Yhteiskunnallinen vaikuttaminen...8. Viestintä...9. Ohjaus- ja neuvontapalvelut Yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa Jäsenpalvelut...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskunnallinen vaikuttaminen...8. Viestintä...9. Ohjaus- ja neuvontapalvelut...14. Yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa...16. Jäsenpalvelut..."

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS Puheenjohtajan katsaus: Yhdessä olemme enemmän...4 Toimitusjohtajan katsaus: Tavoitteena strateginen arki...6 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen...8 Viestintä...9 Ohjaus ja neuvonta aluetyön ytimessä, Eila Niemi...12 Ohjaus- ja neuvontapalvelut...14 Yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa...16 Jäsenpalvelut...17 Tutkimus...20 Projektit...21 Kaikki kotona? Kuntouttava arki ei ole ratkaisu kaikille, Juhani Ruutiainen...22 Kuntoutus...24 Uusia palveluja asiakkaan arjen avuksi, Titta Hakkarainen ja Irmeli Mäkinen...26 Asumispalvelut...28 Talous ja varainhankinta...29 LIITE: MS-liiton luottamuselimet ja jäsenyhdistykset Kannen kuva: Miika Sulonen oli joulukuussa harvinaisten neurologisten sairauksien kurssilla Maskussa. Suomen MS-liitto ry Vuosikatsaus 2008

3 MS ja harvinaiset neurologiset sairaudet Valtakunnallinen kansanterveys- ja liikuntajärjestö Suomen MS-liitto ry toimii multippeliskleroosiin (MS) ja harvinaisiin neurologisiin sairauksiin (harnes) sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi. MS on erilaisia oireita aiheuttava keskushermoston sairaus, jonka aiheuttajaa ei toistaiseksi tunneta. Suomessa MS-tautia sairastaa noin henkilöä. Sairaus puhkeaa yleensä vuoden iässä. Sen tavallisimpia oireita ovat normaalia nopeampi uupuminen, lihasten heikkous ja jäykkyys, tasapainovaikeudet, näköhäiriöt ja virtsanpidätysvaikeudet. Sairauden etenemistapa ja -nopeus vaihtelevat. MS-tautia ei voida parantaa, mutta sen etenemistä voidaan joissain tapauksissa hidastaa lääkityksellä. MS-liiton toiminnan piiriin kuuluvat myös harvinaiset pikkuaivojen ja selkäytimen etenevät sairaudet, kuten spinoserebellaariset ataksiat, syringomyelia, perinnölliset spastiset parapareesit sekä uusiutuvat ja krooniset polyradikuliitit. Suomessa näihin sairausryhmiin kuuluu noin ihmistä. MS-liiton avainlukuja 2008 Jäsenyhdistysten määrä 24 Kerhojen määrä 96 Yhdistysten jäsenmäärä Kokonaiskulut (milj. ) 14,95 Vakituiset toimet 247,5 Vuosikatsaus

4 Katsaus 2008 Puheenjohtajan katsaus: Yhdessä olemme enemmän Puheenjohtaja Tom Grönberg Vuosi 2008 oli Suomen MS-liiton 37. toimintavuosi. Vuoteen liittyy paljon myönteistä mutta myös jonkin verran kielteistä. Vuoden aikana sekä MS-liiton aluetyö että Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus viettivät 20-vuotisjuhlavuottaan. Myönteiseksi on tietysti luettava myös arkinen aherrus ja sen tulokset kaikkiaan. Huolta aiheutti taloudellinen kehitys ja sen vaikutukset sekä jäsenistöllemme että liitolle. Yhteiskunnallisen keskustelun kohteena on jo jonkin aikaa ollut väestön ikääntymisen aiheuttamat paineet. Kansantalouden kyky selvitä kasvavista velvollisuuksista on asetettu kyseenalaiseksi samalla kun riittävän työvoiman saanti sosiaalija terveyssektorille on vaikeutunut. On selvää, että vuoden 2008 aikana alkanut taantuma edelleen lisännyt taloudellista painetta. Jo muutaman vuoden on Kansaneläkelaitos noudattanut pidättyvämpää linjaa tehdessään päätöksiä kuntoutuksesta. Vaikka Kelan mukaan ei linja ole muuttunut, on vaikeavammaisten hakemuksia laitoskuntoutukseen hylätty enemmän. Tämä on merkinnyt, että monet jotka aikaisemmin ovat päässeet kuntoutukseen Maskuun, ovat nyt jääneet tätä vaille. Kuntoutuskeskuksen osalta tämä on merkinnyt kapasiteetin vajaakäyttöä. Toiminnan turvaamiseksi välttämättömät kustannussäästöt saavutettiin YT-neuvottelujen jälkeen sisäisin järjestelyin sekä valitettavasti myös irtisanomisten kautta. Tässä tilanteessa MS-liiton tehtävä on korostetusti ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta. Liiton on huolehdittava että multippeliskleroosia tai harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavilla on heidän tarvitsemansa palvelut ja sosiaaliturva. Kesällä Tampereella kokoontunut liittokokous hyväksyi julkilausuman otsikolla Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuus on turvattava. Tämän lisäksi MS-liitto on sekä yksin että yhdessä muiden järjestöjen kanssa kääntynyt Sosiaali- ja terveysministeriön, Opetusministeriön ja paikallisten viranomaisten puoleen kiinnittäen heidän huomiotaan sairastavien tarpeisiin. Nämä lausunnot ja vetoomukset ovat koskeneet suhteellisen laajaa aluetta, sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistuksesta ja osatyökyvyttömyyseläkkeen ansiorajoista kansalliseen liikuntaohjelmaan. Vaikuttaminen ei kuitenkaan ole rajoittunut ainoastaan Suomeen. Muutaman viimeisen vuoden aikana on liiton osallistuminen sekä Euroopan MS-järjestön 4

5 Katsaus 2008 (EMSP) että kansainvälisen MS-järjestön (MSIF) työhön lisääntynyt. Kansainvälinen työ on pikku hiljaa alkanut osoittaa tärkeytensä. Osittain tähän on vaikuttanut jäsenyytemme EU:ssa. Euroopan parlamentin vuonna 2007 hyväksymä asiakirja Multippeliskleroosia sairastavien henkilöiden oikeuksia ja elämänlaatua koskevat hyvät käytännöt antoi oivallisen esimerkin siitä mitä kansainvälinen yhteistyö voi parhaimmillaan tuottaa. Ohjeistuksen laatimiseen johtaneessa työssä keskeistä roolia esitti silloinen Euroopan parlamentin jäsen Uma Aaltonen, joka tänään edustaa meitä kansainvälisen MS-järjestön hallituksessa. Työllisyyspalvelujen erikoissuunnittelija taas edustaa liittoa Euroopan MS-järjestön hallituksessa. Kuntoutuksen kansainvälisessä yhteistyössä MS-liiton väen osuus on ollut jo pitempään suhteellisen näkyvää. Tämä johtuu Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen nauttimasta kansainvälisestä arvostuksesta. Kuntoutuskeskuksen hallintopäällikkö on valittu toistamiseen kolmivuotiselle puheenjohtajakaudelle eurooppalaisten kuntoutusammattilaisten yhteistyöjärjestöön (RIMS). Järjestön psykologien ja neuropsykologien ryhmän puheenjohtajana toimii kuntoutuskeskuksen vastaava psykologi. Kaikille järjestöille, mutta etenkin pienemmille on näkyvyys ensiarvoisen tärkeätä. Tämä korostaa myös viestinnän merkitystä MS-liiton tapaisille yhteisöille. Liiton keskeinen tiedotuskanava jäsenille on Avain-lehti, jonka keskimääräinen painos oli Liiton internetsivujen kävijämäärä kasvoi toimintavuoden aikana merkittävästi kaksinkertaistuen edelliseen vuoteen verrattuna. MS-liiton julkaisusarjassa ilmestyi kaksi uutta potilasopasta sekä tutkimusraportti. Toimintavuoden aikana liiton internetsivuilla otettiin myös käyttöön uusi Yhdistysnetti, jonka avulla pyritään edelleen kehittämään yhdistysaktiivien välistä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa. Keskeinen viestintää ja vuorovaikutusta lisännyt hanke toimintavuonna oli myös jäsenhankintakampanja. Vaikka jäsenhankintakampanja päättyi vuoden loppuun, jäsenhankinta jatkuu edelleen. Toiminnan ytimessä ovat yhdistysten potilasjäsenet ja heidän läheisensä, mutta järjestö kaipaa toimintaansa myös vahvaa joukkoa toiminnan tukijoita. Jos jokainen jäsen hankkisi yhden uuden jäsenen, MS-liiton vaikuttamistyö saisi entistä suurempaa painoarvoa niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. MS-liiton jo kaksikymmentä vuotta sitten käytössä ollut iskulause pätee edelleen: Yhdessä olemme enemmän. 5

6 Katsaus 2008 Toimitusjohtajan katsaus: Tavoitteena strateginen arki Toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva Tulevaisuus kohdataan päivittäin. Joku viisas on todennut, että ainoa keino parantaa tulevaisuutta, on parantaa jokaista tänään tehtävää päätöstä. MS-liitto päätti vuonna 2007 valmistella omaa tulevaisuuttaan päivittämällä strategiansa ja sitä täydentävän kolmevuotisohjelman. Tuolloin käynnistyi perusteellinen strategiaprosessi, joka päättyi vuoden 2008 liittokokouksen vahvistaessa liiton uudet pitkän aikavälin suunnitelmat. MS-liitolla on nyt strategia vuosille sekä vuoteen 2011 ulottuva kolmevuotisohjelma. Ne ovat linjaamassa jokapäiväistä työtä ja lyhyen aikavälin suunnittelua. Tästä eteenpäin tehtävän työn tulee muuttaa suunnitelmia todellisuudeksi. Strategia laadittiin hyvin tiiviiseen muotoon, se sisältää liiton vision ja arvojen lisäksi vain ylimmät toiminnalle asetetut päämäärät ja tavoitteet. Päämääristä ensimmäinen, jäsenyhdistysten vahvistaminen, tarkoittaa ja edellyttää ennen kaikkea kiinteää yhteistyötä koko MS-järjestössä. Liitto pyrkii eri tavoin olemaan entistäkin monipuolisemmin jäsenyhdistystensä käytettävissä ja auttamaan yhdistyksiä saavuttamaan omia tavoitteitaan. Toinen päämäärä, palvelujen kehittäminen, tarkoittaa erityisesti tarpeenmukaisten uusien palvelumallien luomista. Liiton kolmas päämäärä, suunnitelmallinen vaikuttaminen, tulee näkymään entistäkin jäsentyneempänä tietojen kokoamisena niistä seikoista, jotka aiheuttavat ongelmia sairastavien arjessa sekä tämän tiedon varassa tapahtuvana aktiivisena vaikuttamis- ja edunvalvontatoimintana. Neljäs päämäärä, tutkimustoiminnan vakiinnuttaminen, tarkoittaa oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan jatkamista, mutta myös pyrkimystä lisätä MS-säätiön kautta tapahtuvaa lääketieteellisen tutkimuksen rahoitusta. Kaikki neljä päämäärää on jaettu tarkempiin alatavoitteisiin, joita kohti strategiakaudella ponnistellaan. Näitä alatavoitteita sekä keinoja, joilla niiden saavuttamista mitataan, on edelleen konkretisoitu kolmevuotisohjelmassa. Nyt strategian valmistelun vaihduttua sen täytäntöönpanoon uskomme, että suunnitelmatasolla olemme varautuneet mahdollisimman hyvin tulevaisuuden haasteisiin. Monitahoisessa muutoksessa oleva toimintaympäristö asettaa korostuneet vaatimukset tulevaisuuden suunnittelulle ja valitettavasti myös lisää tuon suunnittelun vaativuutta. Kaikkea ei voi ennakoida, mutta tässä kohdin nousee väistämättä mieleen vanha tuttu sananparsi. Voisiko tosiaan olla niin, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty? Tähän me haluamme uskoa. Ei niin, että hyvä suunnittelu sinänsä vähentäisi edessä olevan työn määrää, mutta se varmasti vähentää riskiä langeta tehottomaan toimintaan tai harkitsemattomiin ratkaisuihin. Tässä suhteessa MS-liitolla on uskoaksemme nyt hyvät pohjatyöt tehtynä tulevia vuosia ajatellen. 6

