Muuttuva asiantuntijuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuva asiantuntijuus"

Transkriptio

1 0 Muuttuva asiantuntijuus - Modernin ajan suljetusta asiantuntijuudesta, kohti postmodernia, jaettua asiantuntijuutta sosiaalityössä Anu Angeria/ Sosiaalitieteellisen tutkimuksen perusteet SSOSS1203 kandidaatin tutkielma Sosiaalityö Lapin yliopisto Kevät 2011 Maarit Kairala

2 1 Sisällys Sisällys...1 Johdanto Modernin ajan suljetusta asiantuntijuudesta Moderni aika ja professionaalistuminen Suljettu asiantuntijuus ja sektorikeskeinen toimintatapa Kohti jälkimodernia Postmoderniaika ja avoin asiantuntijuus...8 Sosiaalityö kumppanuussuhteena Deprofessionaalistumisen uhka Ja moniammatillista, jaettua asiantuntijuutta Kollektiivinen, jaettu asiantuntijuus Jaetun asiantuntijuuden mahdollisuudet Jaetun asiantuntijuuden haasteet Muuttunut asiantuntijuus...19 Lähteet...22

3 2 Johdanto Sosiaalityötä pidetään hyvinvoinnin asiantuntija-ammattina, jolla on oma erityislaatunsa. Sosiaalityössä asiantuntijuuden haasteena voidaan pitää hyvinvoinnin käsitteen muutosalttiutta ja monisärmäisyyttä; Toisin kuin esimerkiksi insinööri, joka opeteltuaan jonkin tietyn kaavan voi luottaa sen toimivuuteen tilanteessa kuin tilanteessa, vaaditaan sosiaalityöntekijältä lähes rajatonta tietoa ja osaamista alan erityiskysymyksiin liittyen. (Niinikoski-Karvinen ym. 2007). Kuten monissa muissakin ammateissa, muodostuu asiantuntijuus sosiaalityössä monitasoisen tietämisen, osaamisen ja valmiuksien kokonaisuudesta. Osaamisalueista ydinalueiksi nousevat yhteiskunnallinen -, resurssi-, innovaatio- ja tutkimuksellinen osaaminen sekä vuorovaikutus-, arvo- ja menetelmäosaaminen. ( Karvinen-Niinikoski 2007.) Asiakkaiden tilanteet ja ongelmat ovat useimmiten sellaisia, jotka vaativat työntekijää pohtimaan ja reflektoimaan omaa toimintaansa enemmän kuin joissakin muissa ammateissa. Niinpä edellä mainittujen asiantuntijuuden osa-alueiden lisäksi sosiaalityössä painottuu vahvasti myös itsesäätelytiedon, eli metakognitiivisten ja reflektiivisten tietojen ja taitojen merkitys. Asiantuntijuus konkretisoituu ammattikäytännöissä: kumppanuutta, vuorovaikutussuhteen dialogisuutta ja asiakkaan osallisuutta painottavassa asiakastyössä. (Niinikoski-Karvinen, 2007; Karvinen 1996, 18 ja Kananoja 2000, 13). Sosiaalityö ja siinä tarvittava asiantuntijuus ovat syntyneet ja kehittyneet modernin aikakaudella, jolloin modernit yhteiskunnat loivat professionaalisen tradition. Asiantuntijuuden nähtiin rakentuvan kolmijalan, eli tieteen, instituutioiden ja professioiden pohjalta, jossa ei nähty sijaa maallikkojen asiantuntijuudelle. Myös rajat eri ammattikuntien ja asiantuntijoiden välillä piirrettiin tiukan hierarkkisesti ja toiminta oli sektorikeskeistä, yksilöasiantuntijuutta painottavaa. Viime vuosikymmeninä tapahtuneiden yhteiskunnallisten ja globaalisten muutosten myötä on asiantuntijuuden määrittelyssä ja muodossa kuitenkin tapahtunut muutoksia. (Eräsaari 2002). Postmodernin yhteiskunnan työelämä edellyttää tietokokonaisuuksien hallitsemista ja uudenlaista asennoitumistapaa. Yksilöiltä vaaditaan nopeaa sopeutumiskykyä uusiin tilanteisiin sekä taitoa irrottautua entisistä jo vanhentuneista toimintamalleista. Myös

4 3 asiakkaiden tietoisuus ja tietämys on lisääntynyt ja näin ollen perinteinen ylhäältä alaspäin sovellettu asiantuntijuus ei enää toimi, vaan asiakkaat on nähtävä tasavertaisina asiantuntijoina, joilla on paras asiantuntijatieto omasta tilanteestaan. (Karisto & Takala 1990). Postmoderni aikakausi haastaa näin ollen myös sosiaalityön asiantuntijuuden luonteen. Tieteellinen tieto ei ole enää vain professioiden edustajien hallussa, vaan raja-aita asiakkaan ja asiantuntijan välillä on hämärtynyt. Myös eri väestöryhmien palvelujen tarve on muuttunut niin, että ihmisten tarpeet ovat yhä useammin sellaisia, joihin pystytään parhaiten vastaamaan moniammatillisella, eri asiantuntijoista koostuvalla tiimityöskentelyllä. Tämä näkyy myös sosiaalityön virallisissa kehittämisohjelmissa; sektoreiden rajat ylittävää yhteistyötä ja sen kehittämistä on viime vuosina ohjattu erilaisilla valtakunnallisilla ohjelmilla. (Kilpeläinen & Sankala 2010; Eräsaari 2002, 30.) Näistä mittavin on Paras-hanke, eli kunta- ja palvelurakenneuudistus, jolla pyritään uudistamaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelujärjestelmää ihmisten muuttuneita palvelutarpeita vastaavaksi että vastamaan muihin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin tulevaisuuden haasteisiin, kuten väestörakenteen muutokseen ja kuntien rahoitusongelmiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste ) todetaan puolestaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnissa on vähennettävä järjestelmäkeskeisyyttä ja eri hallinnon alojen ja ammattiryhmien välisiä rajoja palvelujen järjestämisessä. (STM 2007.) Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on tarkastella asiantuntijuuden luonteen muutosta sosiaalityössä sekä muutoksen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Työni punaisen langan tarkoituksena on johdattaa lukijaa modernilta aikakaudelta, jolloin sosiaalityö professionaalistui ja sen asiantuntijuus kehittyi nykyiseen muotoonsa, postmodernille aikakaudelle, jossa asiantuntijuus on muokkaantunut ja saanut uudenlaisia piirteitä.

5 4 1. Modernin ajan suljetusta asiantuntijuudesta 1.1 Moderni aika ja professionaalistuminen Modernilla viitataan 1900-luvun alkuvaiheessa alkaneeseen ajanjaksoon länsi-maissa. Sen johtavana periaatteena on katsottu olevan alkutiedon tai tiedonlähteen löytäminen; kaikelle on olemassa luotettava ja paikkansa pitävä selitys. Modernin pääpiirteiksi on kuvailtu muun muassa historian ymmärtämistä ennalta määriteltynä ja asteittain etenevänä suuntana. Ihmisten arkielämää leimasi tietty ennustettavuus elämänkulussa, joka perustui yhteiskunnassa vallitseviin yleisesti hyväksyttyihin normeihin ja sääntöihin. ( Parton 2005, 238). Modernin aikakaudella tapahtui myös ammattikuntien professionaalistuminen, sillä liberalismin leviäminen loi mahdollisuuden poliittisten, taloudellisten, ammatillisten ja muiden ryhmien itsenäisesti tapahtuvalle järjestäytymiselle. Kokeelliset menetelmät kehittivät tiedettä siten, että kulttuurinen ja filosofinen tieto korvautuivat systemaattisella asiatiedolla, jonka avulla voitiin vaikuttaa työnkohteeseen. Ammattityön perustaksi nousi näin ollen tieteellinen tieto. (Konttinen 1997, 49-50; Matthies 1994, 99; Eräsaari 1997, 64.) Sosiaalityön synty ajoittuu niin ikään modernisoitumisen alkuvaiheiden aikaisiin sosiaalisiin kysymyksiin ja sen professionaalinen vakiintuminen modernisaatiokehityksen mukanaan tuoman yhteiskunnallisen työnjaon kehitykseen. Sosiaalityötä kuvataankin usein modernin aikakauden lapseksi, jonka ammatillisen käytännön perusteet ovat etiikkaa myöten modernistisia. Uskottiin tieteellisen tiedon merkitykseen käytännölle, yhteiskunnalliseen edistykseen, parempaan maailmaan kaikille, sosiaaliseen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen sekä kaikkien yhtäläiseen ihmisarvoon. Myös sosiaalityön missio syrjäytymistä ja yhteiskunnan eriarvoistumista vastaan taistelu kumpuaa tuon ajan yhteiskunnallisista arvoista. (Karvinen-Niinikoski 2009, 131; Raunio 2000.) Professionaalistuminen tarkoitti ammatillisten tunnusmerkkien vahvistumista, minkä johdosta sellaiset modernit professiot, kuten esimerkiksi lääkärit, opettajat, lakimiehet ja sosiaalityöntekijät saivat koulutukseen ja tutkintoon perustuvan, valtiovallan takaaman yksinoikeuden tiettyyn työtehtävään. Huomattavaa on, että professioiden yleinen

6 5 rakenne on säilynyt edellä mainitun kaltaisena koko modernin aikakauden, 1800-luvun puolivälistä aina vuosituhannen vaihteeseen. ( Eskola 2003, 108; Konttinen 1997, 52). Sosiaalityön oma modernisaatio ja professionaalistuminen ei kuitenkaan ole edennyt historiallisesti samaan tahtiin kuin esimerkiksi teollisuuden kehitys tai hyvinvointivaltioprojekti. Paremminkin voisi käyttää nimitystä modernisaation ja professionaalistumisen asteittainen edistyminen. Prosessin ensimmäinen vaihe oli sosiaalityön virallistuminen epävirallisesta. Tällä haettiin ratkaisua muun muassa monimutkaistuviin hallinnollisiin tehtäviin sekä rationaalisempaan toimintaan. Julkisella vastuulla olevan kontrollin katsottiin olevan objektiivisempaa kuin esimerkiksi naisyhdistyksen harjoittamassa hyväntekeväisyys työssä. Modernisaatioprosessin toisessa vaiheessa sosiaalityö ammatillistui ei-ammatillisesta toiminnasta, joka tarkoitti koulutuksen edellytystä sosiaalityön tehtävien hoitoon. (Matthies 1994, 103.) Kolmas vaihe sosiaalityön modernisaatioprosessissa piti sisällään tieteellistymisen, joka tapahtui suhteellisen myöhään, vasta 1980-luvulla, verrattuna muihin professioihin. Sisällöllisesti sosiaalityön modernisaatio on selkeyttänyt sosiaalityön luonnetta omana ammatillisena, tietyn koulutuksen edellyttämänä tehtävänä ja turvannut sille hyvinvointivaltiollisen aseman ja institutionaaliset välineet. Silti epäilijöitäkin on aina riittänyt, sekä kansan että tutkijoiden keskuudessa. Kriittisten puheenvuorojen mukaan sosiaalityö ei ole koskaan saavuttanutkaan lääkäreihin tai muihin perinteisiin, pitkät juuret omaaviin ammatteihin verrattavaa modernin tieteellis-rationaalisen professionalismin tilaa. (Juhila 2006; Matthies 1994, ) 1.2 Suljettu asiantuntijuus ja sektorikeskeinen toimintatapa Asiantuntijuutta on määritelty professionaalisen ammattikunnan ja sen edustajien ominaisuutena, erityistietämyksenä, joka legitimoi erilaisten sosiaalisten instituutioiden aseman ja toiminnan. Moderniin aikakauteen kuului vahvasti asiantuntijuuden näkeminen tieteen, instituutioiden ja professioiden kolmijalan pohjalta, joka osin pitää paikkansa tänäkin päivänä. Asiantuntijuuden luonne oli siis pitkälti niin sanottua

7 6 suljettua, vertikaalista asiantuntijuutta. Suljetussa asiantuntijuudessa asiantuntija nähtiin tieteelliseen rationaliteettiin kuuluvan luotettavan instituution tai profession edustajana (esimerkiksi lääkäri, lakimies). Maallikon rooli oli hyväksyä asiantuntijan antama totuus, sillä vastaväitteille on heikosti sijaa. (Eräsaari 2002, 30.) Suljettu asiantuntijuus tarkoitti suuressa määrin myös organisaation rajojen sulkeutumista, eli ajateltiin, että tietyn alan asiantuntijuutta oli vain kyseisellä organisaatiolla ja sen tuli hoitaa tehtävänsä. (Virtanen 1999, ) Tämänkaltainen kehitys lähti voimakkaasti liikkeelle 1960-luvulta, jolloin pyrittiin täsmällisempään erityisosaamisen eri tehtävä kentillä. Sektorikeskeinen toimintatapa tarkoitti erityispalveluiden lisäksi perustason palveluiden järjestämistä kulloiseenkin tehtävään erikoistuneen palveluyksikön tai asiantuntijan toimesta. Käytännössä tämä näkyi siten, että asiakkaan ongelmia saattoi hoitaa monta eri viranomaista omalta taholtaan toisistaan välttämättä tietämättä. Sosiaalityössä sektorikeskeisyys on tullut parhaiten esiin toimeentulotuki- ja lastensuojeluasioiden käsittelyn eriytyneisyytenä. Myös sellaiset palvelut kuin A-klinikka, perheneuvolat ja vammaisryhmien palvelut on alusta asti järjestetty omissa yksiköissään ja tiloissaan. Tätä nykyisin voimakkaasti kritisoitua asiakkaiden luukuttamista on perusteltu muun muassa parhaan mahdollisen asiantuntemuksen, työntekijän kiinnostuksen ja palvelun laadun varmistamisella. (Isoherranen ym. 2007; Lehto ym. 2001). Sosiaalityö liittämis-kontrolli suhteena Sosiaalityön käytännössä suljettu asiantuntijuus tarkoittaa asiakkaan näkemistä hierarkkisesti alemmassa asemassa olevana palvelun tarjoajaan ja asiantuntijaan nähden. Asiakasta ei pidetä tasa-arvoisena palvelun arvioitsijana, vaan enemmänkin kohteena jonka tilannetta punnitaan etäännyttävän auktoriteetin näkökulmasta. Asiakkuus ja asiakas rakentuu suhteessa moraaliseen auktoriteettiin, jolloin sosiaalityö suuntautuu ylhäältä alas. (Raitakari 2002, 48). Juhilan (2006) mukaan suljetussa asiantuntijuudessa työntekijän ja asiakkaan välinen suhde näyttäytyy liittämiskontrollimuotoisena

8 7 Sosiaalityöntekijä toimi tällöin tietäjänä (asiantuntija) ja asiakas tietämisen kohteena. Asiantuntijalla katsottiin olevan sellaista tietoa, jota kohteella ei ole ja jonka avulla hän pystyy jäsentämään kohteen tilanteen ja omaavan tilanteeseen tarvittavat muutoksen avaimet. Asiantuntijan katsottiin myös olevan vastuussa asiakkaan muutoksen suunnan määrittelyssä. Esimerkkinä vertikaalisesta asiantuntijuudesta voidaan tarkastella sosiaalityön näkökulmasta syrjäytyneiden liittämistä yhteiskuntaan. Asetelma puhuu jo valmiiksi sen puolesta, että syrjäytyneet koetaan kohteeksi, jotka ulkopuolisen tahon kautta liitetään osaksi yhteiskuntaa. Asetelma sotii vahvasti myös sosiaalityön perustehtävää vastaan, aiheuttaen eettisiä ristiriitoja. (Juhila 2006.) Syrjäytyneen tilanteen muutokseen kääntävä tai avustava tekijä voi olla esimerkiksi työllistymiseen tai päihteettömyyteen tähtäävät toimenpiteet, joihin asiakkaalla harvoin on neuvotteluvaraa. Päinvastoin, toimenpiteistä kieltäytyminen aiheuttaa yleensä erilaisten sanktioiden käyttöönottoa, joihin sosiaalityöntekijällä toisaalta on myös lainsäädäntöön pohjaava velvollisuus. Sosiaalityöntekijä joutuu siis samanaikaisesti toimimaan sekä liittäjänä, että kontrolloijana ja asiakkaan rooli on vastaavasti saamattoman tai sairaan rooli. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna tällaiseen asemaan joutuminen on kohteistavaa, jossa vaihtoehtoja on tasan kaksi: hyväksyykö saamansa diagnoosin ja siihen liittyvät toimenpiteet vai asettuuko vastarintaan ja ottaa vastaan mahdolliset sanktiot. Suhde asiakkaaseen on tällöin jyrkän dikotominen, sosiaalityöntekijän ja asiakkaan keskinäistä eriarvoisuutta korostava. (Juhila 2006.) Vaikka vertikaalinen asiantuntijuus ja sosiaalityön näyttäytyminen liittäjä-kontrolli työnä eivät sinällään ole täysin vanhan ajan jäänteitä, vaan usein yhä käytännössä eläviä tekijöitä, on sosiaalityössä kautta aikojen tunnettu vastenmielisyyttä tällaista asiantuntijuutta kohtaan. Jo ammattikunnan eettinen koodisto edellyttää toisenlaista toimintaa itsemääräämisoikeutta ja yksilön tahdon huomioon ottamista painottamalla. Liittämis- ja kontrollisuhteen mukaisesta sosiaalityön ymmärryksestä halutaankin eroon rakentamalla ja luomalla edellytyksiä täysin vastakkaiseen tulkintaan ja toimintaan. (Raitakari 2002, 50; Juhila 2006.) Postmoderni aikakausi luo osaltaan mahdollisuuksia tähän.

9 8 2. Kohti jälkimodernia 2.1 Postmoderniaika ja avoin asiantuntijuus Postmodernilla tarkoitetaan perustavanlaatuista muutosta, siirtymistä uuteen modernin jälkeiseen aikakauteen. Muutos on pitkälti seurausta länsimaiden valtajärjestelmissä tapahtuneista muutoksista sekä teollisuuden ja teknologian kehittymisestä. Muutoksen myötä yhteiskunnan perinteiset ammatit, luokkajaot, sukupuoliroolit, perhe ja muut yhteiskunnalliset instituutiot sekä tuotanto-, yritys- ja sektorirakenteet ovat murtuneet. (Beck 1994, 11-12; Rantala & Sulkunen 2006, 7.) Elämästä on tullut kaiken kaikkiaan epävakaisempaa ja elämänkulun ennustettavuus on nykyisin lähes mahdotonta. Elämäntilanteiden epävakaistuminen näkyy niin muutoksina työmarkkinoilla kuin ihmisten arkielämässä. Työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, ja viime vuosina paljon puhuttanut pätkätyöläisyys ovat lisääntyneet. Myös ihmisten sosiaaliset siteet ovat löyhtyneet ja perherakenteet ovat nykyisin mitä moninaisimpia. Postmodernia elämää kuvaa niin ikään voimistuva yksilöllisyys, jolla tarkoitetaan ihmisten oman vastuun lisääntymistä valintojensa tekemisistä sekä hyvässä, että pahassa. (Raunio 2000.) Sosiaalityön asiantuntijuus on aina ollut sidoksissa omaan aikaansa, yhteiskuntaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Postmoderniin aikakauteen siirtyminen asettaa modernistiseen aikaan pohjautuvat sosiaalityön toiminnan periaatteet vähintäänkin kyseenalaisiksi, sillä työtä ei voida enää perustaa yleispätevään normitukseen ja standardinmukaisiin käytäntöihin. Ihmisten elämä on jakaantunut toisiinsa nähden yhteismitattomiin elämänmuotoihin ja kulttuureihin, joista kukin vaatii erilaista ymmärtämistä ja toimenpiteitä. (Raunio 2000.) Tämä tulee hyvin näkyviin esimerkiksi lastensuojelussa, jossa perheiden ja lasten ongelmat ovat mitä moninaisempia ja vaativat näin ollen asioiden tarkastelua ja ymmärtämistä monesta eri näkökulmasta. Asiakkaiden luokittelu ongelmien mukaan ja ratkaisun tarjoaminen sen mukaan ei enää ole mahdollista, jos koskaan on ollutkaan. Jos ovat asiakkaiden tilanteet muuttuneet postmodernin ajan myötä, niin muutoksen tuulissa on myös ollut sosiaalityön käytännöt. Karvinen-Niinikoski ym. (2007) tuovat esiin kuinka sosiaalityön organisointiin liittyy tällä hetkellä monia ajankohtaisia

10 9 muutoksia, jotka ovat saaneet alkunsa jo pidemmän yhteiskunnallisen muutoksen takaa luvun alun talouslaman jälkeen myös Suomessa alkoi puhaltaa uusliberalismin tuulet, jonka seurauksena arvostelun kohteeksi tuli kaikenlainen valtiollinen puuttuminen ja markkinamekanismeja alettiin soveltaa entistä laajemmin. Hyvinvointivaltion sijasta on alettu käyttää yhä enemmän termiä hyvinvointiyhteiskunta, jonka piirteisiin kuuluu vastuun siirtäminen yksilöille, yhteisöille ja erilaisille vapaaehtoisjärjestöille. (Juhila 2006; Ks. myös Rantala & Sulkunen 2006, 15.) Uusliberalistiset tuulet ovat myös luoneet uudenlaisen hallinto- ja johtamiskulttuurin, niin sanotun new public managementin, jossa sosiaalityön itsenäinen liikkuma-ala ja työn tekemisen ehdot vaihtuvat ja työntekijöihin suuntautuvat osaamisen vaatimukset kasvavat ja määrittyvät uudella tavalla. Ne muuttavat asiantuntijoiden ja ammatissa toimivien työn ehtoja monin tavoin, vaatien työltä muun muassa tehokkuutta ja vaikuttavuutta. (Karvinen-Niinikoski 2007, Juhila 2006.) Käsillä olevassa postmodernissa, markkina- ja kilpailuyhteiskunnassa omat kyvyt on yhä enemmän puettava tuotteeksi. Teolliseen maailmaan kuuluva periaate työ tekee tuotteen kuvaa suurelta osin nykyisin myös tutkimusta, informaation tuotantoa, palvelua, hoivaa, hoitoa ja opettamista. Tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa otetaan laaja-alaisesti käyttöön kokonaan uusia malleja toimia. Näitä ovat muun muassa työntekijöiden ammattitaidon uudenlaiset yhdistelmät ja pyrkimys joustavaan työnjakoon, yhteisöllisyyden ja yhteisen vastuun lisääminen työssä sekä uudenlaiset yhteistyömuodot asiakkaan kanssa. Koulutukseen perustuvana ammatti- ja reviirihierarkiana nähty asiantuntijuus on käynyt yhä keinotekoisemmaksi ja työelämän todellisuuden kannalta vähemmän merkityksellisemmäksi. (Julkunen 2007, 27; Engeström & Launis 1999, 65). Eräsaari (2002) tulkitsee postmodernin asiantuntijuuden avoimeksi asiantuntijuudeksi, jolla tarkoitetaan kontekstinsa avoimeksi jättävää ja kommunikaatiolle, kuten refleksiviteetille ja kyseenalaistamiselle, antautuvaa asiantuntijuutta. Tällöin mahdollisuutta jättäytyä tai kiinnittyä pelkästään tieteen sisäisiin periaatteisiin ei ole. Sosiaalityölle tämä on luonteenomainen suuntaus, sillä tieteen sisäisiin periaatteisiin kiinnittymisen sijaan sosiaalityölle ominaisempaa on ihmisten elämäpuitteisiin aktiivinen osallistuminen yhteiskunnallisia rakenteita ja elämänolosuhteita

11 10 muovaamalla, sulkematta pois vasta-asiantuntijuutta tai maallikkoperspektiiviä. Avoimella asiantuntijuudella onkin erityinen suhde yleisöön, koska sen perustana ei ole perinteinen asiantuntijuuden kolmijalka, vaan sen on otettava huomioon myös yleisö, eli sosiaalityössä asiakkaat. Asiantuntijan tuleekin muokata asiantuntija tietonsa selkeään ja asiakkaille ymmärrettävään muotoon. Ilman selkeyttä ja ymmärrettävyyttä kosketus asiakkaaseen tapahtuu vain pintapuolisesti ja luottamus jää usein syntymättä. Avoimessa asiantuntijuudessa keskeistä on maallikon ja asiantuntijan välisen jyrkän raja-aidan häipyminen; kuka tahansa voi olla asiantuntija. Postmoderni asiantuntija lähtee siis siitä, että asiakas on oman elämänsä aktiivinen subjekti, ratkaisujen tekijä sekä lopullinen vastuunkantaja. (Raitakari 2002, 51). Sosiaalityö kumppanuussuhteena Avoimempi, jaettu asiantuntijuus mahdollistaa myös sosiaalityön ja asiakkaan välisen hierarkkisen aseman tasoittumista. Juhilan (2006) mukaan sosiaalityö näyttäytyy tällöin kumppanuussuhteena, jossa sosiaalityöntekijä ja asiakas toimivat rintarinnan. Päinvastoin kuin liittämis-kontrollisuhteessa, kumppanuussuhteessa asiantuntija ja asiakas punnitsevat ja pohtivat asiakkaan elämää ja muutostarpeita ja tavoitteita yhdessä. Sosiaalityö kumppanuussuhteena ei myöskään niputa asiakkaita yhteen ja samaan muottiin, vaan kunnioittaa moninaisuutta ihmisten välillä ja ihmisissä sekä keskittyy erojen ehdoilla tapahtuvaan työskentelyyn. Näin saadaan esiin myös asiakkaan oma tieto, toinen tieto, jonka merkitys asiakkaan tilannetta pohdittaessa on ratkaiseva muutoksen etsimisen ja löytämisen kannalta. Kumppanuussuhteeseen pohjautuvaa, toisen tiedon ja erot lähtökohdakseen ottavaa sosiaalityötä voidaan pitää osallistavana. Työntekijä voi tuntea ilmiön käsitteellisesti tai teoreettisesti, mutta häneltä puuttuu maallikon käytännön kokemus tai syvä kokemuksellisuus asian suhteen. Näin ollen osallistaminen ei koske vain asiakasta, vaan myös työntekijää. Toisen tiedon kautta sosiaalityöntekijä pääsee sisälle asiakkaan tilanteeseen ja omaa paremmat mahdollisuudet tukea ja ohjata asiakkaiden elämänpoliittisia ratkaisuja kohti täysivaltaista kansalaisuutta. Näin nähtynä

12 11 sosiaalityöntekijä ja asiakas asettuvat samalle viivalle. (Juhila 2006; Parviainen 2006, 166.) 2.2 Deprofessionaalistumisen uhka Asiantuntijuuden rajojen avautumisen on toisaalta pelätty johtavan myös asiantuntijuuden rajojen hämärtymiseen, jossa professionaalisuuden ja professioiden olemassaolon pelätään vähitellen murentuvan ja katoavan kokonaan (deprofessionaalistuminen). (Banks, 2004). Deprofessionaalistumisen on katsottu olevan seurausta uusliberalistisesta politiikan suunnasta, jossa keskitytään tulosten tekoon ja taloudelliseen menestymiseen. Tämä uhkaa professioiden työn perusarvojen toteuttamista ja osaltaan aliarvioi työssä tarvittavien ihmissuhdetaitoja ja eri prosesseja. (Banks, 2004). Raitakarin (2002, 52) mukaan nykysosiaalityössä tämä näyttäytyy ristiriitaisina tavoitteina ja odotuksina sekä ammattikunnan merkittävyyden kyseenalaistamisena. Yhteiskunnallisessa linjakeskustelussa sosiaalityön tieto- ja kokemusperusta helposti ohitetaan. Sosiaalinen asiantuntijuus määrittyy professiokentässä helposti marginaaliin ja vaihtoehdottomuuden tilaan. Onko postmoderni aika siis viemässä pohjan sosiaalityöltä ja sen asiantuntijuudelta? Tarvitaanko sosiaalityötä enää tulevaisuudessa? Näin tuskin on käymässä, sillä huonoosaisuus ja marginaalissa elävät eivät katoa mihinkään, vaikka uusliberalistisen politiikan mukaisesti perheiden, yhteisöjen ja järjestöjen osuutta ihmisten hyvinvoinnissa kuinka painotettaisiin ja julkisen sektorin roolia vähennettäisiin. Myös Konttinen (1997, 59) uskoo perinteisten professioiden säilyvän myös tulevaisuudessa vaikka professioiden vakiintunut selkeä rajaisuus on hämärtynyt. Syyksi tähän hän näkee monen professionaalisen ammattikunnan vahvat juuret sekä tietoperustan säilymisen universaalina. Konttisen (Mt.) mukaan myös tulevaisuudessa tarvitaan niin ikään muodollisen pätevyyden osoittimia. Karvinen-Niinikoski ym. (2007) mukaan paradoksaalista onkin, että samalla kun perinteinen professionaalinen asiantuntijuus näyttää monilta osin hämärtyvän, on esimerkiksi sosiaalityöntekijän kyettävä entistä luovemmin ja varmemmin osoittamaan asiantuntijuutensa ja toimintansa perusteet. (Kts. myös Eräsaari 1997, 64).

13 12 Sosiaalityöntekijöille tarjoutuu kuitenkin mahdollisuus rakentaa uudenlaista asiantuntijuutta, sillä tänä päivänä asiantuntijoiden tarve ja mielipidevalta määrittyvät pitkälti sen pohjalta, miten asiakas kokee tarvitsevansa tukea kohtaamissaan ongelmatilanteissa. Kyseessä ei ole vain asiakas ystävällisyyden vahvistaminen, vaan sen tunnustaminen, että asiantuntijat tarvitsevat omassa työssään myös maallikkoasiantuntemusta. Asiantuntijan määrittelyvalta ei siis perustu enää niin sanottuun oikeaan tietoon, vaan pikemmin keskinäiseen luottamukseen. Asiantuntijuus näyttäytyy yhä suuremmassa määrin jaettuna asiantuntijuutena. (Konttinen 1997, 60; Raitakari 2002, 50.)

14 Ja moniammatillista, jaettua asiantuntijuutta 3.1 Kollektiivinen, jaettu asiantuntijuus Suomessa kaikenlaista eri viranomaisten tai organisaatioiden yhteistyötä on kuvattu yleensä moniammatillisuuden käsitteellä. Käsite moniammatillisuus on pitänyt sisällään erilaiset vaihtoehdot aina moniammatillisesta rinnakkain työskentelystä työskentelymuotoihin, joissa rooli- ja organisaatioiden rajoja rikotaan. (Isoherranen 2005.) Moniammatillisella, organisaatioiden rajat ylittävällä asiantuntijoiden yhteistyöllä pyritään muuttamaan aiempaa, byrokraattisesti ja sektoroituneesti rakentunutta palvelujärjestelmää kohti joustavampaa ja moniulotteisempaa tasoa. Tavoitteena voidaan nähdä ammatillisen työn vahvistuminen erilaista asiantuntemusta yhdistämällä. (Virtanen 1999, 36; Parviainen 2006;157; Pohjola 1999, 110.) Tänä päivänä suuntauksena sosiaali- ja terveysalalla ovat yhä enemmän poikkihallinnolliset verkosto- ja yhteistyökuviot, joissa toimijat koostuvat eri hallinnon alojen edustajista. (Isoherranen ym ) Koulun oppilashuoltoryhmät ovat hyvä esimerkki poikkihallinnollisista verkostoista tai yhteistyöryhmistä, sillä mukana on terveystoimen, koulutoimen ja sosiaalitoimen edustajia. Poikkihallinnollinen - eri hallinnonalojen ammattilaisten yhteistyö - on tapa organisoida eettisesti haastavaa ehkäisevää työtä, jossa pyritään ennakoimaan ja hallitsemaan elinoloihin ja elämäntapoihin liittyviä riskejä. (Määttä 2006). Määtän (2007) mukaan poikkihallinnollisen yhteistyön kehittymiseen ovat vaikuttaneet useat yhteiskunnalliset, poliittishallinnolliset ja ideologiset kehityssuuntaukset. Suomessa moniammatillista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä on vahvistanut sektoroituneen palvelujärjestelmän heikkous vastata asiakkaiden monimuotoisiin tarpeisiin. Eri alojen ammattilaisten yhteistyöstä on haettu ratkaisuja eri organisaatioiden ja viranhaltijoiden vastuun pakoiluun ja asiakkaiden pompotteluun. (Arnkil & Eriksson 1999, 73; Määttä 2007.) Moniammatillisen, sektorirajat ylittävän yhteistyön ydin on jaettu asiantuntijuus. Lyhyesti kuvattuna jaettu asiantuntijuus tarkoittaa yhdessä osaamista: Tiedon muodostamista, jakamista, käsittelemistä ja yhdistämistä toisen tai useamman ihmisen

15 14 kanssa. Se perustuu vastavuoroisuuteen, avoimuuteen ja luottamukseen, jossa työntekijä antaa oman asiantuntijuutensa muiden käyttöön ja pääsee myös osaksi muiden asiantuntijuutta. Kollektiivinen asiantuntijuus on joko organisaatioiden sisällä tai niiden välillä tapahtuvaa toimintaa. Monesti oletetaan, että asiantuntijuuden rajat ylittävään, hedelmälliseen yhteistyöhön kuuluu kaikki tiedustelut, puhelinsoitot, konsultaatiokysymykset tai keskinäiset kokoontumiset. Ne ovat kuitenkin enemmän yhteydenpitoa, kuin yhdessä tietoisesti sovittua, yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää asiantuntijuuden yhdistämistä. (Pohjola 1999, 124). Myös Parviainen (2006) nostaa esiin kuinka erilaiset moniammatilliset ryhmät eivät sinällään vielä tarkoita samaa kuin kollektiivinen asiantuntijuus, vaan ne voivat tuottaa kollektiivista asiantuntijuutta. 3.2 Jaetun asiantuntijuuden mahdollisuudet Miten jaettu asiantuntijuus sitten käytännössä ilmenee ja miten työntekijät ja asiakkaat sen ovat kokeneet? Pohjolan (1999, 112) mukaan kollektiivinen asiantuntijuus eri toimijoiden kesken luo selkeän voimavaran tilanteisiin, joissa asiakkaiden ongelmat ovat aiheuttaneet niin sanottua palveluiden moniasiakkuutta. Käytännöt vaihtelevat työpisteittäin, kunnittain ja alueittain ja niinpä yhtä ainoaa hyvää mallia tai käytäntöä ei voida lähteä määrittämään. Parviaisen (2006, 180) mukaan kollektiivinen tiedonmuodostus olisi kuitenkin tuloksekkainta silloin kun asiantuntijoiden tiedonmuodostusta motivoi yhteinen ongelma tai moraalinen huoli tietyn asian hoidosta. Susanna Heinonen (2010) tarkasteli pro gradu tutkielmassaan sosiaalityöntekijän ja työvoimaneuvojan yhteistyötä. Tutkimukseen osallistuneet työntekijät olivat tehneet tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa pidemmän aikaa. Työntekijät kokivat, että yksintehtävässä asiakastyössä virkailija helposti rutinoituu omaan työtapaansa. Työntekijälle muodostuu tietynlainen rooli, jota hän yksioikoisesti toteuttaa asiakastyössään. Toimittaessa yhdessä toisen työntekijän kanssa tilanne monipuolistuu, sillä oma asiantuntijuuden näkökulma tai katsontatapa tulee haastetuksi toisen asiantuntijan toimesta. Asiakkaan tilannetta pohditaan yhdessä useammasta eri näkökulmasta. Työparin nähtiin myös vahvistavan ja laajentavan omia näkemyksiä sekä

16 15 virkailijan yksilöllistä maailmankuvaa. Asiakastilanteiden läpikäyminen ja pohtiminen nähtiin myös merkittäviksi tekijöiksi työssä jaksamisen kannalta. Työntekijät toivat myös esiin kuinka asiakas hyötyy jaetun asiantuntijuuden toimintamallista. Asiakas nähtiin palveltavan kokonaisvaltaisesti kahden eri virkailijan laaja-alaisen tietämyksen ja ammattitaidon johdosta. Asiakas myös tuli palvelluksi yhdellä kertaa ja luukuttamiselta vältyttiin. Lisäksi työntekijät kokivat myös, että tuloksia saatiin nopeammin ja että asiakas itse kykeni paremmin osallistumaan päätöksentekoon. (Heinonen 2010.) Jaettu asiantuntijuus ei palvele pelkästään asiakkaita, vaan se voi antaa paljon myös työntekijälle sekä henkilökohtaisella - että ammatillisella tasolla. Asiantuntijuuden jakamisen voi katsoa olevan myös työssä kehittymisen reuna ehtoja; sulkiessa oman reviirin tiukasti työ käy helposti raskaaksi yksinpuurtamiseksi. Parviaisen (2006, 181) mukaan kollektiivisen asiantuntijuuden yksi keskeisimmistä eduista työntekijöiden kannalta on se, ettei yksittäisen työntekijän tarvitse osata ja hallita kaikkea, vaan kollektiivinen asiantuntijuus mahdollistaa pääsyn muiden asiantuntijoiden tietotaitoon ja osaamiseen. Työntekijöiden kesken muodostuu niin sanottu yhteinen tieto-taitovaranto, joka koostuu sekä yhteisesti muodostetusta tiedosta, että kaikkien osallisten persoonallisesta tietotaidosta. Kollektiivinen asiantuntijuus edellyttää kuitenkin mitä suurimmissa määrin työntekijöiden halua jakaa omaa tietoaan ja kuunnella toisten mielipiteitä. Lisäksi tarvitaan myös kykyä suhteuttaa omaa tietoaan toisten tietoon ja luottamuksen saavuttamista oman kompetenssinsa kautta. (Kts. Myös Saaren-Seppälä 2006, 319). Kollektiivinen asiantuntijuus ei rajoitu pelkästään työntekijöiden tai tiimien välille, vaan asiantuntijuutta voidaan jakaa myös asiakkaan kanssa. Avoimen asiantuntijuuden lähtökohtiin perustuvan kollektiivisen asiantuntijuuden tavoitteena on tiedon jakaminen ja muodostaminen myös asiakkaan ja työntekijän välillä. Asiantuntijalla katsotaan tällöin olevan teoreettista osaamista asiakkaan tilanteeseen nähden ja asiakkaalla taas henkilökohtainen tieto ja kokemus häntä kohdanneesta ongelmasta. (Parviainen 2006, 161.) Järvinen (2006) tutki sosiaalityön lisensiaatin tutkimuksessaan sosiaalityöntekijän ja asiakkaan suhdetta jaetun asiantuntijuuden näkökulmasta kriminaalihuollossa. Yhtenä tutkimuksen tuloksista voidaan pitää asiakkaan kokemuksia jaetusta asiantuntijuudesta kuulluksi tulemisen kokemuksena. Asiakas on tällöin kokenut saaneensa osallistua

17 16 tilannettaan koskevaan keskusteluun nimenomaan aktiivisena ja tuottavana osapuolena ei vain pelkästään tilanteensa referoijana. Vaihtoehtoja on punnittu yhdessä. 3.3 Jaetun asiantuntijuuden haasteet Vaikka moniammatillisuuden ja asiantuntijuuden jakamisen hyvät puolet ovat suurelta osin tiedostettuja, on yhteistyö kivistä kuitenkin vielä monin paikoin sekä saman organisaation että sektorirajat ylittävän toiminnan suhteen. Esimerkiksi huoli asiakkaasta voidaan tuoda yhteisessä, sovitussa palaverissa ilmi, mutta ratkaisua tai tavoitteita työlle ei mietitä yhdessä. Toiselta halutaan kuulla vain se mitä hän aikoo asiakkaan tilanteelle tehdä. Yhtäältä vedotaan myös kiireeseen ja henkilöstön resurssipulaan; yhteistyöltä ei voidakaan odottaa enempää. Launiksen (1997, 129) mukaan kyseessä on tilanne, jossa yhteistä asiaa ei osata rakentaa. Yhteisen asian rakentamisen esteeksi nousee kollektiivisessa asiantuntijuudessa myös monia muita tekijöitä kuin kiire ja resurssipula tai varovaisuus toisen asiantuntemuksen reviireille astumisessa. Jotta kollektiivista asiantuntijuutta voitaisiin toteuttaa, tulee tiedostaa ne tekijät, jotka voivat vaikeuttaa sitä. Kollektiivisen asintuntjuuden esteinä eivät niinkään ole organisaation teknisiin tai hallinnollisiin seikkoihin liittyvät asiat, vaan kyse on enemmänkin asiantuntijoiden halusta, kyvystä ja uskaltamisesta jakaa oma tietämyksensä muiden kanssa ja ottaa toisaalta vastaan myös toisten näkemykset. (Parvianen 2006, 168). Launis (1997, 129) puolestaan käyttää kollektiivisen asiantuntijuuden muodostumista estävistä tekijöistä nimitystä kognitiivinen jähmettyminen. Näitä kognitiivisen jähmettymisen muotoja on lukuisia, joista tässä yhteydessä nostan esiin muutamia. Tänäkin päivänä yksi isoimmista esteistä kollektiivisen asintuntijuuden tiellä on organisaation tai organisaatioiden työntekijöiden hierarkkiset asemat ja valtapositiot. Yhdessä tekemistä ja jakamista ehkäisee tällöin pelko oman osaamisen hyväksikäytöstä, joko alemmassa tai ylemmässä asemassa olevien työntekijöiden kesken. (Parviainen 2006, 168.) Toisaalta hierarkkisuus voi tarkoittaa myös ylemmässä asemassa olevan työntekijän haluttomuutta asioiden yhteiseen käsittelyyn,

18 17 koska hän katsoo olevansa korkeammassa asemassa ja kokee tiedon jakamisen ja tuottamisen alemmassa asemassa olevien työntekijöiden kanssa tarpeettomana ja turhana. Launiksen (1997, 130) mukaan tämä voi myös ilmetä toisinpäin, niin sanottuna äänettömänä asiantuntemuksena. Tällöin alemmassa asemassa olevat työntekijät eivät tuo julki omia mielipiteitään ja kokemustaan, vaan kuuntelivat vaiti korkeammin koulutettujen esittämiä faktoja, käsityksiä ja mielipiteitä. Sosiaalityön kentällä, esimerkiksi lastensuojelussa, tämä on nähtävissä palavereissa, joihin osallistuu sekä sosiaaityöntekijöitä, että perhetyöntekijöitä. Perhetyöntekijät eivät juurikaan tuo esiin omia ajatuksiaan tilanteessa menettelyn suhteen, vaan kuuntelevat ja ottavat vastaan sosiaalityöntekijöiden näkemykset. Sen sijaa palavereissa, joissa on läsnä lääkäreitä tai psykologeja siirtyvät esimerkiksi sosiaalityöntekijät äänettömän asiantuntijan rooliin hyvin herkästi. Hiearkkisuus tulee näkyviin myös muodollisesti pätevien ja epäpätevien työntekijöiden välillä. Mikäli muodollisesti pätevä kokee asemansa ja asiantuntijan roolinsa uhatuksi työssä epäpätevänä toimivan osalta, voi hän tuoda sen julki joko piilotellusti tai suoraan ilmaisten, esimerkiksi asiakkaan kuullen. Hakkarainen (2006, 251) käyttää tästä nimitystä asiantuntijuuden valtapeli, jonka yksi ilmenemisen muoto on kiista siitä, kenellä on institutionaalinen oikeus edustaa tietyn alan asiantuntijuutta. Hierakkisuuteen ja valtapositioihin läheisesti liittyvä kollektiivista asiantuntijuutta estävä tekijä on organisaatiokulttuurien kohtaamattomuus. Tänäkin päivänä monien organisaatiokulttuurien toimintatapa perustuu ajatukselle, että pätevät asiantuntijat kykenevät toimimaan itsenäisesti, omatoimisesti ja itseohjautuvasti. Toimintatapaa voidaan pitää vanhanaikaisena, paikalleen pysähtyneenä. Eri organisaatioissa on myös erilainen kieli ja terminologia, joka niin ikään haastaa yhdessä toimimista. (Parviainen 2006, 168; Ojuri 1996, 125; Ks. myös Hakkarainen & Paavola 2006, 244.) Esimerkiksi sosiaalityössä avun tarvitsijana on asiakas, kun taas terveydenhuollossa puhutaan potilaasta. Käsite potilas luo automaattisesti kuvan sairaasta, ulkoapäin parannettavasta tai ohjattavasta henkilöstä, kun asiakas puolestaan luo enemmänkin kuvan itsenäisestä subjektista. Toisaalta, vaikka kieli ja terminologia olisivatkin työntekijöiden kesken tuttuja ja ymmärrys asioiden suhteen tätä myötä samanmielisempi, piilee vaara, että uusia

19 18 innovaatioita ei pääse syntymään. Tiedonmuodostus liian homogeenisessä ryhmässä voi tyrehtyä ja asiantuntijoiden välinen kanssakäyminen on lähinnä uusintavaa, kun sen pitäisi olla uudistavaa. Homogeeniset ryhmät saattavat myös vältellä vaikeiden asioiden esille ottamista ja niihin puuttumista. Työntekijä, joka nostaa esiin asioiden ristiriitaisuuksia tai epäilee ryhmässä vallitsevien yhteistyökäytäntöjen toimivuutta, leimataan helposti hankalaksi. (Parviainen 2006, 178; Launis 1997, ) Rahkon (2011) pro gradu- tutkimuksen tulosten perusteella yhtenä suurimmista yhteistyön esteistä toimii niin ikään henkilökemioiden yhteensopimattomuus. Sama kävi ilmi myös Heinosen (2010) tutkimuksesta, jonka mukaan eri alojen asiantuntijoiden kanssakäymiseen vaikutti enemmän henkilökemioiden yhteensopivuus, kuin esimerkiksi eri taustaorganisaatiot. Valitettavan usein jaetun asiantuntijuuden esteenä toimii myös ikä, sukupuoli ja etninen tausta. Asiantuntijoiden samanikäisyys, samankaltainen sukupuoli-identiteetti ja etninen tausta suuntaavat ihmisten halukkuutta jakaa tietoa keskenään. (Parviainen 2006, 170.) Työyhteisöön vasta tullutta nuorta jäsentä voidaan aliarvioida vanhempien jäsenten keskuudessa ja hänet ikään kuin ohitetaan asiakastapauksia pohtiessa ja käsitellessä.

20 19 4. Muuttunut asiantuntijuus Sosiaalityö on professio, joka on keskeisesti sidoksissa yhteiskuntaan ja siinä tapahtuviin historiallisiin ja kulttuurillisiin muutoksiin. Ehkä keskeisemmin kuin mikään muu professio. Sosiaalityössä ihmisiä ei voi kohdata ja tukea irrallisina kontekstistaan, vaan työntekijän tulee tiedostaa meneillään olevaan yhteiskunnalliseen aikaan liittyvät ja vaikuttavat erilaiset tekijät. Tähän kulminoituu vahvasti myös sosiaalityön asiantuntijuus; on kyettävä jatkuvasti seuraamaan aikaansa ja päivittämään tietonsa. Modernia aikaa kuvataan usein professioiden ja niissä toimivien asiantuntijoiden kultaaikana. Olihan asiantuntijalla valta ja oikeus tehdä päätöksiä ihmisten elämässä lähes tulkoon ilman kyseenalaistamista. Sosiaalityössä tämä näkyi asiakkaan ja työntekijän välisenä hierarkkisena suhteena, jossa työntekijällä oli ratkaisun avaimet käsissä. Asiakas nähtiin enemmänkin kohteena, joka työntekijä tuli parantaa yhteiskunta kelpoiseksi. Aikakaudelle tyypillistä oli myös sektorikeskeinen toiminta, jossa ihmisten ongelmia tulkittiin ja hoidettiin eri viranomaistahojen toimesta toisistaan erillään. Tämä niin sanotun suljetun asiantuntijuuden kausi, jossa rajat maallikoiden ja asiantuntijoiden sekä toisaalta myös eri professioiden välillä olivat jyrkät, joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi 1990-luvulla. Kritiikki juonsi juurensa suurista yhteiskunnallisista ja globaalisista muutoksista. Modernin aikakauden katsottiin siirtyneen jälki- eli postmoderniin aikakauteen. Muutoksen myötä elämän areenat ovat moninaistuneet ja sitä myötä myös ihmisten tilanteet ja ongelmat ovat moninaistuneet ja muuttuneet yhä yksilökohtaisemmiksi. Sosiaalityön asiantuntijuuden osalta tämä on tarkoittanut sitä, ettei enää voida tehdä mitään yleistäviä johtopäätöksiä, vaan jokainen yksilö ja perhe tulee kohdata eri tavalla. Se mikä toimi tuon päihdeperheen kanssa ei välttämättä toimikaan tämän perheen kohdalla. Asiakasta on kuunneltava ja samoin on oltava valmis tekemään yhteistyötä ja jakamaan oma asiantuntijuutensa muiden viranomaisten kanssa. Oma asiantuntemus harvoin riittää yksinään. Toisaalta työ käytännöissä tulee myös näkyviin suljetun asiantuntijuuden piirteitä ja sosiaalityön liittämis-kontrolli suhteesta asiakkaaseen. Toimeentulotukityö on tästä hyvä esimerkki. Siinä asetelma on valmiiksi sellainen, että asiakas tekee anomuksen ja työntekijä pohtii ja tulkitsee asiaa ja tekee lopulta

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE 22.5.2014 MALLIVASTAUKSET

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE 22.5.2014 MALLIVASTAUKSET SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE 22.5.2014 MALLIVASTAUKSET Osio 1A: Väitelauseet (0 16 p.) 1A.1 Sosiaalityö mielletään yleisesti täysprofessioksi, joka on ammatilliselta tehtäväkuvaltaan ja erityisosaamisalueiltaan

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden. 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät

Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden. 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät Miten sosiaalityön koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Anneli Pohjola 25.1.2012 Aikuissosiaalityön päivät Sosiaalisen asiantuntijuus? Sanan sosiaalinen etymologia: Sosiaalinen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Kommenttipuheenvuoro 21.4.2015 Tampere Sosiaalipalvelujen päällikkö Leila Kankainen, Lahden sosiaali- ja terveystoimiala Kriittinen näkökulma Rakenteellisen sosiaalityön ajattelu

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Asiantuntijuuden muutos ja työhyvinvointi

Asiantuntijuuden muutos ja työhyvinvointi Asiantuntijuuden muutos ja työhyvinvointi Jussi Onnismaa Verkostot kantavat ja kuormittavat löytääkö opettaja tasapainon? 29.10.2008 Arcada amk Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Miten asiantuntijuus

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Elina Ikonen YTM, sosiaalityöntekijä, opettaja Jatko-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto) Väitöskirja koskien suomalaista

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA Anneli Pohjola. Pohjola, Anneli 2007: Merkintöjä sosiaalityön asiantuntijuudesta (s.

MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA Anneli Pohjola. Pohjola, Anneli 2007: Merkintöjä sosiaalityön asiantuntijuudesta (s. MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA Anneli Pohjola Sosiaalityön osaaminen ja työorientaatiot Rantalaiho Ulla- Maija (2005) Yhteiskunnallisen toimintaympäristön ymmärtämiseen liittyvä yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Sosiaalityön kehittämisen foorumi. 8.6.2010 Aulikki Kananoja

Sosiaalityön kehittämisen foorumi. 8.6.2010 Aulikki Kananoja Miten sosiaalityötä voi kehittää? Sosiaalityön kehittämisen foorumi Heikki Waris -instituutti 8.6.2010 Aulikki Kananoja MITEN SOSIAALITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ SSÄ SISÄLTÄPÄIN? Ä Ä Mitä tarkoitamme kehittämisellä?

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden edistäminen -Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia. Robert Arnkil Arnkil Dialogues

Nuorten osallisuuden edistäminen -Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia. Robert Arnkil Arnkil Dialogues Kuntoutusta arjen tukiverkoissa 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10. 11.3.2014 Nuorten osallisuuden edistäminen -Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia Robert Arnkil Arnkil Dialogues

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT Verkostot tuotannollisen toiminnan edellytyksenä (mm. Castells, Reich) Tiedon määrän eksponentiaalinen

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja

Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Lastensuojelun Praksis työseminaari 29.1.2010 05.02.2010 Hanna Heinonen 1 Kehittämistyön traditio sosiaalityössä Kehittämistyön taustalla 1980-luvulla: pula henkilöstöstä,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot