Kaakon SOTE-INTO. Päätösseminaarissa kerrattiin onnistumisia ja tähyttiin tulevaan s. 3. Henkka auttaa avustajan löytymisessä s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakon SOTE-INTO. Päätösseminaarissa kerrattiin onnistumisia ja tähyttiin tulevaan s. 3. Henkka auttaa avustajan löytymisessä s. 6"

Transkriptio

1 Kaakon SOTE-INTO Lokakuu Päätösseminaarissa kerrattiin onnistumisia ja tähyttiin tulevaan s. 3 Henkka auttaa avustajan löytymisessä s. 6 Lääkehoito kuntoon s. 12

2 2 Kaakon SOTE-INTO Sisällys 2 Pääkirjoitus Paljon saatiin aikaan ja lisää on tulossa! Eksoten viestintäpäällikkö Heli Pajuvirta 3 Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarissa kerrattiin onnistumisia ja tähyttiin tulevaan Päivi Pokkinen 3 Mikä Kaakon SOTE-INTO? 4 Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarin kuvasatoa 5 Ikäihmisten hyvinvointipalveluja kehitetään Kouvolassa osaamista ja oppimista yhdistäen Marjut Kettunen 6 Perjantaina haastattelu, maanantaina töihin Margit Tepponen 7 Ilonan avustaja on rempskeä ja aurinkoinen 7 Avustaja löytyi helposti 8 Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palveluketjujen vahvistaminen on Eksoten yhteinen asia Tarja Roivainen 9 Ikääntyminen paikalla itsenäisen selviytymisen tukeminen toimintakyvyn alentuessa Timo Hokkanen 10 Ensiluokkainen terveydenhuolto elinvoimaisuuden avaintekijä Irma Suonoja 11 SecLoc -järjestelmä lisää joustoa kotihoidon työpäivään Katja Rääpysjärvi ja Mika Mitikka 12 Eksotessa panostetaan luotettavaan tietoon lääkehoidosta Johanna Tulonen-Tapio ja Heli Inkinen 12 Eksoten johtamiskoulutus Tuula Partanen KANSIKUVASSA Lehmuskodin päivätoimintaryhmässä heitetään myös tarratikkaa. Kuva: Kimmo Metsälä PÄÄKIRJOITUS Paljon saatiin aikaan ja lisää on tulossa! On vähän kekkevä olo. Me kaakkoissuomalaiset saamme röyhistää rintaa, kun onnistuimme Kaste-ohjelmaan kuuluvan hankekokonaisuutemme toteutuksessa. Saimme aikaan sote-kentän asiakkaiden kannalta järkeviä asioita. Ja jatkoa seuraa. Kaakon SOTE-INTO 2 jatkaa koko Kaakkois-Suomen alueen kehittämistyötä. Röyhistelynsä pitää lunastaa tehdään se vaikka peilaamalla aikaansaannoksiamme Kaste-ohjelman tavoitteisiin. Tavoitteenahan on lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä väestön osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Nämä tavoitteet mielessämme me tätä työtä teimme. Osa aikaansaannoksistamme näkyy tämän lehden sivuilta. Sieltä löytyy juttuja mm. vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun keskuksesta Henkasta, ikääntyneille suunnatuista palvelumalleista ja lääkityksen kokonaishallinnasta. Kasteen kautta halutaan myös luoda sosiaali- ja terveydenhuoltoon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. Täällähän me näitä malleja arjessa testaamme. Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua palvelujärjestelmää tutkitaan sosiaali- ja terveyspiirissä (Etelä-Karjala), kuntaliitoksessa (Kouvola) ja yhteistoiminta-alueella (Kotka). Tulevaisuudessa kauttamme koko Suomi tulee saamaan tietoja eri järjestelmien toimivuudesta, ja se on arvokasta tietoa. Kaakon SOTE-INTOon kuuluvilla hankkeilla on vahva laajan alueen eri toimijoita verkostoiva vaikutus. On tärkeää, että hyvät käytännöt ja uudet toimintamallit leviävät yli maakuntarajojen. Esimerkiksi Eksotessa on rakennettu palvelujen tuottamismalliimme soveltuva kuntalaskutus. Tervetuloa tutustumaan! Kunnon hanketoimija puhuu aina tovin myös strategiasta. Tunnetko sinä työnantajasi tavoitteet? Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan puolet suomalaisista työskentelee yrityksessä tai yhteisössä, jolla ei ole työntekijöiden mielestä selkeää strategiaa. Jos työntekijä ei näe yhteyttä strategian ja käytännön työn välillä, se vaikuttaa jaksamiseen ja motivaatioon. Me kaakkoissuomalaiset olemme motivoituneita taidamme mennä strategiatyössäkin koko joukolla oikeaan suuntaan. Heli Pajuvirta viestintäpäällikkö Kaakon SOTE-INTO Julkaisija: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Päätoimittaja: Heli Pajuvirta Sisällön suunnittelu: Tuula Partanen, Marjut Kettunen, Timo Hokkanen ja Niina Parkkunen Piirrokset: Heli Pukki Taitto: Nitro ID Painopaikka: Lappeenrannan Kirjapaino Oy Painosmäärä: 600 kappaletta Palaute:

3 Lokakuu Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarissa kerrattiin onnistumisia ja tähyttiin tulevaan Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarin puheenvuoroissa katsottiin tulevaisuuteen. Seminaari pidettiin Lappeenrannassa lokakuun puolivälissä. Tapahtuman avannut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja Pentti Itkonen ennusti, että myös seuraavissa hallitusneuvotteluissa sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeällä sijalla. Toivon, että seuraavassa hallituksessa jatkettaisiin rahoitusohjelmia ja lakiuudistuksia, jotka osittain ovat jääneet nyt kesken, Itkonen totesi. Pentti Itkonen kertoi joskus aiemmin työurallaan toivoneensa pääsevänsä pienistä siperryksistä suuriin hankkeisiin, mutta totesi muuttaneensa käsitystään. Jos saa pieniä positiivisia asioita liikkeelle useissa eri kohdissa, niiden tuotos on monesti isompi kuin joku megaluokan hanke. Arkisen työn ymmärtäminen ja muutosten saaminen siellä aikaan on ihan yhtä tärkeää kuin isot hankkeet, hän totesi ja kiitti Kaakon SOTE-INTOssa tehdystä hyödyllisestä työstä. Itkonen muistutti, että edistyksessä on usein loppujen lopuksi kyse hyvin tavallisten ja itsestään selvien asioiden oivaltamisesta uudella tavalla. Vaativana tulevaisuuden haasteena hän mainitsi kuntatalouden hankalan tilanteen. Kehittämistoimintaa on vaikea perustella budjettien kautta. Sen vuoksi hankkeet ovat tulevaisuudessakin tärkeitä, Pentti Itkonen perusteli. Palveluintegraatio hyväksi sekä asiakkaille että henkilökunnalle Palveluintegraatio on STM:n ohjelmapäällikkö Juha Teperin mukaan tämän päivän ja tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palveluintegraatio on tärkeää muun muassa sen vuoksi, että sen avulla voidaan riisua päällekkäisyyksiä palvelujen tuottamisessa. Se vähentää informaatiokatkoksia ja nopeuttaa prosesseja. Integraatio on erityisen tärkeää vanhusten tai muuten moniongelmaisten palvelujen tuottamisessa, Teperi muistutti ja totesi, että hyvin toteutettu integraatio helpottaa sekä asiakkaan asemaa että vähentää henkilökunnan työmäärää. Teperi painotti, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä asiakkaalla on keskeinen rooli. Lopputuloksen kannalta on hyväksi asiakkaiden ottaminen mukaan kehitystyöhön ja suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan ei ole hyvä lähtökohta, jos jo ensimmäisenä vuotena uuden organisaation perustamisesta pitäisi tulla säästöjä, Teperi mainitsi. Tutkimustulosten mukaan integraatio menee helpoimmin läpi, kun koko organisaatiota muutetaan. Teperin mukaan melko usein näkee, että otetaan uusi organisaatio käyttöön ja vanha jää toimimaan rinnalle. Se ei Vastaava projektipäällikkö Tuula Partanen, ohjelmapäällikkö Juha Teperi ja toimitusjohtaja Pentti Itkonen totesivat, että Kaakon SOTE-INTOn kaksivuotiskauden aikana sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa tehtiin lujasti töitä ja luotiin arvokkaita ratkaisuja, joista on hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Mikä Kaakon SOTE-INTO? kuitenkaan ole järkevää, vaan synnyt- tää lisää päällekkäisyyksiä ja epäselvyyttä toimintaan. Teperi piti tärkeänä, että uusia organisaatioita rakennetaan sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti ja myös sektorirajoja ylittäen. Sosiaali- ja terveydenhuollon on tärkeää tehdä yhteistyötä esimerkiksi liikenteen, kulttuurin ja opetustoimen kanssa kolmatta sektoria unohtamatta. Tarvitaan uusia raikkaita ajatuksia rakentamisen laajentamiseksi yli soterajan. Ei pidä ajatella, kuinka me saisimme muut tekemään meidän töitä, vaan pitää ajatella, miten kokonaisuutta voitaisiin rakentaa yhteistyössä, Juha Teperi sanoi. Päivi Pokkinen toimittaja FAKTA- RUUTU Kaakon SOTE-INTO -hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE-kehittämisohjelmaa vuosille Hankkeen tavoitteena on edistää kansalaisten itsenäistä suoriutumista, luoda integroidut palveluprosessit ja -rakenteet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vahvistaa henkilöstön osaamista, osallisuutta ja johtamista sekä hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä. Hanke muodostuu neljästä osahankkeesta: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Kouvolan kaupungin ja Etelä-Kymenlaakson yhteistoimintaalueen osahankkeista sekä Socomin KUPERA -hankkeeesta. Hankekokonaisuutta hallinnoi Etelä-Karjalan l sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote). Kaksivuotinen hanke alkoi vuoden 2008 marraskuun alussa ja päättyi lokakuun 2010 lopussa. Sen kokonaiskustannukset ovat olleet 5,3 miljoonaa euroa.

4 4 Kaakon SOTE-INTO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on panostettu lääketiedon luotettavaan kirjaamiseen. Jokainen on oman lääkityksensä asiantuntija -tunnuslauseella asiakkaita kannustetaan ottamaan vastuuta omien lääkitystietojensa ajantasaisuudesta. Myös apteekit ovat lähteneet mukaan talkoisiin. Kehittämissuunnittelija Heli Inkinen (vas.) ja yhteistyöylilääkäri Johanna Tulonen-Tapio esittelivät Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarissa lääkitystietojen kirjaamista. Kysymys on sisällöstä Etelä-Kymenlaakson osahankkeen projektipäällikkö ikkökö Timo Hokkanen (oik.) esitteli kiinnostuneille kuulijoille toimintamallia, jonka tarkoituksena on luoda sisältö pitkäaikaisen laitoshoidon purkamiselle. Kysymys on sisällöstä. Siitä, miten hoidon ja hoivan tulee muuttua, Hokkanen kiteyttää. Tiedon ja taidon rasteilla Kaakon akon SOTE-INTOn neljällä osahankkeella oli useita alahankkeita. Lappeenrannassa järjestetyssä päätösseminaarissa näistä esittäytyi neljätoista. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on muun muassa rakennettu taloushallinnon integraatiota sekä paneuduttu kuntalaskutukseen, jossa tavoitteena on kustannusten jakaminen oikeudenmukaisesti osakaskuntien kesken. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on paljon toimijoita ja monta kuntaa. Haasteina ovat muun muassa yhdenmukaisten toimintatapojen luominen, uudet ohjelmistot sekä prosessien mallintaminen, taloussuunnittelija Olli Viianmaa (vas.) ja laskentasuunnittelija Juho-Pekka Ahola kertoivat Kaakon SOTE-INTOn päätösseminaarissa Eksoten taloushallinnon rastilla. Kouvolan hyvinvointipalveluissa on aloitettu itsenäisenä työmuotona vanhussosiaalityö. Aiemmin vanhussosiaalityötä on tehty muiden palveluiden osana. Nyt kaupunki on jaettu kolmeen alueeseen ja jokaisella alueella työskentelee vanhussosiaalityöntekijä. Hänen työparinaan on palveluohjaaja. Toiminta on niin uutta, että toistaiseksi vanhussosiaalityötä on tehty lähinnä kriisitilanteissa, mutta tavoitteena on työstää asioita eteenpäin. Tuolloin myös palveluohjaajan rooli korostuu, gerontologiaan erikoistunut sosiaalityöntekijä Henna Tuomaila kertoi. Muistipoliklinikka toimii vanhussosiaalityön osana. Palvelupäällikkö Kirsi Kiiski ja muistikoordinaattori Helena Hokkanen esittelivät uuden Kouvolan vanhussosiaalityön haasteita ja vastauksia niihin.

5 Lokakuu Ikäihmisten hyvinvointipalveluja kehitetään Kouvolassa osaamista ja oppimista yhdistäen Ikäihmisten hyvinvointipalvelut organisoitui moniammatilliseksi ja innovatiiviseksi palvelukokonaisuudeksi uuden Kouvolan aloittaessa toimintansa vuoden 2009 alussa. Palvelukokonaisuuden kehittäminen vastaa Kouvolan kaupungin ja Kouvolan ikäpoliittisen ohjelman strategisiin tavoitteisiin sekä kuntalaisten tarpeisiin. Hyvinvointipalvelujen tavoitteena on tuottaa ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen ja tuen palvelut yhdestä palvelukokonaisuudesta. Avainsanoja ovat sosiaali- ja terveydenhuollon rajapintojen rikkominen, askeleen edellä oleminen, kustannustehokkuus kuntalaisille ja ammatillinen raikkaus. Toiminta on organisoitu alueellisiin moniammatillisiin tiimeihin, jolloin palvelu on asiakkaalle lähipalvelua. Asiakkaat saavat ammattilaisten apua pääosin omiin koteihinsa, sillä työ tehdään suurelta osin kotikäynteinä. Hyvinvointipalveluja on arvioitu arviointisuunnitelman mukaisesti. Palvelurakenne on osoittautunut toimivaksi ja työskentelytapa voimaannuttavaksi. Parannettavaa on edelleen muun muassa dokumentoinnissa. Myös ikähaitarin laajuus aiheuttaa edelleen miettimistä palvelujen kohdentamisessa. tuen Hyvät ehkäisevät käytännöt keskiössä Kouvolan hyvinvointipalvelujen henkilökunta on tehnyt laajasti yhteistyötä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden kanssa. Palveluja on kehitetty ennakkoluulottomasti osaamista ja oppimista yhdistäen. Kaakon SOTE-INTO -hankkeessa hyvät ehkäisevät käytännöt ovat olleet keskiössä. Kehittämistyö huomioitiin myös Talentian asiantuntijapäivillä 2010, missä käytäntö oli yksi neljästä hyvän käytännön palkintoehdokkaasta voittaen yleisöäänestyksen. Hyvinvointipalvelujen alaisuudessa Kouvolaan luotiin yhdenmukainen malli kaikille 80 vuotta täyttäneille ei säännöllisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä oleville tarjottavasta kotikäyntimallista ja siihen liittyvästä haastattelu- ja keskustelulomakkeesta. Ehkäisevät kotikäynnit käynnistyivät vuonna 2009 koko kaupungin alueella ja kotikäyntien aihevalikoimaa laajennettiin aiemmista seudullisista malleista. Ehkäisevät kotikäynnit ovat sosiaalihuoltolain (710/1982) ja asetuksen (607/1983) mukainen maksuton palvelu. Se on asiakkaalle vapaaehtoinen ja luottamuksellinen. Sen tavoitteena on muun muassa ennakoida ikäihmisen avun tarve sekä antaa tietoa erilaisista palveluista kotona asumisen tueksi. Hyvinvointipalvelujen tavoitteena on tuottaa ennalta ehkäisevät ja varhaisen puuttumisen ja palvelut yhdestä palvelukokonaisuudesta. Kouvolassa kehittämistyössä on huomioitu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Ikäneuvo-työryhmän ehdotukset ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien rakenteiden ja toiminnan sisällön kehittämisestä. Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti ehkäisevän kotikäynnin käsite muutettiin hyvinvointia edistäväksi kotikäynniksi. Vuoden 2009 toimintaa arvioitaessa Kouvolassa nousi tarve miettiä kohderyhmää tarkemmin. Pohdittavaksi tuli, olisiko ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen kannalta käynnit tehtävä esimerkiksi jo 75 vuotta täyttäville kuntalaisille. Saatu tieto osoitti myös, että huomattava määrä asiakkaista sai ohjeet ottaa yhteyttä terveysasemien muistihoitajiin. Tämä tulos tuli esille aihevalikoimaan otetun muistitestin, niin sanotun kellotestin, ansiosta. Kertynyt asiakastieto tuo esiin palvelun tarpeen määrää ja edellyttää sen selvittämistä, miten tarpeeseen on mahdollista vastata. Saatua tietoa hyödynnetään hyvinvointia edistävien kotikäyntien kehittämistyössä sekä muissa ikäihmisten hyvinvointipalveluissa, joissa pyritään vahvistamaan ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen rakennetta. Marjut Kettunen projektipäällikkö Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Muistipoliklinikka Gerontologinen sosiaalityö Ikäasema Senioriterveysneuvonta Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus FAKTA- RUUTU Ikäihmisten hyvinvointipalvelut: l

6 6 Kaakon SOTE-INTO Perjantaina haastattelu, maanantaina töihin Henkka auttaa hyvän avustajan löytämisessä Kaakkois-Suomen henkilökohtaisen avun keskus Henkka etsii ja välittää henkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille henkilöille lyhyt- ja pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Lisäksi keskus neuvoo avustettavia ja avustajia työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Tietoa ja apua saa nyt keskitetysti yhdestä paikasta. Kaakkois-Suomessa on meneillään kahden vuoden mittainen kokeilu, jonka tarkoituksena on luoda toimintamalli pysyvälle alueelliselle henkilökohtaisen avun keskukselle. Palvelun tuottaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy. Sen toimialueeseen kuuluvat Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Yhteistyö alueiden välillä mahdollistaa henkilökohtaisen avun keskuksen toiminnan. Palvelu parantaa sekä avustettavien henkilöiden että avustajien asemaa. Aiemmin vaikeavammaiset henkilöt ovat joutuneet itse etsimään avustajansa. Henkka helpottaa työnantajien ja avustajien kohtaamista. Se kokoaa ja ylläpitää avustaja- ja työnantajarekisteriä sekä välittää avustajia lyhyt- ja pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Avustajan työnantajana toimimiseen liittyy paljon vastuuta ja velvollisuuksia, joista tiedottaminen on toteutunut alueen kunnissa eri tavoin. Tietoa saa nyt keskitetysti yhdestä paikasta. Henkka auttaa tarvittaessa työsopimusten teossa ja haastattelujen järjestämisessä sekä muissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Lisäksi Henkka ohjaa ja perehdyttää henkilökohtaisia avustajia. Vaikka henkilökohtaisilta avustajilta ei vaadita koulutusta, hakijan pitää olla alalle sopiva. Siksi kaikki avustajarekisteriin haluavat esihaastatellaan. Lopullisen päätöksen avustajastaan tekee silti avustettava henkilö itse. Käytännöt yhdenmukaistuvat Avustettavan ja avustajan lisäksi myös kunta hyötyy Henkan palveluista. - Näin saadaan kokonaiskuva todellisuudesta eli voidaan yksilöidä se, millainen kyky kullakin vaikeavammaisella on toimia työnantajana, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vammaispalvelupäällikkö Riitta Hakoma kuvaa. - Käytännöt yhdenmukaistuvat ja Henkka luo selkeät raamit ja kuvion henkilökohtaisen avun toteuttamiselle. Tämä vaikuttaa myös palvelun laatuun. Palvelu on tasa-arvoista koko Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Sosiaalityöntekijän resurssit eivät usein riitä jatkoseurantaan, vaikka kiinnostusta asiaan olisikin. Henkan avulla on mahdollista valvoa palvelun toteutumista jatkossa, Hakoma jatkaa. Alkuvuoden aikana on koottu avustajaja työnantajarekisteriä ja käynnistetty avustajavälitys. Syksyllä käynnistyivät vertaistapaamiset avustajien työnantajille ja avustajille. Suunnitteilla on avustajien palkkahallinnon keskittäminen yhdelle tilitoimistolle vuoden 2011 alusta. Avustajan työstä kiinnostuneet ovat löytäneet työtä Henkan kautta ja näin on voitu vaikuttaa suoraan ihmisten työllistymiseen. Kaakkois-Suomen alueella on syntynyt noin 70 uutta työsuhdetta toiminnan aikana. Työnantajan on joskus ollut vaikea saada avustajaa pienen tuntimäärän takia ja työsuhde on jäänyt sen vuoksi syntymättä. Henkan kautta avustaja voi löytää itselleen useamman työnantajan ja koostaa pienistä tuntimääristä itselleen kokopäiväisen työn. Tällä parannetaan avustajien saatavuutta ja työnantajien elämänlaatua. Margit Tepponen Kirjoittaja on yht. yo., joka työskenteli Socomilla harjoittelijana. Mitä on henkilökohtainen apu? FAKTA- RUUTU Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukainen tukitoimi vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammainen on henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä, opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Henkilökohtainen apu on avustamista niissä tehtävissä, joita avustettava itse tekisi, jos kykenisi siihen ilman vammaa tai sairautta.

7 Lokakuu Kouvolalainen Ilona Pasanen (etualalla) tekee avustajiensa kanssa arkisia askareita. Amadeus Saikko tarvitsee avustajaa niihin kodin askareisiin, joiden tekeminen pyörätuolista ei onnistu. Ilonan avustaja on rempskeä ja aurinkoinen Avustaja löytyi helposti Yksi Henkan asiakkaista on kehitysvammainen Ilona Pasanen, 31. Hän asuu äitinsä Marjatta Pasasen kanssa Kouvolassa. Äiti ja tytär ovat yhdessä julkaisseet kaksi kirjaa, jotka kertovat Ilonan tarinan: Ilona ilona ja Ilonsäteitä ja surenkorento. Kirjoittajien mukaan teosten tarkoitus on tuoda kehitysvammaisen maailmaa tunnetuksi ihmisille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta tai edes halua tutustua siihen. Kirjoihin on koottu sanavalmiin Ilonan lohkaisuja vuosien varrelta. Kuullessaan ystävänsä Saijan päässeen autisteille tarkoitettuun ammattikouluun Ilona totesi: On hyvä, että Saija pääse jatkojalostukseen. Ilona muistaa myös huolehtia rakkaasta äidistään: Äiti, sinussa on hohtoa vielä vanhanakin. Uudenaikaisen pään kyllä tarvitsisit. Muistikeskus on sulta tuhoutunut. Toisaalta Ilonan mielestä Elämässä pitää olla lommoa. Ilonalla on kaksi henkilökohtaista avustajaa. Toinen avustajista, Tanja, on löytynyt Henkan avulla. Tanja hoitaa Marjatan omaishoidon vapaita. Ilonalla on vaikea epilepsia, joten hyvän avustajan löytyminen oli ensiarvoista. - Se, että saatiin yhteys tällaiseen ihmiseen, on tärkeää, Marjatta Pasanen kiittelee. Kun taustalla on suurempi organisaatio, jonka edustaja on jo kerran haastatellut avustajan, on työnantajan helpompi löytää itselleen sopiva avustaja. - Se on niin kuin valmis paketti sitten jo, Pasanen lisää. Hän toivoo myös lisää arvostusta avustajille. Molemmat, äiti ja tytär, ovat olleet erittäin tyytyväisiä avustajiin. Ilona kuvailee Tanjaa rempskeäksi ja aurinkoiseksi. Hän pitää tärkeänä, että avustaja on läsnä tilanteessa. - Tanja on läsnäoleva. Se ei ole vinksahtanut, Ilona toteaa. Avustaja auttaa Ilonaa päivittäisissä toimissa. He leipovat, tekevät ostoksia ja käyvät Martta-kahviossa kahvilla. - Se on luksusta, Ilona toteaa. Myös Marjatta on tyytyväinen kun Ilona on hyvissä käsissä ja hän itse saa pitää ansaittuja vapaitaan. Marjatan oma terveys on heikentynyt viimeisen neljän vuoden aikana, joten uuden avustajan palkkaaminen on tullut tarpeeseen. Amadeus Saikko on juuri saanut pyörätuoliinsa uudet vanteet. Amadeus on yksi Henkan asiakkaista. Hänelle sopiva avustaja löytyi helposti. Henkan edustaja haastatteli potentiaalista avustajaa perjantaina. Heti seuraavana maanantaina Amadeus järjesti työhaastattelun, jonka tuloksena hän päätti palkata Heidin avustajakseen. - Kävi tosi hyvä tuuri, että sain sinut tähän apuun, Amadeus Saikko kiittelee avustajaansa. - Avustaja auttaa niissä päivittäisissä askareissa, joita en pysty tästä tuolista tekemään, Amadeus Saikko kertoo. Avustaja auttaa tarvittaessa myös siivouksessa ja Amadeuksen kolmen lapsen hoidossa. Amadeus Saikko on ollut tyytyväinen Henkan toimintaan. - Kun tuli tieto, että on mahdollisuus tällaiseen henkilökohtaiseen avustajaan ja pyydettiin soittamaan tällaiseen paikkaan, niin siitä se sitten lähti eteenpäin. Henkka oli mukana koko ajan ja neuvoi tosi paljon, kun itsellä ei ollut aluksi hajuakaan miten toimitaan, Amadeus Saikko kiittelee. Molemmat, sekä Amadeus että hänen avustajansa, toivovat, että kaikki apua tarvitsevat saisivat tietoa Henkasta.

8 8 Kaakon SOTE-INTO Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palveluketjujen vahvistaminen on Eksoten yhteinen asia Kaakon SOTE-INTOn Etelä-Karjalan osahankkeena käynnistetyn Vaikeavammaisten erityispalvelut -kehittämishankkeen tavoitteena on turvata vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten tarvitsemat riittävät ja laadukkaat erityispalvelut Etelä- Karjalassa. Tavoitteena on yhdenvertaisuus, seudullinen tasa-arvoisuus, vammaisuuden aiheuttamien haittojen ehkäiseminen sekä alueellinen koulutus ja kehittäminen. Kehittämistyöhön ovat sitoutuneet projekti- ja ohjausryhmän lisäksi kehitysvammapoliklinikan työntekijät sekä erityishuoltopiirin johtoryhmä. Yhdessä on käyty kunnissa keskustelemassa kehitysvammahuollon nykytilanteesta, hyvistä toimivista työkäytännöistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi on verkostoiduttu ja käyty oppimassa uutta valtakunnallisilla tutustumiskäynneillä. Tavoitteena on yhdenvertaisuus, seudullinen tasaarvoisuus, vammaisuuden aiheuttamien haittojen ehkäiseminen sekä alueellinen koulutus ja kehittäminen. Vaikeavammaisten poliklinikka käynnistyi keväällä Asiakkaita ovat aikuiset vaikeavammaiset, joilla on liikuntavamma tai fyysisen toimintakyvyn ongelma, ja joiden asiat ovat ongelmallisia ja monimuotoisia. Moniammatillinen tiimi tarjoaa myös konsultointiapua ja sillä on laajat yhteydet harvinaisissa erityisryhmissä tarvittavan asiantuntemuksen saamiseksi. Eksoten kehitysvammapoliklinikka aloitti toimintansa vuoden 2010 alusta. Eteläkarjalainen kehitysvammainen saa tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti peruspalveluista, mutta kun tarvitaan kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista, poliklinikan moniammatillinen työryhmä auttaa. Poliklinikalla tehdään erityistutkimuksia ja kuntoutussuunnitelmia sekä järjestetään palveluja yhdessä alueen avoterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalvelujen sekä kasvatus- ja opetustoimen kanssa. Etelä-Karjalan kehitysvammahuollon alueellisessa strategiassa vuosille visiona on kotona asumiseen liittyen turvata kehitysvammaisen elämä tavallisena kuntalaisena oman yhteisönsä jäsenenä. Palvelut järjestetään mahdollisimman pitkälle lähipalveluina lähellä kotia. Tämän takaamiseksi kehitysvammahuollon osaamista viedään aiempaa laajemmin perustasolle mm. ammatillisen koulutuksen avulla. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosille Kaikkien erityishuoltopiirien tulee laatia oma alueellinen suunnitelma. Suunnitelmat kootaan yhteen valtakunnallista asumissuunnitelmaa varten. Etelä-Karjalassa erityishuoltopiirin asumissuunnitelmassa painopiste on asumiseen liittyvien tukipalvelujen kehittämisessä. Keskustelutilaisuus marraskuussa Kehitysvammapalveluja pyritään kehittämään mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja on tärkeää, että kehitysvammaisen ja hänen omaistensa tarpeet tulevat kuulluksi. Vuoden 2010 alusta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia Etelä-Karjalan kehitysvammapalveluista. Seuraavassa tilaisuudessa 24. marraskuuta keskitytään kehitysvammaisten asumiseen ja siihen liittyviin palveluihin. Tilaisuuteen voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Hankkeen tulevia haasteita ovat kehitysvammaisten mielenterveyspalvelujen ja asumiseen liittyvien tukipalvelujen kehittäminen sekä ikääntymiseen liittyvien muuttuvien tarpeiden huomioiminen. Kehitysvammapoliklinikan toimintaa monipuolistetaan erityisesti mielenterveyspalvelujen osalta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palveluprosessien kehittämisellä ja prosessikuvausten laatimisella varmistetaan yhtenäiset toimintamallit Etelä-Karjalassa. Uutena toimintamallina suunnitellaan liikkuvan työryhmän jalkautumista kehitysvammaisen arkeen antamaan ohjausta, neuvontaa ja tukea perheille. Kehitysvamma-alan henkilöstön osaamista lisätään alueellisen koulutuksen avulla ja yhteistyökuvioita kehitetään. Kaikkien eteläkarjalaisten on mahdollista saada tietoa kehitysvammapalveluista, ajankohtaisista tapahtumista ja koulutuksista www-sivujen kautta Tarja Roivainen kehittämissuunnittelija

9 Ikääntyminen paikalla itsenäisen selviytymisen tukeminen toimintakyvyn alentuessa Lokakuu Aging in place -ajattelulla tarkoitetaan ikääntymistä tutussa ympäristössä. Käsitettä käytetään myös laajassa merkityksessä; ikääntyneen ei tarvitse palveluasumiseen muuttamisen jälkeen siirtyä pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Molemmissa merkityksissä käytettynä Aging in place -ajattelun toteutuminen edellyttää muutoksia koko palvelujärjestelmään. Kaakon SOTE-INTOn Etelä- Kymenlaakson osahankkeen aikana on kehitetty ikääntyneiden itsenäisyyttä monin tavoin tukeva kokonaisuus. Etelä-Kymenlaakson kunnat ja Carea ovat kehittäneet ja ottaneet käyttöön toimintamalleja, jotka parantavat asiakkaiden ohjausta, neuvontaa ja toimintakyvyn arviointia. Toimintakyvyn arviointiin on sovittu yhtenevä mittaristo vanhuspalveluihin ja fysioterapian palveluihin sekä yhteiset mittarit ja toimintatavat hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin. Tavoitteena on toimintakyvyn tukeminen ja varhainen ohjaus. Fysioterapian toimintakykymittauksissa ei ole aiemmin systemaattisesti käytetty ikääntyneiden mittaristoa. Yksiportainen hoiva-asuminen Etelä-Kymenlaaksossa on hyväksytty yhtenevä hoiva-asumisen toimintamalli. Mallin avulla toteutetaan ikääntyneiden pitkäaikaisen laitoshoidon purku siten, että hoidossa ja hoivassa tapahtuu sisällöllisiä muutoksia. Mallissa on kyse kestävästä suunnittelusta. Tulevaisuudessa palvelujen määrän vähetessä myös henkilökunnan tarve vähenee. Hoiva-asumisen mallia voidaan toteuttaa laitoshoitoa joustavammin welfare-mix -ajattelun mukaisesti, koska samassa asunnossa asuva voi parhaimmillaan valita, mistä palvelunsa saa. Asunnon vaihtaminen voi vaikuttaa ikääntyneen terveyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen merkittävästi. Asunnon pysyvyys lisää omaa hallinnan tunnetta, mikä taas parantaa toimintakykyisyyttä. Asumisen suunnittelun lähtökohtana tulisi olla se, että annetut palvelut lisäävät itsenäistä suoriutumista. Alueen kunnat ovat hyväksyneet toimintamallin ikääntyvien pitkäaikaisen hoidon kehittämislinjaksi. Hoiva-asumisella tarkoitetaan ympärivuorokautisen hoivan mahdollistavaa asumisen muotoa. Se voi vaihdella ryhmäkodista hoiva-asumisyksikköön. Hoiva-asumisen toimintamallissa puhutaan yksiportaisesta hoivasta, mikä tarkoittaa sitä, että palvelut tulevat asiakkaan luo. Asiakkaan ei tarvitse hoiva-asumiseen siirtymisen jälkeen muuttaa saadakseen palveluja. Asukkaan tarvitsemat palvelut voivat vaihdella merkittävästi. Hoiva-asuminen on tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka eivät selviä kotihoidon antaman avun turvin. Hoiva-asuminen on rinnakkainen käsitteen tehostettu palveluasuminen kanssa. Hoiva-asumisyksiköissä pyritään vastaamaan asukkaan äkilliseen yleistilan laskuun paikan päällä. Alueen kunnat ja Carea ovat ottaneet käyttöön äkillisen yleistilan laskun toimintamallin ikääntyneiden palveluissa. Malli palvelee sekä itsenäisesti asuvia että hoiva-asukkaita. Mallin kehittämisessä on hyödynnetty pääkaupunkiseudun Päivystys-hankkeen tuloksia. Mitä muutoksilta on odotettu ja mitä saavutetaan? Etelä-Kymenlaaksossa ei ole muodostettu uusia toimintaorganisaatioita. Kehittämistyössä on etsitty asiakaslähtöisiä toimintatapoja organisaatiosta riippumatta. Uusilta toimintamalleilta on odotettu varhaisvaiheen ohjauksen lisääntymistä, tarpeettoman vuodeosastohoidon vähenemistä, kustannusten kasvun hidastumista ja ihmisläheisen vanhenemisen mahdollistamista. Osahankkeen aikana eri toimijoiden välille on muodostunut yhteisiin toimintamalleihin perustuva kokonaisuus, joka lisää ikääntyneiden itsenäistä selviytymistä ja vähentää tarpeettomia siirtymisiä. Ikääntyneiden palveluiden muutosten lisäksi on laadittu suunnitelma vaikeavammaisten asunnonmuutostöiden kehittämisestä ikääntymisnäkökulma huomioiden. Aging in place -ajattelun toteutuminen vaatii konkreettisia muutoksia toimintatapoihin ja suunnitteluun. Kokonaisuus on rakennettava yksittäisten asiakkaiden ja työntekijöiden välisten toimintojen muuttamisen varaan. Timo Hokkanen projektipäällikkö

10 10 Kaakon SOTE-INTO Ensiluokkainen terveydenhuolto elinvoimaisuuden avaintekijä Kun uusi Kouvola syntyi kuuden kunnan kuntaliitoksella vuonna 2009, kuntien sosiaalija terveystoimet yhdistettiin yhteiseksi perusturvan toimialaksi. Toimialan haasteina ovat väestön vanheneminen, lisääntyvät elintapasairaudet ja niiden aiheuttama palvelutarpeen kasvu sekä henkilöstön rekrytointi. Palvelutarpeen kasvu johtaa nopeasti kasvavaan kustannuskehitykseen. Hektinen työ vaatii vastapainoa. Ensimmäisen KoTePa-soudun voitti Kouvolan terveyspalvelujen joukkue. Eturivissä keskellä joukkueen kippari, johtava ylilääkäri, Kati Myllymäki. Terveydenhuollon strategiatyön tavoitteena on vahvistaa Kouvolan edellytyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin ja terveydenhuollon kasvaviin menopaineisiin sekä muuttuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Taustalla on halu priorisoida asiakaslähtöiset terveyspalvelut ja varmistaa Kuusankosken aluesairaalan toiminta ja kehittäminen. Aluesairaalan erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen toiminnan yhdistämisellä haetaan tulevan terveydenhuoltolain hengessä potilaslähtöistä, sujuvaa ja laadukasta terveyspalvelua. Uusi toimintatapa tarkoittaa asiantuntemuksen ja teknologian kokoamista potilaan tarpeista lähtien. Pyrkimyksenä on, että tarvittava osaaminen tuodaan ilman viiveitä ja jonottamista hoitoprosessiin. Tavoitteena on, että työntekijöiden osaaminen on parhaassa mahdollisessa käytössä esimerkiksi välttämällä päällekkäisiä tutkimuksia, minimoimalla odotusaikoja ja parantamalla tiedonkulkua. Strategiatyöryhmän työn ja DRG Medical Systemsin laatiman asiantuntijaselvityksen toimenpide-ehdotusten jatkotyöskentelyyn organisoitiin KoTePa-hanke (Kouvolan terveyspalveluhanke). Virkamiesvalmistelusta vastaa kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki. Kouvolan kaupunginhallitus on hankkeen ohjausryhmänä. Projektipäällikönä toimii johtava lääkäri Kati Myllymäki, projekti- vastaavana ylihoitaja Irma Suonoja ja projektisihteerinä hallintosihteeri Tuija Rinne. Vuoden 2010 maaliskuussa tiimissä aloitti projektisuunnittelija Laura Moisio. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa työryhmissä on käyty perusteellisesti läpi konsulttien ehdotus terveyskeskuksen ja aluesairaalan toiminnan yhdistämisestä. Työryhmissä on ollut edustus sekä Kouvolan perusturvasta että Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä, henkilöstöjärjestöjen edustus sekä asiantuntijoita sairaanhoitopiirin liikelaitoksista ja tytäryhtiöistä. Taustalla on halu priorisoida asiakaslähtöiset terveyspalvelut ja varmistaa Kuusankosken aluesairaalan toiminta ja kehittäminen. Kumppanuussopimus Kuusankosken aluesairaalan siirtymisestä Kouvolan kaupungin perusturvaan allekirjoitettiin Jatkotyöstämisessä selvitettävänä ovat kiinteistöratkaisut, tukipalveluiden järjestäminen, tietojärjestelmäratkaisut sekä työnjako Kotkan keskussairaalan ja aluesairaalan välillä. Vetovoimaa rekrytointiin KoTePa-hankkeen kokonaistavoitteena on laadukas terveydenhuolto ja vetovoimainen toimintayksikkö, joka pystyy rekrytoimaan osaajia. Muita tavoitteita ovat laaja-alainen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeva toimintatapa osana koko kaupungin strategiaa sekä innovatiivinen terveydenhuolto-organisaatio, joka tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet, kannustavan työilmapiirin, korkean tutkimus- ja hoitoteknologiatason ja yhteistyömahdollisuuden muiden alojen osaajien kanssa. Pyrkimyksenä on luoda Yhden oven toimintamalli integroidussa organisaatiossa, jossa raja-aidat on kaadettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Väestölle tarjottavat palvelut ovat joustavia, kattavia ja hyvin saatavilla. Tähtäimessä ovat myös tehokkuus ja kustannusten nousuvauhdin hillitseminen sekä uusi rakennusajattelu, jossa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto toimivat saman katon alla. Valtakunnallisessa sote-palveluiden kehittämisen KASTE-ohjelmassa Kymenlaakson kunnat ovat yhteisessä Kaakon SOTE-INTO kehittämishankkeessa. Tätä kautta rahoitetaan palvelurakenteen uudistamista PARASpuitelain ja tulevan terveydenhuoltolain tavoitteiden mukaisesti.

11 KoTePa:ssa tavoitteena joustava ja yhtenäinen palvelukokonaisuus FAKTA- RUUTU KoTePa-hankkeessa tavoitteena on saada asiakkaalle joustava ja yhtenäinen palvelukokoisuus, jonka pohjana on integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Tavoitetta edistetään: integroimalla perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito vahvistamalla avopalveluja ja matalan kynnyksen palveluja (mielenterveyspalvelut) järjestämällä toiminta suurten potilasryhmien tarvitsemien palveluprosessien mukaisesti kehittämällä erikoissairaanhoidon konsultaation malleja kehittämällä ja vahvistamalla päivystystoimintaa luomalla toimiva omalääkäri-omahoitaja työskentelymalli ankkuroimalla potilasturvallisuus toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin integroimalla tietojärjestelmät kehittämällä rekrytointia. Hankkeessa tehdyt strategiset valinnat pohjautuvat valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin ja laatusuosituksiin, alueellisiin hyvinvointistrategioihin sekä alueella tehtyihin selvityksiin. KoTePa-hanke on ollut mukana Kouvolan osahankkeen sisällöissä sen ensimmäisen kauden viimeisen vuoden aikana. Kaakon SOTE-INTO 2 -hankkeen suunnitelmissa KoTePa-hanke on ollut alusta alkaen. Kouvolan osahankkeen toisessa vaiheessa keskitytään samaan aikaan rakenteellisia, toiminnallisia, menetelmällisiä ja tietoteknologisia ratkaisuja. Tavoitteena on saada asiakkaalle joustava ja yhtenäinen palvelukokoisuus, jonka pohjana on integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Tiivistä hanketyöskentelyä on tehty yhdessä Kouvolan perusturvan palvelualueiden henkilöstön kanssa. Hektinen työ vaatii myös vastapainoja. Yhtenä tällaisena järjestettiin kesäkuun lopulla haastesoutu kirkkoveneillä. Haasteen saivat Kouvolan sosiaalipalvelut, Kuusankosken aluesairaala, Kymenlaakson keskussairaala ja Kymenlaakson psykiatrinen sairaala. Tiukan viiden kilometrin kisan voitti Kouvolan terveyspalvelut, toiseksi kiri Kouvolan sosiaalipalvelut ja kolmantena maaliin tuli Kuusankosken aluesairaala. Irma Suonoja projektivastaava, ylihoitaja Matkapuhelinsovelluksella toimiva järjestelmä on helppo ja nopea käyttää. Hoitaja kirjautuu tunnuksillaan sovellukseen ja oven avaaminen tapahtuu bluetooth-yhteydellä. lä. Kiinteistön ovissa on tavalliset mekaaniset lukot ja niiden rinnalle asennettuna edullinen SecLoc-ovimoduuli. Hoitajan avatessa asiakkaan oven käyntitiedot kirjautuvat valmistajan ylläpitämälle palvelimelle tulo- ja lähtöaikoineen, josta ne on tulevaisuudessa mahdollista siirtää myös potilastietojärjestelmään käyntitiedoiksi. Näin käyntien kirjaaminen jäisi pois vapauttaen työaikaa. Lukitusjärjestelmän myötä kotihoitohenkilöstön työ muuttuu joustavammaksi, sillä henkilökunnan ei tarvitse kantaa asiakkaiden avaimia mukanaan. Ratkaisun avulla avainnippujen jakamiseen, hakemiseen ja palauttamiseen aiemmin kulunut työaika voidaan käyttää hoitotyöhön. Myös yllättävät asiakaskäynnit helpottuvat SecLoc-järjestelmän ansiosta. Päivystyskäynnille mentäessä ei enää tarvitse hakea avainta, vaan asiakkaan ovi aukeaa kännykällä. Lokakuu 2010 SecLoc -järjestelmä lisää joustoa kotihoidon työpäivään Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Kaakon SOTE-INTO -ohjelman Helli-osahankkeessa pilotoidaan Lappeenrannan kotihoidossa kotimaista Mohinet Oy:n kehittämää SecLoc-lukitusjärjestelmää. Sähköisiä lukkoja on tällä hetkellä käytössä kotihoidon asiakkaiden ovissa noin 120. Lisäksi lukkoja on asennettu tiimitupien oviin. Lukitusjärjestelmän käyttö lisää turvallisuutta sekä asiakkaan että hoitajan näkökulmasta. Sairaanhoitaja Suvi Huikari kertoo SecLoc-järjestelmän olevan helppokäyttöinen ja varmatoiminen. Lukitusjärjestelmän käyttö lisää turvallisuutta sekä asiakkaan että hoitajan näkökulmasta. Asiakkaan ei tarvitse enää antaa monia avaimia hoitajille ja muulle henkilökunnalle. Näin vaara avaimen katoamisesta vähenee. Hoitajien käyntien kirjautuminen palvelimelle mahdollistaa käyntien todentamisen esimerkiksi tilanteissa, joissa muistamaton kotihoidon asiakas ei muista hoitajan käyneen. Katja Rääpysjärvi projektityöntekijä Mika Mitikka projektityöntekijä 11

12 12 Kaakon SOTE-INTO Eksotessa panostetaan luotettavaan tietoon lääkehoidosta Lääkityksen kokonaishallinta on osa Kaakon SOTE-INTOn KASTE-hanketta. Sen suunnittelussa otettiin huomioon uudenlaisen toimintamallin luominen sekä kokonaislääkityksen ja hoitosuunnitelman kehittäminen. Lääkehoito on keskeinen strateginen prosessi terveydenhuollossa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) työskentelee noin 4000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Eksotessa on meneillään toimintakäytäntöjen uudistaminen ja yhtenäistäminen. Vuoden 2010 alussa otettiin yhteiseen käyttöön potilastietojärjestelmä, Effica. Monet ammattiryhmät eri toimipaikoissa osallistuvat potilaiden lääkehoitoon ja sen kirjaamiseen. Saman järjestelmän käyttäjiä ovat sekä perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito että sosiaalitoimi. Yhteisen tietojärjestelmän käyttöönoton takia tuli tarve muokata moniammatillisesti yhtenäinen toimintatapa ja kirjaamisen käytäntö erityisesti lääkehoitoon. Tavoitteena osahankkeessa oli, että potilaiden kokonaislääkitystiedot ovat ajan tasalla potilastietojärjestelmässä ja lääkehoidon prosessi on sovittu, mallinnettu ja se toimii. Näin parannetaan lääkehoidon turvallisuutta, lisätään tiedon paikkansa pitävyyttä ja helpotetaan ammattilaisten työtä. Jatkotavoitteena on hoitosuunnitelman yhteinen, sovittu käyttö hoidon tavoitteiden saavuttamisen tukena. Hankkeessa lähdettiin liikkeelle lähtötilanteen kartoituksella eri yksiköiden toimintamalleista. Se tehtiin kyselyllä elokuussa Vastauksia saatiin eri yksiköstä lähes 70. Tämän jälkeen laadittiin moniammatillisesti käytännön työntekijöiden kanssa toimintamalli. Malli jalkautettiin esimiesten, potilastietojärjestelmän pääkäyttäjien ja alueen perusterveydenhuollon kehittäjäverkoston (Rohto-vastaavat) kanssa työpajoissa ja koulutuksissa sekä laadittiin potilastietojärjestelmän lääkeosion käytön opas toimintamallin ja yhtenäisen kirjaamisen pohjalta. Käytön kokemuksia hyödynnettiin toimintamallin jatkokehittelyssä ja uusien tietojärjestelmän osien testaamisessa. Perusterveydenhuollossa tapahtuvia reseptinuusintoja järjesteltiin uudelleen. Apteekkien käyttöön tuli reseptinuusinnan saatekirje. Eri toimipisteissä otettiin käyttöön lääkitystietojen potilasohjelomake, johon potilas täyttää kaikki lääkitystietonsa ennen vastaanotolle tuloa. Eksotessa on ensimmäisten joukossa Suomessa mallinnettu oman toiminnan lähtökohdista yhtenäisesti potilaan lääkehoidon prosessia ja kirjaamista potilastietojärjestelmään sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon että sosiaalitoimen yksiköissä. Moniammatillinen kehittäminen yhteisesti lähtien käytännön työstä on luonut innostusta ja aktivoinut ihmisiä työn kehittämiseen isossa organisaatiossa. Ohjeita ei vain anneta ylhäältä, vaan niitä laaditaan suunnitelmallisesti alhaalta ylös. Johanna Tulonen-Tapio yhteistyöylilääkäri Heli Inkinen kehittämissuunnittelija Eksoten johtamiskoulutus Strategisten tavoitteiden kehittäminen ja toteuttaminen ovat suurelle organisaatiolle haaste. Johtamiskoulutus oli yksi väline ja toimintatapa toteuttaa strategiatyötä. Strategian eläväksi tekeminen arkityössä vaatii vahvaa sitoutumista yhteiseen päämäärään ja yhteisiin tavoitteisiin. Oman itsensä tunteminen johtajana ja johtamistaitojen osaaminen eri osaalueilla parantaa työn kokonaishallintaa. Tästä näkökulmasta katsottuna koulutuksessa nousi yhdeksi tärkeäksi kokonaisuudeksi itsetuntemus ja itsensä johtaminen. Ei voi johtaa toisia, jos ei tunne itseään ja osaa johtaa omaa työtään. Asiantuntijaorganisaation johtamisessa tällä on erittäin suuri merkitys. Johtamisen osaaminen ei tule luontaisena lahjana tai aseman perusteella, vaan sitä on opiskeltava ja kehitettävä ja kehittäminen lähtee omasta itsestä. Esimiehille tarjottu koulutus oli moniosainen ja jokainen sai eväitä itselleen ja johtamistaitoihinsa erilaisista asioista. Vipuvoimapäivät olivat hyviä kokonaisuuksia, jossa koottiin kaikki esimiehet tutustumaan toisiinsa ja piirin eri toimialueisiin. Niissä tapaamisissa tuli selkeimmin esille kuinka suuresta organisaatiosta meillä on kysymys. Esimiestyö on avainasemassa siinä, millaiseksi maakunnan ihmiset kokevat toimintamme. Yhdessä ei yksin voimme tehdä työtä hyvinvoivan ja terveen työyhteisön toteutumiseksi. Johtamalla itseämme hyvin annamme mahdollisuuden hyvän johtamisen leviämiseen koko organisaatioon. Etsi siis koulutuksessa täytetty oma ajankäytön kartta ja muista, että henkilökohtaisesti ei tarvitse olla mukana kaikissa palavereissa ja päättää kaikista asioista. Johtaminen on yhteistyötä ja toisen osaamisen ja tekemisen tukemista. Menestystä itsetuntemuksessa ja johtajana niille esimiehille, jotka aloitatte tänä syksynä johtamiskoulutuksen. On itsestäsi kiinni mitä koulutus sinulle antaa. Asenne ratkaisee. Tuula Partanen, YTM Kaakon SOTE-INTO -hankkeen vastaava projektipäällikkö

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan kaupungille

Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan kaupungille Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan kaupungille 3530/00.01.06/2010 Kh 21.12.2009 633 Kouvolan kaupunginhallitus päätti 24.11.2008 22 käynnistää terveydenhuollon strategiatyön, jonka

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti Vammaispalvelun palveluseteliprojekti Hinnoittelu- ja sopimusprojekti 28.10.2010 Projektijohtaja Vammaispalvelujen palveluseteliprojekti Yhteistyössä: Asiakasedustajia Kuntia, erityisesti Helsinki ja Vantaa

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot