Loppuraportti KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) hanke Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) hanke 1.1.2007 31.3.2009 Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta"

Transkriptio

1 Loppuraportti KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) hanke Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Hankkeen taustaa 2 KEHITTÄJÄ-SOSIONOMISTA KEPEET HANKKEESEEN 2 3. Hankkeen organisoituminen 3 PROJEKTITYÖNTEKIJÖISTÄ 3 OHJAUSRYHMÄÄN 3 TYÖRYHMÄÄN 4 JA YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN 5 4. Hankkeen tavoitteet ja tulokset sekä käytännön toimet 6 PROSESSINKUVAUKSISTA 6 HYVINVOINTISUUNNITELMISTA 8 JA KOULUTUKSISTA 9 OSAAMISKARTOITUKSIIN 10 JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖHÖN Arviointi 14 ITSEARVIOINNISTA 14 EDUFINIIN 16 JA PIKASSOKSEEN Lopuksi 25

3 1 1. Johdanto Kädessänne on Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa toteutetun KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hankkeen loppuraportti. Raportin kirjoittamistyölle oman haasteensa toi se, että palasin äitiyslomalta tekemään projektityöntekijä Jonna Pauheen äitiysloman sijaisuutta. hankkeen toisena toimintavuotena. Onneksi hanke ja sen toimijat eivät olleet minulle täysin vieraita, työskentelin edeltävässä Kehittäjä-sosionomihankkeessa ennen äitiyslomaani ja olin mukana KEPEET -hankkeen valmisteluissa. KEPEET -hanke tuotti runsaasti materiaalia. Hankkeen aikana toteutettiin lasten- ja nuorten lähipalvelujen prosessikuvaukset, laajahko selvitystyö hankkeen tavoitteiden tarkentamiseksi sekä lapsiperheiden vanhempien ja yläkouluikäisten nuorten mielipiteiden kartoittamiseksi, osaamiskartoitukset seudun lasten ja nuorten palveluissa työskentelevälle henkilöstölle ja lisäksi hankkeen loppuarviointi raportteineen tilattiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ltä. Olen pyrkinyt kuvaamaan toteutettujen selvitysten ja kartoitusten tulokset lyhyesti, materiaali on kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä. Nämä materiaalit ovat hyödynnettävissä tulevassa kehittämistyössä. Mielestäni yksi hankkeen suurimmista saavutuksista on se, että Jonnan aloittama ja Kirsin Andrejeff-Keräsen jatkama asiakastyö on hankkeen päätymisen jälkeen siirtynyt Pälkäneen kunnan vakituiseksi toimintamuodoksi. Kirsi on alkaen toiminut perhetyönohjaajana Pälkäneen kunnassa. Pälkäne myy perhetyönohjaajan työpanosta myös Kuhmalahdelle. Kahden vuoden työskentely KEPEET -hankkeessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tässä muodossa ohi. Hanke loppuu, mutta kehittämistyö tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuu. Kaikille KEPEET -hankkeessa toimineille sydämellinen KIITOS työpanoksesta yhteisen hyvän eteen! Ulriika Kannas-Honkaniemi

4 2 2. Hankkeen taustaa KEHITTÄJÄ-SOSIONOMISTA KEPEET -HANKKEESEEN KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hanke oli jatkoa Kaakkois- Pirkanmaan seutukunnassa vuosina toteutetulle Kehittäjä-sosionomi - hankkeelle. Kehittäjä-sosionomi -hankeen toimialue oli laaja kattaen koko sosiaalipalvelujen kentän varhaiskasvatuksesta vanhusten palveluihin ja lastensuojelusta päihdetyöhön. Hankkeen aikana nousseet erityiset tarpeet lasten ja nuorten palvelujen kehittämisestä sekä työntekijöiden vahva sitoutuminen kehittämistyöhön synnyttivät ajatuksen jatkohankkeesta, joka myöhemmässä vaiheessa sai nimekseen KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ). KEPEET -hankkeen tavoitteeksi asetettiin Kehittäjä-sosionomi -hankkeessa aloitettu hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen. KEPEET -hankkeen toimintaympäristö laajennettiin käsittämään sosiaalipalveluiden lisäksi muut lasten ja nuorten palveluja tuottavat sektorit. Ajatuksena oli, että asiakkaille voitaisiin tarjota mahdollisimman kattavat palvelut. KEPEET hanke toteutettiin perusturvan, sivistystoimen ja vapaa-aikatoimen yhteistyönä. Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi KEPEET -hankkeelle kaksivuotisen rahoituksen ajalle Myöhemmin hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka. KEPEET -hanke oli Pälkäneen ja Kuhmalahden kuntien yhteinen hanke, jota hallinnoi Pälkäne. Seutukunnan asukasluku on reilut kahdeksantuhatta, josta Pälkäneellä vajaat seitsemäntuhatta ja Kuhmalahdella hieman yli tuhat asukasta. Seutukunta on pieni, mutta sen vahvuutena on pidetty toimivaa yhteistyötä kuntien kesken. Tosin viime aikoina toteutetut rakenneuudistukset ovat vieneet kuntia eri suuntiin. Käytännön yhteistyö kuitenkin jatkuu edelleen.

5 3 3. Hankkeen organisoituminen PROJEKTITYÖNTEKIJÖISTÄ KEPEET hankeen projektityöntekijänä aloitti kuntoutuksenohjaaja (amk) Jonna Pauhe, jonka työajasta puolet oli varattu asiakastyöhön ja puolet kehittämistyöhön ja hankkeen hallinnollisiin tehtäviin. Jonnan jäätyä äitiyslomalle kesäkuussa 2008, hankkeen asiakastyötä ryhtyi hoitamaan kokoaikaisesti yhteisöpedagogi (amk) Kirsi Andrejeff-Keränen ja hallinnollisia tehtäviä osaaikaisesti sosionomi (amk) Ulriika Kannas-Honkaniemi. OHJAUSRYHMÄÄN KEPEET hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin projektityöntekijöiden lisäksi molempien kuntien perusturvajohtajat, sosiaalitoimen, päivähoidon, koulutoimen ja vapaa-aikatoimen vastuuhenkilöt sekä edustajat perusterveydenhuollosta ja Pikassos Oy:stä. Ohjausryhmän tehtävänä oli antaa suuntaviivoja työryhmän työskentelyyn ja valvoa hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 16 kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt Päivi Seppi, (01/09) Paula Hietamäki, perusturvajohtaja, Kuhmalahden kunta Marja Mattila, koulutoimen sihteeri, Kuhmalahden kunta Soile Ketolainen,(10/07) Merja Salonen-Piira, vapaa-aikaohjaaja, Kuhmalahden kunta Eija Koivuniemi, perusturvajohtaja, Pälkäneen kunta Jarmo Tapola, sosiaalityön johtaja, Pälkäneen kunta Jukka Talka, sivistystoimen johtaja, Pälkäneen kunta Marja-Liisa Lehto, päivähoidonjohtaja, Pälkäneen kunta Petri Ketola, liikunta- ja vapaa-aikasihteeri, Pälkäneen kunta

6 4 Kirsi Urkko, terveydenhoitaja, Pälkäneen kunta Marianne Aalto-Siiro, suunnittelija, Pikassos Oy -sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa TYÖRYHMÄÄN Hankkeen työryhmään eli varsinaiseen projektiryhmään kuului hanketyöntekijöiden lisäksi edustajia perusterveydenhuollosta, päivähoidosta, koulutoimesta, sosiaalitoimesta ja vapaa-aikatoimesta. Omien alojensa asiantuntijoina työryhmän jäsenet olivat merkittävässä roolissa prosessien kuvaamisessa, palveluohjausmallin kehittämistyössä sekä ammatti- ja tehtävärakenteiden selkeyttämisessä. Työryhmä kokoontui hankeen aikana 17 kertaa. Työryhmän kokoonpano oli seuraavanlainen Pasi Launiainen, rehtori, Kuhmalahden kunta Sari Mantere, terveydenhoitaja Kuhmalahden kunta Marianna Mäkelä, (08/09)Tuula Salonen, vt. sosiaalityöntekijä, Kuhmalahden kunta Harri Hautakorpi, sosiaalityöntekijä, Pälkäneen kunta Kirsi Kemppainen, sosiaalityöntekijä, Pälkäneen kunta Eliisa Lahtinen, koulukuraattori, Pälkäneen kunta Riitta Munck-Lagus, päiväkodin johtaja, Pälkäneen kunta Jenni Vilkman, kuraattori, Pälkäneen kunta Malla Eisala, erityisluokanopettaja, Pälkäneen kunta Kirsi Andrejeff-Keränen, vt. erityisopettaja, Pälkäneen kunta ( alk. hankkeen perhetyönohjaaja) Helena Romu, terveydenhoitaja, Pälkäneen kunta

7 5 Kaija Turunen, nuoriso- ja kulttuurisihteeri, Pälkäneen kunta Arja Löytynoja, erityislastentarhanopettaja, Pälkäneen kunta Hanketyöryhmillä oli strategisten tavoitteiden lisäksi tavoitteena luoda käytännön työtä helpottavia työvälineitä ja työkäytäntöjä, jotka hankkeen jälkeen siirtyvät osaksi kuntien pysyviä käytäntöjä. JA YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN Hankkeen omien toimintojen ja toimijoiden lisäksi hankkeen onnistumiseen vaikutti muiden toimijoiden kanssa tehty yhteistyö. Yhteistyötä on hakkeen aikana tehty sekä paikallisten toimijoiden, kuten seurakunnan ja Mannerheimin Lastensuojelu Liiton kanssa kuin ulkopuolistenkin toimijoiden, kuten toisten hankkeiden ja Pikassos Oy:n, kanssa. Joukko KEPEET hankkeen työ- ja ohjausryhmän jäseniä kävi joulukuussa 2008 Heinolassa tutustumassa Elämänkaaritaloon sekä kuulemassa jo päättyneen Proomu perhekeskushankkeen tuloksia. Heinolan PROOMu hankkeen tavoitteet olivat samansuuntaisia KEPEET hankkeen tavoitteiden kanssa. Vierailu koettiin tärkeänä ja mielenkiintoisena. Hanketyöntekijä(t) osallistuivat KEPEET hankken aikana seuraaviin tilaisuuksiin/koulutuksiin: Arviointi kehittämistyön välineenä koulutus, , Tampere Pesäpuu ry:n järjestämä Toiminnalliset menetelmät koulutus , Tampere Perhekeskus palvelumallina seminaari, , Rovaniemi Ohjauksen yhteistyöpäivät , Tampere Seudullinen päihdehoitoketjun aluekoulutus , Kangasala Moniammatillinen yhteistyö koulujen päihdetyön tukena, Ehkäisevän työn seminaari , Tampere

8 6 Täällä lapsi ja nuori kuuleeko Suomi? , Jyväskylä Lastensuojelun ja perhetyön erikoistumisopinnot 2009, Tampere Lisäksi KEPEET -hankkeen edustajat osallistuivat hankeaikana kahdesti Länsi- Suomen lääninhallituksen järjestämiin hankkeiden kuulemistilaisuuksiin. 4. Hankkeen tavoitteet ja tulokset sekä käytännön toimet PROSESSINKUVAUKSISTA TAVOITE: Lasten ja nuorten lähipalvelujen prosessin kuvaaminen ja selkeyttäminen Työskentely prosessien kuvaamiseksi aloitettiin heti KEPEET -hankkeen käynnistyttyä maaliskuussa 2007 prosessikoulutuksella. Prosessien kuvaaminen -koulutus oli päivän mittainen ja sen tavoitteena oli antaa osallistujille perustiedot prosesseista sekä niiden kuvaamisesta strategiatyön pohjustukseksi sekä lasten ja nuorten lähipalvelujen kuvaamiseksi. Kouluttajana toimi HR -konsultti Jussi Kauppi Toinennäkymä Oy:stä. Koulutukseen osallistui KEPEET -hankkeen ohjaus- ja työryhmän jäsenten lisäksi muutamia luottamushenkilöitä, yhteensä osallistujia oli 22. Koulutuksesta saatu palaute oli positiivista. Koulutuspäivän jälkeen hankkeen ohjausryhmä asetti itselleen tehtäväksi lasten ja nuorten lähipalvelujen ydinprosessien kuvaamisen työryhmän työskentelyn pohjaksi. Ohjausryhmä aloitti prosessien kuvaamisen toukokuussa Ydinprosesseja muodostettiin kuusi: 1) perusterveydenhuolto 2) päivähoito 3) esiopetus 4) perusopetus 5) vapaa-aika

9 7 6) sosiaalityö Lisäksi ohjausryhmä määritteli näille ydinprosesseille alku- ja loppupisteet: ALKAA PÄÄTTYY 1) pos. raskaustesti PERUSTERVEYDENHUOLTO aikuinen (18v.), aikuisen palvelut 2) hakemus PÄIVÄHOITO esikouluun 3) hakemus ESIOPETUS kouluun 4) ilmoittautuminen PERUSOPETUS oppivelvollisuus päättyy 5) asiakkaan VAPAA-AIKA aikuinen (18v.), yhteydenotto aikuisen palvelut 6) yhteydenotto SOSIAALITYÖ aikuinen (18v.), aikuisen palvelut Tämän jälkeen ydinprosessien purkaminen pääprosesseiksi siirrettiin hanketyöryhmän tehtäväksi. Hanketyöryhmä aloitti työskentelyn ohjausryhmän tehtävänannon prosessien kuvaamiseksi toukokuussa Prosesseja päätettiin lähteä purkamaan ajallisessa järjestyksessä, jotta työskentelijöiden olisi helpompi päästä

10 8 käsitykseen muidenkin sektoreiden palveluista. Kuvauksia alettiin hahmotella ydinprosessi ja sen pääprosessi kerrallaan. Työryhmän jäsenten työskentely oli motivoitunutta ja pääprosesseja mietittiin varsinaisen työryhmän ulkopuolellakin. Työskentelyn tueksi hankittiin Microsoft Office Visio Standard 2007 ohjelmisto, joka on prosessikaavioiden laatimiseen tarkoitettu. Prosessityöskentely eteni siten, että työryhmä avasi ydinprosessien pääprosesseja ja projektityöntekijä Jonna Pauhe laati ohjelmiston avulla prosessikaavion työryhmän ohjeiden mukaisesti ja ohjausryhmä kommentoi aikaansaannoksia. Työskentelyn aikana pohdittiin pääprosessien lisäksi prosessien nivelvaiheita ja ongelmakohtia. Työskentelyn tuloksena joulukuussa 2008 kaikki kuusi ydinprosessia pääprosesseineen oli kuvattu. Kaaviokuvat ovat tämän raportin liitteenä ja ne on myös tarkoitus siirtää kuntien verkkosivuille asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden käyttöön. Tarkoituksena oli, että prosessikaavioita selkiyttämään ne olisi myös avattu kirjallisesti, mutta sitä ei tämän hankkeen aikana ehditty tekemään. HYVINVOINTISUUNNITELMISTA Edellä mainittu tavoite sisälsi ajatuksen lasten ja nuorten lähipalvelustrategian laatimisesta seutukunnalle. Tavoitetta asetettaessa ei vielä tiedetty vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain sisältämää velvoitetta lastensuojelusuunnitelman laatimisesta. Uuden lain 12 :n mukaan kunnan tai kuntien yhdessä on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Tämä suunnitelma tulee hyväksyä kunnanvaltuustossa ja se tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Hankkeen ohjausryhmässä päätettiin yhdistää 12 :n mukainen lastensuojelusuunnitelma ja lähipalvelustrategia yhdeksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Molemmille hankekunnille päätettiin laatia oma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.

11 9 Suunnitelmatyö aloitettiin sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä syksyllä Molempiin kuntiin koottiin eri lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimivien tahojen edustajista työryhmä, jonka tehtävänä oli tiedon tuottaminen sekä kehittämisehdotusten laatiminen suunnitelmaan. Molempien kuntien työryhmät kokoontuivat viisi kertaa ja lisäksi suunnitelmaa työstettiin pienemmissä ryhmissä. Projektityöntekijä Ulriika Kannas-Honkaniemi kokosi tuotetut tiedot hyvinvointisuunnitelmien pohjiksi. Suunnitelmien rakenteeseen otettiin mallia Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikössä laaditusta pohjasta. Kuhmalahden työryhmän puheenjohtajana toimi perusturvajohtaja Päivi Seppi sekä hänen sijaisensa Paula Hietamäki, sihteerinä toimi vt. sosiaalityöntekijä Tuula Salonen. Lisäksi ryhmään kuuluivat terveydenhoitaja Sari Mantere, rehtori Pasi Launiainen, opettaja Eija ansiomäki, psykologi Tony Lähde, diakoni Monika Viitala, Mannerheimin Lastensuojeluliiton edustaja Anita Koskinen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Sami Nygård, sivistyslautakunnan jäsen Tuula Järvenpää sekä KEPEET -hankkeen perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff- Keränen. Kuhmalahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma täydentyy kevään 2009 ja lähtee sen jälkeen päätäntäelimiin lausuntokierrokselle. Pälkäneen työryhmän puheenjohtajana toimi perusturvalautakunnan puheenjohtaja Rainer Zeitlin ja sihteerinä sosiaalityön päällikkö Jarmo Tapola. Lisäksi ryhmään kuuluivat terveydenhoitajat Kirsi Urkko, Helena Romu ja Tuula Pehkonen, sosiaalityöntekijä. Harri Hautakorpi, KEPEET -hankkeen perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen, rehtori Antti Anttila, opettaja Hanna Keino, päivähoidon johtaja Marja-Liisa Lehto, erityislastentarhanopettaja Arja Lyötynoja, seurakunnan nuorisotyönohjaaja Marianne Syrjälä, MLL:n edustaja Reija Siitonen ja sivistyslautakunnan jäsen Minna Virpinen. JA KOULUTUKSISTA Hankeen aikana järjestettiin prosessikoulutuksen lisäksi seuraavat koulutukset: Huolen varhainen havaitseminen ja puheeksiottaminen -koulutus

12 10 järjestettiin hankkeen aikana kolme kertaa. Ensimmäiseen kahden päivän kokonaisuus toteutettiin ja ja siihen osallistui yhteensä 36 työntekijää päivähoidosta, nuorisotoimesta ja sosiaalitoimesta. Toinen koulutuskokonaisuus, johon osallistui 41 henkeä, järjestettiin ja Toisen koulutuksen osallistujat olivat päivähoidon, kotipalvelun, perusterveydenhuollon ja vapaa-aikatoimen edustajia. Lisäksi järjestettiin yhden päivän koulutus koulutoimen veso -päivänä Koulutukseen osallistui 75:den koulutoimen työntekijän lisäksi yksi sosiaalityöntekijä. Koulutuspäivät pidettiin Pälkäneen Nuijantalolla sekä kunnantalolla ja kouluttajana toimi prosessikouluttaja Katri Rikala Kasvun Avain Oy:stä. Koulutus lastensuojelutarpeen selvittämisestä toteutettiin kahden ja puolen päivän mittaisena alkuvuodesta Kouluttajana toimi hankkeen työntekijä Ulriika Kannas-Honkaniemi ja osallistujia oli yhdeksän. Koulutuksen tavoitteena oli antaa perustiedot lastensuojelutarpeen selvittämisestä prosessina sekä työvälineitä käytännön selvitystyöhön. Lastensuojelulaki -koulutus järjestettiin Pälkäneellä Kouluttajana toimi lakimies Jarkko Helminen ja tilaisuuteen kutsuttiin laajasti alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa työskenteleviä. Koulutukseen osallistui 116 henkeä ja palautteen mukaan osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä iltapäivän antiin. Kouluttaja keskittyi alueen työntekijöiltä tulleen toiveen mukaan erityisesti salassapito-, tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuuteen. OSAAMISKARTOITUKSIIN TAVOITE: Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen sekä henkilöstön työolojen ja erikoistumismahdollisuuksien parantaminen Tiedettiin, että jos lasten ja nuorten palveluissa työskentelevän henkilöstön osaaminen voitaisiin hyödyntää, täytyy osaamisesta ensin tulla tietoiseksi.

13 11 Työskentely tavoitteen saavuttamiseksi aloitettiin valmistelemalla osaamiskartoitusta alueen lapsi- ja nuorisotyössä toimiville työntekijöille yhteistyössä Pirkanmaan aikuisopisto Pirkon kanssa. Osaamiskartoituksen ympärille koottiin ohjausryhmä, johon kuuluivat Päivi Seppi Kuhmalahdelta sekä Eija Koivuniemi, Jukka Talka, Petri Ketola, Jarmo Tapola ja Marja-Liisa Lehto Pälkäneeltä. Ohjausryhmä yhdessä Pirkon tiimin kanssa määritteli osaamiskartoituksen tavoitteeksi lapsi- ja nuorisopalveluja tarjoavien ammattiryhmien perhetyön ja ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön osaamisen sekä osaamisen kehittämistarpeiden määrittelyn. Valmistelutyö osaamiskartoitusten toteuttamiseksi aloitettiin kesäkuussa Osaamiskartoitukset toteutettiin syksyn 2008 aikana ja niihin osallistui yhteensä 183 päivähoidon, koulun, nuorisotoimen, seurakunnan, kotihoidon, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijää. Pirkanmaan aikuisopiston työntekijät ovat laatineen kartoitustyön tuloksista raportin, joka on kokonaisuudessaan tämän loppuraportin liitteenä Varhaiskasvatuksen osaamiskartoitukset koskivat päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien henkilökuntaa sekä kotona toimivia perhepäivähoitajia. Sivistystoimen osaamiskartoituksiin osallistuivat rehtorit, luokanopettaja ja aineenopettajat sekä koulunkäyntiavustajat. Myös vapaaaikaohjaajien (kunta ja seurakunta) osaamiskartoitukset toteutettiin sivistystoimen alla. Perusturvan osaamiskartoituksiin osallistui sosiaalitoimen, kotihoidon perhetyön ja neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon henkilöstöä. Kartoitukset toteutettiin erilaisia menetelmiä käyttäen, kullekin työntekijäryhmälle pyrittiin löytämään heille sopiva osaamisen kartoitusmenetelmä. Osaamiskartoitusten arviointiraportin loppuyhteenvedossa painotetaan sitä, että tässä hakkeessa osaamistarpeiden määrittely ja osaamisen arviointi on tehty työntekijän itsearviointina. Tulos ei siten välttämättä ole sama kuin esimiehen tai hankkeeseen osallistuneen opettajan näkemys. Osaamisen arviointi pelkästään itsearviointina on raportin mukaan riittämätöntä. Tuloksia voidaan käyttää

14 12 välineenä esimerkiksi kehityskeskusteluja käytäessä. Tähän osaamiskartoitukseen osallistuneet työntekijätkin ilmaisivat odotuksensa ja kiinnostuksensa jatkaa asian käsittelyä kehityskeskusteluissa. Osaamiskartoitusten yksi tulos oli perhetyön ja lastensuojelun osaamisen tarpeista keskusteleminen myös niiden ammattiryhmien kanssa, joiden työssä perhetyön osuutta ei ole aiemmin määritelty. Työntekijät nostivat osaamiskartoituksissa spontaanisti esille kysymyksen eri hallintokuntien henkilöstön välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta. työntekijöiden vastausten mukaan yhteistyö ja tiedonkulku näyttäytyvät epätasalaatuisena ja sattumanvaraisena. Raportin mukaan samoissa asiakasprosesseissa mukana olleet saattoivat antaa yhteistyön toimivuudesta hyvin erilaisen kuvan. Aineistoon sisältyi kuvauksia myös erittäin hyvin toimivasta yhteistyöstä. Raportti kertoo, että yhteistyön systemaattisuus, selkeät toimintatavat ja foorumi yhteistyön tekemiselle puuttuvat. Osaamiskartoitusten tuloksista kertovassa loppuraportissa osaamiskartoitusten toteuttajat toteavat, että perhetyön ja lastensuojelun osaamisen kehittämisessä kannattaa käyttää monipuolisia menetelmiä. Heidän mukaansa tämänkaltaiseen työhön liittyviä asioita on vaikea omaksua pelkästään luentomaisessa opetuksessa. Sen sijaan kehittäminen edellyttää mahdollisuuksia kokeilla uusia menetelmiä työssä, reflektoida omaa toimintaa ja saada vertaisarviointia omasta toiminnasta. Ohjattu työnkierto, mentorointi, työnohjaus ja koulutukset, joissa on usean eri ammattiryhmän edustajia yhdessä tuottavat omassa työssä sovellettavaa osaamista. JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖHÖN TAVOITE: Rakennetaan malli palveluohjaukselle lasten- ja nuorten palveluissa Tarve palveluohjaukselle lasten- ja nuorten palveluissa nousi esiin aiemmin toteutetun Kehittäjä-sosionomi -hankkeen aikana toteutetussa käytännön

15 13 asiakastyössä. Tarpeen selkiyttämiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi myös KEPEET -hankkeen projektityöntekijän työajasta puolet varattiin käytännön asiakastyöhön. Johtoajatuksena oli, että asiakastyöstä saatavaa kokemusta voidaan hyödyntää palveluohjausmallin kehittämistyössä. Hankkeen ensimmäisen työntekijän Jonna Pauheen työajasta puolet oli varattu asiakastyöhön. Jonnan jäätyä kesäkuussa 2008 äitiyslomalle, hankkeeseen palkattiin kokoaikainen perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen, joka jatkaa Pälkäneen kunnan vakituisessa virassa hankkeen päättymisen jälkeen. Asiakkaita tavattiin hankeen aikana (kotikäynnit, muut asiakastapaamiset) 207 kertaa. Erilaisia ryhmätoimintoja järjestettiin 60 kertaa ja verkostopalavereja pidettiin 81. Asiakkaina oli 31 eri perhettä, joista 19:ssä kouluikäisiä lapsia, seitsemässä vain pikkulapsia ja viidessä sekä kouluikäisiä että pikkulapsia. Lisäksi kaksi perhettä, joilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta tai tarvetta sille, on saanut tilapäistä apua. Pikkulapsiperheille tarjottu apu on useimmiten ollut vanhemmuuden tukemista keskusteluin sekä käytännön toimin, kuten opastamalla lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa (esim. päivärutiini) sekä ruoanlaitossa ja siivouksessa. Kouluikäisten perheissä hanketyöntekijä on auttanut lapsia läksyjenteossa ja tukenut muissakin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa sekä tukenut vanhempia kasvatukseen liittyvissä asioissa. Kouluikäisten perheissä on käytetty myös erilaisia toiminnallisia välineitä työskentelyn tukena. Ryhmätoiminnalla tarkoitetaan tässä alakouluilla järjestettyä poika- ja tyttötoimintaa, joissa hanketyöntekijä on toiminut ohjaajana, sekä lastenleirejä ja seurakunnan perhekerhoa. Hanketyöntekijä on käynyt neljä kertaa perhekerhossa kertomassa lastensuojelusta ja lastensuojelun perhetyöstä ja toiminut ohjaajana lasten leireillä. Palveluohjausmallin työstäminen aloitettiin hankkeen työryhmässä syksyllä Teoreettinen malli syntyi juuri ennen hankkeen päättymistä tammikuussa

16 ja työskentelyä mallin kehittämiseksi on hankkeen päättymisen jälkeen jatkanut siihen tarkoitukseen koottu moniammatillinen ryhmä. 5. Arviointi ITSEARVIOINNISTA KEPEET -hankkeen etenemistä on arvioitu sekä hakkeen ohjaus- että työryhmässä reflektiivisenä itsearviointina koko hankkeen ajan. Lisäksi hankkeen ensimmäisen työskentelyvuoden (2007) lopussa toteutettiin väliarviointi, jossa kysyttiin ohjaus- ja työryhmän jäsenten mielipidettä tavoitteiden saavuttamisessa tavoitekohtaisesti. Seuraavassa on lyhyt koonti saaduista vastauksista. 1. PROSESSIEN KUVAAMINEN JA SELKEYTTÄMINEN Vastaajien mukaan prosessien kuvaus oli tuolloin lähtenyt mukavasti käyntiin ja työskentely oli hyvässä vauhdissa. Prosessien kuvaamisen koettiin etenevän suunnitellusti ja työryhmän työskentelyn koettiin olevan hedelmällistä. Ohjausryhmän työskentelyn koettiin olevan hidasta työryhmän työskentelyyn verrattuna. Vastausten mukaan nykypalvelut oli pystytty vapaa-ajan kuvausta lukuun ottamatta pystytty kuvaamaan suhteellisen selkeästi. Saatujen vastausten perusteella ongelmakohtiin tulisi vielä syventyä sekä prosesseja vielä selkeyttää. Lisäksi toivottiin asiakasnäkökulman huomioimista sekä nivel- ja yhtymäkohtiin paneutumista. Prosessien selkiytymistä myös kyseenalaistettiin; miten prosessit ovat kuvausten avulla selkiytyneet? 2. PALVELUOHJAUSMALLI Pohjatyön palveluohjausmallin kehittämiseksi koettiin olevan tuolloin käynnistelyvaiheessa ja vastausten perusteella kehittämistyöhön tulisi paneutua prosessikuvausten jälkeen. Prosessin kuvausten koettiin olevan hyvä pohja

17 15 realistisen ja käytännöllisen mallin luomiselle. Palveluohjausmallin kehittämistä pidettiin yhtenä hankkeen tärkeimmistä tavoitteista. 3. AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEEN SELKEYTTÄMINEN Väliarviointia toteutettaessa (joulukuussa 2007) ei vastaajien mukaan työtä ammatti- ja tehtävärakenteen selkiyttämiseksi ollut vielä aloitettu, mutta sen koettiin osin tulleen esille prosessikuvausten yhteydessä. Vastaajien mukaan ammatti- ja tehtävärakenteen selkiyttämiseksi tulisi kirjata toimenkuvat ja niiden perusteella yhdessä arvioida, missä kohdin tarvitaan vahvistuksia ja lisäresursseja. 4. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN JNE. Osa vastaajista koki, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole tehty vielä mitään. Toisten mukaan pohjatyö oli käynnissä; koulutusta oli jo saatu ja sitä pidettiin tärkeänä. Joku vastaajista oli sitä mieltä, että henkilöstön osaamista oli hyödynnetty hankkeen ohjaus- ja työryhmissä. Vastaajien mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi taloudellisten resurssien suunnittelua ja jakoa tuleville vuosille. Kaikkea ei voida saavuttaa heti, mutta asioiden priorisointi koettiin tärkeäksi. Lisäksi tuolloin suunnitteilla ollutta osaamiskartoitusta pidettiin hyvä lähtökohtana kehittämistyölle. Osa vastaajista piti tätä tavoitetta erittäin tärkeänä ja odotti tulevana hankevuonna panostuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 5. ONKO TARVETTA MUUTTAA ASETETTUJA TAVOITTEITA KEPEET -hankkeelle asetettuja tavoitteita suurin osa vastaajista piti realistisina ja hyvinä, joskin niiden joiltakin osin toivottiin tarkentuvan. Joidenkin vastaajien mukaan tavoitteiden konkreettisuutta tulisi lisätä. 6. ONKO NOUSSUT ASIOITA, JOTKA VOITAISIIN NOSTAA TAVOITTEIKSI

