SISÄLLYSLUETTELO. 1. Projektin taustatiedot Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet LATU maahanmuuttajille -projektin tausta 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO. 1. Projektin taustatiedot 3. 2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet 4. 2.1 LATU maahanmuuttajille -projektin tausta 4"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Projektin taustatiedot 3 2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet LATU maahanmuuttajille -projektin tausta Projektin kohderyhmä Tavoitteet ja niiden toteutuminen Projektin laadulliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Projektin määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuminen 8 3. Projektin toteutus ja yhteistyö Osallistujien valinta Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Projektin osa-alueet Työllistymismahdollisuuksien parantaminen Aktiivinen elämäntapa Verkostotyön kehittäminen Suvaitsevaisuuden lisääminen ja valtaistumisen edistäminen Tutkimus Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Kansainvälinen yhteistyö Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta 25 1

3 6.2 Arvio projektin tulevasta toiminnasta Projektin innovatiivisuus Projektin kustannukset ja rahoitus Seuranta vuonna Ohjausryhmän kokoonpano ja kokoukset Osallistujien seuranta Projektin henkilötyöpäivät Vertailu projektisuunnitelmaan Väliraportin laatija 33 LIITTEET liite 1: LATU 6 kurssin esite liite 2: Kutsu Bir Gül naisten kerhoon, kevät 2005 liite 3: Kutsu Bir Gül naisten kerhoon, syksy 2005 liite 4: LATU suomen kielen intensiivikurssin esite liite 5: Tietoa asumisesta maahanmuuttajille tilaisuuden ilmoitus liite 6: Projektin tiedotus- tms. lyhytkestoisiin tilaisuuksiin osallistuneet henkilöt liite 7: Projektihenkilöstön koulutukset ja opintokäynnit ajalla liite 8: Projektin järjestämät koulutukset ja henkilöstön pitämät luennot liite 9: LATU maahanmuuttajille projektin koolle kutsumien työryhmien kokoonpano liite 10: Kutsu Ihmiset ovat eri tavalla samanlaisia seminaariin liite 11: Kutsu Maahanmuuttajanuoret Lahdessa verkostotyön kehittämisiltapäivään liite 12: Kutsu Hyvinvointia lapsuuteen ja nuoruuteen keskustelutilaisuuteen liite 13: Raportti projektin tutkimuksesta liite 14: Projektin esittelytilaisuudet ja muu tiedotus liite 15: Lehdistötiedote liite 16: Projektin suomenkielinen esite liite 17: Projektin englanninkielinen esite 2

4 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT Projektin nimi: Projektikoodi: LATU maahanmuuttajille S00168 Hallinnoiva organisaatio: Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalitoimen erityispalvelut Hämeenkatu 26 A PL 116, Lahti Puh. (03) Fax (03) Toteutusaika: Projektin vastuuhenkilöt: Anne Saloranta, projektipäällikkö LATU maahanmuuttajille projekti Aleksanterinkatu 18 A 5 krs. PL 116, Lahti Puh. (03) , Taloushallinnon vastuuhenkilöt: Heli Lahtinen, talousjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Puh. (03) Tuula Virtanen, projektiassistentti Satu Parjanen, projektiassistentti, ts LATU maahanmuuttajille projekti Aleksanterinkatu 18 A 5 krs. PL 116, Lahti Puh. (03) ,

5 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET 2.1 LATU maahanmuuttajille projektin tausta Lahdessa asui jatkoprojektin hakuvaiheessa väestörekisterikeskuksen mukaan kaikkiaan ulkomaalaista ( : ulkomaalaista). Suurimmat maahanmuuttajaryhmät olivat venäläiset (1999: 943), irakilaiset 237 (1999: 236) ja virolaiset 221 (1999: 230). Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Lahdessa valtakunnallisesti verrattuna nopeammin kuin muualla Suomessa. Vajaakuntoisia maahanmuuttajia oli työministeriön tilastojen mukaan alueella työnhakijoina kaikkiaan 76 henkilöä ( ). Maahanmuuttajien työttömyysaste oli Suomessa vuonna 2001 työministeriön arvion mukaan 31 % (1999: 38 %). Työttömyysasteissa on huomattavaa vaihtelua kansalaisuuksittain. Huonoin tilanne on pakolaisilla, esim. irakilaisten työttömyysaste oli 77 % vuonna 2001.Työttömyys Lahdessa on maan keskimääräistä tasoa vaikeampi, mikä heijastuu myös maahanmuuttajiin. Päijät-Hämeen työvoimatoimiston mukaan maahanmuuttajien työttömyysaste Lahdessa oli noin 40 % vuonna Kunnilla on kotouttamislain mukaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa. LATU maahanmuuttajille -projekti tukee osaltaan syksyllä 1999 valmistuneen Lahden kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman toteuttamista. Lahdessa vuodesta 1995 asti toimineessa maahanmuuttajatyötä tekevien viranomaisten verkostotyöryhmässä kiinnitettiin huomiota erityisesti nuorten ja vajaatyökykyisten maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisyyn sekä työllistyvyyden edistämiseen. ESR rahoituksen hakemiseen päädyttiin, koska resurssit ongelmien ratkaisuun eivät olleet riittävät. Hankkeen ideointi aloitettiin verkostotyöryhmässä keväällä Kohderyhmästä tehtiin sosiaalitoimen maahanmuuttajapalveluissa kartoitus, jossa selvitettiin nuorten ja vajaatyökykyisten maahanmuuttajien määrät. Työvoimaviranomaisilta kerättiin tietoa kohderyhmän työttömyydestä ja lisäksi käytettiin tilastotietoja Lahdessa asuvien ulkomaalaisten määrästä. Lahden ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat laativat kaksi LATU -projektiin liittyvää tutkintotyötä, joista ensimmäinen valmistui keväällä 2000 ja toinen keväällä Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus myönsi LATU maahanmuuttajille projektille ESR rahoitusta ajalle LATU projektin ensimmäisen vaiheen toteutusaikana todettiin, että projektia olisi hyvä jatkaa vuoden 2003 jälkeen siihen mennessä saatuja kokemuksia hyödyntäen. Projektissa oli testattuja, kokeiltuja malleja, joiden pohjalta oli mahdollisuus projektin uudistumiseen ja spesifioitumiseen. Myös Lahden kaupunginjohtaja Kari Salmen asettaman työryhmän loppuraportin mukaan ( ) mm. maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille tarkoitettujen hanketyyppien jatkuminen tulee turvata myös tulevaisuudessa. Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin hakea LATU maahanmuuttajille projektille jatkorahoitusta vuosille Projektille myönnettiin jatkorahoitus saakka. Jatkohanke toteutetaan välisenä aikana. Projektin sisältöä tarkennettiin saatujen kokemusten perusteella. Keskeisenä osa-alueena on edelleen maahanmuuttajien työllistyvyyden edistäminen. Myös verkostotyön kehittäminen on säilytetty yhtenä osa-alueena. 4

6 Keskeisimmät muutokset, joita jatkohankkeen projektisuunnitelman sisältöön tehtiin: 1) Projektin toteuttamaa kotoutumiskoulutusta (LATU kurssit) ei enää aloiteta tammikuussa, koska käytännössä ajankohta on osoittautunut projektin kannalta hankalaksi. 2) Liipolan asuinalueen maahanmuuttajien sijasta keskitytään syrjäytymisvaarassa oleviin maahanmuuttajiin (mm. pakolaisnaiset). Kerhotoiminnan lisäksi toteutetaan teemapäiviä, retkiä ja tapahtumia, joita kohderyhmä on itsekin toivonut. 3) Yhdistystoiminnan kehittämisen tilalla pyritään yksittäisten resurssihenkilöiden kautta parantamaan maahanmuuttajien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on projektin kohderyhmän valtaistuminen (empowerment). 4) Uutena osa-alueena on otettu mukaan suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen mm. työsyrjinnän estämiseksi ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. 2.2 Projektin kohderyhmä Projektin varsinainen kohderyhmä on Lahden alueen maahanmuuttajat, joista erityisesti nuoret maahanmuuttajat pakolaiset ja paluumuuttajat entisen Neuvostoliiton alueelta vajaatyökykyiset / työrajoitteiset maahanmuuttajat Projektissa on mennessä aloittanut 286 henkilöä, jotka edustavat 35 eri kansallisuutta seuraavasti: Venäjä 40 % (114), Irak 24 % (68), Turkki (12), Sudan (11), Viro (11), Ukraina (8), Iran (7), Syyria (7), Thaimaa (6), Bosnia (4), Eritrea (4), Kosovo (4), Marokko (3), Valko-Venäjä (3), Brasilia (2) Nigeria (2), Unkari (2), Yhdysvallat (2) ja muut (16): Albania, Dominikaaninen Tasavalta, Egypti, Espanja, Etelä-Afrikka, Etiopia, Ghana, Iso-Britannia, Libanon, Peru, Puola, Ranska, Somalia, Sri Lanka, Tansania ja Tunisia Irak 68 Turkki 12 Sudan 11 Viro 11 Ukraina 8 Iran 7 Syyria 7 Thaimaa 6 Bosnia 4 Eritrea 4 Kosovo 4 Marokko 3 Brasilia 2 Nigeria 2 Unkari 2 Yhdysvallat 2 Muut 16 5

7 Hankkeen muita hyödynsaajia ovat varsinaisen kohderyhmän lähipiiri (perheet), maahanmuuttajatyötä tekevät viranomaistahot, hankkeeseen mukaan lähtevät yritykset ja yhteisöt sekä vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisen myötä kaikki Lahdessa asuvat maahanmuuttajat. 2.3 Tavoitteet ja niiden toteutuminen Projektin laadulliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Hankkeen tavoitteeksi on projektisuunnitelmassa määritelty 1) Parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia 2) Kehittää kotouttamislain mukaisia rinnastettavia toimenpiteitä sekä malleja niiden toteuttamiseen 3) Edistää syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien mahdollisuuksia omaehtoiseen selviytymiseen ja elämänhallintaan 4) Kehittää verkostoyhteistyötä ( kumppanuus, koulutus, kansainvälinen yhteistyö ) 5) Lisätä maahanmuuttajien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia 6) Edistää suvaitsevaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita 7) Kehittää uusia, pysyviä tukimuotoja ja toimintamalleja kohderyhmän aktiivitilan saavuttamiseksi Projektille asetettujen laadullisten tavoitteiden saavuttaminen on alkanut hyvin. Niiden lopullista toteutumista arvioidaan projektin päättyessä vuoden 2006 lopussa. Laadun arvioimista hankaloittaa laadullisten indikaattorien puuttuminen, mutta laatua voidaan osittain arvioida määrällisillä mittareilla sekä kerätyn palautteen perusteella. Projektiin osallistuneiden maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet, kun esteet heidän työllistymiselleen on kartoitettu ja yhdessä projektin työntekijöiden kanssa on laadittu realistinen työllistymiseen tähtäävä suunnitelma. Lisäksi osallistujien suomen kielen taito on parantunut ja he ovat saaneet kokemusta suomalaisesta työelämästä sekä kontakteja työnantajiin, mitkä seikat myös parantavat mahdollisuuksia työllistyä. Projektin osallistujien työllistymisen esteitä poistetaan järjestämällä vajaakuntoisille henkilöille kuntouttavaa ja korjaavaa opetusta sekä psykiatrista fysioterapiaa. Työllistymismahdollisuuksia edistetään mm. koulutuksen, työkokeilun ja tukityöllistämisen avulla. Työkokeilussa, joka aloitettiin projektin toimenpiteenä vuonna 2002 on ollut yhteensä 35 henkilöä. Työkokeilussa olleista projektin loppuun suorittaneista osallistujista 12 on työllistynyt avoimille markkinoille, kaksi tuettuun työhön ja kaksi on siirtynyt koulutukseen. Lahden kaupungille on ollut työllistettynä 38 henkilöä: Kaupungille työllistettynä olleista 17 lopettaneesta henkilöstä 8 on sijoittunut avoimille markkinoille, kaksi tukityöhön muilla kuin projektin määrärahoilla ja 7 on siirtynyt koulutukseen. Projekti on työllistänyt 16 henkilöä säätiöihin, yhdistyksiin ja yksityisiin yrityksiin. Näistä henkilöistä 12 on työllistetty yksityisiin yrityksiin. Kymmenen henkilön kohdalla työsuhde yksityisellä sektorilla jatkui tukityöjakson jälkeen ja kaksi henkilöä jatkaa tukityötä vuonna Työkokeilussa ja työllistettyinä olleiden henkilöiden työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet saadun työkokemuksen myötä. Useimmille kyseessä on ollut ensimmäinen työpaikka Suomessa. Tavoitteena on ollut myös kehittää kotouttamislain mukaisia rinnastettavia toimenpiteitä. Kotouttamislaissa mainittuja rinnastettavia toimenpiteitä on kehitetty yhteistyössä työhallinnon ja muiden tahojen kanssa. 6

8 LATU projekti on jatkanut kotoutumiskoulutuksien järjestämistä rinnastettavina toimenpiteinä. LATU 5 alkoi ja päättyi LATU 6 kurssi (liite 1) alkoi ja päättyy Rinnastettavissa ja muissa toimenpiteissä pyritään luoviin ratkaisuihin ja jos koulutusta ei esimerkiksi ole omalla paikkakunnalla, voidaan osallistuja ohjata koulutukseen muulle paikkakunnalle. Yksilöllisten rinnastettavien toimenpiteiden kehittämistä jatketaan. LATU 1- ja LATU 5-kursseilla on ollut kaikkiaan 81 osallistujaa. Heistä 40 on suorittanut projektin loppuun ja kolme henkilöä on keskeyttänyt koulutuksen työllistymisen takia. 40 loppuun suorittaneesta osallistujista 14 henkilöä on siirtynyt koulutukseen ja 24 henkilöä on työllistynyt avoimille markkinoille ja kaksi tukityöhön. Projektissa vielä mukana olevat osallistujat ovat myös sijoittuneet hyvin jatkokoulutukseen tai muihin toimenpiteisiin kotoutumiskoulutuksen jälkeen, joten heidänkin työllistymismahdollisuutensa ovat parantunteet. Projektin järjestämä koulutus on merkittävästi parantanut osallistujien työllistymismahdollisuuksia. Tuloksia arvioidessa tulee huomioida, että kaikki osallistujat olivat koulutuksen loputtua asuneet Suomessa alle kolme vuotta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhainen koulutukseen pääsy, yksilöllinen ohjaus ja neuvonta, projektihenkilöstön tuki ja koulutuksen kautta saadut työelämäkontaktit edesauttavat ja nopeuttavat kotoutumisprosessia sekä työllistymistä. Joulukuussa 2004 aloitettiin uutena toimenpiteenä luku- ja kirjoitustaidottomien tai vain vähän koulutusta kotimaassaan saaneiden henkilöiden kotoutumiskoulutus, LATU ABC-kurssi, joka päättyi Kyseessä oli pilottikokeilu, jossa oli huomioitu mahdolliset kotouttamislain muutokset, joiden mukaan työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajien koulutuksen olisi pitänyt siirtyä kunnille. Kotouttamislakiin ei kuitenkaan päädytty tekemään kyseistä muutosta. Työministeriön edustaja piti kokeilua hyvänä ja siitä saatuja tuloksia voidaan hänen mukaansa käyttää hyväksi suunniteltaessa työvoimapoliittista koulutusta luku- ja kirjoitustaidottomille. Rinnastettavien toimenpiteiden kehittäminen on onnistunut hyvin, kun kyseessä on ollut koulutus. Yksilöllisten toimenpiteiden kehittäminen on vaikeampaa ja vaatisi enemmän henkilöstöresursseja toimenpiteiden ja osallistujien tarpeiden kartoittamiseen. Projektiin osallistuneiden syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien mahdollisuudet omaehtoiseen selviytymiseen ja elämänhallintaan ovat parantuneet. Näiden henkilöiden kohdalla projektin tavoitteena ei ole välitön työllistyminen. Pienten lasten kanssa kotona oleville äideille ja muille naisille on järjestetty viikoittaista kerhotoimintaa (liitteet 2-3 ) yhteistyössä Lahden seurakuntayhtymän kanssa sekä teemapäiviä. Projekti järjesti vuonna 2005 kaksi teemapäivää, joista toinen tehtiin Lappeenrantaan ja toinen Porvooseen. Lisäksi Monikulttuurikeskus Multi-Culti, Lahden kaupungin maahanmuuttajapalvelut ja LATU projekti järjestivät monikulttuurisen Ramazanin päättäjäisjuhlan , joka oli avoin tilaisuus kaikille: pakolaisille, muille maahanmuuttajille ja myös kantaväestölle. Maahanmuuttajia on ohjattu aktiivisesti yhteistyötahojen, kuten USKALLAKSÄ?-, OVI AUKI- ja Kotopolku -projektien sekä Monikulttuurikeskus Multi-Cultin ja Mamusten Marttojen järjestämiin aktivoiviin toimintoihin, kuten kielikerhoihin ja harrastustoimintaan. Uusien, pysyvien tukimuotojen ja toimintamallien kehittämistä kohderyhmän aktiivitilan saavuttamiseksi tehdään koko projektin ajan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan projektin päättyessä vuoden 2006 lopussa. 7

9 Verkostoyhteistyötä on kehitetty pienryhmien ja kehittämispäivien avulla. Projekti järjesti vuonna 2005 kaksi kehittämispäivää yhteistyössä SPR:n Kotopolku projektin kanssa. Lisäksi projektit järjestivät yhteistyössä Multi-Cultin kanssa avoimen keskustelutilaisuuden venäjänkielisille maahanmuuttajille. Projekti on ollut vuonna 2005 koolle kutsuvana tahona kolmen pienryhmän toiminnassa: Liipolan maahanmuuttajatyöryhmä, Maahanmuuttajanuorten parissa työtä tekevien verkostoryhmä ja maahanmuuttajien asuminen työryhmä. Suvaitsevaisuus työryhmä ei kokoontunut vuoden 2005 aikana. Projektipäällikkö toimi vuonna 2005 asiantuntijajäsenenä Lahden kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantatoimikunnassa, jäsenenä kj:n asettamassa työllisyystyöryhmässä ja Lahden seurakuntayhtymän maahanmuuttajatyön strategiatyöryhmässä. Projektin yhteistyö on erittäin tiivistä muiden toimijatahojen, kuten esimerkiksi Päijät-Hämeen työvoimatoimiston, Lahden kaupungin maahanmuuttajapalvelujen ja Lahden seurakuntayhtymän kanssa. Projektin työntekijät tekevät myös yhteistyötä muiden projektien kanssa, kuten OSUMA-, USKALLAKSÄ?-, OVI AUKI-, SPR:n Kotopolku ja Improve Immigrants projektit. Projektin työntekijät tekevät yhteistyötä eri oppilaitosten ja järjestöjen kanssa, esim. Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan- sekä liikunnan laitos sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:, Lahden Seudun Työttömät ry:n ja Lahden Inkerinsuomalaiset r.y. Projekti oli vuonna 2005 mukana MORE projektin (Modelling of National Resettlement Process and Implementation of Emergency Measures) toiminnassa. Projektipäällikkö ja assistentti osallistuivat Lahdessa järjestettyihin kokouksiin ja kansainväliseen seminaariin Vantaalla. Projektipäällikkö osallistui myös työpajaan, jossa työstettiin MORE projektin Uusi Alku käsikirjaa pakolaisten valinnasta, vastaanotosta ja kotoutumisesta. Suvaitsevaisuus työryhmän ja MORE projektin kautta on luotu uusia suhteita sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Projektin työntekijät saavat uusia kontakteja myös osallistumalla erilaisiin seminaareihin. Verkostoyhteistyö on kehittynyt projektin aikana ja mukaan on tullut myös paljon uusia tahoja. Verkostotyön kehittyminen ei ole minkään yksittäisen toimijan ansiota, vaan verkostotyöhön vaaditaan kaikilta tahoilta panostusta. Lahti on sopivan kokoinen kaupunki verkostoyhteistyöhön ja se on ollut myös perinteisesti toimivaa. Verkostoyhteistyötä kehitetään edelleen myös kansallisella ja kansainvälisellä taholla Projektin määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Projektin varsinaisen kohderyhmän toiminnan määrällisenä tavoitteena oli, että vuoden 2005 aikana projektin aloittaa 40 uutta henkilöä. Projektissa aloitti 34 uutta henkilöä. Henkilökohtaisten suunnitelmien laatimisen tavoitteena oli, että suunnitelma tehdään vuonna 2005 kaikkiaan 40:lle osallistujalle, jotka ohjataan toimenpiteisiin seuraavasti: tukityöllistämiseen 10 osallistujaa (kaupunki 5+2, yksityinen 3) rinnastettaviin toimenpiteisiin 25 osallistujaa (LATU 6 kurssi 16, LATU ABCkurssi 8 muut 1) työkokeiluun 10 osallistujaa työllistymisesteiden kartoitukseen ja korjaamiseen 8 osallistujaa muihin aktivoiviin toimenpiteisiin 10 osallistujaa 8

10 Sama henkilö voi osallistua useisiin projektin järjestämiin toimenpiteisiin. Lisäksi maahanmuuttajia voidaan ohjata muihin kuin projektin järjestämiin toimenpiteisiin (kuntoutus, koulutus, työ). Projektissa aloittaneiden suunnitelmat tarkistetaan noin kuuden kuukauden välein. Seuraavaan taulukkoon on koottu projektissa vuosina aloittaneiden, varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien määrät toimenpiteittäin: tavoite toteutunut 2005 naisia 2005 toteutunut yhteensä naisia yhteensä toteutunut % Projektissa aloittaneita % LATU SUUNNITELMAT % tukityö / kunta % tukityö / yksityinen % oppisopimuskoulutus % LATU kurssit % muut rinnastettavat toimenpiteet % työkokeilu % työllistymisesteiden kartoitus ja korj % kuntouttava ja korjaava opetus % muut toimenpiteet % muut aktivoivat toimenpiteet % työllistynyt % työllistynyt tuella (ei projektin) % sijoittunut koulutukseen % sijoitt. muihin kuin projektin järj. tp % aktiivinen elämäntapa, kerhot % Taulukossa työllistyneiden ja koulutukseen sijoittuneiden tavoite on laskettu projektisuunnitelman mukaisina prosentteina projektissa työttöminä aloittaneiden määrästä. Henkilö voi osallistua useisiin projektin järjestämiin toimenpiteisiin, minkä vuoksi toimenpiteiden yhteenlaskettu osallistujamäärä on suurempi kuin laadittujen LATU suunnitelmien lukumäärä. Henkilökohtainen suunnitelma LATU on mennessä laadittu kaikkiaan 248:lle osallistujalle, jotka ovat sijoittuneet toimenpiteisiin seuraavan kaavion mukaisesti. Aktiivisen elämäntavan osallistujille ei tehdä LATU suunnitelmia. 16 tukityö, yksityinen 4 oppisopimuskoulutus 38 tukityö, kunta 7 muut rinnastettavat toimenpiteet 36 työkokeilu 37 työllistymisesteiden kartoitus ja korjaaminen 43 muut aktivoivat toimenpiteet 38 sijoittunut koulutukseen 81 työllistynyt 21 sijoittunut muihin kuin projektin järjestämiin toimenpiteisiin 53 aktiivinen elämäntapa, kerhot 106 kotoutumiskoulutus (LATU kurssit) 9

11 LATU maahanmuuttajille projektin yksi keskeinen toimenpide on osallistujien yksilöllinen neuvonta ja ohjaus. Kokemukset pitkäkestoisesta tuesta ja ohjauksesta ovat erittäin hyvät. Henkilö voi osallistua erilaisiin toimenpiteisiin säilyttäen silti asiakkuuden projektissa ja mahdollisuuden saada ohjausta samalta projektin työntekijältä. Esimerkiksi asiakkaan kanssa voidaan laatia suunnitelma, jossa hän ensin osallistuu LATU kurssille, jatkaa sen jälkeen työkokeilussa samassa paikassa, jossa oli opiskeluun sisältyvässä työharjoittelussa 2 pv viikossa, työllistyy sitten työllistämistuella edelleen samaan paikkaan ja lopulta, 10 kk:n tukityön jälkeen, saa pysyvän työpaikan yrityksestä. Pitkäkestoisesta tuesta on tällaisissa tapauksissa hyötyä myös yrityksille. Ensimmäinen yhteydenotto LATU projektista tehdään silloin, kun etsitään yrityksestä harjoittelupaikkaa LATU kurssin ajaksi ja sen jälkeen sama projektin työntekijä on yhteyshenkilö myös työkokeilun aikana ja auttaa vielä sen jälkeen työllistämistuen hakemisessa. Projektissa tehdään myös kaikille uusille osallistujille henkilökohtaisen suunnitelman yhteydessä työllistymisesteiden kartoitus, mutta sitä ei lasketa erilliseksi toimenpiteeksi. Fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja muita työllistymisesteitä pyritään poistamaan monella eri tavalla. Projektityöntekijät antavat psykososiaalista tukea sekä ohjausta ja neuvontaa. Työllistymisesteet voivat olla myös konkreettisia, kuten päivähoitopaikan puuttuminen. Projektihenkilöstö voi auttaa sen etsimisessä. Osallistujia tuetaan ja autetaan myös erilaisten opiskelupaikkojen ja muiden vaihtoehtojen, kuten työharjoittelupaikkojen löytämisessä. Projektihenkilöstö antaa työnantajille neuvontaa eri tukimuodoista ja avustaa niiden hakemisessa. Henkilö voi olla osallistujana projektissa, vaikka hänelle ei löytyisikään sillä hetkellä sopivaa projektin järjestämää toimenpidettä. Tällaisten henkilöiden lukumäärälle ei ole asetettu määrällistä tavoitetta. Henkilö voidaan ohjata jonkun muun tahon järjestämään toimenpiteeseen (esim. kielikurssit, työpaikkahakemus + työhaastattelu, työharjoittelu, yhdistelmätuki), jos projektilla ei ole tarjota henkilölle toimenpidettä projektin rahoituksella. Henkilökunta auttaa osallistujia etsimään koulutus- ja työpaikkoja. Projektiin kirjattiin vuonna 2005 kolme uutta osallistujaa, jotka ohjattiin muihin kuin projektin järjestämiin toimenpiteisiin. Näistä osallistujista yksi ohjattiin työkokeiluun yksityiselle sektorille, yksi työelämävalmennukseen ja kolmas työllistyi yhdistelmätuella Inkeriläisten yhdistykseen Työttömien yhdistyksen kautta. Tukityöllistämisen ideana on osallistujien työllistymismahdollisuuksien edistäminen parantuneen kielitaidon ja työkokemuksen kautta. Tukityöllistämisen tavoitteena oli, että kaupungille työllistetään viisi uutta henkilöä ja sen lisäksi jatketaan kahden projektityöntekijän työsuhdetta. Yksityisen sektorin työllistämistavoitteena oli kolme henkilöä. Kaupungille työllistettiin kuusi uutta henkilöä ja projektityöntekijöiden tukityötä jatkettiin suunnitellusti. Yksityiselle sektorille työllistettiin kolme uutta henkilöä ja kahden tukityöjakso jatkuu vuoden 2006 puolella. Kaksi oppisopimuskoulutusta päättyi keväällä 2005, yksi kaupungin ja yksi yksityisen sektorin. Molemmat oppisopimusopiskelijat työllistyivät oppisopimuspaikkoihin. Työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavan LATU 6 koulutuksen aloitti 16 henkilöä. Yksilöllisesti räätälöityjä rinnastettavia toimenpiteitä ei järjestetty vuonna Määrällisesti vuoden 2005 tavoitteet alitettiin, koska LATU 5- ja LATU ABC- koulutukset aloitettiin edellisen vuoden puolella ja ne raportoitiin siitä syystä vuoden 2004 tuloksina. Kaikkiaan projektin rinnastettavien toimenpiteiden määrälliset tavoitteet on ylitetty vuoden 2005 loppuun mennessä neljällä henkilöllä. Työkokeilulle oli asetettu määrälliseksi tavoitteeksi 10 henkilöä ja kuukausitavoitteeksi 30 kuukautta. Työkokeilun aloitti vuonna 2005 viisi uutta osallistujaa. Yhden osallistujan työkokeilu oli kirjattu ilman projektikoodia, joten sitä ei voitu laskea projektin toimenpiteeksi. Työkokeilun 10

12 tavoitteet alittuivat sekä henkilöiden että kuukausien lukumäärällä laskettuna. Työkokeiluja siirrettiin vuodelle 2006 ja toteutumattomat työkokeilujaksot pyritään toteuttamaan vuoden 2006 aikana. Kuntouttavan ja korjaavan opetuksen osalta määrällistä tavoitetta ei saavutettu, koska osallistujien kuntoutusta jatkettiin suurimman osan vuotta kaupungin toiminta-avustusmäärärahoilla. Tästä syystä kuntoutuksen henkilötyöpäiviä ei voitu laskea projektin henkilötyöpäiviin. Kuntoutukseen ei myöskään otettu uusia osallistujia, koska se on pitkäkestoista toimintaa. Työllistymisesteitä korjaavana toimenpiteenä kuntoutettaville järjestettiin loppuvuodesta atkkoulutusta. Siihen osallistui kolme kuntoutettavaa. Psykiatrista fysioterapiaa järjestettiin yksilöllisenä fysioterapiana yhdelle henkilölle. Kolmen henkilön kohdalla työllistymisen esteitä korjattiin konkreettisilla toimenpiteillä ja psykososiaalisen tuen avulla. Yhtä henkilöä avustettiin mm. eläkehakemuksen täyttämisessä ja arkipäivän selviytymiseen liittyvissä asioissa. Henkilö sai kesällä myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen. Toimenpiteiden määrällinen tavoite saavutettiin. Projektin osallistujat on ohjattu kuntouttavien toimenpiteiden osalta pääasiallisesti normaalipalveluihin eli esimerkiksi työhallinnon kautta tapahtuvaan työkyvynarviointiin. Muina aktivoivina toimenpiteinä projektissa järjestettiin kesällä suomen kielen intensiivikurssi (liite 4). Kouluttajana toimi suomen kielen opettaja. Kurssille osallistui 7 vasta Suomeen tullutta pakolaista. Määrällinen tavoite oli 10 osallistujaa ja se alittui kolmella henkilöllä. Projektin keskeyttäneiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat lopettaneet projektissa ennen kuin ovat suorittaneet henkilökohtaisessa suunnitelmassa heille suunnitellun / suunnitellut toimenpiteet loppuun. Keskeyttäminen ei tarkoita epäonnistumista, koska keskeyttäneeksi kirjataan myös esim. henkilöt, jotka työllistyvät projektin järjestämän toimenpiteen aikana. Projektin loppuun suorittaneita ovat sellaiset henkilöt, jotka ovat suorittaneet projektissa kaikki heille suunnitellut toimenpiteet tai työllistyneet avoimille työmarkkinoille. Loppuun suorittaneiksi katsotaan myös henkilöt, jotka ovat työllistyneet muilla kuin projektin tukityöhön varatuilla määrärahoilla (esim. yhdistelmätuki) ja jotka eivät enää tarvitse muita projektin tukitoimenpiteitä. Projektin lopettaneita ovat myös henkilöt, jotka ovat aloittaneet ammatillisen tai yliopistotasoisen koulutuksen tai siirtyneet toisen ESR projektin järjestämään koulutukseen. Projektin tulokseksi ei lasketa projektin tukityöllistämiseen varatuilla määrärahoilla työllistyneitä henkilöitä. Henkilö voi olla osallistujana projektissa koko sen toiminnan ajan ja osallistua useaan projektin järjestämään toimenpiteeseen. Projektin vaikuttavuus ja lopulliset tulokset saadaan vasta projektin päätyttyä. Seuraaviin taulukoihin on koottu projektin mennessä keskeyttäneet ja lopettaneet henkilöt. Projektin työttömänä aloittaneita on mennessä kaikkiaan 249 henkilöä. Prosenttimäärä taulukossa kuvaa, montako prosenttia työttömänä aloittaneista on sijoittunut mihinkin. Tavoitteena on, että työttömänä aloittaneista 25 % työllistyy ja 30 % sijoittuu koulutukseen. Työllistyneiden osalta tavoite ollaan ajalla saavutettu täsmällisesti, työttömänä aloittaneista ja projektin loppuun suorittaneista on työllistynyt tasan 25 %. Koulutukseen sijoittuneiden osalta tavoite ei ole vuoden 2005 loppuun mennessä toteutunut, koulutukseen on sijoittunut 15 % loppuun suorittaneista. Tämä johtuu siitä, että koulutukseen sijoittuneeksi on laskettu vain ne henkilöt, jotka ovat aloittaneet ammatillisen tai yliopistotasoisen koulutuksen tai siirtyneet toisen ESR projektin järjestämään koulutukseen. Henkilöt, jotka ovat sijoittuneet lyhytkestoisempiin (usein työvoimapoliittisiin) koulutuksiin, jatkavat edelleen projektin 11

13 asiakkaina. Näitä henkilöitä on paljon, koska maahanmuuttajat usein osallistuvat esim. suomenkielen kursseille eikä kirjaaminen lopettaneiksi ole järkevää, koska he usein palaavat projektin asiakkaiksi kurssin jälkeen. PROJEKTIN LOPETTANEET YHTEENSÄ % työhön avoimille markkinoille % työhön muualle % koulutukseen % muu syy (eläke, muutto ym.) % Yhteensä PROJEKTIN KESKEYTTÄNEET YHTEENSÄ % työhön avoimille markkinoille % koulutukseen ,4 % muu syy (eläke, muutto ym.) % Yhteensä Projektin loppuun suorittaneita ja keskeyttäneitä on mennessä kaikkiaan 137 henkilöä, jotka ovat sijoittuneet työhön ja koulutukseen seuraavan kaavion mukaisesti: 13 % 27 % 51 % 9 % työhön avoimille markkinoille koulutukseen työhön muualle muu syy Projektin alueellisen toiminnan ja aktiivisen elämäntavan määrällisenä tavoitteena oli, että ajalla kerhotoimintaan osallistuisi 30 henkilöä. Kerhotoiminnassa on aloittanut kaikkiaan 53 henkilöä, joten osallistujien määrällä mitattuna tavoite on ylitetty. Lisäksi aktiivisen elämäntavan tavoitteena oli, että vuonna 2005 lyhytkestoiseen toimintaan osallistuisi 100 henkilöä. Tämäkin määrällinen tavoite ylitettiin. Aktiivisen elämäntavan lyhytkestoiseen toimintaan osallistui vuoden 2005 aikana kaikkiaan 179 henkilöä, joita ei kirjata projektissa aloittaneiksi. Aktiivisen elämäntavan toimintana toteutettiin vuonna 2005 projektin oman naistenkerhon toiminta, naistenkerhon teemapäivät Lappeenrannassa ja Porvoossa sekä Tietoa asumisesta maahanmuuttajille tilaisuus (liite 5). Lisäksi LATU projekti ohjasi ja tuki sosionomiopiskelijoiden toteuttamaa maahanmuuttajanaisten aktivointiryhmää. Opiskelijat järjestivät naisille kaikkiaan viisi teemapäivää syksyn 2005 aikana. Projekti tuki myös vuonna 2005 kansainvälisen miesten ryhmän toimintaa osallistumalla neljän teemapäivän järjestämiseen. 12

14 Seuraavaan taulukkoon on koottu aktiivisen elämäntavan toimintaan ajalla osallistuneet henkilöt. AKTIIVISEN ELÄMÄNTAVAN OSALLISTUJAT YHTEENSÄ projektin kerhotoiminnan uudet osallistujat teemapäivien osallistujat tapahtumat Osallistujia yhteensä joista naisia Verkostotyön kehittämiselle ei oltu asetettu määrällisiä tavoitteita, mutta tavoitteena oli, että projektin järjestämiin tiedotus- tms. lyhytkestoisiin tilaisuuksiin osallistuu ajalla kaikkiaan 450 henkilöä. Tavoite on ylitetty. Tilaisuuksiin on osallistunut kaikkiaan henkilöä. Seuraavaan taulukkoon on koottu kaikki projektin järjestämään lyhytkestoiseen toimintaan osallistuneet henkilöt (liite 6). LYHYTKESTOISEN TOIMINNAN YHTEENSÄ OSALLISTUJAT tiedotustilaisuuksien osallistujat joista naisia aktiivisen elämäntavan teemapäiviin osallistuneet joista naisia verkostotyön kehittämiseen osallistuneet joista naisia osallistujia yhteensä joista naisia PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 3.1 Osallistujien valinta Kohderyhmä on valikoitunut suunnitelman mukaisesti pääasiallisesti työvoimaviranomaisten, sosiaali- ja terveysviraston maahanmuuttajapalvelujen sekä maahanmuuttajatyötä tekevien muiden viranomaisten kautta. Valintaperusteena on ollut ko. viranomaisen arvio henkilön tilanteesta. Projektiin on ohjattu ne maahanmuuttajat, joiden on katsottu eniten hyötyvän projektiin osallistumisesta tai jotka ovat olleet suurimmassa vaarassa syrjäytyä pysyvästi. Maahanmuuttajat ovat myös itse ottaneet suoraan yhteyttä projektin työntekijöihin. Projektin henkilöstö on suorittanut lopullisen valinnan konsultoiden tarvittaessa yhteistyötahoja. Rinnastettavan toimenpiteen osallistujat on valittu yhteistyössä työvoimatoimiston ja kouluttajan kanssa. Työnantajat ovat tehneet lopullisen valinnan työllistämistuella palkattujen henkilöiden kohdalla. 13

15 3.2 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Projektissa työskentelee kaksi palkattua työntekijää, projektipäällikkö Anne Saloranta ja projektiassistentti Tuula Virtanen (virkavapaa asti), ts. projektiassistentti Satu Parjanen ( asti). Projektissa työskentelevät lisäksi työllistämismäärärahoin palkatut projektityöntekijät Shilan Galal ja Svea Hietalahti. Maahanmuuttajanaisten kerhoa ohjaa kerhonohjaaja Camka Tahic, joka on palkattu projektiin ja seurakunnan lastenohjaaja Raili Myller. Projektin työntekijöiden ammatillisia valmiuksia on parannettu myös vuonna 2005 koulutuksen ja opintokäyntien avulla (liite 7). Projektin lähtökohtana on verkostoyhteistyö. Yhteistyötä tehdään maahanmuuttajien parissa työskentelevien viranomaisten ja järjestöjen, maahanmuuttajien sekä yritysten kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Lahden kaupungin sosiaalitoimen erityispalvelujen maahanmuuttajapalvelut, Päijät-Hämeen työvoimatoimisto ja Lahden kaupunginkanslian työvoimaasiamiehen yksikkö. Muut sellaiset yhteistyökumppanit, jotka olivat mukana jo projektin suunnitteluvaiheessa, ovat: Lahden seurakuntayhtymä (teemapäivät, projektityöntekijöiden työnohjaus, kerhotoiminta) Tiedonpuu ry (kuntouttava ja korjaava opetus, työllistymisesteiden kartoitus) Koulutuskeskus Salpaus / Kansainvälistymisopinnot (rinnastettavaan toimenpiteeseen liittyvä koulutus) Päijät-Hämeen Sosiaalipsykiatrinen säätiö (psykiatrinen fysioterapia, verkostotyön kehittäminen) Harjulan Setlementti ry. (työkokeilu, suomen kielen kurssit) Lahden Inkerinsuomalaiset r.y. (teemapäivät) Kestävän Kulutuksen Keskus, Patina (työharjoittelu) Lahden kaupungin nuorisotoimi / Multi-Culti LAMK, sosiaali- ja terveysalan laitos Yritysten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Projektin osallistujat ovat suorittaneet niissä LATU kursseihin liittyviä työharjoitteluita sekä työkokeilujaksoja. Lisäksi yrityksiin on palkattu osallistujia työllistämistuella. Osallistujia on ollut kaikkiaan noin 40 eri yrityksessä vuosien aikana. Yritysyhteistyötä kehitetään jatkossa. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat olleet Hämeen TE-keskuksen työvoimaosaston ESR tiimi sekä maahanmuutto- ja työlupa-asioista vastaava erikoissuunnittelija, Lahden kansanopisto, Lahden kaupungin maahanmuuttajatyön koordinaattori, sosiaali- ja terveystoimen USKALLAKSÄ? - projekti, muut sosiaali- ja terveystoimen yksiköt sekä OVI AUKI ja SPR:n Kotopolku projektit. Projektin työntekijät ovat osallistuneet vuoden 2005 aikana lukuisiin yhteistyökokouksiin. Projektia koskevia, pienempiä neuvotteluja on eri tahojen kanssa järjestetty useita ja lisäksi yhteistyötä on tehty eri tahojen kanssa päivittäin sähköpostitse ja puhelimitse. Projektin järjestämä koulutus (liite 8) on muodostunut tärkeäksi osaksi yhteistyötä. Vuoden 2005 aikana järjestettiin kaksi seminaaripäivää yhteistyössä eri tahojen kanssa. Lisäksi projektin työntekijöitä on pyydetty asiantuntijoiksi eri tilaisuuksiin kertomaan maahanmuuttajiin liittyvistä asioista. 14

16 Yhteistyötä on tehty myös oppilaitosten kanssa. Vuoden 2005 aikana LATU maahanmuuttajille - projektissa suoritti opiskeluun liittyvän työharjoittelujakson kaksi Lahden ammattikorkeakoulun maahanmuuttajataustaista sosionomiopiskelijaa, Nadja Anttonen ja Leena Vienonen. Lisäksi kuusi sosionomiopiskelijaa suoritti projektityöhön ja monikulttuurisuusopintoihin liittyvän harjoittelun järjestämällä kerhotoimintaa maahanmuuttajanaisille LATU projektin ja maahanmuuttajapalvelujen ohjauksessa. Projektin henkilöstö on lisäksi luennoinut maahanmuuttajiin liittyvistä asioista eri oppilaitosten opiskelijaryhmille, esim. Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitoksen ja liikunnan laitoksen opiskelijoille Projektin osa-alueet LATU maahanmuuttajille projekti muodostuu viidestä osa-alueesta: 1. Työllistymismahdollisuuksien parantaminen 2. Aktiivinen elämäntapa 3. Verkostotyön kehittäminen (kumppanuus, koulutus, kansainvälinen yhteistyö) 4. Suvaitsevaisuuden lisääminen ja valtaistumisen edistäminen (syrjimättömyys, empowerment) 5. Tutkimus Työllistymismahdollisuuksien parantaminen Yksilöllisen neuvonnan, testauksen, ohjauksen ja koulutuksen sekä rinnastettavien toimenpiteiden kehittämisen tavoitteina on projektisuunnitelman mukaan o Parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia o Luoda / kehittää kotouttamislaissa mainittuja rinnastettavia toimenpiteitä Kaikille projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluville osallistujille on tehty alkuhaastattelu. Haastattelun sekä mahdollisten fyysisten / psyykkisten / sosiaalisten ja muiden työllistymisesteiden kartoituksen perusteella on yhdessä maahanmuuttajan kanssa laadittu henkilökohtainen suunnitelma työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi. Suunnitelman laatimisessa huomioidaan sen realistisuus. Suunnitelman välitarkistus tehdään n. 6 kk:n kuluttua tai silloin, kun henkilö on lopettanut jossain toimenpiteessä. Tarkistuksen jälkeen tehdään tarvittavat muutokset ja tarkennukset suunnitelmaan. Projektin osallistujalle pyritään löytämään toimenpiteitä, jotka edistävät hänen työllistymismahdollisuuksiaan. Ne voivat olla joko projektin rahoituksella järjestettyjä tai jonkun muun tahon järjestämiä toimenpiteitä. Projektin järjestämiä toimenpiteitä, joita henkilökohtainen suunnitelma on voinut sisältää ovat mm. * suomen kielen opinnot * kuntoutus ja korjaavaa opetus * työkokeilu * tukityöllistäminen * koulutus * muut aktivoivat toimenpiteet Suurin osa toimenpiteistä on projektin järjestämiä, mutta henkilöitä on ohjattu myös muihin kuin projektin järjestämiin toimenpiteisiin, kuten yhdistelmätuella työllistymiseen, työharjoitteluun tai koulutukseen. Esimerkkinä mainittakoon maahanmuuttajataustainen lääkäri, jolle annettiin ohjausta 15

17 ja neuvontaa. Häntä avustettiin mm. selvittämään koulutuksensa vastaavuus Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta ja mitä ehtoja hänen tulee täyttää, saadakseen ammatinharjoittamisluvan Suomessa. EU -maiden ulkopuolelta tuleva lääkäri tarvitsee kuuden kuukauden harjoittelun sairaalassa, joten hänet ohjattiin etsimään lääkäriharjoittelupaikka. Hän onnistui saamaan amanuenssin paikan Päijät-Hämeen keskussairaalassa, kun projekti oli selvittänyt, että sairaala saa valtiolta melkein täyden korvauksen harjoitteluajalta. Lääkäriharjoittelun jälkeen henkilö pääsi Espoossa maahanmuuttajalääkäreille järjestettävään valmentavaan koulutukseen, joka oli työvoimapoliittinen. Projekti maksoi henkilön matkakulut Helsinkiin, koska matkakustannukset koulutuspaikan sijainnin vuoksi olivat huomattavat. Henkilö sai lääkärin ammatinharjoittamisluvan Suomessa keväällä 2005 ja työpaikan Malmin sairaalassa. Projektin osallistujien työllistymismahdollisuuksia on parannettu oppisopimuskoulutuksen avulla. Projektin aikaisempien projektityöntekijöiden oppisopimuskoulutus loppui kesäkuussa 2004, mutta molemmat henkilöt täydensivät vielä opintojaan etäopetuksena vuonna 2005 Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa. Opinnot jatkuvat vuonna 2006 ja silloin järjestetään myös näyttökoe. Päiväkodissa työllistettynä ollut pakolaistaustainen osallistuja aloitti päiväkodeissa toimiville kieliavustajille räätälöidyn oppisopimuskoulutuksen projektin rahoituksella syyskuussa Oppisopimuskoulutuksessa hankittuja opintoja voi myöhemmin hyödyntää vaikka lähihoitajakoulutuksessa. Oppisopimuskoulutus päättyi ja henkilö työllistyi samaan päiväkotiin, missä hän oli ollut oppisopimuksessa. Henkilöllä ei ollut kotimaastaan ammattia, joten hänen työnsaantimahdollisuutensa parantuivat koulutuksen myötä. Projektin kautta oli myös yksi miespuolinen pakolainen LVI-alan oppisopimuskoulutuksessa yksityisessä yrityksessä. Oppisopimus loppui vuoden 2005 helmikuussa ja henkilö työllistyi kyseiseen yritykseen. Projektin osallistujien työllistymismahdollisuuksia parannetaan myös muun koulutuksen ja yksilöllisten toimenpiteiden avulla. Samalla kehitetään kotouttamislain mukaisia rinnastettavia toimenpiteitä. Kotouttamislaissa mainittuja rinnastettavia toimenpiteitä on kehitetty yhteistyössä työhallinnon ja muiden tahojen kanssa. Rinnastettavien toimenpiteiden ja rinnastamispäätösten määrä Lahdessa on moninkertaistunut viime vuosina. LATU maahanmuuttajille projektin toteuttama LATU 5 koulutus päättyi ja LATU 6- koulutus alkoi Koulutukset ovat työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettavia toimenpiteitä, joissa kielen opiskelu ja työharjoittelu tapahtuu viikoittain samanaikaisesti. Ensimmäinen vastaava koulutus järjestettiin vuonna Projektissa ei järjestetty vuonna 2005 yksilöllisesti rinnastettavia toimenpiteitä, mutta niiden kehittämistä jatketaan. Projektissa aloitettiin uutena rinnastettavana toimenpiteenä luku- ja kirjoitustaidottomien tai vain vähän koulutusta kotimaassaan saaneiden henkilöiden kotoutumiskoulutus, LATU ABC ja se päättyi Ryhmässä oli kahdeksan henkilöä, joista viisi oli pakolaistaustaisia ja yksi pakolaisen kanssa avioitunut henkilö. Kaksi opiskelijaa oli thaimaalaisia. Opiskelijoiden viikkotuntimäärä oli 25 tuntia. Opetuksesta vastasi Lahden kansanopisto. Koulutuksen tavoitteena oli antaa jatkossa valmiudet osallistua työvoimapoliittisen koulutuksen alkeiskurssille. Koulutuksen päätyttyä arvioitiin, että kaikki opiskelijat, yhtä lukuun ottamatta pystyvät jatkamaan suomen kielen opiskelua seuraavalle eli alkeet tasolle. Opiskelijalla, joka ei saavuttanut alkeet tasoa, oli paljon poissaoloja terveydellistä syistä. 16

18 Kyseessä oli pilottikokeilu, jossa saatiin arvokasta tietoa mm. opetuksen sisällöstä, koulutuksen pituudesta ja viikko-oppituntien määrästä verrattuna työvoimapoliittiseen koulutukseen. Koulutusohjelmaan kuului suomen kielen ja yhteiskuntatietouden lisäksi myös matematiikkaa, kotitaloutta ja käden taitojen harjaannuttamista. Kokeilu oli erittäin onnistunut ja työministeriö toivoi jatkoa kokeilulle. Koulutuksesta tehtiin raportti, jota on saatavilla LATU projektista Aktiivinen elämäntapa Kerhotoimintaan on osallistunut vuosina kaikkiaan 53 naista. Naiset ovat työttöminä tai kotihoidon tuella ja kotona pienten lasten kanssa. Kerhoon voi ottaa lapset mukaan ja siellä harjoitellaan suomen kieltä sekä tehdään samalla käsitöitä tai valmistetaan ruokaa. Naiset myös saavat kerhonohjaajilta ohjausta ja neuvontaa erilaisissa asioissa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja osallistujat ovat kokeneet kerhon tarpeelliseksi. Aktiivisen elämäntavan toimintana toteutettiin vuonna 2005 projektin oman naistenkerhon toiminta, naistenkerhon teemapäivät Lappeenrannassa ja Porvoossa sekä Tietoa asumisesta maahanmuuttajille tilaisuus. Lisäksi LATU projekti ohjasi ja tuki sosionomiopiskelijoiden toteuttamaa maahanmuuttajanaisten aktivointiryhmää. Opiskelijat järjestivät naisille kaikkiaan viisi teemapäivää syksyn 2005 aikana. Projekti tuki myös vuonna 2005 kansainvälisen miesten ryhmän toimintaa osallistumalla neljän teemapäivän järjestämiseen. Lisäksi projekti osallistui kansainvälisen Ramazan juhlan järjestämiseen. Kerhotoimintaa sekä tiedotus- ja teemapäiviä jatketaan vielä vuoden 2006 kevätkauden ajan, minkä jälkeen toiminta pyritään juurruttamaan osaksi normaalipalveluja. Liipolan asuinalueella toimii useita toimijoita, kuten OVI AUKI ja Lähiön sosiaaliset yrittäjät projektit, kirjasto, päiväkodit, Launeen seurakunta, Posidelki, nuorisotoimi sekä maahanmuuttajapalvelut ja Launeen sosiaali- ja terveysasema jne. Kaikkien Liipolan asuinalueella toimivien tahojen kehittämistyön tuloksena maahanmuuttajien aktiivisuus Liipolan asuinalueella on selvästi lisääntynyt. Liipolassa kokoontuu useita maahanmuuttajien ryhmiä ja maahanmuuttajien vaikutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet. Malli saatiin valmiiksi eikä sen kehittämiselle Liipolassa ollut enää tarvetta, mutta Liipolan maahanmuuttajatyöryhmä on jatkanut edelleen toimintaansa vuonna Työryhmän merkitys maahanmuuttajien aktivoimisessa on ollut suuri ja sen toimintaa jatketaan vuonna 2006, minkä jälkeen toiminta pyritään siirtämään jonkin muun tahon järjestettäväksi Verkostotyön kehittäminen Projektisuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu o Kehittää verkostoyhteistyötä (kumppanuus) o Kehittää uusia, pysyviä tukimuotoja ja toimintamalleja kohderyhmän aktiivitilan saavuttamiseksi Maahanmuuttajatyötä tekevien viranomaisten verkostomaista yhteistyötä on kehitetty työryhmien ja koulutuksen avulla. LATU maahanmuuttajille projektin koolle kutsumina on vuonna 2005 kokoontunut säännöllisesti kolme työryhmää (liite 9): maahanmuuttajanuorten parissa työtä tekevien verkostotyöryhmä 17

19 (3 kokousta), Liipolan maahanmuuttajatyöryhmä (5 kokousta) sekä Maahanmuuttajien asumisasioita käsittelevä työryhmä (4 kokousta). Suvaitsevaisuustyöryhmä ei kokoontunut vuoden 2005 aikana. Asumistyöryhmä järjesti Multi Cultissa Tietoa asumisesta maahanmuuttajille tilaisuuden, jossa käsiteltiin mm. kerrostaloasumista, asukastoimintaa ja jätteiden lajittelua. Maahanmuuttajanuorten parissa työtä tekevien työryhmän tuloksena ideoitiin Multi-Sport hanketta. Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu sai hankkeen suunnitteluun avustuksen, jonka avulla hankesuunnitelmaa viimeistellään. PHLU:lle myönnettiin läänin ESR-rahoitus Työryhmien toimintaa jatketaan vuonna Verkostotyön kehittämispäiviä järjestettiin vuonna 2005 kaksi ja lisäksi järjestettiin toiseen liittyvä vapaamuotoinen keskustelutilaisuus. Kaikki tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä SPR:n Kotopolku projektin kanssa ja niihin osallistui yhteensä 212 henkilöä. Keväällä järjestettiin Ihmiset ovat eri tavalla samanlaisia seminaari (liite 10) Lahden aikuiskoulutuskeskuksessa. Syksyn kehittämispäivän aiheena oli Maahanmuuttajanuoret Lahdessa (liite 11) ja lisäksi järjestettiin keskustelutilaisuus (liite 12) venäjänkielisille vanhemmille. Molemmista kehittämispäivistä kerättiin osallistujilta palautteet, joiden perusteella voidaan todeta, että vastaavanlaisia tapahtumia toivottaisiin lisää. Projektin työntekijät kertovat projektista opiskelijaryhmille ja tekevät muutenkin yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa, esim. Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitoksen ja liikunnan laitoksen kanssa. Erityisliikunnanopiskelijat järjestivät LATU projektin opiskelijoille liikuntapäiviä keväällä Projekti oli myös vuonna 2005 tiiviisti mukana MORE projektin toiminnassa. Projektipäällikkö osallistui Jyväskylässä järjestettyyn työpajaan, jossa työministeriön, Ulkomaalaisviraston, Kuntaliiton, Kajaanin ja Lahden edustajat työstivät projektin käsikirjaa Uusi Alku. Lisäksi projektipäällikkö ja assistentti osallistuivat Lahdessa järjestettyihin yhteistyökokouksiin ja kansainväliseen päätösseminaariin Vantaalla. Projektipäällikkö toimi Lahden kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman seurantatoimikunnassa pysyvänä asiantuntijajäsenenä sekä jäsenenä työllisyystyöryhmässä ja Lahden seurakuntayhtymän maahanmuuttajatyön strategiatyöryhmässä. Verkostoyhteistyötä pyritään jatkossakin kehittämään siten, että käytetään hyödyksi eri tahojen, myös maahanmuuttajien omaa, erityisosaamista kotoutumisen edistämiseksi. Verkostotyön kehittämispäiviä jatketaan LATU maahanmuuttajille projektin toimesta kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi LATU projekti kartoittaa mahdollisuuksia järjestää pienempiä koulutuksia teemoittain, paikallisia asiantuntijaresursseja hyödyntäen. VERKOSTOTYÖN KEHITTÄMISEN OSALLISTUJAT YHTEENSÄ Osallistujia yhteensä joista naisia

20 Suvaitsevaisuuden lisääminen ja valtaistumisen edistäminen Lahden lähistöllä tapahtui syksyn 2005 aikana kaksi ikävää maahanmuuttajiin kohdistunutta tapausta. Alkusyksystä Nastolassa ammuttiin venäläistä nuorta miestä, joka myöhemmin menehtyi saamiinsa vammoihin. Lisäksi lokakuussa 15 teinitytön joukko pahoinpiteli kolmea venäläistyttöä. Tapahtumiin reagoitiin nopeasti. LATU projekti osallistui ampumistapauksen selvittelemiseen kutsumalla maahanmuuttajanuorten kanssa työtä tekevien tahojen työryhmän pikaisesti koolle. Työryhmässä laadittiin myötätunnon ja tuen osoitus, joka myöhemmin ojennettiin ammutun nuorukaisen läheisille. Ampumistapaus uutisoitiin myös Helsingin Sanomissa, minkä johdosta Venäjän Suurlähetystön edustaja, Minister-Counsellor Viacheslav Tuchnin, saapui Lahteen keskustelemaan venäläisvähemmistön asemasta. LATU projektin projektipäällikkö ja assistentti osallistuivat keskustelutilaisuuteen tulkin avustamina ja tilaisuudesta myös laadittiin projektin toimesta tiedote, jota jaettiin Lahden kaupungin edustajille ja muille yhteistyötahoille. Rasismi- ja syrjintäkokemukset ovat melko yleisiä maahanmuuttajien keskuudessa, niin työelämässä kuin muussakin arkielämässä. Vihamielinen tai vihamieliseksi koettu ympäristö hidastaa kotoutumista. Tasa-arvoinen ja syrjimätön kohtelu sekä tehokas puuttuminen syrjintään lisäävät maahanmuuttajien luottamusta pääväestöä ja viranomaisia kohtaan ja edistävät kotoutumista. Projektisuunnitelman mukaan LATU projekti edistää suvaitsevaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita järjestämällä koulutusta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Syksyn ikävien tapahtumien johdosta sekä osittain myös Vähemmistövaltuutetun toimiston toivomuksesta, verkostotyön kehittämispäivässä päätettiin syksyllä keskittyä maahanmuuttajanuorten asemaan Lahdessa. LATU projekti järjesti yhteistyössä SPR:n Kotopolku projektin kanssa kaksi tilaisuutta, joista ensimmäinen oli suunnattu viranomaisille ja aiheena oli maahanmuuttajanuoret Lahdessa. Lisäksi illalla järjestettiin Multi-Cultissa keskustelutilaisuus Lahden venäjänkieliselle vähemmistölle. Iltatilaisuuteen osallistuivat myös mm. Venäjän Suurlähetystön edustaja, Vähemmistövaltuutetun toimiston edustaja sekä Lahden kaupunginjohtaja ja nuorisotoimenjohtaja. Molemmat tilaisuudet onnistuivat erinomaisesti ja niistä uutisoitiin näyttävästi useissa tiedotusvälineissä. Työskentelyä jatketaan vuonna 2006 osallistumalla mm. Rasisminvastaisen päivän järjestämiseen Lahdessa. Suvaitsevaisuutta on pyritty lisäämään myös pienimuotoisemmalla koulutuksella. Projektin henkilöstö on luennoinut oppilaitoksissa erilaisista kulttuureista ja monikulttuurityön erityispiirteistä. Maahanmuuttajien vaikutusmahdollisuuksia on parannettu lisäämällä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä erilaisista vaikuttamisen keinoista. Yhteistyössä eri tahojen kanssa järjestettiin maahanmuuttajille tiedotustilaisuus asumiseen liittyvistä asioista. Tilaisuudessa kerrottiin mm. asukastoiminnasta ja siihen osallistumisesta. Kontaktit valtaväestön kanssa ovat tärkeitä kotoutumisessa. Maahanmuuttajia on tuettu kontaktien luomisessa toimimalla yhteistyössä eri ryhmien kanssa. Lisäksi on edistetty kontakteja valtaväestön kanssa. Eri maahanmuuttajaryhmien resurssihenkilöitä on tuettu ja käytetty apuna tiedonvälityksessä. 19

ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO

ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO ALIPI-HANKE 1.4.2008 31.3.2011 PÄÄTÖSSEMINAARI 23.3.2011 SIBELIUSTALO Ulkomaan kansalaisten määrä Päijät-Hämeessä vuoden 2010 vaihteessa Määrä Muun kieliset (ei suomi, ruotsi, saame) Asikkala 110 116 Hartola

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 1.1.2005-31.12.2005

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 1.1.2005-31.12.2005 Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 1.1.2005-31.12.2005 Projektin tavoitteet hankepäätöksessä Määrälliset tavoitteet Projektin tavoitteena on edesauttaa maahanmuuttajien työllistymistä. Tämä tapahtuu

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mukana olevat kunnat v. 2008-09 *Espoo Hamina *Helsinki Hämeenlinna Iisalmi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 Liite 2 Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2011 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Tervetuloa kotiin, Suupohjaan!

Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Hanke 15.10.2008 29.2.2012 (14.10.2011) ESR-rahoitteinen, TL4 (SM/TEM). Budjetti: 270 385e Hallinnoija: SEK Taustalla: maahanmuuttostrategia 2008, työnantajat KOHDERYHMÄ:

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

LATU maahanmuuttajille -projektin arviointitutkimuksen väliraportti

LATU maahanmuuttajille -projektin arviointitutkimuksen väliraportti LATU maahanmuuttajille -projektin arviointitutkimuksen väliraportti Leila Partanen Pekka Rissanen Elokuu 2005 ISBN 951-849-591-2 SISÄLLYS ALUKSI... 3 1. LATU -PROJEKTIN LÄHTÖKODAT... 3 1.1 PROJEKTIN TAUSTA

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot