on kuitenkin jakautunut vaihteleviin yhteistyöryhmiin. Kaustisen seutukunnan kunnilla on monipuolista yhteistyötä. Toisaalta Kokkolaa ja Kruunupyytä yhdistävät kielisuhteet ja näiden kuntien välillä on mm. opetustoimessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa yhteistyötä. Yhteistyöllä on pystytty vastaamaan kuntien yhä pieneneviin kehittämisen resursseihin etenkin Kaustisen seutukunnan alueella. Kuitenkin Kokkolan seudun kokonaisuuden näkökulmasta kuntien etäisyydet ja kokoerot vaikuttavat kuntien tehtäviin ja siten myös yhteistyötarpeisiin. Tästä johtuen yhteistyön mahdollisuuksia on usein selvitetty, mutta tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja ei ole löydetty. 4.3 Kuntarakennemuutokset seudulla Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan valtuustot esittivät , että Kokkolan kaupunkiin liitetään alkaen Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Samalla purkautui Kokkolan seudun terveyskeskus kuntayhtymä. Yhdistymispäätöksen jälkeen kaupungin hallintoa on pyritty keventämään ja arviolta 30 hallinnon vakanssia on lopetettu. Kokkola oli mukana 14 muun kaupungin kanssa valtuustokausittain tehtävässä KAPA - Kaupunki- ja palvelututkimuksessa. Kyselyssä selvitettiin asukkaiden tyytyväisyyttä kuntapalveluihin ja kaupunkiin yleisemminkin. Kyselyn mukaan neljän vuoden takaiseen kuntaliitokseen mahdollisesti liittynyt pelko palvelujen huononemisesta ja palvelujen keskittämisestä osoittautui aiheettomaksi. Kokkolaan liittyneiden kuntien asukkaat olivat yleisesti ottaen yhtä tyytyväisiä kuntapalveluihinsa kuin kantakokkolalaiset. Lisäksi määrätyillä osa-alueilla mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluissa merkittävä osa vastaajista katsoi palvelujen parantuneen kuntaliitoksen jälkeen. 1 Kokkolan kuntaliitoksen lisäksi Keski-Pohjanmaalla on toteutettu vuonna 2010 Himangan kuntaliitos Kalajoelle yli maakuntarajan. Tätä aikaisemmat kuntajaon muutokset ovat tapahtuneet luvulla. Kuntarakenteita on kuitenkin selvitetty 2000-luvun aikana esimerkiksi Halsuan, Kaustisen, Ullavan ja Vetelin kesken kuntien yhdistymisen esiselvityksenä vuonna Kokkolan kaupungin tilinpäätös

13 5 Elinvoima, kilpailukyky ja elinkeinot Selvitysalueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Vetovoimalla ja kilpailukyvyllä tarkoitetaan kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka parantaa alueen taloudellista asemaa ja sitä kautta lisää ja ylläpitää alueellista kokonaishyvinvointia. Vetovoimaisella ja kilpailukykyisellä alueella on ominaisuuksia, joiden avulla se voi osallistua kilpailuun muiden alueiden kanssa. Kilpailuetua muihin alueisiin nähden saavutetaan, jos alue pystyy tuottamaan jonkin sellaisen ominaisuuden, jonka avulla se erottuu edukseen muista alueista. Aikaisemmin yksittäiset kunnat ja alueet kilpailivat muun muassa yrityksistä ja osaavasta työvoimasta pääosin keskenään oman maansa sisällä. Nykypäivän globaalissa maailmassa kilpailu on voimistunut johtaen siihen, että kuntien ja alueiden niin sanottu kilpailijapiiri on laajentunut kattamaan enenemässä määrin myös muiden maiden alueita. Tämä on korostanut alueiden sisäisen yhtenäisyyden tarvetta kilpailukyvyn parantamisessa muihin alueisiin nähden. 5.1 Kilpailukyvyn kehitys Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tekemässä Suomen seutukuntien kilpailukykyvertailussa Kokkolan seutukunta, johon kuuluvat selvitysalueen kunnista Kokkola ja Kannus, oli vuonna sijalla 70 seutukunnasta. Pietarsaaren seutukunta, johon Kruunupyy kuuluu, oli 17. ja Kaustisen seutukunta, johon kuuluvat Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli, 57. sijalla. Vertailussa otettiin huomioon kuusi muuttujaa, jotka olivat: - työn tuottavuus, - innovatiivisuus, - teollisuusvaltaisuus, - yritysdynamiikka, - koulutustaso ja - työllisyysaste. Vuodesta 2011 Kokkolan seudun sijoitus oli noussut kaksi pykälää ja Pietarsaaren seudun sijoitus laskenut kuusi ja Kaustisen seudun sijoitus kaksi pykälää. Timo Aron (2013) tekemässä Suomen 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyvertailussa Kokkolan seutukunnan bruttokansantuote asukasta kohden oli 5. korkein, työllisyysaste 8. korkein ja työttömyysaste 7. matalin. Kunnallisverot per asukas olivat seutukuntien joukossa 17. korkeimmat ja asukaskohtainen lainakanta kaikkein suurin. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon ja akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuuksissa Kokkolan seutu oli 15. sijalla. Bruttokansantuote euroina asukasta kohden kasvoi aikavälillä Kokkolan seudulla seutukunnista 14. eniten. Samalla ajanjaksolla työllisyysasteen kasvu oli Kokkolan seudulla 25 seutukunnan joukossa kaikkein suurinta ja työttömyysasteen lasku toiseksi suurinta. Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi Kokkolan seudulla aikavälillä 11. eniten ja kuntien lainojen määrä asukasta kohden toiseksi eniten. Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi seudulla 13. nopeimmin. Kokkolan seutukunta oli kokonaiskilpailukyvyltään 25 suurimmasta seutukunnasta 14. sijalla vuonna Vuodesta 1995 seudun sijoitus nousi kymmenen pykälää, mikä oli vertailtavien seutukuntien joukossa suurin sijoituksen nousu. Aron (2014) Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkavertailussa Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnat sijoittuivat toiseksi parhaaseen ja Kaustisen seutukunta toiseksi alimpaan viidennekseen. Analyysissä verrattiin seutuja kuuden yritysdynamiikkaa kuvaavan muuttujan perusteella, jotka olivat aloittaneiden yritysten määrä, yrityskanta, yrityskannan muutos, yritysten nettoperustanta, yritysten uusiutumisaste ja osaamisintensiivisten yritysten määrä aloittaneista yrityksistä. Asukkaiden kunnallisverotuksessa verotettavat tulot ovat selvitysalueella suhteellisen alhaiset jääden selvästi koko maan tason ja myös Vaasan, Pietarsaaren, Raahen ja Seinäjoen seutukuntien alapuolelle. Verotettavat tulot olivat vuonna 2012 korkeimmat Kokkolassa ja matalimmat Perhossa. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot eivät ole useimmissa alueen kunnissa juuri kasvaneet vuoden 2007 jälkeen. 13

14 Selvitysalueen asukkaista 64 prosenttia oli suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuonna Osuus oli pienempi kuin koko maassa (67 %). Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut alueella 2000-luvun aikana hieman nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2011 alueen kunnista eniten Kokkolassa (66 %) ja vähiten Halsuassa (54 %). Sairastavuudessa on alueella suuria kunnittaisia eroja. Useimmissa alueen kunnissa Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi on koko tai lähes koko 2000-luvun ajan ollut valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Vuodesta 2001 viimeiseen tarkasteluvuoteen 2011 saakka sairastavuusindeksi on ollut korkein Lestijärvellä ja matalin koko aikajaksolla Kruunupyyssä, jossa se on ollut selvästi koko maan tason alapuolella. Myös Kaustisten sairastavuusindeksi on vuosien 2000 ja 2011 välillä ollut valtakunnallista tasoa pienempi. 5.2 Elinkeinot ja työllisyys Selvitysalueen kunnissa on paljon maataloutta sekä muuta yritystoimintaa. Selvitysalueen työpaikoista 10 prosenttia on maa-, metsä- ja kalatalouden sektorilla, mutta esimerkiksi Lestijärven kunnassa osuus kasvaa miltei puoleen työpaikoista. Varsinkin pk-sektorilla on paljon toimijoita ja valoisan tulevaisuuden kannalta olisikin tärkeää pystyä luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset menestyvälle yrittämiselle. Suurimmat yksittäiset kehittämishankkeet selvitysalueella painottuvat kaivostoiminnan aloittamiseen sekä tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Kokkolan alueella puolestaan satama-alueen kehitys, kaupan ja palvelujen kehitys sekä kemianteollisuus toimivat kehityksen moottoreina. Äänekosken puunjalostusinvestoinnilla voi myös olla myönteisiä vaikutuksia Kokkolan seudun alueelle. Vuonna 2012 Kokkolan seudulla oli työpaikkaa, joista kaksi kolmasosaa sijaitsi Kokkolan kaupungissa. Kokkolan seudun työpaikkamäärän kehitys on ollut korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Työpaikkojen määrä kasvoi Kokkolan seudulla reilulla 2 300:lla eli kahdeksalla prosentilla vuosien 2000 ja 2012 välillä. Kasvu on ollut suurempaa kuin koko maassa, jossa työpaikkojen määrä lisääntyi samaan aikaan kuudella prosentilla. Työpaikkojen määrän absoluuttinen ja suhteellinen kasvu on aikavälillä ollut suurinta Kokkolassa. Myös Kaustisilla ja Kruunupyyssä työpaikat ovat lisääntyneet, mutta seudun muissa kunnissa ne ovat vähentyneet. Suhteellisesti merkittävintä työpaikkavähennys on ollut Lestijärvellä (-49), Toholammilla (-147) ja Vetelissä (-113), joissa työpaikkojen määrä on laskenut yli kymmenellä prosentilla vuosina Alueen työpaikkakehitys on esitetty kuvassa 6. Vuoden 2012 työpaikkaosiossa JYTA:n työpaikat on huomioitu työntekijän työpisteen mukaan. Tämä voi selittää joitakin muutoksia vuosien työpaikkakehityksessä kuten esimerkiksi Kokkolan työpaikkamäärän laskua. 14

15 Kuva 6. Työpaikkojen prosentuaalinen muutos Kokkolan seudulla vuosina , 2000=100 Vuonna 2012 Kokkolan seudun työpaikoista runsas puolet (52 %) oli yksityisellä sektorilla, 28 prosenttia kuntasektorilla ja 15 prosenttia työpaikoista oli yrittäjäsektorilla. Työpaikoista kaksi prosenttia oli valtion työpaikkoja ja kaksi prosenttia valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkoja. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi aikavälillä yli 27 prosentilla. Samaan aikaan valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkojen määrä väheni yli 73 prosenttia ja yrittäjäsektorin työpaikkojen määrä noin 13 prosentilla. Kuntatyöpaikkojen määrä kasvoi 13,5 prosentilla ja valtion työpaikkojen määrä laski 13 prosenttiyksiköllä. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli vuonna 2012 alueen kunnista korkein Kruunupyyssä (55 %) ja matalin Lestijärvellä (30 %). Koko maassa yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli 58 prosenttia. Julkisen sektorin työpaikkojen osuus oli korkein Perhossa (36 %) ja yrittäjien osuus oli suurin Lestijärvellä (40 %). Taulukko 4. Työpaikkojen määrä 2012 (muutos ) työnantajasektorin mukaan Kokkolan seutu Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Valtio 780 (-118) 0 (-3) 49 (-48) 38 (-19) 681 (-5) 5 (-23) 1 (-4) 3 (-2) 3 (3) 0 (-17) Kunta (1 060) 123 (-29) 570 (0) 390 (-3) (1 262) 590 (-72) 94 (-21) 363 (37) 337 (-61) 374 (-53) Valtioenem mistöinen oy 503 (-1 397) 0 (-2) 19 (-5) 31 (-2) 399 (-1 316) 35 (20) 0 (0) 3 (-7) 13 (-1) 3 (-84) Yksityinen sektori (3 504) 173 (32) (-64) (255) (2 902) (223) 93 (-11) 348 (41) 532 (55) 467 (71) Yrittäjät (-717) 155 (-47) 405 (-67) 436 (-35) (-131) 544 (-163) 125 (-8) 282 (-42) 356 (-143) 346 (-81) Tunt emat on 5 (-5) 0 (0) 0 (-1) 0 (-2) 5 (-2) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0) 0 (0) Yhteensä (2 327) 451 (-49) (-185) (194) (2 710) (-15) 313 (-44) 999 (27) (-147) (-164) Kokkolan seudulla on menetetty vuosien aikana yli valtion tai valtioenemmistöisen osakeyhtiön työpaikkaa. Samalla ajanjaksolla on menetetty myös yrittäjäsektorin työpaikkoja. Samaan aikaan Kuntatyöpaikkojen määrä on kasvanut työpaikalla ja yksityisen sektorin työpaikat työpaikalla. Yksityisen sektorin työpaikat ovat laskeneet ainoastaan Lestijärven kunnassa. Kuntatyönantajan työpaikat ovat kasvaneet Perhossa ja Kokkolassa. 15

16 Kuva 7. Työllisten (työssäkäyvien työikäisten) määrän prosentuaalinen muutos vuosina , 2001=100 Työllisten määrä on kasvanut alueella samaa tahtia kuin valtakunnassa keskimäärin, kuudella prosentilla vuodesta 2000 vuoteen Alueen kunnista vain Kokkolan, Kaustisten ja Kruunupyyn työllisten määrä on kasvanut 2000-luvulla. Suhteessa eniten työpaikat ovat vähentyneet Lestijärvellä. Työllisten määrä kääntyi seudulla laskuun vuonna 2008, ja vaikka se nousi kahtena viimeisenä tarkasteluvuonna, ei työllisten määrä ollut yltänyt vuoden 2007 tasolle vuoteen 2011 mennessä. On myös huomioitava, että vaikka monessa kunnassa työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012, on työllisten määrä silti laskenut. 16

17 Kuva 8. Työttömyysaste elokuussa vuosina Kokkolan seudun työttömyysaste on säilynyt koko maata pienemmällä tasolla. Maaliskuussa 2014 alueen työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, kun se koko maassa oli 12,4 prosenttia. Seudun korkein työttömyysaste oli Perhossa (12,9 %) ja matalin Kruunupyyssä (4,6 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus on alueella kokonaisuutena ollut koko maata matalammalla tasolla. Vuonna 2014 pitkäaikaistyöttömiä oli alueella 2 prosenttia valtakunnallisen luvun ollessa 3,5 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien osuus on alueen kunnissa ollut nousussa. Pitkäaikaistyöttömyys on korkeinta Lestijärvellä (3,2 %), Kokkolassa (2,3 %) ja Perhossa (2,2 %). Matalinta pitkäaikaistyöttömyys on Kaustisissa (0,6 %) ja Kruunupyyssä (0,9 %). 17

18 Kuva 9. Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset) vuosina , % Kokkolan seudun kunnat ovat työpaikkaomavaraisia. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnan alueella olevien työpaikkojen suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan. Mikäli tunnusluku on yli 100 prosenttia, on kunnassa enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Tämän kaltaisia kuntia selvitysalueella ovat Kokkolan kaupunki (103 %) ja Lestijärvi (101 %). Selvitysalueen alhaisin työpaikkaomavaraisuus vuonna 2012 oli Vetelissä (84 %) ja Kruunupyyssä (89 %), joissa työpaikkaomavaraisuus on koko tarkastelujakson ( ) aikana myös tippunut eniten. Kokkolan seudun työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2012 jopa 99 prosenttia, joka oli hieman alhaisempi kuin esimerkiksi Vaasan seutukunnassa (106 %) ja Pietarsaaren seutukunnassa (105 %). Kaustisen, Kokkolan, Perhon, Toholammin sekä Lestijärven työpaikkaomavaraisuus on kasvanut vuosien aikana, kun taas Vetelissä, Kruunupyyssä sekä Kannuksessa työpaikkaomavaraisuus on laskenut. Halsualla, Toholammilla ja Lestijärvellä työllisten määrä on laskenut vuosien aikana yli 10 prosenttia. Tämä on vaikuttanut siihen, että työpaikkaomavaraisuus on säilynyt korkeana alueilla menetetyistä työpaikoista huolimatta. Kokkolan seudulla toimii tällä hetkellä kolme yrityselämän kehittämistä tekevää elinkeinoyhtiötä: Kaustisen seutukunnan Kase yrityspalvelu (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho ja Veteli), ja Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiö Concordia (Pietarsaari, Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy ja Pedersöre). Myös Kokkolalla (Kokkolanseudun Kehitys Oy, Perholla (Perhon kehitysyhtiö Oy) ja Toholammilla (Toholammin Kehitys Oy) on omat kehitysyhtiöt. Lisäksi Kaustisella on kehitysyhtiö, joka harjoittaa vuokraustoimintaa, kiinteistöjen rakennuttamista ja jalostusta yritystoiminnan tarpeisiin. Tämän luvun kuviin liittyvät taulukot on esitetty liitteessä 5. 18

19 5.3 Yhteenveto Tämän selvityksen yhteydessä on kuntajohtajista koostuva selvityksen johtoryhmä laatinut alla olevan Kokkolan seudun elinvoimaa arvioivan SWOT -analyysin. Seudun keskeisiksi vahvuuksiksi kuntajohtajat näkevät muun muassa vahvan työmoraalin ja yrittäjyyden perinteen, hyvän saavutettavuuden sekä nuoren väestön. Keskeisiksi heikkouksiksi nähdään monen kunnan heikko taloustilanne ja velkaantuminen sekä alueen elinvoiman vähäinen tunnettuus. Seudun suurimmiksi mahdollisuuksiksi kuntajohtajat nostavat tuulivoiman sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa onnistumisen. Vastaavasti seutua uhkaavina tekijöinä nähdään muun muassa väestökato ja työikäisen väestön väheneminen, taantuman pitkittyminen sekä häviäminen muille alueille vetovoimakilpailussa. Vahvuudet Työvoimatarpeisiin vastaava laajaalainen koulutus Kulttuuri- ja muut hyvinvointipalvelut Kulttuuri - ja muut tapahtumat Vahva kemianteollisuus, maatalous ja rakennusteollisuus. Erikoistunut maatalous Yrittäjyyden seutu, yrittäminen, työmoraali Kokkolan vientiteollisuus ja kasvu Saavutettavuus: Satama, rata, lentokenttä Nuori väestö Toimiva yhteistyö Kaksikielinen toimintakulttuuri Heikkoudet Kuntien talous ja velkaantuminen Liian pieni alue ja väestömäärä, kuntien pieni koko Väestön matala koulutustaso Matala tulotaso Alueen elinvoiman vähäinen tunnettuus Kokkola vs. maaseutu -asetelma Jäykkyys Näkymättömyys Varovaisuus Mahdollisuudet Vetovoiman lisääminen Kaivosteollisuus ja jatkojalostus Yhteistyössä varaa parantaa Sote-tuotantoalueeseen mukaan kuntia pohjoisesta ja etelästä Mannertuulivoima Puurakentaminen Vahvan kulttuurin hyödyntäminen mm. elämystaloudessa Maaseudun voimavarojen hyödyntäminen Osaaminen Laatu Kilpailukyky Uhat Globaalit uhat Väestökato ja työikäisen väestön väheneminen Väestön ja palveluiden keskittyminen Kokkolaan sekä maaseudun autioituminen Väliinputoaminen ja katoaminen suurempien kaupunkien vetovoimakilpailussa Eristäytyminen Taantuman pitkittyminen ja nuorisotyöttömyys Keskittyminen heikentää koulutustarjontaa, toimintamallien etsintä ennakoivasti ei onnistu Huoltosuhteen heikkeneminen. Ikääntyvien palvelut ja eläköitymiseen varautuminen Työvoimapula avainaloilla (eläköityminen) ja alueen vetovoima ei ole riittävä 19

20 6 Aluerakenne ja liikkuminen Keski-Pohjanmaa jakaantuu Kokkolan kaupungin, rannikon ja radanvarren kasvuvyöhykkeeseen sekä maaseutuvaltaiseen muuhun maakuntaan. Kokkolan ohella Kannus, Kaustinen ja Kalajoki ovat alueen suurimpia palvelukeskittymiä, joita muut kuntakeskukset täydentävät palvelutarjonnallaan. Kokkolan kaupungin keskusalue muodostaa Kokkolan seudun kaupunkialueen, jonka läheistä maaseutualuetta ulottuu Kruunupyyhyn. Muutoin Kokkolan seutu muodostuu harvaan asutusta maaseutualueesta lukuun ottamatta Kannus-Toholammin ja Kaustinen-Veteli vyöhykkeiden ydinmaaseutuja. 2 Kokkolan kaupunki sekä sen eteläpuolella rannikolla Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva Pietarsaari muodostavat kahden kaupunkiseutukeskuksen toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseutualueen. Alla olevassa kuvassa on esitetty Suomen ympäristökeskuksen kaupunkiseuturajaus Pietarsaaren ja Kokkolan alueelta (2010). Kuvasta voidaan huomata, että suuremmista kaupunkiseuduista poiketen selvitysalueen keskus- ja lähitaajamat eivät ole kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Kuva 10. Kaupunkiseudun keskus- ja lähitaajamat sekä muut taajamat, Suomen Ympäristökeskus Kokkolan sijainti maakunnan länsipäässä aiheuttaa sen, että etäisyydet maakunnan itäosan kunnista muodostuvat varsin pitkiksi. Lestijärveltä ja Perholta etäisyys Kokkolaan on 100 km. Myös Halsualta (78 km), Toholammilta (65 km) ja Vetelistä (56 km) etäisyys Kokkolaan on yli 50 kilometriä. Kaustisen ja Vetelin keskustaajamat muodostavat lähes yhtenäisen taajamanauhan. Keskusten välinen etäisyys on 10 km. 3 Maakunta sijoittuu rannikon myötäisen valtatie 8 varrelle, jolta maakuntakeskuksen tuntumasta erkanevat valtatiet 13 ja 28 Keski-Suomeen ja Kainuuseen. Muut merkittävimmät tieyhteydet maakunnassa ovat kuntakeskusten kautta kulkevat kantatiet 63 ja 58 sekä seututiet 771 ja Suomen Ympäristökeskus. Kaupunki-maaseutu-luokitus FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Kaupunkimaaseu tu_luokitus/kartat_ja_tilastot 3 Valtiovarainministeriö (2012): Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys: Keski-Pohjanmaa 20

21 Lisäksi Kannuksesta erkanee Ylivieskaan Pohjois-Pohjanmaalle kantatie 86. Timo Aron analyysissa Kokkolan sijainti- ja saavutettavuusedun todettiin olevan liikenneverkon ja maantie-, rautatie- ja lentoyhteyksien osalta kohtalainen. Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama ja Perämeren merkittävin transitosatama. Kokkolan sataman merkittävimmät asiakkaat ovat kaivannaisteollisuus ja Venäjän transitoliikenne sekä Keski-Pohjanmaalla toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa. Valtakunnallisesti merkittävä transitoreitti kulkee Vartiuksen raja-asemalta Kokkolaan. Kauttakulkukuljetuksissa on kasvun mahdollisuus tulevaisuudessakin, mitä osaltaan vauhdittaa ratayhteyksien parantuminen Kokkola Ylivieska Kajaani Vartius -välillä. Kokkola Pietarsaaren lentoasema Kruunupyyssä on keskipohjalaiselle elinkeinoelämälle merkittävä yhteys kansainvälisille markkinoille. 4 Kuvassa 11 on esitetty maakuntastrategiassa esitettyjä maakunnan kehittämisen tavoitteellisia painopisteitä. Painopisteitä ovat mm. uuden luonnonvarakeskuksen alueyksikön toiminnan aloittaminen ja Biolaakso-konseptin vakiinnuttaminen, tie-, lento- ja satamayhteyksien kehittämistä sekä tuulivoimalaenergian lisääminen. Kuva 11. Maakunnan tavoitekuva vuoteen 2017 (Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma). Pietarsaaren seudun rakennemalli, johon selvitysalueesta Kruunupyy osallistuu, hyväksyttiin Pietarsaaren seudun kunnallisessa yhteistyölautakunnassa vuonna Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia 21

22 6.1 Asiointi, työssäkäynti ja sisäinen muuttoliike Asiointialueiden ja suuntautumisen määrittelyssä on käytetty Suomen ympäristökeskuksen tarkasteluja, jotka edelleen pohjautuvat TNS Gallupin Oy:n Suureen Vaikutusaluetutkimuksen (SVT) aineistoihin vuodelta Tutkimus pohjautuu Internet-paneeliin osallistuneiden vastauksiin ja aiempi tutkimus postikyselyyn ja Internet-paneeliin (vastauksia on ollut noin ). Selvitysalue muodostaa Kannuksen kanssa yhden asiointialueen. Selvitysalueen asukkaat Kruunupyytä ja Halsuaa lukuun ottamatta asioivat päivittäistavarakaupan osalta pääasiassa omassa kunnassaan. Etenkin Kokkolassa ja Perhossa asiointi tapahtuu pääasiassa omassa kunnassa. Halsualta päivittäistavarakaupan asiointi suuntautuu toiseksi eniten Kaustisen kuntaan ja Kruunupyystä Kokkolaan. Myös Toholammilta asioidaan päivittäistavaran kaupassa jossain määrin Kokkolaan. Kokkolan asiointialueeseen kuuluvat erikoiskaupassa Halsua, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Toholampi ja Veteli sekä Evijärvi. Erikoiskaupan osalta Lestijärvi suuntautuu Ylivieskaan ja Perho Alajärveen. Omassa kunnassa erikoiskaupan asiointi on yli puolet ainoastaan Kokkolassa. Kokkolasta asiointi suuntautuu muutoin ensisijaisesti Ouluun ja Helsinkiin - vaikkakin asiointi tässä on vähäistä. Kruunupyyläisisten erikoiskauppa-asioinnista 68 prosenttia suuntautuu Kokkolaan. Halsuan ja Vetelin asiointi kohdistuu ensisijaisesti Kaustiseen ja toissijaisesti Kokkolaan. Kaustisen, Lestijärven ja Toholammin asiointi suuntautuu taas Kokkolaan ja Ylivieskaan. Pendelöinti ilmaisee, kuinka suuri osa alueen työllisestä työvoimasta käy töissä oman kunnan ulkopuolella. Yksikään kunta ei täytä selvityskriteerin raja-arvoa eli yli 25 prosentin pendelöintiä keskuskuntaan. Kuntarakenneuudistuksen mukainen vahva peruskunta muodostuisi työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Kokkola, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Toholampi ja selvitysalueen ulkopuolinen Kannus muodostavat yhdessä työssäkäyntialueen. Työssäkäyntialueen ulkopuolisia kuntia, joista pendelöidään alle 10 prosenttia, ovat Lestijärven ja Perhon kunnat. Kuntien pendelöintiasteet on esitetty kuvassa 12. Kuvassa esitetystä osuudesta jäljelle jäävä osa on se työllinen työvoima, joka käy työssä omassa kunnassaan. Pendelöinti on selvitysalueella yleisintä Vetelissä, jonka työllisestä väestöstä 41 prosenttia käy töissä kunnan ulkopuolella. Vetelin työssäkäynti ei kuitenkaan suuntaudu ainoastaan Kokkolaan, vaan kunnasta pendelöidään myös Kaustisen kuntaan. Pienin pendelöintiaste on Kokkolassa (12,4 %) ja Perhossa (17,9 %). Veteli Kruunupyy Kaustinen Lestijärvi Halsua 41,0 % 38,1 % 37,3 % 34,9 % 33,9 % Toholampi Kannus Perho Kokkola 33,7 % 33,6 % 17,9 % 12,4 % 82,1 % 87,6 % Kuva 12. Selvitysalueen kuntien pendelöintiasteet 2011 Kokkolaan pendelöidään eniten Kruunupyystä, jonka työssäkäyvästä väestöstä alle viidennes (18 %) käy töissä Kokkolassa. Lähes yhtä suuret osuudet Kannuksen ja Kaustisten työssäkäyvästä väestöstä pendelöivät Kokkolaan. Kymmenes (10 %) veteliläisistä pendelöi Kaustisiin ja vajaa kymmenes (8 %) lestijärveläisistä Toholammille. 22

23 Taulukko 5. Selvitysalueen sisäinen pendelöinti 2011, % työllisestä työvoimasta Alueen kunnat ovat menettäneet yhteensä yli asukasta kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina Muuttotappio on viime vuosina ollut kuitenkin suhteellisen pientä. Suhteessa väestömäärään nettomuutto on ollut vähäisintä Kokkolassa, Kaustisella ja Kruunupyyssä. Kuva 13. Maan sisäinen kumulatiivinen nettomuutto vuosina

24 Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota maan sisäisessä muuttoliikkeessä ovat kärsineet Halsua ja Perho. Kaikki kunnat ovat 2000-luvulla saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta (maahanmuuton ja maastamuuton erotus). Väkilukuun suhteutettuna nettosiirtolaisuudesta voittoa on saanut eniten Kokkola, Kruunupyy ja Lestijärvi. Korkean siirtolaismuuttovoiton ansiosta Kokkolan muuttotase on positiivinen, muiden seudun kuntien 2000-luvun muuttotase on negatiivinen. Taulukko 6. Selvitysalueen absoluuttinen ja suhteellinen (promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden vuodessa) muuttoliike vuosina Kuntien välinen nettomuutto abs. Kuntien välinen nettomuutto suht. Nettosiirtolaisuus abs. Nettosiirtolaisuus suht. Yhteensä abs. Yhteensä suht. Halsua ,2 10 0, ,7 Kannus ,6 20 0, ,3 Kaustinen ,9 50 0, ,1 Kokkola , , ,3 Kruunupyy , ,9 Lestijärvi ,3 14 1, ,2 Perho , ,2 Toholampi ,8 31 0, ,2 Veteli ,8 43 0, ,9 Kokkolan seutu , , ASIOINTI, TYÖSSÄKÄYNTI JA MUUTTOLIIKE Selvitysalue muodostaa yhdessä Kannuksen kanssa asiointialueen. Perhon ja Lestijärven kunnat eivät kuulu Kokkolan työssäkäyntialueeseen. Alueen työssäkäynti on vähäisempää kuin suurilla kaupunkiseuduilla ja suuntautuu pääasiassa Kokkolaan, mutta myös jossain määrin muihin alueen kuntiin. Selvitysalueen kaikki kunnat ovat saaneet muuttotappiota kuntien välisestä nettomuutosta ja voittoa nettosiirtolaisuudesta. Yhteensä muuttoliikkeessä on voittoa saanut Kokkola. 24

25 7 Palvelut 7.1 Palvelutarpeen muutos Kuvassa 14 on arvioitu Kokkolan seudun palvelutarpeiden kehitystä vuosina Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. Laskelman pohjana on käytetty ikäluokittaisia palvelujen käyttötietoja ja Tilastokeskuksen väestöennustetta (2012). Tehtävät yhteensä on laskettu painottamalla tehtäväkohtaisia volyymiennusteita tehtävien asukaskohtaisilla kustannuksilla vuonna Muut tehtävät kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät ja niiden palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidon palvelutarpeessa on myös arvioitu vanhusten tulon palveluiden piiriin myöhentyvän asteittain (vuonna 2012 yli 75-vuotiaat, vuonna vuotiaat). Mukana on myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito. Kokkolan seudulla (selvitysalue + Kannus) palvelutarve kasvaa 17 prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Merkittävin kasvu ajoittuu 2020-luvulle. Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta. Palvelutarve kasvaa eniten vanhusten hoidon palveluissa, joiden tarpeen kasvu kiihtyy 2020-luvulla. Vuonna 2029 vanhusten hoidon palveluja tarvitaan 42 prosenttia nykytasoa enemmän. Erikoissairaanhoidon tarve kasvaa yli viidenneksellä ja perusterveydenhuollon avohoitopalvelujen tarve kymmeneksellä. Päivähoidon ja esiopetuksen tarve kasvaa hieman ja perusopetuksen tarve voimakkaammin luvun loppuun mennessä. Lukiokoulutuksen tarve vähenee selvästi vuosien 2012 ja 2017 välillä, mutta kääntyy sen jälkeen nousuun, ja on vuonna 2029 vain hieman nykytasoa pienempi. Kuntakohtaisesti eri palveluluokkien palvelutarpeet voivat kuitenkin vaihdella merkittävästi. Kuva 14. Palvelutarpeiden kehitys Kokkolan seudulla, 2012=100 25

26 7.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottaa pääasiallisesti Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru ja Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Kiuru tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut kaikille sairaanhoitopiirin jäsenkunnille eli Keski- Pohjanmaan kunnille sekä Kruunupyyn ja Reisjärven kunnille. Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa. Lisäksi erikoissairaanhoidolla on psykiatrisen avohoidon etäpoliklinikat Kannuksessa ja Kaustisella. Kuntayhtymän osana toimiva peruspalveluliikelaitos Jyta tuottaa sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnille. Perhon kunta tuottaa järjestämisvastuualueelle oman kuntansa terveyden- ja sairaanhoidon palvelut vuodeosasto- ja röntgenpalveluita lukuun ottamatta. Kokkola ja Kruunupyy ovat muodostaneet vuonna 2009 yhteistoiminta-alueen vastuukuntamallilla. Yhteistoiminta-alue huolehtii perusterveydenhuollosta ja muista sosiaalipalveluista paitsi lasten päivähoidosta. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palveluita tuotetaan Kokkolan ja Kruunupyyn alueella kahdeksalla terveysasemalla. Kruunupyyssä avoterveydenhuollon neuvolapalvelut tuotetaan terveysasemilla, samoin Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntakeskuksissa. Kanta-Kokkolan alueella neuvolapalvelut tuotetaan neljässä eri toimipisteessä. Kokkolassa julkisena työterveyshuollon palvelutuottajana toimii Työplus liikelaitos. Peruspalveluliikelaitos Jytan avosairaanhoidon palvelut tuotetaan viidessä terveyskeskuksessa. Halsuan, Kaustisen ja Vetelin asukkaille palvelut järjestetään Tunkkarin terveyskeskuksessa. Neuvolapalvelut tuotetaan kaikissa terveyskeskuksissa ja -asemilla. Työterveyshuollon palveluita tuotetaan Kannuksen, Toholammin, Perhon ja Tunkkarin terveyskeskuksissa osana peruspalveluliikelaitoksen toimintaa. Perusterveydenhuollon akuuttivuodeosastopalveluita Keski-Pohjanmaalla tuotetaan Kokkolan pääterveysasemalla, Teerijärven sairaalaosastolla (Kruunupyy), Kannuksen terveyskeskuksen vuodeosastolla sekä Tunkkarin terveyskeskuksen (Veteli) vuodeosastolla. Suun terveydenhuollossa peruspalveluliikelaitos Jytassa on toimipiste jokaisessa jäsenkunnassa, mutta kesäkuussa 2014 tehdyn päätöksen mukaan Halsuan, Kaustisen ja Vetelin suun terveydenhuollon palvelut keskitetään pääosin Tunkkarin terveyskeskuksen yhteyteen rakennettavaan toimipisteeseen. Kokkolan terveyskeskuksessa suun terveydenhuollossa on 9 toimipistettä (6 Kokkolassa ja 3 Kruunupyyssä). Sosiaalihuollon palveluita tuotetaan peruspalveluliikelaitos Jytan kaikissa kunnissa. Perhe- ja sosiaalikeskus Pajala Kaustisella toimii Halsua-Kaustinen-Veteli-alueen sosiaalipalveluiden keskuksena. Halsuan kunnanvirastolla tarjotaan päivittäin lähipalveluna lähinnä aikuissosiaalityön palveluita. Vetelin ja Lestijärven kunnanvirastoilla tarjotaan aikuissosiaalityön palveluita kerran viikossa ajanvarauksella. Toholammilla tarjotaan päivittäin sosiaalipalveluita lähipalveluna. Perhon kunnanvirastolla järjestetään perheneuvolapalvelut (pl. sosiaalihuollon avopalvelut). Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa järjestetään Halsualla, Kannuksessa, Kaustisella, Perhossa ja Toholammilla. Kehitysvammaisten tehostettua palveluasumista tuotetaan Halsualla, Kannuksessa, Vetelissä ja Perhossa. Toholammilla toimii palveluasumista tarjoava asumisyksikkö. Sosiaalityössä ja erityisesti lastensuojelutyössä on pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Kokkolan yliopistokeskus kouluttaa sosiaalityöntekijöitä, mutta siitä huolimatta pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytoiminen pienten kuntien perussosiaalityöhön on suuri haaste. Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköjen määrä on väestöpohja ja maantiede huomioiden kohtuullisen runsas. Osassa toimintayksikköjä henkilöstömäärät ovat pieniä johtaen yksiköiden haavoittuvuuteen ja erityishaasteisiin osaavan henkilöstön rekrytoinnissa kiristyvillä työmarkkinoilla. Pienissä työyksiköissä on myös riski työkuormituksen epätasaiselle jakautumiselle ja täten haitalliselle kuormittumiselle ja sairauspoissaolojen lisääntymiselle kasvaa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kehittämistarpeita arvioitiin selvitystyön aikana olevan sekä organisaatiorakenteissa että palveluiden tuotantotavoissa ja palveluverkossa. Tulevaisuudessa on 26

27 2012=100. tarpeen edelleen kehittää uusia palvelumuotoja (sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut) ja huolehtia riittävien johtamis- ja kehittämisresurssien turvaamisesta, jotta välttämättömät uudistukset sosiaalija terveydenhuollossa saadaan läpivietyä palveluiden laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden turvaamiseksi. 7.3 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Selvityskuntien alueella on monipuoliset ja hyvin toimivat sivistyspalvelut. Vapaaehtoistyö, yhdistysja seuratoiminta on vahvaa ja tuottaa osaltaan sivistyspalveluja edullisesti. Kuntien yhteistyönä on haettu yhdessä hankerahoitusta ja käynnistetty yhteisiä kehittämishankkeita mm. opetustoimen alueella. Kuntien yhteinen sivistyspalvelujen tuottaminen on pääasiassa vähäistä ja sen suhteen on epävarmuutta. Toisen asteen opetuksen järjestämislupien perusteet ja valtion rahoitus tulee muuttumaan vuodesta 2016 alkaen. Tämä aiheuttaa muutospaineita alueen lukio-opetuksen järjestämisessä. Kouluverkkojen ylläpitoon luovat paineita oppilasmäärän ennakoidut muutokset alueella (osalla laskeva, osalla nouseva). Tämän lisäksi haasteena sivistystoimen ja erityisesti koulutoimen osalta on kiinteistöjen heikko kunto ja siihen liittyvä korjausvelka. Varhaiskasvatus ja perusopetus 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos : +2% Kokkolan seudulla lasten tarve kasvaisi ennusteen mukaan lievästi vuosiin mennessä ja laskisi 102 prosenttiin vuonna Päivähoidossa olevien lasten lukumäärä perustuu Sotkanetin tilastotietoihin. Palvelutarpeiden kehitys on arvioitu 1 6 vuotiaiden ikäryhmän kehityksen mukaan vuotiaat 105 Kokkolan seutu Keski-Pohjanmaa yhteensä Koko maa Lähde:Tilastokeskus Kokkolan seutu Keski-Pohjanmaa yhteensä Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Kokkolan seutu Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat. Selvitysalueen kunnat järjestävät tällä hetkellä varhaiskasvatuksen palveluita (päiväkodit, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito) lapselle. Kokkolan seudulla on yhteensä 36 päiväkotia, joista 22 sijaitsee Kokkolassa. Myös Kruunupyyssä on yhteensä 9 päiväkotia. Halsuan kunnalla ei ole päiväkotia, vaan kunta järjestää varhaiskasvatuksen palvelut perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoidolla. Tällä hetkellä selvitysalueen kunnissa ei juuri ole päivähoidossa vapaata kapasiteettia. Hoitopaikkojen järjestämisen kysynnän mukaan tuottaa vaikeuksia Kokkolassa. Kotihoidontuella hoidettavien lasten määrä on suuri Kokkolan seudulla. Kokkola ja Kaustinen maksavat kotihoidossa olevista lapsista kuntalisää. Kaustinen maksaa myös yksityisen hoidon tuen kuntalisää (ei selvityshetkellä). Lestijärvellä maksetaan lapsiraha ensimmäisen kymmenen vuoden 27

28 2012=100. ajan (1 000 euroa/vuosi/lapsi). Perhon kunnassa maksetaan yksityisen hoidon kuntalisää 200 euroa/lapsi ja esikoululaisesta 100 euroa/lapsi. Palvelutarve-ennusteen mukaan oppilasmäärän ennustetaan kasvavan vuosina noin kymmenen 7 15-vuotiaat prosenttia. ja Vaikka oman peruskouluikäisten perusopetuksen määrä oppilaat on kasvussa, niin osassa kunnista oppilasmäärän ennustetaan kuitenkin pienenevän selvästi. Opetushallituksen arvion mukaan peruskouluikäisten Muutos : määrä tulisi +10% laskemaan yli 15 prosenttia Halsuan ja Lestijärven kunnissa. Oppilasmäärien kasvu olisi korkeinta Kokkolassa (15 %) ja Toholammilla (12 %) vuotiaat Kokkolan seutu Keski-Pohjanmaa yhteensä Koko maa Lähde:Tilastokeskus Kokkolan seutu Keski-Pohjanmaa yhteensä Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Kokkolan seutu Oppilaat* *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat. Muutos Selvitysalueella järjestetään perusopetusta 1 6 luokille 52 yksikössä (5 072 oppilasta) ja 7 9 luokille 13 yksikössä (2 473 oppilasta). Kokkolan Ullavan alueen yläkoululaiset opiskelevat Toholammilla kuntien väliseen sopimukseen perustuen. Opetushallituksen selvityksen mukaan selvitysalueen kunnissa ovat sekä lukiot että peruskouluyksiköt oppilasmäärältään huomattavasti pienempiä kuin maassa keskimäärin. 6 Selvitysalueella viidennes (yli 1 500) perusopetuksen oppilaista on ruotsinkielisiä ja alueella on 17 ruotsinkielistä perusopetuksen yksikköä. Selvitysalueen kunnista Kokkolassa järjestetään perusopetusta sekä suomeksi että ruotsiksi. Kruunupyyn kunta poikkeaa selvitysalueen muista kunnista siten, että sen kohdalla luonnolliset yhteistyötahot ovat naapurikuntien ruotsinkieliset koulu- ja koulutuspalveluverkostot. Kokkolassa toimii opetus- ja kasvatuslautakunnan alaiset suomen- ja ruotsinkieliset jaostot. Myös Kruunupyyssä on kummallekin kieliryhmälle koulujaostot. Toisen asteen opetus Alueen toisen asteen koulutukselle on hyväksytty alueellinen strategia ja yhteistyö on jatkunut pitkään yhteistyösopimuksen puitteissa. Oppilaitosten välillä on sopimuspohjainen laskutus verkkokursseista, mutta etäisyyksistä ja muista seikoista johtuen opiskelijat eivät käytä tätä mahdollisuutta paljoa. Valmistelussa olevan toisen asteen koulutuksen ja rahoituksen uuden lainsäädännön mukaan kuntien tulee hakea lukiokoulutukset uudet järjestämisluvat alkaen. Ministeriö ohjaa alueita palveluverkon muodostamisessa siten, että palveluverkko tiivistyy. että selvitysalueen kuntien tulee ratkaista jo vuoden 2015 aikana miten toimitaan yhteisen lukiokoulutuksen järjestäjän luomiseksi. Nykyisellä mallilla, jossa Kokkolan ulkopuolisissa kunnissa on pieniä kuntia lukiokoulutuksen järjestäjinä ja lukiot ovat kaikki alle 200 oppilaan lukiota, ei enää ole jatkuvuutta vuoden 2016 jälkeen. Lukiokoulutuksen järjestämismalli edellyttää yhteistyön syventämistä ja itse asiassa siirtymistä kuntien ja lukioiden keskinäisestä kilpailuasetelmasta 5 Opetushallitus (2013). Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä 6 Opetushallitus (2013). Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä 28

29 2013=100. yhteistoiminnan rakentamiseen. Samalla myös lukioiden määrän alueella voidaan arvioida pienenevän. Kokkolan seudulla (ml. Kannus) voidaan ennakoida vuotiaiden ikäryhmän kasvavan vuosina kolme prosenttia siten, että vuoteen 2017 oppilasmäärä laskee. Kuntakohtaisesti ennuste kuitenkin vaihtelee. Esimerkiksi Kokkolassa ja Perholla lukioikäisten määrän ennakoidaan kasvavan, kun taas Vetelissä, Halsualla, Lestijärvellä ja Toholammilla lukioikäisten määrän ennakoidaan laskevan. Opetushallituksen arvion mukaan vuosina lukioikäisten määrä tulisi Lestijärvellä ja Halsualla, mutta myös Vetelissä (-25 %) laskemaan merkittävästi. Raportista käy myös ilmi, että selvitysalueen kunnissa ovat sekä lukiot että peruskouluyksiköt oppilasmäärältään vuotiaat (311 ja nuorta/lukio) oman lukiokoulutuksen huomattavasti pienempiä oppilaat kuin maassa keskimäärin (557 nuorta/lukio). Vähenevät opiskelijamäärät johtavat helposti kuntien väliseen kilpailuun opiskelijoista. Muutos : +3% Kokkolan seudun selvitysalue Keski-Pohjanmaa Koko maa vuotiaat Lähde:Tilastokeskus Kokkolan seudun selvitysalue Keski-Pohjanmaa Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Kokkolan seudun selvitysalue Lukion oppilaat* Kuva vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Kokkolan seudulla (ml. Kannus) Selvitysalueen kunnissa on Halsuaa ja Lestijärveä lukuun ottamatta lukiot. Kokkolassa päivälukioita on neljä sekä yksi aikuislukio. Kokkolaa lukuun ottamatta selvitysalueen kuntien lukiot ovat alle 200 oppilaan (Kaustinen, Perho, Toholampi, Veteli, Kruunupyy). Kaustisen musiikkilukiolla on valtakunnallisen erityislukion lupa ja yleislukiolinja. Kaustisen ja Perhon lukioissa on mahdollisuus yhdistelmäopintoihin (lukio, yo-tutkinto ja ammattitutkinto). Kruunupyyn suomenkielinen perusopetus järjestetään Kaustisen (22 oppilasta) ja Kokkolan (28 oppilasta) peruskouluissa. Kokkolan suomenkielinen lukiokoulutus yhdistetään vuonna 2016 siten, että kolmesta nykyisestä lukiosta muodostetaan yksi lukioyksikkö, jolla on kaksi toimipaikkaa. Kokkolassa järjestetään lukiokoulutusta suomeksi ja ruotsiksi. Alueen ammatti- ja korkeakoulutus perustuu kuntayhtymiin ja sopimuksiin. Ammatillisen koulutuksen osalta selvitysalueen kunnat ovat Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia Kruunupyytä lukuun ottamatta, joka on sopimusperusteisesti osallisena Kokkolan ammattioppilaitoksessa, Keski-Pohjanmaan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa ja Keski- Pohjanmaan teknologiapalvelukeskuksessa. Ruotsinkielisen Optima koulutuskuntayhtymän jäseninä ovat Kokkola ja Kruunupyy. Alueen ammatti- ja korkeakoulutus perustuu kuntayhtymiin ja sopimuksiin. Ammatillisen koulutuksen osalta selvitysalueen kunnat ovat Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia Kruunupyytä lukuun ottamatta, joka on sopimusperusteisesti osallisena Kokkolan ammattioppilaitoksessa, Keski-Pohjanmaan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa ja Keski- Pohjanmaan teknologiapalvelukeskuksessa. Ruotsinkielisen Optima koulutuskuntayhtymän jäseninä 29

30 ovat Kokkola ja Kruunupyy. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymällä on toimipisteitä Kokkolassa, Kaustisella, Perhossa ja Toholammilla. Keski-Pohjanmaan Konservatorio on selvitysalueella toimiva taiteen perusopetusta ja musiikin ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitos, jonka kannatusyhdistyksen jäsenkuntia ovat Kokkola, Kaustinen, Kruunupyy, Toholampi ja Veteli sekä sopimuskuntina Halsua, Lestijärvi ja Perho. Kaustisella lukioikäiset saavat opetusta myös Kaustisen musiikkilukiossa. Konservatorion lisäksi Kokkolassa taiteen perusopetusta järjestetään Kokkolan seudun opiston ja Taito Keski-Pohjanmaa ry:n kautta. Toholampi ostaa lisäksi kunta ostaa yhdessä Lestijärven kanssa taiteen perusopetusta ja vapaan sivistystyön palveluita Suomenselän kansalaisopistolta. Kruunupyy ostaa tarpeen vaatiessa palveluita Pietarsaaren seudun musiikkiopistolta. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut Kaikissa kahdeksassa kunnassa kunnat tuottivat itse valtaosan kirjasto- ja nuorisopalveluista. Osa kulttuuri- ja liikuntapalveluista tuotettiin kannatusyhdistysten ylläpitämien kulttuurilaitosten kanssa tai kuntien avustusmäärärahoilla tukemien alan yhdistysten, urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Kokkolan seudun kulttuuripalvelut ovat monipuoliset. Alueen kuntien kulttuuritoiminta kytkeytyy paikallisten yhdistysten ja ryhmien, sekä niiden järjestämien tapahtumien, tukemiseen. Palvelujen järjestämiseen osallistuu kuntien lisäksi itsenäisiä taidelaitoksia sekä kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoita. Kokkolan kumppanuusverkostoon kuuluu kolme kulttuuri- ja taidelaitosta (Keski- Pohjanmaan konservatorio, Kokkolan Kaupunginteatteri ja Kokkolan Orkesteriyhdistys). Kokkolan museopalvelut hallinnoi kaupunginmuseota, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseota ja kansainvälisesti toimivaa ITE- taidekeskusta. Palveluorganisaatio käsittää 17 henkilöä, joista 12 on vakinaisia museoammatillisia henkilöitä. Yhteensä Kokkolassa on 14 museotoimipistettä sekä kolme kaupungin tukemaa museotoimipaikkaa. Lestijärvellä ja Halsualla on omat kotiseutumuseot/kotiseutumuseoalueet. Toholampi, Kruunupyy ja Kaustinen tukevat avustuksin paikallista museotoimintaa ja sitä ylläpitäviä yhdistyksiä. Kirjastopalvelut Kokkolassa koostuvat pääkirjastosta, neljästä lähikirjastoista, kirjastoautosta ja laitoskirjastosta. Kirjasto toimii Keski-Pohjanmaan maakuntakirjastona. Kokkolan lisäksi Toholammilla, Kaustisella (2) ja Kruunupyyssä (2) on sivukirjastopisteitä. Kaustisella toimii kunnan pääkirjaston lisäksi kaksi kyläkirjastoa, joita ylläpitävät vapaaehtoiset kylätoimikunnat. Myös Vetelissä on yhdistysten tarjoamaa kirjastopalvelua, johon kunta myöntää vuosittain euroa/kyläyhdistys. Alueen kunnat kuuluvat kolmeen eri kirjastoverkkoon. Anders-verkkokirjastoon kuuluvat Kokkola, Halsua, Himanka (vielä v. 2014), Kannus, Kaustinen, Lestijärvi ja Toholampi. Veteli ja Perho kuuluvat YTY-verkkoon ja Kruunupyy Fredrica-kirjastoverkkoon. Perinteisesti nuorisopalvelut ovat sijoittuneet nuorisotiloihin tai taloihin, mutta viime vuosina ryhdytty viemään sinne, missä nuoret muutekin ovat (esim. peruskoulujen yläluokkien toiminnan yhteyteen). Halsualla, Vetelillä, Kaustisilla ja Lestijärvellä on yhteinen etsivän nuorisotyön työpari. Perhon etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta toteutetaan yhteistyössä Kyyjärven kunnan kanssa. Nuorisovaltuustojen toimintaa on käsitelty luvussa Demokratia ja osallistuminen. 7.4 Tekniset palvelut ja muut tukipalvelut Tekniset palvelut on organisoitu pääasiassa samankaltaisesti selvitysalueen kunnissa. Kunnat hyödyntävät myös teknisten palvelujen järjestämisessä kolmatta sektoria (esim. liikuntapaikat ja ulkoilureitit). Selvitysalueen kunnista lähinnä Kokkolalla on kaavoitushenkilöstöä ja muutoin selvitysalueen kaavoitus toteutetaan pääasiassa konsulttityönä. Lisäksi Kruunupyyllä, Vetelillä ja Toholammilla tehdään myös omaa kaavoitustyötä. Alueella kasvupaineet kohdistuvat etenkin Kokkolaan, jossa uusien alueiden rakentaminen on haasteellisempaa ja kalliimpaa johtuen käyttöön otettavien rakennusmaiden huonommista maaperäominaisuuksista. Jätehuollosta alueella vastaa kolme yhtiötä; Oy Ekorosk Ab (Kokkola, Kruunupyy, Kaustinen, Veteli) Millespakka Oy (Lestijärvi, Halsua ja Perho) sekä pääosin Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Vestia Oy (Toholampi). Vesihuollon osalta on käynnissä erillinen Kokkolan seudun vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman laatiminen. 30

31 Kuntakohtaisissa tarkasteluissa Kaustisella todettiin tulevaisuudessa olevan haasteita etenkin infrastruktuurin rakentamisessa. Lähivuosina tulee olemaan edessä isoja ja haastavia investointeja (mm. kunnan palvelutuotannon hankkeet sekä kiinteistöjen kunnostushankkeet, kouluinvestoinnit). Kaustisella on myös suuri vesihuollon peruskorjaustarve. Toholammilla on edessä katujen perusparannus. Kokkolan kaupungin haasteena ovat merkittävät talonrakennushankkeet tulevina vuosina. Kaupunki on laatinut tavoitteellisen toimitilasuunnitelman (tilastrategiatyö). Taulukko 7. Kuntien omistamat ja vuokraamat toimitilat Omistetut Vuokratut Kokkola Kaustinen Toholampi Lestijärvi Halsua Veteli Perho Kruunupyy Yhteensä Osassa selvitysalueen kunnista ruokapalvelu kuuluu keskushallintoon ja osassa tekniseen toimeen. Kruunupyytä ja Kokkolaa lukuun ottamatta kunnat tuottavat ruokahuollon palvelut omana tuotantona. Kokkola käyttää omaa, mutta myös ostopalvelua. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 päätettiin vahvistaa kuntien rakennusvalvontatoimen asiantuntemusta sekä yhtenäistää toimintatapaa kokoamalla rakennusvalvontoja nykyistä isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Yksiköt kattaisivat toiminnastaan aiheutuvia kuluja maksuilla ja uudistus toteutettaisiin vuoden 2016 aikana. Valmistelutyö on vielä kesken. 7.5 Hallinto- ja tukipalvelut Suurimmassa osassa kuntia kaikkein keskeisimpien hallinto- ja tukipalvelujen tuottajana toimii peruskunta itse. Osa kunnista on kuitenkin ulkoistanut esimerkiksi joitain osia kirjanpidostaan (esim. tytäryhteisöt). Kaustisen alueen kunnissa on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (Toholampi ja Lestijärvi) yhtenäiset ohjelmistot talous-, palkka- ja asiakirjahallinnossa. Tämä mahdollistaa asiantuntijatiedon vaihdon ja sijaistamisen muutoin ohuessa asiantuntijakentässä. Selvitysalueen kuntien yhteistyö it-sektorilla jakautuu karkeasti ottaen siten, että Kokkolan kaupunki vastaa hyvin pitkälti itse it-strategiansa toteuttamisesta ja tuottamisesta. Kaustisen seutukunnan alueen kunnat tekevät puolestaan paljon yhteistyötä Kasenetin kautta. Kasenet vastaa kuntien omistaman verkon rakentamisesta ja ylläpidosta. Kunnat ovat siirtäneet palve-lintoimintojaan ja hankkivat myös IT-asiantuntijapalveluja Kasenetiltä. Kaikki selvitysalueen kunnat ovat kuitenkin mukana Kokkolan alueen yhteisessä IT-koordinaatiosopimuksessa. Kuntien kesken on viranhaltijatasolla myös epävirallista yhteistyötä. Kuntien it-palvelujen ja palkkaja taloushallinnon viranhaltijat ja työntekijät kokoontuvat yhteisiin ajankohtaisasioita käsitteleviin palavereihin ja jaetaan asiantuntija-apua. Tulevaisuudessa kuntaorganisaatioiden viestinnässä korostunevat edelleen erilaiset sähköisen viestinnän ratkaisut (esim. ulkoiset www-sivut, intra, sisäiset tietopankit tai -arkistot). Kaikkiin näihin tarvitaan ratkaisuja ja osaamisen edellytyksiä, koska työkin tapahtuu entistä enemmän niiden kautta. Myös erilaiset sähköisen asioinnin järjestelmät nousevat entistä tärkeämpään rooliin. 31

32 7.6 Yhteenveto PALVELUT Tulevaisuudessa palvelutarpeet tulevat kasvamaan ikäihmisten palveluissa. Kunnittain palvelutarpeet voivat vaihdella suuresti eri palveluluokissa. Alueella järjestetään monipuolisia kulttuuripalveluita yhdessä 3. sektorin kanssa sekä ammatillisesti lähinnä Kokkolassa. Alueen palveluverkon tiheyden ja II asteen koulutusta koskevan uudistuksen vuoksi kuntien tulee yhdessä harkita lukio-opetuksen ratkaisuja tulevaisuudessa (järjestämisluvat). Hallinto- ja tukipalveluissa etenkin Kaustisen seutukunnalla on kuntien välistä yhteistyötä. 32

33 Kokkolan seutu Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Toholampi Veteli 8 Talous 8.1 Talouden nykytilanne Kuten kuntarakenneselvityksen selvityskriteereissä todettiin, useampi selvitysalueen kunta täyttää kriisiytyvän kunnan talousperusteen. Alla on esitetty vuoden 2013 kriisikuntakriteereiden täyttyminen Kokkolan seudulla. Kaustinen täyttää selvityskriteereistä viisi ja Kokkola, Toholampi ja Veteli neljä. Myös Halsua täyttää kolme kriisikunnan kriteeriä. Yhteenlaskettuna (ml. Kannus) Kokkolan seutu täyttäisi neljä kriisikunnan kriteeriä. Taulukko 8. Kriisikuntakriteereiden täyttyminen vuonna 2013 Rajaarvo Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,89 20,49 21,00 20,50 21,00 20,50 19,50 20,00 20,50 21,00 21,00 Lainamäärä, /as > 3830** Kertynyt ali/ylijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 35,7 42,9 49,2 27,0 32,4 26,2 71,6 59,3 32,0 26,2 Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 79,7 50,1 47,4 66,8 82,1 47,0 39,6 41,9 75,9 65,8 Kriteerien täyttyminen Uuden kuntalain taloussäännöksiin esitettävät merkittävimmät muutokset koskevat alijäämän kattamista koskevien säännöksien tiukentamista ja ulottamista kuntayhtymiin sekä konserninäkökulman vahvistamista kunnan talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa. Esityksessä ehdotetaan, että kunnan lisäksi kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Jos kunta tai kuntayhtymä ei saisi alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta tai kuntayhtymä saattaisi joutua erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn (ns. kriisikuntamenettely). Muutettua säännöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin. Myös kriisikuntakriteereitä tarkastellaan jatkossa konsernin näkökulmasta. 33

34 Kuva 18. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot, euroa/asukas Kokkolan seudun laskennalliset verotettavat tulot asukasta kohden ovat koko maan keskiarvoa alhaisemmat. Kokkolan kaupunki on kunnista ainoa, jolla verotettavat tulot ovat yli euroa asukasta kohden. Tämän johdosta kuntien tulorahoituspohja on lähtökohtaisesti heikompi ja enemmän muiden maksujen, valtionosuuksien sekä lainanoton varassa. Taulukko 9. Kuntien tuloveroprosentit vuosina Kokkolan seutu 18,92 18,98 18,98 19,11 19,15 19,23 19,41 19,67 19,68 19,79 19,83 19,89 20,49 20,63 21,03 Halsua 19,25 19,25 19,25 19,25 19,50 19,50 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 Kannus 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 20,50 Kaustinen 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 Kokkola 18,73 18,77 18,77 18,98 19,04 19,07 19,33 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 21,00 Kruunupyy 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,75 Lestijärvi 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Perho 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,50 20,50 21,00 21,00 Toholampi 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,00 20,50 21,00 21,50 21,50 Veteli 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,75 20,50 20,75 21,00 21,00 22,00 22,00 Koko maa 17,67 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,26 19,39 19,75 19,84 Koko maa +0,5 18,17 18,28 18,54 18,62 18,79 18,89 18,95 19,04 19,09 19,47 19,66 19,76 19,89 20,25 20,34 Kuvassa 19 on esitetty kuntien tulot sekä toimintakulut vuonna 2013 asukasta kohden. Keskimäärin Kokkolan seudulla käytettävissä olevat tulot ja toimintakulut olivat suuremmat asukasta kohden kuin maassa keskimäärin. Verotuloja kunnilla on käytettävissä vähemmän, mutta muita tuloja ja valtionosuuksia enemmän. Seudun kunnista Kokkolalla, Lestijärvellä ja Toholammilla oli eniten tuloja käytettävissä asukasta kohden (yli euroa/asukas). Lestijärvellä ja Perholla toimintakulut asukasta kohden olivat yli euroa asukasta kohden. 34

35 Kuva 19. Kuntien tulorakenne suhteessa toimintakuluihin vuonna 2013, euroa/asukas Kaikilla kunnilla verotulot muodostavat tulopohjasta kuitenkin pienemmän osuuden (31 46 %) kuin maassa keskimäärin (54 %). Lestijärvellä, Perholla ja Toholammilla verotulot muodostavat noin kolmanneksen tulopohjasta. Kuntien tulopohjasta 26 prosenttia muodostuu valtionosuuksista. Perholla ja Halsualla valtionosuudet muodostivat vuonna 2013 puolet kunnan tulopohjasta. Alhaisin valtionosuusriippuvuus on Kokkolan kaupungilla (19 % eli alle maan keskiarvon). Mitä valtionosuusriippuvaisempi kunta on, sitä enemmän kunnan tulopohja riippuu valtion säästötoimenpiteistä, joita toteutetaan kuntien valtionosuusleikkausten kautta. Kuva 20. Kuntien tulorakenne vuonna 2013, % kaikista tuloista Liitteessä 2 on esitetty vuosikatteen kehitys Kokkolan seudun kunnissa vuosina Kuvista huomaa, että kuntien tilanne on vaihdellut paljonkin vuosittain. Kokkolan seudun kuntien vuosikate asukasta kohden on ollut Kokkolaa, Lestijärveä ja Perhoa lukuun ottamatta vuosina alle maan keskiarvon. Kokkolan seudun yhteenlaskettu vuosikate on palautunut vuonna 2013 koko maan keskiarvon tuntumaan, vuoden 2009 tasolle. Vuodesta 2008 alkaen Kruunupyyn vuosikate on laskenut siten, että vuonna 2013 kunnan vuosikate oli negatiivinen. 35

36 Vuosikatteen riittävyys poistoihin kertoo sen, kuinka hyvin tulorahoituksella kyetään kattamaan poistot. Vuonna 2013 Halsualla, Kaustisella, Kokkolalla ja Toholammilla vuosikate riitti kattamaan poistot. Kruunupyyn ja Vetelin kuntien vuosikate ei ole riittänyt viimeisimpinä vuosina poistojen kattamiseen. Myös Kaustisella useampana vuonna vuosikate ei ole ollut riittävä poistoihin. Taulukko 10. Vuosikatteen osuus poistoista vuosina , % Halsua 255 % 203 % 207 % 248 % 29 % -67 % 108 % Kaustinen 85 % -104 % 56 % 88 % 200 % -92 % 109 % Kokkola 107 % 168 % 151 % 133 % 77 % 57 % 102 % Kruunupyy 230 % 267 % 148 % 97 % 61 % 39 % -15 % Lestijärvi 233 % 290 % -69 % 277 % 219 % 82 % 78 % Perho 179 % 236 % 161 % 88 % 101 % 100 % 84 % Toholampi 229 % 164 % 211 % 202 % -45 % 11 % 125 % Veteli 213 % 124 % -11 % 48 % 38 % -81 % 48 % Investointimenot ovat olleen viiden viimeisen vuoden aikana korkeimmat suhteessa asukaslukuun Kokkolassa, Perhossa ja Toholammilla. Halsuan investoinneista suuri osa on katettu luovutustuloilla. Kruunupyyn investointien määrä viimeisten vuosien aikana on suhteessa asukaslukuun huomattavasti pienempi. Investointitarpeiden osalta huomioitavaa on myös, että Kokkolan kaupunki on väestöltään ainoa kasvava kunta. Alla esitetty investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta (investointimenot vähennettynä kuntien rahoitusosuuksilla) on rahoitettu tulorahoituksella. Jäljelle jäävä prosenttiosuus jää rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Lestijärven kunta ja vuonna 2013 Perhon kunta on pystynyt kattamaan vuosikatteella investointien omahankintamenot. Halsuaa ja Kokkolaa lukuun ottamatta muiden kuntien tuli rahoittaa yli puolet investoinneista pääomarahoituksella. Taulukko 11. Investointien tulorahoitus vuosina , % Halsua 83 % 53 % 47 % 7 % -24 % 79 % Kaustinen -33 % 30 % 33 % 69 % -58 % 44 % Kokkola 91 % 62 % 61 % 23 % 25 % 60 % Kruunupyy 163 % 100 % 60 % 30 % 14 % -6 % Lestijärvi 505 % -27 % 68 % 279 % 123 % 140 % Perho 190 % 65 % 55 % 36 % 39 % 29 % Toholampi 36 % 58 % 65 % -11 % 2 % 114 % Veteli 78 % -7 % 16 % 41 % -36 % 14 % Liitteessä 3 on esitetty kuntien lainakannan kehitys (euroa/asukas) vuosina Kokkolan seudun kunnilla on lainaa euroa jokaista asukasta kohden. Koko maassa kuntien lainakanta on miltei kolminkertaistunut vuosina Kokkolan seudulla velkaantumiskehitys on ollut voimakkaampaa; lainamäärä on 3,5 kertaistunut. Kokkolan seudun yhteenlaskettu asukaskohtainen lainakanta on yhtä vuotta lukuun ottamatta täyttänyt kriisikuntakriteerin. Korkein asukaskohtainen lainakanta on Toholammilla ja Kokkolassa, kun taas alhaisin lainakanta on Kruunupyyllä, Kannuksella, Lestijärvellä ja Perholla. Perhon ja Kruunupyyn kunnat ovat selvitysalueen kunnista ainoita, joilla asukaskohtainen lainakanta on pysynyt koko maan kehityksen tasolla. Kunnista Halsua ja Lestijärvi ovat voineet hallita tai vähentää lainakantaansa. Kruunupyyllä, Lestijärvellä ja Perholla myös konsernin lainakanta on selvityskunnista pienin. Toholammin kunnalla konsernilainojen määrä on merkittävä. 36

37 Kuva 21. Kuntien lainakanta ja konsernilainakanta vuonna 2013, euroa/asukas Kuntien, kuntakonsernien ja kuntayhtymien varallisuutta kuvataan käyttäen mittarina taseen vastaavaa. Vuonna 2013 kunnilla oli taseessa vastaavaa yhteensä 637 miljoonaa euroa. Tästä summasta Kokkolan osuus oli yli 75 prosenttia. Kuvassa 22 taseen varallisuutta (vastaavaa) on tarkasteltu suhteessa asukaslukuun kunnan ja konsernin tasoilla. Konsernilainaa eniten omaavalla Toholammilla on myös kuntajoukosta eniten konsernivarallisuutta. Omaisuuseroista huolimatta Perhon ja Lestijärven kunnat ovat lainakannoiltaan Kruunupyyn tasolla. Kruunupyy on kunnista ainoa, jolla arvo on alle euroa asukasta kohden. Toholammin konsernilla on merkittävä määrä konsernivarallisuutta. Kuva 22. Kuntien ja konsernien varallisuus (taseen vastaavaat) vuonna 2013, euroa/asukas Kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä euroa. Näiden kriteereiden täyttäminen käynnistäisi suoraan arviointimenettelyn. Liitteessä 4 on esitetty kuntien taseeseen kertyneen yli-/alijäämän kehitys asukasta kohden vuosina Kokkolan seudulla on keskimäärin ollut ylijäämää alle 500 euroa asukasta kohden. Seudun kunnista Lestijärvi poikkeaa viime vuosien kertyneellä ylijäämällä, jota on maan keskiarvoa enemmän. Halsuan merkittävä kertynyt alijäämä on tarkastelujakson aikana muuttunut ylijäämäksi. Kaustisella ja Vetelillä on taseessaan kertynyttä alijäämää. Vetelillä kertynyttä alijäämää on ollut viimeisessä kolmessa tilinpäätöksessä. Kunnalla on paine alijäämän kattamiseksi, sillä kunta on 37

38 vuonna 2013 täyttänyt kuntarakennelain talouskriteerin kertyneen alijäämän perusteella ja mikäli alijäämää kertyisi vuonna 2014 yli euroa/asukas, olisi Veteli kriisikunta. Kunnat olivat antaneet vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan takauksia yhteensä 125 miljoonaa euroa, joista 90 prosenttia oli annettu kuntien konserniyhtiöille. Kokkolan kaupungin takaukset olivat yli 60 prosenttia annetuista takauksista. Kuvassa 23 on esitetty kuntien antamat takaukset konserniyhtiöille sekä sen ulkopuolisille suhteessa kuntien asukaslukuun. Perhon kunnan antamat takaukset ovat vähäisiä, eniten takauksia suhteessa väestöön olivat antaneet Toholammin, Halsuan ja Vetelin kunnat. Lestijärvellä ja Kruunupyyllä takauksista merkittävän osan muodosti konserniyhtiön ulkopuolisille annetut takaukset. Kuva 23. Kuntien antamat takaukset konserniyhtiöille ja muille 2013, euroa/asukas 8.2 Odotekustannukset ja säästöpotentiaali Selvitystyön aikana kuntien nettokustannuksia ja siihen sisältyvää säästöpotentiaalia tarkasteltiin vuosien 2012 ja 2013 tiedoilla. Vuoden 2013 tiedot olivat Kokkolan seudulle myönteisiä, sillä koko maan kehitykseen verratessa kustannusten kasvu on ollut pienempää ja säästöpotentiaalia on otettu käyttöön. Odotekustannustarkastelu sisältää palveluluokkakohtaisen asukas-, ikäryhmäkohtaisen tai palvelun käyttäjäkohtaisen (oppilas) nettokustannusten tarkastelun viiden viimeisen vuoden aikana. Alueen/kunnan kustannustasoa on verrattu koko maahan sekä väestörakenteelta ja kooltaan samankaltaisiin kuntiin. Kokkolan seudulla vertailukunnat on valittu asukkaan kunnista, jotka ikärakenteeltaan vastaavat parhaiten Kokkolan seutua. Kustannuksia on verrattu 3. edullisimpaan kuntaan, joka muodostaa odotekustannusten tason. Edullisin kunta vaihtelee palveluittain. Säästöpotentiaali on laskettu alueen kustannusten ja odotekustannusten erotuksesta. Odotekustannusvertailu antaa nopeasti yleiskuvan kuntien kustannuseroista, mutta edellyttävät osana talouden tasapainottamistyötä tarkempaa tarkastelua ja erojen selvittämistä. Kustannuseroja voi selittää erot palvelun sisällössä, laatuerot, asiakasrakenne, maksutulojen erot sekä toimintojen erilaiset organisointitavat. Esimerkiksi asiakasrakenteeseen ja aluerakenteeseen kuntien vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisemmät. Kustannukset Tilastokeskukselle annettuihin talous- ja toimintatilastoihin, jotka voivat sisältää kuntien kesken erilaisia käytänteitä. Alla olevissa kuvissa on yläosassa esitetty kustannustason muutos sekä kustannustasoltaan 3. edullisin vertailukunta ja siihen verrattavissa oleva säästöpotentiaali. Vasemmalta alkaen on esitetty Kokkolan seudun (ml. Kannus) nettokustannukset asukasta kohden ja tämän vieressä vertailukunnat, Kokkolan seudun kunnat ja koko maan keskiarvo. 38

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5. Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.2013 Petri Jylhä Tämän päivän otsikoita: YLE.FI Asiantuntija Aulis Pöyhönen:

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntakoulutus toimittajille Hotelli Seurahuone, Helsinki Ylijohtaja Päivi Laajala Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

KANNONKOSKEN, KINNULAN, KIVIJÄRVEN JA PIHTIPUTAAN KUNTIEN SEKÄ VIITASAAREN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS. Raporttiluonnos v 2

KANNONKOSKEN, KINNULAN, KIVIJÄRVEN JA PIHTIPUTAAN KUNTIEN SEKÄ VIITASAAREN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS. Raporttiluonnos v 2 KANNONKOSKEN, KINNULAN, KIVIJÄRVEN JA PIHTIPUTAAN KUNTIEN SEKÄ VIITASAAREN KAUPUNGIN KUNTARAKENNESELVITYS Raporttiluonnos v 2 2.6.2015 Jarmo Asikainen Anni Antila Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvityksen

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Kokkolan seutu talouden tunnuslukuina

Kokkolan seutu talouden tunnuslukuina Kokkolan seutu talouden tunnuslukuina 12.9.2014 Anni Antila Talouden tunnuslukuja Kokkolan seutu Kokkolan seutu Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kriisikuntakriteerien

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 16.6.2014 Forssa Selvitysperusteet kuntarakennelaissa Palveluperuste Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013

Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio 3.10.2013 Mikä kunta on? Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkainen itsehallinto

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Alueen vahvuudet ja yhteistyöverkostot. Kuntien yhteistyöseminaari Kaustinen 3.10.2011 Petri Jylhä

Alueen vahvuudet ja yhteistyöverkostot. Kuntien yhteistyöseminaari Kaustinen 3.10.2011 Petri Jylhä Alueen vahvuudet ja yhteistyöverkostot Kuntien yhteistyöseminaari Kaustinen 3.10.2011 Petri Jylhä Kuntauudistuksen lähtökohtia Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Kokkolan seudun kuntarakenneselvitys

Kokkolan seudun kuntarakenneselvitys Kaupunginhallitus 39 19.01.2015 Kokkolan seudun kuntarakenneselvitys 664/00/01/00/2013 KH 39 Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat ja Kokkolan kaupunki käynnistivät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

15 Keski-Pohjanmaa. Palvelujen järjestäminen yhteistoiminnassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto

15 Keski-Pohjanmaa. Palvelujen järjestäminen yhteistoiminnassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto 271 15 Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa on kahdeksan kunnan maakunta, jossa asukkaita on 68 321. Se on sekä pinta-alaltaan että väestöltään Manner-Suomen pienin maakunta. Väestö on vain 1,3 % koko maan

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Kuntauudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012

Kuntauudistus. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012 Kuntauudistus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntajohtajapäivät, Kuopio 31.8.2012 Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti

Lisätiedot