7 Katsaus 2008 Kolmen vuoden kuluttua on viimeistään arvioitavissa, miten olemme onnistuneet toteuttamaan kolmevuotisohjelmassa asetetut tavoitteet. Olemmeko osoittaneet toimintamme tehon? Onko tehty oikeita asioita oikealla tavalla? Tosiasiassa tätä arviointia on tehtävä kaiken aikaa, muuten oman toiminnan kehittäminen on mahdotonta. Ilman ajantasaista tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja arviointia työn tekeminen on kuin veneen ohjaamista peräaaltoihin tuijottamalla: on vain ajan kysymys milloin karahdetaan kiville. Siksi MS-liiton suunnitelmia on hiottu ja niiden toteutumisen seuranta ja arviointi otetaan vakavasti. MS-liiton tulevaisuutta on tehty jo eilen. MS-liiton strategia Toiminta-ajatuksemme (2 ) Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena jäsenyhdistystensä keskusliittona tehdä työtä neurologisiin sairauksiin, ensisijaisesti multippeliskleroosiin ja harvinaisiin neurologisiin, mm. selkäydin- ja pikkuaivosairauksiin sairastuneiden hoidon, kuntoutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi ja valvoa heidän yhteiskunnallisia etujaan sekä toimia heidän yhdyselimenään. Arvomme Ihmisen kunnioittaminen ja hänestä välittäminen Toimintamme vaikuttavuus ja tuloksellisuus Työssämme kehittyminen Visiomme Liiton edunvalvonta ja palvelut takaavat sairastaville ja heidän läheisilleen parhaan tuen hyvään elämään. Strategiset tavoitteemme Vahvat jäsenyhdistykset Tehdään kiinteää yhteistyötä koko MS-järjestössä. Säilytetään monipuolinen jäsenrakenne. Tuetaan paikallisvaikuttamista ja näkyvyyttä. Etsitään ja tunnistetaan aktiivista alueellista kumppanuutta. Palvelujen kehittäminen Lisätään liiton tunnettuutta, näkyvyyttä ja arvostusta palveluorganisaationa. Tehdään yhteistyötä asiakkaan hyväksi. Luodaan uusia asiakkaiden tarpeista lähteviä palvelumalleja. Suunnitelmallinen vaikuttaminen Tunnistetaan pitkäaikaissairauteen liittyvät osallistumista ja arjessa selviytymistä haittaavat yhteiskunnalliset tekijät. Vaikutetaan toteen näytettyjen epäkohtien tai uhkien poistamiseksi. Tutkimustoiminnan vakiinnuttaminen Ollaan mukana monitieteisessä tutkimuksessa. Kasvatetaan MS-säätiön kautta kanavoitavaa tutkimusrahoitusta. 7

8 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen MS-liitto pyrkii vaikuttamistoiminnallaankin siihen, että sairastavilla olisi kaikki edellytykset mahdollisimman hyvään elämään. Tavoitteena on vaikuttaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kannalta keskeisiin valtakunnallisiin ohjelma- ja politiikkatason ratkaisuihin, lainsäädäntöön ja muihin normeihin. Tavoitteena on myös vaikuttaa näitä normeja soveltaviin tai niiden soveltamista valvoviin tahoihin lisäämällä heillä olevaa tietoa neurologisten sairauksien aiheuttamista ongelmista ja tarpeista. Kaikkein yleisimmällä tasolla liiton vaikuttamistoiminnalla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin, pyritään poistamaan mahdollisia ennakkoluuloja tai väärinkäsityksiä neurologisia sairauksia sairastavia kohtaan. Vuoden 2008 aikana vaikuttamistoiminnassa olivat erityisesti esillä mm. vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuuden heikkeneminen, osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ja etenkin sen ansiorajaan liittyvät epäkohdat, sosiaalija terveydenhuollon maksu-uudistus ja haittaluokituskäytännön uudistaminen. Kirjallisia lausuntoja ja kannanottoja laadittiin edellä mainittujen lisäksi useista muista asioista. Selvitys kuntoutuspäätöksistä osoitti huolellisesti täytetyn hakemuksen merkityksen Vaikuttamistoimenpiteiden perustaksi tarvittavaa tietoa kerättiin mm. erillisillä selvityksillä. Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutuspäätöksistä liitto teki oman selvityksen toimintavuoden aikana. Selvitys vahvisti, että kuntoutuksen tavoitteiden ja esitettyjen kuntoutusmuotojen perusteluiden tarkka kirjaaminen hakemuksessa on tärkeää ja että myös kuntoutujan oman sitoutumisen tulee ilmetä kuntoutushakemuksesta. Liitto teki monissa vaikuttamistoimenpiteissä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Etenkin Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) alueellinen yhteistyö oli vilkasta. NV-yhteistyönä järjestettiin koulutustilaisuuksia, tietotoreja, yleisöluentoja edunvalvonnasta sekä oppilaitoksiin suuntautuvia tilaisuuksia. Aluesihteerit osallistuivat myös mm. STKL:n työkokouksiin, joissa työstettiin järjestöjen yhteistä alueellista ehdotusta sosiaali- ja terveyspoliittisen kehittämisohjelman (KASTE) painopistealueeksi, sekä muihin alueellisiin vaikuttamistilaisuuksiin. Kansainvälisesti MS-liitto osallistui kolmen kattojärjestön toimintaan: liitolla oli edustaja sekä kansainvälisen Multiple Sclerosis International Federationin (MSIF) että eurooppalaisen European MS Platformin (EMSP) hallituksissa. Myös pohjoismaisen Nordiska MS-Rådetin toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. Eurooppalaisessa kuntoutusammattilaisten yhteistyöjärjestössä Rehabilitation in MS (RIMS) toimi liiton kuntoutuskeskuksen edustaja jo toista kauttaan puheenjohtajana. 8 Suomen MS-liitto

9 Järjestötoiminta Samoin kuntoutuskeskuksen edustajat toimivat RIMSin kahden Special Interest Groupin, psykologien ja neuropsykologien SIG ja kuntoutussosiaalityöntekijöiden SIG, vastuuhenkilöinä. Osana vaikuttamis- ja edunvalvontatyötään liitto antoi yksin tai yhdessä muiden allekirjoittajajärjestöjen kanssa mm. seuraavat kannanotot ja lausunnot: Liittokokouksen julkilausuma Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuus turvattava Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle terveydenhuoltolakityöryhmän muistiosta Lausunto Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla, kansalliseen liikuntaohjelmaan julkisen ohjauksen näkökulmasta Lausunto Lääketeollisuus Ry:lle sen eettisistä ohjeista Kannanotto Harvinaiset-verkoston kautta terveydenhoitolakiin ja EU:n julkiseen kuulemisasiakirjaan Harvinaiset sairaudet Euroopan haaste Esitys Harvinaiset-verkoston kautta Sosiaali- ja terveysministeriölle työryhmän perustamiseksi harvinaisten sairauksien kansallisen ohjelman aikaansaamiseksi Kannanotto yhdessä viiden muun järjestön kanssa SATA-komitealle osatyökyvyttömyyseläkkeen ansiorajasta Osallistuminen Vammaisfoorumin lausunnon valmisteluun Sosiaali- ja terveysministeriölle haittaluokituksen uudistuksesta sekä asiassa tehtävää vaikuttamistoiminnan suunnitteluun Kommentointi luonnokseen Espoon kaupungin vammaispoliittiseksi ohjelmaksi. Liittokokous teki kesäkuussa julkilausuman kuntoutuksesta Viestintä Keskeisiä viestinnän hankkeita olivat toimintavuoden aikana käynnistetyt MS-liiton graafisen ilmeen uudistaminen sekä Avain-lehden ulkoasu-uudistus. Neurologinen aikakauslehti Avain on jäsenetuna jaettava, 68-sivuinen lehti. Lehti ilmestyi seitsemän kertaa. Neurosport-lehti ilmestyi Avaimen liitteenä syyskuussa. Lehden levikki on , keskimääräinen painos oli Ääniversion tilasi 140 henkilöä. Tilausmyynnin ohella lehteä jaettiin vapaakappaleina mm. terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Erityisjakeluja tehtiin mm. terveyskeskus- ja työterveyshuollon lääkäreille sekä kuntien vammaisasioista vastaaville sosiaalityöntekijöille. Lisäksi lehteä jaettiin messuilla. Vuosikatsaus

10 Alkuvuodesta käynnistyi lehden ulkoasu-uudistuksen valmistelu vuonna 2007 valmistuneen lukijatutkimuksen pohjalta. Kolmessa yhdistyksessä toteutettiin ns. Avaimen työpaja, jossa purettiin auki lehden vahvuuksia ja heikkouksia. Lisäksi työstettiin ulkoasuun, typografiaan ja rakenteeseen liittyviä ratkaisuja. Tämän pohjalta graafikko Lasse Rantanen suunnitteli vuoden lopussa uuden ulkoasun, jonka työstäminen jatkuu vuonna Uudistettu lehti ilmestyy ensi kerran huhtikuussa Uutena Avain-lehdessä toteutettiin viisiosainen juttusarja aluetyön historiasta sekä sarjakuva Mun äiti. Syyskuussa 2008 ilmestyneessä Neurosportissa julkistettiin kaikille lukijoille avoin liikunta-aiheinen digikuvakilpailu. Kilpailuun lähetettiin 39 kuvaa. Digikuvakilpailun satoa julkaistaan vuoden 2009 kuluessa Avain-lehdessa ja liiton internetsivuilla. Liittohallitus päätti logouudistuksesta Aluetyön ja kuntoutuskeskuksen 20-vuotisjuhlat poikivat uusia julkaisuja Toimintavuonna aloitettiin liiton graafisen ohjeistuksen uudistus, jonka tavoitteena on yhtenäistää MS-liiton ja sen yksiköiden ilmettä. Yhtenäisellä ilmeellä pyritään vahvistamaan MS-liiton näkyvyyttä ja kehittämään yhä myönteisempää imagoa. Syyskesällä kartoitettiin mahdollisia toimintatapoja liiton visuaalisen ilmeen yhtenäistämiseksi. Syyskuussa hallitus päätti, että uudistus tulee koskemaan myös liiton logoa. Loppuvuodesta työstettiin malleja uudelle logolle ja valmistelu tulee jatkumaan myös vuonna MS-liiton julkaisusarjassa julkaistiin uudet oppaat MS ja ravinto Ohjeita terveellisempään elämään sekä Puheeni on erilaista kuin ennen Opas puheoireista MS-taudissa. MS-liiton raporttisarjassa julkaistiin MS-tautia sairastavat suomalaiset työssä selviytyminen ja kuntoutus. Julkaistiin työllisyyspalveluja ja yleisimpiä työllisyyskysymyksiä käsittelevä esite Suomen MS-liiton työllisyyspalvelut tukenasi. Aluetyön juhlavuoden kunniaksi tehtiin esite 20 vuotta aluetyötä. Palvelutalo Merenpisaralle tehtiin uusi esite. Liitto osallistui myös pitkäaikaissairaan sosiaaliturvaoppaan tekemiseen yhteistyössä kymmenen järjestön kanssa. Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus julkaisi 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ensimmäistä kertaa Kunto-asiakaslehden. MS-liiton liittokokous teki kesäkuussa julkilausuman Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuus on turvattava, josta järjestettiin tiedotustilaisuus. Mediatiedotteita lähetettiin vuoden aikana viidestätoista eri aiheesta, mm. MS-liiton ja Kuntoutussäätiön MS-tautia sairastavien työuraa käsittelevästä tutkimuksesta sekä MSIF:n ja WHO:n MS Atlas tutkimuksesta. Yhteensä järjestötoimintaa, MS-tautia tai harvinaisia neurologisia sairauksia käsitteleviä mediaosumia oli Cisionin seurannassa vuoden aikana Suomen MS-liitto

11 Järjestötoiminta Osallistuttiin toimintavuonna kolmeen messutapahtumaan: NV-järjestöjen NeuroExpo-messuille Turussa, Hyvä Ikä -messuille Tampereella sekä MS-hoitajien Syysopintopäivien yhteydessä järjestettyyn näyttelyyn Helsingissä. Liiton internetsivujen kävijämäärä kasvoi toimintavuonna merkittävästi. Sivulatausten määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden ja kokonaismäärä oli nyt noin latausta vuodessa. MS-liiton joukkueen osallistumisesta Suomi Meloo -melontaviestiin tehtiin liiton internetsivuille verkkopäiväkirjaa eli blogia. Vuoden lopuksi internetsivujen rakennetta uudistettiin. Liiton internetsivujen kävijämäärä kasvoi Turun ammattikorkeakoulun kanssa liitto teki yhteistyötä oppilaitoksen Monkey -projektissa. Osana hanketta opiskelijaryhmä toteutti kyselyn, jossa selvitettiin MS-taudin ja MS-liiton tunnettuutta yrityksissä, yritysten asennetta hyväntekeväisyyteen ja yritysten toiveita mahdolliselta yhteistyöltä potilasjärjestön kanssa. Kuva: Hanna Laitisen kuva Keinutuolijumppaa sai liikunta-aiheisessa digikuvakilpailussa kunniamaininnan Tuomaristo kommentoi kuvaa mm. seuraavasti: Milloin tahansa, missä tahansa, miten tahansa miljoonahalli ei ole liikunnan edellytys. Vuosikatsaus

12 Katsaus 2008 Katsaus: Ohjaus ja neuvonta aluetyön ytimessä Alue- ja harnes-toiminnan erikoissuunnittelija Eila Niemi MS-liiton aluetyö ja aluesihteerien tehtävänkuvan muotoutuminen sai 20 vuotta sitten alkunsa kuntoutusohjauksen jalanjäljiltä. Viiden aluesihteerin verkosto kattaa koko Suomen joustavalla työotteella. Pitkäjänteinen suunnittelu ja tavoitteisiin pyrkiminen pidemmällä aikavälillä ovat välttämätön edellytys työssä onnistumiselle eli sairastuneiden ja jäsenyhdistysten tasapuoliselle palvelemiselle heidän tarpeistaan lähtien. Ohjauksen ja neuvonnan kattavuutta alettiin seurata systemaattisesti vuonna Tilastolliseen seurantaan tähtäävään kirjaukseen otettiin mukaan sairastuneen tai hänen läheistensä omasta aloitteestaan tekemät yhteydenotot. Määrällisen tiedon lisäksi luokiteltiin kysyjän asia temaattisesti neljään pääluokkaan: sairastumiseen tai vammautumiseen, palveluihin ja tukitoimiin, ammattiin, työelämään ja opiskeluun liittyviin kysymyksiin sekä muuhun kysyjää tukevaan ohjaukseen ja neuvontaan. Tavallisesti kysyjän asiat liittyvät useampaan aiheeseen, joten kirjaus tehtiin pääasiallisen tai kiireellisimmin toimenpiteitä aiheuttavan asian mukaan. Seurantaa jatketaan tulevinakin vuosina, sillä sen pohjalta voidaan kehittää keskinäistä työnjakoa, tunnistaa oman osaamisen katveita ja niihin liittyviä koulutustarpeita. Sairastuneen ja hänen lähiyhteisönsä tukeminen ohjauksen ja neuvonnan avulla tähtää toimintamahdollisuuksien jäsentämiseen ja itsenäisen elämän taitojen lisäämiseen. Oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveysturvaan liittyvissä kysymyksissä edellyttää tietoa, minkä viranomaisen puoleen asiassa pitäisi kääntyä. Ohjaus ja neuvonta järjestötoiminnassa on usein kysyjän tilanteen selvittelyä kuuntelemalla ja haastattelemalla. Parhaimmillaan keskustelussa alkaa hahmottua kysyjän elämäntilanne, omat voimavarat, tietotaito omien asioiden hoitamiseen ja toisaalta myös avun tai tuen tarve asioiden eteenpäin viemiseksi. Valtaosa kysyjistä on niitä, jotka pääsevät eteenpäin faktatiedolla, rohkaisulla ja käytännön kokemukseen pohjautuvilla neuvoilla. Joillekin omien asioiden hoitaminen tuottaa vaikeuksia ja heidän kohdallaan apu on vaikkapa lomakkeen täyttämistä yhdessä tai yhteyden ottamista viranomaiseen kysyjän puolesta. Tilastoseurannan mukaan painopiste asettui 2008 sairastuneisiin ja jäseniin, joille suuntautui yli puolet aluesihteerien antamasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Kun ohjausta ja neuvontaa kaiken kaikkiaan tekee osana omaa työtään yhteensä kolmetoista MS-liiton järjestötyöntekijää, on aluesihteerien osuus siitä noin viidesosa. Yksilöiden lisäksi ohjaus ja neuvonta kohdistuu MS-liiton jäsenyhdistyksiin ja niiden alaisuudessa toimiviin kerhoihin, vertaistuki- ja oma-apuryhmiin. Jäsenyhdistysten toimintaa organisoivat valtaosin vapaaehtoiset, MS-tautia tai harvinaisia 12

13 Katsaus 2008 neurologisia sairauksia sairastavat jäsenet. Järjestötoiminta tarjoaa kanavan osallisuuteen ja mielekästä tekemistä mm. sairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleville. Motivaatio kumpuaa muiden samassa tilanteessa olevien kohtaamisesta, mahdollisuudesta vertaistukeen. Vapaaehtoistyölle perustuvan yhdistystoiminnan luonteeseen kuuluu, että toimijat vaihtuvat ajoin eikä yhdistystoiminnan osaaminen aina välity uusille toimijoille. Osallisuudesta ja yhdessä tekemisestä voimansa saaville toimijoille asettavat haasteen uudet jäsenet, joille yhdistystoiminnan vastavuoroisuus ei aina ole tuttua. He odottavat jäsenmaksua vastaan palvelua itselleen. Palveluiden tuottamis- ja järjestämisvastuu kunnissa haastaa puolestaan yhdistykset ja kerhot paikallistason vaikuttamistoimintaan. Näiden kysymysten ratkaisuun osallistuvat aluesihteerit ohjauksella ja neuvonnalla, mutta myös suoraan omaa työpanostaan yhdistyksille antaen. Kuvio 1. Yhdistys- ja kerhotoimintaan suuntautunut ohjaus ja neuvonta alueittain 2008 (n=235) TAYS 24% 41% 8% 8% 19% TYKS OYS KYS HYKS Kuvio 2. Aluesihteerien antaman yksilöllisen ohjauksen ja neuvonnan jakautuminen aihealueittain vuonna 2008 (n=321) Palvelut ja tukitoimet 7% 17% 15% 61% Sairastuminen, vammautuminen Ammatti, työelämä, opiskelu Muu 13

14 Ohjaus- ja neuvontapalvelut Aluesihteerit antoivat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa 321 henkilölle. Ohjaus ja neuvonta kohdistui suurimmaksi osaksi sairastumiseen tai vammautumiseen liittyviin asioihin sekä sosiaaliturvaan liittyvään asioihin. Yhdistyksille ja kerhoille suunnattua ohjausta ja neuvontaa annettiin 237 jäsenelle, joista yhdistysten toimihenkilöitä oli 138. Ohjaus ja neuvonta painottuivat kerhojen toimintaan, jäsen- ja varainhankintaan, tapahtumien järjestelyihin sekä liiton palveluihin. Aluesihteerit pitivät luennon järjestön palveluista Etelä-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan keskussairaaloiden sekä Hyvinkään aluesairaalan järjestämillä ensitietokursseilla. Järjestöluento pidettiin myös kaksilla Avokuntoutusyksikön järjestämillä vastasairastuneiden tietopäivillä. Näin tavoitettiin yhteensä 137 vastasairastunutta ja heidän läheistään. Aluesihteeri toimi työparina Avokuntoutusyksikön järjestämillä Ikääntyneiden tietopäivillä Vaasassa. Avosopeutumisvalmennuskursseilla Porissa, Turussa ja Vaasassa pidettiin luento MS-järjestön palveluista. Yhteensä näihin tilaisuuksiin osallistui 34 sairastavaa. Aluesihteeri oli mukana myös pohjoisen harnes-ryhmän tapaamisessa, jossa tavoitettiin 32 harvinaista neurologista sairautta sairastavaa. Lakimies neuvoi yli 800 oikeudellisessa kysymyksessä Lakimies neuvoi tai avusti jäseniä sairastamiseen liittyvissä hakemus-, valitus- ja kanteluasioissa. Lakimies vastasi puhelimitse tai sähköpostilla 810 hänelle esitettyyn asiaan. Näistä merkittävimmiksi nousivat vammaispalvelulain kuljetuspalveluihin, henkilökohtaisen avustajan käyttämiseen ja palveluasumisen toteuttamiseen liittyvät kysymykset. Oman auton hankintaa sekä inva-pysäköintiluvan saamista ja käyttöä koskevia yhteydenottoja tuli merkittävästi. Neuvontaa jäsenet kaipasivat myös Kelan vammaisetuuksia ja kuntoutusta koskevissa asioissa. Lisäksi yhdistyksien toimijoiden kanssa lakimies keskusteli yhdistystoimintaan liittyvistä oikeudellisista asioista. Liikuntapalvelujen erikoissuunnittelija piti yhteyttä kuntien liikunnasta vastaaviin henkilöihin mm. liikunta-avustus- ja esteettömyysasioissa jäsenten liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi. Liikuntapalvelujen erikoissuunnittelija neuvoi fysioterapia- ja liikunnanohjaaja opiskelijoita koskien MS-liikunnan edellytyksiä ja ohjaamista. Työssä jaksamiseen, työllistymiseen, opiskeluun tai ammatinvalintaan liittyvissä tilanteissa työllisyyspalvelujen erikoissuunnittelijaan oli yhteydessä yhteensä 141 henkilöä. Pitkäkestoisia ja intensiivisempiä asiakaskontakteja näistä oli lähes 50. Näiden asiakkaiden kohdalla ohjaus ja neuvonta koostuivat muun muassa työnha- 14 Suomen MS-liitto

15 Järjestötoiminta Kuvio 1. Järjestötyöntekijöiden asiakkaan aloitteesta antaman ohjauksen ja neuvonnan jakautuminen aihealueittain 2008 (n=1816) Sosiaaliturva 6% 18% 8% 13% Yhdistysten tai kerhojen ohjaus ja neuvonta Terveyspalvelut Ammatti, työelämä ja opiskelu 12% 32% Järjestötoiminta ja harrastukset 11% Sairastuminen ja/tai vammautuminen Muu kuneuvonnasta, ammatilliseen kuntoutukseen ohjaavista toimenpiteistä, ammatinvalinnanohjauksesta sekä työolosuhteiden järjestelyihin liittyvistä neuvotteluista työpaikalla. Työn etsintää ja työpaikkojen välitystä MS-liitto on toteuttanut yhteistyössä muiden potilas- ja vammaisjärjestöjen kanssa Sisäänheitto työelämään -projektin kautta. Maskun Neurologisessa Kuntoutuskeskuksessa sopeutumisvalmennuskurssilla oleville henkilöille pidettiin toimintavuonna 13 työelämän kysymyksiä käsittelevää luentokeskustelua, joihin osallistui lähes 130 kuntoutujaa. Työllisyysasioiden erikoissuunnittelija osallistui kolmelle Avokuntoutusyksikön järjestämälle avosopeutumisvalmennuskurssille. Työllistymisen ja työssä jaksamisen keinoja esiteltiin myös Avokuntoutusyksikön Joensuussa järjestämässä te lassa. Lisäksi työllisyyspalvelut ja Avokuntoutusyksikkö käynnistivät sairastavilta tulleen palautteen perusteella anonyymin verkkokeskusteluryhmän MS-tautia sairastaville ja työelämässä oleville henkilöille, jotka eivät syystä tai toisesta ole halunneet kertoa diagnoosistaan työpaikallaan tai muuten lähipiirissään. Avokuntoutusyksikön kanssa aloitettiin myös erityinen työkykyä tukeva avokuntoutuskokeilu Helsingissä, joka toteutetaan yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa. Harvinaisten neurologisten sairauksien yksilöllinen ohjaus ja neuvonta sairastuneille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille koostui pääasiassa sairauksia tai järjestötoimintaa ja kuntoutusta koskevasta tiedosta. Yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa annettiin 122 henkilölle. Maskun Neurologisen Kuntoutuskeskuksen harnes-kuntoutujille pidettiin neljä järjestötoimintaan ja palveluihin ohjaavaa luentokeskustelua Vuosikatsaus

16 luentokeskustelua, joihin osallistui yhteensä 40 henkilöä. Liiton jäsenyhdistysten tai niiden kerhojen toimintaan liittyvää ohjausta ja neuvontaa annettiin 20 henkilölle. Harnes-toiminnassa ylläpidettiin ataksia-, CADASIL-, polyradikuliitit-, spastiset parapareesit-, syringomyelia-, sekä harvinaisten harvinaiset -verkostojen yhteystietorekistereitä. Verkostojen jäsenmäärä kasvoi hieman ja oli vuoden lopussa yhteensä 400 henkilöä. Verkostoille järjestettiin Joensuussa yhteinen seminaari, jonka teemana oli kuntoutus. Seminaariin osallistui runsaat 70 henkilöä eri puolilta Suomea. Yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa Yhdistyskäyntejä tehtiin viisi Yhdistyskäynnit tehtiin Lapin, Länsi-Pohjan, Kainuun ja Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistyksiin sekä Suomen Fabry-yhdistykseen. Yhdistyskäyntejä edelsivät valmistelevat hallituksen kokoukset, joissa aluesihteerien ja erikoissuunnittelijan johdolla tehtiin yhteenvetoasiakirjat yhdistysten tavoitteista ja toiminnasta. Viidellä yhdistyskäynnillä otettiin esiin harnes-jäsenten tilanne yhdistyksen toiminnassa. Yhdistyksille toimitettiin tieto kunnittaisista harnes-jäsenmääristä niiden toimialueilla. Harnes-jäsenmäärä kasvoi 18 jäsenellä. Vuoden lopussa jäsenmäärä oli 499 henkilöä, mikä on 7 % jäsenyhdistysten potilasjäsenistä. Vuosi 2008 oli MS-liitossa aktiivisen kansalaisuuden teemavuosi. Teemavuoden tavoitteina oli lisätä vapaaehtoisten toimijoiden määrää yhdistyksissä, tuoda esiin järjestötoiminnan merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja jäsentää MS-järjestön roolia edunvalvonnassa. Vuositeemalle tehtiin oma Puhu, kuuntele, vaikuta -logo, joka näkyi mm. messuosastoilla ja kampanjamateriaaleissa. Teema jatkuu vuonna Osana teemavuotta vuoden alusta käynnistettiin jäsenhankintakampanja, jossa jäsenhankintaan kannustettiin palkinnoilla ja kampanjamateriaaleilla. Jäsentalkoiden tuloksena saatiin 250 uutta jäsentä. Tähän lukuun laskettiin kaikki ne uudet jäsenet, jotka ilmoittivat liittyessään jäsenhankkijan nimen. Kaikkiaan uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 532. Teemavuoden ja jäsenhankintakampanjan myötä liittymislomakkeeseen lisättiin kohta, jolla vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat ilmoittautua. Kampanjavuoden aikana vapaaehtoisiksi ilmoittautui 58 henkilöä. Jäsenyhdistysten kanssa järjestettiin työ- ja suunnittelukokouksia sekä koulutuspäiviä, joissa tavoitettiin yhteensä 309 luottamus- tai toimihenkilöä 43 tilaisuudessa. Luottamus- ja toimihenkilöiden perehdyttämistä tehtiin kahden jäsenyhdistyksen kanssa kahtena tapaamisena yhdistystä kohden. Vuoden aikana osallistuttiin viiden yhdistyksen ja 27 kerhon jäseniltoihin. Vuoden teemaa esiteltiin erityisesti 16 Suomen MS-liitto

17 Järjestötoiminta MS- ja harnes-kerhoihin suuntautuvissa jäsenilloissa, joissa tavoitettiin yhteensä 374 jäsentä. Yhteistyössä yhdistysten kanssa järjestettiin alueelliset teemapäivät Satakunnassa ja Itä/Pohjois-Suomessa, joihin osallistui yhteensä 127 jäsentä. Jäsenpalvelut Uusien jäsenten vastaanottamisen tueksi jäsenasioista vastaava osastosihteeri sekä alue- ja harnes-toiminnan erikoissuunnittelija toteuttivat Jäsen yhdistyksen elinehto -koulutuksen yhdistyksen jäsenhuollosta vastaaville. Koulutuksen tavoitteena oli päivittää yhdistyksen jäsenrekisterin ylläpitoon ja käyttämiseen liittyviä asioita sekä jakaa kokemuksia uusien ja vanhojen jäsenten saattamisesta mukaan yhdistyksen toimintaa. Koulutuspäivään osallistui 21 henkilöä 13 jäsenyhdistyksestä. Osallistumisprosentti suhteessa jäsenyhdistyksiin oli 54 %. Vahvistettiin jäsenistön aktiivista kansalaistoimintaa järjestämällä vuoden teeman mukaiset Kuka päättää asioistasi? -edunvalvonnan te tapäivät Kemissä, Seinäjoella, Tampereella ja Helsingissä. Mikkelin osalta tilaisuus peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tilaisuuksiin osallistui 75 % jäsenyhdistyksistä ja 42 % kerhoista. Osallistujat olivat yhdistysten hallitusten jäseniä ja kerho-ohjaajia, yhteensä 48 osallistujaa 18 eri yhdistyksestä. Tavoitteena oli lisätä yhdistysten valmiuksia hoitaa paikallista edunvalvontaa ja edistää sitä kautta sairastavien oikeuksien entistä parempaa toteutumista sekä jäsentää sitä, mikä on MS-järjestön, jäsenyhdistysten ja liiton tehtävät ja rooli vaikuttamistyössä 2010-luvun Suomessa. Tavoitteena oli myös antaa yhdistyksen toimijoille uusia eväitä jäsentensä hyvinvoinnin edistämiseen. Aktiivisen kansalaisuuden teemavuonna järjestettiin edunvalvonnan te tapäiviä Aluesihteerit vastasivat Ryhmätoiminnan perusteet -koulutuksesta, johon osallistui kahdeksan Pohjois-Karjalan MS-yhdistyksen jäsentä. Uusille vertaistukihenkilöille järjestettiin peruskoulutus, jonka suoritti yhteensä kuusi henkilöä kuudesta MS-yhdistyksestä. He kaikki aloittivat vertaistukihenkilötoiminnan. Kaksi heistä kuuluu nuorten, alle 35-vuotiaiden, ikäryhmään ja kaksi harnes-ryhmään. Työnohjaus järjestettiin Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistyksen vertaistukihenkilöille. Maskussa järjestettiin kolme vertaistukihenkilöiden ryhmätapaamista, johon osallistui kahdeksan henkilöä. Järjestökoulutuksessa yhteistyökumppanina toimi OK-Opintokeskus. Sen myöntämiä luento- ja koulutustunteja käytettiin liitossa yhteensä 628 tuntia. Toimintavuonna suunniteltiin ja otettiin käyttöön MS-liiton uusi Yhdistysnetti, joka on salasanalla suljettu verkkopalvelu liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien, kerhonvetäjien, liikunta- ja nuorisovastaavien, toimikuntien jäsen- Vuosikatsaus

18 ten ja liiton työntekijöiden käyttöön. Yhdistysnettiä koekäyttivät liikuntatoimikunta sekä Kanta-Hämeen, Lapin, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan MS-yhdistykset. Koekäytön aikana saadun palautteen mukaan Yhdistysnetti on tervetullut apu mm. yhdistysten välisen kommunikoinnin kehittämiseksi. Yhdistysnetti avattiin käyttöön lokakuun lopussa. Loka-joulukuun aikana Yhdistysnetissä tehtiin sivulatauksia yhteensä 858 kertaa. Vuonna 2008 viidellä yhdistyksellä oli kotisivut MSliiton alasivuina. Kolmen yhdistyksen sivujen perustamiseen alasivuiksi annettiin tukea vuoden aikana. Kaikkiaan kotisivut on 17 yhdistyksellä. Lakimies oli kolmen yhdistyksen jäsenilloissa alustamassa keskustelua vammaispalvelulain palveluista ja tukitoimista sekä Kelan tuista ja kuntoutuksesta. Liiton lakimies myös neuvoi yhdistysten toimijoita juridisissa asioissa. Järjestettiin MS-Dagen -tietopäivät Kauniaisissa sekä Pietarsaaressa yhteistyössä alueilla toimivien kaksikielisten yhdistysten tai kerhojen kanssa. Päiville osallistui yhteensä 78 jäsentä. Maarianhaminassa järjestettiin Lounais-Suomen MS-yhdistyksen, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sekä Ålands Handikappförbundet:in kanssa edunvalvonnan tietopäivä, johon osallistui 10 MS-jäsentä. Maskun Neurologisessa Kuntoutuskeskuksessa pidettiin kolme ruotsinkielistä järjestöluentoa, joihin osallistui 34 kuntoutujaa. Valtakunnallinen nuorten viikonloppu järjestettiin 2008 Varsinais-Suomessa Nuorten toimintaa tuettiin järjestämällä nuorten liikunnallinen virkistysviikonloppu Koivukankareella, johon osallistui yhteensä 26 sairastavaa ja heidän läheistään. Julkaistiin kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tiedote, joka postitettiin kaikille alle 35-vuotiaille. MS-viikolla aluesihteeri, Palvelutalo Merenpisara sekä Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys järjestivät Avoimien ovien päivän Helsingin MS-talossa. Avoimien ovien tapahtumaan osallistui n. 120 henkilöä. MS-liiton liittohallitus jakoi sponsoritukea viidelle potilasjäsenelle, jotka liikuntalajissaan osallistuivat kilpailutoimintaan. Perinteiseen tapaan MS-liitolla oli 20 jäseninen joukkue Suomi Meloo -tapahtumassa. Lisäksi liiton liikunnansuunnittelija oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa alueellista NV-liikuntapäivää Kuusistossa. Liikunnan erikoissuunnittelija toimi liiton jäsenyhdistysten ja kerhojen apuna liikuntatapahtumien ideoinnissa ja suunnittelussa. Lisäksi luennoitiin liikunta-aiheista liiton ja yhdistysten tilaisuuksissa. Liikuntavastaaville lähetettiin liikunta-aiheista materiaalia. Tuettiin alueellisesti toimivien harnes-vertaistukiryhmien toimintaa. Ryhmiä on yhteensä 13 ja ne kattavat 75 % liiton jäsenyhdistyksistä. Harnes-aluesihteerin tai erikoissuunnittelijan tukitapaamisia ryhmille oli yhteensä neljä. Jokaiselle ryhmälle tehtiin oma esite kevät- ja syyskaudeksi ja niitä levitettiin vastasairastuneiden, uusien jäsenten ja sidosryhmien käyttöön. 18 Suomen MS-liitto

19 Järjestötoiminta MS-liiton joukkue osallistui kymmenettä kertaa Suomi Meloo -kanoottiviestiin. Viesti kulki ympäri vuorokauden Pieksämäeltä Lahteen. Joukkueen kokonaisvahvuus oli 18 henkilöä. MS-liiton internetsivuilla seurattiin joukkueen etenemistä koko viikon ajan. Kuva: Anne Paakkinen ja kippari Kimmo Karjalainen lähtevät melonosuudelle. Vuosikatsaus

20 Tutkimus MS-tautia sairastavien henkilöiden saaman ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta selvittäneen kolmivuotisen tutkimushankkeen loppuraportti MS-tautia sairastavat suomalaiset työelämään osallistuminen ja kuntoutus valmistui. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa selvitettiin systemaattisesti MStautia sairastavien henkilöiden työuria ja heidän työssä jaksamiseensa vaikuttavia tekijöitä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Hanketta rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Kuva: Tutkijaneuropsykologi Sari Laatu, PET-lääkäri Jere Virta ja koehenkilö tutkimustilanteessa Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kysely MS-yhdistysten jäsenten työmarkkinatilanteesta, sosiaalisesta tilanteesta, koetusta elämänlaadusta ja työkyvystä sekä työssä selviytymistä vaikeuttavista tekijöistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös osallistumista työkykyä ylläpitävään ammatilliseen ja muuhun kuntoutukseen. Tutkimuksessa keskityttiin ensisijaisesti ammatilliseen kuntoutukseen, mutta siitä saatiin arvokasta tietoa myös MS-tautiin sairastuneiden saamasta muusta kuntoutuksesta. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin kuntoutuksen tutkimuksen päivillä. Lisäksi tutkimuksesta julkaistiin artikkelit Kuntoutus ja Avain -lehdissä. Tutkimus sai kohtuullisesti huomiota myös tiedotusvälineissä. Tutkimusraportti lähetettiin kaikille keskussairaaloiden neurologian poliklinikoille sekä MS-hoitajille. Tutkimuksen tulosten levitys jatkuu vuonna Tutkimuksessa, jonka Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus toteutti yhteistyössä Turun yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksen ja valtakunnallisen PET-keskuksen kanssa, selvitettiin kognitiivisen väsymisen aivotoiminnallisia mekanismeja ja kolinergisen lääkkeen vaikutusta väsymiseen ja aivoaktiviteettiin. Toisen projektin myötä selvitettiin lämmön ja älyllisen ponnistelun vaikutuksia MS-tautia sairastavan toimintakykyyn käyttäen myös toiminnallista magneettikuvausta (fmri). Molemmilla tutkimuksilla on Suomen MS-säätiön apuraha. 20 Suomen MS-liitto

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Mikä ihmeen Opin ovi?

Mikä ihmeen Opin ovi? Neuvonta ja ohjaus minne menet? Itä-Uudenmaan Opin Ovi projektin päätösseminaari Nuorten ja aikuisten ohjaus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla 1.11.2012 Porvoo Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma?

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Päivi Hämäläinen, kliinisen neuropsykologian dosen>, kuntoutuskeskuksen johtaja Olemassa oleva kuntoutusvalikoima on varsin ka.ava

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Yhdessä yhdenvertaisuutta

Yhdessä yhdenvertaisuutta Yhdessä yhdenvertaisuutta Kehitysvammaisten Tukiliiton strategia 2017 2020 Johdanto Tällä strategialla suunnataan Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosien 2017 2020 toimintaa Tukiliitto on noin 170 jäsenyhdistyksen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä 23.10.2015 Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Ajatuksia herättämään Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä (Mahatma

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot