4/2008. Anu Kaniin kannustaa: Mukaan järjestötoimintaan UUSI

Transkriptio

1 4/2008 Anu Kaniin kannustaa: Mukaan järjestötoimintaan UUSI

2 sisältö 13 Jäsenenä 19 Jäsenyyden mukanaan tuoma turva kiinnostaa myös nuoria jäseniä. Luottamusmiehenä Metso Mineralsissa toimiva Janne Seppälä istuu myös yritysyhdistyksen hallituksessa. voit hyödyntää monenlaista palvelua, tukea ja turvaa liitostasi! Myös vapaaajalle löytyy mökkitarjontaa, vaikkapa uusituissa Kopparön Loma majoissa Tammisaaren saaristossa. Pääkirjoitus... 5 Aika kortilla Uutisia... 6 Kolumni... 8 Yhteisen asian puolesta Puheenjohtajan palsta... 9 Liitto valvoo etujasi koko ajan Jäsenpalveluteemaa Käyttämällä jäsenpalveluja hyödyt jäsenmaksustasi Anu Kaniinille kv-työkulttuuri on arkipäivää Insinööriksi valmistuva Peter Arnkil ajaa henkilöstön etuja TNS Groupilla Järjestäytyminen kannattaa Totta ja tutkittua Uraliikkuvuus nyt ja tulevaisuudessa Maailmalta Maailmalta EU-tirkistykset Osaaminen Ghanalaisiloa Vaasaan Ay-toimintaa Dominikaanisessa tasavallassa Yrityskiihdyttämöyrittäjälle palkinto Tekesiltä uusi rahoitus kasvuyrityksille Edunvalvontaa Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä tietotekniikan osaajat ovat järjestäytyneet Aluetoimistot lähellä jäsentä Stadian opiskelijat Kiinassa ja Japanissa Ylemmät amk-tutkinnot vakiintuvat Yritysneuvostodirektiivi odottaa uudistamista Kuntatyö 2010-projektilla varaudutaan kilpailuun työvoimasta Tekniikkaa Sähköpyörän uusi tuleminen Oikeutta Vuosilomasta Opiskelija-asiaa Kuntauutisia Mennen tullen Järjestöyhteydet Jäsenasiaa Kannen kuva: Timo Syrjänen 2

3 24.4. numero 4/ Ammattikorkeakouluissa kannustetaan yrittäjyyteen vuosittain jaettavalla Yrittäjän-palkinnolla. Kalle Vuorio oli Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön ensimmäinen yrittäjäopiskelija. Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Päätoimittaja Suvi Veramo Toimitussihteeri Ilona Mäenpää kan Pääluottamusmies Kalle Latola on saanut Oulun seudun koulutuskuntayhtymän tietotekniiosaajat järjestäytymään. Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 21.8., 18.9., , ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa ISSN UUSI Insinööri 3

4 OKO on nyt Pohjola. Katso kanssamme maailmaa uusin silmin. OKO Pankki Oyj on 1.3. alkaen nimeltään Pohjola Pankki Oyj. Pohjola on markkinointinimi sekä Pohjola Pankki Oyj:lle että Pohjola Vakuutus Oy:lle. Suomen johtavana toimijana tarjoamme monipuolisia pankki-, sijoitus- ja vahinkovakuutusratkaisuja yritysten tarpeisiin. Yksityishenkilöille tarjoamme laadukasta vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelua. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, kun sitä katsoo uusin silmin. Pohjola Pankki Oyj on OP-Pohjola-ryhmään kuuluva pörssiyhtiö.

5 huhtikuu 2008 pääkirjoitus Suvi Veramo Aika kortilla? Tuntuuko sinusta usein siltä, ettei aika riitä enää mihinkään ja tekemättömät työt pakkaavat viemään yöunetkin? Täyttävätkö paperipinot työpöytäsi ja sähköpostisi ilmoittaa tämän tästä olevansa täynnä? Jäävätkö lomat ja vapaapäivät haaveeksi, kun paiskit jatkuvasti ylitöitä? Tuntuuko, että työpäivä toisensa jälkeen vierähtää hyödyttömissä kokouksissa ja palavereissa? Taitaa olla asennemuutoksen aika! Meiltä kuluu melkoisesti aikaa vuoden aikana siihen, kun päivittelemme tekemättömän työn määrää. Senkin ajan voisimme käyttää suunnitteluun, miten homman tekisimme. Ala kysymään itseltäsi, mitä aiot tehdä. Kysy itseltäsi kunkin tekemättömän työn tai askareen kohdalla, miten hoidat tämän asian. Pohdi, mitä aiot tehdä saadaksesi enemmän aikaa perheellesi ja ystävillesi. Kirjoita suunnitelmasi paperille, jotta muistat, mitä itsellesi lupasit. Käytä työpaikalla kahvi- ja ruokatauot hyödyksi ja pidä niistä kiinni. Ne rytmittävät päiväsi ja virkistävät oloasi. Yhteiset tauot kasvattavat lisäksi yhteisöllisyyttä. Etenkin, jos paikalla ovat myös esimiehet ja johtajat. He tietävät, että hyvä henki saa henkilöstön yltämään huikeisiin saavutuksiin. Hyödynnä myös lukuisat palaverit ja kokoukset. Niiden aikana pystyt halutessasi vaihtamaan melkoisesti informaatiota ja jakamaan kokemuksiasi. Sopikaa työtovereiden kanssa yhdessä, että heitätte vanhat kangistuneet kokouskäytännöt roskiin ja ryhdytte pitämään sellaisia palavereja, joista kaikki hyötyvät. Tai sitten jätätte ne pitämättä. Saatat saada ajankäyttöäsi ja työskentelytapojasi petraamalla käyttöösi yhden ylimääräisen tunnin vuorokauteen tauoista huolimatta. Mieti, montako viikkoa se tuo sinulle lisää vuodessa - vaikkapa läheistesi tai lempiharrastuksesi parissa! Hyvää vappua kaikille lukijoillemme! Lämpimät onnittelut tänä keväänä valmistuville insinööreille ja muille tekniikan taitajille! Tässä lehdessä kerrotaan, miksi sinun kannattaa edelleen huolehtia eduistasi ja kuulua Uuteen Insinööriliittoon. UUSI Insinööri 5

6 uutisia Koordinoitu työmarkkinapolitiikka vähentää talouskehityksen uhkia n Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen ehdottaa seuraavalle neuvottelukierrokselle Akavan jo aiemmilla kierroksilla esittämää pottimallia. Mallissa keskusjärjestöt tekevät sopimuksen prosentuaalisesta palkankorotusvarasta eli potista, jonka jälkeen liitot keskenään sopivat sen yksityiskohtaisesta jaosta. Pottimallissa osasta varoja voidaan sopia paikallisesti. Paikallisesti sovittava summa on syytä päättää vasta meneillään olevasta liittokierroksesta saatujen kokemusten perusteella. Kierroksen uutuutena monissa sopimuksissa oli paikallisen järjestelyvaran huomattava nousu, jos osapuolet pystyvät päättämään rahasta aidosti yhdessä. Monet liittokierroksen neuvottelut saivat aikaan positiivisen mediajulkisuuden, joka toi liitoille lisää jäseniä ja rahaa. Työmarkkinoilla on aistittavissa palkkakilpailun kierre. Uhkana onkin media- ja imagokonsulttien palvelujen käytön yleistyminen. Seurauksena voi olla useita hyvin valmisteltuja, perusteltuja ja julkisuuden hellimiä liittokonflikteja, Viljanen varoittaa. Tämä on estettävissä uudella, koordinoidulla työmarkkinapolitiikalla. Akava perää kevennystä palkkaverotukseen n Akava muistuttaa maan hallitusta lupauksesta keventää palkansaajien tuloverotusta vaalikauden aikana vähintään 1,1 miljardilla eurolla. Hallitus siirsi ensimmäisessä budjetissaan veropäätöksiä myöhempään ajankohtaan vedoten talouden korkeasuhdanteeseen ja epävarmuuteen työmarkkinoilla. Suhdannehuippu on nyt ohitettu ja suurin osa palkkaratkaisuista tehty. Lisäksi taloutemme kasvuvauhti on selvästi hidastunut. Siksi nyt olisi oiva tilaisuus toteuttaa luvatut verokevennykset. Näin saadaan kaksinkertaista hyötyä: parannetaan palkkaverotuksen kannustavuutta ja vahvistetaan ostovoimaa sekä talouskasvua, Akavan tutkimuspäällikkö Eugen Koev sanoo. Akavan mielestä nykyisessä palkkaverotuksessa on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivia palkansaajia verotetaan eurooppalaisittain hyvin ankarasti. Ero korkeampien palkkatulojen ja vastaavansuuruisten pääomatulojen verotuksessa on kohtuuttoman suuri. Toiseksi noin kotitaloutta on työttömyysloukussa, jossa työllistyminen ei tuota merkittävää tulotason nousua. Tämä ongelma painottuu selvästi lapsiperheisiin ja etenkin yksinhuoltajiin. Akavan tavoitteena on edelleen, että palkansaajien verotus olisi kaikilla tulotasoilla ns. vanhojen EU-maiden keskitasoa ja ylin marginaaliveroaste laskettaisiin 50 prosenttiin. Tällä tavoin ratkaistaan osaajien kannustimiin liittyvä ongelma ja toisaalta saadaan kavennettua palkka- ja pääomatulojen verotuksen sietämätöntä eroa. Suomi ja Intia sopivat tiede- ja teknologiayhteistyöstä n Työ- ja elinkeinoministeriö ja Intian tiede- ja teknologiaministeriö allekirjoittivat maiden välisen tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa yritysten, yhteisöjen ja tutkijoiden liikkuvuutta. Sopimuksessa todetaan sopimusosapuolien pyrkimys tieteellisen ja teknisen yhteystyön kehittämiseen ja edistämiseen. Intian kanssa allekirjoitetun valtiosopimuksen myötä Suomella on kahdenväliset tiede- ja teknologiayhteistyösopimukset maailman kaikkien keskeisten teknologiavetureiden kuten USA:n, Korean, Japanin ja Kiinan kanssa. Suomi on laajentamassa kansainvälistä innovaatiokeskusverkostoaan ja selvittelee parhaillaan mahdollisesti myös Intiaan perustettavan innovaatiokeskuksen toimintaedellytyksiä. Lisäksi sekä Pohjoismaat yhdessä että EU kaavailevat Intiaan teknologiakeskuksia. Lupaavia yhteistyöaloja maiden välillä ovat ohjelmistoala, biotekniikan sovellutukset sekä ympäristö- ja energia-ala, joilla suomalainen ja intialainen osaaminen ja markkinoiden tarve parhaiten kohtaavat. Työministeri Cronberg: Perhe ei saa olla työelämässä naiselle rangaistus n Kotiin lasta hoitamaan jäävän äidin palkkakehitys jää jälkeen vielä töihin palattuaankin. Pitkään kotona oleville rangaistus on suuri, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimus. Kaksi vuotta tai pidempään kotona olleiden naisten palkkakehitys jää ensimmäisenä vuonna jopa 19 prosenttia pienemmäksi kuin lapsettomilla naisilla. Työministeri Tarja Cronberg korostaa, että yhteiskunta tarvitsee lapsia. Hänen mielestään vanhempainvapaat tulee järjestää siten, että poissaolot työstä jakautuvat yhdenvertaisesti. Tutkimuksen mukaan nykyinen isyysvapaa ei vaikuta miesten palkkakehitykseen. Ehdotan, että Suomessa otetaan käyttöön radikaali perhevapaamalli, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity oma vapaa, jota toinen ei voi käyttää. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Islannissa, jossa 80 prosenttia isistä käyttää vapaansa. Cronbergin mielestä perheettömyys on myös väärä vertailukohta. On kohtuutonta, että perheellisten naisten ansioita verrataan lapsettoman naisen ansioihin. Enemminkin vertailu pitäisi tehdä perheellisen miehen ansioihin. Isille ei lankea lapsisakkoa. Perheellisen naisen pitäisi saada yhtä hyvää palkkaa kuin perheellinen mies, työministeri Cronberg sanoo. 6

7 Vastavalmistuneiden työllisyys lisääntyi edelleen n Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys parani edelleen. Korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät parhaiten. Heistä vajaat 90 prosenttia oli työssä vuoden 2006 lopussa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli työssä 71 prosenttia. Lähes kaikilla koulutusasteilla työllisyys lisääntyi noin prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Eniten työttömiä vuoden kuluttua valmistumisesta oli toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista, 11 prosenttia. Ammattikorkeakouluista valmistuneista oli työttömänä 5 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 4 prosenttia. Työttömien osuus oli pienempi kuin aiempina vuosina. Sijoittumisessa oli eroja koulutusaloittain, koulutusasteittain ja alueittain. Koko maassa kaikilla koulutuksen aloilla korkea-asteelta valmistuneet sijoittuivat töihin toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita paremmin. Koulutusaloittain parhaiten sijoittuivat suojelualan koulutuksen suorittaneet, joista lähes kaikki olivat töissä. Myös humanistiselta ja kasvatusalalta, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta valmistuneista työllistyi reilusti yli 80 prosenttia. Työelämän kehittäminen osaksi Tekesin toimintaa n Työelämän kehittämisohjelma Tykes siirtyi 17.maaliskuuta Tekesiin. Teknologiaa ja työorganisaatioita koskeva innovaatiotoiminta haluttiin yhdistää samaan kokonaisuuteen työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen yhteydessä. Jatkossa Tekes vastaa Tykes-ohjelman hanketoiminnasta ja työelämän kehittäminen jatkuu osana Tekesin rahoitustoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osasto vastaa innovaatiopolitiikan kehittämisestä, toteuttamisesta ja tuloksellisuudesta Suomessa ja ohjaa Tekesin toimintaa. Tykesin toiminnan siirtyminen perustuu hallitusohjelmaan. Siinä laajaalainen innovaatiopolitiikka on nostettu keskeiseen asemaan kansantalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen keinona. Tykes-ohjelman ( ) tavoitteena on tukea suomalaisten työpaikkojen toimintatapojen kehittymistä siten, että samanaikaisesti parannetaan sekä tuottavuutta että työelämän laatua. Tykes on myöntänyt rahoitusta vuosina yhteensä 45,5 miljoonaa euroa 735 hankkeelle. Eniten rahoitusta ovat saaneet teollisuuden työpaikat. Akava, SAK ja STTK: EU:n budjettia suunnattava työllisyyden ja osaamisen parantamiseen n Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä Euroopan unionin rahoja on käytettävä enemmän eurooppalaisten palkansaajien työllisyyden ja osaamisen parantamiseen. Tästä syystä Akava, SAK ja STTK esittävät, että unionin on vähintään tuplattava tutkimus-, koulutus- ja innovaatiomäärärahansa. Niiden osuuden pitäisi siis nousta ainakin viidennekseen EU:n budjetista seuraavalla budjettikaudella. Globalisoituvassa taloudessa on entistä tärkeämpää edistää kilpailukykyä ja työllisyyttä. Nykyinen EU:n budjetin rakenne ei mahdollista riittäviä panostuksia osaamiseen. Tutkimusrahoitusta pitäisi järjestöjen mielestä suunnata enemmän uusia ja pysyviä työpaikkoja tuoville aloille. Akavan, SAK:n ja STTK:n mielestä keskustelu Suomen nettomaksuista antaa rajallisen kuvan unionin taloudellisista vaikutuksista. EU-jäsenyyden tuloja, menoja ja hyötyjä on vaikea määritellä kattavasti. Esimerkiksi unionin kansalaisoikeuksille, sisämarkkinoille tai kauppapolitiikalle on hankala laskea hintalappua. AOVA hakee Suomen parasta kesätyönantajaa n Juhlavuotenaan Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA julistaa haettavaksi Suomen parhaan kesätyönantajan. AOVAn valitsema raati palkitsee syksyllä korkeakouluopiskelijoiden tekemien ilmiantojen perusteella Suomen parhaan kesätyönantajan. AOVA täytti 25 vuotta 4. huhtikuuta. Kilpailun tavoitteena on aloittaa keskustelu työpaikkojen hyvistä käytännöistä palkitsemalla esimerkillisin kesätyönantaja, totesi AOVAn puheenjohtaja Heidi Handolin opiskelijavaltuuskunnan vuosijuhlissa. Opiskelijavaltuuskunta tekee työtä niin Akavan sisällä kuin sen ulkopuolellakin vaikuttaakseen korkeakouluopiskelijoiden asemaan opiskelijayhteisössä ja työmarkkinoilla. Pyrkimyksenä on edistää yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden sekä korkeasti koulutettujen vastavalmistuneiden yhteisiä valtakunnallisia etuja. AOVA näkee tänä vuonna yhtenä suurena haasteena opiskelijoiden äänestysaktiivisuuden lisäämisen kunnallisvaaleissa. AOVA kannustaa akavalaisia opiskelijoita myös asettumaan itse ehdolle. AOVAan kuuluvat kaikki Akavan jäsenjärjestöt, joilla on opiskelijatoimintaa. Akavalla on opiskelijajäseniä jo yli eli joka viides akavalainen on opiskelija. UIL:n edustajakokous n Uuden Insinööriliiton edustajakokouksen kevätkokous pidetään Espoossa. Kokouksessa käsitellään mm. liiton visio 2015 ja niihin johtavat strategiat, viestintästrategia, jäsenyysstrategia, toimintakertomus sekä tilinpäätös. Kokouk sen jälkeen pidetään työmarkkina-asioita käsittelevä seminaari. UUSI Insinööri 7

8 kolumni Mikko Torvela IOL:n vuoden 2007 puheenjohtaja Yhteisen asian puolesta Suomi on yhdistysten ja järjestöjen luvattu maa. Rekisteröityjä yhdistyksiä maassamme on noin , muutaman hengen harrasteseuroista satojen tuhansien jäsenien mahtijärjestöihin. Yhdistys on tyypillisesti yhteisö, jonka jäsenistöllä on yhteiset kiinnostuksen kohteet, edunvalvontapäämäärät tai vaikkapa ajatustapa. Työelämän osalta kansallinen erikoispiirteemme on ns. sopimusyhteiskuntajärjestelmä, jossa ammatillisten järjestöjen merkitys on keskeinen. Työnantajan, työntekijän ja valtion yhteistyöllä olemme saavuttaneet kiistattomasti vahvoja tuloksia ja menestyneet kansainvälisessä kilpailussa. Elinkeinoelämämme kilpailukykyisyys, työntekijän hyvinvointi ja työn tekemisen kannustavuus ovat yhteiskunnallemme tärkeitä päämääriä. Ne ratkaisevat Suomen menestymisen nyt ja tulevaisuudessa. Tämä kolmikantainen järjestelmä perustuu edustuksellisuuteen, siihen että yksilö kuuluu omaan yhteisöönsä. Ammattijärjestön keskeinen tehtävä on, kuten yhteisön yleensä, pitää jäsenen puolta ja edistää yhteistä asiaa. Ammattijärjestölle on tärkeää työelämään suoraan liittyvien kysymysten lisäksi oman jäsenkunnan yhteiskunnallinen arvostus, koulutuksen laatu ja jäsenistön hyvinvointi. Tätä työtä tehdään laajassa mittakaavassa ensinnäkin yleisellä yhteiskunnallisella vaikuttamistyöllä, mutta myös jäsentä lähellä olevilla jäseneduilla ja -palveluilla. Ammattijärjestöt toimivat laajalla kentällä. Jäsenyys on jatkumo, joka alkaa usein jo opiskeluaikana. Edunvalvontatarpeet ovat erilaisia jäsenyyden eri aikoina. Ammattijärjestön haaste on pystyä vastaamaan näihin tarpeisiin siten, että jäsen on tyytyväinen yhteisönsä palveluihin ja toimintaan. Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenille monipuolisia ja laadukkaita palveluita. Jäsenille tarjotaan vahvan edunvalvonnan ja työsuhdeneuvonnan lisäksi esimerkiksi maksuttomia ura- ja lakipalveluita sekä monipuolinen joukko jäsenetuja. Nämä antavat jäsenyydelle merkittävää jäsenkohtaista lisäarvoa. Ammattiliiton jäsenyys on siis kattava kokonaisuus, jonka tarkoitus on tarjota jäsenelle helpompaa huomista. Tämän kokonaisuuden merkitys on Suomessa huomattu hyvin. Meillä on maailman parhaisiin kuuluva järjestäytymisaste. Ammatillisen edunvalvonnan suurimmat haasteet liittyvät, paitsi kansallisten järjestelmien muutospaineisiin kansainvälistymisen myötä, myös yleiseen passiivisuuteen tai tietämättömyyteen. Työmarkkinajärjestelmän tunteminen on tärkeää ja olennainen osa työelämään liittyvää yleistietoa. Tämän tietämyksen siirtäminen työmarkkinoiden uusille sukupolville on kaikkien työmarkkinajärjestöjen yhteinen haaste. Ammattijärjestö ajaa jäsenkuntansa etua ja sen painoarvoon vaikuttaa olennaisesti edustettavien jäsenien määrä ja jäsenkunnan kattavuus koko ammattikunnasta. Ammattijärjestöön kuuluminen on tärkeää, paitsi yksilön, myös koko ammattikunnan etujen ajamiseksi. Ammattiliiton jäsenyys on kattava kokonaisuus, jonka tarkoitus on tarjota jäsenelle helpompaa huomista. 8

9 huhtikuu 2008 puheenjohtajan palsta Pertti Porokari Liitto valvoo etujasi koko ajan Uuden Insinööriliiton kaksi ydintoimintoa ovat työmarkkinaedunvalvonta ja koulutuspoliittinen edunvalvonta. Edunvalvonta koostuu siis koko elinkaaresta, alkaen laadukkaan koulutuksen varmistamisesta. Työelämässä liiton edunvalvonta on niin laajaa, että jäsen ei aina välttämättä tiedosta, että tämäkin asia on oman liiton aikaansaannos. Meidän peukalomme jälki näkyy esimerkiksi jokaisessa työlainsäädännön pykälässä luvulla liitot ajoivat monta isoa asiaa jäsenilleen, kuten neljän viikon pituisen kesäloman, lomaltapaluurahan ja lopulta vielä talviloman. Vuonna 1984 saavutimme ansiosidonnaisen työttömyysturvan, jolla on ollut suuri merkitys 1990-luvulla alkaneiden ja yhä jatkuvien irtisanomisien aallossa. Vuonna 1996 ylemmät toimihenkilöt marssivat ulos työpaikoilta valtakunnan tasolla saavuttaen näin torjuntavoiton, jonka seurauksena ylemmät toimihenkilöt ovat edelleen työaikalain piirissä. Tässä on lueteltuna vain muutama poiminta liittojen saavutuksista. Nämä saattavat tuntua vasta työuransa aloittavalle tekniikan ammattilaiselle kaukaisilta ja itsestään selviltä asioilta. Näin ei valitettavasti ole, sillä mikään ns. saavutettu etu ei pysy, eivätkä asiat mene eteenpäin, jos ei ole olemassa palkansaajien vastavoimaa eli työmarkkinaedunvalvontaa. Jäsenen edunvalvonta on sitä helpompaa, mitä kattavammin kenttä on järjestäytynyt. Voidaan sanoa, että työmarkkinaedunvalvonnan taso on samalla tasolla, kuin sen heikoin lenkki. Liittomme jäsenrakenne on muuttunut ja muuttuu koko ajan työelämän rakennemuutoksen edetessä. Edunvalvonta on tehokasta yksityisellä sektorilla sekä kuntapuolella laajan ja osaavan luottamusmiesverkoston avulla. Valtionsektorilla on edelleen toimintaa myös paikallistasolla. Hoidamme kaikkien jäseniemme edunvalvontaa. UIL:n pitkäjänteinen edunvalvonta tuottaa tulosta koulutuspolitiikan saralla. Työnjohtajakoulutus käynnistyy syksyllä. Tätä uudistusta on odotettu pitkään, sillä insinöörikoulutus sopii huonosti työnjohtajan tehtäviin. Hyvää kevättä. Insinööri UUSI 9

10 Tekstit koonnut: Kari Tirronen Käyttämällä jäsenpalveluja hyödyt eniten jäsenmaksustasi Uuden Insinööriliiton kysytyimmät ja käytetyimmät jäsenpalvelut liittyvät palvelus suhteen ehtoihin. Muita jäse n etuina tarjottavia asiantuntijapalveluita ovat muun muassa erilaiset vakuutukset, jäsen- ja ammattilehdet, työttömyyskassan jäsenyys, ulkomaan työsuhdeneuvonta, viestintä, koulutuksellinen edunvalvonta ja lomapalvelut. Ura- ja ammattipalvelut Jäsenyys Edunvalvonta Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen henkilöjäsenten kokonaisjäsenmaksut vaihtelevat riippuen mm. jäsenjärjestöstä. Kokonaisjäsenmaksu koostuu keskusliiton (UIL) ja ao. jäsenjärjestön osuuden yhteen lasketusta summasta. Verovähennys huomioon ottaen keskimääräinen nettojäsenmaksu tekee ravintolapihvin verran kuukaudessa. Pihvinhän voi toki saada halvemmallakin, mutta tätä halvempaa jäsenmaksua saa etsiä, kun ottaa huomioon liiton jäsenpalvelujen ja -etujen määrän ja laadun. UIL tarjoaa jäsenetuja ja -palveluja, jotka se tuottaa itse tai ostaa ulkopuoliselta organisaatiolta. Mitä aktiivisemmin jäsen käyttää palveluja, sen isomman vastineen hän jäsenmaksullaan saa. Jäsenmaksuhyöty voi olla huomattava Jäsenmaksuhyöty on isompi niille jäsenille, jotka esim. saavat paikallisia tai yrityskohtaisia palkankorotuksia, matkavakuutuskorvauksia tai oikeusapua. Kaikille tulee kuitenkin hyötyinä jäsenmaksun palautuminen verovähennyksenä, palkan yleiskorotukset sekä muut työ- ja virkaehtosopimusten, jäsenpalveluiden ja -etujen kautta lankeavat hyödyt. Väheksyä ei pidä myöskään korkean järjestäytymisasteen tuomaa koko ammattiyhdistysliikkeen painoarvoa, jolla voidaan vaikuttaa niin paikallis-, keskusliitto- kuin valtakunnan tasollakin. Järjestäytynyt ay-liike on yhteiskunnallisella vaikuttamisella saavuttanut esimerkiksi viiden viikon vuosiloman, talviloman, lomaltapaluurahan, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, sairaus- ja äitiyspäivärahat, ansiosidonnaisen työttömyysturvan, loppiaisvapaan ja vuorotteluvapaan. Nämä etuudet pystytään säilyttämään ja niitä parantamaan vain ammattiliittojen ja niiden jäsenistön jatkuvalla valvonnalla, vaikuttamisella ja joskus painostuksellakin. UIL:n menojakauma UIL:n toiminnan menojakaumaa voidaan tarkastella monelta kantilta, alla näin tehdään UIL:n ydintoimintojen kautta. Luvut perustuvat tilivuoden 2007 alustaviin tilinpäätöstietoihin, ja ne eivät siis sisällä jäsenjärjestöjen jäsenmaksuosuuksia. Luvut on pyöristetty lähimpään kokonaiseen prosenttiin. Ydintoiminnoittain jaettuna yli puolet (55 %) käytetään edunvalvontaan. Se kattaa mm. palvelussuhdeneuvonnan, neuvottelujärjestöjen jäsenyydet, oikeusturvavakuutuksen, piiri-/aluetoiminnan, työttömyyskassamaksut ja muun työmarkkinatoiminnan. Jäsenyyteen liittyvät asiat kattavat kolmanneksen (34 %). Jäsenyysasioita ovat varsinaisen järjestötoiminnan lisäksi mm. jäsentietopalvelu, opiskelijatoiminta, keskusjärjestö Akavan jäsenyys, muut kuin oikeusturvaan liittyvät vakuutuspalvelut ja lehtipalvelut. Ura- ja ammattipalvelujen kymmenyksellä (11 %) hoidetaan mm. ammatillista koulutuspolitiikkaa, urapalveluja, elinkeinopolitiikkaa ja tutkimusta. Kaikkiin ydintoimintokuluihin sisältyvät kunkin toiminnon henkilöstö- ja toimistokulut. Viestintä, hallintokulut, taloushallinto, atk ja muut tukitoiminnot sisältyvät kuhunkin ydintoimintoon omalla osuudellaan. 10

11 Uuden Insinööriliiton jäseneduista- ja -palveluista löytyy enemmän tietoa keskusliiton nettisivuilta, Myös liitto maksaa jäsenmaksuja UIL maksaa joka jäsenestä vuosittain määriteltyä jäsenmaksua eri organisaatioille, kuten keskusjärjestöllemme Akavalle, joka mm. lainsäädännön kautta vaikuttaa maassamme harjoitettavaan talous-, vero-, sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikkaan. Osan jäsenmaksuista lohkaisevat eri sektoreiden neuvottelujärjestöt YTN, KTN ja JUKO. Näiden yksityisen, kunnan ja valtion neuvottelujärjestöjen kautta turvataan jäsenistölle alan työ- ja virka ehtosopimukset, suositukset ja muu ohjeistus. Liiton henkilöstö antaa järjestöille myös konsulttiapua palvelussuhteen ehtoihin liittyvissä sopimusasioissa. Jäsenmaksuja UIL maksaa myös työttömyys kassoille, kansainvälisille yhteistyöjärjestöille sekä loma- ym. järjestöille. n Palkka ylös vaikka nosturilla Insinöörien Työmarkkinatutkimus TMT X PAL K K AT IL A S T O T Salary statistics INSINÖÖRIEN TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN TMT X-2007 TULOKSIA 1 Paljon käytetty jäsenpalvelumuoto on palkkaneuvonta. Noin jäsentä käyttää kuukausittain joko Palkkanosturi-työkalua tai UIL:n tutkimustiimin tarjoamaa henkilökohtaista palkkaneuvontaa. Palkkaneuvonta perustuu UIL:n vuosittain tekemään työmarkkinatutkimukseen (TMT) sekä muihin tietolähteisiin, kuten Tilastokeskuksen tutkimuksiin ja kansainvälisten tietopankkien hyödyntämiseen. Käytettävissämme on myös työnantajien, esimerkiksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, palkkatasotietoja. Jäsensivuilta löytyvä Palkkanosturityökalu perustuu aina liiton uusimpaan työmarkkinatutkimusaineistoon. Palkkanosturin avulla insinöörit voivat kätevästi tarkistaa nykytehtävänsä palkkatason suhteessa yleiseen tasoon tai etsiä käypää tasoa uutta työpaikkaa hakiessaan. Palkkanosturi perustuu regressioanalyysiin, joka huomioi samanaikaisesti useiden taustatekijöiden vaikutuksen palkanmuodostukseen, esimerkiksi kuinka paljon vuonna 1995 valmistuneet kotimaisessa omistuksessa olevissa keskisuurissa tietotekniikan palvelualan yrityksissä asiantuntijatehtävissä pääkaupunkiseudulla työskentelevät keskimäärin ansaitsevat. Annamme myös vuosittain palkkasuosituksia vastavalmistuneille insinööreille ja insinööriopiskelijoille kesätyötä varten. Suositukset pohjautuvat liiton työmarkkina- ja insinööriopiskelijoiden kesätyöpaikkatutkimuksiin sekä tiedossa olevaan ansiokehitykseen. Henkilökohtaisessa palkkaneuvonnassa autamme palkkaneuvotteluihin valmistautumiseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkomaille työhön lähteville on tarjolla perustietoa palkkatasosta. Työpaikoilla jäsenten apuna palvelussuhdeasioissa toimivat KTN:läiset, YTN:läiset ja JUKOlaiset pääluottamusja luottamusmiehet. n Ura urkenee apua työnhakuun Liiton urahallintapalvelut ovat kaikkien jäsentemme käytössä. Oman uratilanteensa ja tarpeensa mukaan jäsen saa halutessaan henkilökohtaista uraneuvontaa tai apua työnhakuun. Neuvontaa voi saada puhelimitse ja sähköpostilla, henkilökohtaiseen tapaamiseen on varattava aika. Kaikkien jäsentemme käytössä on helpossa muodossa oma työnvälityksemme, Insinööripörssi. Insinöörityöpaikkailmoituksia voi selata ja tutkailla jäsensivuilla. Talvikaudella on työpaikkailmoituksia ollut runsaasti, kaiken aikaa ilmoitusta. Voidakseen saada omat työnhakijatietonsa mukaan myös suorahakutoimeksiantoihin jäsenen on täytettävä toimenhakulomake. Järjestämme myös erilaista urakehitykseen liittyvää koulutusta. Näistä ilmoitamme verkkosivuillamme sekä Uusi Insinööri -lehdessä. n Kehdosta eläkkeelle Palvelussuhteen ongelmat on helpointa ennaltaehkäistä ja hoitaa oman (pää) luottamusmiehen ja Uuden Insinööriliiton avustuksella. Ennaltaehkäisy tarkoittaa esim. työ- ja virkasopimuksen tarkastamista Uudessa Insinööriliitossa ennen allekirjoittamista, tai riita-asioiden hoitamista liitosta saatujen neuvojen avulla. Keskusliiton voidaan sanoa olevan jäsenen mukana kehdosta eläkkeelle. Liitto vaikuttaa eri kanavia lainsäädäntöön, jolla vaikutetaan vanhempainlomiin ja lapsilisiin. Koulutus- ja opiskelijapolitiikan kautta keskitytään jäsenen siirryttyä työelämään ajamaan palkkaa, työsuhdeturvaa ja toimeentuloa parantavia asioita. Vieläpä eläkekysymyksissä, ja jopa myöhemminkin, on liitto osaltaan mukana. Työsuhdepalveluista kannattaa käydä katsomassa verkkosivuillamme. > > > UUSI Insinööri 11

12 Vakuutusturvaa töissä ja vapaalla n Vakuutuksella turvaa Tapaturmia voi sattua sekä työssä että vapaa-aikana. Jäsenet nauttivat kattavaa vakuutussuojaa molemmissa tapauksissa. Jäsenellä on tietyin ehdoin voimassa liiton ammatillinen oikeusturvavakuutus. Se korvaa pääasiassa jäsenen palvelussuhteesta johtuvissa riita- ja rikosasioissa oikeudenkäyntikuluja ja asianajopalkkioita. Ammatillinen vastuuvakuutus antaa turvan vahingonkorvausvelvollisuuden osalta. Uusi Insinööriliitto hoitaa noin 60 juttua vuodessa. Eri oikeusasteissa ajetuista jutuista prosenttia voitetaan tai ne päättyvät sovintoon. Oikeusturva- ja vastuuvakuutus korvaa myös vastapuolen kulut niissä tapauksissa, joissa juttu hävitään. Juttuja on karkeasti kahdenlaisia. Julkisen sektorin jutut ovat pääasiassa työtuomioistuimeen meneviä työ- tai virkaehtosopimustulkintoja. Kalliimpia liitolle ovat yksityissektorin käräjäoikeusoikeudenkäynnit. Vakuutusmäärä on enintään euroa vahinkotapahtumaa kohti keskusliiton suosittaman lakimiehen hoitamassa jutussa. Tällöin omavastuu on 15 prosenttia kustannuksista, kuitenkin vähintään 150 euroa. Jos jäsen palkkaa oman eli muun kuin keskusliiton suosittaman lakimiehen hoitamaan juttua, on vakuutusmäärä enintään euroa, ja vakuutetun omavastuu 30 prosenttia, vähintään 300 euroa. Palvelussuhdeongelmien hoito voi olla todella kallista. Esimerkiksi keskimääräinen alioikeustason oikeudenkäynti maksaa hiukan yli euroa. Lakimiehen tuntipalkka liikkuu 200 euron tienoilla, tiesipä hän tekniikan ammattilaisten sopimusasioista tai ei. Jos yksi oikeusjuttu maksaa vaikkapa euroa, on jäsenmaksut kuitattu koko loppuelämäksi. Vakuutettuja ovat keskusliiton varsinaiset jäsenjärjestöjen ja niiden alajärjestöjen henkilöjäsenet, mukaan luettuina opiskelijajäsenet, heidän toimiessaan virassaan, toimessaan tai ammatissaan. Vakuutettuina ovat myös itsenäisinä yrittäjinä toimivat liiton jäsenet, jotka pää- ja sivutoimisesti yksin ilman alaisia hoitavat toimeksiantoja. Tärkeä jäsenetuus on vapaa-ajan matkavakuutus, joka ympäri vuoden voimassa olevana takaa, että jäsenen ei tarvitse ottaa vapaa-ajan matkalleen omaa erillistä vakuutusta. Vakuutus on Jos yksi oikeusjuttu maksaa vaikkapa euroa, on jäsenmaksut kuitattu koko loppuelämäksi. voimassa vapaa-ajan matkoilla, jotka tehdään suoraan linnuntietä mitattuna vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työ- tai opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Matkatavaravakuutus korvaa esinevahinkoja enintään euron arvosta. Jäsenen omavastuu on 50 euroa. Matkustajavakuutus on voimassa ilman euromääräistä ylärajaa enintään kolmen (3) kuukautta kestävillä vapaaajan matkoilla. Vakuutuksesta korvataan matkasairauden hoitokuluja enintään 120 päivän ajalta ja tapaturman hoitokuluja enintään kolmen (3) vuoden ajalta. Jäsenen mukana matkustavat alle 15-vuotiaat perheenjäsenet ja lapsenlapset kuuluvat vakuutukseen. Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvat Suomessa vakinaisesti asuvat keskusliiton jäsenjärjestöjen jäsenet. Vakuutus päättyy sen vuoden lopussa, jona vakuutettu täyttää 70 vuotta. Vakuutus on voimassa työajan ja työmatkojen ulkopuolella sattuvien tapaturmien varalta kaikkialla maailmassa. Vakuutus korvaa vamman hoitokuluja enintään euroon asti tapaturmaa kohden sekä kohtuulliset matkakulut paikalliseen lääkäriin tai hoitolaitokseen. Matkavastuuvakuutuksesta korvataan enintään euroa, omavastuuna 50 euroa vahinkotapahtumaa kohden. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet ja lapsenlapset. Matkaoikeusturvavakuutuksesta korvaus on enintään euroa, omavastuu 15 prosenttia kuluista, mutta kuitenkin vähintään 150 euroa. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet ja lapsenlapset. Kaikista vakuutuksista saat tarkempia tietoja Pohjolan vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen ehdoista V0606. Vakuutuksista löytyy lisätietoa myös UIL:n jäsensivuilta -> Pohjola Vakuutus, lähimmästä Pohjolan konttorista tai soittamalla Pohjolan palvelunumeroon n Tuliko perinnöstä riita? Myös yksityisasioissa voi joskus olla kymmenien tuhansien eurojen arvoista saada asiantuntevaa lakiapua. UIL:lla on sopimus asianajotoimisto Bützow Oy:n kanssa jäsenille ilmaisesta puhelinneuvonnasta yksityisoikeudellisissa asioissa. Tällai- 12

13 Uuden Insinööriliiton jäseneduista- ja -palveluista löytyy enemmän tietoa keskusliiton nettisivuilta, HANKI UUSI JÄSEN, KUITTAA PALKINTO! sia voivat olla esimerkiksi perintö-, vero-, vuokra-, perhe- ja yhtiöoikeusasiat. Puhelinneuvonta ei koske työ- tai virkasuhteeseen liittyviä kysymyksiä, jotka hoidetaan edelleen luottamusmiesjärjestelmän, liiton ja neuvottelujärjestöjen kautta. Puhelinneuvonta ei sisällä elinkeino-, sijoitus- ja ansiotoimintaan eikä luottamustehtäviin liittyviä kysymyksiä, ei myöskään jäsenen itsensä hoitamaa riita-, rikos-, kantelu- tai muutoksenhakuasiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Työttömyysturva-, vakuutus-, eläke- tai muissa sosiaaliturva-asioissa neuvonta koskee vasta muutoksenhakuvaihetta. Neuvonnan ulkopuolella ovat asiat, jotka jäsen on antanut toimeksiantona muulle kuin Bützow Oy:n juristille, ellei kyseessä ole asiamiehen vaihtaminen. Soita arkipäivänä klo välisenä aikana toimiston puhelinkeskukseen (09) Ilmoita haluavasi keskustella UIL:n jäseniä neuvovan lakimiehen kanssa. Pidä jäsenkorttisi esillä. Lakimies kirjaa nimesi ja yhteystietosi, jonka perusteella tarkistetaan oikeutesi palveluun. Kerro lyhyesti ongelmasi. n Tammisaaren saaristo kutsuu UUSI Insinööri Uuden Insinööriliiton muodostamisen yhteydessä UIL:lle on siirtynyt Tammisaaren Skåldön saarella sijaitsevat Kopparön Lomamajat Oy:n kaksi mökkiä. Mökeissä tehtävän remontin ensimmäinen vaihe on nyt valmis. Lähikuukausina lomamajoille rakennetaan uusi yhteinen puuvaja ja jätekatos sekä molempien mökkien yhteiskäyttöön grillikatos. Remontin edistymisestä informoidaan UIL:n nettisivuilla ja tässä lehdessä. Saarelle on säännöllinen yhteys Skåldön autolossilla kolme kertaa tunnissa. Lossimatka kestää noin viisi minuuttia. Lomamökkien verannalta on näkymä merenlahdelle ja saariin. Molemmilla mökeillä on käytössään oma soutuvene ja pelastusliivit. Veneisiin sopii viiden hevosvoiman perämoottori, jonka lomailija voi tuoda tullessaan. Varaukset A-Lomista Lomamajojen vuokraukset siirtyivät tämän vuoden alusta A-Lomille. Varauspyynnöt Kopparön Lomamajoille tehdään joko / mökit / mökkien varauskalenteri tai A-Lomien palvelunumerosta , arkisin klo UIL:n jäsenet saavat listahinnoista 30 prosentin alennuksen. Lisää tietoa Kopparön mökkeistä ja vuokrahinnoista löydät kirjautumalla Uuden Insinööriliiton jäsensivuille, ->Jäsenedut ja -palvelut ->Matkustaminen ->Mökit n Perusperiaatteena jäsenhankinnassa on, että se on kaikkien asia, niin yksittäisten perusjäsenten kuin yhdistysten aktiivienkin. Uutta potentiaalista jäsentä kannattaa lähestyä sen, jolla on siihen parhaat edellytykset esimerkiksi iän, harrastusten tai koulutuksen mukaan. Uuden Insinööriliiton Member gets members -kampanjalla saat hankkimistasi uusista jäsenistä palkintoja. Palkinnon saamiseksi on joitain ehtoja: Suosittelijan yhteystiedot ovat liittymislomakkeen alalaidan suosittelijakentässä. Uuden jäsenen täytyy olla täyttä jäsenmaksua maksava, ei esim. opiskelija tai eläkeläinen. Jäseneksi liittyvä ei ole ollut UIL:n jäsenjärjestön jäsen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Jäseneksi ilmoitetut jäsenet ovat maksaneet jäsenmaksunsa. Palkinnon uudesta jäsenestä voi saada ainoastaan yksi jäsenhankkija. Ne jäsenet, joista on jo kuitattu jäsenhankintapalkinto, poistetaan jäsenhankintasaldosta. Jos kaksi jäsenhankkijaa ilmoittaa saman uuden jäsenen, ratkaisee UIL:n toimisto jäsenhankkijan, jolle palkinto annetaan. Palkinnot vaihtelevat kausittain. Tällä hetkellä palkintoina on Dremel MultiPro 395 -työkalu (kaksi uutta jäsentä) ja Finnkinon elokuvaliput tai Edi-T Shakelight Pro -valaisin (yksi uusi jäsen). Tarkemmin säännöistä, palkinnoista, jäsenhankintamateriaalista ja liittymislomakkeista nettisivuillamme 13

14 Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen Järjestöaktiivi Anu Kaniinille kansainvälinen työkulttuuri on arkipäivää Copterlinella huoltotoiminnanjohtajana työskentelevä Anu Kaniin on tottunut työskentelemään ulkomaalaisten kollegojen kanssa. Kansainvälinen ilmailuala edellyttää yhteydenpitoa eri puolille maailmaa ja hyvää kielitaitoa. Anu Kaniin toimii myös aktiivisesti Helsingin Insinööreissä. Anu Kaniin kannustaa uusinsinööriliittolaisia osallistumaan järjestötoimintaan. Helsingin Insinöörien (HI) nuorten insinöörien toiminnasta vastaava Anu Kaniin osallistui Uuden Insinööriliiton järjestämälle Kansainvälinen työnhaku -kurssille maaliskuun puolivälissä. Hän suunnitteli osallistuvansa kyseiselle kurssille jo viime syksynä, mutta kiireistä johtuen osallistuminen jäi silloin väliin. Kurssin sisältö on Anu Kaniin mielestä hyödyllinen, koska ulkomailla työskentely kiinnostaa häntä edelleen. Hän toivoo pystyvänsä neuvomaan jatkossa nuoria insinöörejä mahdollisuudesta työskennellä ulkomailla. Ainakin osaan kertoa, mistä saa lisätietoa. Anu Kaniin kehottaa varsinkin muulta päin Suomea pääkaupunkiseudulle muuttaneita insinöörejä tulemaan mukaan Helsingin Insinöörien toimintaan. Järjestötoiminnassa oppii tuntemaan uusia ihmisiä ja samalla verkostoitumaan eri alan osaajien kanssa. Hän kannustaa uusinsinööriliittolaisia hyödyntämään myös liiton järjestämiä koulutuksia, sillä koulutustilaisuudet tarjoavat uuden opin lisäksi mm. verkostoitumismahdollisuuksia. Kokemusta kansainvälisestä työskentelystä Copterlinella huoltotoiminnanjohtajana työskentelevä Anu Kaniin on tottunut kansainväliseen työkulttuuriin. Päivittäin hän on yhteydessä eri puolille Eurooppaa. Kansainvälisessä toimintaympäristössä työskentely vaatii hyvän kielitaidon lisäksi mm. yhteistyötaitoja. Kansainväliseen työkulttuuriin Anu Kaniin pääsi tutustumaan jo kymmenen vuotta sitten Bosnia-Hertzegovinassa, jossa hän työskenteli vartiojääkärinä vuoden. Kokemus on antoisa vaikkakin raskas. Bosnia-Hertzegovinan kokemuksen jälkeen hän opiskeli ilmailu- ja avaruustekniikan insinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Opintojen loppusuoralla hänet houkuteltiin töihin pääkaupunkiseudulle. n 14

15 Teksti: Päivi-Maria Isokääntä Ulkomaankomennus edellyttää hyvää valmistautumista Kansainvälinen bisnes on kansainvälistä kommunikaatiota. Näin totesi International Skills:n toimitusjohtaja Marjut Nieminen Uuden Insinööriliiton järjestämällä kansainvälisen työnhaun kurssilla 15. maaliskuuta. Päätös lähteä töihin ulkomaille on iso asia, joka vaatii hyvää valmistautumista. Tarkasti laaditun työsopimuksen lisäksi on perehdyttävä hyvin vieraaseen maahan. Ennen päätöksen tekoa on hyvä miettiä ja listata ulkomaankokemuksen hyvät ja huonot puolet ja sen vaikutukset itseen ja perheeseen. Samalla kannattaa miettiä paluuta kotimaahan. Paluu nimittäin on yleensä vaikeampaa kuin lähteminen. Samaan aikaan kun ihminen muuttuu ulkomaankomennuksella, Suomi muuttuu myös. Valtaosa suomalaisista lähtee edelleen ulkomaille lähetettyinä työntekijöinä ja perhe seuraa usein mukana. Nykyään yhä useampi henkilö lähtee lyhyeksi ajaksi yksin ulkomaankomennukselle ja pendelöi työpaikan ja Suomen väliä. Tämä käy pidemmän päälle raskaaksi. Entistä enemmän ihmiset lähtevät myös yrityksen ulkomaisen tytäryhtiön palvelukseen tekemällä paikallisen sopimuksen, jolloin häneen sovelletaan paikallisia ehtoja. Tällaisissa tapauksissa on erittäin tärkeää käydä sopimus läpi liiton lakimiehen kanssa ja katsoa, että työehdot ovat edes kohtalaiset. Vaikka oma kielitaito olisi hyvä, juridinen englanti on kuitenkin oma kielensä. Niemisen mukaan lähetetyn työntekijän (expatriate-sopimus) ehdot ovat yhdenmukaistuneet ja osittain myös kiristyneet. Erot eri yritysten välillä ovat kaventuneet. Nieminen ohjeistaa, että expatriatesopimuksessa on sovittava mm. palkasta, eläkkeestä, terveydenhuollosta, vakuutuksista, puolison työluvasta, kielikursseista, erityistilanteista ja ehdoista sopimuksen keskeytyessä. Sopimuksessa on myös mainittava asumis-, muutto- ja kotimatkojen korvaamisesta. Lasten päivähoito- ja koulumaksuista pitää sopia, sillä ulkomailla koulumaksut voivat olla hurjat, Nieminen muistuttaa. Työnhaku ulkomailta Niemisen mukaan kansainväliseen yritykseen hakeutuessa on hyvä muistaa, että kilpailu on kovaa. Pelkkä hakemus ja CV eivät riitä, vaan on panostettava yhteydenpitoon. Ulkomailla verkostojen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Kun henkilö hakee töitä yrityksestä, on tärkeää kertoa, kenet hän tuntee ja mitä kautta kuuli työstä. Hakemus ja CV pitää räätälöidä erikseen jokaiseen haettavaan työtehtävään. Tämä koskee kaikkia työnhakuja niin Suomessa kuin ulkomailla. Kansainvälisiin yrityksiin haettaessa on tärkeä kiittää haastattelusta jälkikäteen. Sähköposti, kirje tai kortti on hyvä tapa lähestyä haastattelijaa ja kiittää haastattelusta. Vaikka työpaikkaa ei irtoaisikaan, kannattaa soittaa jälkikäteen haastattelijalle ja kysyä, miksi valinta ei kohdistunut minuun. Jos yritys kiinnostaa edelleen, kannattaa kertoa kiinnostuksesta ja olla yhteydessä yritykseen jatkossakin. n Tarkistuta ulkomaan työsopimuksesi liitossa n Tarkistuta työsopimuksesi liiton lakimiehillä ennen kuin allekirjoitat ulkomaankomennuksesi työsopimuksen, neuvoo Uuden Insinööriliiton johtava lakimies Ari Kiiras. Ulkomaan työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti. Kirjallinen sopimus edesauttaa oman asemasi turvaamisessa ja tulkintaerimielisyyksien välttämisessä. Ulkomaan työsopimuksesta on käytävä ilmi työnantaja, eli kenelle raportoit. Asemamaa, työskentelypaikka ja -kohde on hyvä mainita sopimuksessa. Sopimukseen on kirjattava tarkasti tehtävänimike, työnlaatu sekä työaika. Työaikaa määriteltäessä on sovittava säännöllisestä työajasta, ylityökorvauksista ja lomasta. Vapaapäivät, juhlapyhät ja lomaraha eivät automaattisesti sisälly sopimukseen, vaan ne on erikseen mainittava sopimuksessa, Kiiras muistuttaa. Ulkomaille lähdettäessä on hyvä muistaa, että työntekijä vastaa aina itse omista veroistaan. Ennen sopimuksen tekoa kannattaa soittaa verottajalle ja kysyä toimintaohjeita. Eläketurvakeskuksesta kannattaa puolestaan tarkistaa ulkomaankomennuksen vaikutukset eläkkeeseen. Kaikkeen kannattaa varautua Muuttokustannukset ulkomaille ja sieltä takaisin saattavat olla huomattavat ja ne on hyvä sopia työnantajan maksettavaksi. Komennuksen aikana jotain voi sattua perheen jäsenille ja siksi on tärkeää sopia mahdollisuudesta keskeyttää komennus. Sopimusta tehtäessä on hyvä muistaa, että ulkomailla voi itsekin sairastua. On hyvä tietää, mitä tapahtuu, jos sairastuu ulkomailla, miten sairaanhoito järjestyy ja mitä korvataan. Huolehdi myös, että vakuutuksesi ovat kunnossa ja tiedät, mitä ne kattavat. Ulkomailla asumisen taso ei useinkaan ole yhtä korkea kuin Suomessa. Siksi on hyvä kirjata sopimukseen, että asunnon on vastattava suomalaista standardia. Asunnon on sijaittava myös turvallisella alueella. Komennuksen jälkeen paluu Suomeen on usein vaikeampaa kuin ulkomaille lähteminen. Sopeutumista edesauttaa, jos voit palata vähintään vanhaan työtehtävääsi ja palkkaasi on lisätty komennuksen aikana kertyneet yleis- ja yrityskorotukset. Näistä asioista on sovittava kirjallisesti etukäteen. UUSI Insinööri 15

16 Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Timo Syrjänen Insinööriksi valmistuva Peter Arnkil ajaa henkilöstön etuja TNS Gallupilla Kesäkuussa mediatekniikan insinööriksi EVTEK -ammattikorkeakoulusta valmistuva Peter Arnkilillä on monta rautaa tulessa. TNS Gallupilla internethaastatteluohjelmoinnin parissa työskentelevä Arnkil on työn ohessa opiskellut insinööriksi ja toiminut samaan aikaan kahdessa luottamustehtävässä; työsuojeluvaltuutettuna ja TNS Gallupin henkilöstön edustajiston puheenjohtajana. Kiireestä huolimatta Arnkil iloitsee työstään, opinnoistaan ja luottamustehtävistään. Luottamustehtävien hoitamiseen Peter Arnkil saa apua muilta TNS Gallupin luottamushenkilöiltä. Meillä on erinomainen tiimi, Arnkil toteaa. Peter Arnkil aloitti insinööriopintonsa ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa. Opinnot jäivät jäähylle, kun työelämä veti nuoren miehen. Arnkil on työskennellyt tutkimusyrityksissä noin seitsemän vuotta ja vuodesta 2002 lähtien TNS Gallupilla. Mielenkiintoinen työympäristö ja työssä oppimisen mahdollisuus ovat pitäneet hänet alalla. Vaikka työelämä maistui hyvin Arnkilille, insinööritutkinnon suorittaminen oli silti mielessä. Kun EVTEK-ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa insinööriopinnot aikuiskoulutuksena, Arnkil tarttui tilaisuuteen. Päivisin hän on työskennellyt internet-pohjaisten tutkimuskyselyjen ohjelmoinnin pääkäyttäjänä ja illat ovat menneet insinööriopintojen parissa. Arnkil kiittää työnantajaansa siitä, että se mahdollisti opiskelun työn ohessa. Työnantaja on jopa kannustanut Arnkiliä opiskelemaan, sillä osaava ja korkeasti koulutettu henkilökunta on myös työnantajan etu. Insinööriopintojen loppuun vieminen on huomioitu TNS Gallupilla. Arnkil on valittu projektipäälliköksi isompaan kehitysprojektiin. Arnkilin mukaan insinööriopinnoista on ollut hyötyä oman osaamisen kehittämisessä. Opintojen myötä olen saanut laajempaa näkemystä työasioihin. Yhdestä kurssista oli erityisen paljon hyötyä työtehtävissäni, koska kurssin sisältö käsitteli pitkälti samoja asioita kuin työprojektini. Luottamustehtävistä laajempaa näkemystä Arnkil on toiminut työsuojeluvaltuutettuna viime vuodesta lähtien. Työsuojeluvaltuutetuksi hän päätyi, kun työkaverit pyysivät ehdokkaaksi. Työsuojeluvaltuutettuna minulla on hyvä tilaisuus tutustua henkilöstöön, vaikka ihan kaikkia tuskin opin tuntemaan henkilökohtaisesti, koska TNS Gallup työllistää noin 180 henkilöä. Työsuojeluvaltuutettuna Arnkil kertoo pyrkivänsä parantamaan työntekijöiden työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä. Työsuojeluasioita hänen ei tarvitse hoitaa yksin, sillä yrityksessä on myös työsuojelupäällikkö ja kaksi työsuojeluvaravaltuutettua. Toki tiettyjä asioita joutuu 16

17 miettimään ja ratkaisemaan yksin, mutta keskusteluapua ja tukea onneksi löytyy. Työsuojeluvaltuutetun tehtävien lisäksi Arnkil johtaa TNS Gallupin henkilöstön edustajistoa. Puheenjohtajaksi hänet valittiin tämän vuoden alusta ja viime vuoden hän toimi varapuheenjohtajana. Luottamustehtävät on Arnkilin mielestä hyvä tapa oppia tuntemaan yrityksen toimintaa ja johtoa. Jatkuva vuoropuhelu johtoryhmän kanssa mahdollistaa asioiden syvällisemmän ymmärtämisen ja hyvät ja luottamukselliset välit johdon kanssa. Arnkil kertoo, että työsuojeluasioista ja henkilöstön edustajiston kokouksista tiedotetaan intranetin kautta. Sieltä löytyy ohjeita, pöytäkirjoja ja ajankohtaista tietoa. Suurin osa Arnkilin luottamustehtävistä käsittelee perusparannuksia eli miten parantaa henkilöstön hyvinvointia. Keskustelua hän käy sekä henkilöstön että johdon kanssa. Työsuojeluvaltuutettuna ja henkilöstön edustajiston puheenjohtajana Arnkil kokee toimivansa siteenä henkilöstön ja johdon väillä. Kun viesti kulkee molempiin suuntiin, voidaan estää turhia väärinkäsityksiä ja kertoa muutostilanteista ajoissa sekä päästä vaikuttamaan niihin. Liitosta tukea ja oikeita neuvoja Työsuojeluvaltuutettuna Arnkil on ehtinyt jo vaikuttamaan moniin asioihin. Tiedon jakelua on parannettu, kun intranetiä on hyödynnetty entistä tehokkaammin. Henkilöstön edustajisto on sopinut johdon kanssa työmatkakortista, joka saatiin käyttöön koko henkilökunnalle. Tämän edun koko henkilöstö otti riemuiten vastaan. Myös liukuvan työajan ja työajanseurantajärjestelmän käyttöönotto, työajan yhtenäistäminen sekä erikoistyöaikojen määrittelyt ovat henkilöstön edustajiston aikaansaamia uudistuksia. Aina kun Arnkil on kokenut tarvitsevansa juridista neuvoa luottamustoimissaan, hän on ollut yhteydessä liiton lakimiehiin. Uuden Insinööriliiton lakimiehet auttoivat todella paljon liukuvan työajan ja työajan yhtenäistämisen sopimuksissa sekä erikoistyöaikojen määrittelyissä. Arnkil on tyytyväinen liiton apuun, sillä ilman oikeita neuvoja ja tietoja olisi Uraa ajatellen ei varmasti ole haittaa, jos tuntee johtoryhmän jäseniä ja on keskusteluväleissä heidän kanssaan. työläämpää selvittää asioita yksin. Mm. palkkaneuvotteluita varten olen saanut liitosta materiaalia ja ohjeita. Myös liiton järjestämät koulutukset ovat olleet hyödyllisiä ja niissä on ollut mahdollisuus verkostoitua. Arnkil suosittelee luottamustehtäviä kaikille asiasta kiinnostuneille. Luottamustehtävissä on mahdollisuus tutustua yrityksen toimintaan syvällisemmin ja oppia tuntemaan johtoa. Uraa ajatellen ei varmasti ole haittaa, jos tuntee johtoryhmän jäseniä ja on keskusteluväleissä heidän kanssaan. n Puheenjohtaja Pertti Porokari: Työnjohtajapulaan pikainen ratkaisu Suomea pitkään kalvaneeseen työnjohtajapulaan on saatava pikaisesti ratkaisu ennen kuin ongelma vahingoittaa Suomen teollisuutta ja elinkeinotoimintaa pysyvästi, vaati Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Porokarin mukaan joidenkin tahojen viime vuosikymmenellä viljelemä ajatus työorganisaatioiden muuttumisesta itseohjautuviksi on osoittautunut kuplaksi, jonka seurauksista nyt kärsitään. Toisaalta insinöörejä työllistyy koulutuksen kannalta vääriin tehtäviin, toisaalta sopivan koulutuksen omaavaa henkilöstöä ei ole saatavilla. Asiaa pohtinut työryhmä esitti jo pari vuotta sitten ratkaisuksi aikuiskoulutuksena toteutettavaa työnjohtajakoulutusta, jonka vastuullisena toteuttajana olisi toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Se voisi ostopalveluna hankkia esimerkiksi ammattikorkeakoululta sellaisia opintokokonaisuuksia, joihin sen omat opetusresurssit eivät riitä. Opiskelijoille nämä osiot voisi lukea hyväksi mahdollisissa myöhemmissä insinööriopinnoissa. Tämä olisi Porokarin mukaan hyvä ja käyttökelpoinen malli. Työmarkkinajärjestöt ovat koko talven käyneet opetusministeriön ja opetushallituksen kanssa neuvotteluja kokeilujen käynnistämiseksi ja nyt näyttää siltä, että koulutus olisi lopultakin toteutumassa. Uusi Insinööriliitto odottaa, että ensimmäiset mallin mukaiset aikuiskoulutuskokeilut käynnistyvät jo kuluvan vuoden syksyllä, joten opetussuunnitelmatyö on käynnistettävä pikaisesti. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on oltava toisen asteen ammatillinen perustutkinto sekä riittävä työkokemus. Työnjohtotehtävissä toimiminen edellyttää vankkaa ammattitaitoa sekä kokemusta, joten mistään nuorisoasteen tutkinnosta ei ole kysymys, Porokari korostaa. Olemme todella tyytyväisiä, jos nyt keskusteluissa ollut vaihtoehto ja aikataulu pitävät. n UUSI Insinööri 17

18 Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Nuoret tamperelaiset aikuiset Laura Katainen (27 v.) ja Janne Seppälä (31 v.) pitävät itsestään selvänä sitä, että he ovat järjestäytyneet oman alansa ammattiliittoon. Heidän mielestään on jopa vaikea keksiä yhtään järkevää syytä, miksi ei kuuluisi liittoon. Laura Katainen. Järjestäytyminen kannattaa Laura Katainen toimii myynti-insinöörinä Parker Hannifinissä Urjalassa myyden hydrauliikkasuodattimia teollisuudelle. Työ pitää reissun päällä, sillä asiakkaat ovat ympäri Suomen laiva- ja paperiteollisuudesta aina traktorin valmistajiin asti. Vakinainen työpaikka löytyi kohta valmistumisen jälkeen. Myyntihenkiselle ja ulospäin suuntautuneelle insinöörille löytyi haastava työ. Kataisen mielestä järjestäytyminen tarjoaa ennen kaikkea turvaverkon, jos tulee ongelmia työelämässä. Uuden Insinööriliiton jäsenmaksu on myös edullinen verrattuna prosenttipohjaiseen jäsenmaksuun. Uuteen työpaikkaan mennessäni sain hyviä neuvoja liiton työsuhdeosastolta työsopimuksen tekoa varten, Katainen kiittelee. Hän arvostaa työttömyysturvaa, työsuhdeosaston palveluita sekä opiskeluaikana saamiaan hyödyllisiä koulutuksia. Yhteyshenkilökoulutus ja neuvottelutaidon kurssit toivat mielenkiintoisen lisän opiskeluun ja hyödyllistä tietoa työelämääkin silmälläpitäen. Laura Katainen toimi opiskeluaikana TIRO:n hallituksessa. Nyt hän isona insinöörinä toimii yhteyslenkkinä opiskelijoiden ja työssä käyvien välillä. Vain järjestäytymällä takaat edut Janne Seppälä on ollut viisi vuotta valmistumisensa jälkeen työssä automaatioinsinöörinä Metso Mineralsilla Tampereella. Hän on toiminut tämän vuoden alusta työpaikkansa noin 350 ylemmän toimihenkilön luottamushenkilönä ja yritysyhdistyksen hallituksessa. Janne Seppälän mielestä tarvitaan hyvin järjestäytyneet työntekijät, sillä työnantajien järjestäytymisaste työnantajaliittoihin on lähelle 100 %. Täytyyhän suhteen olla tasapainossa. Edut, joista yleisesti saamme nauttia työelämässä, ovat jonkun neuvottelemia. Edes se, että meillä on viisipäiväinen työviikko, ei ole itsestään selvää. Jos ei olisi liittoja, nykyiset edut häviäisivät varmasti hyvin nopeasti, Seppälä arvelee. Jäsenyyden hinta/laatusuhde UIL:ssä sopiva Seppälän mielestä UIL:n kiinteä jäsenmaksu on edullinen ja hintalaatusuhde on hyvin kohdillaan. Liiton palvelutarjonta on hyvin kilpailukykyistä. Liitosta saa ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi huomattavan määrän jäsenetuja. On koulutusta, työsuhdeneuvontaa, alennuksia vakuutuksista... Nykyisin yritysyhdistysmaksukin sisältyy Uuden Insinööriliiton jäsenmaksuun. Vain yhdessä pystymme vaikuttamaan Seppälän mielestä pystymme parhaiten vaikuttamaan olemalla itse aktiivisia. Luottamushenkilölle kannattaa esittää asioita, joita hän voi sitten viedä eteenpäin käyttäen omia vaikutuskanaviaan. 18

19 Metsossa ylemmillä toimihenkilöillä on lukuisia vaikutuskanavia paikallistasolta aina konsernitasolle saakka. Esimerkiksi Metson hallituksessa istuu ylempien toimihenkilöiden edustaja neuvoa antavana jäsenenä. Yrityksissä, joissa on yritysyhdistys, kannattaa ehdottomasti liittyä myös yritysyhdistykseen, Seppälä mainostaa. Varsinkin suurissa konserneissa konsernitason vaikuttaminen tapahtuu yritysyhdistyksien avustuksella. Metso Mineralsin oma yritysyhdistys MYT ry kokoontuu lähes kuukausittain. Tällä hetkellä jännitetään, miten muun muassa neuvottelut työpaikkakohtaisesta erästä päättyvät. Järjestäytyminen on helppoa Internetin aikakaudella liittyminen liittoon on helppoa. Täyttämällä Liity jäseneksi -lomakkeen www-sivuilla pääset prosessissa hyvin alkuun. Suurimpana järjestäytymisen esteenä Janne Seppälä Lokomon vanhan veturin edessä. taitaa olla tiedon puute, Seppälä sanoo. Tietoa, että tulee liittyneeksi liittoon. Hänen mielestään opiskelijatoiminnalla on keskeinen merkitys sekä tieodn jakamisessa että jäsenten haalimisessa. Opiskelijajäsenyyteen ja opiskelijoihin pitääkin panostaa tuntuvasti. n Henkilökohtainen kontakti tärkein Tehokkain jäsenhankinnan keino on henkilökohtainen kontakti tuttuun ei-jäsen insinööriin, sanoo Tampereen Insinöörien järjestösihteeri Jyrki Koskinen. Kertomalla jäsenyyden hyödyistä potentiaalinen jäsen ymmärtää jäsenyyden edut. Kyse on hiukan kuin autokaupasta eli kaverin positiiviset kokemukset vaikuttavat ostopäätökseen. Jäsenhankintaa toteuttavat käytännössä työpaikoilla luottamusmiehet. Työpaikoilla kollegojen kanssa käydyt keskustelut johtavat usein liiton jäsenyyteen. Käynnissä on myös Member gets member -kampanja, jossa uuden jäsenen hankkija palkitaan. Liittyminen on helppoa suoraan netissä. Koskisen mukaan jäsenhankinnan kannalta on tärkeätä, että yhdistyksen toimialueella löytyy jäsenkunnalle soveltuvia työpaikkoja. Pirkanmaalla ja Tampereen talousalueella tilanne onkin hyvä. TI keskittyy jäsenpitoon Tampereen Insinöörit on keskittynyt pitämään jäsenet tyytyväisinä. Käytännössä se tarkoittaa Koskisen mukaan palvelujen ja toiminnan muokkaamista eri jäsenryhmien tarpeita vastaavaksi. Jäsentoimintaa ja palveluja suunnataan yhä enemmän nuorille jäsenille. Heille on tarjolla tänä keväänä kalliokiipeilyä ja lippuja raskaan musiikin Sauna Openiin. Nuorten perheiden tarpeisiin löytyy Särkänniemeä, lastenteatteria ja sirkusta. Nuoret jäsenet ovat aktiivisesti vuokranneet myös jäsenetumökkiä Pälkäneellä ja osallistuneet urahallintatapahtumiin. Jyrki Koskinen. Uskomme myös, että työmarkkinaasioiden näkyvyys toiminnassa luo jäsenille mielikuvaa yhdistyksestä työmarkkinatoiminnan osaajana, Koskinen sanoo. Hän uskoo, että työelämän turvaverkolle on tarvetta myös tulevaisuudessa. n UUSI Insinööri 19

20 totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies Uraliikkuvuus nyt ja tulevaisuudessa Urapolkujen tutkiminen on haasteellista. Usein ihanteena pidetään tutkimusasetelmaa, jossa samoilta henkilöiltä kysytään esimerkiksi viiden vuoden välein kuulumisia. Tällä hyvin työläällä menetelmällä saadaan huippuluotettavia tuloksia toteutuneista urapoluista. Kuinka hyvin toteutunut kehitys sitten on yleistettävissä tulevaan kehitykseen? Aika huonosti: mitä pidempi seurantajakso on kyseessä, sitä ongelmallisempaa yleistäminen on. Tutkimukset kertovat, että suurille ikäluokille tyypilliset vakaat ja pystysuuntaiset urapolut ovat tulleet entistä harvinaisemmiksi. Nyt liikutaan enemmän horisontaalisesti, asiantuntijatehtävästä toiseen asiantuntijatehtävään, johtotehtävästä toiseen johtotehtävään jne. Horisontaalinen liikkuminen voi tapahtua saman työnantajan palveluksessa mutta tyypillisemmin se tarkoittaa työpaikan vaihtoa. Ylimmän johdon vakanssit kortilla Vertikaaliset urat eivät toki ole kadonneet. Monien tavoite ja tulevaisuus tarkoittavat yhä etenemistä asiantuntijatehtävistä alemman keskijohdon tehtävien kautta ylempään keskijohtoon ja sieltä mahdollisesti ylimpään johtoon. Tämän päivän kolmekymppisille tämänkaltaisen urapolun toteuttaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin mitä se oli heidän vanhemmilleen (viitteitä muutoksesta antaa myös UIL:n työmarkkinatutkimukset, joita tarkastelemalla havaitaan, että iän ja asematason välinen korrelaatio on pienentynyt vuoden ,38:sta 0,33:een vuonna 2007). Syitä tähän on useita. Yksi syy liittyy organisaatioiden madaltumiseen, joka on tarkoittanut keskijohdon tasojen karsimista. Alimman portaan johtajia, tiimipäälliköitä jne., on kylläkin nyt enemmän kuin vaikkapa 1980-luvulla, mutta tästä tasosta ylöspäin vakanssit ovat monissa organisaatioissa kortilla. Myös koulutuspolitiikka työntää ih- Asematasoindeksi 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 alle 25 vuotta Kuvio 2. Insinöörien horisontaalinen uraliikkuvuus eli asiantuntijatehtävän vaativuuden lisääntyminen ikäluokan mukaan. misiä horisontaalisille urille. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että johtajatehtäviin valmiudet antavien tutkintojen määrä on jatkuvasti lisääntynyt (esim. insinöörin tutkinto) ja vastaavasti esimerkiksi ammattikoulutuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärä on vähentynyt. Kaikki eivät voi olla johtajia, vaikka muodikkaista uusista ammattinimikkeistä näin voisi joku päätelläkin. Uusi luova luokka vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 60 vuotta tai enemmän Kuvio 1. Insinöörien vertikaalinen uraliikkuvuus eli asematason muutos ikäluokan mukaan. Asiantuntijatehtävän vaativuus 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 alle 25 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 60 vuotta tai enemmän Mutta onko tämä ainoa syy horisontaalisten työurien yleistymiseen? Ei ole mikäli tutkijoihin on uskominen. Väitetään, että uusi luova luokka etsii ennen kaikkea elämyksiä ja uusia haasteita ja valitsevat sen mukaan niin asuinalueensa kuin työpaikkansa. Luovasta luokasta kirjoittanut Richard Florida väittää, että uusien työmarkkinoiden huomattavin piirre on ihmisten sitoutumattomuus organisaatioihin. Sen sijaan että pyrittäisiin kipuamaan ylöspäin tietyn organisaation arvoasteikolla, liikutaan yhä enemmän sivusuunnassa organisaatiosta toiseen uusien ammatillisten haasteiden 20