Osakassopimus ja yhtiöjärjestys ovat liitteinä 4 ja 5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osakassopimus ja yhtiöjärjestys ovat liitteinä 4 ja 5."

Transkriptio

1 LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Saimaan ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Lappeenranta 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 keakoulu. Sen omistajina ovat Etelä Karjalan kunnat: Lappeenrannan kau Saimaan ammattikorkeakoulu Oy on osakeyhtiömuotoinen ammattikorpunki (48,40 %), Imatran kaupunki (39,01 %), Lemin kunta (0,90 %), Luumäen kunta (1,20 %), Parikkalan kunta (2,45 %), Rautjärven kunta (1,98 %), Ruokolahden kunta (3,04 %), Savitaipaleen kunta (1,00 %), Taipalsaaren kunta (1,57 %) sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto (0,46 %) Osakeyhtiön päätöksenteossa noudatetaan osakeyhtiölakia ja ammattikorkeakoululakia. Osakassopimuksissa tai yhtiöjärjestyksessä ei ole näistä poikkeavia säännöksiä eikä sidonnaisuuksia tai velvoitteita, jotka edellyttäisivät määräenemmistöä tai kaikkien osakkaiden suostumusta esimerkiksi koulutustarjonnasta tai koulutuksen sijaintipaikkakunnista päätettäessä. Osakassopimus ja yhtiöjärjestys ovat liitteinä 4 ja Ammattikorkeakoulun nimi Saimaan ammattikorkeakoulu 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus Ammattikorkeakoulun opetus ja tutkintokieli on suomi. ja tutkintokielet Ammattikorkeakoulu käyttää lisäksi englantia opetus ja tutkintokielenä. Yksittäisten opintojaksojen kielenä ammattikorkeakoulu voi käyttää tarpeen mukaan myös muita kieliä Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Ammattikorkeakoulun päätoimipaikka on Lappeenrannassa. Ammattikorkeakoulu järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta Lappeenrannassa ja Imatralla. Ammattikorkeakoululla ei ole vakiintunutta toimintaa muilla paikkakunnilla.

2 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta ajatus Saimaan ammattikorkeakoulu on alueellinen korkeakoulu, joka koulutuksellaan sekä tutkimus ja kehitystoiminnallaan tukee oman maakuntansa kansainvälistymistä Pietarin metropolialueen välittömässä vaikutuspiirissä. Ammattikorkeakoulu on kehittävänä kumppanina alueen rakennemuutoksessa teollisuusmaakunnasta palvelusektorin innovaatioihin perustuvan ripeän kasvun alueeksi. Saimaan ammattikorkeakoulu tunnetaan uudistumiskykyisenä sekä toiminnassaan ja taloudessaan tehokkaana korkeakouluna, jonka korkealaatuista koulutusta ja innovaatiolähtöistä liiketoimintaa kehittävää sekä julkisen sektorin tehokkuutta parantavaa tutkimus ja kehitystoimintaa arvostetaan. Saimaan ammattikorkeakoulu tunnetaan strategisilla painoaloillaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Visio 2020 Vuonna 2020 Pietarin metropolialueen vaikutuspiirissä on Etelä Karjalassa syntynyt uutta kansallisen tason palveluliiketoimintaa vähittäiskaupan, matkailun ja terveyspalvelujen alueelle. Tämän lisäksi teknologiainnovaatioista on syntynyt kasvuhakuisia, osin venäläistaustaisia pk yrityksiä. Nämä yritykset hyödyntävät suomalaista teknologista ja kaupallista osaamista sekä Venäjän markkinoita voimakkaasti kasvavalla kaakkoisrajalla. Vuonna 2020 Saimaan ammattikorkeakoulu yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa muodostaa yhteisellä kampuksellaan vahvan, kilpailukykyisen sekä taloudellisesti tehokkaasti toimivan korkeakoulukeskittymän, joka on edelläkävijä tiedeyliopiston tutkimuksellisen ja ammattikorkeakoulun soveltavan osaamisen yhdistämisessä molempien korkeakoulusektorien omaleimaisuutta kunnioittavalla tavalla. Korkeakoulukeskittymä tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvästä osaamisestaan Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Saimaan ammattikorkeakoulu profiloituu kansainvälisenä korkeakouluna, jonka erityisosaamista on Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin sekä kansainvälisiin verkostoihin liittyvä osaaminen. Ammattikorkeakoulu hyödyntää sijaintiaan Pietarin metropolialueen välittömässä vaikutuspiirissä kansainvälisten koulutusohjelmien toteuttamisessa, korkeakouluyhteistyössä sekä Venäjään liittyvässä tutkimus ja kehitystoiminnassa. Ammattikorkeakoulun painoalat ovat: palveluliiketoiminnan kansainvälistäminen teknologiainnovaatioista liiketoimintaa asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta terveyspalveluihin Ammattikorkeakoulu on täsmentänyt painoalojaan aikaisempaan nähden. Painoalat kuvaavat nyt selkeämmin sekä ammattikorkeakoulun nykyistä toimintaa että sitä, mihin suuntaan ammattikorkeakoulu on kehittämässä koulutustaan ja tutkimus ja kehitystyötään tulevaisuudessa. Nämä painoalat liittyvät ja täydentävät myös ammattikorkeakoulun tär

3 keimmän strategisen kumppanin Lappeenrannan teknillisen yliopiston omassa strategiassaan esittämiä painopisteitä. Ammattikorkeakoulun rooli teknologiainnovaatioista syntyvän liiketoiminnan kehittäjänä on vahvistunut korkeakoulujen yhteisissä tutkimus ja kehityshankkeissa. Samoin asiakaslähtöisten terveyspalvelujen ja palveluprosessien tehostaminen liittyy yliopiston kanssa toteutettuun tutkimus ja kehitystyöhön. Saimaan ammattikorkeakoulun painoalat edistävät alueen toimialarakenteen muutosta Lappeenranta Imatra kaupunkiseudulla. Imatran kaupungin strategiassa korostuvat kansainvälisyys ja kaupungin sijainnin hyödyntäminen, uudenlainen luova yrittäminen sekä matkailu ja palveluelinkeinojen kasvu merkittäväksi elinkeinoksi. Lappeenrannan strategiassa ja elinkeinoohjelmassa painotuksia ovat Skinnarilan osaamiskeskittymään pohjautuva uusi yritystoiminta, Venäjän markkinoiden monipuolinen hyödyntäminen ja palveluliiketoiminnan kasvu Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Alueen yhteiset tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät on koottu Etelä Karjalan Maakuntaohjelmaan ja ammattikorkeakoulun painoalat ja profiili ovat tämän alueen keskeisen strategiapaperin mukaiset. Vuosille valmisteilla olevassa maakuntaohjelmassa Venäjän merkitys Etelä Karjalan maakunnalle tulee korostumaan aikaisemmasta. Selvitys Etelä Karjalan voimassa olevan maakuntaohjelman toimintalinjoista sekä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien strategioista ovat liitteessä 7. Merkittävimmät kansalliset yhteistyökumppanit ja yhteistyön sisältö Saimaan ammattikorkeakoulun merkittävimmät kansalliset yhteistyökumppanit ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopiston Aleksanteri instituutti, Karelia ammattikorkeakoulu, Etelä Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksote sekä Etelä Karjalan Osuuskauppa EeKoo. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa ammattikorkeakoulu hyödyntää yhteisiä tila ja laboratoriopalveluja yhteisellä kampuksella Lappeenrannassa. Saimaan ammattikorkeakoulu on vuokrannut noin 6000 m2 yliopiston tiloja ja tekniikan laboratorioita käytetään yhdessä. Uusia laiteinvestointeja niin tekniikan laboratorioihin kuin muuhunkin rakennusten ja laitteiden infrastruktuuriin suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Korkeakouluilla on yhteinen Lappeenrannan tiedekirjasto, joka toimii osana yliopiston organisaatiota. Kielten opetuksessa tehdään vakiintunutta yhteistyötä kielitarjonnan monipuolistamiseksi ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä on muillakin aloilla aloitettu kokeiluina. Lisäksi Saimaan ammattikorkeakoulu tuottaa opiskelijoille ja henkilöstölle tarjottavat liikuntapalvelut molemmille korkeakouluille. Samoin koko kampuksen yhteisöllisyyttä vahvistavan kulttuuri ja harrastustoiminnan molempien korkeakoulujen henkilöstölle järjestää ammattikorkeakoulu. Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat tehneet tutkimus ja kehitystoiminnassa tiivistä yhteistyötä sen jälkeen, kun ammattikorkeakoulu on siirtynyt samalle kampukselle. Yhteisten tutkimus ja kehityshankkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Yhteistyö on merkinnyt ammattikorkeakoululle pääsyä useisiin yliopiston tutkimushankkeisiin, joissa tekniikan alalla yhdessä yliopiston ja yritysten kanssa tuotetaan tutkimustuloksista liiketoimintaa. Kampus on lisännyt myös monialaisuutta tutkimushankkeissa, kun ammattikorkeakoulun kuvataide, liiketalous sekä sosiaali ja terveysala ovat mukana korkeakoulujen yhteisissä teknologiainnovaatioita kehittävissä tutki

4 mushankkeissa. Yhteisellä kampuksella toimii myös pysyvä ammattikorkeakoulun, yliopiston ja sosiaali ja terveyspiiri Eksoten tutkimusryhmä (TYVI), joka koordinoi sosiaali ja terveysalan tutkimusta maakunnassa. Sosiaali ja terveyspalvelujen kehittämisessä ja palveluprosessien tehostamisessa ammattikorkeakoululla on toimialaan liittyvä toimintatapojen, työmenetelmien ja lainsäädännön osaaminen ja yliopistolla tuotantotalouden tiedekunnassa prosessien kehittämisosaaminen. Yhteistyö yliopiston kanssa vahvistaa omalta osaltaan painoalaksi valittua terveyspalvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta. Lisäksi yliopiston ja Eksoten kanssa on yhtenä keskeisenä tulevaisuuden tutkimuskohteena terveyspalvelujen vienti. Saimaan ammattikorkeakoulu etsii lisäksi tällä strategiakaudella vuoteen 2016 mennessä uusia synergiahyötyjä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa ennen kaikkea tutkimus ja kehitystoiminnan aluevaikuttavuuden lisäämisessä ja myös tutkimustoiminnan kansainvälistämisessä. Myös opiskelijoiden ja opetushenkilöstön tukipalvelujen tuottamisessa tehdään lisää resursseja säästäviä ja tehokkuutta lisääviä ratkaisuja. Helsingin yliopiston Aleksanteri instituutti Helsingin yliopiston Aleksanteri instituutin kanssa Saimaan ammattikorkeakoululla on ollut sopimus strategisesta kumppanuudesta vuodesta 2010 lähtien. Strateginen kumppanuussopimus on tämän hakemuksen liitteenä 8. Aleksanteri instituutti on tuonut Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä omaa Venäjän yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvää osaamistaan Etelä Karjalaan ja ollut mukana Saimaan ammattikorkeakoulun tärkeimmän ulkomaisen strategisen yhteistyökumppanin St Petersburg State University of Economicsin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Saimaan ammattikorkeakoulu ja Aleksanteri instituutti ovat jakaneet ja levittäneet osaamista sekä luoneet uusia verkostoja Venäjälle. Korkeakoulut ovat tuottaneet myös yhteisiä julkaisuja sekä tehneet tutkimus ja kehitystoimintaa mm. OVET hankkeessa sekä järjestäneet yhteisiä luentosarjoja ja seminaareja. Aleksanteri instituutin asiantuntijat ovat olleet myös asiantuntijoina Saimaan ammattikorkeakoulun Venäjään liittyvän koulutuksen sekä tutkimus ja kehitystoiminnan ja kaiken läpäiseväksi profiiliksi valitun Venäjäyhteyden kehittämisessä. Karelia ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on sopinut Karelia ammattikorkeakoulun kanssa strategisesta kumppanuudesta, jossa tehdään kiinteää yhteistyötä matkailu ja ravitsemisalalla sekä Venäjään liittyvän asiantuntemuksen ja verkostojen jakamisessa. Saimaan ammattikorkeakoulu ja Kareliaammattikorkeakoulu ovat sopineet alan koulutuksen osalta selkeästä toisiaan tukevasta profiloitumisesta, tiiviistä yhteistyöstä koulutuksen toteutuksessa sekä asiantuntijuuden jakamisesta. Korkeakoulut muodostavat näillä erityisalueilla vahvan osaamiskokonaisuuden, joka nostaa merkittävästi tutkimuksen ja opetuksen laatua. Koalitio vahvistaa lisäksi kummankin ammattikorkeakoulun toiminta alueella keskeistä palveluliiketoiminnan kansainvälistämistä, joka on välttämätön osa elinkeinorakenteen muutoksessa. Toiminnassa hyödynnetään yhteisiä kansainvälisiä kumppanuuksia. Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri Eksote Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri (Eksote) on ammattikorkeakoulun sosiaali ja terveysalan strateginen työelämäkumppani. Yhteistyön käytännön toimintamuotoja ovat koulutus ja harjoitteluyhteistyön lisäksi olleet yhteiset tutkimus ja kehityshankkeet, erityisesti uusien liikkuvien terveys

5 palvelujen kehittäminen ja asiakaslähtöisten terveydenhuollon palveluprosessien tehostaminen. Lisäksi yhteistyötä on tehty koulutussisältöjen ja erityisesti uusien täydennyskoulutusten työelämän tarpeista lähtevässä suunnittelussa ja toteutuksessa, esimerkiksi lääkkeenmääräyskoulutuksessa sairaanhoitajille. Maakunnan laajuisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistävä Eksote on tarjonnut ammattikorkeakoululle aidon Living Lab toimintaympäristön sekä koulutuksen että tutkimus ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä. Strategisessa kumppanuudessa on hyödynnetty myös Saimaan ammattikorkeakoulun uusia simulaatiolaboratorioita potilasturvallisuuden kehittämisessä. Etelä Karjalan osuuskauppa EeKoo Etelä Karjalan osuuskauppa (EeKoo) on keskeisin yhteistyökumppani liiketalouden ja hotelli ja ravintola alan koulutuksessa ja työelämälähtöisessä kehittämistoiminnassa. EeKoo on vähittäiskaupan ja majoitus ja ravitsemistoiminnan markkinajohtaja maakunnassa. Keskeisimmät yhteistyömuodot ovat olleet koulutussisältöjen kehittäminen ja yhteiset kehittämishankkeet, jotka Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö ovat toteuttaneet. EeKoon merkitys strategisena kumppanina on korostunut viime vuosina, kun maakunnan toimialarakenteen muutos on luonut uutta liiketoimintaa vähittäiskauppaan sekä majoitus ja ravitsemisalalle. Palveluliiketoiminnan kansainvälistämisessä EeKoo on työelämän avaintoimija Etelä Karjalan maakunnassa. Merkittävimmät kansainväliset yhteistyökumppanit ja yhteistyön sisältö Saimaan ammattikorkeakoulu on vuodesta 2006 lähtien vuosittain arvioinut kansainväliset kumppaninsa. Kaikkiaan 120 kansainvälistä yhteistyökorkeakoulua on arvioinnin pohjalta jaettu strategisiin kumppaneihin, avainkumppaneihin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Arvioinnissa käytettävän ABC analyysin (Pareto) periaatteet ja arviointikriteerit on esitetty liitteessä 9. Kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa ammattikorkeakoululla on vakiintunutta ja runsasta opiskelija ja henkilöstöliikkuvuutta, yhteisiä tutkimus ja kehityshankkeita, yhteistä julkaisutoimintaa sekä kaksoistutkintoja ja myös yhteisiä seminaareja sekä henkilöstön koulutustilaisuuksia. Strategisten kansainvälisten kumppanien kanssa tehtävään yhteistyöhön Saimaan ammattikorkeakoulu ja ulkomainen kumppani ovat sitoutuneet panostamaan voimavaroja. Kansainväliset strategiset yhteistyökumppanit ovat Pietarin valtiollinen talousyliopisto (St Petersburg State University of Economics)(Venäjä), Hochschule Augsburg University of Applied Sciences Augsburg (Saksa) ja uutena strategiseksi kumppaniksi nousemassa olevana korkeakouluna University of Salford (UK). Strategiset kumppanuussopimukset ovat hakemuksen liitteenä 10 ja 11. Pietarin valtiollinen talousyliopisto Pietarin valtiolliseksi talousyliopistoksi vuonna 2012 yhdistyneiden valtiollisen talous ja finanssiyliopisto FINEC:in ja insinööritaloudellisen yliopisto ENGECON:in sekä vuonna 2013 mukaan liittyvän Pietarin talous ja palveluyliopiston kanssa on tehty yhteistyötä vuodesta Valtiollisen talousyliopiston kanssa toteutettu asiantuntemuksen vaihto on keskeisellä tavalla vaikuttanut Saimaan ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan koulutuksen opetussuunnitelmiin. Saimaan ammattikorkeakoululla on kaksoistutkintosopimus Pietarin talousyliopiston kanssa matkailussa ja

6 liiketaloudessa. Vuonna 2010 aloitettu yhteistyö kaksoistutkinnoissa on sujunut hyvin, vaikka suomalaisten mahdollisuudet kaksoistutkinnon suorittamiseen ovat hankalat Venäjän valtion tutkintomääräysten vuoksi. Pietarin valtiollisen talousyliopiston kanssa myös opiskelija, opettaja ja asiantuntijavaihto on vakiintunutta jo 1990 luvun lopulta lähtien. Pietarin talousyliopisto on myös vastannut Saimaan ammattikorkeakoulun henkilöstön venäjän kielen intensiivikoulutuksesta. Pietarin talous ja palveluyliopiston kanssa on tehty sosiaali ja terveysalan yhteistyötä useissa tutkimus ja kehityshankkeissa vuodesta 2000 alkaen. Hochschule Augsburg University of Applied Sciences Augsburg Hochschule Augsburg University of Applied Sciences Augsburg on Saimaan ammattikorkeakoulun strateginen kumppani, jonka kanssa yhteistyötä on tehty vuodesta 2005 alkaen. Korkeakoulujen profiilit sopivat hyvin yhteen ja korkeakoulut toimivat alueilla, joilla elinkeinoelämän rakenne ja toimialarakenteen muutoshaasteet ovat samanlaisia. Saimaan ammattikorkeakoululla on kaksoistutkintosopimukset Hochschule Augsburgin kanssa tradenomi ja insinöörikoulutuksessa. Opiskelija, opettaja ja asiantuntijavaihto ovat vakiintuneella tasolla. Saimaan ammattikorkeakoulun keskeisenä tavoitteena olevassa tutkimus ja kehitystyön kansainvälistymisessä Hochschule Augsburgin kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia koottaessa eurooppalaisia verkostoja tarjolla olevan kansainvälisen tutkimusrahoituksen hyödyntämiseksi. University of Salford University of Salford on ollut Saimaan ammattikorkeakoulun yhteistyökumppani vuodesta 1995 lähtien sosiaali ja terveysalalla. Tämä Suur Manchesterin alueella toimiva korkeakoulu on nousemassa koko Saimaan ammattikorkeakoulun strategiseksi kumppaniksi, kun sosiaali ja terveysalan yhteistyö on laajenemassa ja yhteistyö on käynnistymässä myös muilla ammattikorkeakoulun toimialoilla. University of Salfordin kanssa tehtävä yhteistyö on tähän saakka ollut ennen kaikkea opetusyhteistyötä ja opiskelijavaihtoa, asiantuntijuuden vaihtoa ja yhteisiä, EU rahoituksella toteutettuja tutkimushankkeita (kaksi laajaa hanketta, joissa Saimaan ammattikorkeakoulu on ollut yhtenä partnerina Salfordin kokoamassa eurooppalaisten korkeakoulujen verkostossa). Lisäksi Salford on muun muassa ollut keskeisenä asiantuntijana mukana kehitettäessä sairaanhoitajien lääkkeenmääräämiskoulutusta Lappeenrannassa. Kumppanuus University of Salfordin kanssa on keskeisessä asemassa eurooppalaisen (UK, Ranska, Irlanti, Suomi) korkeakouluverkoston kokoamisessa ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen paremmassa hyödyntämisessä Keskeiset muutokset Toiminnan keskeiset eroavaisuudet suhteessa nykyiseen Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnassa keskeinen ero nykyiseen on tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan (TKI) kasvava rooli. Tämä näkyy sekä panostuksen osalta henkilöstöresurssien kohdentamisessa että tuloksissa toiminnan volyymissa ja vaikuttavuudessa. Nyt tehty strategisten painoalojen täsmentäminen terävöittää edelleen tutkimus ja kehitystoiminnan sisältöjä ja resurssien kohdentamista. Tutkimus ja kehitystoiminnan volyymin ja vaikuttavuuden lisäämisessä kiinteällä yhteistyöllä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on keskeinen merkitys TKI toiminnan nostamisessa uudelle tasolle. Yliopiston ja ulkomaisten strategisten kumppanien kanssa toteutettavissa hankkeissa otetaan hyppy tutkimustoiminnan kansainvälistämisessä. Yliopiston sekä

7 elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa kumppanuudessa toteutettava tutkimus ja kehitystoiminta tukee ammattikorkeakoulun tehtävän mukaisesti alueen rakennemuutosta. Tutkimus ja kehitystoiminnan edellytyksiä parantaa merkittävästi vuonna 2012 opetushenkilöstön kanssa yhdessä käynnistetty siirtyminen kokonaan uudenlaiseen joustavaan työsuunnitteluun. Opettajien työaikaresurssia ei enää jaeta perinteiseen tapaan mekaanisesti, vaan opettajatiimit itse suunnittelevat resurssien käytön annetuissa talousraameissa siten, että yhdessä asetetut opetuksen ja tutkimus ja kehitystoiminnan strategiset tavoitteet saavutetaan. Vuonna 2012 aloitetusta kokeilusta on saatu myönteisiä kokemuksia ja toimintaa on kehitetty verkostossa Tampereen, Metropolia ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi on otettu käyttöön opiskelija assistentti järjestelmä, joka lisää käytettävissä olevia TKI resursseja sekä osallistaa opiskelijat TKI toimintaan. Rakenteellinen kehittäminen Ammattikorkeakoulun perusrakenne on terve eikä suuriin rakenteellisiin muutoksiin ole tarvetta suunnittelukaudella. Saimaan ammattikorkeakoulu on jo toteuttanut useita ratkaisuja, joilla ammattikorkeakoulun toimintoja on tehostettu, kustannuksia on karsittu ja koulutusta ja osaamista on koottu suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Toiminnan tehostaminen on toteutettu rakenteita ja toimintatapoja muuttamalla sekä lakkauttamalla tuloksiltaan heikkoja ja kustannuksiltaan kalliita koulutusohjelmia. Vuoden 2004 yhteensä 22 hakukohteesta on tässä prosessissa päästy 11 hakukohteeseen vuonna 2013 sekä ammattikorkeakoulun kahdeksasta toimipisteestä toiminta on koottu kahdelle kampukselle. Tämä on mahdollistanut panostuksen strategiassa määritellyille painoaloille sekä opetuksen ja tutkimus ja kehitystoiminnan laadun edelleen parantamiseen tulevina vuosina, vaikka opetus ja kulttuuriministeriön rahoitus pieneneekin. Saimaan ammattikorkeakoulu ei suunnittele fuusioita tarkastelukauden aikana. Ammattikorkeakoulu vahvistaa rakennettaan kehittämällä Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhdessä muodostamaa korkeakoulukeskittymää. Yhteistyötä tiivistetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteisen kampuksen infrastruktuurin ja tukipalvelujen yhdistämisessä, tutkimus ja kehityshankkeissa sekä opettajaresurssien mahdollisessa yhteiskäytössä. Syvenevä yhteistyö tuottaa toiminnallisia etuja ja taloudellista tehokkuutta molemmille korkeakouluille. Yliopiston tulo ammattikorkeakoulun omistajaksi parantaa edelleen mahdollisuuksia strategiselle yhteistyölle. Ammattikorkeakoulun suunniteltu maantieteellinen alue pysyy ennallaan Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Saimaan ammattikorkeakoulu toimii Imatralla ja Lappeenrannassa. Vuodesta 2004 alkaneessa sisäisessä rakenteiden kehittämisessä ja koulutustarjonnan kokoamisessa ammattikorkeakoulu on Lappeenrannan ja Imatran omissa strategioissaan määrittelemien profiilien mukaisesti keskittänyt kaiken matkailu ja ravitsemisalan sekä kulttuurialan koulutuksen Imatralle ja liiketalouden, sosiaali ja terveysalan sekä tekniikan koulutuksen Lappeenrantaan. Imatran ja Lappeenrannan välillä ei ole enää päällekkäistä koulutustarjontaa. Maakunnan kaupunkien strategioissa matkailun kehittämisellä on keskeinen merkitys elinkeinoelämän rakennemuutoksessa Imatralla. Tässä on jo onnistuttu saamaan hyviä tuloksia ja maakunnan merkittävimmät hotelli

8 ja ravintolakeskittymät ovat Imatran välittömässä vaikutuspiirissä. Imatralla on panostettu paitsi hotelli ja ravintoala alan koulutuksen infrastruktuuriin myös kuvataiteen koulutuksen ja näyttelytoiminnan kehittämiseen. Kuvataide on omalta osaltaan tukenut kaupungin kansainvälistymistä. Lappeenrannassa Skinnarilan osaamiskeskittymän merkitys kaupungin vuoteen 2028 ulottuvan strategian toteuttamisessa on keskeinen. Lappeenranta on asettanut tavoitteekseen profiloitua alueeksi, joka kehittää palveluliiketoimintaa uusilla tuotealueilla venäläiselle asiakaskunnalle. Kaupungin on tarkoitus myös kasvaa venäläistaustaisten yritysten ja Venäjän markkinoille suuntautuvien yritysten etabloitumisalueena. Uusina kehittyvinä palveluliiketoiminnan alueina suunnitellaan esimerkiksi terveyspalvelujen vientiä. Skinnarilan korkeakoulukeskittymässä tieteestä syntyvien teknologiainnovaatioiden kaupallistaminen näkyy myös Lappeenrannan kasvuvisioissa. Korkeakoulujen kansainväliset koulutusohjelmat nähdään myös systemaattisena koulutetun työvoiman maahanmuuton kanavana ja venäläistaustaisen yrittäjyyden kasvun alustana. Saimaan ammattikorkeakoulun ylläpitäjät ovat panostaneet kummankin sijaintikaupungin tarpeiden ja profiilien mukaiseen koulutuksen ja tutkimus ja kehitystoiminnan infrastruktuuriin. Lappeenrannassa kaikki toiminta keskitettiin vuonna 2011 samalle kampukselle Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa siten, että kumpikin korkeakoulu tiivisti tilankäyttöään ja toimitaan osittain yhteisissä tiloissa. Kiinteistöjärjestely toteutettiin siten, että Lappeenrannan kaupunki osti ammattikorkeakoulun apporttina saamat kiinteistöt 19,5 miljoonalla eurolla ja mahdollisti Skinnarilan korkeakoulukeskittymän rahoituksen. Imatralla ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintansa Linnalan kampukselle. Ammattikorkeakoulu on myynyt Kanavakadulla sijainneen kuvataiteen käytössä olleen kiinteistönsä keväällä 2013 Imatran kaupungille eurolla ja rahoittanut tällä muutostyöt, joita tarvittiin toiminnan keskittämisen yhdelle kampukselle syyskuun 2013 alusta lukien. Ammattikorkeakoulu investoi jo toteutettujen kuvataiteen tila ja laiteinvestointien lisäksi hotelli ja ravintola alan koulutuksen erityistiloihin Linnalassa vuosina Ammattikorkeakoulu on lisäksi tehnyt päätöksen Siitolan kartanoalueen myymisestä, jossa sillä on grafiikan ja kuvanveiston työtiloja. Ammattikorkeakoululla ei ole tarkoitus perustaa uusia toimipisteitä.

9 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Toimintaympäristön kuvaus Saimaan ammattikorkeakoulun vaikutusalue on toiminta ajatuksen mukaan oma maakunta eli Etelä Karjala. Maakunnan ytimen muodostavalla Lappeenranta Imatra kaupunkiseudulla on käynnissä voimakas elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutos, joka on seurausta teollisuuden toiminnan supistumisesta ja työpaikkojen vähenemisestä sekä tarpeesta julkisen sektorin rakenteiden uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Tällä on ollut vaikutusta myös Saimaan ammattikorkeakoulun toimintaan, kun sekä koulutusta että tutkimus ja kehitystoimintaa on jouduttu suuntaamaan uudelleen teollisuuden toiminnan supistuessa. Maakunnan väestömäärä on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan suunnilleen nykyinen vuoteen Maahanmuuttajien osuus maakunnan väestöstä oli vuoden 2011 lopussa 2,9 prosenttia, heistä runsas puolet (56 %) oli venäläistä syntyperää. Venäläisten maahanmuuttajien osuuden ennakoidaan edelleen kasvavan. Maakunnan toimintaympäristön kehityksessä keskeisin tekijä on Pietarin metropolialueen vaikutuksen yhä suurempi merkitys. Kaakkois Suomen raja asemien kautta tehtiin Venäjältä vuonna 2011 lähes 3,2 miljoonaa matkaa, joista 60 % suuntautui Etelä Karjalaan. Arvion mukaan vuonna 2025 Etelä Karjalaan tehdään yhteensä miljoonaa matkaa. Taxfreemyynti Lappeenrannassa ja Imatralla on yhteenlaskettuna mennyt ohi Helsingin jo joitakin vuosia sitten ja vaihemaakuntakaavassa maakuntaan on kaavoitettu uutta liiketilaa m2, kun tällä hetkellä kaupan neliöitä maakunnassa on m2. Monet kuluttajille tarjottavat kaupalliset ja kulttuuripalvelut ovat venäläisten matkailijoiden vuoksi paremmalla tasolla kuin vastaavan kokoisissa maakunnissa yleensä. Alueella panostetaan voimakkaasti Venäjän läheisyyden ja rajan yli tapahtuvan ihmisten liikkuvuuden ja liiketoiminnan hyödyntämiseen. Tässä Lappeenranta Imatra kaupunkiseutu on jo tällä hetkellä Suomessa erityisasemassa. Palveluliiketoiminnan rinnalle kehitetään osaamispohjaista teollista liiketoimintaa, joka tulee lähtökohtaisesti jo toiminnan alkuvaiheessa suuntautumaan kansainvälisille markkinoille. Erityisenä mahdollisuutena nähdään alueelle etabloituneet ja etabloituvat yritykset, jotka hyödyntävät Venäjän markkinoiden läheisyyttä ja Suomen ennustettavaa toimintaympäristöä. Erityisenä ryhmänä ovat alueelle sijoittuneet venäläistaustaiset yritykset, joiden osuus aloittavista yrityksistä on 17 %. (Liite 12, Kauppakamarin lausunto). Toimintaympäristön tuomat mahdollisuudet Saimaan ammattikorkeakoululle Etelä Karjala on useimpia muita maakuntia kansainvälisempi ja vuorovaikutus Venäjälle on vilkasta. Tämä tarjoaa ammattikorkeakoululle ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mukana tutkimassa ja kehittämässä Venäjälle suuntautuvaa liiketoimintaa. Toiminta lisää myös ammattikorkeakoulun omaa Venäjään liittyvää asiantuntemusta ja verkostoja, joita se voi hyödyntää sekä toiminnassaan Suomessa että ulkomaille suuntautuvassa koulutustoiminnassa. Tämä luo erinomaisia edellytyksiä koulutusviennin kehittämiselle. Mikäli Venäjän imu edelleen kasvaa ennusteiden ja suunnitelmien mukaan, se luo kysyntää kansainvälisille, monikulttuurisessa ympäristössä sujuvasti toimiville työntekijöille eri toimialoilla. Saimaan ammattikorkeakoulun

10 kaikki koulutusohjelmat sisältävät kansainvälisyyteen valmentavia osia. Saimaan ammattikorkeakoulussa on runsaasti englanninkielistä opetusta, tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista on merkittävästi suurempi osa venäläistaustaisia kuin muissa ammattikorkeakouluissa ja kansainvälinen opiskelija ja asiantuntijavaihto on vilkasta. Ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on valmistuessaan sellaista kansainvälistä osaamista, jolle on kysyntää omassa maakunnassa, muualla Pietarin metropolialueella ja laajemminkin Suomessa tai ulkomailla. Erityisesti venäläisten matkailijoiden tarpeisiin on Imatran ja Lappeenrannan rajalle syntynyt muutaman viime vuoden aikana valtakunnallisestikin merkittävä matkailu, vapaa aika ja hotellikeskittymä. Yhteistyö tämän yritysryppään sekä Imatran kaupungin kanssa tarjoaa ammattikorkeakoululle ainutlaatuisen mahdollisuuden hotelli ja ravintola alan tutkimus ja kehitystyöhön aidossa Living Lab ympäristössä ja mahdollisuuden opiskelijoita hyödyttävien työelämäverkostojen tiivistämiseen. Julkisen sektorin toiminnan tehostamiseksi Etelä Karjalaan on muodostettu maakunnan laajuinen sosiaali ja terveyspiiri Eksote. Yhteistyö sosiaali ja terveyspiirin kanssa mahdollistaa pääsyn koko hoito ja palveluprosessin tutkimiseen ja kehittämiseen sekä yhteistyön syventämiseen muussa tutkimus ja kehitystyössä ja koulutuksessa. Erityisen mahdollisuuden muodostaa lisäksi terveyspalvelujen vientiin liittyvä kehittämistoiminta. Palveluliiketoiminnan rinnalla maakunnassa kehitetään osaamispohjaista, teknologialähtöistä liiketoimintaa, joka nojaa Lappeenrannan Skinnarilassa sijaitsevan yliopiston, ammattikorkeakoulun, Technopolis Oy:n ja Lappeenrannan elinkeinoyhtiö Wirman muodostamaan osaamiskeskittymään. Saimaan ammattikorkeakoululle tämä tarjoaa mahdollisuuden päästä korkeatasoisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimus ja kehittämishankkeisiin sekä yritysten kanssa tehtävän tuotekehitystoiminnan ja ulkoisen rahoituksen kasvattamiseen. Toiminta kehittää luonnollisesti myös ammattikorkeakoulun oman henkilöstön ja opiskelijoiden osaamista. Etelä Karjalan maakunnan vakaa väestökehitys ja hyvät palvelut pitävät alueen vetovoimaisena ja houkuttelevana opiskelijoiden näkökulmasta myös tulevaisuudessa. Toimintaympäristön tuomat uhkat Saimaan ammattikorkeakoululle Etelä Karjalan suurin mahdollisuus, Venäjän läheisyyden hyödyntäminen voi samalla olla myös uhka. Jos Venäjän taloudellinen tilanne heikkenee voimakkaasti, ihmisten liikkuminen rajan yli tai liiketoiminnan harjoittaminen vaikeutuu, tämä tulisi aiheuttamaan nopeita ja rajuja muutoksia alueen elinkeinoelämän edellytyksiin. Tämä vaikuttaisi nopeasti negatiivisesti sekä Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistuvien työllistymiseen että koulutusten vetovoimaan. Vaikutukset olisivat voimakkaimmat liiketalouden ja majoitus ja ravitsemisalan koulutuksissa. Alueen taantuminen on mahdollista myös tapauksessa, jossa maakunta menettää nykyisen Venäjän läheisyyteen perustuvan erityisyytensä. Jos palveluliiketoiminnan monipuolistaminen ei onnistu tai alueella ei pystytä kehittämään riittävästi osaamiseen perustuvia innovaatioita ja siitä syntyvää yritystoimintaa, Saimaan ammattikorkeakoulun toimintaedellytykset heikkenisivät ja tilanne vaatisi strategian muuttamista nopealla aikataululla. Vaikka Saimaan ammattikorkeakoululla ei enää prosessitekniikan koulutusohjelman lakkauttamisen jälkeen olekaan suoraan metsäteollisuuden

11 koulutusta, olisi mahdollisella metsäteollisuuden tehdaslaitosten lakkauttamisella tai toiminnan merkittävällä supistamisella suuri vaikutus maakunnan taloudellisiin edellytyksiin. Ne heijastuisivat metsäteollisuuden alihankintayrityksiin ja sitä kautta myös ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden koulutusalojen toimintaan. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet Saimaan ammattikorkeakoulun keskeisimmät kotimaiset työelämäkumppanit koostuvat Etelä Karjalassa toimivista yrityksistä, erityisesti pksektorin yrityksistä sekä julkisen sektorin organisaatioista. Lisäksi ammattikorkeakoululla on kansainvälisiä työelämäkumppaneita erityisesti Pietarin metropolialueella. Saimaan ammattikorkeakoulu pyrkii työelämäyhteyksissään luomaan kehittäviä kumppanuuksia, joissa ammattikorkeakoulu ja työelämäorganisaatio yhdessä parantavat työelämäkumppanien toimintaa ja sen edellytyksiä sekä myös ammattikorkeakoulun osaamista. Tavoitteena on yritysten osalta erityisesti pk sektorin kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Julkisen sektorin työelämäkumppanien osalta keskeisin tavoite liittyy rakennemuutokseen ja siinä tarvittavien uusien toimintatapojen ja palvelutuotteiden kehittämiseen. Kehittävässä kumppanuudessa pyritään kattamaan kaikki korkeakoulun ja työelämän keskeiset toimintamuodot. Opiskelijoiden tekemät harjoitustyöt, työpajat sekä opinnäytetyöt ovat näissä kumppanuuksissa keskeisessä asemassa. Keskeisten työelämäkumppanien kanssa heidän tarpeistaan lähtevä tutkimus ja kehitystyö on usein erityisesti pk sektorin yrityksille ja julkiselle sektorille merkittävässä roolissa heidän oman toimintansa kehittämisessä. Ammattikorkeakoulu saa tässä yhteistyösuhteessa työelämäkumppaneiltaan tietoa työelämän kehittyvistä osaamistarpeista sekä impulsseja koulutuksen ja tutkimus ja kehitystyön sisältöjen ja toteutustapojen kehittämiseen. Skinnarilan kampuksella ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat kehittäneet toimintaympäristöä, jossa molemmat korkeakoulut sekä yritykset ja julkisen sektorin toimijat testaavat sekä tutkimuksesta että työelämäkumppanien toiminnasta ja tarpeista lähteviä innovaatioita ja näiden yhdistelmiä. Ammattikorkeakoulun työelämäkumppanuuksissa erityisesti tekniikassa, liiketaloudessa ja sosiaali ja terveysalalla tämän innovaatioekosysteemin syntyminen ja edelleen kehittäminen syventää kehittäviä kumppanuuksia. Seuraavassa on esitetty aloittain keskeisimmät työelämäkumppanuudet ja kuvattu yhteistyön sisältö: Sosiaali ja terveysalan työelämäkumppanuudet Sosiaali ja terveysalalla tärkein työelämäkumppani on Etelä Karjalan sosiaali ja terveyspiiri Eksote, joka on ammattikorkeakoulun strateginen kumppani. Eksote hoitaa Etelä Karjalan erikoissairaanhoidon lisäksi Imatraa lukuun ottamatta perusterveydenhoidon ja sosiaalipalvelut kaikissa Etelä Karjalan kunnissa. Sosiaali ja terveysalan kustannukset ovat korkeat sekä Etelä Karjalassa että muualla Suomessa ja samaan aikaan paine toiminnan volyymin kasvattamiseen on suuri, kun ikääntyneen väestön määrä kasvaa. Ala on siis merkittävien rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten edessä ja Saimaan ammattikorkeakoulu on osaltaan tekemässä työtä näiden toteuttamiseksi. Eksoten kanssa on yhteistyössä toteutettu esimerkiksi seuraavia kehittämishankkeita: nopean vasteen (NOVA) yksikön perustaminen, terveys

12 asemien palvelujen ja asiakastyytyväisyyden kehittäminen ja palvelujen kehittäminen haja asutusalueen väestölle. Yhteistyötä tehdään sosiaali ja terveysalalla, kuten muillakin koulutusaloilla, luonnollisesti myös perinteisillä tavoilla: työharjoittelut, opiskelijoiden opinnäytetyöt, projektioppiminen, vierailuluennot, täydennyskoulutus (esimerkiksi lääkkeenmääräämiskoulutus sairaanhoitajille ja päivystysalueella työskentelevän lääkäri ja hoitohenkilöstön koulutus simulaatiomenetelmällä). Liiketalous ja hotelli ja ravintola ala Liiketalouden ja hotelli ja ravintola alan yhteistyökumppanit muodostuvat palveluliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä, joiden kasvulla ja kansainvälistymisellä on keskeinen rooli maakunnan elinkeinorakenteen uudistamisessa. Lähes kaikki yhteistyökumppanit ovat pieniä, mutta osin myös keskisuuria yrityksiä. Näiden yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä opiskelijoiden harjoitus ja opinnäytetyöt sekä yritysten opiskelijoiden osuuskunnilla teettämät toimeksiannot ovat keskeisin toimintamuoto. Ammattikorkeakoulun strateginen kumppani on Etelä Karjalan Osuuskauppa EeKoo, joka on maakunnan johtava toimija sekä vähittäiskaupan että matkailu ja ravitsemisalan toimialoilla. EeKoon kanssa tehtävää yhteistyötä on kuvattu toimilupahakemuksen kohdassa 2.3. Liiketalouden alalla keskeisiä työelämäkumppaneita ovat pienten pkyritysten ja vähittäiskaupan lisäksi pankkisektorin yritykset Etelä Karjalan Osuuspankki sekä Nordea. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat rahoituslaitosten lisäksi alueen tilitoimistot, joista esimerkkinä ripeästi liiketoimintaansa kasvattanut Visma Oy. Hotelli ja ravintola alalla ammattikorkeakoululla on kehittävänä kumppanina ollut hyvin merkittävä rooli yritystoiminnan edistämisessä. Hotellija ravintola alan yritykset pitävät Saimaan ammattikorkeakoulun tuottamaa restonomikoulutusta yhtenä elinehtona alan yritysten toiminnalle alueella. Paitsi opiskelijoiden työharjoittelun, opinnäytetöiden, toteutettujen projektitöiden ja harjoitustöiden kautta kumppanuus on toteutunut myös yritysten liiketoiminnan kehittämishankkeissa, joissa ammattikorkeakoulu on ollut mukana. Alueen suurimmat yritykset Holiday Club Saimaa, Valtionhotelli ja Imatran kylpylä ovat useina vuosina taanneet aloittaville restonomiopiskelijoille harjoittelupaikat. Opiskelijat ovat myös mittavasti mukana suurten tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä. Ammattikorkeakoululla on myös Pietarissa toimivia hotelli ja ravintola alan kumppaniyrityksiä (esimerkiksi Hotelli Ambassador, Sokos hotellit), joiden kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi henkilöstön täydennyskoulutuksessa ja työharjoittelussa. Sekä liiketaloudessa että hotelli ja ravintola alalla on kokonaan englanninkieliset ohjelmat. Näiden ohjelmien opiskelijoita, joista merkittävä osa puhuu äidinkielenään venäjää, käytetään venäläisille asiakkaille tarjottavien palvelujen suunnitteluun yritysten tuotekehityshankkeissa. Tästä hyötyvät erityisesti kansainvälistymistään aloittavat yritykset. Tekniikan ala Tekniikan alan avainkumppaneina on uusia innovaatiopohjaisia yrityksiä, joille ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkimus ja kehitystyötä yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Näistä yrityksistä monet perustavat liiketoimintansa uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen.

13 Tutkimus ja tuotekehitystyökumppaneita ovat olleet esimerkiksi Outotech, The Switch ja Visedo. Nämä yritykset hakevat jo toimintansa alkuvaiheessa kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, joten englanninkielisen konetekniikan koulutusohjelman opiskelijoita hyödynnetään yritysten kanssa tehtävissä kehityshankkeissa. Alueen perinteiset teollisuusyritykset, kuten Stora Enso ja UPM, ovat myös voimakkaasti kehittämässä uusia liiketoiminta alueita ja tämä on luonut uusia mahdollisuuksia yhteisessä kehittämistyössä. Rakennusalalla näkyy erittäin selvästi alan kansainvälistyminen. Maakunnassa toimivien valtakunnallisten ja paikallisten alan yritysten lisäksi Saimaan ammattikorkeakoululla on kiinteät suhteet Pietarissa toimiviin suomalaisiin rakennusalan yrityksiin, joiden kanssa toimitaan tiiviissä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Keskeisimmät koulutus ja tutkimusyhteistyökumppanit ovat YIT ja SRV sekä Destia ja Ramboll Oy. Saimaan ammattikorkeakoulun erityispiirteenä on valtakunnallisesti ainutlaatuinen maa ja kalliorakentamisen koulutus, jossa työelämäkumppaneina ovat infrarakentamisen ja paikallisten rakennuskivialan yritysten (Ylämaa Group, Ylämaa Granit) lisäksi Kiviteollisuusliitto ja Palin Granit. Kansainvälisten tutkimusja kehityshankkeiden kautta on luotu myös vakiintunut kansainvälinen verkosto, johon kuuluu em. kansainvälisten rakennusalan yritysten lisäksi tutkimuslaitoskumppaneina mm. Pietarin polytekninen yliopisto sekä Pietarin Rakennus ja arkkitehtuuriyliopisto. Kuvataide Kuvataiteen alalla keskeisiä työelämäkumppaneita ovat Etelä Karjalan Taidemuseo, Imatran kaupungin taidemuseo sekä muut suomalaiset ja ulkomaiset taidemuseot ja taiteilijaseurat. Kuvataiteen edustajat osallistuvat aktiivisesti myös Kaakkois Suomen kulttuurin ja luovien alojen verkoston työskentelyyn. Saimaan ammattikorkeakoulu on tuonut kuvataiteen verkostonsa alueen käyttöön. Useita näyttelyitä on toteutettu yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun, julkisten toimijoiden ja ammattikorkeakoulun kansainvälisten kumppaneiden, kuten Pietarin taideakatemian ja Venäläisen taiteen museon yhteistyönä. Yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty viime vuosien aikana ja kuvataiteen opettajien ja opiskelijoiden osaamista on hyödynnetty useissa yritysten kanssa tehtävissä tuotekehityshankkeissa. Tästä esimerkkinä TE KES:in strategisen avauksen hanke Fast Coins ja Etelä Karjalan kiviklusterihanke. Opiskelijat ovat myös tehneet tilaustöitä yrityksille, Eksotelle ja Imatran ja Lappeenrannan kaupungeille. Imatran kaupunki hyödyntää kuvataiteen osaamista myös kaupunkisuunnittelussa Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Perustelut esitetylle henkilöstörakenteelle ja suunnitelmalle henkilöstöresurssien kehittämisestä Saimaan ammattikorkeakoulun henkilöstöresurssien suunnittelu perustuu ammattikorkeakoulun strategiaan ja henkilöstöstrategiaan vuosille Henkilöstöstrategiassa on linjattu, että henkilöstön määrää ja rakennetta sopeutetaan vastaamaan tehtyjä koulutusohjelmarakenteen muutoksia. Tämä on katsottu välttämättömäksi, jotta ammattikorkeakoulu voi toteuttaa korkealaatuista koulutus ja tutkimus ja kehitystyötä jäljelle jäävillä aloilla. Henkilöstöstrategiaan perustuva, kehittämistoimet sisältävä voimassa oleva henkilöstösuunnitelma kattaa vuodet Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon ammattikorkeakoulun painoalo

14 jen vaatima osaamisen kehittäminen sekä ammattikorkeakoulun tutkimusja kehitystoiminnan volyymin lisääntyminen. Ammattikorkeakoulu on käynyt koko hallinnon ja yhteisten palvelujen sekä toimialojen tukihenkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut keväällä 2012 ja sopinut toimenpiteistä henkilöstörakenteen ja henkilöstömäärän muuttamiseksi vastaamaan tulevien vuosien tarvetta. Lisäksi on käyty YTneuvottelut, joissa on sovittu henkilöstöjärjestelyistä lakkaavien tai jo päättyneiden koulutusohjelmien henkilöstön osalta yksilötasolle asti. Henkilöstön määrää ja rakennetta koskevat sopeuttamistoimenpiteet vaikuttavat jo vuonna 2013 ja näkyvät sekä vuoden 2013 että seuraavien vuosien henkilöstöresursseissa. Vaikka Saimaan ammattikorkeakoulu on vähentänyt henkilöstöään lakkaavista tai uudelleen organisoiduista tehtävistä, on se samaan aikaan pystynyt rekrytoimaan uutta henkilöstöä vahvistamaan edelleen toteutettavia koulutuksia ja tutkimus ja kehitystoimintaa. Koska lakkautettujen tekniikan koulutusohjelmien opettajien palkat ovat vähän yli kaksinkertaiset avustavan tutkimushenkilöstön palkkoihin nähden, henkilöstön kokonaismäärä ei laske samassa suhteessa kuin palkkakustannukset laskevat. Henkilöstön yhteiskäyttö Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto toteuttavat henkilöstön yhteiskäyttöä sellaisissa tukipalveluissa, joissa saadaan aikaan kustannussäästöjä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kirjastotoiminnot on yhdistetty, mikä tehostaa henkilöstön käyttöä sekä takaa laadukkaat palvelut molemmille korkeakouluille. Kustannussäästöjä on saatavissa erityisesti sellaisissa toiminnoissa, jotka edellyttävät erityisosaamista, mutta joiden tarve ei ole jatkuvaa, kuten tutkimus ja kehitystoiminnassa tarvittava sopimusoikeudellinen erityisosaaminen. Saimaan ammattikorkeakoulun ja yliopiston kielikeskukset järjestävät yhdessä molempien korkeakoulujen opiskelijoille harvinaisten kielten kuten ranskan, espanjan ja kiinan opetuksen ja myös venäjän opetuksessa on yhteisiä toteutuksia. Yhteistyötä on myös henkilöstökoulutuksessa, esimerkiksi yhteinen, laaja henkilöstön kielikoulutus useissa kielissä sekä yhteinen kielten opettajien didaktinen koulutus. Lisäksi kummankin korkeakoulun asiantuntijoita käytetään kummankin korkeakoulun opetuksessa, mikä mahdollistaa laajemman osaamispohjan toiminnassa. Mikäli ammattikorkeakoulun on jatkossa mahdollisuus saada palvelujen ostoihin sisältyvä arvonlisävero palautuksena, tämä kannustaa henkilöstön yhteiskäytön laajentamiseen. Tällöin myös tukipalvelujen yhdistäminen muuttuu monessa tapauksessa taloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa (liite 13). Ammattikorkeakoulun strategiassaan ja toimintasuunnitelmassaan määrittelemät tavoitteet sekä henkilöstön kehittämiseen liittyvät tavoitteet viedään koulutusalatasolle tulossopimusten avulla. Tavoitteet ja toimenpiteet käsitellään yksilötasolla henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa, jotka käydään kahdesti vuodessa syksyllä tavoiteasetannan ja keväällä tulosten arvioinnin yhteydessä. Koulutustarpeet arvioidaan ja kehittämistoimenpiteet sovitaan yksilöllisesti.

15 Opetushenkilöstön osalta keskeisin kehittämistavoite liittyy ammatillisen osaamisen ajantasaisuuteen ja riittäviin työelämäyhteyksiin. Ammattikorkeakoulussa on toteutettu hankerahalla useita opettajien työelämäjaksoja, jolla osaamisen ajantasaisuutta ja relevanssia on varmistettu. Lisäksi tutkimus ja kehitystoiminnan osaamista on kehitetty luomalla mahdollisuuksia ja kannustamalla opettajia tutkijakoulutukseen. Noin 14 prosenttia koko ammattikorkeakoulun henkilöstöstä on joko lisensiaatteja tai tohtoreita. Keskeisenä yleisenä tavoitteena on koko henkilöstön kansainvälisten valmiuksien ja kielitaidon edelleen nostaminen. Sitä tuetaan jatkuvalla henkilöstön kielikoulutuksella, jossa on mahdollista osallistua työajalla minkä tahansa kielen henkilöstökoulutukseen ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteisissä ryhmissä. Opetushenkilöstöä on kannustettu palkanlisällä suorittamaan yleisen kielitutkinnon ylin taso englannin kielessä ja myös muun henkilöstön YKI tutkinnon suorittaminen on mahdollistettu työnantajan kustannuksella. Noin 18 prosenttia ammattikorkeakoulun henkilöstöstä on suorittanut yleisen kielitutkinnon englannin kielen ylimmän tason. Tasa arvon ja työhyvinvoinnin kehittäminen Saimaan ammattikorkeakoulu on yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa sopinut yhteistoimintalain edellyttämää minimiä laajemmasta avoimesta yhteistoiminnasta. Tällaisia pysyviä menettelytapoja ovat muun muassa luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja ammattikorkeakoulun johdon säännölliset kuukausitapaamiset sekä henkilöstölle lukukausittain järjestetyt tiedotus ja keskustelutilaisuudet. Päätöksistä keskustellaan ja henkilöstön asiantuntemusta hyödynnetään laajasti jo valmisteluvaiheessa. Ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet (OAJ, Jyty JHL ja KTN ry) ovat toimilupahakemusta valmisteltaessa esittäneet kannanottonaan hakemukseen seuraavaa: Saimaan ammattikorkeakoulussa avoin tietojen vaihto ja henkilöstön edustajien osallistuminen asioiden valmisteluun ennen päätöksentekoa on luonut yksituumaisuuden ilmapiirin, joka on helpottanut rakenteellisten muutosten läpivientiä ammattikorkeakoulun sopeuttamistoimissa. Ammattikorkeakoulu on päivittänyt henkilöstöä ja opiskelijoita koskevan tasa arvosuunnitelman keväällä Tasa arvosuunnitelma sisältää kuvauksen tasa arvon toteutumisesta, arvion tasa arvon kehittymisestä edelliseen suunnitelmaan verrattuna sekä toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi. Tasa arvon toteutumista seurataan vuosittain yhteiskuntavastuuraportissa sekä arvioidaan tasa arvosuunnitelman päivitysten yhteydessä. Tasaarvosuunnitelma ja yhteiskuntavastuuraportti ovat liitteinä 14 ja 15. Työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvät toimenpiteet on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa. Työhyvinvoinnin kehittämisessä painopiste on ollut yhteisöllisyyden lisäämistä edistävissä toimenpiteissä. Tässä tarkoituksessa Saimaan ammattikorkeakoulu on jo vuodesta 2008 toteuttanut koko henkilöstölle tarkoitettua Iloa elämään teemalla kuvattua toimintaa, joka on pitkäkestoista henkilöstön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Toimintaan sisältyviin liikunta, kulttuuri ja harrastustoimintaan osallistuu myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilöstöä, koska Saimaan ammattikorkeakoulu järjestää tämän toiminnan molempien korkeakoulujen henkilöstölle. Lisäksi ammattikorkeakoulun henkilöstöllä on mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen esimerkiksi elämäntaparemonttia tai tupakoinnin lopettamista varten. Ammattikorkeakoululla on

16 tämän toiminnan lisäksi käytössä myös liikunta ja kulttuurisetelit, joiden määrä on 100 euroa / henkilö vuonna Iloa elämään toimintaa ja sen tuloksellisuutta arvioidaan palautekyselyjen avulla. Vuonna 2012 toteutetun koko henkilöstölle kohdistetun kyselyn mukaan 72 % vastaajista arvioi Iloa elämään toiminnan vaikuttaneen koko työyhteisön hyvinvointiin erittäin paljon tai melko paljon ja 67 % arvioi toiminnalla olleen erittäin paljon tai melko paljon vaikutusta omaan työhyvinvointiin. Toiminnan onnistumisessa avainkysymyksiä ovat olleet toiminnan pitkäkestoisuus osallistuvien työntekijöiden kohdalla sekä sen yhteisöllisyyttä rakentavat toiminnat, joissa hyvinvointia ei ole edistetty pelkästään liikunnalla, vaan myös yhdessä kulttuuria tai muuta psyykkistä hyvinvointia edistävää toimintaa harrastamalla. Henkilöstön hyvinvointia arvioidaan yhteistyössä työterveyspalvelut ammattikorkeakoululle tuottavan Terveystalon kanssa ja ilmapiiri ja työhyvinvointikyselyissä (liite 16). Tulokset esitetään yhteiskuntavastuuraportissa. Saimaan ammattikorkeakoulun henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky ovat hyvällä tasolla ja ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Esimerkiksi vuonna 2012 sairauspoissaolopäivien määrä oli 3,6 / päätoiminen henkilö ja marraskuussa 2012 tehdyn ilmapiirikyselyn mukaan vastaajien keskimääräinen oma työhyvinvointi oli 7,7 asteikolla Sairauspoissaolojen määrä lähes puolittui edellisiin vuosiin verrattuna. Ilmapiiri ja työhyvinvointikyselyssä esille tulleet kehittämiskohteet ja toivomukset on otettu huomioon henkilöstösuunnitelmassa ja käytännön toiminnassa Koulutus Koulutustarve 7 Suunnitellun koulutustarjonnan vastaavuus tarpeeseen ja osaamisprofiiliin Suunnitellun koulutustarjonnan lähtökohtana on ollut opetus ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulun kesken solmittu vuosia koskeva sopimus, jota neuvoteltaessa on arvioitu paitsi alueen omaa koulutustarvetta myös Saimaan ammattikorkeakoulun valtakunnallisia koulutusvastuita. Koulutustarjonta vastaa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminta ajatuksessa ilmaistua tehtävää oman maakunnan elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutoksessa. Joillakin aloilla kuten kuvataiteessa, Venäjään painottuvassa tradenomikoulutuksessa, hotelli ja ravintola alalla sekä fysioterapiassa ja ensihoidossa ja myös tekniikan alalla on omaa aluetta laajempi koulutusvastuu. Imatran kaupungin strategiassa korostuvat kansainvälisyys ja kaupungin sijainnin hyödyntäminen, uudenlainen luova yrittäminen sekä matkailu ja palveluelinkeinojen kasvu merkittäväksi liiketoiminnaksi. Tätä tukee ammattikorkeakoulun hotelli ja ravintola alan ja kuvataiteen koulutus. Lappeenrannan strategiassa ja elinkeino ohjelmassa painotuksia ovat Skinnarilan osaamiskeskittymään pohjautuva uusi yritystoiminta, Venäjän markkinoiden monipuolinen hyödyntäminen ja palveluliiketoiminnan, esimerkiksi terveysmatkailun, kasvu. Tätä tukevia ovat tekniikan, liiketalouden ja sosiaali ja terveysalan koulutukset. Saimaan ammattikorkeakoulu on vuodesta 2004 lähtien kehittänyt määrätietoisesti koulutustarjontaansa. Ammattikorkeakoulu on lakkauttanut kahdeksan koulutusohjelmaa (logistiikka, sähkötekniikka, tuotantotalous, prosessitekniikka, tietotekniikka, palvelujen tuottaminen ja johtaminen, matkailu, muotoilu) ja keskittynyt ohjelmiin, joille on ammattikorkeakoulun visiossa ilmaistun mukaisesti tarvetta ja joissa on mahdollista saavuttaa

17 riittävän laaja osaamispohja laadukkaan koulutuksen ja tutkimus ja kehitystoiminnan toteuttamiseksi. Koulutusrakenteen kehittämisessä on otettu huomioon myös lähimaakunnissa toteutettava ja valtakunnallinen koulutustarjonta. Yksi indikaattori koulutustarjonnan osuvuudesta on korkeakoulun ohjelmien vetovoima. Saimaan ammattikorkeakouluun on ollut runsaasti hakijoita ja ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti nuorten suomenkielisessä koulutuksessa oli 4,6 keväällä 2013, mikä oli valtakunnan seitsemänneksi korkein. Kaikkiin koulutusohjelmiin on ollut riittävästi hakijoita eikä ammattikorkeakoulu ole järjestänyt nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa täydennyshakua vuosina 2012 ja Koulutustarjonnan mitoituksessa on hyödynnetty Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa, opetushallituksen ENSTI ennakointipalvelun aloitetarvelaskelmia, ennusteita ja suunnitelmia maakunnan väestö ja elinkeinorakenteesta sekä muita julkisia ennakointiaineistoja. Koulutustarpeesta on lisäksi pyydetty arvioita työelämän avainkumppaneilta. Käytetyt taustalähteet on lueteltu tarkemmin liitteessä 17. Opetushallituksen ENSTI palvelun tuottama nuorten ikäluokkaan sovitettu ammattikorkeakoulujen aloittajatarvelaskelman mukainen nuorten aloituspaikkojen kokonaistarve Etelä Karjalassa on peruskehityksen mukaisesti 540 aloituspaikkaa ja tavoitekehityksen mukaisesti 527 aloituspaikkaa. Vuonna 2013 alkavassa koulutuksessa Saimaan ammattikorkeakoululla on 445 aloituspaikkaa ja vuonna 2014 alkavassa koulutuksessa 435 aloituspaikkaa nuorten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Suunniteltu toiminnan laajuus ja koulutustarjonnan muutokset Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnan laajuus on tarkoitus pitää vuoden 2013 tasolla erityisesti nuorille tarjotun koulutuksen osalta. Koulutustarjonnassa on vuosittaista vaihtelua, mikä johtuu aikuisille tarkoitettujen monimuotokoulutuksena toteutettavien koulutusten jaksottamisesta. Tätä aikuisille tarkoitettua, työn ohessa suoritettavaa koulutusta on tavoitteena lisätä hieman kysynnän lisääntyessä vuoteen 2018 mennessä. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa on lievää lisäämistarvetta, samoin liiketalouden koulutuksessa sekä tietyissä tekniikan alan koulutuksissa, joissa ammattikorkeakoululla on valtakunnallisesti erityistä osaamista. Rakennusalan koulutustarjontaa on tarkoituksena vahvistaa käynnistämällä rakennusarkkitehtikoulutus. Sosiaali ja terveysalalla, hotelli ja ravintola alalla sekä kuvataiteessa on tarkoitus pitää koulutusvolyymi nykyisellä tasolla. Sosiaali ja terveysalalla ammattikorkeakoulu luopuu toimintaterapian koulutuksen järjestämisestä, jossa koulutus on alkanut joka kolmas vuosi. Tarkoituksena on, että Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa alueen toimintaterapeuttikoulutetun työvoiman tarpeesta jatkossa. Työllistymistilanne ja kehitysnäkymät Etlan huhtikuussa 2013 julkaiseman ennusteen mukaan työllisten määrä tulee Etelä Karjalassa kasvamaan liike elämää palvelevassa toiminnassa, maa ja vesirakentamisessa, muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa. Työllisten määrän lisäksi koulutusmääriä arvioitaessa on luonnollisesti otettava huomioon myös

18 eläköitymisen vuoksi tapahtuva poistuma, missä on toimialakohtaista vaihtelua. Esimerkiksi sosiaali ja terveysalalta poistuu eläköitymisen vuoksi runsaasti hoitoalan koulutuksen saanutta työvoimaa. Työllistymisen arvioinnissa on lähtökohtana käytetty olemassa olevia, Tilastokeskuksen sijoittumispalvelusta saatavia tutkintokohtaisia tietoja. Tulevaisuuden ennusteissa on näiden perustietojen lisäksi hyödynnetty olemassa olevia koulutustarve ennusteita sekä alueen työllisyys ja elinkeinoelämän kehitystä koskevia arvioita. Saimaan ammattikorkeakoulu seuraa maakunnan työttömyystilannetta tutkinnoittain kuukausitasolla. Valtakunnallisesti tapahtunut koulutustarjonnan karsiminen ja koulutuksen keskittyminen aikaisempaa harvemmille paikkakunnille tulee todennäköisesti vaikuttamaan sekä alueelliseen hakeutumiseen että alueelliseen työllistymiseen siten, että nuoret korkeakouluopiskelijat vaihtavat asuinpaikkakuntaa aikaisempaa useammin sekä opintoihin hakeutumisvaiheessa että valmistumisvaiheessa. Tämä on myös varovasti otettu huomioon liitetaulukoissa esitetyissä arvioissa siitä, miten suuri osa tutkinnon suorittaneista työllistyy Etelä Karjalaan. Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen omaan maakuntaan on ollut suunnilleen samalla tasolla kuin muissa vastaavan tyyppisissä maakunnissa. Työllistymisessä on ollut vaihtelua sekä vuosittain että koulutuksittain. Heikointa työllistyminen on ollut kuvataiteen koulutusohjelmasta ja niistä tekniikan koulutusohjelmista valmistuneilla (prosessitekniikka, tietotekniikka), jotka ammattikorkeakoulu on jo omilla päätöksillään lakkauttanut. Parasta työllistyminen on ollut liiketalouden sekä sosiaali ja terveysalan koulutuksista valmistuneilla. Saimaan ammattikorkeakoulu on aktiivisesti seurannut opiskelijoidensa työllistymistä ja tehnyt toimenpiteitä, jotka vaikuttavat myönteisesti työllistymiseen tulevaisuudessa. Syksyllä 2011 ammattikorkeakoulu teki päätökset lakkauttaa kaksi tekniikan koulutusohjelmaa (prosessitekniikka ja tietotekniikka), joista valmistuneet työllistyivät heikosti sekä puolitti kuvataiteen koulutusohjelman aloituspaikat. Toimenpiteet toteutettiin välittömästi ja koskivat jo vuoden 2012 aloituspaikkoja. Tämänhetkisten metsäteollisuutta ja tietoteollisuutta koskevien työllisyysnäkymien perusteella toimenpiteet ovat olleet oikeaan osuneita. Nämä jo toteutetut toimenpiteet tulevat näkymään Saimaan ammattikorkeakoulusta tekniikan alalta valmistuneiden parantuneena työllistymisenä tulevina vuosina. Tradenomien työllistyminen on ollut erittäin hyvällä tasolla ja vuonna 2011 valmistuneiden työtilanne vuoden lopussa oli lähes yhtä hyvä kuin sosiaalija terveysalalta valmistuneilla. Tradenomit työllistyvät melko hyvin myös ammattikorkeakoulun sijaintimaakuntaan. Tradenomien ja restonomien työllisyys tulee todennäköisesti paranemaan, mikäli maakunnan kaupan ja matkailun kehitysennusteet toteutuvat edes osittain. Hotelli ja ravintolaalalla on viime vuosina toteutettu useita mittavia investointeja Etelä Karjalaan ja investointeja on edelleen suunnitteilla. Saimaan ammattikorkeakoulu oli osaltaan tukemassa tätä toimialarakenteen muutosta keskittymällä vuodesta 2010 alkaen restonomikoulutuksessa hotelli ja ravintolaalan koulutukseen, jonka suorittaneet ovat työllistyneet Etelä Karjalan maakuntaan selvästi paremmin kuin aikaisemmin rinnalla toteutetun matkailun koulutusohjelman. Maakunnan hotelli ja ravintola alan yritykset ovat ilmoittaneet ammattikorkeakoulun ylläpitäjille, että hotelli ja ravintola alan koulutus on edellytys yritysten toiminnalle Etelä Karjalassa. Matkailu ja ravitsemisalan koulutusta on vähennetty viime vuosina valtakunnallisesti, joten on todennäköistä, että Saimaan ammattikorkeakoulusta val

19 mistuneille on työpaikkoja tarjolla runsaasti myös oman maakunnan ulkopuolella. Sosiaali ja terveysalalla on ennustettu lisääntyvää työvoimatarvetta. Esimerkiksi Toimiala Onlinen mukaan Etelä Karjalassa terveydenhuolto ja sosiaalipalveluissa on selvästi pulaa työntekijöistä. Etelä Karjalan tuleva työvoimatarve pystytään kuitenkin kattamaan nykyisillä koulutusmäärillä, sillä Saimaan ammattikorkeakoulu on vuodesta 2004 alkaen lisännyt sosiaali ja terveysalan koulutuksen aloituspaikkoja. Jo toteutetut tasapainottamistoimenpiteet tuottavat riittävän määrän sosiaali ja terveysalan osaajia ennustettuun työvoimatarpeeseen. Sosiaali ja terveysalan työvoimatarvetta arvioidessa on otettu varovasti huomioon myös se, että vaikka työvoiman tarve kasvaisikin, erityisesti julkisella sektorilla ei välttämättä ole mahdollisuutta työllistää tulevaisuudessa juurikaan nykyistä suurempaa määrää hoito ja hoivahenkilöstöä. Sen sijaan työvoimatarpeen voidaan ennakoida lisääntyvän pitkällä aikavälillä yksityisellä sektorilla elintason kasvaessa ja myös terveysmatkailun ja terveyspalvelujen viennin vaikutuksesta Venäjän lähialueella. Saimaan ammattikorkeakoulun tekniikan alalla rakennus ja yhdyskuntatekniikasta sekä konetekniikasta valmistuneiden työllistyminen on ollut pitkään hyvällä tasolla. Saimaan ammattikorkeakoulu on jo useiden vuosien ajan panostanut opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen, koska tällaisille insinööreille on kysyntää paitsi omassa maakunnassa myös suomalaisissa yrityksissä ulkomailla. Saimaan ammattikorkeakoulu on konetekniikan koulutuksessa tässä vahva osaaja ja rakennustekniikan osalta uranuurtaja. Konetekniikan insinöörit työllistyvät osittain uusiin, osaamispohjaisiin ja kansainvälistymishakuisiin yrityksiin, joiden kanssa ammattikorkeakoulu tekee myös tutkimus ja kehitystyötä. Osa koneinsinööreistä työllistyy perinteisiin konetekniikan, metsäteollisuuden ja prosessiteollisuuden yrityksiin. Rakennustekniikan insinööreistä ja rakennusmestareista todennäköisesti aikaisempaa suurempi osa työllistyy Etelä Karjalaan, jossa on odotettavissa rakennusalan kasvua suurten vähittäiskaupan investointien sekä rajaliikenteen vilkastumisen myötä tehtävien investointien vuoksi. Maa ja kalliorakentamiseen suuntautuneet insinöörit sijoittuvat ympäri Suomea, koska vastaavaa koulutusta ei ole muissa ammattikorkeakouluissa. Kansainvälistymisvalmiuksilla tuetaan myös rakennusinsinöörien sijoittumista Venäjällä toimiviin suomalaisiin yrityksiin. Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen tarpeet kasvavat sekä alueellisesti, valtakunnallisesti että lähivuosina merkittävästi myös Venäjän markkinoilla, ja työllistävät erityisesti alan liiketoimintaan perehtyneitä insinöörejä sekä rakennusarkkitehteja. Kuvataiteilijoiksi valmistuvilla on harvoin mahdollisuuksia palkkatyöhön, vaan ammatissa toimitaan vapaana taiteilijana. Oman yrityksen perustaminen tekee kuvataiteilijoille mahdottomaksi useiden alan rahoituksessa keskeisten apurahojen hakemisen. Työllistymistä ja kuvataiteilijoiden mahdollisuuksia työllistää itsensä yrittäjinä on tuettu integroimalla opiskelijoita ammattikorkeakoulun muiden koulutusalojen hankkeisiin ja käynnistämällä nettigalleria toiminta. Kuvataiteen koulutusta on karsittu viime vuosien aikana monessa ammattikorkeakoulussa ja tällä voidaan ennakoida olevan myönteinen vaikutus kuvataiteilijoiden työllistymiseen ja ansaintamahdollisuuksiin.

20 3.4.2 Koulutusvastuu Saimaan ammattikorkeakoulu hakee koulutusvastuuta seuraaville ammattikorkeakoulututkinnoille ja tutkintonimikkeille: Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto Kuvataiteilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts Tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering Konetekniikka Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Rakennusmestari (AMK), Bachelor of Construction Management Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Rakennusarkkitehti (AMK), Bachelor of Construction Design / Architecture Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Ensihoitaja (AMK), Bachelor of Health Care Fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care Sairaanhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care Terveydenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care Sosionomi (AMK), Bachelor of Social Services Restonomi (AMK), Bachelor of Hospitality Management Olennaisin muutos nykyiseen koulutustarjontaan on toimintaterapeuttien koulutusvastuusta luopuminen. Tarkoituksena on, että Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa alueen toimintaterapeuttikoulutetun työvoiman tarpeesta jatkossa. Toinen muutos nykyiseen koulutustarjontaan on rakennusarkkitehtikoulutuksen aloittaminen. Rakennusarkkitehteja suunnitellaan koulutettavaksi aikuiskoulutuksena painottuen erityisesti muuntokoulutukseen ja aikaisempaa tutkintoa täydentävään koulutukseen. Koulutusvolyymit perustuvat koulutustarpeen ennakointiin sekä opetus ja kulttuuriministeriön ja Saimaan ammattikorkeakoulun sopimukseen vuosille Ammattikorkeakoululla on valmius lisätä koulutusmääriä, mikäli työvoiman tarve edellyttää sitä tulevina vuosina. Kulttuurin koulutus Kulttuurin koulutusalalla Saimaan ammattikorkeakoululla on kuvataiteen koulutusta. Tätä koulutusta on valtakunnallisesti vähennetty ja Saimaan ammattikorkeakoulu on puolittanut vuosittaisen sisäänoton. Kuvataiteen opiskelijoista alle 30 % tulee Etelä Karjalasta ja ammattikorkeakoululla onkin tässä koulutuksessa valtakunnallista koulutusvastuuta. Kuvataiteen osaamista hyödynnetään myös Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteisessä tutkimus ja kehitystoiminnassa Saimaan ammattikorkeakoulu tekee kuvataiteen koulutuksessa tiivistä

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.4.2013 Toimilupien uudistamisen tavoitteista Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernissa Lapin korkeakoulukonserni ja sen korkeakoulut, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot