Loppuraportti KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) hanke Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) hanke 1.1.2007 31.3.2009 Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta"

Transkriptio

1 Loppuraportti KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) hanke Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Hankkeen taustaa 2 KEHITTÄJÄ-SOSIONOMISTA KEPEET HANKKEESEEN 2 3. Hankkeen organisoituminen 3 PROJEKTITYÖNTEKIJÖISTÄ 3 OHJAUSRYHMÄÄN 3 TYÖRYHMÄÄN 4 JA YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN 5 4. Hankkeen tavoitteet ja tulokset sekä käytännön toimet 6 PROSESSINKUVAUKSISTA 6 HYVINVOINTISUUNNITELMISTA 8 JA KOULUTUKSISTA 9 OSAAMISKARTOITUKSIIN 10 JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖHÖN Arviointi 14 ITSEARVIOINNISTA 14 EDUFINIIN 16 JA PIKASSOKSEEN Lopuksi 25

3 1 1. Johdanto Kädessänne on Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa toteutetun KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hankkeen loppuraportti. Raportin kirjoittamistyölle oman haasteensa toi se, että palasin äitiyslomalta tekemään projektityöntekijä Jonna Pauheen äitiysloman sijaisuutta. hankkeen toisena toimintavuotena. Onneksi hanke ja sen toimijat eivät olleet minulle täysin vieraita, työskentelin edeltävässä Kehittäjä-sosionomihankkeessa ennen äitiyslomaani ja olin mukana KEPEET -hankkeen valmisteluissa. KEPEET -hanke tuotti runsaasti materiaalia. Hankkeen aikana toteutettiin lasten- ja nuorten lähipalvelujen prosessikuvaukset, laajahko selvitystyö hankkeen tavoitteiden tarkentamiseksi sekä lapsiperheiden vanhempien ja yläkouluikäisten nuorten mielipiteiden kartoittamiseksi, osaamiskartoitukset seudun lasten ja nuorten palveluissa työskentelevälle henkilöstölle ja lisäksi hankkeen loppuarviointi raportteineen tilattiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ltä. Olen pyrkinyt kuvaamaan toteutettujen selvitysten ja kartoitusten tulokset lyhyesti, materiaali on kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä. Nämä materiaalit ovat hyödynnettävissä tulevassa kehittämistyössä. Mielestäni yksi hankkeen suurimmista saavutuksista on se, että Jonnan aloittama ja Kirsin Andrejeff-Keräsen jatkama asiakastyö on hankkeen päätymisen jälkeen siirtynyt Pälkäneen kunnan vakituiseksi toimintamuodoksi. Kirsi on alkaen toiminut perhetyönohjaajana Pälkäneen kunnassa. Pälkäne myy perhetyönohjaajan työpanosta myös Kuhmalahdelle. Kahden vuoden työskentely KEPEET -hankkeessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tässä muodossa ohi. Hanke loppuu, mutta kehittämistyö tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuu. Kaikille KEPEET -hankkeessa toimineille sydämellinen KIITOS työpanoksesta yhteisen hyvän eteen! Ulriika Kannas-Honkaniemi

4 2 2. Hankkeen taustaa KEHITTÄJÄ-SOSIONOMISTA KEPEET -HANKKEESEEN KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hanke oli jatkoa Kaakkois- Pirkanmaan seutukunnassa vuosina toteutetulle Kehittäjä-sosionomi - hankkeelle. Kehittäjä-sosionomi -hankeen toimialue oli laaja kattaen koko sosiaalipalvelujen kentän varhaiskasvatuksesta vanhusten palveluihin ja lastensuojelusta päihdetyöhön. Hankkeen aikana nousseet erityiset tarpeet lasten ja nuorten palvelujen kehittämisestä sekä työntekijöiden vahva sitoutuminen kehittämistyöhön synnyttivät ajatuksen jatkohankkeesta, joka myöhemmässä vaiheessa sai nimekseen KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ). KEPEET -hankkeen tavoitteeksi asetettiin Kehittäjä-sosionomi -hankkeessa aloitettu hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen. KEPEET -hankkeen toimintaympäristö laajennettiin käsittämään sosiaalipalveluiden lisäksi muut lasten ja nuorten palveluja tuottavat sektorit. Ajatuksena oli, että asiakkaille voitaisiin tarjota mahdollisimman kattavat palvelut. KEPEET hanke toteutettiin perusturvan, sivistystoimen ja vapaa-aikatoimen yhteistyönä. Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi KEPEET -hankkeelle kaksivuotisen rahoituksen ajalle Myöhemmin hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka. KEPEET -hanke oli Pälkäneen ja Kuhmalahden kuntien yhteinen hanke, jota hallinnoi Pälkäne. Seutukunnan asukasluku on reilut kahdeksantuhatta, josta Pälkäneellä vajaat seitsemäntuhatta ja Kuhmalahdella hieman yli tuhat asukasta. Seutukunta on pieni, mutta sen vahvuutena on pidetty toimivaa yhteistyötä kuntien kesken. Tosin viime aikoina toteutetut rakenneuudistukset ovat vieneet kuntia eri suuntiin. Käytännön yhteistyö kuitenkin jatkuu edelleen.

5 3 3. Hankkeen organisoituminen PROJEKTITYÖNTEKIJÖISTÄ KEPEET hankeen projektityöntekijänä aloitti kuntoutuksenohjaaja (amk) Jonna Pauhe, jonka työajasta puolet oli varattu asiakastyöhön ja puolet kehittämistyöhön ja hankkeen hallinnollisiin tehtäviin. Jonnan jäätyä äitiyslomalle kesäkuussa 2008, hankkeen asiakastyötä ryhtyi hoitamaan kokoaikaisesti yhteisöpedagogi (amk) Kirsi Andrejeff-Keränen ja hallinnollisia tehtäviä osaaikaisesti sosionomi (amk) Ulriika Kannas-Honkaniemi. OHJAUSRYHMÄÄN KEPEET hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin projektityöntekijöiden lisäksi molempien kuntien perusturvajohtajat, sosiaalitoimen, päivähoidon, koulutoimen ja vapaa-aikatoimen vastuuhenkilöt sekä edustajat perusterveydenhuollosta ja Pikassos Oy:stä. Ohjausryhmän tehtävänä oli antaa suuntaviivoja työryhmän työskentelyyn ja valvoa hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 16 kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt Päivi Seppi, (01/09) Paula Hietamäki, perusturvajohtaja, Kuhmalahden kunta Marja Mattila, koulutoimen sihteeri, Kuhmalahden kunta Soile Ketolainen,(10/07) Merja Salonen-Piira, vapaa-aikaohjaaja, Kuhmalahden kunta Eija Koivuniemi, perusturvajohtaja, Pälkäneen kunta Jarmo Tapola, sosiaalityön johtaja, Pälkäneen kunta Jukka Talka, sivistystoimen johtaja, Pälkäneen kunta Marja-Liisa Lehto, päivähoidonjohtaja, Pälkäneen kunta Petri Ketola, liikunta- ja vapaa-aikasihteeri, Pälkäneen kunta

6 4 Kirsi Urkko, terveydenhoitaja, Pälkäneen kunta Marianne Aalto-Siiro, suunnittelija, Pikassos Oy -sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa TYÖRYHMÄÄN Hankkeen työryhmään eli varsinaiseen projektiryhmään kuului hanketyöntekijöiden lisäksi edustajia perusterveydenhuollosta, päivähoidosta, koulutoimesta, sosiaalitoimesta ja vapaa-aikatoimesta. Omien alojensa asiantuntijoina työryhmän jäsenet olivat merkittävässä roolissa prosessien kuvaamisessa, palveluohjausmallin kehittämistyössä sekä ammatti- ja tehtävärakenteiden selkeyttämisessä. Työryhmä kokoontui hankeen aikana 17 kertaa. Työryhmän kokoonpano oli seuraavanlainen Pasi Launiainen, rehtori, Kuhmalahden kunta Sari Mantere, terveydenhoitaja Kuhmalahden kunta Marianna Mäkelä, (08/09)Tuula Salonen, vt. sosiaalityöntekijä, Kuhmalahden kunta Harri Hautakorpi, sosiaalityöntekijä, Pälkäneen kunta Kirsi Kemppainen, sosiaalityöntekijä, Pälkäneen kunta Eliisa Lahtinen, koulukuraattori, Pälkäneen kunta Riitta Munck-Lagus, päiväkodin johtaja, Pälkäneen kunta Jenni Vilkman, kuraattori, Pälkäneen kunta Malla Eisala, erityisluokanopettaja, Pälkäneen kunta Kirsi Andrejeff-Keränen, vt. erityisopettaja, Pälkäneen kunta ( alk. hankkeen perhetyönohjaaja) Helena Romu, terveydenhoitaja, Pälkäneen kunta

7 5 Kaija Turunen, nuoriso- ja kulttuurisihteeri, Pälkäneen kunta Arja Löytynoja, erityislastentarhanopettaja, Pälkäneen kunta Hanketyöryhmillä oli strategisten tavoitteiden lisäksi tavoitteena luoda käytännön työtä helpottavia työvälineitä ja työkäytäntöjä, jotka hankkeen jälkeen siirtyvät osaksi kuntien pysyviä käytäntöjä. JA YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN Hankkeen omien toimintojen ja toimijoiden lisäksi hankkeen onnistumiseen vaikutti muiden toimijoiden kanssa tehty yhteistyö. Yhteistyötä on hakkeen aikana tehty sekä paikallisten toimijoiden, kuten seurakunnan ja Mannerheimin Lastensuojelu Liiton kanssa kuin ulkopuolistenkin toimijoiden, kuten toisten hankkeiden ja Pikassos Oy:n, kanssa. Joukko KEPEET hankkeen työ- ja ohjausryhmän jäseniä kävi joulukuussa 2008 Heinolassa tutustumassa Elämänkaaritaloon sekä kuulemassa jo päättyneen Proomu perhekeskushankkeen tuloksia. Heinolan PROOMu hankkeen tavoitteet olivat samansuuntaisia KEPEET hankkeen tavoitteiden kanssa. Vierailu koettiin tärkeänä ja mielenkiintoisena. Hanketyöntekijä(t) osallistuivat KEPEET hankken aikana seuraaviin tilaisuuksiin/koulutuksiin: Arviointi kehittämistyön välineenä koulutus, , Tampere Pesäpuu ry:n järjestämä Toiminnalliset menetelmät koulutus , Tampere Perhekeskus palvelumallina seminaari, , Rovaniemi Ohjauksen yhteistyöpäivät , Tampere Seudullinen päihdehoitoketjun aluekoulutus , Kangasala Moniammatillinen yhteistyö koulujen päihdetyön tukena, Ehkäisevän työn seminaari , Tampere

8 6 Täällä lapsi ja nuori kuuleeko Suomi? , Jyväskylä Lastensuojelun ja perhetyön erikoistumisopinnot 2009, Tampere Lisäksi KEPEET -hankkeen edustajat osallistuivat hankeaikana kahdesti Länsi- Suomen lääninhallituksen järjestämiin hankkeiden kuulemistilaisuuksiin. 4. Hankkeen tavoitteet ja tulokset sekä käytännön toimet PROSESSINKUVAUKSISTA TAVOITE: Lasten ja nuorten lähipalvelujen prosessin kuvaaminen ja selkeyttäminen Työskentely prosessien kuvaamiseksi aloitettiin heti KEPEET -hankkeen käynnistyttyä maaliskuussa 2007 prosessikoulutuksella. Prosessien kuvaaminen -koulutus oli päivän mittainen ja sen tavoitteena oli antaa osallistujille perustiedot prosesseista sekä niiden kuvaamisesta strategiatyön pohjustukseksi sekä lasten ja nuorten lähipalvelujen kuvaamiseksi. Kouluttajana toimi HR -konsultti Jussi Kauppi Toinennäkymä Oy:stä. Koulutukseen osallistui KEPEET -hankkeen ohjaus- ja työryhmän jäsenten lisäksi muutamia luottamushenkilöitä, yhteensä osallistujia oli 22. Koulutuksesta saatu palaute oli positiivista. Koulutuspäivän jälkeen hankkeen ohjausryhmä asetti itselleen tehtäväksi lasten ja nuorten lähipalvelujen ydinprosessien kuvaamisen työryhmän työskentelyn pohjaksi. Ohjausryhmä aloitti prosessien kuvaamisen toukokuussa Ydinprosesseja muodostettiin kuusi: 1) perusterveydenhuolto 2) päivähoito 3) esiopetus 4) perusopetus 5) vapaa-aika

9 7 6) sosiaalityö Lisäksi ohjausryhmä määritteli näille ydinprosesseille alku- ja loppupisteet: ALKAA PÄÄTTYY 1) pos. raskaustesti PERUSTERVEYDENHUOLTO aikuinen (18v.), aikuisen palvelut 2) hakemus PÄIVÄHOITO esikouluun 3) hakemus ESIOPETUS kouluun 4) ilmoittautuminen PERUSOPETUS oppivelvollisuus päättyy 5) asiakkaan VAPAA-AIKA aikuinen (18v.), yhteydenotto aikuisen palvelut 6) yhteydenotto SOSIAALITYÖ aikuinen (18v.), aikuisen palvelut Tämän jälkeen ydinprosessien purkaminen pääprosesseiksi siirrettiin hanketyöryhmän tehtäväksi. Hanketyöryhmä aloitti työskentelyn ohjausryhmän tehtävänannon prosessien kuvaamiseksi toukokuussa Prosesseja päätettiin lähteä purkamaan ajallisessa järjestyksessä, jotta työskentelijöiden olisi helpompi päästä

10 8 käsitykseen muidenkin sektoreiden palveluista. Kuvauksia alettiin hahmotella ydinprosessi ja sen pääprosessi kerrallaan. Työryhmän jäsenten työskentely oli motivoitunutta ja pääprosesseja mietittiin varsinaisen työryhmän ulkopuolellakin. Työskentelyn tueksi hankittiin Microsoft Office Visio Standard 2007 ohjelmisto, joka on prosessikaavioiden laatimiseen tarkoitettu. Prosessityöskentely eteni siten, että työryhmä avasi ydinprosessien pääprosesseja ja projektityöntekijä Jonna Pauhe laati ohjelmiston avulla prosessikaavion työryhmän ohjeiden mukaisesti ja ohjausryhmä kommentoi aikaansaannoksia. Työskentelyn aikana pohdittiin pääprosessien lisäksi prosessien nivelvaiheita ja ongelmakohtia. Työskentelyn tuloksena joulukuussa 2008 kaikki kuusi ydinprosessia pääprosesseineen oli kuvattu. Kaaviokuvat ovat tämän raportin liitteenä ja ne on myös tarkoitus siirtää kuntien verkkosivuille asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden käyttöön. Tarkoituksena oli, että prosessikaavioita selkiyttämään ne olisi myös avattu kirjallisesti, mutta sitä ei tämän hankkeen aikana ehditty tekemään. HYVINVOINTISUUNNITELMISTA Edellä mainittu tavoite sisälsi ajatuksen lasten ja nuorten lähipalvelustrategian laatimisesta seutukunnalle. Tavoitetta asetettaessa ei vielä tiedetty vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain sisältämää velvoitetta lastensuojelusuunnitelman laatimisesta. Uuden lain 12 :n mukaan kunnan tai kuntien yhdessä on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Tämä suunnitelma tulee hyväksyä kunnanvaltuustossa ja se tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Hankkeen ohjausryhmässä päätettiin yhdistää 12 :n mukainen lastensuojelusuunnitelma ja lähipalvelustrategia yhdeksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Molemmille hankekunnille päätettiin laatia oma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.

11 9 Suunnitelmatyö aloitettiin sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä syksyllä Molempiin kuntiin koottiin eri lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimivien tahojen edustajista työryhmä, jonka tehtävänä oli tiedon tuottaminen sekä kehittämisehdotusten laatiminen suunnitelmaan. Molempien kuntien työryhmät kokoontuivat viisi kertaa ja lisäksi suunnitelmaa työstettiin pienemmissä ryhmissä. Projektityöntekijä Ulriika Kannas-Honkaniemi kokosi tuotetut tiedot hyvinvointisuunnitelmien pohjiksi. Suunnitelmien rakenteeseen otettiin mallia Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikössä laaditusta pohjasta. Kuhmalahden työryhmän puheenjohtajana toimi perusturvajohtaja Päivi Seppi sekä hänen sijaisensa Paula Hietamäki, sihteerinä toimi vt. sosiaalityöntekijä Tuula Salonen. Lisäksi ryhmään kuuluivat terveydenhoitaja Sari Mantere, rehtori Pasi Launiainen, opettaja Eija ansiomäki, psykologi Tony Lähde, diakoni Monika Viitala, Mannerheimin Lastensuojeluliiton edustaja Anita Koskinen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Sami Nygård, sivistyslautakunnan jäsen Tuula Järvenpää sekä KEPEET -hankkeen perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff- Keränen. Kuhmalahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma täydentyy kevään 2009 ja lähtee sen jälkeen päätäntäelimiin lausuntokierrokselle. Pälkäneen työryhmän puheenjohtajana toimi perusturvalautakunnan puheenjohtaja Rainer Zeitlin ja sihteerinä sosiaalityön päällikkö Jarmo Tapola. Lisäksi ryhmään kuuluivat terveydenhoitajat Kirsi Urkko, Helena Romu ja Tuula Pehkonen, sosiaalityöntekijä. Harri Hautakorpi, KEPEET -hankkeen perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen, rehtori Antti Anttila, opettaja Hanna Keino, päivähoidon johtaja Marja-Liisa Lehto, erityislastentarhanopettaja Arja Lyötynoja, seurakunnan nuorisotyönohjaaja Marianne Syrjälä, MLL:n edustaja Reija Siitonen ja sivistyslautakunnan jäsen Minna Virpinen. JA KOULUTUKSISTA Hankeen aikana järjestettiin prosessikoulutuksen lisäksi seuraavat koulutukset: Huolen varhainen havaitseminen ja puheeksiottaminen -koulutus

12 10 järjestettiin hankkeen aikana kolme kertaa. Ensimmäiseen kahden päivän kokonaisuus toteutettiin ja ja siihen osallistui yhteensä 36 työntekijää päivähoidosta, nuorisotoimesta ja sosiaalitoimesta. Toinen koulutuskokonaisuus, johon osallistui 41 henkeä, järjestettiin ja Toisen koulutuksen osallistujat olivat päivähoidon, kotipalvelun, perusterveydenhuollon ja vapaa-aikatoimen edustajia. Lisäksi järjestettiin yhden päivän koulutus koulutoimen veso -päivänä Koulutukseen osallistui 75:den koulutoimen työntekijän lisäksi yksi sosiaalityöntekijä. Koulutuspäivät pidettiin Pälkäneen Nuijantalolla sekä kunnantalolla ja kouluttajana toimi prosessikouluttaja Katri Rikala Kasvun Avain Oy:stä. Koulutus lastensuojelutarpeen selvittämisestä toteutettiin kahden ja puolen päivän mittaisena alkuvuodesta Kouluttajana toimi hankkeen työntekijä Ulriika Kannas-Honkaniemi ja osallistujia oli yhdeksän. Koulutuksen tavoitteena oli antaa perustiedot lastensuojelutarpeen selvittämisestä prosessina sekä työvälineitä käytännön selvitystyöhön. Lastensuojelulaki -koulutus järjestettiin Pälkäneellä Kouluttajana toimi lakimies Jarkko Helminen ja tilaisuuteen kutsuttiin laajasti alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa työskenteleviä. Koulutukseen osallistui 116 henkeä ja palautteen mukaan osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä iltapäivän antiin. Kouluttaja keskittyi alueen työntekijöiltä tulleen toiveen mukaan erityisesti salassapito-, tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuuteen. OSAAMISKARTOITUKSIIN TAVOITE: Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen sekä henkilöstön työolojen ja erikoistumismahdollisuuksien parantaminen Tiedettiin, että jos lasten ja nuorten palveluissa työskentelevän henkilöstön osaaminen voitaisiin hyödyntää, täytyy osaamisesta ensin tulla tietoiseksi.

13 11 Työskentely tavoitteen saavuttamiseksi aloitettiin valmistelemalla osaamiskartoitusta alueen lapsi- ja nuorisotyössä toimiville työntekijöille yhteistyössä Pirkanmaan aikuisopisto Pirkon kanssa. Osaamiskartoituksen ympärille koottiin ohjausryhmä, johon kuuluivat Päivi Seppi Kuhmalahdelta sekä Eija Koivuniemi, Jukka Talka, Petri Ketola, Jarmo Tapola ja Marja-Liisa Lehto Pälkäneeltä. Ohjausryhmä yhdessä Pirkon tiimin kanssa määritteli osaamiskartoituksen tavoitteeksi lapsi- ja nuorisopalveluja tarjoavien ammattiryhmien perhetyön ja ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön osaamisen sekä osaamisen kehittämistarpeiden määrittelyn. Valmistelutyö osaamiskartoitusten toteuttamiseksi aloitettiin kesäkuussa Osaamiskartoitukset toteutettiin syksyn 2008 aikana ja niihin osallistui yhteensä 183 päivähoidon, koulun, nuorisotoimen, seurakunnan, kotihoidon, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijää. Pirkanmaan aikuisopiston työntekijät ovat laatineen kartoitustyön tuloksista raportin, joka on kokonaisuudessaan tämän loppuraportin liitteenä Varhaiskasvatuksen osaamiskartoitukset koskivat päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien henkilökuntaa sekä kotona toimivia perhepäivähoitajia. Sivistystoimen osaamiskartoituksiin osallistuivat rehtorit, luokanopettaja ja aineenopettajat sekä koulunkäyntiavustajat. Myös vapaaaikaohjaajien (kunta ja seurakunta) osaamiskartoitukset toteutettiin sivistystoimen alla. Perusturvan osaamiskartoituksiin osallistui sosiaalitoimen, kotihoidon perhetyön ja neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon henkilöstöä. Kartoitukset toteutettiin erilaisia menetelmiä käyttäen, kullekin työntekijäryhmälle pyrittiin löytämään heille sopiva osaamisen kartoitusmenetelmä. Osaamiskartoitusten arviointiraportin loppuyhteenvedossa painotetaan sitä, että tässä hakkeessa osaamistarpeiden määrittely ja osaamisen arviointi on tehty työntekijän itsearviointina. Tulos ei siten välttämättä ole sama kuin esimiehen tai hankkeeseen osallistuneen opettajan näkemys. Osaamisen arviointi pelkästään itsearviointina on raportin mukaan riittämätöntä. Tuloksia voidaan käyttää

14 12 välineenä esimerkiksi kehityskeskusteluja käytäessä. Tähän osaamiskartoitukseen osallistuneet työntekijätkin ilmaisivat odotuksensa ja kiinnostuksensa jatkaa asian käsittelyä kehityskeskusteluissa. Osaamiskartoitusten yksi tulos oli perhetyön ja lastensuojelun osaamisen tarpeista keskusteleminen myös niiden ammattiryhmien kanssa, joiden työssä perhetyön osuutta ei ole aiemmin määritelty. Työntekijät nostivat osaamiskartoituksissa spontaanisti esille kysymyksen eri hallintokuntien henkilöstön välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta. työntekijöiden vastausten mukaan yhteistyö ja tiedonkulku näyttäytyvät epätasalaatuisena ja sattumanvaraisena. Raportin mukaan samoissa asiakasprosesseissa mukana olleet saattoivat antaa yhteistyön toimivuudesta hyvin erilaisen kuvan. Aineistoon sisältyi kuvauksia myös erittäin hyvin toimivasta yhteistyöstä. Raportti kertoo, että yhteistyön systemaattisuus, selkeät toimintatavat ja foorumi yhteistyön tekemiselle puuttuvat. Osaamiskartoitusten tuloksista kertovassa loppuraportissa osaamiskartoitusten toteuttajat toteavat, että perhetyön ja lastensuojelun osaamisen kehittämisessä kannattaa käyttää monipuolisia menetelmiä. Heidän mukaansa tämänkaltaiseen työhön liittyviä asioita on vaikea omaksua pelkästään luentomaisessa opetuksessa. Sen sijaan kehittäminen edellyttää mahdollisuuksia kokeilla uusia menetelmiä työssä, reflektoida omaa toimintaa ja saada vertaisarviointia omasta toiminnasta. Ohjattu työnkierto, mentorointi, työnohjaus ja koulutukset, joissa on usean eri ammattiryhmän edustajia yhdessä tuottavat omassa työssä sovellettavaa osaamista. JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖHÖN TAVOITE: Rakennetaan malli palveluohjaukselle lasten- ja nuorten palveluissa Tarve palveluohjaukselle lasten- ja nuorten palveluissa nousi esiin aiemmin toteutetun Kehittäjä-sosionomi -hankkeen aikana toteutetussa käytännön

15 13 asiakastyössä. Tarpeen selkiyttämiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi myös KEPEET -hankkeen projektityöntekijän työajasta puolet varattiin käytännön asiakastyöhön. Johtoajatuksena oli, että asiakastyöstä saatavaa kokemusta voidaan hyödyntää palveluohjausmallin kehittämistyössä. Hankkeen ensimmäisen työntekijän Jonna Pauheen työajasta puolet oli varattu asiakastyöhön. Jonnan jäätyä kesäkuussa 2008 äitiyslomalle, hankkeeseen palkattiin kokoaikainen perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen, joka jatkaa Pälkäneen kunnan vakituisessa virassa hankkeen päättymisen jälkeen. Asiakkaita tavattiin hankeen aikana (kotikäynnit, muut asiakastapaamiset) 207 kertaa. Erilaisia ryhmätoimintoja järjestettiin 60 kertaa ja verkostopalavereja pidettiin 81. Asiakkaina oli 31 eri perhettä, joista 19:ssä kouluikäisiä lapsia, seitsemässä vain pikkulapsia ja viidessä sekä kouluikäisiä että pikkulapsia. Lisäksi kaksi perhettä, joilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta tai tarvetta sille, on saanut tilapäistä apua. Pikkulapsiperheille tarjottu apu on useimmiten ollut vanhemmuuden tukemista keskusteluin sekä käytännön toimin, kuten opastamalla lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa (esim. päivärutiini) sekä ruoanlaitossa ja siivouksessa. Kouluikäisten perheissä hanketyöntekijä on auttanut lapsia läksyjenteossa ja tukenut muissakin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa sekä tukenut vanhempia kasvatukseen liittyvissä asioissa. Kouluikäisten perheissä on käytetty myös erilaisia toiminnallisia välineitä työskentelyn tukena. Ryhmätoiminnalla tarkoitetaan tässä alakouluilla järjestettyä poika- ja tyttötoimintaa, joissa hanketyöntekijä on toiminut ohjaajana, sekä lastenleirejä ja seurakunnan perhekerhoa. Hanketyöntekijä on käynyt neljä kertaa perhekerhossa kertomassa lastensuojelusta ja lastensuojelun perhetyöstä ja toiminut ohjaajana lasten leireillä. Palveluohjausmallin työstäminen aloitettiin hankkeen työryhmässä syksyllä Teoreettinen malli syntyi juuri ennen hankkeen päättymistä tammikuussa

16 ja työskentelyä mallin kehittämiseksi on hankkeen päättymisen jälkeen jatkanut siihen tarkoitukseen koottu moniammatillinen ryhmä. 5. Arviointi ITSEARVIOINNISTA KEPEET -hankkeen etenemistä on arvioitu sekä hakkeen ohjaus- että työryhmässä reflektiivisenä itsearviointina koko hankkeen ajan. Lisäksi hankkeen ensimmäisen työskentelyvuoden (2007) lopussa toteutettiin väliarviointi, jossa kysyttiin ohjaus- ja työryhmän jäsenten mielipidettä tavoitteiden saavuttamisessa tavoitekohtaisesti. Seuraavassa on lyhyt koonti saaduista vastauksista. 1. PROSESSIEN KUVAAMINEN JA SELKEYTTÄMINEN Vastaajien mukaan prosessien kuvaus oli tuolloin lähtenyt mukavasti käyntiin ja työskentely oli hyvässä vauhdissa. Prosessien kuvaamisen koettiin etenevän suunnitellusti ja työryhmän työskentelyn koettiin olevan hedelmällistä. Ohjausryhmän työskentelyn koettiin olevan hidasta työryhmän työskentelyyn verrattuna. Vastausten mukaan nykypalvelut oli pystytty vapaa-ajan kuvausta lukuun ottamatta pystytty kuvaamaan suhteellisen selkeästi. Saatujen vastausten perusteella ongelmakohtiin tulisi vielä syventyä sekä prosesseja vielä selkeyttää. Lisäksi toivottiin asiakasnäkökulman huomioimista sekä nivel- ja yhtymäkohtiin paneutumista. Prosessien selkiytymistä myös kyseenalaistettiin; miten prosessit ovat kuvausten avulla selkiytyneet? 2. PALVELUOHJAUSMALLI Pohjatyön palveluohjausmallin kehittämiseksi koettiin olevan tuolloin käynnistelyvaiheessa ja vastausten perusteella kehittämistyöhön tulisi paneutua prosessikuvausten jälkeen. Prosessin kuvausten koettiin olevan hyvä pohja

17 15 realistisen ja käytännöllisen mallin luomiselle. Palveluohjausmallin kehittämistä pidettiin yhtenä hankkeen tärkeimmistä tavoitteista. 3. AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEEN SELKEYTTÄMINEN Väliarviointia toteutettaessa (joulukuussa 2007) ei vastaajien mukaan työtä ammatti- ja tehtävärakenteen selkiyttämiseksi ollut vielä aloitettu, mutta sen koettiin osin tulleen esille prosessikuvausten yhteydessä. Vastaajien mukaan ammatti- ja tehtävärakenteen selkiyttämiseksi tulisi kirjata toimenkuvat ja niiden perusteella yhdessä arvioida, missä kohdin tarvitaan vahvistuksia ja lisäresursseja. 4. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN JNE. Osa vastaajista koki, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole tehty vielä mitään. Toisten mukaan pohjatyö oli käynnissä; koulutusta oli jo saatu ja sitä pidettiin tärkeänä. Joku vastaajista oli sitä mieltä, että henkilöstön osaamista oli hyödynnetty hankkeen ohjaus- ja työryhmissä. Vastaajien mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi taloudellisten resurssien suunnittelua ja jakoa tuleville vuosille. Kaikkea ei voida saavuttaa heti, mutta asioiden priorisointi koettiin tärkeäksi. Lisäksi tuolloin suunnitteilla ollutta osaamiskartoitusta pidettiin hyvä lähtökohtana kehittämistyölle. Osa vastaajista piti tätä tavoitetta erittäin tärkeänä ja odotti tulevana hankevuonna panostuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 5. ONKO TARVETTA MUUTTAA ASETETTUJA TAVOITTEITA KEPEET -hankkeelle asetettuja tavoitteita suurin osa vastaajista piti realistisina ja hyvinä, joskin niiden joiltakin osin toivottiin tarkentuvan. Joidenkin vastaajien mukaan tavoitteiden konkreettisuutta tulisi lisätä. 6. ONKO NOUSSUT ASIOITA, JOTKA VOITAISIIN NOSTAA TAVOITTEIKSI

18 16 Osa vastaajista oli kokenut, että tavoiteasettelua voidaan tarkentaa hankkeen edetessä, jotkut olivat esittäneet konkreettisia esimerkkejä mahdollisista uusista tavoitteista ja toisten mielestä jo asetetuissa tavoitteissakin oli riittävästi työsarkaa. Toiset vastaajista olivat nostaneet esiin kysymyksen siitä, miten hyvät työkäytännöt saadaan kirjoitettua auki ja levitettyä kentälle. Yhteistyön merkitystä korostettiin tässäkin. 7. MITEN OLET OMALTA OSALTASI VAIKUTTANUT HANKKEEN ETENEMISEEN Suurin osa vastaajista koki vaikuttaneensa hankkeen etenemiseen osallistumalla ryhmän (työ-/ohjausryhmä) työskentelyyn sekä hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Moni oli myös kokenut oman mielipiteensä ilmaisemisen sekä asiantuntijuutensa hyödyntämisen vaikuttaneen hakkeen etenemiseen. 8. MITÄ OLET SAANUT ITSELLESI/TYÖLLESI Yhteistyön lisääntymisen sekä asioiden yhdessä pohtimisen oli koettu olevan avartavaa sekä työtapoja selkiyttävää. Myös tietoisuuden muiden toimijoiden tekemästä työstä oli koettu syventyneen. Osa vastaajista oli kokenut hankkeessa järjestetyn koulutuksen olleen hyödyllistä ja antoisaa. Prosessien parissa työskentely oli koettu mielenkiintoiseksi ja prosessien kuvaamisen ajateltiin tehneen työtä näkyvämmäksi sekä selkiyttäneen kokonaiskuvaa palvelurakenteesta. Osa vastaajista ajatteli tuolloin hankkeen suurimman annin olevan vielä edessäpäin. 9. MUUTA KOMMENTOITAVAA vastaajat käyttivät kommentointi mahdollisuutta ilmaisemmalla tyytyväisyyttään hankkeen etenemiseen, kiittämällä projektityöntekijää, esittämällä kritiikkiä Pälkäne-keskeisyydestä ja tiedottamisesta sekä esittämällä toiveen keskustelujen herättämisestä työpaikoilla. EDUFINIIN

19 17 KEPEET -hankkeen tavoitteiden tarkentamiseksi ja strategiatyön pohjustukseksi hankittiin Edufin Oy:ltä laajahko selvitystyö. Selvitystyö toteutettiin tekemällä verkkokysely hankkeen ohjausryhmälle, ryhmähaastattelu eri toimisektoreilta kootuille työntekijöille, haastattelemalla molempien hankekuntien perusturvan johtavia viranhaltijoita sekä perusturvan ja sivistystoimen johtavia luottamusmiehiä puhelimitse. Lisäksi alueen lapsiperheiden sekä yläkouluikäisten lasten tyytyväisyyttä palveluihin kartoitettiin verkkokyselyn avulla. Haastattelut sekä verkkokyselyt toteutettiin loppuvuodesta 2007 ja alkuvuodesta Selvitystyön tuloksista Edufin Oy:n konsultti Kari Koskinen laati raportin, joka on tämän raportin liitteenä. Selvitystyö sisältää lyhyen pohdintaosuuden lisäksi paljon käsittelemätöntä materiaalia. Kari Koskinen esitteli selvitystyön tuloksia Pälkäneen Nuijantalolla kesäkuussa 2008 järjestetyssä tilaisuudessa. Tuloksia oli sadastakuudestakymmenestä kutsutusta saapunut kuulemaan kolmekymmentä. Toteutettuun verkkokyselyyn saatiin 183 vastausta vanhemmilta ja 213 vastausta yläkouluikäisiltä. Koululaiset vastasivat kyselyyn oppitunnilla, minkä vuoksi vastausprosentti on varsin korkea. Lapsiperheiden vanhemmille ilmoitettiin kyselystä kirjeitse ja lisäksi paikallislehdessä oli ilmoitus, jossa kerrottiin mahdollisuudesta vastata kyselyyn. Vastanneiden kesken arvottiin kaksi urheiluliikkeen lahjakorttia. KEPEET -hankkeen tavoitteiden tarkentamiseksi hankkeen ohjausryhmälle marraskuussa 2007 tehdyn kyselyn vastaukset tuovat raportin mukaan esiin tarpeen keskustella enemmän ja laajemmin lapsi- ja perhepalveluista sekä ehkäisevästä työtä. Sekä verkkokyselyyn vastanneet että puhelimitse haastatellut näkivät läheisyyden, pienuuden ja maaseutumaisuuden sekä myönteisen tahtotilan asioiden edistämiseksi seudun vahvuudeksi. Heikkouksista yhteensovittaminen ja koordinaatioin puute puhuttivat verkkokyselyn vastaajia. Kehittämistyön painopisteen vastaajat näkivät raportin mukaan yhteistyön, sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemisen.

20 18 Puhelimitse haastatellut kuusi henkilöä, jotka edustivat kuntien johtavia viranhaltijoita sekä perusturvan ja sivistystoimen johtavia luottamusmiehiä. Raportin mukaan vastaukset olivat yleisesti ottaen samansuuntaisia kuin verkkokyselyssä, mutta joistakin yksityiskohdista päästiin puhelimitse keskustelemaan syvällisemmin. Kaikki haastateltavat kat (soi) osivat toivottavaksi sen, että perhepalvelut muodostaisivat kokonaisuuden ja hallintokuntien välissä olevat seinät olisivat entistä ohuempia. Vastaajat ennustivat erityispalvelujen tarpeen ja lastensuojeluun liittyvien ongelmien lisääntyvän. Huolta aiheutti vanhemmuuden kateissa oleminen, erityistä tukea tarvitsevien lasten lisääntyminen, työelämän, kiireen ja vanhemmuuden yhteensovittamisesta, tiedonkulusta eri hallintokuntien välillä sekä yläkoulujen ongelmista. Esille nostettiin myös lapsiperheiden kotipalvelun puute sekä arkielämän hektisyys ja tehokkuusajattelu. Pälkäneen ja Kuhmalahden kuntien välisen yhteistyön esteeksi vastaajat kokivat osaltaan etäisyydet. Useimmissa käydyissä puhelinkeskusteluissa kävi ilmi uskonpuute siihen, että kunnat voisivat tehdä erittäin syvällistä yhteistyötä perhepalvelujen kohdalla. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että kuntien PARAS -suunta näyttää olevan eri. Yhteistyön lisäämistä kuitenkin kannatettiin ja toivottiin saatavan aikaiseksi yhteisiä resursseja. Puhelinhaastatteluun osallistuneet totesivat seudun houkuttelevan turvallisuuden, puhtaan ilman ja ympäristön, pienien piirien, sosiaalisen elämän ja päivähoidon pienten ryhmäkokojen ansiosta lapsiperheitä. Konsultti Kari Koskinen näkee KEPEET -hankkeen varsin tyypillisenä perhepalvelujen kehittämishankkeena. Hänen mukaansa hankkeelle asetetut tavoitteet resursseihin nähden on korkealla ja niitä on liikaa. Hänen mukaansa ongelmana on ulkopuolisin silmin katsottuna se, että Kuhmalahdella ja Pälkäneellä näyttää olevan sangen ohuet yhteistyösuhteet ja toisessa toteutetussa ryhmähaastattelussa oli vaikeuksia löytää hyviä syitä yhteistyön syventämiselle. Koskinen myös ennustaa, että henkilöstön koulutus ja motivointi tulee olemaan hankkeen haasteena loppumetreillä. Koskinen toteaa, että KEPEET -hankkeen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi on oletettavaa, että kehittämistyötä jatketaan myös KEPEET -hankkeen päätyttyä.

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hanke Loppuarviointi

KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hanke Loppuarviointi KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hanke Loppuarviointi Eija Antikainen-Juntunen Pikassos Oy 2009 2 Sisältö 1 JOHDANTO 5 2 KEPEET-HANKE 6 3 ARVIOINNIN TOTEUTUS 8 3.1 Tavoitteet 8 3.2 Aineiston

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Aila Puustinen,, Suomen Kuntaliitto Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä Sievin pilotti Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillä Kehittämisprossessin käynnistäminen Kallion varhaiskasvatus on mukana Lapsen hyvä arki-hankkeessa Sievissä päivähoitopalvelut järjestää ppk

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi?

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi? Hankkeen arviointitilaisuuksien toteutus hankitaan ostopalveluna hankkeen tarkennetun toimintasuunnitelman mukaisesti osaamiskeskuksilta (Pikassos, Verso, SoNet Botnia) joista Pikassos kantaa hankkeen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori Viranomaisyhteistyön edistäminen perhe- ja lastensurmien ehkäisemisessä Aluehallintovirasto 28.5.2013

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen Monitoimitalojen toiminnan suunnittelu ja toteutus käyttäjien arvioimana [toteutus Asuinalue lapsiperheiden kokemana hanke] KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015 Juha Kokkonen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Seinäjoen koulutoimen kysely syksy 2007 Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Koko kysely (3 kpl) Normaali koulukohtainen tulos karkealla tasolla: henkilöstö on tyytyväisintä ja vanhemmat

Lisätiedot