Loppuraportti KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) hanke Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta

Transkriptio

1 Loppuraportti KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) hanke Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Hankkeen taustaa 2 KEHITTÄJÄ-SOSIONOMISTA KEPEET HANKKEESEEN 2 3. Hankkeen organisoituminen 3 PROJEKTITYÖNTEKIJÖISTÄ 3 OHJAUSRYHMÄÄN 3 TYÖRYHMÄÄN 4 JA YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN 5 4. Hankkeen tavoitteet ja tulokset sekä käytännön toimet 6 PROSESSINKUVAUKSISTA 6 HYVINVOINTISUUNNITELMISTA 8 JA KOULUTUKSISTA 9 OSAAMISKARTOITUKSIIN 10 JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖHÖN Arviointi 14 ITSEARVIOINNISTA 14 EDUFINIIN 16 JA PIKASSOKSEEN Lopuksi 25

3 1 1. Johdanto Kädessänne on Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa toteutetun KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hankkeen loppuraportti. Raportin kirjoittamistyölle oman haasteensa toi se, että palasin äitiyslomalta tekemään projektityöntekijä Jonna Pauheen äitiysloman sijaisuutta. hankkeen toisena toimintavuotena. Onneksi hanke ja sen toimijat eivät olleet minulle täysin vieraita, työskentelin edeltävässä Kehittäjä-sosionomihankkeessa ennen äitiyslomaani ja olin mukana KEPEET -hankkeen valmisteluissa. KEPEET -hanke tuotti runsaasti materiaalia. Hankkeen aikana toteutettiin lasten- ja nuorten lähipalvelujen prosessikuvaukset, laajahko selvitystyö hankkeen tavoitteiden tarkentamiseksi sekä lapsiperheiden vanhempien ja yläkouluikäisten nuorten mielipiteiden kartoittamiseksi, osaamiskartoitukset seudun lasten ja nuorten palveluissa työskentelevälle henkilöstölle ja lisäksi hankkeen loppuarviointi raportteineen tilattiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ltä. Olen pyrkinyt kuvaamaan toteutettujen selvitysten ja kartoitusten tulokset lyhyesti, materiaali on kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä. Nämä materiaalit ovat hyödynnettävissä tulevassa kehittämistyössä. Mielestäni yksi hankkeen suurimmista saavutuksista on se, että Jonnan aloittama ja Kirsin Andrejeff-Keräsen jatkama asiakastyö on hankkeen päätymisen jälkeen siirtynyt Pälkäneen kunnan vakituiseksi toimintamuodoksi. Kirsi on alkaen toiminut perhetyönohjaajana Pälkäneen kunnassa. Pälkäne myy perhetyönohjaajan työpanosta myös Kuhmalahdelle. Kahden vuoden työskentely KEPEET -hankkeessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tässä muodossa ohi. Hanke loppuu, mutta kehittämistyö tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuu. Kaikille KEPEET -hankkeessa toimineille sydämellinen KIITOS työpanoksesta yhteisen hyvän eteen! Ulriika Kannas-Honkaniemi

4 2 2. Hankkeen taustaa KEHITTÄJÄ-SOSIONOMISTA KEPEET -HANKKEESEEN KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ) -hanke oli jatkoa Kaakkois- Pirkanmaan seutukunnassa vuosina toteutetulle Kehittäjä-sosionomi - hankkeelle. Kehittäjä-sosionomi -hankeen toimialue oli laaja kattaen koko sosiaalipalvelujen kentän varhaiskasvatuksesta vanhusten palveluihin ja lastensuojelusta päihdetyöhön. Hankkeen aikana nousseet erityiset tarpeet lasten ja nuorten palvelujen kehittämisestä sekä työntekijöiden vahva sitoutuminen kehittämistyöhön synnyttivät ajatuksen jatkohankkeesta, joka myöhemmässä vaiheessa sai nimekseen KEPEET (kehittyvät perhepalvelut, ehkäisevä työ). KEPEET -hankkeen tavoitteeksi asetettiin Kehittäjä-sosionomi -hankkeessa aloitettu hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen. KEPEET -hankkeen toimintaympäristö laajennettiin käsittämään sosiaalipalveluiden lisäksi muut lasten ja nuorten palveluja tuottavat sektorit. Ajatuksena oli, että asiakkaille voitaisiin tarjota mahdollisimman kattavat palvelut. KEPEET hanke toteutettiin perusturvan, sivistystoimen ja vapaa-aikatoimen yhteistyönä. Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi KEPEET -hankkeelle kaksivuotisen rahoituksen ajalle Myöhemmin hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka. KEPEET -hanke oli Pälkäneen ja Kuhmalahden kuntien yhteinen hanke, jota hallinnoi Pälkäne. Seutukunnan asukasluku on reilut kahdeksantuhatta, josta Pälkäneellä vajaat seitsemäntuhatta ja Kuhmalahdella hieman yli tuhat asukasta. Seutukunta on pieni, mutta sen vahvuutena on pidetty toimivaa yhteistyötä kuntien kesken. Tosin viime aikoina toteutetut rakenneuudistukset ovat vieneet kuntia eri suuntiin. Käytännön yhteistyö kuitenkin jatkuu edelleen.

5 3 3. Hankkeen organisoituminen PROJEKTITYÖNTEKIJÖISTÄ KEPEET hankeen projektityöntekijänä aloitti kuntoutuksenohjaaja (amk) Jonna Pauhe, jonka työajasta puolet oli varattu asiakastyöhön ja puolet kehittämistyöhön ja hankkeen hallinnollisiin tehtäviin. Jonnan jäätyä äitiyslomalle kesäkuussa 2008, hankkeen asiakastyötä ryhtyi hoitamaan kokoaikaisesti yhteisöpedagogi (amk) Kirsi Andrejeff-Keränen ja hallinnollisia tehtäviä osaaikaisesti sosionomi (amk) Ulriika Kannas-Honkaniemi. OHJAUSRYHMÄÄN KEPEET hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin projektityöntekijöiden lisäksi molempien kuntien perusturvajohtajat, sosiaalitoimen, päivähoidon, koulutoimen ja vapaa-aikatoimen vastuuhenkilöt sekä edustajat perusterveydenhuollosta ja Pikassos Oy:stä. Ohjausryhmän tehtävänä oli antaa suuntaviivoja työryhmän työskentelyyn ja valvoa hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 16 kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt Päivi Seppi, (01/09) Paula Hietamäki, perusturvajohtaja, Kuhmalahden kunta Marja Mattila, koulutoimen sihteeri, Kuhmalahden kunta Soile Ketolainen,(10/07) Merja Salonen-Piira, vapaa-aikaohjaaja, Kuhmalahden kunta Eija Koivuniemi, perusturvajohtaja, Pälkäneen kunta Jarmo Tapola, sosiaalityön johtaja, Pälkäneen kunta Jukka Talka, sivistystoimen johtaja, Pälkäneen kunta Marja-Liisa Lehto, päivähoidonjohtaja, Pälkäneen kunta Petri Ketola, liikunta- ja vapaa-aikasihteeri, Pälkäneen kunta

6 4 Kirsi Urkko, terveydenhoitaja, Pälkäneen kunta Marianne Aalto-Siiro, suunnittelija, Pikassos Oy -sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa TYÖRYHMÄÄN Hankkeen työryhmään eli varsinaiseen projektiryhmään kuului hanketyöntekijöiden lisäksi edustajia perusterveydenhuollosta, päivähoidosta, koulutoimesta, sosiaalitoimesta ja vapaa-aikatoimesta. Omien alojensa asiantuntijoina työryhmän jäsenet olivat merkittävässä roolissa prosessien kuvaamisessa, palveluohjausmallin kehittämistyössä sekä ammatti- ja tehtävärakenteiden selkeyttämisessä. Työryhmä kokoontui hankeen aikana 17 kertaa. Työryhmän kokoonpano oli seuraavanlainen Pasi Launiainen, rehtori, Kuhmalahden kunta Sari Mantere, terveydenhoitaja Kuhmalahden kunta Marianna Mäkelä, (08/09)Tuula Salonen, vt. sosiaalityöntekijä, Kuhmalahden kunta Harri Hautakorpi, sosiaalityöntekijä, Pälkäneen kunta Kirsi Kemppainen, sosiaalityöntekijä, Pälkäneen kunta Eliisa Lahtinen, koulukuraattori, Pälkäneen kunta Riitta Munck-Lagus, päiväkodin johtaja, Pälkäneen kunta Jenni Vilkman, kuraattori, Pälkäneen kunta Malla Eisala, erityisluokanopettaja, Pälkäneen kunta Kirsi Andrejeff-Keränen, vt. erityisopettaja, Pälkäneen kunta ( alk. hankkeen perhetyönohjaaja) Helena Romu, terveydenhoitaja, Pälkäneen kunta

7 5 Kaija Turunen, nuoriso- ja kulttuurisihteeri, Pälkäneen kunta Arja Löytynoja, erityislastentarhanopettaja, Pälkäneen kunta Hanketyöryhmillä oli strategisten tavoitteiden lisäksi tavoitteena luoda käytännön työtä helpottavia työvälineitä ja työkäytäntöjä, jotka hankkeen jälkeen siirtyvät osaksi kuntien pysyviä käytäntöjä. JA YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN Hankkeen omien toimintojen ja toimijoiden lisäksi hankkeen onnistumiseen vaikutti muiden toimijoiden kanssa tehty yhteistyö. Yhteistyötä on hakkeen aikana tehty sekä paikallisten toimijoiden, kuten seurakunnan ja Mannerheimin Lastensuojelu Liiton kanssa kuin ulkopuolistenkin toimijoiden, kuten toisten hankkeiden ja Pikassos Oy:n, kanssa. Joukko KEPEET hankkeen työ- ja ohjausryhmän jäseniä kävi joulukuussa 2008 Heinolassa tutustumassa Elämänkaaritaloon sekä kuulemassa jo päättyneen Proomu perhekeskushankkeen tuloksia. Heinolan PROOMu hankkeen tavoitteet olivat samansuuntaisia KEPEET hankkeen tavoitteiden kanssa. Vierailu koettiin tärkeänä ja mielenkiintoisena. Hanketyöntekijä(t) osallistuivat KEPEET hankken aikana seuraaviin tilaisuuksiin/koulutuksiin: Arviointi kehittämistyön välineenä koulutus, , Tampere Pesäpuu ry:n järjestämä Toiminnalliset menetelmät koulutus , Tampere Perhekeskus palvelumallina seminaari, , Rovaniemi Ohjauksen yhteistyöpäivät , Tampere Seudullinen päihdehoitoketjun aluekoulutus , Kangasala Moniammatillinen yhteistyö koulujen päihdetyön tukena, Ehkäisevän työn seminaari , Tampere

8 6 Täällä lapsi ja nuori kuuleeko Suomi? , Jyväskylä Lastensuojelun ja perhetyön erikoistumisopinnot 2009, Tampere Lisäksi KEPEET -hankkeen edustajat osallistuivat hankeaikana kahdesti Länsi- Suomen lääninhallituksen järjestämiin hankkeiden kuulemistilaisuuksiin. 4. Hankkeen tavoitteet ja tulokset sekä käytännön toimet PROSESSINKUVAUKSISTA TAVOITE: Lasten ja nuorten lähipalvelujen prosessin kuvaaminen ja selkeyttäminen Työskentely prosessien kuvaamiseksi aloitettiin heti KEPEET -hankkeen käynnistyttyä maaliskuussa 2007 prosessikoulutuksella. Prosessien kuvaaminen -koulutus oli päivän mittainen ja sen tavoitteena oli antaa osallistujille perustiedot prosesseista sekä niiden kuvaamisesta strategiatyön pohjustukseksi sekä lasten ja nuorten lähipalvelujen kuvaamiseksi. Kouluttajana toimi HR -konsultti Jussi Kauppi Toinennäkymä Oy:stä. Koulutukseen osallistui KEPEET -hankkeen ohjaus- ja työryhmän jäsenten lisäksi muutamia luottamushenkilöitä, yhteensä osallistujia oli 22. Koulutuksesta saatu palaute oli positiivista. Koulutuspäivän jälkeen hankkeen ohjausryhmä asetti itselleen tehtäväksi lasten ja nuorten lähipalvelujen ydinprosessien kuvaamisen työryhmän työskentelyn pohjaksi. Ohjausryhmä aloitti prosessien kuvaamisen toukokuussa Ydinprosesseja muodostettiin kuusi: 1) perusterveydenhuolto 2) päivähoito 3) esiopetus 4) perusopetus 5) vapaa-aika

9 7 6) sosiaalityö Lisäksi ohjausryhmä määritteli näille ydinprosesseille alku- ja loppupisteet: ALKAA PÄÄTTYY 1) pos. raskaustesti PERUSTERVEYDENHUOLTO aikuinen (18v.), aikuisen palvelut 2) hakemus PÄIVÄHOITO esikouluun 3) hakemus ESIOPETUS kouluun 4) ilmoittautuminen PERUSOPETUS oppivelvollisuus päättyy 5) asiakkaan VAPAA-AIKA aikuinen (18v.), yhteydenotto aikuisen palvelut 6) yhteydenotto SOSIAALITYÖ aikuinen (18v.), aikuisen palvelut Tämän jälkeen ydinprosessien purkaminen pääprosesseiksi siirrettiin hanketyöryhmän tehtäväksi. Hanketyöryhmä aloitti työskentelyn ohjausryhmän tehtävänannon prosessien kuvaamiseksi toukokuussa Prosesseja päätettiin lähteä purkamaan ajallisessa järjestyksessä, jotta työskentelijöiden olisi helpompi päästä

10 8 käsitykseen muidenkin sektoreiden palveluista. Kuvauksia alettiin hahmotella ydinprosessi ja sen pääprosessi kerrallaan. Työryhmän jäsenten työskentely oli motivoitunutta ja pääprosesseja mietittiin varsinaisen työryhmän ulkopuolellakin. Työskentelyn tueksi hankittiin Microsoft Office Visio Standard 2007 ohjelmisto, joka on prosessikaavioiden laatimiseen tarkoitettu. Prosessityöskentely eteni siten, että työryhmä avasi ydinprosessien pääprosesseja ja projektityöntekijä Jonna Pauhe laati ohjelmiston avulla prosessikaavion työryhmän ohjeiden mukaisesti ja ohjausryhmä kommentoi aikaansaannoksia. Työskentelyn aikana pohdittiin pääprosessien lisäksi prosessien nivelvaiheita ja ongelmakohtia. Työskentelyn tuloksena joulukuussa 2008 kaikki kuusi ydinprosessia pääprosesseineen oli kuvattu. Kaaviokuvat ovat tämän raportin liitteenä ja ne on myös tarkoitus siirtää kuntien verkkosivuille asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden käyttöön. Tarkoituksena oli, että prosessikaavioita selkiyttämään ne olisi myös avattu kirjallisesti, mutta sitä ei tämän hankkeen aikana ehditty tekemään. HYVINVOINTISUUNNITELMISTA Edellä mainittu tavoite sisälsi ajatuksen lasten ja nuorten lähipalvelustrategian laatimisesta seutukunnalle. Tavoitetta asetettaessa ei vielä tiedetty vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain sisältämää velvoitetta lastensuojelusuunnitelman laatimisesta. Uuden lain 12 :n mukaan kunnan tai kuntien yhdessä on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Tämä suunnitelma tulee hyväksyä kunnanvaltuustossa ja se tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Hankkeen ohjausryhmässä päätettiin yhdistää 12 :n mukainen lastensuojelusuunnitelma ja lähipalvelustrategia yhdeksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Molemmille hankekunnille päätettiin laatia oma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.

11 9 Suunnitelmatyö aloitettiin sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä syksyllä Molempiin kuntiin koottiin eri lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimivien tahojen edustajista työryhmä, jonka tehtävänä oli tiedon tuottaminen sekä kehittämisehdotusten laatiminen suunnitelmaan. Molempien kuntien työryhmät kokoontuivat viisi kertaa ja lisäksi suunnitelmaa työstettiin pienemmissä ryhmissä. Projektityöntekijä Ulriika Kannas-Honkaniemi kokosi tuotetut tiedot hyvinvointisuunnitelmien pohjiksi. Suunnitelmien rakenteeseen otettiin mallia Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikössä laaditusta pohjasta. Kuhmalahden työryhmän puheenjohtajana toimi perusturvajohtaja Päivi Seppi sekä hänen sijaisensa Paula Hietamäki, sihteerinä toimi vt. sosiaalityöntekijä Tuula Salonen. Lisäksi ryhmään kuuluivat terveydenhoitaja Sari Mantere, rehtori Pasi Launiainen, opettaja Eija ansiomäki, psykologi Tony Lähde, diakoni Monika Viitala, Mannerheimin Lastensuojeluliiton edustaja Anita Koskinen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Sami Nygård, sivistyslautakunnan jäsen Tuula Järvenpää sekä KEPEET -hankkeen perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff- Keränen. Kuhmalahden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma täydentyy kevään 2009 ja lähtee sen jälkeen päätäntäelimiin lausuntokierrokselle. Pälkäneen työryhmän puheenjohtajana toimi perusturvalautakunnan puheenjohtaja Rainer Zeitlin ja sihteerinä sosiaalityön päällikkö Jarmo Tapola. Lisäksi ryhmään kuuluivat terveydenhoitajat Kirsi Urkko, Helena Romu ja Tuula Pehkonen, sosiaalityöntekijä. Harri Hautakorpi, KEPEET -hankkeen perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen, rehtori Antti Anttila, opettaja Hanna Keino, päivähoidon johtaja Marja-Liisa Lehto, erityislastentarhanopettaja Arja Lyötynoja, seurakunnan nuorisotyönohjaaja Marianne Syrjälä, MLL:n edustaja Reija Siitonen ja sivistyslautakunnan jäsen Minna Virpinen. JA KOULUTUKSISTA Hankeen aikana järjestettiin prosessikoulutuksen lisäksi seuraavat koulutukset: Huolen varhainen havaitseminen ja puheeksiottaminen -koulutus

12 10 järjestettiin hankkeen aikana kolme kertaa. Ensimmäiseen kahden päivän kokonaisuus toteutettiin ja ja siihen osallistui yhteensä 36 työntekijää päivähoidosta, nuorisotoimesta ja sosiaalitoimesta. Toinen koulutuskokonaisuus, johon osallistui 41 henkeä, järjestettiin ja Toisen koulutuksen osallistujat olivat päivähoidon, kotipalvelun, perusterveydenhuollon ja vapaa-aikatoimen edustajia. Lisäksi järjestettiin yhden päivän koulutus koulutoimen veso -päivänä Koulutukseen osallistui 75:den koulutoimen työntekijän lisäksi yksi sosiaalityöntekijä. Koulutuspäivät pidettiin Pälkäneen Nuijantalolla sekä kunnantalolla ja kouluttajana toimi prosessikouluttaja Katri Rikala Kasvun Avain Oy:stä. Koulutus lastensuojelutarpeen selvittämisestä toteutettiin kahden ja puolen päivän mittaisena alkuvuodesta Kouluttajana toimi hankkeen työntekijä Ulriika Kannas-Honkaniemi ja osallistujia oli yhdeksän. Koulutuksen tavoitteena oli antaa perustiedot lastensuojelutarpeen selvittämisestä prosessina sekä työvälineitä käytännön selvitystyöhön. Lastensuojelulaki -koulutus järjestettiin Pälkäneellä Kouluttajana toimi lakimies Jarkko Helminen ja tilaisuuteen kutsuttiin laajasti alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa työskenteleviä. Koulutukseen osallistui 116 henkeä ja palautteen mukaan osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä iltapäivän antiin. Kouluttaja keskittyi alueen työntekijöiltä tulleen toiveen mukaan erityisesti salassapito-, tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuuteen. OSAAMISKARTOITUKSIIN TAVOITE: Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen sekä henkilöstön työolojen ja erikoistumismahdollisuuksien parantaminen Tiedettiin, että jos lasten ja nuorten palveluissa työskentelevän henkilöstön osaaminen voitaisiin hyödyntää, täytyy osaamisesta ensin tulla tietoiseksi.

13 11 Työskentely tavoitteen saavuttamiseksi aloitettiin valmistelemalla osaamiskartoitusta alueen lapsi- ja nuorisotyössä toimiville työntekijöille yhteistyössä Pirkanmaan aikuisopisto Pirkon kanssa. Osaamiskartoituksen ympärille koottiin ohjausryhmä, johon kuuluivat Päivi Seppi Kuhmalahdelta sekä Eija Koivuniemi, Jukka Talka, Petri Ketola, Jarmo Tapola ja Marja-Liisa Lehto Pälkäneeltä. Ohjausryhmä yhdessä Pirkon tiimin kanssa määritteli osaamiskartoituksen tavoitteeksi lapsi- ja nuorisopalveluja tarjoavien ammattiryhmien perhetyön ja ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön osaamisen sekä osaamisen kehittämistarpeiden määrittelyn. Valmistelutyö osaamiskartoitusten toteuttamiseksi aloitettiin kesäkuussa Osaamiskartoitukset toteutettiin syksyn 2008 aikana ja niihin osallistui yhteensä 183 päivähoidon, koulun, nuorisotoimen, seurakunnan, kotihoidon, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijää. Pirkanmaan aikuisopiston työntekijät ovat laatineen kartoitustyön tuloksista raportin, joka on kokonaisuudessaan tämän loppuraportin liitteenä Varhaiskasvatuksen osaamiskartoitukset koskivat päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoitokotien henkilökuntaa sekä kotona toimivia perhepäivähoitajia. Sivistystoimen osaamiskartoituksiin osallistuivat rehtorit, luokanopettaja ja aineenopettajat sekä koulunkäyntiavustajat. Myös vapaaaikaohjaajien (kunta ja seurakunta) osaamiskartoitukset toteutettiin sivistystoimen alla. Perusturvan osaamiskartoituksiin osallistui sosiaalitoimen, kotihoidon perhetyön ja neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon henkilöstöä. Kartoitukset toteutettiin erilaisia menetelmiä käyttäen, kullekin työntekijäryhmälle pyrittiin löytämään heille sopiva osaamisen kartoitusmenetelmä. Osaamiskartoitusten arviointiraportin loppuyhteenvedossa painotetaan sitä, että tässä hakkeessa osaamistarpeiden määrittely ja osaamisen arviointi on tehty työntekijän itsearviointina. Tulos ei siten välttämättä ole sama kuin esimiehen tai hankkeeseen osallistuneen opettajan näkemys. Osaamisen arviointi pelkästään itsearviointina on raportin mukaan riittämätöntä. Tuloksia voidaan käyttää

14 12 välineenä esimerkiksi kehityskeskusteluja käytäessä. Tähän osaamiskartoitukseen osallistuneet työntekijätkin ilmaisivat odotuksensa ja kiinnostuksensa jatkaa asian käsittelyä kehityskeskusteluissa. Osaamiskartoitusten yksi tulos oli perhetyön ja lastensuojelun osaamisen tarpeista keskusteleminen myös niiden ammattiryhmien kanssa, joiden työssä perhetyön osuutta ei ole aiemmin määritelty. Työntekijät nostivat osaamiskartoituksissa spontaanisti esille kysymyksen eri hallintokuntien henkilöstön välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta. työntekijöiden vastausten mukaan yhteistyö ja tiedonkulku näyttäytyvät epätasalaatuisena ja sattumanvaraisena. Raportin mukaan samoissa asiakasprosesseissa mukana olleet saattoivat antaa yhteistyön toimivuudesta hyvin erilaisen kuvan. Aineistoon sisältyi kuvauksia myös erittäin hyvin toimivasta yhteistyöstä. Raportti kertoo, että yhteistyön systemaattisuus, selkeät toimintatavat ja foorumi yhteistyön tekemiselle puuttuvat. Osaamiskartoitusten tuloksista kertovassa loppuraportissa osaamiskartoitusten toteuttajat toteavat, että perhetyön ja lastensuojelun osaamisen kehittämisessä kannattaa käyttää monipuolisia menetelmiä. Heidän mukaansa tämänkaltaiseen työhön liittyviä asioita on vaikea omaksua pelkästään luentomaisessa opetuksessa. Sen sijaan kehittäminen edellyttää mahdollisuuksia kokeilla uusia menetelmiä työssä, reflektoida omaa toimintaa ja saada vertaisarviointia omasta toiminnasta. Ohjattu työnkierto, mentorointi, työnohjaus ja koulutukset, joissa on usean eri ammattiryhmän edustajia yhdessä tuottavat omassa työssä sovellettavaa osaamista. JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖHÖN TAVOITE: Rakennetaan malli palveluohjaukselle lasten- ja nuorten palveluissa Tarve palveluohjaukselle lasten- ja nuorten palveluissa nousi esiin aiemmin toteutetun Kehittäjä-sosionomi -hankkeen aikana toteutetussa käytännön

15 13 asiakastyössä. Tarpeen selkiyttämiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi myös KEPEET -hankkeen projektityöntekijän työajasta puolet varattiin käytännön asiakastyöhön. Johtoajatuksena oli, että asiakastyöstä saatavaa kokemusta voidaan hyödyntää palveluohjausmallin kehittämistyössä. Hankkeen ensimmäisen työntekijän Jonna Pauheen työajasta puolet oli varattu asiakastyöhön. Jonnan jäätyä kesäkuussa 2008 äitiyslomalle, hankkeeseen palkattiin kokoaikainen perhetyönohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen, joka jatkaa Pälkäneen kunnan vakituisessa virassa hankkeen päättymisen jälkeen. Asiakkaita tavattiin hankeen aikana (kotikäynnit, muut asiakastapaamiset) 207 kertaa. Erilaisia ryhmätoimintoja järjestettiin 60 kertaa ja verkostopalavereja pidettiin 81. Asiakkaina oli 31 eri perhettä, joista 19:ssä kouluikäisiä lapsia, seitsemässä vain pikkulapsia ja viidessä sekä kouluikäisiä että pikkulapsia. Lisäksi kaksi perhettä, joilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta tai tarvetta sille, on saanut tilapäistä apua. Pikkulapsiperheille tarjottu apu on useimmiten ollut vanhemmuuden tukemista keskusteluin sekä käytännön toimin, kuten opastamalla lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa (esim. päivärutiini) sekä ruoanlaitossa ja siivouksessa. Kouluikäisten perheissä hanketyöntekijä on auttanut lapsia läksyjenteossa ja tukenut muissakin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa sekä tukenut vanhempia kasvatukseen liittyvissä asioissa. Kouluikäisten perheissä on käytetty myös erilaisia toiminnallisia välineitä työskentelyn tukena. Ryhmätoiminnalla tarkoitetaan tässä alakouluilla järjestettyä poika- ja tyttötoimintaa, joissa hanketyöntekijä on toiminut ohjaajana, sekä lastenleirejä ja seurakunnan perhekerhoa. Hanketyöntekijä on käynyt neljä kertaa perhekerhossa kertomassa lastensuojelusta ja lastensuojelun perhetyöstä ja toiminut ohjaajana lasten leireillä. Palveluohjausmallin työstäminen aloitettiin hankkeen työryhmässä syksyllä Teoreettinen malli syntyi juuri ennen hankkeen päättymistä tammikuussa

16 ja työskentelyä mallin kehittämiseksi on hankkeen päättymisen jälkeen jatkanut siihen tarkoitukseen koottu moniammatillinen ryhmä. 5. Arviointi ITSEARVIOINNISTA KEPEET -hankkeen etenemistä on arvioitu sekä hakkeen ohjaus- että työryhmässä reflektiivisenä itsearviointina koko hankkeen ajan. Lisäksi hankkeen ensimmäisen työskentelyvuoden (2007) lopussa toteutettiin väliarviointi, jossa kysyttiin ohjaus- ja työryhmän jäsenten mielipidettä tavoitteiden saavuttamisessa tavoitekohtaisesti. Seuraavassa on lyhyt koonti saaduista vastauksista. 1. PROSESSIEN KUVAAMINEN JA SELKEYTTÄMINEN Vastaajien mukaan prosessien kuvaus oli tuolloin lähtenyt mukavasti käyntiin ja työskentely oli hyvässä vauhdissa. Prosessien kuvaamisen koettiin etenevän suunnitellusti ja työryhmän työskentelyn koettiin olevan hedelmällistä. Ohjausryhmän työskentelyn koettiin olevan hidasta työryhmän työskentelyyn verrattuna. Vastausten mukaan nykypalvelut oli pystytty vapaa-ajan kuvausta lukuun ottamatta pystytty kuvaamaan suhteellisen selkeästi. Saatujen vastausten perusteella ongelmakohtiin tulisi vielä syventyä sekä prosesseja vielä selkeyttää. Lisäksi toivottiin asiakasnäkökulman huomioimista sekä nivel- ja yhtymäkohtiin paneutumista. Prosessien selkiytymistä myös kyseenalaistettiin; miten prosessit ovat kuvausten avulla selkiytyneet? 2. PALVELUOHJAUSMALLI Pohjatyön palveluohjausmallin kehittämiseksi koettiin olevan tuolloin käynnistelyvaiheessa ja vastausten perusteella kehittämistyöhön tulisi paneutua prosessikuvausten jälkeen. Prosessin kuvausten koettiin olevan hyvä pohja

17 15 realistisen ja käytännöllisen mallin luomiselle. Palveluohjausmallin kehittämistä pidettiin yhtenä hankkeen tärkeimmistä tavoitteista. 3. AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEEN SELKEYTTÄMINEN Väliarviointia toteutettaessa (joulukuussa 2007) ei vastaajien mukaan työtä ammatti- ja tehtävärakenteen selkiyttämiseksi ollut vielä aloitettu, mutta sen koettiin osin tulleen esille prosessikuvausten yhteydessä. Vastaajien mukaan ammatti- ja tehtävärakenteen selkiyttämiseksi tulisi kirjata toimenkuvat ja niiden perusteella yhdessä arvioida, missä kohdin tarvitaan vahvistuksia ja lisäresursseja. 4. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN JNE. Osa vastaajista koki, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole tehty vielä mitään. Toisten mukaan pohjatyö oli käynnissä; koulutusta oli jo saatu ja sitä pidettiin tärkeänä. Joku vastaajista oli sitä mieltä, että henkilöstön osaamista oli hyödynnetty hankkeen ohjaus- ja työryhmissä. Vastaajien mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi taloudellisten resurssien suunnittelua ja jakoa tuleville vuosille. Kaikkea ei voida saavuttaa heti, mutta asioiden priorisointi koettiin tärkeäksi. Lisäksi tuolloin suunnitteilla ollutta osaamiskartoitusta pidettiin hyvä lähtökohtana kehittämistyölle. Osa vastaajista piti tätä tavoitetta erittäin tärkeänä ja odotti tulevana hankevuonna panostuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 5. ONKO TARVETTA MUUTTAA ASETETTUJA TAVOITTEITA KEPEET -hankkeelle asetettuja tavoitteita suurin osa vastaajista piti realistisina ja hyvinä, joskin niiden joiltakin osin toivottiin tarkentuvan. Joidenkin vastaajien mukaan tavoitteiden konkreettisuutta tulisi lisätä. 6. ONKO NOUSSUT ASIOITA, JOTKA VOITAISIIN NOSTAA TAVOITTEIKSI

18 16 Osa vastaajista oli kokenut, että tavoiteasettelua voidaan tarkentaa hankkeen edetessä, jotkut olivat esittäneet konkreettisia esimerkkejä mahdollisista uusista tavoitteista ja toisten mielestä jo asetetuissa tavoitteissakin oli riittävästi työsarkaa. Toiset vastaajista olivat nostaneet esiin kysymyksen siitä, miten hyvät työkäytännöt saadaan kirjoitettua auki ja levitettyä kentälle. Yhteistyön merkitystä korostettiin tässäkin. 7. MITEN OLET OMALTA OSALTASI VAIKUTTANUT HANKKEEN ETENEMISEEN Suurin osa vastaajista koki vaikuttaneensa hankkeen etenemiseen osallistumalla ryhmän (työ-/ohjausryhmä) työskentelyyn sekä hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Moni oli myös kokenut oman mielipiteensä ilmaisemisen sekä asiantuntijuutensa hyödyntämisen vaikuttaneen hakkeen etenemiseen. 8. MITÄ OLET SAANUT ITSELLESI/TYÖLLESI Yhteistyön lisääntymisen sekä asioiden yhdessä pohtimisen oli koettu olevan avartavaa sekä työtapoja selkiyttävää. Myös tietoisuuden muiden toimijoiden tekemästä työstä oli koettu syventyneen. Osa vastaajista oli kokenut hankkeessa järjestetyn koulutuksen olleen hyödyllistä ja antoisaa. Prosessien parissa työskentely oli koettu mielenkiintoiseksi ja prosessien kuvaamisen ajateltiin tehneen työtä näkyvämmäksi sekä selkiyttäneen kokonaiskuvaa palvelurakenteesta. Osa vastaajista ajatteli tuolloin hankkeen suurimman annin olevan vielä edessäpäin. 9. MUUTA KOMMENTOITAVAA vastaajat käyttivät kommentointi mahdollisuutta ilmaisemmalla tyytyväisyyttään hankkeen etenemiseen, kiittämällä projektityöntekijää, esittämällä kritiikkiä Pälkäne-keskeisyydestä ja tiedottamisesta sekä esittämällä toiveen keskustelujen herättämisestä työpaikoilla. EDUFINIIN

19 17 KEPEET -hankkeen tavoitteiden tarkentamiseksi ja strategiatyön pohjustukseksi hankittiin Edufin Oy:ltä laajahko selvitystyö. Selvitystyö toteutettiin tekemällä verkkokysely hankkeen ohjausryhmälle, ryhmähaastattelu eri toimisektoreilta kootuille työntekijöille, haastattelemalla molempien hankekuntien perusturvan johtavia viranhaltijoita sekä perusturvan ja sivistystoimen johtavia luottamusmiehiä puhelimitse. Lisäksi alueen lapsiperheiden sekä yläkouluikäisten lasten tyytyväisyyttä palveluihin kartoitettiin verkkokyselyn avulla. Haastattelut sekä verkkokyselyt toteutettiin loppuvuodesta 2007 ja alkuvuodesta Selvitystyön tuloksista Edufin Oy:n konsultti Kari Koskinen laati raportin, joka on tämän raportin liitteenä. Selvitystyö sisältää lyhyen pohdintaosuuden lisäksi paljon käsittelemätöntä materiaalia. Kari Koskinen esitteli selvitystyön tuloksia Pälkäneen Nuijantalolla kesäkuussa 2008 järjestetyssä tilaisuudessa. Tuloksia oli sadastakuudestakymmenestä kutsutusta saapunut kuulemaan kolmekymmentä. Toteutettuun verkkokyselyyn saatiin 183 vastausta vanhemmilta ja 213 vastausta yläkouluikäisiltä. Koululaiset vastasivat kyselyyn oppitunnilla, minkä vuoksi vastausprosentti on varsin korkea. Lapsiperheiden vanhemmille ilmoitettiin kyselystä kirjeitse ja lisäksi paikallislehdessä oli ilmoitus, jossa kerrottiin mahdollisuudesta vastata kyselyyn. Vastanneiden kesken arvottiin kaksi urheiluliikkeen lahjakorttia. KEPEET -hankkeen tavoitteiden tarkentamiseksi hankkeen ohjausryhmälle marraskuussa 2007 tehdyn kyselyn vastaukset tuovat raportin mukaan esiin tarpeen keskustella enemmän ja laajemmin lapsi- ja perhepalveluista sekä ehkäisevästä työtä. Sekä verkkokyselyyn vastanneet että puhelimitse haastatellut näkivät läheisyyden, pienuuden ja maaseutumaisuuden sekä myönteisen tahtotilan asioiden edistämiseksi seudun vahvuudeksi. Heikkouksista yhteensovittaminen ja koordinaatioin puute puhuttivat verkkokyselyn vastaajia. Kehittämistyön painopisteen vastaajat näkivät raportin mukaan yhteistyön, sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemisen.

20 18 Puhelimitse haastatellut kuusi henkilöä, jotka edustivat kuntien johtavia viranhaltijoita sekä perusturvan ja sivistystoimen johtavia luottamusmiehiä. Raportin mukaan vastaukset olivat yleisesti ottaen samansuuntaisia kuin verkkokyselyssä, mutta joistakin yksityiskohdista päästiin puhelimitse keskustelemaan syvällisemmin. Kaikki haastateltavat kat (soi) osivat toivottavaksi sen, että perhepalvelut muodostaisivat kokonaisuuden ja hallintokuntien välissä olevat seinät olisivat entistä ohuempia. Vastaajat ennustivat erityispalvelujen tarpeen ja lastensuojeluun liittyvien ongelmien lisääntyvän. Huolta aiheutti vanhemmuuden kateissa oleminen, erityistä tukea tarvitsevien lasten lisääntyminen, työelämän, kiireen ja vanhemmuuden yhteensovittamisesta, tiedonkulusta eri hallintokuntien välillä sekä yläkoulujen ongelmista. Esille nostettiin myös lapsiperheiden kotipalvelun puute sekä arkielämän hektisyys ja tehokkuusajattelu. Pälkäneen ja Kuhmalahden kuntien välisen yhteistyön esteeksi vastaajat kokivat osaltaan etäisyydet. Useimmissa käydyissä puhelinkeskusteluissa kävi ilmi uskonpuute siihen, että kunnat voisivat tehdä erittäin syvällistä yhteistyötä perhepalvelujen kohdalla. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että kuntien PARAS -suunta näyttää olevan eri. Yhteistyön lisäämistä kuitenkin kannatettiin ja toivottiin saatavan aikaiseksi yhteisiä resursseja. Puhelinhaastatteluun osallistuneet totesivat seudun houkuttelevan turvallisuuden, puhtaan ilman ja ympäristön, pienien piirien, sosiaalisen elämän ja päivähoidon pienten ryhmäkokojen ansiosta lapsiperheitä. Konsultti Kari Koskinen näkee KEPEET -hankkeen varsin tyypillisenä perhepalvelujen kehittämishankkeena. Hänen mukaansa hankkeelle asetetut tavoitteet resursseihin nähden on korkealla ja niitä on liikaa. Hänen mukaansa ongelmana on ulkopuolisin silmin katsottuna se, että Kuhmalahdella ja Pälkäneellä näyttää olevan sangen ohuet yhteistyösuhteet ja toisessa toteutetussa ryhmähaastattelussa oli vaikeuksia löytää hyviä syitä yhteistyön syventämiselle. Koskinen myös ennustaa, että henkilöstön koulutus ja motivointi tulee olemaan hankkeen haasteena loppumetreillä. Koskinen toteaa, että KEPEET -hankkeen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi on oletettavaa, että kehittämistyötä jatketaan myös KEPEET -hankkeen päätyttyä.