Sisällysluettelo... I. Lähteet... III. Kirjat ja artikkelit... III. Viralliset asiakirjat... VII. Lyhenteet... VII. Oikeuskäytäntö...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo... I. Lähteet... III. Kirjat ja artikkelit... III. Viralliset asiakirjat... VII. Lyhenteet... VII. Oikeuskäytäntö..."

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... I Lähteet... III Kirjat ja artikkelit... III Viralliset asiakirjat... VII Lyhenteet... VII Oikeuskäytäntö... VII 1. Johdanto Yleistä Tutkimustehtävä ja tutkimuksen metodit Tutkimustehtävä Lainopin menetelmien hyödyntäminen Empiirisen oikeustutkimuksen menetelmien hyödyntäminen Empiirinen tutkimusaineisto Velallisyhtiön taloudellista tilaa koskevat selvitykset yrityssaneerausmenettelyssä Taloudellinen selvitys yrityssaneeraushakemuksessa ja saneerausohjelmaehdotuksessa Saneeraushakemus Yrityssaneerausmenettelyn aloittamiskynnyksestä Velkojien asemasta ja yrityksen saneerauskelpoisuudesta Rauhoitusajan selvitysfunktiosta Saneerausohjelmaesitys Perusselvitys Sääntely perusselvityksen sisällöstä Perusselvityksen sisältö oikeuskirjallisuudessa Selvittäjän tiedonlähteet ja selvityksen jakelu Konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus 16/2007: Selvittäjän asema ja tehtävät Aineiston analysointi I

2 3.1. Tarkastelun toteutustavasta Perustiedot velallisesta ja saneerausmenettelystä Yleiskuvaus velallisesta Selvittäjän toimenpiteet ja havainnot sekä velkojatoimikunta Velallisen varat, saneerausvelat ja muut sitoumukset Kassavirtaennuste ja yritystoiminta saneerausmenettelyn aikana Taloudellisen aseman kehittyminen, tulevaisuudennäkymät ja johtopäätökset Saneerausmenettelyn lopputulosta koskevat tiedot ja perusselvitysten sisältö Loppupäätelmät Johtopäätökset Lopuksi II

3 Lähteet Kirjat ja artikkelit Alanen, Martti Yrityssaneerauslain soveltamisedellytyksistä. Defensor legis. 1992: Suomen asianajajaliitto. Helsinki s Ervasti, Kaijus Empiirinen oikeustutkimus. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja, 64 Empiirinen tutkimus oikeustieteessä. Heidi Lindfors (toim.). Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Helsinki Eskola, Jari Suoranta, Juha Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. Tampere Havansi, Erkki Hupli, Tuomas Etuoikeuksista ja maksunsaantijärjestyksestä osakeyhtiökonkurssin valossa. Oikeustiede : Suomalaisen lakimiesyhdistyksen vuosikirja Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki Takaisinsaannin edellytyksistä yrityssaneerauksessa. Defensor legis. 1998:5. Suomen asiainajajaliitto. Helsinki s Hupli, Tuomas Kirjallisuutta. Arvosteltu teos: Saneerauskäytäntö / Pekka Pinomaa. Helsinki, Lakimies. 2002:3. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki Hupli, Tuomas KKO 2003:10 : velan syntyperusteen määräyryminen saneerausmenettelyssä. KKO:n ratkaisut kommentein. Talentum. Helsinki s Hupli, Tuomas KKO 2003:110 : yrityssaneerauksen onnistumisennuste. KKO:n ratkaisut kommentein. Talentum. Helsinki s Hupli, Tuomas KKO 2003:109 : yrityssaneerauksen väärinkäyttöväite ja onnistumisennuste. KKO:n ratkaisut kommentein. Talentum. Helsinki s Hupli, Tuomas Täytäntöönpanointressi yrityssaneerauksessa. Insolvenssioikeudellinen tutkimus saneerausvelkojan oikeusaseman perusteista. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 253. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki Hupli, Tuomas Yrityssaneerauksessa suunnitellaan osapuolten yhteistä tulevaisuutta.. Lakimiesuutiset. 2004:5. Suomen lakimiesliitto. Helsinki s Härmäläinen Ilkka Saneeraushallinto ja hyvä saneeraustapa. Yrityssaneerauksen käsikirja. Härmäläinen et al. Edilex Libri. Edita. Helsinki s Korkea-aho, Emilia Empiirisen oikeustutkimuksen käytäntö. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja, 64 Empiirinen tutkimus III

4 oikeustieteessä. Heidi Lindfors (toim.). Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Helsinki Koskelo, Pauliine Yrityssaneeraus. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki Koulu, Risto Saneeraushakemuksen käsittelystä = Zur Behandlung von Sanierungsanträgen. Defensor legis : Suomen asianajajaliitto. Helsinki s Koulu, Risto Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen. Tuomioistuimen tutkimisvelvollisuuden määräytyminen saneerauksen aloittamisharkinnassa. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 198. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki Koulu, Risto Saneerausohjelman vahvistaminen. Velkojien autonomian toteutuminen yrityssaneerausmenettelyssä. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 203. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki Koulu, Risto Maksukyvyttömyyslainsäädännön rationalisuudesta. Lakimies. 1995: 7-8. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki s Koulu, Risto Saneerauslainsäädäntö tienhaarassa.. Lakimies. 1996:8. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki Koulu, Risto Saneerausohjelman toteuttaminen. Ohjelman muuttaminen, saneerauksen raukeaminen ja konkurssi yrityssaneerauksen jälkiasioina. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 218. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki Koulu, Risto Yrityksen saneeraus. Velkajärjestelyn ja saneerauksen pääpiirteet / Koulu, Risto Niemi-Kiesiläinen, Johanna. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki s Koulu, Risto Uudistettu yrityssaneeraus. Saneerausmenettely vuoden 2007 uudistuksen jälkeen. WSOYPro. Helsinki Koulu, Risto Pehmeän sääntelyn paradoksi: toisen paratiisi on toisen painajainen. Oikeus ja kritiikki I. toim. Esa Kolehmainen. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Forum Iuris. Helsinki s Koulu, Risto Korkea-aho, Emilia Yrityssaneeraus. Insolvenssioikeus. Koulu, Risto et al. 3. uud.painos. Oikeuden perusteokset, WSOY. Helsinki Koulu, Risto Niemi-Kiesiläinen, Johanna IV

5 Uudet insolvenssimenettelyt. Prosessioikeuden julkaisuja. Helsingin yliopisto, rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos. Helsinki Laakso, Tapio Saneerausmenettely ja ohjelman onnistuminen. Uhkaava maksukyvyttömyys ja onnistunut yrityssaneeraus. Laakso, Tapio et al. Talentum. Helsinki s Laitinen, Erkki K Yrityksen maksukyvyttömyyden arvioiminen taloustieteen näkökulmasta. Lakimies. 1996:8. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki s Laitinen, Erkki K Laitinen, Teija Maksukyvyttömyys ja saneeraus laskentatoimen näkökulmasta. Uhkaava maksukyvyttömyys ja onnistunut yrityssaneeraus. Laakso, Tapio et al. Talentum. Helsinki s Yrityksen tilinpäätöstiedot jatkamiskelpoisuusharkinnan perustana saneerausmenettelyssä. Lakimies. 1996:8. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki s Lehtimäki, Mika J. Vapaaehtoinen saneeraus, velan konversio omaksi pääomaksi ja velallisyrityksen haltuunotto. Lakimies. 2010:6. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki Lindfors, Heidi Empiirinen tieto insolvenssioikeudessa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja, 64 Empiirinen tutkimus oikeustieteessä / Heidi Lindfors (toim.). Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Helsinki Liukkonen, Iiro Yrityssaneerauksen edellytykset ja esteet. Defensor legis. 1994: 1-2. Suomen asianajajaliitto. Helsinki s Liukkonen, Iiro Liukkonen, Iiro Selvittäjä ja hänen tehtävänsä yrityssaneerauksessa. 1. Defensor legis. 1994: 1-2. Suomen asianajajaliitto. Helsinki s Saneerausohjelmaehdotus tuomioistuimen käsittelyssä. 2. Defensor legis. 1995: 1-2. Suomen asianajajaliitto. Helsinki s Liukkonen, Iiro Kirjallisuutta. Arvosteltu teos: Saneerausohjelman vahvistaminen. Velkojien autonomian toteutuminen yrityssaneerausmenettelyssä / Risto Koulu. Vammala, Lakimies. 1996:3. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki s Mutanen, Juha-Pekka Lehtimäki, Mika J. Velallisyritysten sopimusperusteiset uudelleenjärjestelyt Defensor Legis : 4. Suomen asianajajaliitto. Helsinki Mähönen, Jukka Villa, Seppo Osakeyhtiö. 1,Yleiset opit.wsoy Lakitieto. Helsinki Niemi-Kiesiläinen, Johanna. V

6 Kirjallisuutta. Arvosteltu teos: Täytäntöönpanointressi yrityssaneerauksessa. Insolvenssioikeudellinen tutkimus saneerausvelkojan oikeusaseman perusteista / Tuomas Hupli. Helsinki, Lakimies. 2004:6. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki s Nurmi, Tanja Takaisinsaanti yrityssaneerauksessa. Defensor legis. 1996:5. Suomen asiainajajaliitto. Helsinki s Ovaska, Risto K. Yrityssaneerauskäsikirja. Yrityksen Tietokirjat Oy. Helsinki Pinomaa, Pekka Saneerauskäytäntö. Sarja: Business Books. Tietosanoma. Helsinki Pirkanniemi, Lassi Yrityssaneerausmenettelyn hakeminen ja erityisesti sitä koskeva tilintarkastajan lausunto. Lakimies. 1994:6. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki s Rantanen, Teppo Tilintarkastajan lausunto yritysten saneerausta koskevan lain mukaan. Tilintarkastus. 1993: s Siltala, Raimo Oikeustieteen tieteenteoria. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja N:o 234. Helsinki Sundgren, Stefan Sundgren, Stefan Bankruptcy costs and the bankruptcy code : a case study of the Finnish code. Ekonomi och samhälle. Nr 61. Svenska handelshögskolan. Helsinki Joka kolmas yrityssaneeraus päätyy konkurssiin. Lakimiesuutiset. 1998:12. Suomen lakimiesliitto. Helsinki s. 29. Suomen asiainajajaliitto Lausunto oikeusministeriölle yrityksen saneerauksesta annetusta laista, lausuntopyyntö OM 18/41/2004, annettu Defensor legis. 2004:6. Suomen asiainajajaliitto. Helsinki s Tolonen, Hannu Oikeuslähdeoppi. WSOY Lakitieto. Helsinki Turunen, Santtu Täytyykö prosessioikeudellisessa väitöskirjassa hyödyntää empiiristä menetelmää? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja, 64 Empiirinen tutkimus oikeustieteessä / Heidi Lindfors (toim.). Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Helsinki Tähtinen, Jyrki Kirjallisuutta. Arvosteltu teos: Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen ; tuomioistuimen tutkimusvelvollisuuden määräytyminen saneerauksen aloittamisharkinnassa / Risto Koulu. Vammala, Defensor legis. 1996:1. Suomen asianajajaliitto. Helsinki s Tähtinen, Jyrki Kirjallisuutta. Arvosteltu teos: Saneerausohjelman vahvistaminen. Velkojien autonomian toteutuminen yrityssaneerausmenettelyssä / Risto Koulu. Helsinki, Defensor legis 1996:4. Suomen asiainajajaliitto. Helsinki s VI

7 Tuomisto, Jarmo Sopimus ja insolvenssi. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki Uoti, Sami Yrityssaneerauksen vaikutus velkojien etuoikeusasemaan ja takaisinsaantiin. Defensor legis. 2005:4. Suomen asiainajajaliitto. Helsinki s Villa, Seppo Vakautettu laina ja YrSanL 66. Defensor legis. 1995: 1-2. Suomen asianajajaliitto. Helsinki s Viralliset asiakirjat HE 152/2006 vp Hallituksen esitys (152/2006) laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 :n muuttamisesta. HE 182/1992 vp Hallituksen esitys (182/1992) yrityksen saneerausta koskevaksi lainsäädännöksi. Konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus 16/2007. Konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus 16/2007. Selvittäjän asema ja tehtävät. Annettu Lyhenteet KonkL konkurssilaki /120 YrSanA asetus yrityksen saneerauksesta /55 YrSanL laki yrityksen saneerauksesta /47 Oikeuskäytäntö KKO 2003:10 KKO 2003:110 VII

8 1. Johdanto 1.1. Yleistä Yrityssaneerausmenettelyssä tarkastellaan saneeraukseen hakeutuvan yrityksen taloudellista tilaa useassa eri yhteydessä, mikä onkin lain yrityksen saneerauksesta (yrityssaneerauslaki, /47) tarkoituksen mukaista. Lain 1 :n mukaisesti saneerausmenettelyn tarkoituksena on tervehdyttää taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoinen yritystoiminta tai tällaisen yritystoiminnan edellytysten turvaaminen ja velkajärjestelyjen aikaansaaminen. Menettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä. Saneeraukseen hakeutuvan velallisyrityksen taloudellista tilaa koskevaa selvitystä tulee esitettäväksi saneerausmenettelyn aikana kolmessa eri vaiheessa taloudellista selvitystä tulee sisällyttää: saneeraushakemukseen; selvittäjän laatimaan yrityssaneerauslain 8.1 :n mukaiseen selvitykseen; ja saneerausohjelmaan. Yrityssaneerauslain soveltamisala on laaja. Lain 2 :n mukaisesti voi saneerausmenettelyn kohteena olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys. Elinkeinonharjoittajana saneerausmenettelyn kohteeksi voi tulla myös ammatin-, maatilatalouden tai kalastuksen harjoittaja. Yrityssaneerauslain soveltamisalan ulkopuolelle ovat rajattuja: luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1607/1993) tarkoitetut luottolaitokset; vakuutus- tai eläkelaitokset; ja selvitystilassa olevat yhtiöt tai osuuskunnat. 1 Yrityssaneerauslain säätämisen myötä on luotu vaihtoehtoinen menettely konkurssin rinnalle velallisyritysten maksukyvyttömyysongelmien hoitamiseksi. Yrityssaneerausmenettelyn ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata konkurssimenettelyä, sillä yrityssaneeraus soveltuu ainoastaan yrityksille, joiden yritystoiminta on mahdollista saada saneerauksella tervehdytetyksi. Yrityssaneerauslain tarkoituksen mukaisesti on siten menettelyllä luotu mahdollisuus tervehdyttää taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen 1 Talletuspankki voi kuitenkin olla saneerausmenettelyn kohteena niin kuin talletuspankin toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä annetussa laissa (1509/2001) säädetään. Laki luottolaitostoiminnasta (1607/1993) on kumottu L:lla (121/2007). 1

9 jatkamiskelpoinen yritystoiminta. 2 Mikäli velallisyrityksellä ei ole elinkelpoista yritystoimintaa, ei tervehdyttäminen yrityssaneerausmenettelyllä ole mahdollista. Saneerausmenettelyn lainsäädännölliset toteutustavat voidaan jakaa velallisyrityksen omistajan suojan perusteella kahteen ryhmään, akordityyppisiin ja todellisiin uudelleenjärjestelyihin. Ensimmäisessä ryhmässä saneerausmenettelyn katsotaan muodostuvan akordimallille, jolloin yrityksen mahdollisuudet liiketoiminnan harjoittamiseen pyritään palauttamaan omistusrakennetta muuttamatta. Koska yrityksen omistusrakenne pyritään säilyttämään, kohdistuvat uudelleenjärjestelyt pääasiassa yhtiön velkoihin. Tällä lailla toteutettava velkajärjestely toteutuu siten osittaisena velkojen anteeksiantona. Saneerausmenettelyjen toisessa ryhmässä yhtiön omistusrakenteen pysyvyyttä ei suojata, vaan määräysvalta siirtyy yrityksessä sen velkojille. Tällaisessa uudelleenjärjestelymallissa velkojat saavat päättää yhtiö- ja omistusrakenteen muutoksista. Mallin perusteena esitetään maksukyvyttömän yrityksen varallisuusmassan siirtäminen velkojille, tai markkinataloudellisena mekanismina, jossa velkojat nähdään saataviensa mukaisina sijoittajina yritykseen, minkä johdosta myös määräysvalta yhtiöstä kuuluu samassa suhteessa velkojille. 3 Yrityssaneerauslaki vastaa näistä kahdesta mallista hyvin selkeästi akordimallia. Saneerausmenettelyssä keskitytään velkajärjestelyyn, eikä omistusrakenteeseen tai yhtiön johtamiseen ole käytännössä velkojien mahdollista puuttua. Velkajärjestelyn toteuttaminen on tosin velkojien päätäntävallan piirissä saneerausohjelman vahvistamisen kautta. Sen sijaan yritysmuotoon tai yhtiön johtoon liittyvät ratkaisut ovat omistajien vallassa. Yrityssaneerauslaki turvaa kuitenkin velkojia saneerausohjelman vahvistuksen edellytyksenä olevalla menettelyjen vertailulla. Saneerausohjelman hyväksymisen estää ohjelman koituminen sitä vastustaneelle velkojalle velallisen konkurssia epäedullisemmaksi (YrSanL 53 ). 4 Yrityssaneerauslain säätämisen jälkeen on lakiin tehty muutoksia osauudistuksina, joista laajin on vahvistettu lainmuutos (247/2007). Pienempinä muutoksina on yrityssaneerauslakia uudistettu jo pian lain voimaantulon jälkeen menettelysäännöksiä koskeneilla muutoksilla (609/1993, 1029/1993). Tällöin muutokset koskivat muun ohella toimivaltaista tuomioistuinta ja muutoksenhakua. Seuraava lain sisällön kannalta 2 HE 152/2006 vp, 5. 3 Koulu 1996, 1155, Koulu 1996, 1157,

10 merkittävämpi uudistus toteutettiin lailla (114/1995), jolla yrityssaneerauslakiin lisättiin säännös erityisten vanhentumis- ja perimismääräaikojen suhteessa vapaaehtoisiin velkajärjestelyihin, jotta erityisistä vanhentumisajoista ei muodostuisi estettä vapaaehtoisten velkajärjestelyjen toteuttamiselle. Kyseistä säännöstä tarkistettiin myöhemmin lailla (746/2003) velan vanhentumista koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Edellisiä laajempi uudistus yrityssaneerauslakiin toteutettiin lailla (794/1998), joka astui voimaan 1 päivänä tammikuuta Kyseisessä uudistuksessa selkeytettiin saneerausmenettelyn aikana syntyneiden velkojen asemaa tilanteessa, jossa velallinen asetetaan konkurssiin saneerausmenettelyn lakattua. 5 Lisäksi tässä yrityssaneerauslain uudistuksessa muutettiin säännöksiä saneerausohjelman muuttamisesta sekä eräitä muita menettelyllisiä säännöksiä. 6 Lainmuutoksella (247/2007) toteutettiin tähän mennessä laajin yrityssaneerauslain uudistus. Muutoslaki perustuu hallituksen esitykseen (HE 152/2006 vp) eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 :n muuttamisesta. Tavoitteena tässä lainuudistuksessa oli yrityssaneerauslain muuttaminen siten, että yritysten ohjautuminen ja valikointi saneerausmenettelyyn tapahtuisi mahdollisimman nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Keinoina tämän tavoitteen saavuttamiseksi säädettiin lakiuudistuksessa vaatimus menettelyyn hakevalle velallisyritykselle esittää aikaisempaa tarkempaa selvitystä yritystoiminnan tervehdyttämiskeinoista. Lakiuudistuksella pyrittiin lisäksi lyhentämään saneeraushakemusten käsittelyaikoja tuomioistuimissa, sekä siihen, että hakemus, jota merkittävät velkojat puoltavat, olisi hyväksyttävissä ilman erityisiä selvityksiä. Uudistuksella vähennettiin myös saneerausasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrää menettelyn tehostamiseksi. 7 5 Tällaiset velat ovat konkurssissa valvottavia saatavia, joille säädettiin vahva etuoikeusasema muihin konkurssisaataviin nähden. Velat maksetaan velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/1992) mukaisella etuoikeudella heti pantti- ja pidätysoikeudella turvattujen saatavien jälkeen. Selvittäjän ja valvojan saatavat saavat kuitenkin konkurssissa suorituksen ennen saneerausmenettelyn aikana syntyneitä velkoja. Samassa lainuudistuksessa muutettiin myös takaisinsaannista konkurssipesään annettua lakia (758/1991) siten, että velkojilla säilyy mahdollisuus vaatia takaisinsaantia tilanteessa, jossa saneerausmenettelyä seuraa konkurssi. Tällöin voidaan yrityksen saneerauksen yhteydessä vireille pantua takaisinsaantikannetta jatkaa konkurssipesän lukuun. 6 HE 152/2006 vp, 5. 7 HE 152/2006 vp, 1. 3

11 Edellä mainittujen lakiuudistusten lisäksi on vähäisempiä muutoksia toteutettu yrityssaneerauslakiin myös muun lainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Yrityssaneerauslaista erillisenä mutta yrityssaneerausmenettelyn kehittämiseen tiiviisti liittyvänä tulee todeta konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun asetuksen (111/1995) muuttaminen asetuksella (374/2003). Kyseisen uudistuksen myötä konkurssiasiamiehen apuna olevan konkurssiasiain neuvottelukunnan toimialaa laajennettiin koskemaan myös yrityksen saneerausmenettelyjen toimeenpanossa noudatettavien menettelytapojen seuraamista. Lisäksi uudistuksen myötä konkurssiasiain neuvottelukunta voi tehdä aloitteita ja esityksiä yrityssaneerausmenettelyn, hyvän yrityssaneeraustavan ja yrityssaneerausmenettelyihin liittyvän valvonnan kehittämiseksi sekä antaa niitä koskevia lausuntoja ja suosituksia Tutkimustehtävä ja tutkimuksen metodit Tutkimustehtävä Saneerausmenettelyn alettua tulee velallisyrityksen taloudellinen tilanne siis selvitettäväksi selvittäjän toimesta sekä erikseen että saneerausohjelman laatimisen yhteydessä. Yrityssaneerauslain 8.1 :n mukainen selvitys, jota jäljempänä nimitetään perusselvitykseksi, palvelee ajallisesti aikaisempana luonnollisesti myös saneerausohjelman laatimista ja toimii pohjana myös siihen sisällytettävän taloudelliselle selvitykselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sitä, millainen asema perusselvityksellä on velallisyritystä koskevien taloudellisten tietojen selvittämisessä yrityssaneerauslain järjestelmässä. Tarkastelussa tullaan huomioimaan saneeraushakemukseen ja saneerausohjelman selvittelyosaan sisältyvää taloudellista selvittelyä koskeva sääntely ja arvioimaan perusselvityksen asemaa suhteessa näihin saneerausmenettelyn vaiheisiin. Tutkimuksessa tullaan myös empiiristä aineistoa hyödyntäen tarkastelemaan sitä, kuinka vahva ohjausvaikutus perusselvityksen sisällöstä annetulla konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksella on konkreettisissa tapauksissa laadittuihin perusselvityksiin. Empiiriseen tutkimusaineistoon sisältyvien perusselvitysten osalta tullaan myös tarkastelemaan sitä, onko perusselvitysten sisällössä mahdollisesti havaittavissa yhteyttä saneerausmenettelyn myöhempään etenemiseen ja päättymiseen joko 8 HE 152/2006 vp, 5. 4

12 saneerausohjelman vahvistamiseen tai menettelyn lakkaamiseen ilman ohjelman vahvistamista. Tutkimuskysymyksen käsittelyssä tässä tutkimuksessa hyödynnetään sekä lainopillisen menetelmän keinoja että empiirisen oikeustutkimuksen menetelmiä. Empiirisen oikeustutkimuksen menetelmien pääpaino on tässä tutkimuksessa konkreettisten tapausten yhteydessä laadituista yrityssaneerausmenettelyn perusselvityksistä koostuvan tutkimusaineiston käsittelyssä ja siten saatujen tulosten analysoinnissa. Tulosten arvioinnissa suhteessa perusselvityksiä koskevaan sääntelyyn sovelletaan kuitenkin lainopillisia menetelmiä Lainopin menetelmien hyödyntäminen Lainoppiin eli oikeusdogmaattiseen tutkimukseen katsotaan yleensä sisältyvän kolme elementtiä: oikeustosiseikoista oikeusseuraamuksiin suuntautuva päättely; oikeusnormien keskinäisten suhteiden määrittäminen; sekä oikeusperiaatteiden arvosidonnainen punninta. 9 Oikeuslähteiden käyttö on keskeisellä sijalla kaikissa näissä kolmessa elementissä, mistä johtuen oikeuslähteitä koskevalla käsityksellä on paljon merkitystä lainopillisen tutkimuksen toteuttamisessa. Oikeuslähteiden luokittelusta on oikeustieteessä muodostettu erilaisia oikeuslähdeoppeja. Niin sanotusti staattisessa oikeuslähdeopissa oikeuslähteen painoarvon ratkaisuharkinnassa katsotaan olevan ennalta määrättävissä. Tällainen oikeuslähdeoppi ilmenee Aarnion mallista, jossa oikeuslähteet jaetaan vahvasti velvoittaviin, heikosti velvoittaviin ja sallittuihin. Aarnion malli on ollut ja luvuilla vallitseva suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa. Mallin mukaisesti vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä ovat laki ja maan tapa. Heikosti velvoittaviin oikeuslähteisiin luetaan lain esityöt sekä tuomioistuinratkaisut. Viimeinen ryhmä, sallitut oikeuslähteet, vahvistavat argumentaatiota. Tähän ryhmään kuuluvat oikeuskirjallisuus, yleiset oikeusperiaatteet, arvot, arvoarvostelmat ja moraaliperiaatteet, sekä ns. reaalinen harkinta. 10 Tässä tutkimuksessa esitetyssä argumentoinnissa pyritään pääsääntöisesti 9 Siltala 2003, Tolonen 2003, Oikeuslähderyhmien erot ilmenevät niiden huomioimatta jättämisestä aiheutuvista seurauksista. Vahvasti velvoittavien oikeuslähteiden sivuuttamisesta ratkaisutoiminnassa voi seurata virkavastuu. Heikosti velvoittavien oikeuslähteiden ryhmään kuuluvat oikeuslähteet, joiden sivuuttamista ei voida katsoa sanktioitavaksi. Jos tällaiseen oikeuslähteeseen ei vedota, tulisi kuitenkin perustella, miksi lähde sivuutetaan. Oikeuslähteen sivuuttaminen ratkaisutoiminnassa saattaa myös johtaa päätöksen muuttumiseen ylemmässä oikeusasteessa. Sallittujen oikeuslähteiden ryhmän sivuuttamisesta ei 5

13 seuraamaan staattisen oikeuslähdeopin mukaista näkemystä oikeuslähteiden keskinäisen aseman osalta. Myöhemmässä oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilaisia staattiselle mallille vaihtoehtoisia malleja oikeuslähteitä koskeviksi teorioiksi. Staattiselle mallille vastakkaisena on oikeuskirjallisuudessa esitetty dynaaminen oikeuslähdeoppi, jossa kunkin ratkaisuperusteen painoarvo arvioidaan tilannekohtaisesti. 11 Näiden kahden välille sijoittuvana vaihtoehtona on mahdollista esittää ns. institutionaalinen oikeuslähdeoppimalli, jossa oikeuslähteet jaetaan velvoittaviin, ohjeellisiin ja mahdollisiin. 12 Tolonen on oikeuslähteitä koskevassa tarkastelussaan käsitellyt tutkimuskohdettaan oikeuslähdekäsitteitä kuvaavan teorian kautta, jolloin jo lähtökohta on edellä esitetyistä malleista poikkeava. Tolonen on tarkastelussaan lähtenyt kolmesta oikeuslähteen käsitteestä, jotka ovat formaalinen, sisällöllinen (materiaalinen) ja reaalinen. 13 Formaalisessa oikeuslähdekäsitteessä oikeutta tarkastellaan sisällöllisesti valmiina, jolloin keskeistä on ainoastaan sen muodollinen pätevyys. Formaalin oikeuslähteen perustapaus on laki. 14 Sisällöllisessä (materiaalinen) oikeuslähdekäsitteessä oikeutta tarkastellaan sisällöllisesti muovautuvana, jolloin harkinnanvaraisuus vaikuttaa ratkaisuihin. Perinteiset oikeuslähteet (laki, esityöt) ovat kuitenkin oikeuden perustana muodostaen institutionaalisen tuen. Oikeusperiaatteet ovat tässä oikeuslähdekäsitteessä tärkeässä asemassa. 15 Tulkintatilanteissa oikeus suuntautuu myös yhteiskuntatodellisuuteen, jolloin huomioitavaksi tulee myös reaalinen maailma. Tällöin tarkastelu kuuluu reaalisen oikeuslähdekäsitteen alaan, missä reaaliset seuraamukset ja intressit vaikuttavat tulkintaan. 16 Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yrityssaneerausmenettelyssä laadittavia perusselvityksiä, jolloin yhdeksi keskeiseksi lähteeksi tutkimuskysymyksen käsittelyssä muodostuu aiheudu suoria seuraamuksia muutoin kuin niiden avulla mahdollisesti saatavissa olleen argumentaation vahvistumisen jäädessä puuttumaan. 11 Siltala 2003, Siltala 2003, Tässä mallissa yleiset oikeusohjeet, kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista ilmenevät, voivat sijoittua mihin tahansa mainituista kolmesta luokasta yleisestä hyväksyttävyydestä ja institutionaalisesta tuesta riippuen. 13 Tolonen 2003, Tolonen 2003, 66, Tolonen 2003, Tolonen 2003,

14 konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus 16/2007: Selvittäjän asema ja tehtävät., joka on annettu Kyseinen suositus on oikeuslähdeopillisesti arvioitavissa pehmeäksi sääntelyksi, jota usein nimitetään termillä soft law. Asiaa käsittelevässä artikkelissaan Koulu toteaa pehmeän sääntelyn määrittelyn olevan toistaiseksi jäsentymätöntä ja ettei myöskään pehmeään sääntelyyn liittyvässä oikeuslähdeopillisessa teorianmuodostuksessa ole esitetty kokoavia linjauksia. Termin määrittelyssä pehmeäksi sääntelyksi on yleensä arvioitu sellaiset yksityisten tai julkisten tahojen laatimat ohjeistukset tai suositukset, jotka eivät ole normatiivisesti velvoittavia. Pehmeä sääntely poikkeaa siten perinteisestä lainsäädännöstä oikeusvaikutusten puuttumisen perusteella. Pehmeän sääntelyn sisällä on rajattavissa kaksi pääryhmää, joista ensimmäinen käsittää viranomaisten tuottaman sääntelyn, jolla ei kuitenkaan normatiivista velvoittavuutta. Viranomaisten tuottama pehmeä sääntely perustuu kuitenkin yleensä lainsäädäntöön perustuvaan valtuutukseen tai viranomaiselle lainsäädännössä yleisesti määriteltyihin tehtäviin, kuten neuvonta- ja opastusvelvollisuus. Toinen pehmeän sääntelyn pääryhmä käsittää niin sanotun itsesääntelyn. Itsesääntely on joko ammattikunnan sisäistä eli professionaalista itsesääntelyä tai sitten viranomaisella on ollut myötävaikutus sen syntymiseen, jolloin on kyse yhteissääntelystä. Itsesääntelyn perinteinen muoto on ammattikunnan sisäinen itsesääntely. Itsesääntelyn jaottelemisessa alaryhmiin määräävänä tekijänä toimii siten se, miten suuri vaikutus sääntelyn syntymiseen on viranomaisten osallistumisella. 17 Oikeuslähteitä koskevassa teorianmuodostuksessa ei Koulun mukaan yleensä oteta kantaa pehmeään sääntelyn asemaan oikeuslähteiden järjestelmässä. Perinteisen oikeuslähdeopin näkökulmasta olisi kuitenkin perusteltua sijoittaa myös pehmeä sääntely oikeuslähdeoppijärjestelmään. Ajattelussa, jossa oikeuslähteet muodostavat yhtenäisen ja ehdottoman järjestelmän, vasta oikeuslähteen kategoriointi tuottaa oikeuslähteelle argumentointiarvon, jota ilman sama lähde voisi vaikuttaa vain lähinnä reaalisen harkinnan kautta. Koulu katsoo pehmeän sääntelyn oikeuslähdeopillisen aseman määrittämisen yhtä tärkeäksi myös modernissa oikeuslähdeopissa, sillä juridisten lähteiden erottaminen eijuridisista on oikeuslähdeopin keskeinen tehtävä myös modernissa oikeuslähdeopissa Koulu 2009, Ammattikunnan sisäisen itsesääntelyn on tarkoitus perustua siihen, millainen yhteinen eettismoraalinen näkemys ammattikuntaan kuuluvilla henkilöillä on siitä, miten kyseistä ammattia tulisi harjoittaa. 18 Koulu 2009,

15 Oikeuslähteiden järjestelmää koskevia kannanottoja on Koulun mukaan kohdistunut lähinnä itsesääntelyyn, joka on useimmiten sijoitettavissa tapaoikeuden kategoriaan. Tällä tavoin tarkasteltuna merkitystä vaikuttaisi olevan ainakin sillä, että itsesääntely, joka tukeutuu normatiiviseen perustaan, eli legalisoituun hyvään tapaan, on pehmeänä sääntelynä sellainen muoto, jonka oikeudellista merkitystä on vaikeaa kiistää. Itsesääntelyn sisällyttämisen oikeuslähdejärjestelmään tällä tavalla voi toisaalta nähdä myös osoituksena tavanomaisen oikeuden välineellistymisestä oikeudellisen ohjauksen välineeksi. Mutta perinteistä lainsäädäntöä täydentävää pehmeää viranomaissääntelyä ei voitane arvioida samoilla perusteilla kuin itsesääntelyä. 19 Siten tässä tutkimuksen laatimisessa runsaasti hyödynnetyn konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksen 16/2007 oikeuslähdeopillinen asema on epäselvä tai voitaneen jopa sanoa, ettei sille ole oikeuslähdeoppia koskevissa esityksissä määritetty selkeää oikeuslähteen asemaa. Staattisen oikeuslähdeopin termeillä arvioituna konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksen voitaneen katsoa kuitenkin olevan vähintään sallittu oikeuslähde, sillä se oikeuskirjallisuuteen verrattavalla tavalla tulkitsee kirjoitettua lainsäädäntöä ja antaa sitä koskevia soveltamisohjeita. Osana pehmeää sääntelyä kyseinen suositus on kuitenkin joka tapauksessa kyseessä ei-velvoittavaa sääntelyä. Tässä tutkimuksessa oikeuslähteistä keskeisimmän aseman saa voimassaoleva lainsäädäntö ja tutkimuskysymyksen tarkastelussa edetään ensisijaisesti yrityssaneerauslain säännöstekstiä seuraten. Lain esitöitä ja oikeuskirjallisuutta sovelletaan voimassaolevan lainsäädännön tulkintaan. Yrityssaneerausmenettelyn perusselvitystä koskevan sääntelyn osalta tämä on välttämätöntä, sillä yrityssaneerauslakiin sisältyvä sääntely perusselvityksestä on hyvin vähäistä. Konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksen 16/2007, jonka oikeuslähdeopillinen asema on edellä todettu ongelmalliseksi, hyödyntäminen on niin ikään ollut tutkimuksen kannalta välttämätöntä, sillä perusselvityksiä koskeva lainsäädäntö, lain esityöt tai oikeuskirjallisuuskaan eivät sisällä samalla tavalla kattavaa esitystä perusselvitysten laatimisesta kuin kyseinen suositus. Siten perusselvitysten konkreettisiin tapauksiin kohdistuvassa tarkastelussa ja myös sen perusteella esitettävässä argumentoinnissa on perusteltua huomioida myös asiaa koskeva konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus. Argumentoinnissa pyritään joka tapauksessa kuitenkin etenemään lainopillisen menetelmän keinoin eri oikeuslähteiden painoarvot huomioiden. 19 Koulu 2009,

16 Empiirisen oikeustutkimuksen menetelmien hyödyntäminen Toisena metodisena kontekstinaan tämä tutkimus hyödyntää useissa kohdin empiirisen oikeustutkimuksen menetelmiä. Empiirisen tutkimuksen hyödyntäminen on prosessioikeudellisessa tutkimuksessa ollut usein sivuosassa, eikä sen tavoitteita ja metodista roolia ole laajemmin pohdittu. Lainopillisella metodilla on pitänyt valta-asemaa prosessioikeudellisessa tutkimuksessa. Santtu Turunen on arvioinut mahdolliseksi syyksi empiirisen tutkimuksen vähäiselle käytölle lainopillisen prosessioikeusparadigman vahvuuden ja tutkijoiden halun sitoutua oikeudenalan ydinalueena perinteisesti pidettyihin tapoihin tehdä tutkimusta. Empiirisen tutkimuksen etuna on tieteelliseen tutkimukseen perustuvan kuvan saaminen siitä prosessitodellisuudesta, johon tutkimus kohdistuu. Lainopillisen tutkimuksen perustana toimiva käsitys käytännöstä olisikin syytä perustaa systemaattiseen tutkimukseen. 20 Turusen näkemystä vastaavasti pyritään tässä tutkimuksessa tarkastelemaan yrityssaneerauksen perusselvitysten sisältöä koskevaa todellisuutta ja siten myös asiaa koskevan sääntelyn, ja myös pehmeän sääntelyn, vaikutuksista. Kaijus Ervasti on perustellut empiirisen oikeustutkimuksen tarpeellisuutta viidellä eri näkökohdalla. Ervasti katsoo, että empiirinen tutkimus on tarpeen ja hyödyllistä etenkin oikeusjärjestyksen kehittämisen ja lainvalmistelun näkökulmasta. Lisäksi myös lainopissa tarvitaan reaalimaailmaa koskevaa tietoa, jottei oikeustiede muodostu vain abstraktiksi rakennelmaksi. Lainoppi voi hyödyntää empiiristä tietoa tutkimuskohteen valinnassa ja tutkimusongelman määrittelemisessä; systematisoinnissa ja periaatteiden rakentamisessa; sekä oikeuslähteiden tulkinnassa. Kolmantena seikkana Ervasti toteaa, että samassa tutkimuksessa voidaan hyödyntää, toisiaan tukien, sekä empiiristä että lainopillista metodia. Empiirinen tutkimus voi lähentää oikeustieteellistä teorianmuodostusta ja käytännön toimintaa. Viidentenä seikkana Ervasti korostaa, että pelkkä oikeustieteen sisäinen kuva ei ole riittävä hahmotettaessa oikeuden ja siihen vaikuttavan ympäristön muutosta ja kehityslinjoja. 21 Tämän tutkimuksen kohteena olevien perusselvitysten osalta on yrityssaneerauslain sekä yrityssaneerausasetuksen säännösteksteihin sisältyvä sääntely varsin suppeaa. Myöskään lain esityöt tai oikeuskirjallisuus ei laajenna kuvaa perusselvitysten sisällöstä tai merkityksestä lainsäädäntöä merkittävässä määrin enempää. 20 Turunen 2004, 67-68, Ervasti 2004,

17 Sen sijaan, kuten jo edellä on todettu, konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksessa 17/2006 käsitellään perusselvitystä huomattavan laaja-alaisesti. Siten tämän tutkimuksen kohteen osalta perusteltua hyödyntää empiiristä aineistoa myös edellä esitetyt Ervastin näkökohdat huomioiden. Empiirisen oikeustutkimuksen määritelmällisenä ongelmana on suhtautuminen laajalti hyödynnettävissä olevaan aineistoon tuomioistuinten ratkaisuista. Perinteisesti oikeuskäytäntöä on laajaltikin hyödynnetty tutkimuksessa ilman, että tutkimusta sen johdosta arvioitaisiin empiiriseksi. Ei liene kuitenkaan perusteltua, että korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen oikeuslähdeasema poistaisi kyseisten tapausten empiirisen luonteen. Vastaavasti pelkästään se, että tutkimuksessa hyödynnetty aineisto on kerätty yksinomaan kyseistä tutkimusta varten, ei tee vielä tutkimuksesta empiiristä. Hyödynnettävää empiiristä aineistoa merkittävämpää on tutkimusta arvioitaessa empiiriseksi tapa, jolla aineistoa hyödynnetään ja kysymykset, joihin aineiston avulla etsitään vastauksia. 22 Yrityssaneerausmenettelyssä laadittavat perusselvitykset eivät ole varsinaisesti oikeudenkäyntiaineistoa eivätkä siten laskettavissa oikeuskäytännöksi. Perusselvityksellä voi kuitenkin olla merkitystä myös saneerausmenettelyä koskevien tuomioistuimen ratkaisujen kannalta, sillä perusselvityksessä kerättyjen tietojen perusteella asianosaisilla on mahdollista toimia menettelyn keskeyttämiseksi tai vaihtoehtoisen saneerausohjelman laatimseksi. Empiiristä aineistoa hyödyntävä oikeustieteellinen tutkimus jakaantuu Heidi Lindforsin mukaan kolmeen vaiheeseen. Tutkimuksen ensimmäisenä vaiheena on tällöin tarvittavan empiirisen aineiston hankinta, kerääminen ja käsittely. mikäli aineisto on valmiiksi saatavilla, voi tutkija siirtyä suoraan tutkimuksen toiseen vaiheeseen, jossa empiiristä aineistoa käytetään tutkimuskohteeseen liittyvien ongelmien ja epäkohtien paikallistamiseen. Kolmantena vaiheena tutkimuksessa on pyrkiä etsimään ratkaisua havaittuihin ongelmiin. Oikeustieteellisessä tutkimuksessa ratkaisutavat ovat pääsääntöisesti lainopillisia, eli eri tulkintavaihtoehtoihin kohdistuvaa argumentointia ja lainsäädäntöön tehtävien uudistusten esittämistä. Empiirisen tutkimuksen oikeustieteellisyys korostuu siten siinä, että empiirisen aineiston avulla havaittuihin ongelmiin etsitään ratkaisuja nimenomaan juridisin keinoin Korkea-aho 2004, 84-85, Lindfors 2004,

18 Empiirinen tutkimus on ensikätisesti hankittua tietoa tutkittavan ilmiön toteutumisesta käytännössä, joka ideaali toteutuu parhaimmillaan tutkijan itse tehdessä varsinaista kenttätutkimusta aineiston keräämisessä. Empiirisessä oikeustutkimuksessa tutkija tutustuu kuitenkin useimmiten valmiiksi kerättyyn aineistoon. Koska välillisesti, eli muun kuin tutkijan suorittaman, keräystyön kohdalla ei ole mahdollista aikaansaada laadullisen tutkimuksen tavoitteena olevaa ensikäden käsitystä satunnaistetusta ilmiöstä, tulisi tällaiseen keräystyön tulosten laadulliseen tulkintaan suhtautua varovaisesti. Perustellumpaa olisi hyödyntää näin kerättyä aineistoa määrällisesti. 24 Tästä johtuen on tässä tutkimuksessa päädytty tarkastelemaan käytettyä empiiristä aineistoa pääasiassa kvantifioivaa kvalitatiivista analyysia hyödyntäen. 25 Tutkimusaineiston muodostavat konkreettisissa tapauksissa laaditut yrityssaneerausmenettelyn perusselvitykset ovat kyseisissä tapauksissa toimineiden selvittäjien laatimia ja heijastavat siten kyseisten selvittäjien käsitysten kussakin tapauksessa velallisyrityksenä olleen yrityksen taloudellisesta tilasta. Niinpä kvalitatiivinen analyysi selvittäjien käyttämistä ilmaisuista ei pysty antamaan välitöntä informaatiota perusselvitysten kohteina olleiden yritysten taloudellista tilaa koskeneista tiedoista. Aineiston analysoinnissa pääpaino on kvantifioivalla kvalitatiivisella analyysilla Empiirinen tutkimusaineisto Empiirisenä tutkimusaineistona tässä tutkimuksessa hyödynnetään konkurssiasiamiehelle toimitettuja (YrSanL 11 ) yrityssaneerauslain 8.1 :n mukaisia selvittäjän laatimia perusselvityksiä velallisyrityksistä. Aineiston hyödyntäminen tämän tutkimuksen tarkoituksiin toteutettiin maaliskuun 2011 aikana. Aineistoon sisältyvien perusselvitysten kohteena olevien velallisyritysten saneerausmenettelyjä koskevat aloittamispäätökset on annettu vuoden 2010 aikana ajanjaksolla tammikuuna alusta syyskuun loppuun. Alueellisesti tutkimusaineiston sisältyvien perusselvitysten joukko on rajattu koskemaan Helsingin alueella toimivien selvittäjien laatimia perusselvityksiä. Perusselvitysten kohteena olevien velallisyritysten koti- ja toimipaikat sijoittuvat eri puolille Suomea, mutta koska perusselvitysten laatimiseen liittyvien sisällöllisten ratkaisujen osalta selvittäjän harkintavalta on suurta, on perusteltua, että alueellinen rajaus on toteutettu nimenomaan selvittäjien sijainnin mukaan. 24 Korkea-aho 2004, 84, 86, Eskola Suoranta 1998,

19 Tammikuun alusta syyskuun loppuun on vuoden 2010 aikana annettu aloittamispäätös yhteensä 54 yrityssaneerausmenettelyn osalta, joissa selvittäjäksi on nimetty Helsingin alueella toimiva selvittäjä. Näistä yrityssaneerausmenettelyistä 30 tapauksessa on saneerausmenettely edennyt siihen asti, että selvittäjä on toimittanut laatimansa perusselvityksen konkurssiasiamiehelle konkurssiasiamiehen toimistoon. Tämän tutkimuksen tutkimusaineisto muodostuu näistä 30 tapauksesta, joissa perusselvitys on laadittu. Muissa 24 tapauksessa, joiden saneerausmenettely on alkanut vuoden 2010 aikana syyskuun loppuun mennessä, ei perusselvitystä ollut toimitettu konkurssiasiamiehen toimistoon maaliskuuhun 2011 mennessä. Syynä siihen, että perusselvityksiä ei ole noiden tapausten osalta toimitettu konkurssiasiamiehelle, on useimmissa tapauksissa se, että saneerausmenettely on lakannut jo ennen perusselvityksen laatimista ja toimittamista konkurssiasiamiehelle. On myös mahdollista, että lähellä vuoden 2010 loppua alkaneiden saneerausmenettelyjen osalta ei perusselvitystä ole vielä laadittu tai, jostakin syystä, riittävän joutuisasti toimitettu konkurssiasiamiehelle. Aineiston rajautuminen tällä tavoin laajuudeltaan 30 tapaukseen mahdollistaa joka tapauksessa tutkimusaineistoon sisältyvien tapausten analysoimisen kvalitatiivisesti riittävässä määrin tutkimuksen kysymyksenasettelu ja kokonaislaajuus huomioiden. Aineiston kyllääntyminen, ja siten saturaatiopisteen tavoittaminen, 30 tapauksen suhteellisen rajatulla joukolla on tämän tutkimusaineiston kohdalla todettavissa, sillä perusselvitysten laatimista ohjaavat varsin yksityiskohtaisesti konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksen 16/2007 sisältämä ohjeistus, johon tutkimusaineistoa verrataan. Siten tutkimusaineiston tapauksiin on jo kohdistumassa ohjeistus, joka johtaa tapausten tietynasteiseen määrämuotoisuuteen. Lisäksi se, että selvitysten laatijoina toimivat selvittäjät ovat pääsääntöisesti tehtäväänsä harjaantuneita ja juristinkoulutuksen omaavia, lisää selvitysten lähtökohtaista yhteismitallisuutta. Nämä seikat mahdollistavat aineiston teoreettisen peruskuvion havainnoimisen myös rajatusta 30 tapauksen joukosta Eskola Suoranta 1998, 61-65,

20 2. Velallisyhtiön taloudellista tilaa koskevat selvitykset yrityssaneerausmenettelyssä 2.1. Taloudellinen selvitys yrityssaneeraushakemuksessa ja saneerausohjelmaehdotuksessa Velallisyrityksen taloudellisen tilan selvittäminen on keskeinen edellytys saneerausmenettelyn aloittamista tai menettelyn jatkamista, ja lopulta myös saneerausohjelman vahvistamista, koskevien päätösten tekemiselle. Jotta näiden päätösten tekeminen olisi rationaalista, tarvitaan käyttöön mahdollisimman kattava ja luotettava kuvaus ja analyysi velallisyrityksen taloudellisesta tilanteesta, suunnitelluista saneeraustoimenpiteistä ja yritystoiminnan tulevaisuuden näkymistä. Täysin kattavan aineiston koostaminen ei kuitenkaan, varsin ymmärrettävästi, ole mahdollista vielä saneeraushakemuksen laatimisen yhteydessä, jolloin ainakin saneerausmenettelyn aloittamista koskeva ratkaisu joudutaan tekemään jossakin määrin puutteellisen aineiston varassa. Velallisyrityksestä käytettävissä olevien tietojen puutteellisuudesta aiheutuva ongelma on pyritty ratkaisemaan järjestämällä yrityksen taloudelliseen tilaan kohdistuva selvitystyö vaiheittaiseksi tutkinnaksi: taloudellista tilaa selvitetään saneeraushakemuksen, perusselvityksen sekä saneerausohjelmaehdotuksen laatimisen yhteydessä. Siten menettelyn aloittaminen voidaan tehdä suppeamman, siinä vaiheessa käytettävissä olevan, tiedon perusteella, jonka jälkeen perusselvityksen ja saneerausohjelman laatimisen yhteydessä kerätyillä tiedoilla on mahdollista täydentää käsitystä saneerausvelallisen saneerauskelpoisuudesta ja elinkelpoisuudesta ja siten täydellisemmän tiedon perusteella tehdä ratkaisuja saneerausmenettelyn jatkamisesta ja saneerausohjelman vahvistamisesta. 27 Yrityssaneerauslain järjestelmä vaikuttaisi mahdollistavan vaiheittaisen tutkinnan periaatteen soveltamisen, vaikkakaan ei muodollisesti ole rakentunut sen mukaiseksi. Vaiheittaisen tutkinnan periaatteen suosiminen mahdollistaa saneerausmenettelyn alhaisen aloittamiskynnyksen, jolloin menettelyn keskeyttämistä koskevan sääntelyn perusteella karsitaan saneerauskelvottomiksi osoittautuvat yritykset saneerausmenettelyn piiristä menettelyn aloittamisen jälkeen. 28 Alhaisesta aloittamiskynnyksestä aiheutuvien turhiksi käyvien saneerausmenettelyjen määrä ja siitä velkojille aiheutuvat on saanut paljon kritiikkiä, mihin palataan myöhempänä. 27 Koulu 1994, Koulu 1994,

Näytesivut. 10.1 Yleistä

Näytesivut. 10.1 Yleistä 10.1 Yleistä 10 YRITYSSANEERAUS Yrityssaneerausmenettelyä säätelee yrityssaneerauslaki (laki yrityksen saneerauksesta 25.1.1993/747). Lain tarkoituksena on yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yrityksen

Lisätiedot

Talvivaaran kevät 2014

Talvivaaran kevät 2014 Ympäristörikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Talvivaaraa epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta Talvivaaran kevät 2014 Työturvallisuusrikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Maaliskuussa

Lisätiedot

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä Maksukyky-/maksukyvyttömyysseminaari Asianajaja Pekka Jaatinen 13.2.2009 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Aalto-yliopisto 24.5.2011 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistokonkurssiasiamiehen toimisto Bulevardi 30 B, PL 157 00121 HELSINKI Esityksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 17 LIITE 1 NEUVOTTELUKUNTA 17.2.2012

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 17 LIITE 1 NEUVOTTELUKUNTA 17.2.2012 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 17 LIITE 1 NEUVOTTELUKUNTA 17.2.2012 NOPEUTETTU SANEERAUSMENETTELY SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Yrityssaneerauksen käynnistäminen ja saneerausohjelmaluonnoksen valmistelu 2.1 Aloite ja

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena

Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena Risto Koulu Heidi Lindfors CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2010 Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijät ISBN 978-952-246-042-4 Kannen suunnittelu:

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIVELALLISEN TOIMINNAN ERITYISTARKASTUS 8/2004 (Sisältöä muutettu 25.11.2008; muutokset lihavoitu) 1 ERITYISTARKASTUKSEN TAVOITTEET 2 ERITYISTARKASTUKSEN

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p)

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p) TÄYTÄNTÖÖNPANO-OIKEUS Valinnainen opintojakso 28.11.2013 1) a) Ulosmittauksen varmistustoimet? (4p) b) Velalliskohtaiset helpotukset palkan ulosmittauksessa? ( 6 p) 2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Jukka Mononen 1 27.4.2010

Jukka Mononen 1 27.4.2010 Verojen perintä Jukka Mononen 1 Verohallinto 1.1.2010 1 Pääjohtaja Veronkantokeskus Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö Verohallitus Tietohallinto Hallintopalvelu Verovirastot Jukka Mononen 2 Verohallinto

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2012

Yrityssaneeraukset 2012 Oikeus 2013 Yrityssaneeraukset 2012 Vuonna 2012 loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden määrä edellisvuoden tasolla Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2012 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Esimerkkitapaus Perhe-oy toimitusjohtajana toiminut perheen äiti oli

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUKSEN KOKONAISVALTAINEN TYÖKALU

YRITYSSANEERAUKSEN KOKONAISVALTAINEN TYÖKALU YRITYSSANEERAUKSEN KOKONAISVALTAINEN TYÖKALU Saneeraaja on maamme ainoa ohjelmistotyökalu, joka on suunniteltu yrityssaneerausasian läpivientiin. Sen avulla yrityssaneeraustoimeksiannon hoitaminen on helpompaa,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

Muokkaa otsikon perustyyliä napsauttamalla

Muokkaa otsikon perustyyliä napsauttamalla Muokkaa otsikon perustyyliä napsauttamalla Teija Laitinen & Nina Sormunen Tilinpäätöstunnusluvut ja tilintarkastajan raportointi ennen saneerauspäätöstä 26.3.2010 Tutkimuksen tausta Perinteinen maksukyvyttömyyden

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014. Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen

Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI. Asianajosihteeripäivät 4.4.2014. Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä - KOSTI Asianajosihteeripäivät 4.4.2014 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä -

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan

Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen. ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen ASIANAJAJAN ESTEELLISYYS TYÖPAIKAN VAIHTUESSA tapaohjeiden näkökulma asiaan Nuorten päivät Vierumäki 3.10.2014 HYVÄ ASIANAJAJATAPA KOHTA 3 PERUSARVOT 3 3.3 ESTEETTÖMYYS

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN?

PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN? PIENYRITTÄJÄN MAKSUVAIKEUDET YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYYN VAI YRITYSSANEERAUKSEEN? Ella Aaltonen Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Maisteritutkielma Insolvenssioikeus Syksy 2015 Lapin yliopisto,

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi

Luotto-oikeus. Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti. Marja-Leena Niemi Luotto-oikeus Luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti Marja-Leena Niemi TALENTUM Helsinki 2014 Talentum Media Oy ja Marja-Leena Niemi ISBN 978-952-14-2082-5 ISBN 978-952-14-2083-2 Kansi: Lauri

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS VELKOJAN NÄKÖKULMASTA

YRITYSSANEERAUS VELKOJAN NÄKÖKULMASTA VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS Merja Halttu YRITYSSANEERAUS VELKOJAN NÄKÖKULMASTA Talousoikeuden pro gradu tutkielma VAASA 2007 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...3 YLEISPERUSTELUT...5. 1 Johdanto...5

SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...3 YLEISPERUSTELUT...5. 1 Johdanto...5 1 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...3 YLEISPERUSTELUT...5 1 Johdanto...5 2 Nykytila...5 2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö...5 Voimassaoleva lainsäädäntö ja sen kehitys...5 Konkurssiasiamies

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Tekes projekti 40024 Yrityksen maksukyky & strateginen johtamien Jenny Väyrynen 20.11.2009 Lähtökohta Mitä valvonta on? Kenen hyödyksi valvonta on tarkoitettu?

Lisätiedot

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Sisäministeriö Timo Kerttula Viite: Sisäministeriön lausuntopyyntö: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen ja osuuskunnan purkaminen Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen Osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan siten, että

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Maksukyky vs. maksukyvyttömyys

Maksukyky vs. maksukyvyttömyys Maksukyky vs. maksukyvyttömyys Tarkoitus: Selvittää maksukyky-, maksukyvyttömyys- ja maksukyvyttömyysriski-käsitteiden keskinäistä suhdetta, käsitteiden sisältöä, käyttöä ja ongelmia. Näkökulmat: - Osakeyhtiölaki

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 2 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 2 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 2 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA ERITYISTARKASTUSKERTOMUKSEN RAKENNE Sisällysluettelo 1 Toimeksianto Laajaan tarkastuskertomukseen on tarkoituksenmukaista laatia sisällysluettelo.

Lisätiedot

RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSEN RAHOITTAJAN RISKIT VUOKRALLEOTTAJAN YRITYSSANEERAUKSESSA

RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSEN RAHOITTAJAN RISKIT VUOKRALLEOTTAJAN YRITYSSANEERAUKSESSA RAHOITUSLEASINGSOPIMUKSEN RAHOITTAJAN RISKIT VUOKRALLEOTTAJAN YRITYSSANEERAUKSESSA Miikka Isosalo 0198132 Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Esineoikeus Maisteritutkielma Syksy 2014 Lapin yliopisto,

Lisätiedot

Heli Heikkinen. Yrityssaneerauksen edellytykset ja esteet

Heli Heikkinen. Yrityssaneerauksen edellytykset ja esteet Heli Heikkinen Yrityssaneerauksen edellytykset ja esteet Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden koulutusohjelma, aikuiskoulutus Syksy

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 5 päivänä

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Konkurssin päättävä sovinto modernin insolvenssioikeuden edustajana

Konkurssin päättävä sovinto modernin insolvenssioikeuden edustajana Konkurssin päättävä sovinto modernin insolvenssioikeuden edustajana Lapin Yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Pro Gradu -tutkielma Minna Simpanen Insolvenssioikeus Syksy 2012 Sisällysluettelo Lähdeluettelo...

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Jenna Majaniemi INSOLVENSSIOIKEUDEN PERUSTEET

Jenna Majaniemi INSOLVENSSIOIKEUDEN PERUSTEET Jenna Majaniemi INSOLVENSSIOIKEUDEN PERUSTEET Liiketalous ja matkailu 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous ja matkailu TIIVISTELMÄ Tekijä Jenna Majaniemi Opinnäytetyön nimi Insolvenssioikeuden perusteet

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Finnvera Oyj:n asiakasyritysten yrityssaneerausten onnistuminen ja syyt saneerausohjelman epäonnistumiselle. Antto-Iiro Suhonen

Finnvera Oyj:n asiakasyritysten yrityssaneerausten onnistuminen ja syyt saneerausohjelman epäonnistumiselle. Antto-Iiro Suhonen Finnvera Oyj:n asiakasyritysten yrityssaneerausten onnistuminen ja syyt saneerausohjelman epäonnistumiselle Antto-Iiro Suhonen Opinnäytetyö liiketalouden koulutusohjelma 2015 Tiivistelmä Päiväys 11.2.2015

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 3 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 3 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 Liite 3 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA ERITYISTARKASTUSKERTOMUKSEN RAKENNE Sisällysluettelo Laajaan tarkastuskertomukseen on tarkoituksenmukaista laatia sisällysluettelo. 1 Toimeksianto

Lisätiedot

Insolvenssioikeus - aineopintotentti 22.10.2013 mallivastaus tehtävään 1

Insolvenssioikeus - aineopintotentti 22.10.2013 mallivastaus tehtävään 1 Insolvenssioikeus - aineopintotentti 22.10.2013 mallivastaus tehtävään 1 Tapauksessa on kyse lainvoimaa vailla olevan maksutuomion täytäntöönpanosta, velallisen oikeudesta saada ulosottomieheltä maksuaikaa

Lisätiedot