Kaakon SOTE-INTO. Päätösseminaarissa kerrattiin onnistumisia ja tähyttiin tulevaan s. 3. Henkka auttaa avustajan löytymisessä s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakon SOTE-INTO. Päätösseminaarissa kerrattiin onnistumisia ja tähyttiin tulevaan s. 3. Henkka auttaa avustajan löytymisessä s. 6"

Transkriptio

1 Kaakon SOTE-INTO Lokakuu Päätösseminaarissa kerrattiin onnistumisia ja tähyttiin tulevaan s. 3 Henkka auttaa avustajan löytymisessä s. 6 Lääkehoito kuntoon s. 12

2 2 Kaakon SOTE-INTO Sisällys 2 Pääkirjoitus Paljon saatiin aikaan ja lisää on tulossa! Eksoten viestintäpäällikkö Heli Pajuvirta 3 Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarissa kerrattiin onnistumisia ja tähyttiin tulevaan Päivi Pokkinen 3 Mikä Kaakon SOTE-INTO? 4 Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarin kuvasatoa 5 Ikäihmisten hyvinvointipalveluja kehitetään Kouvolassa osaamista ja oppimista yhdistäen Marjut Kettunen 6 Perjantaina haastattelu, maanantaina töihin Margit Tepponen 7 Ilonan avustaja on rempskeä ja aurinkoinen 7 Avustaja löytyi helposti 8 Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palveluketjujen vahvistaminen on Eksoten yhteinen asia Tarja Roivainen 9 Ikääntyminen paikalla itsenäisen selviytymisen tukeminen toimintakyvyn alentuessa Timo Hokkanen 10 Ensiluokkainen terveydenhuolto elinvoimaisuuden avaintekijä Irma Suonoja 11 SecLoc -järjestelmä lisää joustoa kotihoidon työpäivään Katja Rääpysjärvi ja Mika Mitikka 12 Eksotessa panostetaan luotettavaan tietoon lääkehoidosta Johanna Tulonen-Tapio ja Heli Inkinen 12 Eksoten johtamiskoulutus Tuula Partanen KANSIKUVASSA Lehmuskodin päivätoimintaryhmässä heitetään myös tarratikkaa. Kuva: Kimmo Metsälä PÄÄKIRJOITUS Paljon saatiin aikaan ja lisää on tulossa! On vähän kekkevä olo. Me kaakkoissuomalaiset saamme röyhistää rintaa, kun onnistuimme Kaste-ohjelmaan kuuluvan hankekokonaisuutemme toteutuksessa. Saimme aikaan sote-kentän asiakkaiden kannalta järkeviä asioita. Ja jatkoa seuraa. Kaakon SOTE-INTO 2 jatkaa koko Kaakkois-Suomen alueen kehittämistyötä. Röyhistelynsä pitää lunastaa tehdään se vaikka peilaamalla aikaansaannoksiamme Kaste-ohjelman tavoitteisiin. Tavoitteenahan on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä väestön osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Nämä tavoitteet mielessämme me tätä työtä teimme. Osa aikaansaannoksistamme näkyy tämän lehden sivuilta. Sieltä löytyy juttuja mm. vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun keskuksesta Henkasta, ikääntyneille suunnatuista palvelumalleista ja lääkityksen kokonaishallinnasta. Kasteen kautta halutaan myös luoda sosiaali- ja terveydenhuoltoon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. Täällähän me näitä malleja arjessa testaamme. Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua palvelujärjestelmää tutkitaan sosiaali- ja terveyspiirissä (Etelä-Karjala), kuntaliitoksessa (Kouvola) ja yhteistoiminta-alueella (Kotka). Tulevaisuudessa kauttamme koko Suomi tulee saamaan tietoja eri järjestelmien toimivuudesta, ja se on arvokasta tietoa. Kaakon SOTE-INTOon kuuluvilla hankkeilla on vahva laajan alueen eri toimijoita verkostoiva vaikutus. On tärkeää, että hyvät käytännöt ja uudet toimintamallit leviävät yli maakuntarajojen. Esimerkiksi Eksotessa on rakennettu palvelujen tuottamismalliimme soveltuva kuntalaskutus. Tervetuloa tutustumaan! Kunnon hanketoimija puhuu aina tovin myös strategiasta. Tunnetko sinä työnantajasi tavoitteet? Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan puolet suomalaisista työskentelee yrityksessä tai yhteisössä, jolla ei ole työntekijöiden mielestä selkeää strategiaa. Jos työntekijä ei näe yhteyttä strategian ja käytännön työn välillä, se vaikuttaa jaksamiseen ja motivaatioon. Me kaakkoissuomalaiset olemme motivoituneita taidamme mennä strategiatyössäkin koko joukolla oikeaan suuntaan. Heli Pajuvirta viestintäpäällikkö Kaakon SOTE-INTO Julkaisija: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Päätoimittaja: Heli Pajuvirta Sisällön suunnittelu: Tuula Partanen, Marjut Kettunen, Timo Hokkanen ja Niina Parkkunen Piirrokset: Heli Pukki Taitto: Nitro ID Painopaikka: Lappeenrannan Kirjapaino Oy Painosmäärä: 600 kappaletta Palaute:

3 Lokakuu Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarissa kerrattiin onnistumisia ja tähyttiin tulevaan Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarin puheenvuoroissa katsottiin tulevaisuuteen. Seminaari pidettiin Lappeenrannassa lokakuun puolivälissä. Tapahtuman avannut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja Pentti Itkonen ennusti, että myös seuraavissa hallitusneuvotteluissa sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeällä sijalla. Toivon, että seuraavassa hallituksessa jatkettaisiin rahoitusohjelmia ja lakiuudistuksia, jotka osittain ovat jääneet nyt kesken, Itkonen totesi. Pentti Itkonen kertoi joskus aiemmin työurallaan toivoneensa pääsevänsä pienistä siperryksistä suuriin hankkeisiin, mutta totesi muuttaneensa käsitystään. Jos saa pieniä positiivisia asioita liikkeelle useissa eri kohdissa, niiden tuotos on monesti isompi kuin joku megaluokan hanke. Arkisen työn ymmärtäminen ja muutosten saaminen siellä aikaan on ihan yhtä tärkeää kuin isot hankkeet, hän totesi ja kiitti Kaakon SOTE-INTOssa tehdystä hyödyllisestä työstä. Itkonen muistutti, että edistyksessä on usein loppujen lopuksi kyse hyvin tavallisten ja itsestään selvien asioiden oivaltamisesta uudella tavalla. Vaativana tulevaisuuden haasteena hän mainitsi kuntatalouden hankalan tilanteen. Kehittämistoimintaa on vaikea perustella budjettien kautta. Sen vuoksi hankkeet ovat tulevaisuudessakin tärkeitä, Pentti Itkonen perusteli. Palveluintegraatio hyväksi sekä asiakkaille että henkilökunnalle Palveluintegraatio on STM:n ohjelmapäällikkö Juha Teperin mukaan tämän päivän ja tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palveluintegraatio on tärkeää muun muassa sen vuoksi, että sen avulla voidaan riisua päällekkäisyyksiä palvelujen tuottamisessa. Se vähentää informaatiokatkoksia ja nopeuttaa prosesseja. Integraatio on erityisen tärkeää vanhusten tai muuten moniongelmaisten palvelujen tuottamisessa, Teperi muistutti ja totesi, että hyvin toteutettu integraatio helpottaa sekä asiakkaan asemaa että vähentää henkilökunnan työmäärää. Teperi painotti, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä asiakkaalla on keskeinen rooli. Lopputuloksen kannalta on hyväksi asiakkaiden ottaminen mukaan kehitystyöhön ja suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan ei ole hyvä lähtökohta, jos jo ensimmäisenä vuotena uuden organisaation perustamisesta pitäisi tulla säästöjä, Teperi mainitsi. Tutkimustulosten mukaan integraatio menee helpoimmin läpi, kun koko organisaatiota muutetaan. Teperin mukaan melko usein näkee, että otetaan uusi organisaatio käyttöön ja vanha jää toimimaan rinnalle. Se ei Vastaava projektipäällikkö Tuula Partanen, ohjelmapäällikkö Juha Teperi ja toimitusjohtaja Pentti Itkonen totesivat, että Kaakon SOTE-INTOn kaksivuotiskauden aikana sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa tehtiin lujasti töitä ja luotiin arvokkaita ratkaisuja, joista on hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Mikä Kaakon SOTE-INTO? kuitenkaan ole järkevää, vaan synnyt- tää lisää päällekkäisyyksiä ja epäselvyyttä toimintaan. Teperi piti tärkeänä, että uusia organisaatioita rakennetaan sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti ja myös sektorirajoja ylittäen. Sosiaali- ja terveydenhuollon on tärkeää tehdä yhteistyötä esimerkiksi liikenteen, kulttuurin ja opetustoimen kanssa kolmatta sektoria unohtamatta. Tarvitaan uusia raikkaita ajatuksia rakentamisen laajentamiseksi yli soterajan. Ei pidä ajatella, kuinka me saisimme muut tekemään meidän töitä, vaan pitää ajatella, miten kokonaisuutta voitaisiin rakentaa yhteistyössä, Juha Teperi sanoi. Päivi Pokkinen toimittaja FAKTA- RUUTU Kaakon SOTE-INTO -hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE-kehittämisohjelmaa vuosille Hankkeen tavoitteena on edistää kansalaisten itsenäistä suoriutumista, luoda integroidut palveluprosessit ja -rakenteet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vahvistaa henkilöstön osaamista, osallisuutta ja johtamista sekä hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä. Hanke muodostuu neljästä osahankkeesta: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Kouvolan kaupungin ja Etelä-Kymenlaakson yhteistoimintaalueen osahankkeista sekä Socomin KUPERA -hankkeeesta. Hankekokonaisuutta hallinnoi Etelä-Karjalan l sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote). Kaksivuotinen hanke alkoi vuoden 2008 marraskuun alussa ja päättyi lokakuun 2010 lopussa. Sen kokonaiskustannukset ovat olleet 5,3 miljoonaa euroa.

4 4 Kaakon SOTE-INTO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on panostettu lääketiedon luotettavaan kirjaamiseen. Jokainen on oman lääkityksensä asiantuntija -tunnuslauseella asiakkaita kannustetaan ottamaan vastuuta omien lääkitystietojensa ajantasaisuudesta. Myös apteekit ovat lähteneet mukaan talkoisiin. Kehittämissuunnittelija Heli Inkinen (vas.) ja yhteistyöylilääkäri Johanna Tulonen-Tapio esittelivät Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarissa lääkitystietojen kirjaamista. Kysymys on sisällöstä Etelä-Kymenlaakson osahankkeen projektipäällikkö ikkökö Timo Hokkanen (oik.) esitteli kiinnostuneille kuulijoille toimintamallia, jonka tarkoituksena on luoda sisältö pitkäaikaisen laitoshoidon purkamiselle. Kysymys on sisällöstä. Siitä, miten hoidon ja hoivan tulee muuttua, Hokkanen kiteyttää. Tiedon ja taidon rasteilla Kaakon akon SOTE-INTOn neljällä osahankkeella oli useita alahankkeita. Lappeenrannassa järjestetyssä päätösseminaarissa näistä esittäytyi neljätoista. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on muun muassa rakennettu taloushallinnon integraatiota sekä paneuduttu kuntalaskutukseen, jossa tavoitteena on kustannusten jakaminen oikeudenmukaisesti osakaskuntien kesken. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on paljon toimijoita ja monta kuntaa. Haasteina ovat muun muassa yhdenmukaisten toimintatapojen luominen, uudet ohjelmistot sekä prosessien mallintaminen, taloussuunnittelija Olli Viianmaa (vas.) ja laskentasuunnittelija Juho-Pekka Ahola kertoivat Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarissa Eksoten taloushallinnon rastilla. Kouvolan hyvinvointipalveluissa on aloitettu itsenäisenä työmuotona vanhussosiaalityö. Aiemmin vanhussosiaalityötä on tehty muiden palveluiden osana. Nyt kaupunki on jaettu kolmeen alueeseen ja jokaisella alueella työskentelee vanhussosiaalityöntekijä. Hänen työparinaan on palveluohjaaja. Toiminta on niin uutta, että toistaiseksi vanhussosiaalityötä on tehty lähinnä kriisitilanteissa, mutta tavoitteena on työstää asioita eteenpäin. Tuolloin myös palveluohjaajan rooli korostuu, gerontologiaan erikoistunut sosiaalityöntekijä Henna Tuomaila kertoi. Muistipoliklinikka toimii vanhussosiaalityön osana. Palvelupäällikkö Kirsi Kiiski ja muistikoordinaattori Helena Hokkanen esittelivät uuden Kouvolan vanhussosiaalityön haasteita ja vastauksia niihin.

5 Lokakuu Ikäihmisten hyvinvointipalveluja kehitetään Kouvolassa osaamista ja oppimista yhdistäen Ikäihmisten hyvinvointipalvelut organisoitui moniammatilliseksi ja innovatiiviseksi palvelukokonaisuudeksi uuden Kouvolan aloittaessa toimintansa vuoden 2009 alussa. Palvelukokonaisuuden kehittäminen vastaa Kouvolan kaupungin ja Kouvolan ikäpoliittisen ohjelman strategisiin tavoitteisiin sekä kuntalaisten tarpeisiin. Hyvinvointipalvelujen tavoitteena on tuottaa ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen ja tuen palvelut yhdestä palvelukokonaisuudesta. Avainsanoja ovat sosiaali- ja terveydenhuollon rajapintojen rikkominen, askeleen edellä oleminen, kustannustehokkuus kuntalaisille ja ammatillinen raikkaus. Toiminta on organisoitu alueellisiin moniammatillisiin tiimeihin, jolloin palvelu on asiakkaalle lähipalvelua. Asiakkaat saavat ammattilaisten apua pääosin omiin koteihinsa, sillä työ tehdään suurelta osin kotikäynteinä. Hyvinvointipalveluja on arvioitu arviointisuunnitelman mukaisesti. Palvelurakenne on osoittautunut toimivaksi ja työskentelytapa voimaannuttavaksi. Parannettavaa on edelleen muun muassa dokumentoinnissa. Myös ikähaitarin laajuus aiheuttaa edelleen miettimistä palvelujen kohdentamisessa. tuen Hyvät ehkäisevät käytännöt keskiössä Kouvolan hyvinvointipalvelujen henkilökunta on tehnyt laajasti yhteistyötä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden kanssa. Palveluja on kehitetty ennakkoluulottomasti osaamista ja oppimista yhdistäen. Kaakon SOTE-INTO -hankkeessa hyvät ehkäisevät käytännöt ovat olleet keskiössä. Kehittämistyö huomioitiin myös Talentian asiantuntijapäivillä 2010, missä käytäntö oli yksi neljästä hyvän käytännön palkintoehdokkaasta voittaen yleisöäänestyksen. Hyvinvointipalvelujen alaisuudessa Kouvolaan luotiin yhdenmukainen malli kaikille 80 vuotta täyttäneille ei säännöllisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä oleville tarjottavasta kotikäyntimallista ja siihen liittyvästä haastattelu- ja keskustelulomakkeesta. Ehkäisevät kotikäynnit käynnistyivät vuonna 2009 koko kaupungin alueella ja kotikäyntien aihevalikoimaa laajennettiin aiemmista seudullisista malleista. Ehkäisevät kotikäynnit ovat sosiaalihuoltolain (710/1982) ja asetuksen (607/1983) mukainen maksuton palvelu. Se on asiakkaalle vapaaehtoinen ja luottamuksellinen. Sen tavoitteena on muun muassa ennakoida ikäihmisen avun tarve sekä antaa tietoa erilaisista palveluista kotona asumisen tueksi. Hyvinvointipalvelujen tavoitteena on tuottaa ennalta ehkäisevät ja varhaisen puuttumisen ja palvelut yhdestä palvelukokonaisuudesta. Kouvolassa kehittämistyössä on huomioitu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Ikäneuvo-työryhmän ehdotukset ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien rakenteiden ja toiminnan sisällön kehittämisestä. Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti ehkäisevän kotikäynnin käsite muutettiin hyvinvointia edistäväksi kotikäynniksi. Vuoden 2009 toimintaa arvioitaessa Kouvolassa nousi tarve miettiä kohderyhmää tarkemmin. Pohdittavaksi tuli, olisiko ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen kannalta käynnit tehtävä esimerkiksi jo 75 vuotta täyttäville kuntalaisille. Saatu tieto osoitti myös, että huomattava määrä asiakkaista sai ohjeet ottaa yhteyttä terveysasemien muistihoitajiin. Tämä tulos tuli esille aihevalikoimaan otetun muistitestin, niin sanotun kellotestin, ansiosta. Kertynyt asiakastieto tuo esiin palvelun tarpeen määrää ja edellyttää sen selvittämistä, miten tarpeeseen on mahdollista vastata. Saatua tietoa hyödynnetään hyvinvointia edistävien kotikäyntien kehittämistyössä sekä muissa ikäihmisten hyvinvointipalveluissa, joissa pyritään vahvistamaan ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen rakennetta. Marjut Kettunen projektipäällikkö Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Muistipoliklinikka Gerontologinen sosiaalityö Ikäasema Senioriterveysneuvonta Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus FAKTA- RUUTU Ikäihmisten hyvinvointipalvelut: l

6 6 Kaakon SOTE-INTO Perjantaina haastattelu, maanantaina töihin Henkka auttaa hyvän avustajan löytämisessä Kaakkois-Suomen henkilökohtaisen avun keskus Henkka etsii ja välittää henkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille henkilöille lyhyt- ja pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Lisäksi keskus neuvoo avustettavia ja avustajia työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Tietoa ja apua saa nyt keskitetysti yhdestä paikasta. Kaakkois-Suomessa on meneillään kahden vuoden mittainen kokeilu, jonka tarkoituksena on luoda toimintamalli pysyvälle alueelliselle henkilökohtaisen avun keskukselle. Palvelun tuottaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy. Sen toimialueeseen kuuluvat Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Yhteistyö alueiden välillä mahdollistaa henkilökohtaisen avun keskuksen toiminnan. Palvelu parantaa sekä avustettavien henkilöiden että avustajien asemaa. Aiemmin vaikeavammaiset henkilöt ovat joutuneet itse etsimään avustajansa. Henkka helpottaa työnantajien ja avustajien kohtaamista. Se kokoaa ja ylläpitää avustaja- ja työnantajarekisteriä sekä välittää avustajia lyhyt- ja pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Avustajan työnantajana toimimiseen liittyy paljon vastuuta ja velvollisuuksia, joista tiedottaminen on toteutunut alueen kunnissa eri tavoin. Tietoa saa nyt keskitetysti yhdestä paikasta. Henkka auttaa tarvittaessa työsopimusten teossa ja haastattelujen järjestämisessä sekä muissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Lisäksi Henkka ohjaa ja perehdyttää henkilökohtaisia avustajia. Vaikka henkilökohtaisilta avustajilta ei vaadita koulutusta, hakijan pitää olla alalle sopiva. Siksi kaikki avustajarekisteriin haluavat esihaastatellaan. Lopullisen päätöksen avustajastaan tekee silti avustettava henkilö itse. Käytännöt yhdenmukaistuvat Avustettavan ja avustajan lisäksi myös kunta hyötyy Henkan palveluista. - Näin saadaan kokonaiskuva todellisuudesta eli voidaan yksilöidä se, millainen kyky kullakin vaikeavammaisella on toimia työnantajana, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vammaispalvelupäällikkö Riitta Hakoma kuvaa. - Käytännöt yhdenmukaistuvat ja Henkka luo selkeät raamit ja kuvion henkilökohtaisen avun toteuttamiselle. Tämä vaikuttaa myös palvelun laatuun. Palvelu on tasa-arvoista koko Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Sosiaalityöntekijän resurssit eivät usein riitä jatkoseurantaan, vaikka kiinnostusta asiaan olisikin. Henkan avulla on mahdollista valvoa palvelun toteutumista jatkossa, Hakoma jatkaa. Alkuvuoden aikana on koottu avustajaja työnantajarekisteriä ja käynnistetty avustajavälitys. Syksyllä käynnistyivät vertaistapaamiset avustajien työnantajille ja avustajille. Suunnitteilla on avustajien palkkahallinnon keskittäminen yhdelle tilitoimistolle vuoden 2011 alusta. Avustajan työstä kiinnostuneet ovat löytäneet työtä Henkan kautta ja näin on voitu vaikuttaa suoraan ihmisten työllistymiseen. Kaakkois-Suomen alueella on syntynyt noin 70 uutta työsuhdetta toiminnan aikana. Työnantajan on joskus ollut vaikea saada avustajaa pienen tuntimäärän takia ja työsuhde on jäänyt sen vuoksi syntymättä. Henkan kautta avustaja voi löytää itselleen useamman työnantajan ja koostaa pienistä tuntimääristä itselleen kokopäiväisen työn. Tällä parannetaan avustajien saatavuutta ja työnantajien elämänlaatua. Margit Tepponen Kirjoittaja on yht. yo., joka työskenteli Socomilla harjoittelijana. Mitä on henkilökohtainen apu? FAKTA- RUUTU Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukainen tukitoimi vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammainen on henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä, opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Henkilökohtainen apu on avustamista niissä tehtävissä, joita avustettava itse tekisi, jos kykenisi siihen ilman vammaa tai sairautta.

7 Lokakuu Kouvolalainen Ilona Pasanen (etualalla) tekee avustajiensa kanssa arkisia askareita. Amadeus Saikko tarvitsee avustajaa niihin kodin askareisiin, joiden tekeminen pyörätuolista ei onnistu. Ilonan avustaja on rempskeä ja aurinkoinen Avustaja löytyi helposti Yksi Henkan asiakkaista on kehitysvammainen Ilona Pasanen, 31. Hän asuu äitinsä Marjatta Pasasen kanssa Kouvolassa. Äiti ja tytär ovat yhdessä julkaisseet kaksi kirjaa, jotka kertovat Ilonan tarinan: Ilona ilona ja Ilonsäteitä ja surenkorento. Kirjoittajien mukaan teosten tarkoitus on tuoda kehitysvammaisen maailmaa tunnetuksi ihmisille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta tai edes halua tutustua siihen. Kirjoihin on koottu sanavalmiin Ilonan lohkaisuja vuosien varrelta. Kuullessaan ystävänsä Saijan päässeen autisteille tarkoitettuun ammattikouluun Ilona totesi: On hyvä, että Saija pääse jatkojalostukseen. Ilona muistaa myös huolehtia rakkaasta äidistään: Äiti, sinussa on hohtoa vielä vanhanakin. Uudenaikaisen pään kyllä tarvitsisit. Muistikeskus on sulta tuhoutunut. Toisaalta Ilonan mielestä Elämässä pitää olla lommoa. Ilonalla on kaksi henkilökohtaista avustajaa. Toinen avustajista, Tanja, on löytynyt Henkan avulla. Tanja hoitaa Marjatan omaishoidon vapaita. Ilonalla on vaikea epilepsia, joten hyvän avustajan löytyminen oli ensiarvoista. - Se, että saatiin yhteys tällaiseen ihmiseen, on tärkeää, Marjatta Pasanen kiittelee. Kun taustalla on suurempi organisaatio, jonka edustaja on jo kerran haastatellut avustajan, on työnantajan helpompi löytää itselleen sopiva avustaja. - Se on niin kuin valmis paketti sitten jo, Pasanen lisää. Hän toivoo myös lisää arvostusta avustajille. Molemmat, äiti ja tytär, ovat olleet erittäin tyytyväisiä avustajiin. Ilona kuvailee Tanjaa rempskeäksi ja aurinkoiseksi. Hän pitää tärkeänä, että avustaja on läsnä tilanteessa. - Tanja on läsnäoleva. Se ei ole vinksahtanut, Ilona toteaa. Avustaja auttaa Ilonaa päivittäisissä toimissa. He leipovat, tekevät ostoksia ja käyvät Martta-kahviossa kahvilla. - Se on luksusta, Ilona toteaa. Myös Marjatta on tyytyväinen kun Ilona on hyvissä käsissä ja hän itse saa pitää ansaittuja vapaitaan. Marjatan oma terveys on heikentynyt viimeisen neljän vuoden aikana, joten uuden avustajan palkkaaminen on tullut tarpeeseen. Amadeus Saikko on juuri saanut pyörätuoliinsa uudet vanteet. Amadeus on yksi Henkan asiakkaista. Hänelle sopiva avustaja löytyi helposti. Henkan edustaja haastatteli potentiaalista avustajaa perjantaina. Heti seuraavana maanantaina Amadeus järjesti työhaastattelun, jonka tuloksena hän päätti palkata Heidin avustajakseen. - Kävi tosi hyvä tuuri, että sain sinut tähän apuun, Amadeus Saikko kiittelee avustajaansa. - Avustaja auttaa niissä päivittäisissä askareissa, joita en pysty tästä tuolista tekemään, Amadeus Saikko kertoo. Avustaja auttaa tarvittaessa myös siivouksessa ja Amadeuksen kolmen lapsen hoidossa. Amadeus Saikko on ollut tyytyväinen Henkan toimintaan. - Kun tuli tieto, että on mahdollisuus tällaiseen henkilökohtaiseen avustajaan ja pyydettiin soittamaan tällaiseen paikkaan, niin siitä se sitten lähti eteenpäin. Henkka oli mukana koko ajan ja neuvoi tosi paljon, kun itsellä ei ollut aluksi hajuakaan miten toimitaan, Amadeus Saikko kiittelee. Molemmat, sekä Amadeus että hänen avustajansa, toivovat, että kaikki apua tarvitsevat saisivat tietoa Henkasta.

8 8 Kaakon SOTE-INTO Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palveluketjujen vahvistaminen on Eksoten yhteinen asia Kaakon SOTE-INTOn Etelä-Karjalan osahankkeena käynnistetyn Vaikeavammaisten erityispalvelut -kehittämishankkeen tavoitteena on turvata vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten tarvitsemat riittävät ja laadukkaat erityispalvelut Etelä- Karjalassa. Tavoitteena on yhdenvertaisuus, seudullinen tasa-arvoisuus, vammaisuuden aiheuttamien haittojen ehkäiseminen sekä alueellinen koulutus ja kehittäminen. Kehittämistyöhön ovat sitoutuneet projekti- ja ohjausryhmän lisäksi kehitysvammapoliklinikan työntekijät sekä erityishuoltopiirin johtoryhmä. Yhdessä on käyty kunnissa keskustelemassa kehitysvammahuollon nykytilanteesta, hyvistä toimivista työkäytännöistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi on verkostoiduttu ja käyty oppimassa uutta valtakunnallisilla tutustumiskäynneillä. Tavoitteena on yhdenvertaisuus, seudullinen tasaarvoisuus, vammaisuuden aiheuttamien haittojen ehkäiseminen sekä alueellinen koulutus ja kehittäminen. Vaikeavammaisten poliklinikka käynnistyi keväällä Asiakkaita ovat aikuiset vaikeavammaiset, joilla on liikuntavamma tai fyysisen toimintakyvyn ongelma, ja joiden asiat ovat ongelmallisia ja monimuotoisia. Moniammatillinen tiimi tarjoaa myös konsultointiapua ja sillä on laajat yhteydet harvinaisissa erityisryhmissä tarvittavan asiantuntemuksen saamiseksi. Eksoten kehitysvammapoliklinikka aloitti toimintansa vuoden 2010 alusta. Eteläkarjalainen kehitysvammainen saa tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti peruspalveluista, mutta kun tarvitaan kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista, poliklinikan moniammatillinen työryhmä auttaa. Poliklinikalla tehdään erityistutkimuksia ja kuntoutussuunnitelmia sekä järjestetään palveluja yhdessä alueen avoterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalvelujen sekä kasvatus- ja opetustoimen kanssa. Etelä-Karjalan kehitysvammahuollon alueellisessa strategiassa vuosille visiona on kotona asumiseen liittyen turvata kehitysvammaisen elämä tavallisena kuntalaisena oman yhteisönsä jäsenenä. Palvelut järjestetään mahdollisimman pitkälle lähipalveluina lähellä kotia. Tämän takaamiseksi kehitysvammahuollon osaamista viedään aiempaa laajemmin perustasolle mm. ammatillisen koulutuksen avulla. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosille Kaikkien erityishuoltopiirien tulee laatia oma alueellinen suunnitelma. Suunnitelmat kootaan yhteen valtakunnallista asumissuunnitelmaa varten. Etelä-Karjalassa erityishuoltopiirin asumissuunnitelmassa painopiste on asumiseen liittyvien tukipalvelujen kehittämisessä. Keskustelutilaisuus marraskuussa Kehitysvammapalveluja pyritään kehittämään mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja on tärkeää, että kehitysvammaisen ja hänen omaistensa tarpeet tulevat kuulluksi. Vuoden 2010 alusta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia Etelä-Karjalan kehitysvammapalveluista. Seuraavassa tilaisuudessa 24. marraskuuta keskitytään kehitysvammaisten asumiseen ja siihen liittyviin palveluihin. Tilaisuuteen voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Hankkeen tulevia haasteita ovat kehitysvammaisten mielenterveyspalvelujen ja asumiseen liittyvien tukipalvelujen kehittäminen sekä ikääntymiseen liittyvien muuttuvien tarpeiden huomioiminen. Kehitysvammapoliklinikan toimintaa monipuolistetaan erityisesti mielenterveyspalvelujen osalta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palveluprosessien kehittämisellä ja prosessikuvausten laatimisella varmistetaan yhtenäiset toimintamallit Etelä-Karjalassa. Uutena toimintamallina suunnitellaan liikkuvan työryhmän jalkautumista kehitysvammaisen arkeen antamaan ohjausta, neuvontaa ja tukea perheille. Kehitysvamma-alan henkilöstön osaamista lisätään alueellisen koulutuksen avulla ja yhteistyökuvioita kehitetään. Kaikkien eteläkarjalaisten on mahdollista saada tietoa kehitysvammapalveluista, ajankohtaisista tapahtumista ja koulutuksista www-sivujen kautta Tarja Roivainen kehittämissuunnittelija

9 Ikääntyminen paikalla itsenäisen selviytymisen tukeminen toimintakyvyn alentuessa Lokakuu Aging in place -ajattelulla tarkoitetaan ikääntymistä tutussa ympäristössä. Käsitettä käytetään myös laajassa merkityksessä; ikääntyneen ei tarvitse palveluasumiseen muuttamisen jälkeen siirtyä pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Molemmissa merkityksissä käytettynä Aging in place -ajattelun toteutuminen edellyttää muutoksia koko palvelujärjestelmään. Kaakon SOTE-INTOn Etelä- Kymenlaakson osahankkeen aikana on kehitetty ikääntyneiden itsenäisyyttä monin tavoin tukeva kokonaisuus. Etelä-Kymenlaakson kunnat ja Carea ovat kehittäneet ja ottaneet käyttöön toimintamalleja, jotka parantavat asiakkaiden ohjausta, neuvontaa ja toimintakyvyn arviointia. Toimintakyvyn arviointiin on sovittu yhtenevä mittaristo vanhuspalveluihin ja fysioterapian palveluihin sekä yhteiset mittarit ja toimintatavat hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin. Tavoitteena on toimintakyvyn tukeminen ja varhainen ohjaus. Fysioterapian toimintakykymittauksissa ei ole aiemmin systemaattisesti käytetty ikääntyneiden mittaristoa. Yksiportainen hoiva-asuminen Etelä-Kymenlaaksossa on hyväksytty yhtenevä hoiva-asumisen toimintamalli. Mallin avulla toteutetaan ikääntyneiden pitkäaikaisen laitoshoidon purku siten, että hoidossa ja hoivassa tapahtuu sisällöllisiä muutoksia. Mallissa on kyse kestävästä suunnittelusta. Tulevaisuudessa palvelujen määrän vähetessä myös henkilökunnan tarve vähenee. Hoiva-asumisen mallia voidaan toteuttaa laitoshoitoa joustavammin welfare-mix -ajattelun mukaisesti, koska samassa asunnossa asuva voi parhaimmillaan valita, mistä palvelunsa saa. Asunnon vaihtaminen voi vaikuttaa ikääntyneen terveyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen merkittävästi. Asunnon pysyvyys lisää omaa hallinnan tunnetta, mikä taas parantaa toimintakykyisyyttä. Asumisen suunnittelun lähtökohtana tulisi olla se, että annetut palvelut lisäävät itsenäistä suoriutumista. Alueen kunnat ovat hyväksyneet toimintamallin ikääntyvien pitkäaikaisen hoidon kehittämislinjaksi. Hoiva-asumisella tarkoitetaan ympärivuorokautisen hoivan mahdollistavaa asumisen muotoa. Se voi vaihdella ryhmäkodista hoiva-asumisyksikköön. Hoiva-asumisen toimintamallissa puhutaan yksiportaisesta hoivasta, mikä tarkoittaa sitä, että palvelut tulevat asiakkaan luo. Asiakkaan ei tarvitse hoiva-asumiseen siirtymisen jälkeen muuttaa saadakseen palveluja. Asukkaan tarvitsemat palvelut voivat vaihdella merkittävästi. Hoiva-asuminen on tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka eivät selviä kotihoidon antaman avun turvin. Hoiva-asuminen on rinnakkainen käsitteen tehostettu palveluasuminen kanssa. Hoiva-asumisyksiköissä pyritään vastaamaan asukkaan äkilliseen yleistilan laskuun paikan päällä. Alueen kunnat ja Carea ovat ottaneet käyttöön äkillisen yleistilan laskun toimintamallin ikääntyneiden palveluissa. Malli palvelee sekä itsenäisesti asuvia että hoiva-asukkaita. Mallin kehittämisessä on hyödynnetty pääkaupunkiseudun Päivystys-hankkeen tuloksia. Mitä muutoksilta on odotettu ja mitä saavutetaan? Etelä-Kymenlaaksossa ei ole muodostettu uusia toimintaorganisaatioita. Kehittämistyössä on etsitty asiakaslähtöisiä toimintatapoja organisaatiosta riippumatta. Uusilta toimintamalleilta on odotettu varhaisvaiheen ohjauksen lisääntymistä, tarpeettoman vuodeosastohoidon vähenemistä, kustannusten kasvun hidastumista ja ihmisläheisen vanhenemisen mahdollistamista. Osahankkeen aikana eri toimijoiden välille on muodostunut yhteisiin toimintamalleihin perustuva kokonaisuus, joka lisää ikääntyneiden itsenäistä selviytymistä ja vähentää tarpeettomia siirtymisiä. Ikääntyneiden palveluiden muutosten lisäksi on laadittu suunnitelma vaikeavammaisten asunnonmuutostöiden kehittämisestä ikääntymisnäkökulma huomioiden. Aging in place -ajattelun toteutuminen vaatii konkreettisia muutoksia toimintatapoihin ja suunnitteluun. Kokonaisuus on rakennettava yksittäisten asiakkaiden ja työntekijöiden välisten toimintojen muuttamisen varaan. Timo Hokkanen projektipäällikkö

10 10 Kaakon SOTE-INTO Ensiluokkainen terveydenhuolto elinvoimaisuuden avaintekijä Kun uusi Kouvola syntyi kuuden kunnan kuntaliitoksella vuonna 2009, kuntien sosiaalija terveystoimet yhdistettiin yhteiseksi perusturvan toimialaksi. Toimialan haasteina ovat väestön vanheneminen, lisääntyvät elintapasairaudet ja niiden aiheuttama palvelutarpeen kasvu sekä henkilöstön rekrytointi. Palvelutarpeen kasvu johtaa nopeasti kasvavaan kustannuskehitykseen. Hektinen työ vaatii vastapainoa. Ensimmäisen KoTePa-soudun voitti Kouvolan terveyspalvelujen joukkue. Eturivissä keskellä joukkueen kippari, johtava ylilääkäri, Kati Myllymäki. Terveydenhuollon strategiatyön tavoitteena on vahvistaa Kouvolan edellytyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin ja terveydenhuollon kasvaviin menopaineisiin sekä muuttuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Taustalla on halu priorisoida asiakaslähtöiset terveyspalvelut ja varmistaa Kuusankosken aluesairaalan toiminta ja kehittäminen. Aluesairaalan erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen toiminnan yhdistämisellä haetaan tulevan terveydenhuoltolain hengessä potilaslähtöistä, sujuvaa ja laadukasta terveyspalvelua. Uusi toimintatapa tarkoittaa asiantuntemuksen ja teknologian kokoamista potilaan tarpeista lähtien. Pyrkimyksenä on, että tarvittava osaaminen tuodaan ilman viiveitä ja jonottamista hoitoprosessiin. Tavoitteena on, että työntekijöiden osaaminen on parhaassa mahdollisessa käytössä esimerkiksi välttämällä päällekkäisiä tutkimuksia, minimoimalla odotusaikoja ja parantamalla tiedonkulkua. Strategiatyöryhmän työn ja DRG Medical Systemsin laatiman asiantuntijaselvityksen toimenpide-ehdotusten jatkotyöskentelyyn organisoitiin KoTePa-hanke (Kouvolan terveyspalveluhanke). Virkamiesvalmistelusta vastaa kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki. Kouvolan kaupunginhallitus on hankkeen ohjausryhmänä. Projektipäällikönä toimii johtava lääkäri Kati Myllymäki, projekti- vastaavana ylihoitaja Irma Suonoja ja projektisihteerinä hallintosihteeri Tuija Rinne. Vuoden 2010 maaliskuussa tiimissä aloitti projektisuunnittelija Laura Moisio. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa työryhmissä on käyty perusteellisesti läpi konsulttien ehdotus terveyskeskuksen ja aluesairaalan toiminnan yhdistämisestä. Työryhmissä on ollut edustus sekä Kouvolan perusturvasta että Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä, henkilöstöjärjestöjen edustus sekä asiantuntijoita sairaanhoitopiirin liikelaitoksista ja tytäryhtiöistä. Taustalla on halu priorisoida asiakaslähtöiset terveyspalvelut ja varmistaa Kuusankosken aluesairaalan toiminta ja kehittäminen. Kumppanuussopimus Kuusankosken aluesairaalan siirtymisestä Kouvolan kaupungin perusturvaan allekirjoitettiin Jatkotyöstämisessä selvitettävänä ovat kiinteistöratkaisut, tukipalveluiden järjestäminen, tietojärjestelmäratkaisut sekä työnjako Kotkan keskussairaalan ja aluesairaalan välillä. Vetovoimaa rekrytointiin KoTePa-hankkeen kokonaistavoitteena on laadukas terveydenhuolto ja vetovoimainen toimintayksikkö, joka pystyy rekrytoimaan osaajia. Muita tavoitteita ovat laaja-alainen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeva toimintatapa osana koko kaupungin strategiaa sekä innovatiivinen terveydenhuolto-organisaatio, joka tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet, kannustavan työilmapiirin, korkean tutkimus- ja hoitoteknologiatason ja yhteistyömahdollisuuden muiden alojen osaajien kanssa. Pyrkimyksenä on luoda Yhden oven toimintamalli integroidussa organisaatiossa, jossa raja-aidat on kaadettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Väestölle tarjottavat palvelut ovat joustavia, kattavia ja hyvin saatavilla. Tähtäimessä ovat myös tehokkuus ja kustannusten nousuvauhdin hillitseminen sekä uusi rakennusajattelu, jossa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto toimivat saman katon alla. Valtakunnallisessa sote-palveluiden kehittämisen KASTE-ohjelmassa Kymenlaakson kunnat ovat yhteisessä Kaakon SOTE-INTO kehittämishankkeessa. Tätä kautta rahoitetaan palvelurakenteen uudistamista PARASpuitelain ja tulevan terveydenhuoltolain tavoitteiden mukaisesti.

11 KoTePa:ssa tavoitteena joustava ja yhtenäinen palvelukokonaisuus FAKTA- RUUTU KoTePa-hankkeessa tavoitteena on saada asiakkaalle joustava ja yhtenäinen palvelukokoisuus, jonka pohjana on integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Tavoitetta edistetään: integroimalla perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito vahvistamalla avopalveluja ja matalan kynnyksen palveluja (mielenterveyspalvelut) järjestämällä toiminta suurten potilasryhmien tarvitsemien palveluprosessien mukaisesti kehittämällä erikoissairaanhoidon konsultaation malleja kehittämällä ja vahvistamalla päivystystoimintaa luomalla toimiva omalääkäri-omahoitaja työskentelymalli ankkuroimalla potilasturvallisuus toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin integroimalla tietojärjestelmät kehittämällä rekrytointia. Hankkeessa tehdyt strategiset valinnat pohjautuvat valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin ja laatusuosituksiin, alueellisiin hyvinvointistrategioihin sekä alueella tehtyihin selvityksiin. KoTePa-hanke on ollut mukana Kouvolan osahankkeen sisällöissä sen ensimmäisen kauden viimeisen vuoden aikana. Kaakon SOTE-INTO 2 -hankkeen suunnitelmissa KoTePa-hanke on ollut alusta alkaen. Kouvolan osahankkeen toisessa vaiheessa keskitytään samaan aikaan rakenteellisia, toiminnallisia, menetelmällisiä ja tietoteknologisia ratkaisuja. Tavoitteena on saada asiakkaalle joustava ja yhtenäinen palvelukokoisuus, jonka pohjana on integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Tiivistä hanketyöskentelyä on tehty yhdessä Kouvolan perusturvan palvelualueiden henkilöstön kanssa. Hektinen työ vaatii myös vastapainoja. Yhtenä tällaisena järjestettiin kesäkuun lopulla haastesoutu kirkkoveneillä. Haasteen saivat Kouvolan sosiaalipalvelut, Kuusankosken aluesairaala, Kymenlaakson keskussairaala ja Kymenlaakson psykiatrinen sairaala. Tiukan viiden kilometrin kisan voitti Kouvolan terveyspalvelut, toiseksi kiri Kouvolan sosiaalipalvelut ja kolmantena maaliin tuli Kuusankosken aluesairaala. Irma Suonoja projektivastaava, ylihoitaja Matkapuhelinsovelluksella toimiva järjestelmä on helppo ja nopea käyttää. Hoitaja kirjautuu tunnuksillaan sovellukseen ja oven avaaminen tapahtuu bluetooth-yhteydellä. lä. Kiinteistön ovissa on tavalliset mekaaniset lukot ja niiden rinnalle asennettuna edullinen SecLoc-ovimoduuli. Hoitajan avatessa asiakkaan oven käyntitiedot kirjautuvat valmistajan ylläpitämälle palvelimelle tulo- ja lähtöaikoineen, josta ne on tulevaisuudessa mahdollista siirtää myös potilastietojärjestelmään käyntitiedoiksi. Näin käyntien kirjaaminen jäisi pois vapauttaen työaikaa. Lukitusjärjestelmän myötä kotihoitohenkilöstön työ muuttuu joustavammaksi, sillä henkilökunnan ei tarvitse kantaa asiakkaiden avaimia mukanaan. Ratkaisun avulla avainnippujen jakamiseen, hakemiseen ja palauttamiseen aiemmin kulunut työaika voidaan käyttää hoitotyöhön. Myös yllättävät asiakaskäynnit helpottuvat SecLoc-järjestelmän ansiosta. Päivystyskäynnille mentäessä ei enää tarvitse hakea avainta, vaan asiakkaan ovi aukeaa kännykällä. Lokakuu 2010 SecLoc -järjestelmä lisää joustoa kotihoidon työpäivään Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Kaakon SOTE-INTO -ohjelman Helli-osahankkeessa pilotoidaan Lappeenrannan kotihoidossa kotimaista Mohinet Oy:n kehittämää SecLoc-lukitusjärjestelmää. Sähköisiä lukkoja on tällä hetkellä käytössä kotihoidon asiakkaiden ovissa noin 120. Lisäksi lukkoja on asennettu tiimitupien oviin. Lukitusjärjestelmän käyttö lisää turvallisuutta sekä asiakkaan että hoitajan näkökulmasta. Sairaanhoitaja Suvi Huikari kertoo SecLoc-järjestelmän olevan helppokäyttöinen ja varmatoiminen. Lukitusjärjestelmän käyttö lisää turvallisuutta sekä asiakkaan että hoitajan näkökulmasta. Asiakkaan ei tarvitse enää antaa monia avaimia hoitajille ja muulle henkilökunnalle. Näin vaara avaimen katoamisesta vähenee. Hoitajien käyntien kirjautuminen palvelimelle mahdollistaa käyntien todentamisen esimerkiksi tilanteissa, joissa muistamaton kotihoidon asiakas ei muista hoitajan käyneen. Katja Rääpysjärvi projektityöntekijä Mika Mitikka projektityöntekijä 11

12 12 Kaakon SOTE-INTO Eksotessa panostetaan luotettavaan tietoon lääkehoidosta Lääkityksen kokonaishallinta on osa Kaakon SOTE-INTOn KASTE-hanketta. Sen suunnittelussa otettiin huomioon uudenlaisen toimintamallin luominen sekä kokonaislääkityksen ja hoitosuunnitelman kehittäminen. Lääkehoito on keskeinen strateginen prosessi terveydenhuollossa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) työskentelee noin 4000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Eksotessa on meneillään toimintakäytäntöjen uudistaminen ja yhtenäistäminen. Vuoden 2010 alussa otettiin yhteiseen käyttöön potilastietojärjestelmä, Effica. Monet ammattiryhmät eri toimipaikoissa osallistuvat potilaiden lääkehoitoon ja sen kirjaamiseen. Saman järjestelmän käyttäjiä ovat sekä perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito että sosiaalitoimi. Yhteisen tietojärjestelmän käyttöönoton takia tuli tarve muokata moniammatillisesti yhtenäinen toimintatapa ja kirjaamisen käytäntö erityisesti lääkehoitoon. Tavoitteena osahankkeessa oli, että potilaiden kokonaislääkitystiedot ovat ajan tasalla potilastietojärjestelmässä ja lääkehoidon prosessi on sovittu, mallinnettu ja se toimii. Näin parannetaan lääkehoidon turvallisuutta, lisätään tiedon paikkansa pitävyyttä ja helpotetaan ammattilaisten työtä. Jatkotavoitteena on hoitosuunnitelman yhteinen, sovittu käyttö hoidon tavoitteiden saavuttamisen tukena. Hankkeessa lähdettiin liikkeelle lähtötilanteen kartoituksella eri yksiköiden toimintamalleista. Se tehtiin kyselyllä elokuussa Vastauksia saatiin eri yksiköstä lähes 70. Tämän jälkeen laadittiin moniammatillisesti käytännön työntekijöiden kanssa toimintamalli. Malli jalkautettiin esimiesten, potilastietojärjestelmän pääkäyttäjien ja alueen perusterveydenhuollon kehittäjäverkoston (Rohto-vastaavat) kanssa työpajoissa ja koulutuksissa sekä laadittiin potilastietojärjestelmän lääkeosion käytön opas toimintamallin ja yhtenäisen kirjaamisen pohjalta. Käytön kokemuksia hyödynnettiin toimintamallin jatkokehittelyssä ja uusien tietojärjestelmän osien testaamisessa. Perusterveydenhuollossa tapahtuvia reseptinuusintoja järjesteltiin uudelleen. Apteekkien käyttöön tuli reseptinuusinnan saatekirje. Eri toimipisteissä otettiin käyttöön lääkitystietojen potilasohjelomake, johon potilas täyttää kaikki lääkitystietonsa ennen vastaanotolle tuloa. Eksotessa on ensimmäisten joukossa Suomessa mallinnettu oman toiminnan lähtökohdista yhtenäisesti potilaan lääkehoidon prosessia ja kirjaamista potilastietojärjestelmään sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon että sosiaalitoimen yksiköissä. Moniammatillinen kehittäminen yhteisesti lähtien käytännön työstä on luonut innostusta ja aktivoinut ihmisiä työn kehittämiseen isossa organisaatiossa. Ohjeita ei vain anneta ylhäältä, vaan niitä laaditaan suunnitelmallisesti alhaalta ylös. Johanna Tulonen-Tapio yhteistyöylilääkäri Heli Inkinen kehittämissuunnittelija Eksoten johtamiskoulutus Strategisten tavoitteiden kehittäminen ja toteuttaminen ovat suurelle organisaatiolle haaste. Johtamiskoulutus oli yksi väline ja toimintatapa toteuttaa strategiatyötä. Strategian eläväksi tekeminen arkityössä vaatii vahvaa sitoutumista yhteiseen päämäärään ja yhteisiin tavoitteisiin. Oman itsensä tunteminen johtajana ja johtamistaitojen osaaminen eri osaalueilla parantaa työn kokonaishallintaa. Tästä näkökulmasta katsottuna koulutuksessa nousi yhdeksi tärkeäksi kokonaisuudeksi itsetuntemus ja itsensä johtaminen. Ei voi johtaa toisia, jos ei tunne itseään ja osaa johtaa omaa työtään. Asiantuntijaorganisaation johtamisessa tällä on erittäin suuri merkitys. Johtamisen osaaminen ei tule luontaisena lahjana tai aseman perusteella, vaan sitä on opiskeltava ja kehitettävä ja kehittäminen lähtee omasta itsestä. Esimiehille tarjottu koulutus oli moniosainen ja jokainen sai eväitä itselleen ja johtamistaitoihinsa erilaisista asioista. Vipuvoimapäivät olivat hyviä kokonaisuuksia, jossa koottiin kaikki esimiehet tutustumaan toisiinsa ja piirin eri toimialueisiin. Niissä tapaamisissa tuli selkeimmin esille kuinka suuresta organisaatiosta meillä on kysymys. Esimiestyö on avainasemassa siinä, millaiseksi maakunnan ihmiset kokevat toimintamme. Yhdessä ei yksin voimme tehdä työtä hyvinvoivan ja terveen työyhteisön toteutumiseksi. Johtamalla itseämme hyvin annamme mahdollisuuden hyvän johtamisen leviämiseen koko organisaatioon. Etsi siis koulutuksessa täytetty oma ajankäytön kartta ja muista, että henkilökohtaisesti ei tarvitse olla mukana kaikissa palavereissa ja päättää kaikista asioista. Johtaminen on yhteistyötä ja toisen osaamisen ja tekemisen tukemista. Menestystä itsetuntemuksessa ja johtajana niille esimiehille, jotka aloitatte tänä syksynä johtamiskoulutuksen. On itsestäsi kiinni mitä koulutus sinulle antaa. Asenne ratkaisee. Tuula Partanen, YTM Kaakon SOTE-INTO -hankkeen vastaava projektipäällikkö

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot