SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS SUOMEN KORKEAKOULUISSA 2013

Transkriptio

1 SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS SUOMEN KORKEAKOULUISSA 2013 Totti Tuhkanen Asiantuntijaryhmä: Dan Holm Markku Ihonen Anna Johansson Ole Karlsson Marja Kokko Pauliina Kupila Irma Mänty Anne Nevgi Elizabeth San Miguel Kari Silpiö Sanna Suoranta Sari Tervonen Arja Tuuliniemi Kaie Veiler Minna Vänskä

2 PLAGIOINTI PLAGIOINTI- VILPPI OPISKELU- VILPPI Sähköisen plagiaatintunnistuksen ulottuvilla oleva plagiointi Ver RAKETTI- hankkeen julkaisuja ISSN 2

3 TIIVISTELMÄ Suomen korkeakouluissa on toteutettu laaja sähköisen plagiaatintunnistuksen hankinta- ja käyttöönottovaihe vuosina Tunnistusjärjestelmä on nyt käytössä 34 korkeakoulussa. Koulutuksen ja tutkimuksen tukijärjestelmiksi on valikoitunut kaksi kansainvälisessä vertailussa korkeimmalle laatutasolle arvioitua ohjelmistoa, amerikka- lainen Turnitin ja ruotsalainen Urkund. Hankintojen valmistelussa on tehty useissa ryhmittymissä yhteistyötä, mutta lisensioin- tisopimukset on solmittu organisaatiokoh- taisesti. Suuri osa hankinnoista on tehty ilman kilpailutusta. Seuraavia sopimusjaksoja ennakoiden voidaan todeta, että hankintamenettelyyn liittyy kehittämistarpeita. Hankintoja valmistel- leissa pilotoinneissa ei ole tunnistettu kaikkia toiminnallisia vaatimuksia, joita suuren volyymin tuotantokäyttöön voi liittyä. Lisen- siointijaksoja voitaisiin pidentää, jotta ku- muloituvien vertailutietokantojen hyödyt saataisiin suunnitelmallisesti käyttöön. Saa- tujen kokemusten pohjalta olisi hyödyllistä luoda korkeakouluille yhteinen vaatimuskri- teeristö ja lisensiointimalli seuraavien sopi- musjaksojen tarpeisiin. Tunnistinjärjestelmillä haettavia laadun- ja riskinhallinnallisia hyötyjä ei voida saavut- taa vain sähköistä teknologiaa käyttäen, ilman vahvan ohjausjärjestelmän tukea. Näitä hyötyjä ei saavuteta myöskään ohjausjärjes- telyin ilman kehittyneen teknologian tukea. Plagioinnin tunnistusmenettelyjen kehittä- minen edellyttää opinto- ja tietohallinnon sekä kirjastojen organisoitua yhteistyötä. Kriittisiä kehittämistarpeita liittyy tunnistin- järjestelmien vertailutietokantoihin. Suoma- laista korkeakoulutusta palvelevia kotimai- sia ja kansainvälisiä sisältöjä olisi saatava lisää tunnistusjärjestelmien indeksoinnin piiriin. Näitä referenssivarantoja tulisi kehit- tää aktiivisella asiakasohjauksella, koulu- tusaloittain määriteltävien prioriteettien mukaisesti. Ilman omaa aloitteellisuuttam- me ei kansainvälisten tunnistinpalvelujen markkinavetoinen referenssistrategia tun- nista eikä siten voi ottaa huomioon suoma- laisia erityistarpeita. Myös referenssidatan teknistä laatua tulisi kehittää. Indeksoinnin kattavuuteen luo aukkoja mm. yhteen sopimattomien tallen- nusmuotojen käyttö: yleisin sähköisten julkaisujen jakeluformaatti PDF voidaan tuot- taa lukuisina variantteina, joista osa mani- puloi tekstintunnistusalgoritmit tuottamaan virheellisiä vastaavuusarvoja. Autentikointia ja roolinhallintaa voidaan kehittää tukemaan järjestelmien nykyistä joustavampaa ja samalla tietoturvallisempaa liittämistä koulutuksen ja tutkimuksen pro- sesseihin. Tunnistinten käyttötavat voidaan jakaa jär- jestelmätasoisiin ja palvelutasoisiin: jälkim- mäisissä tapauksissa järjestelmä on integoi- tu korkeakoulun perusjärjestelmiin ja ohjauskehykseen. Paras käyttöaste ja vaikutta- vuus on saavutettu oppimisalustaan ja jul- kaisujärjestelmiin integroiduilla ratkaisuilla, jolloin plagiaatintunnistus on oppimisympä- ristön tai julkaisuprosessin yksi toiminnalli- nen osa. Integraatioissa on tiedonsiirtoraja- pintojen toimivuuteen ja käyttöympäristön tietoturvan kokonaistasoon kiinnitettävä erityistä huomiota. Liittyessään koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin suoritusten alkuperäisyys- tarkastus vaatii vahvan legitimiteetin ja täsmälliset käyttösäännöt. Lisäksi tarkas- tusprosessi nivoutuu hyvän tieteellisen käy- tännön (HTK) laajempaan soveltamiskehyk- seen. Menettelyohjeistoissa on kehitettävää. Ne tulisi nykyistä tiiviimmin ja kattavammin sitoa toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön. Selvitysprosesseissa olisi valmistettava toi- mivaltasuhteiden selkeys, seuraamusten kohtuullisuus tekoon nähden sekä osapuol- ten yksityisyyden suoja. Käytäntöjä harmo- nisoimalla voidaan parantaa opiskelijoiden tasa- arvoisuutta, prosessien sujuvuutta ja yleistä tietosuojaa. Plagiaatintunnistuksen käyttö opintopolun kaikissa vaiheissa tuo tieteellisen vilpin hallinnan peruskäsitteille ja käsittelyprosesseil- le uusia sisällöllisiä ja näkökulmallisia vaatimuksia. Selvityshankkeen osana on tuotettu pohjamääritys tälle työkäsitteistölle sekä ohjaavaa aineistoa sen soveltamiselle. 3

4 Taulukot: Taulukko 1, s. 23: PT-järjestelmien integraatiot korkeakouluissa. PT-järjestelmäkysely 2-4/2013. Taulukko 2, s. 48: Teon tai teon yrittämisen tahallisuusarvostelun asteikko Taulukko 3, s. 66: Selvitykseen liittyvät toimenpide-ehdotukset ja niiden toimeenpanoon liittyvät vastuutahot sekä työmääräarviot Kuvat: Kuva 1, s 13: Plagiarism Reference Tariff, kansallinen ohjeisto plagiointivilpin sanktiointiin Iso-Britanniassa. Kuva 2, s. 15: Digitodayn uutinen Nalkin käyttöönotosta Kuva 3, s. 20: Opinnäytteen alkuperäisyystarkastuksen palauteistunto Kuva 4, s. 34: Virheellisen PDF:n rikkomapt-järjestelmän tarkastusraporttinäkymä. Kuva 5, s. 36: Käyttöliittymäkuva Moodleen rinnakkain liitetyistä Turnitin- ja Urkund-palautustehtävistä. Kuva 6, s. 50: Turun yliopiston oppimisen eettiset ohjeet. Kaaviot: Sisäkansi: Plagioinnin, plagiointivilpin ja opiskeluvilpin suhde sähköiseen plagiaatintunnistukseen. Vrt. Kaavio 3. Kaavio 1, s 9: kick off -seminaarista jatkotyöryhmäkäsittelyyn viedyt kysymykset. Kaavio 2, s 11: PT-järjestelmän ja PT-palvelun suhde plagiarismin hallinnan ohjauskehykseen. Kaavio 3, s 11: PT-järjestelmän liittymät korkeakoulun tietoinfraan ja keskeisiin toimintaohjeisiin. Kaavio 4, s. 31: Indeksoinnista sopimisen yleisprosessi. Kaavio 5, s. 31: Turnitinin prosessikuvaus indeksoinnin tekniselle valmistelulle. Kaavio 6, s. 37: Opinnäytteen PT-tarkastus osana arviointi-, hyväksyntä- ja julkaisuprosessia. Kaavio 7, s. 39: Vaasan yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten käsittelyssä. Kaavio 8, s. 43: Plagiointi-käsitteen tarkastelun kolme näkökulmaa. Kaavio 9, s. 48: Plagiointi, plagiointivilppi ja opiskeluvilppi. Kaavio 10, s. 50: Opintosuoritukseen liittyvän plagioinnin jatkumo. Suositukset: S : Yhdeksän suositusta korkeakouluille opiskelijoiden eettisyyteen kouluttamisesta ja opiskeluvilppitapausten käsittelystä. S. 60: Suositukset hyvän tieteellisen käytännön koulutuksesta opintopolun eri vaiheissa. S. 63: Suositus eettisen ohjeiston, PT-ohjeiston ja HTKkoulutusohjeiston arviointiin usean toimijanäkökulman kysymyksillä. Diagrammit: Diagrammi 1, s. 14: Ruotsin korkeakouluissa plagioinnista annettujen varoitusten ja määräaikaisten erottamisten osuus rangaistuksista vuonna Diagrammit 2, s. 18: PT-järjestelmien jakauma Suomen yliopistoissa Duagrammi 3, s. 18: PT-järjestelmien jakauma Suomen ammattikorkeakouluissa Diagrammit 4, s. 19: PT-palvelun omistajat korkeakouluissa Diagrammi 5, s. 19: Loppukäyttäjätuen tarjoajat korkeakouluissa Diagrammi 6, s. 19: PT-palvelun omistajat, loppukäyttäjätuen tarjoajat ja ylläpidon tuesta ensisijaisesti vastaavat toimijat korkeakouluissa. Diagrammi 7, s. 21: Korkeakoulujen valmius PT-hankintayhteistyöhön. Diagrammi 8, s. 21: Seuraavan PT-hankinnan ajankohta. 4

5 SISÄLLYS: TIIVISTELMÄ...3 SAATTEEKSI...7 OSA 1: TEKNIIKKA 1. PT- JÄRJESTELMÄ, PT- PALVELU JA PLAGIARISMIN HALLINNAN MENETTELYT MITEN ISOA ONGELMAA TARKASTELEMME? PLAGIAATINTUNNISTUSJÄRJESTELMIEN LYHYT HISTORIA SUOMEN KORKEAKOULUISSA PT- teknologian ensimmäinen aalto PT- teknologian käytöstä tulee laatujärjestelmävaatimus Yhteenvetoa hankintojen historiasta Hankitut järjestelmät, niiden omistajat sekä ylläpitäjät vuonna HANKINTAMENETTELYN KEHITTÄMISKOHTEITA Korkeakoulujen valmiudet lisensiointiyhteistyöhön Valintakriteerien yhteisvalmistelu Hyvän tietosuojan ja tietoturvan varmistaminen koko palveluympäristössä Tehokkuuden, käytettävyyden ja luotettavuuden arviointi Palveluntarjoajan vastuu referenssitietokantojen laadusta Yhteenveto hankintamenettelyn kehittämiskohteista PT- JÄRJESTELMIEN TUOTANTOKÄYTTÖ Suomalaisten julkaisujen näkyvyys referenssitietokannoissa Sisällöllisten tarpeiden kartoitus PT osaksi tiedekustantamojen julkaisuprosesseja Yhtenäinen indeksointiprosessi eri palveluntarjoajille Opinnäytteiden ja opintosuoritusten käyttö referenssitietona Yhteenveto suomalaisen vertailutiedon laatua edistävistä toimenpiteistä PT- järjestelmien luotettavuutta ja käytettävyyttä heikentäviä tekijöitä Osittaiset indeksoinnit ja eksklusiiviset lisensioinnit Epävalidit tallennusmuodot Manipuloidut tallenteet Käyttöliittymien ja ohjetekstien heikkolaatuiset kieliversiot Suorakäytön ja integroidun käytön toiminnalliset erot PT- tarkastuksen väärä ajoitus hidastaa opinnäytteen vahvistus- ja julkaisuprosessia Yhteenveto luotettavuutta ja käytettävyyttä alentavien ongelmien hallinnasta...38 OSA 2: TOIMINTA 6. PLAGIARISMIN HALLINNAN YHTEISET PERUSKÄSITTEET Määrittelyn tausta ja lähtökohdat Eettinen kirjoittaminen ja luvallinen lainaaminen Plagiointi opintosuorituksessa ja plagiointivilppi Plagiointi- käsitteen tarkastelun jäsentely Plagiointi opintosuorituksessa - käsitteen määritelmä Opiskeluvilppi- käsitteen määritelmä Plagiointivilppi- käsitteen määritelmä PLAGIARISMIN HALLINNAN OHJEISTOT JA NIIDEN KÄYTTÖ SUOMEN KORKEAKOULUISSA PT- järjestelmien käyttö luo tarpeen menettelyohjeiden harmonisoinnille PT- toimintaan liittyvien ohjeistojen sisällön ja rakenteen kehittämiskohteita Ohjauskonteksti Suositukset korkeakouluille opiskelijoiden eettisyyteen kouluttamisessa ja opiskeluvilppitapausten käsittelyssä OHJAUKSEN TARVE JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Miksi hyvää tieteellistä käytäntöä on opetettava? Plagioinnin ehkäiseminen opetuksessa

6 8.3 Hyvä tieteellinen käytäntö opetussuunnitelmassa ja opetusohjelmassa Opettajan työn suojeleminen Sähköisen plagiaatintunnistusohjelman käyttö opetuksessa Sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttöönotto ja siitä viestiminen korkeakoulussa Suositus eettisen ohjeiston, PT- ohjeiston ja HTK- koulutusohjeiston arviointiin usean toimijanäkökulman kysymyksillä YHTEENVETO HAVAINNOISTA JA TOIMENPIDE- EHDOTUKSISTA LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA...69 LIITTEET:...71 LIITE 1: PDF- tallenteiden tekstitunnistuksen ongelmatilanteita ja toimintasuosituksia...71 LIITE 2: Yhteenveto ohjeistojen rakenteesta ja kattavuudesta Suomen yliopistoissa

7 SAATTEEKSI Raportti sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttöönotosta Suomen korkeakouluissa tarkastelee plagiaatintunnistusteknologiaa (PT- teknologiaa) sen käytet- tävyyden, luotettavuuden, vaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Samalla kysytään, miten tämä teknologia voisi nykyistä paremmin tukea koulutuksen ydinprosesseja, ja mitä erityisvaatimuksia PT- järjestelmien laadukas käyttö asettaa toimintaympäristölle ja ohjauksen suunnittelulle. Kysymyksenasettelu on johdettu niistä hankinta- ja käyttöönottoprosessien kokemuksista, joita ammattikorkeakouluissa on saatu vuodesta 2008 alkaen ja yliopistoissa laajamittaisemmin vuodesta 2010 alkaen. Sekä suomalaisten kor- keakouluopettajien havainnot että tuoreen EU- tasoisen vertailun 1 tulokset kertovat monista kehittämistarpeista PT- järjestelmissä ja erityisesti niiden käytön ohjauksessa. Raportissa kiinnitämme huomiota ongelmiin joita kohdataan, jos sähköisen PT- teknologian käyttö suunnitellaan liian kapea- alaisesti, ilman toiminnallis- ten ohjausrakenteiden kehittämistä. Teknologiapainotteinen näkökulma voi mm. vääristää toimintakulttuuria siten, että opiskelijoita ohjataan plagioinnin formaaliin välttämiseen samalla kun tieteellisen tiedonkäytön peruskysymyk- set ja tieteenalakohtaisten kuvaustapojen suhde eettisen kirjoittamisen yleis- normeihin jäävät liian vähälle huomiolle. 2 Raportissa esitämme luonnoksia hyviksi käytännöiksi PT- teknologian ja plagiaatintunnistusprosessien keskeis- ten ongelmien hallintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedepolitiikan osaston linjauksen mukaisesti tämän raportin valmistelu on tapahtunut työryhmissä ja osana korkeakoulujen opetus- ja tutkimushallinnon RAKETTI- hanketoimintaa. Vielä suppean käyttö- kokemuksen pohjalta on yhteistuumin määritelty ja priorisoitu niitä tukitoi- mia, joita uuden teknologian laaja käyttö näyttäisi edellyttävän. Teknologia- ja pelisääntökysymysten lisäksi selvitysprosessiin on liittynyt määrätietoista or- ganisoitumista, kun PT- järjestelmien ylläpitäjät, kouluttajat ja käyttöohjeisto- jen valmistelijat ovat verkostoituneet osaksi RAKETTI- toimijoiden ekosystee- miä. Ensisijaisesti raporttimme onkin työmuistio PT- palveluiden hankinnoista, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavien asiantuntijoiden verkostoille. PT- järjestelmien käyttöön liittyy myös korkeakoulujen välisiä asiointiproses- seja, joiden hallinnasta olisi yhteisesti sovittava. Osa kansallisen tason kehit- tämiskohteista tarvitsee jatkossa myös toimivaltaisen omistajan; ehdotuksia asianomistajuuskysymysten ratkaisuiksi ja ratkaisijoiksi on raportin eri lu- vuissa useita. 1 Impact of Policies for plagiarism in Higher Education Across Europe ( 2 Erika Löfström & Pauliina Kupila (2011): Plagiaatintunnistusjärjestelmä oppimisen ohjaami- sen välineenä. Peda-Formum 2/11, 17; A. R. Abasi & B. Graves (2008): Academic literacy and plagiarim: conversations with international graduate students and disciplinary professors. Journal of English for Academic Purposes,

8 Selvitysraportti valmistui monivaiheisen taustaprosessin tuella: Totti Tuhkanen lähetti ylijohtaja Anita Lehikoiselle muistion, jossa kiinnitti OKM:n huomiota käynnissä olevien PT- järjestelmähankintojen esiin nostamiin kansallisen tason kysymyksiin: miten organisoidaan suomalaisten referenssiaineistojen laaja hankinta, miten turvataan selvitysmenettelyjen riit- tävä yhdenmukaisuus, miten tuotetaan uusien toimintaprosessien ohjaukseen legitiimejä käsitemäärityksiä ja miten PT- teknologian hankintamenettelyä voitaisiin laadullisesti kehittää? Kun kysymystä PT- infrastruktuurin kehittämistavoitteista käsiteltiin OKM:n tiedepolitiikan osastolla, siihen liittyvien jatkotoimenpiteiden linjausvastuu delegoitiin RAKETTI- hankkeiston ohjausryhmälle. Ohjausryhmä käsitteli asiaa todeten, että opinnäytteiden tutkimuseettisesti korkean laadun varmistaminen on korkeakoululaitoksen uskottavuuden kannalta tärkeä asia; täl- lä laatukysymyksellä ei kuitenkaan ole selkeätä yhtä omistajaa. Asia välitettiin molempien korkeakoulusektoreiden opintohallinnon verkoston käsiteltäväksi. Jatkotoimenpiteenä asetettiin Tuhkaselle vuoden 2013 loppuun jatkuva selvi- tystehtävä, johon liittyi samalla PT- järjestelmien käyttäjien ja kouluttajien yh- teistyötä pohjustava verkostointitavoite. Selvitysprosessin kick off - tilaisuutena järjestettiin Plagiarismin hallinta ja sähköinen plagiaatintunnistus korkeakouluissa - seminaari Hankenilla Helsingissä. Seminaaria edelsi helmi- huhtikuussa 2013 IT- johtajien FUCIO- ja AAPA- verkostojen tuella toteutettu, tunnistinjärjestelmiä ja niiden ylläpidon organisointia koskeva suppea kyselytutkimus. Korkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Tutkimuseettisen neuvotte- lukunnan, Kansalliskirjaston, tiedekustantamojen sekä PT- palveluntuottajien odotuksia ja tarpeita kuvaavissa 18 asiantuntijan alustus- ja paneelipuheen- vuoroissa tuotiin keskusteluun plagiarismin hallinnan keskeiset kipupisteet ja akuutit kehittämiskohteet. Kahdeksankymmenen osallistujan kick off - seminaarin välittömänä tuloksena organisoitiin neljä jatkotyöryhmää, joiden tuella tässä raportissa kuvatut ana- lyysit, määrittelyt ja toimenpide- ehdotukset on valmisteltu. Jatkotyöryhmät ovat organisoineet useita tiedonkeruita, joita ovat tukeneet mm. opintohallinnon OHA- verkosto ja Kansalliskirjaston FinELib- toimijat. Pla- giaatintunnistusteknologian, järjestelmäintegraatioiden, arviointikriteerien, selvitysprosessimallien, eettisten ohjeistojen, hyvän tieteellisen käytännön koulutuksen sekä plagiarismin hallintaan liittyvien ydinkäsitteiden määritte- lyn kysymyksiä on käsitelty 14 työpajakokouksessa. Samaan aikaan on korkeakouluissa tehty useita PT- järjestelmien käyttöönottoja, julkaistu uusia me- nettelyohjeistoja ja uudistettu vanhoja ohjekokonaisuuksia. Näille prosesseille on jatkotyöryhmien benchmarkkaus- ja tiedonvaihtofoorumi pyrkinyt tarjoa- maan tukea. Projektin aineistot on ylläpidetty CSC:n RAKETTI- wikissä. 8

9 Kaavio 1: kick off -seminaarista jatkotyöryhmäkäsittelyyn viedyt kysymykset. PT- järjestelmien toimivuuteen tai käytettävyyteen liittyviä ongelmia käsitel- lään raportissa siten, että ne on kuvataan, rajataan ja niiden ratkaisemiseksi esitetään mahdollisia etenemispolkuja, arviointimalleja tai pilotoituja toimin- tamalleja sekä tarvittaessa ehdotuksia kehittämiskohteiden omistajiksi jatko- työskentelyn osalta. Raportin ensimmäinen osa keskittyy tunnistinteknologian hankinnan ja käyttöönoton kysymyksiin, toinen osa loppukäyttäjän toiminta- edellytyksiä tarkasteleviin kysymyksiin. Raporttiin sisältyy selvitysmiehen sekä jatkotyöryhmien puheenjohtajien val- mistelemia osuuksia, joista osa sijoittuu täydentävänä tietona CSC:n palve- lusivuille. Kaikkia sisältöjä on jalostettu jatkotyöryhmissä siten, että raportin allekirjoittavat kaikki työryhmien jäsenet. Selvitysraportin tuloksia on arvioitu RAKETTI- hankkeiston OPI- Synergiaryh- mässä, OPI- ohjausryhmässä sekä RAKETTI- ohjausryhmässä, jonka suositusten mukaisesti raportin lopussa esitettäviä kehittämistavoitteita voidaan ottaa jat- kovalmisteluun. 6. helmikuuta 2014 Selvitysmies: Totti Tuhkanen, TY Ryhmien puheenjohtajat: Anna Johansson, Aalto Markku Ihonen, TaY Kari Silpiö, Haaga-Helia Minna Vänskä, Aalto Asiantuntijat: Dan Holm, ÅA Ole Karlsson, ÅA Marja Kokko, JY Pauliina Kupila, HY Irma Mänty, Laurea Anne Nevgi, HY Elizabeth San Miguel, Haaga-Helia Sanna Suoranta, Aalto Sari Tervonen, UEF Arja Tuuliniemi, FinELib Kaie Veiler, Hanken 9

10 OSA 1: TEKNIIKKA 1. PT-JÄRJESTELMÄ, PT-PALVELU JA PLAGIARISMIN HALLINNAN MENETTELYT Tarkastelumme kohdistuu PT- järjestelmähankintojen analyysiin sekä tuotan- tokäytössä olevien PT- palveluiden kehittämismahdollisuuksien arviointiin. Järjestelmä- ja palvelunäkökulmien suhde määräytyy seuraavasti: PT-järjestelmä on tunnistinohjelman ja sen käyttämien referenssitietokantojen ja käyttäjähallintaratkaisun muodostama kokonaisuus. PT-palveluksi kutsutaan PT- järjestelmää, joka on lokalisoitu asiakkaan käyttöön; tällöin se on integroitu korkeakoulun tietojärjestelmiin ja sille on tuotettu toimintaympäristön mukaiset käyttöohjeet, vahvistettu käyt- tösäännöt ja vakiinnutettu koulutus- ja tiedotusmalli ylläpitoresurssei- neen. Tunnistusprosessia laajemmassa kontekstissa plagiarismin hallinta to- teutuu hyvän tieteellisen käytännön arvoihin, tavoitteisiin ja laadukkaa- seen akateemiseen työnohjaukseen pohjautuvalla toimintapolitiikalla. Koulutuksen laatujärjestelmään liittyvänä investointina PT- järjestelmä on kaksijakoinen kohde. Tekniikan osalta se on helposti perusosiltaan muuta- missa minuuteissa käyttöön otettava pilvipalvelu, jonka lisensiointihinta on melko alhainen. Opinto- ja keskushallinnolle PT- järjestelmän käyttöönotto sen sijaan on aina isompi investointi: käyttöönottovaihe kestää tyypillisesti yhdestä kahteen vuotta, ja valmistelevaan työhön sitoutuu helposti yli yksi henkilötyövuosi. Koulutus- ja perehdytystarve koskee järjestelmän jokaista käyttäjää, ja tämän tuen tarve on pysyvä opettajien ja opiskelijoiden vaihtuvuudesta johtuen. Kun PT- järjestelmä lokalisoidaan ja siitä luodaan PT- palvelu, valmisteluun tarvitaan yleishallinnon, lakimiehen, korkeakoulupedagogiikan sekä koulutuksen TVT- tuen asiantuntijaresursseja. Odotusten hallintaan ja sitouttavan arvokeskuste- lun organisointiin tarvitaan lisäksi tiedotuksen tukea ja rehtorin päätöksiä. Tämän monimuuttujaisen valmisteluprosessin kustannuksia ja toisaalta sen tuottamia toiminnan laadullisen kehittämisen hyötyjä on vaikea kvantifioida. Konkreettisimmat mittarit löytynevät korkeakoulun laatukäsikirjan riskien- hallintataulukosta. Jokainen plagiaatiksi osoittautuva opinnäyte murtaa korkeakoulun laatuleimaa tavalla, jolla voi olla sekä imagollisia että taloudellisia jälkivaikutuksia. PT- palvelun käyttäjäpohja korkeakoulussa on laaja. Opiskelijat, opettajat, opinnäytetöiden ohjaajat, tiedekuntien selvittäjät, julkaisusarjojen toimittajat sekä kirjastoinformaatikot edustavat eri tavoin painottuvia käyttötarpeita ja niihin liittyviä käyttäjätuen ja ohjeistuksen tarpeita. Palveluun liittyy myös tii- vis normatiivinen ohjaus, joten PT- palvelun ylläpidossa yhdistyvät monialai- sen ja ison volyymin tukipalvelun haasteet. 10

11 Kaavio 2: PT-järjestelmän ja PT-palvelun suhde plagiarismin hallinnan ohjauskehykseen. Koska plagiaatintunnistus liittyy useisiin eri tyyppisiin ohjaus- ja arviointipro- sesseihin, tunnistimen käyttöä säätelee monien eri vastuutahojen ylläpitämä säännöstö. Käytön normatiivisesta ohjauksesta päättää korkeakoulun kes- kushallinto. Käytön koulutuksesta, tieteenalakohtaisista sovellusohjeista sekä teknisestä tuesta voi vastata opintohallinnon, tutkimushallinnon, IT- hallinnon ja kirjaston toimijoista muodostuva verkosto. Kirjautumismenettely tunnistin- järjestelmän käyttäjäksi voi olla palveluntarjoajan tuottama, tai se voi olla kor- keakoulukohtainen suora tai oppimisalustaintegraation kautta tapahtuva Ha- ka- kirjautuminen. Kun liittymäpinta korkeakoulun eri toimintoihin on näin laaja, kestää PT- palvelun toimintaympäristön valmistelu yleensä noin kaksi vuotta, ja sen toimeenpanoon tarvitaan monipuolista asiantuntemusta. Plagiaatintunnistuspal- velun käyttöönotossa noin 80 prosenttia resursseista sitoutuu toiminta- arkkitehtuuriin ja 20 prosenttia tietotekniikkaan liittyvien kysymysten ratkai- semiseen. Kaavio 3: PT-järjestelmän liittymät korkeakoulun tietoinfraan ja keskeisiin toimintaohjeisiin. PT-järjestelmän käyttö liittyy koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin. Siksi sen käyttötapa ja -tavoite kirjataan moniin toimintaa ohjaaviin sääköksiin ja ohjeisiin. Myös teknisiä rajapintoja voi olla useita. Näin tiiviisti organisaatioon kiinni- naulatun tietojärjestelmän hankin- nassa korostuvat pitkän elinkaaren hyödyt ja vaatimukset. Esimerkkikuvaus on Turun yliopistosta. 11

12 2. MITEN ISOA ONGELMAA TARKASTELEMME? Tässä yhteydessä emme voi esittää kokonaisarviota plagiarismin laajuudesta ja merkityksestä Suomessa, koska siihen tarvittavan pohjatiedon keruuta ei ole tehty. Ilmiön käsittelyn mahdollistava käsiteanalyyttinen pohjatutkimus on jo käytettävissä, ja sen tuloksia käsitellään luvussa kuusi. Plagiointiin liittyviä asenteita, syitä ja vilpillisen toiminnan yhteisöllisiä vaikutuksia arvioivaa tut- kimusta on tehty sekä case- lähtöisesti että laajojen kyselyaineistojen pohjalta. 3 Uusia tutkimuksia on kohdistettu mm. eri ohjausmenettelyiden vaikutuksiin ja diskursiivisiin näkökulmiin. 4 Tilastollisen kokonaiskuvan puuttuessakin on mahdollista päätellä, että tilan- ne Suomen korkeakouluissa ei merkittävällä tavalla poikkea eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten korkeakoulujen tilanteesta: paikallisten tutkimusten indikaatiot opiskelijoiden asenteista, havainnoista ja omakohtaisista kokemuksista vastaavat kansainvälisten tutkimusten keskimääräisiä tuloksia. Suuntaa- antavia tunnuslukuja tarjoaa vertailukohdaksi Ruotsi, jossa on vakiin- tunut käytäntö tilastoida korkeakoulujen kurinpitomenettelyyn johtaneet ta- paukset vuosittain. Tarkastelujaksona se opiskeluvilpin seuranta- luokka, johon plagiointitapaukset sisältyvät, kasvoi yli viisinkertaiseksi. Vuosi 2012 edusti pitkästä aikaa tasaantuvaa kehitystä, Ruotsissa plagiointitapaus- ten määrä jopa aleni edellisestä vuodesta. Se voi olla merkki plagiarismin hallintaan liittyvien toimien tuloksellisuudesta. Ruotsin tilastossa kiinnittää huomiota myös kautta linjan ehkä suomalaista käytäntöä vahvempi sanktiointi: vuonna 2012 kirjatuista 801 opiskeluvilppitapauksesta (joista vajaat 500 liittyi plagiointiin) johti 621 selvitystä (81 %) määräaikaiseen erottamiseen ja 180 selvitystä varoitukseen. 5 Toisen tilastoidun vertailunäkymän tarjoaa Iso- Britannia, jonka korkeakouluissa selvitetään yli vilppitapausta vuosittain. Jo yhden ison yliopiston vuosittaisten tapausten määrä voi vastata Ruotsin kaikkien korkeakoulujen yhteenlaskettua vilppiprosessien määrää. 6 Näiden tulosten ääressä herääkin 3 Puusniekan ja Eskolan (2004) sekä Suokkaan (2010) kyselytutkimuksiin vastasi yhteen- sä 1600 opiskelijaa kolmesta eri korkeakoulusta. Vastaajat ilmoittivat tehneensä korkea- kouluopinnoissaan plagioinniksi käsitettäviä tekoja seuraavasti: 8 % oli palauttanut opiske- lukaverin tekemän harjoitustyön omissa nimissään, 13 % oli saanut suoritusmerkinnän ryh- mätyöstä, vaikka ei ollut tehnyt omaa yhteisesti sovittua osuuttaan, 19 % oli käyttänyt Internetistä otettua tekstiä omissa nimissään ja 23 % oli käyttänyt samaa harjoitustyötä use- amman kerran eri kursseilla. Puusniekka & Eskola 2004; Suokas 2010; vrt Silpiö 2012, Löfström, Erika 2011: Does plagiarism mean anything? LOL Students conceptions of writ- ing and citing. Journal of Academic Ethics. Published online August 6, 2011, , sekä Löfström, Erika. & Kupila, Pauliina (2012): Plagioinnin syyt ja yliopisto- opetuksen keinot puut- tua niihin. Yliopistopedagogiikka 19(1). Online; Löfström, Erika & Kupila, Pauliina (2013): The Instructional challenges of Student Plagiarism. Journal of Academic Ethics, 11(3), Universitetskanslersämbetet, Rapport 2013:6: Disciplinärenden 2012 vid universitet och högskolor, 8. 6 David Barrett: The cheating epidemic at Britain s universities. University cheating league ta- ble. The Telegraph 05 Mar 2011, ks esim. Sheffiled Hallam 2009/10. 12

13 kysymys, missä määrin on mahdollista tehdä eri maiden tilannevertailua, jos plagiointivilpin kriteerit ja käsittelykäytännöt ovat niin erilaisia kuin ne ovat? 7 Kuva 1: Plagiarism Reference Tariff antaa kansallisen tason ohjeiston eri asteisen plagiointivilpin sanktiointiin. Iso- Britanniassa tämä haaste on tiedostettu, ja menettelytapojen yhdenmu- kaistamiseksi on pitkän kehittelyn jälkeen otettu vuonna 2010 käyttöön kansallinen ohjeisto, Plagiarism Reference Tariff. 8 Plagiointivilpin rangaistavuus määritellään siinä plagiaatin laajuuden, opintojen vaiheen sekä mahdollisen aikaisemman vilppihistorian yhteisvaikutuksen pohjalta. Englantilaisen ohjeiston mukaan jo hyvin lyhyt samasanainen teksti voi tietyissä olosuhteissa olla peruste sanktiolle, kun Pohjoismaissa korostuu tekstiin liittyvän plagiaatin ko- konaismerkityksen arviointi. Englantilaisissa yliopistoissa plagiointitapaukset myös kirjataan opintotietorekisteriin ja opintovilppitapaukset voidaan mainita työnohjaajan kirjallisissa lausunnoissa työnhakutilanteita varten. 9 7 IPPHEAE- hankkeen Iso- Britanniaa koskevassa tilannearvioinnissa todetaan, ettei laajaa kon- sensusta ole saavutettu plagiointiongelman laajuudesta tai kehityssuunnasta. Seurantatieto on liian yhteismitatonta korkeakoulujen vertailuun ja kirjaus- ja käsittelykäytännöissä on yksik- kökohtaisia eroja myös korkeakoulujen sisällä. Ks. Plagiarism Policies in the United Kingdom. Executive Summary, 2.2, Plagiarism Reference Tariff Iso- Britannian IPPHEAE- raportissa todetaan vallitsevan rangaistuskäytännön yhdeksi ongel- maksi se, että opiskelijoille lankeavat sanktiot voivat muodostua ankarammiksi kuin vastaa- vista virheitä työelämässä koituvat sanktiot. Toisaalta tämän normatiivisesti tiukan järjestel- män soveltaminen näyttäisi vaihtelevan yliopistoittain. IPPHEAE- raporttien toimittaja Irene 13

14 Plagioinnin tilastollisten seuranta- aineistojen perusongelmana voidaan edel- leen pitää niiden vähäistä erottelevuutta. Kun esimerkiksi Ruotsissa vuosittai- siin summalukuihin sisältyvät sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut, ei koulutuskohtainen ja opintojen vaiheen mukainen tulosanalyysi ole mahdollista tämän kansallisen tilaston pohjalta; tarkemmat vertailut on tehtävä master- dataa käyttäen. Myöskään eri suoritusmuotoihin liittyvää vilppiriskiä ei tilaston tuella voi arvioida, ei liioin opiskelijarekrytoinneissa paljastuneiden plagi- oitujen tutkimussuunnitelmien määrää. Diagrammi 1: Ruotsissa plagioinnista annetut varoitukset (Varn.) ja määräaikaiset erottamiset (Avst.) muodostavat yli puolet kaikista tilastoiduista rangaistuksista. Vuonna 2012 käsitellyistä 460 plagiointivilppitapauksesta 81 % johti opiskelijan määräaikaiseen erottamiseen. Lähde: Disciplinärenden 2012 vid universitet och högsolor, 11, Diagram 5. Suomessa on vielä avoin kysymys, ottaako Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) varsinaiseen tutkimukseen liittyvien hyvän tieteellisen käytännön loukkausten seurantavastuun rinnalle myös opintopintojen aikaisten vilppitapausten seurantavastuun, vai tuleeko asialle jokin toinen omistaja. Kansallisen seurannan indikaattorit tulisi asettaa korkeakoulutuksen laatuohjauksen ta- voitteiden pohjalta ja mm. KKA:n laatuauditointimalli huomioon ottaen. Ruot- sissa on opetusministeri asettanut selvitysmiehen arvioimaan opiskeluvilpin nykyisiä tilastointikäytäntöjä. Työ edennee jonkinlaisiin päätelmiin vuoden 2014 aikana. Tässä nivelkohdassa olisi mahdollista pyrkiä määrittelemään myös yhteispohjoismaisia periaatteita ja menettelytapoja seurantatiedon ke- ruulle. Glendinning arvioi, että englantilaisilla yliopistoilla on PT- järjestelmät kattavasti hankittuina, mutta niiden käyttö ei ole systemaattista. Irene Glendinnig sähköpostiviestissä Kari Silpiölle

Näytä lisää