18 16 Osa vastaajista oli kokenut, että tavoiteasettelua voidaan tarkentaa hankkeen edetessä, jotkut olivat esittäneet konkreettisia esimerkkejä mahdollisista uusista tavoitteista ja toisten mielestä jo asetetuissa tavoitteissakin oli riittävästi työsarkaa. Toiset vastaajista olivat nostaneet esiin kysymyksen siitä, miten hyvät työkäytännöt saadaan kirjoitettua auki ja levitettyä kentälle. Yhteistyön merkitystä korostettiin tässäkin. 7. MITEN OLET OMALTA OSALTASI VAIKUTTANUT HANKKEEN ETENEMISEEN Suurin osa vastaajista koki vaikuttaneensa hankkeen etenemiseen osallistumalla ryhmän (työ-/ohjausryhmä) työskentelyyn sekä hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Moni oli myös kokenut oman mielipiteensä ilmaisemisen sekä asiantuntijuutensa hyödyntämisen vaikuttaneen hakkeen etenemiseen. 8. MITÄ OLET SAANUT ITSELLESI/TYÖLLESI Yhteistyön lisääntymisen sekä asioiden yhdessä pohtimisen oli koettu olevan avartavaa sekä työtapoja selkiyttävää. Myös tietoisuuden muiden toimijoiden tekemästä työstä oli koettu syventyneen. Osa vastaajista oli kokenut hankkeessa järjestetyn koulutuksen olleen hyödyllistä ja antoisaa. Prosessien parissa työskentely oli koettu mielenkiintoiseksi ja prosessien kuvaamisen ajateltiin tehneen työtä näkyvämmäksi sekä selkiyttäneen kokonaiskuvaa palvelurakenteesta. Osa vastaajista ajatteli tuolloin hankkeen suurimman annin olevan vielä edessäpäin. 9. MUUTA KOMMENTOITAVAA vastaajat käyttivät kommentointi mahdollisuutta ilmaisemmalla tyytyväisyyttään hankkeen etenemiseen, kiittämällä projektityöntekijää, esittämällä kritiikkiä Pälkäne-keskeisyydestä ja tiedottamisesta sekä esittämällä toiveen keskustelujen herättämisestä työpaikoilla. EDUFINIIN

19 17 KEPEET -hankkeen tavoitteiden tarkentamiseksi ja strategiatyön pohjustukseksi hankittiin Edufin Oy:ltä laajahko selvitystyö. Selvitystyö toteutettiin tekemällä verkkokysely hankkeen ohjausryhmälle, ryhmähaastattelu eri toimisektoreilta kootuille työntekijöille, haastattelemalla molempien hankekuntien perusturvan johtavia viranhaltijoita sekä perusturvan ja sivistystoimen johtavia luottamusmiehiä puhelimitse. Lisäksi alueen lapsiperheiden sekä yläkouluikäisten lasten tyytyväisyyttä palveluihin kartoitettiin verkkokyselyn avulla. Haastattelut sekä verkkokyselyt toteutettiin loppuvuodesta 2007 ja alkuvuodesta Selvitystyön tuloksista Edufin Oy:n konsultti Kari Koskinen laati raportin, joka on tämän raportin liitteenä. Selvitystyö sisältää lyhyen pohdintaosuuden lisäksi paljon käsittelemätöntä materiaalia. Kari Koskinen esitteli selvitystyön tuloksia Pälkäneen Nuijantalolla kesäkuussa 2008 järjestetyssä tilaisuudessa. Tuloksia oli sadastakuudestakymmenestä kutsutusta saapunut kuulemaan kolmekymmentä. Toteutettuun verkkokyselyyn saatiin 183 vastausta vanhemmilta ja 213 vastausta yläkouluikäisiltä. Koululaiset vastasivat kyselyyn oppitunnilla, minkä vuoksi vastausprosentti on varsin korkea. Lapsiperheiden vanhemmille ilmoitettiin kyselystä kirjeitse ja lisäksi paikallislehdessä oli ilmoitus, jossa kerrottiin mahdollisuudesta vastata kyselyyn. Vastanneiden kesken arvottiin kaksi urheiluliikkeen lahjakorttia. KEPEET -hankkeen tavoitteiden tarkentamiseksi hankkeen ohjausryhmälle marraskuussa 2007 tehdyn kyselyn vastaukset tuovat raportin mukaan esiin tarpeen keskustella enemmän ja laajemmin lapsi- ja perhepalveluista sekä ehkäisevästä työtä. Sekä verkkokyselyyn vastanneet että puhelimitse haastatellut näkivät läheisyyden, pienuuden ja maaseutumaisuuden sekä myönteisen tahtotilan asioiden edistämiseksi seudun vahvuudeksi. Heikkouksista yhteensovittaminen ja koordinaatioin puute puhuttivat verkkokyselyn vastaajia. Kehittämistyön painopisteen vastaajat näkivät raportin mukaan yhteistyön, sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemisen.

20 18 Puhelimitse haastatellut kuusi henkilöä, jotka edustivat kuntien johtavia viranhaltijoita sekä perusturvan ja sivistystoimen johtavia luottamusmiehiä. Raportin mukaan vastaukset olivat yleisesti ottaen samansuuntaisia kuin verkkokyselyssä, mutta joistakin yksityiskohdista päästiin puhelimitse keskustelemaan syvällisemmin. Kaikki haastateltavat kat (soi) osivat toivottavaksi sen, että perhepalvelut muodostaisivat kokonaisuuden ja hallintokuntien välissä olevat seinät olisivat entistä ohuempia. Vastaajat ennustivat erityispalvelujen tarpeen ja lastensuojeluun liittyvien ongelmien lisääntyvän. Huolta aiheutti vanhemmuuden kateissa oleminen, erityistä tukea tarvitsevien lasten lisääntyminen, työelämän, kiireen ja vanhemmuuden yhteensovittamisesta, tiedonkulusta eri hallintokuntien välillä sekä yläkoulujen ongelmista. Esille nostettiin myös lapsiperheiden kotipalvelun puute sekä arkielämän hektisyys ja tehokkuusajattelu. Pälkäneen ja Kuhmalahden kuntien välisen yhteistyön esteeksi vastaajat kokivat osaltaan etäisyydet. Useimmissa käydyissä puhelinkeskusteluissa kävi ilmi uskonpuute siihen, että kunnat voisivat tehdä erittäin syvällistä yhteistyötä perhepalvelujen kohdalla. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että kuntien PARAS -suunta näyttää olevan eri. Yhteistyön lisäämistä kuitenkin kannatettiin ja toivottiin saatavan aikaiseksi yhteisiä resursseja. Puhelinhaastatteluun osallistuneet totesivat seudun houkuttelevan turvallisuuden, puhtaan ilman ja ympäristön, pienien piirien, sosiaalisen elämän ja päivähoidon pienten ryhmäkokojen ansiosta lapsiperheitä. Konsultti Kari Koskinen näkee KEPEET -hankkeen varsin tyypillisenä perhepalvelujen kehittämishankkeena. Hänen mukaansa hankkeelle asetetut tavoitteet resursseihin nähden on korkealla ja niitä on liikaa. Hänen mukaansa ongelmana on ulkopuolisin silmin katsottuna se, että Kuhmalahdella ja Pälkäneellä näyttää olevan sangen ohuet yhteistyösuhteet ja toisessa toteutetussa ryhmähaastattelussa oli vaikeuksia löytää hyviä syitä yhteistyön syventämiselle. Koskinen myös ennustaa, että henkilöstön koulutus ja motivointi tulee olemaan hankkeen haasteena loppumetreillä. Koskinen toteaa, että KEPEET -hankkeen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi on oletettavaa, että kehittämistyötä jatketaan myös KEPEET -hankkeen päätyttyä.

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hanke Loppuarviointi

KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hanke Loppuarviointi KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hanke Loppuarviointi Eija Antikainen-Juntunen Pikassos Oy 2009 2 Sisältö 1 JOHDANTO 5 2 KEPEET-HANKE 6 3 ARVIOINNIN TOTEUTUS 8 3.1 Tavoitteet 8 3.2 Aineiston

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA Sosiaaliohjausta on monenlaista Annika Parviainen Anna Peltokorpi Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sofianlehdonkatu 5 Sosionomi, SS08K1 Lastensuojelu-

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 5/2008. Sivistyslautakunta 11.08.2008

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 5/2008. Sivistyslautakunta 11.08.2008 ASIALISTA 5/2008 Sivistyslautakunta 11.08.2008 **************************************************************************************** Kokousaika Ma 11.08.2008 klo 16:30 Kokouspaikka Paloaseman johtokeskus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 15.4.2009 klo 9.00 11.05 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010 1 Kehrän teematyöpajat Maalis 2010 Touko- Kesä 2010 Loka 2010 Marras- Joulu 2010 Helmi 2011 Touko 2011 LS Päivät Syksy

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Ilomantsin kunnan lapsiasiaintyöryhmän perustaminen vuosille 2013-2016

Ilomantsin kunnan lapsiasiaintyöryhmän perustaminen vuosille 2013-2016 Kunnanhallitus 113 15.04.2013 Perusturvalautakunta 58 16.05.2013 Kunnanhallitus 170 19.08.2013 Kunnanhallitus 34 02.02.2015 Ilomantsin kunnan lapsiasiaintyöryhmän perustaminen vuosille 2013-2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot