Muuttuva asiantuntijuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuva asiantuntijuus"

Transkriptio

1 0 Muuttuva asiantuntijuus - Modernin ajan suljetusta asiantuntijuudesta, kohti postmodernia, jaettua asiantuntijuutta sosiaalityössä Anu Angeria/ Sosiaalitieteellisen tutkimuksen perusteet SSOSS1203 kandidaatin tutkielma Sosiaalityö Lapin yliopisto Kevät 2011 Maarit Kairala

2 1 Sisällys Sisällys...1 Johdanto Modernin ajan suljetusta asiantuntijuudesta Moderni aika ja professionaalistuminen Suljettu asiantuntijuus ja sektorikeskeinen toimintatapa Kohti jälkimodernia Postmoderniaika ja avoin asiantuntijuus...8 Sosiaalityö kumppanuussuhteena Deprofessionaalistumisen uhka Ja moniammatillista, jaettua asiantuntijuutta Kollektiivinen, jaettu asiantuntijuus Jaetun asiantuntijuuden mahdollisuudet Jaetun asiantuntijuuden haasteet Muuttunut asiantuntijuus...19 Lähteet...22

3 2 Johdanto Sosiaalityötä pidetään hyvinvoinnin asiantuntija-ammattina, jolla on oma erityislaatunsa. Sosiaalityössä asiantuntijuuden haasteena voidaan pitää hyvinvoinnin käsitteen muutosalttiutta ja monisärmäisyyttä; Toisin kuin esimerkiksi insinööri, joka opeteltuaan jonkin tietyn kaavan voi luottaa sen toimivuuteen tilanteessa kuin tilanteessa, vaaditaan sosiaalityöntekijältä lähes rajatonta tietoa ja osaamista alan erityiskysymyksiin liittyen. (Niinikoski-Karvinen ym. 2007). Kuten monissa muissakin ammateissa, muodostuu asiantuntijuus sosiaalityössä monitasoisen tietämisen, osaamisen ja valmiuksien kokonaisuudesta. Osaamisalueista ydinalueiksi nousevat yhteiskunnallinen -, resurssi-, innovaatio- ja tutkimuksellinen osaaminen sekä vuorovaikutus-, arvo- ja menetelmäosaaminen. ( Karvinen-Niinikoski 2007.) Asiakkaiden tilanteet ja ongelmat ovat useimmiten sellaisia, jotka vaativat työntekijää pohtimaan ja reflektoimaan omaa toimintaansa enemmän kuin joissakin muissa ammateissa. Niinpä edellä mainittujen asiantuntijuuden osa-alueiden lisäksi sosiaalityössä painottuu vahvasti myös itsesäätelytiedon, eli metakognitiivisten ja reflektiivisten tietojen ja taitojen merkitys. Asiantuntijuus konkretisoituu ammattikäytännöissä: kumppanuutta, vuorovaikutussuhteen dialogisuutta ja asiakkaan osallisuutta painottavassa asiakastyössä. (Niinikoski-Karvinen, 2007; Karvinen 1996, 18 ja Kananoja 2000, 13). Sosiaalityö ja siinä tarvittava asiantuntijuus ovat syntyneet ja kehittyneet modernin aikakaudella, jolloin modernit yhteiskunnat loivat professionaalisen tradition. Asiantuntijuuden nähtiin rakentuvan kolmijalan, eli tieteen, instituutioiden ja professioiden pohjalta, jossa ei nähty sijaa maallikkojen asiantuntijuudelle. Myös rajat eri ammattikuntien ja asiantuntijoiden välillä piirrettiin tiukan hierarkkisesti ja toiminta oli sektorikeskeistä, yksilöasiantuntijuutta painottavaa. Viime vuosikymmeninä tapahtuneiden yhteiskunnallisten ja globaalisten muutosten myötä on asiantuntijuuden määrittelyssä ja muodossa kuitenkin tapahtunut muutoksia. (Eräsaari 2002). Postmodernin yhteiskunnan työelämä edellyttää tietokokonaisuuksien hallitsemista ja uudenlaista asennoitumistapaa. Yksilöiltä vaaditaan nopeaa sopeutumiskykyä uusiin tilanteisiin sekä taitoa irrottautua entisistä jo vanhentuneista toimintamalleista. Myös

4 3 asiakkaiden tietoisuus ja tietämys on lisääntynyt ja näin ollen perinteinen ylhäältä alaspäin sovellettu asiantuntijuus ei enää toimi, vaan asiakkaat on nähtävä tasavertaisina asiantuntijoina, joilla on paras asiantuntijatieto omasta tilanteestaan. (Karisto & Takala 1990). Postmoderni aikakausi haastaa näin ollen myös sosiaalityön asiantuntijuuden luonteen. Tieteellinen tieto ei ole enää vain professioiden edustajien hallussa, vaan raja-aita asiakkaan ja asiantuntijan välillä on hämärtynyt. Myös eri väestöryhmien palvelujen tarve on muuttunut niin, että ihmisten tarpeet ovat yhä useammin sellaisia, joihin pystytään parhaiten vastaamaan moniammatillisella, eri asiantuntijoista koostuvalla tiimityöskentelyllä. Tämä näkyy myös sosiaalityön virallisissa kehittämisohjelmissa; sektoreiden rajat ylittävää yhteistyötä ja sen kehittämistä on viime vuosina ohjattu erilaisilla valtakunnallisilla ohjelmilla. (Kilpeläinen & Sankala 2010; Eräsaari 2002, 30.) Näistä mittavin on Paras-hanke, eli kunta- ja palvelurakenneuudistus, jolla pyritään uudistamaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelujärjestelmää ihmisten muuttuneita palvelutarpeita vastaavaksi että vastamaan muihin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin tulevaisuuden haasteisiin, kuten väestörakenteen muutokseen ja kuntien rahoitusongelmiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste ) todetaan puolestaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnissa on vähennettävä järjestelmäkeskeisyyttä ja eri hallinnon alojen ja ammattiryhmien välisiä rajoja palvelujen järjestämisessä. (STM 2007.) Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on tarkastella asiantuntijuuden luonteen muutosta sosiaalityössä sekä muutoksen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Työni punaisen langan tarkoituksena on johdattaa lukijaa modernilta aikakaudelta, jolloin sosiaalityö professionaalistui ja sen asiantuntijuus kehittyi nykyiseen muotoonsa, postmodernille aikakaudelle, jossa asiantuntijuus on muokkaantunut ja saanut uudenlaisia piirteitä.

5 4 1. Modernin ajan suljetusta asiantuntijuudesta 1.1 Moderni aika ja professionaalistuminen Modernilla viitataan 1900-luvun alkuvaiheessa alkaneeseen ajanjaksoon länsi-maissa. Sen johtavana periaatteena on katsottu olevan alkutiedon tai tiedonlähteen löytäminen; kaikelle on olemassa luotettava ja paikkansa pitävä selitys. Modernin pääpiirteiksi on kuvailtu muun muassa historian ymmärtämistä ennalta määriteltynä ja asteittain etenevänä suuntana. Ihmisten arkielämää leimasi tietty ennustettavuus elämänkulussa, joka perustui yhteiskunnassa vallitseviin yleisesti hyväksyttyihin normeihin ja sääntöihin. ( Parton 2005, 238). Modernin aikakaudella tapahtui myös ammattikuntien professionaalistuminen, sillä liberalismin leviäminen loi mahdollisuuden poliittisten, taloudellisten, ammatillisten ja muiden ryhmien itsenäisesti tapahtuvalle järjestäytymiselle. Kokeelliset menetelmät kehittivät tiedettä siten, että kulttuurinen ja filosofinen tieto korvautuivat systemaattisella asiatiedolla, jonka avulla voitiin vaikuttaa työnkohteeseen. Ammattityön perustaksi nousi näin ollen tieteellinen tieto. (Konttinen 1997, 49-50; Matthies 1994, 99; Eräsaari 1997, 64.) Sosiaalityön synty ajoittuu niin ikään modernisoitumisen alkuvaiheiden aikaisiin sosiaalisiin kysymyksiin ja sen professionaalinen vakiintuminen modernisaatiokehityksen mukanaan tuoman yhteiskunnallisen työnjaon kehitykseen. Sosiaalityötä kuvataankin usein modernin aikakauden lapseksi, jonka ammatillisen käytännön perusteet ovat etiikkaa myöten modernistisia. Uskottiin tieteellisen tiedon merkitykseen käytännölle, yhteiskunnalliseen edistykseen, parempaan maailmaan kaikille, sosiaaliseen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen sekä kaikkien yhtäläiseen ihmisarvoon. Myös sosiaalityön missio syrjäytymistä ja yhteiskunnan eriarvoistumista vastaan taistelu kumpuaa tuon ajan yhteiskunnallisista arvoista. (Karvinen-Niinikoski 2009, 131; Raunio 2000.) Professionaalistuminen tarkoitti ammatillisten tunnusmerkkien vahvistumista, minkä johdosta sellaiset modernit professiot, kuten esimerkiksi lääkärit, opettajat, lakimiehet ja sosiaalityöntekijät saivat koulutukseen ja tutkintoon perustuvan, valtiovallan takaaman yksinoikeuden tiettyyn työtehtävään. Huomattavaa on, että professioiden yleinen

6 5 rakenne on säilynyt edellä mainitun kaltaisena koko modernin aikakauden, 1800-luvun puolivälistä aina vuosituhannen vaihteeseen. ( Eskola 2003, 108; Konttinen 1997, 52). Sosiaalityön oma modernisaatio ja professionaalistuminen ei kuitenkaan ole edennyt historiallisesti samaan tahtiin kuin esimerkiksi teollisuuden kehitys tai hyvinvointivaltioprojekti. Paremminkin voisi käyttää nimitystä modernisaation ja professionaalistumisen asteittainen edistyminen. Prosessin ensimmäinen vaihe oli sosiaalityön virallistuminen epävirallisesta. Tällä haettiin ratkaisua muun muassa monimutkaistuviin hallinnollisiin tehtäviin sekä rationaalisempaan toimintaan. Julkisella vastuulla olevan kontrollin katsottiin olevan objektiivisempaa kuin esimerkiksi naisyhdistyksen harjoittamassa hyväntekeväisyys työssä. Modernisaatioprosessin toisessa vaiheessa sosiaalityö ammatillistui ei-ammatillisesta toiminnasta, joka tarkoitti koulutuksen edellytystä sosiaalityön tehtävien hoitoon. (Matthies 1994, 103.) Kolmas vaihe sosiaalityön modernisaatioprosessissa piti sisällään tieteellistymisen, joka tapahtui suhteellisen myöhään, vasta 1980-luvulla, verrattuna muihin professioihin. Sisällöllisesti sosiaalityön modernisaatio on selkeyttänyt sosiaalityön luonnetta omana ammatillisena, tietyn koulutuksen edellyttämänä tehtävänä ja turvannut sille hyvinvointivaltiollisen aseman ja institutionaaliset välineet. Silti epäilijöitäkin on aina riittänyt, sekä kansan että tutkijoiden keskuudessa. Kriittisten puheenvuorojen mukaan sosiaalityö ei ole koskaan saavuttanutkaan lääkäreihin tai muihin perinteisiin, pitkät juuret omaaviin ammatteihin verrattavaa modernin tieteellis-rationaalisen professionalismin tilaa. (Juhila 2006; Matthies 1994, ) 1.2 Suljettu asiantuntijuus ja sektorikeskeinen toimintatapa Asiantuntijuutta on määritelty professionaalisen ammattikunnan ja sen edustajien ominaisuutena, erityistietämyksenä, joka legitimoi erilaisten sosiaalisten instituutioiden aseman ja toiminnan. Moderniin aikakauteen kuului vahvasti asiantuntijuuden näkeminen tieteen, instituutioiden ja professioiden kolmijalan pohjalta, joka osin pitää paikkansa tänäkin päivänä. Asiantuntijuuden luonne oli siis pitkälti niin sanottua

7 6 suljettua, vertikaalista asiantuntijuutta. Suljetussa asiantuntijuudessa asiantuntija nähtiin tieteelliseen rationaliteettiin kuuluvan luotettavan instituution tai profession edustajana (esimerkiksi lääkäri, lakimies). Maallikon rooli oli hyväksyä asiantuntijan antama totuus, sillä vastaväitteille on heikosti sijaa. (Eräsaari 2002, 30.) Suljettu asiantuntijuus tarkoitti suuressa määrin myös organisaation rajojen sulkeutumista, eli ajateltiin, että tietyn alan asiantuntijuutta oli vain kyseisellä organisaatiolla ja sen tuli hoitaa tehtävänsä. (Virtanen 1999, ) Tämänkaltainen kehitys lähti voimakkaasti liikkeelle 1960-luvulta, jolloin pyrittiin täsmällisempään erityisosaamisen eri tehtävä kentillä. Sektorikeskeinen toimintatapa tarkoitti erityispalveluiden lisäksi perustason palveluiden järjestämistä kulloiseenkin tehtävään erikoistuneen palveluyksikön tai asiantuntijan toimesta. Käytännössä tämä näkyi siten, että asiakkaan ongelmia saattoi hoitaa monta eri viranomaista omalta taholtaan toisistaan välttämättä tietämättä. Sosiaalityössä sektorikeskeisyys on tullut parhaiten esiin toimeentulotuki- ja lastensuojeluasioiden käsittelyn eriytyneisyytenä. Myös sellaiset palvelut kuin A-klinikka, perheneuvolat ja vammaisryhmien palvelut on alusta asti järjestetty omissa yksiköissään ja tiloissaan. Tätä nykyisin voimakkaasti kritisoitua asiakkaiden luukuttamista on perusteltu muun muassa parhaan mahdollisen asiantuntemuksen, työntekijän kiinnostuksen ja palvelun laadun varmistamisella. (Isoherranen ym. 2007; Lehto ym. 2001). Sosiaalityö liittämis-kontrolli suhteena Sosiaalityön käytännössä suljettu asiantuntijuus tarkoittaa asiakkaan näkemistä hierarkkisesti alemmassa asemassa olevana palvelun tarjoajaan ja asiantuntijaan nähden. Asiakasta ei pidetä tasa-arvoisena palvelun arvioitsijana, vaan enemmänkin kohteena jonka tilannetta punnitaan etäännyttävän auktoriteetin näkökulmasta. Asiakkuus ja asiakas rakentuu suhteessa moraaliseen auktoriteettiin, jolloin sosiaalityö suuntautuu ylhäältä alas. (Raitakari 2002, 48). Juhilan (2006) mukaan suljetussa asiantuntijuudessa työntekijän ja asiakkaan välinen suhde näyttäytyy liittämiskontrollimuotoisena

8 7 Sosiaalityöntekijä toimi tällöin tietäjänä (asiantuntija) ja asiakas tietämisen kohteena. Asiantuntijalla katsottiin olevan sellaista tietoa, jota kohteella ei ole ja jonka avulla hän pystyy jäsentämään kohteen tilanteen ja omaavan tilanteeseen tarvittavat muutoksen avaimet. Asiantuntijan katsottiin myös olevan vastuussa asiakkaan muutoksen suunnan määrittelyssä. Esimerkkinä vertikaalisesta asiantuntijuudesta voidaan tarkastella sosiaalityön näkökulmasta syrjäytyneiden liittämistä yhteiskuntaan. Asetelma puhuu jo valmiiksi sen puolesta, että syrjäytyneet koetaan kohteeksi, jotka ulkopuolisen tahon kautta liitetään osaksi yhteiskuntaa. Asetelma sotii vahvasti myös sosiaalityön perustehtävää vastaan, aiheuttaen eettisiä ristiriitoja. (Juhila 2006.) Syrjäytyneen tilanteen muutokseen kääntävä tai avustava tekijä voi olla esimerkiksi työllistymiseen tai päihteettömyyteen tähtäävät toimenpiteet, joihin asiakkaalla harvoin on neuvotteluvaraa. Päinvastoin, toimenpiteistä kieltäytyminen aiheuttaa yleensä erilaisten sanktioiden käyttöönottoa, joihin sosiaalityöntekijällä toisaalta on myös lainsäädäntöön pohjaava velvollisuus. Sosiaalityöntekijä joutuu siis samanaikaisesti toimimaan sekä liittäjänä, että kontrolloijana ja asiakkaan rooli on vastaavasti saamattoman tai sairaan rooli. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna tällaiseen asemaan joutuminen on kohteistavaa, jossa vaihtoehtoja on tasan kaksi: hyväksyykö saamansa diagnoosin ja siihen liittyvät toimenpiteet vai asettuuko vastarintaan ja ottaa vastaan mahdolliset sanktiot. Suhde asiakkaaseen on tällöin jyrkän dikotominen, sosiaalityöntekijän ja asiakkaan keskinäistä eriarvoisuutta korostava. (Juhila 2006.) Vaikka vertikaalinen asiantuntijuus ja sosiaalityön näyttäytyminen liittäjä-kontrolli työnä eivät sinällään ole täysin vanhan ajan jäänteitä, vaan usein yhä käytännössä eläviä tekijöitä, on sosiaalityössä kautta aikojen tunnettu vastenmielisyyttä tällaista asiantuntijuutta kohtaan. Jo ammattikunnan eettinen koodisto edellyttää toisenlaista toimintaa itsemääräämisoikeutta ja yksilön tahdon huomioon ottamista painottamalla. Liittämis- ja kontrollisuhteen mukaisesta sosiaalityön ymmärryksestä halutaankin eroon rakentamalla ja luomalla edellytyksiä täysin vastakkaiseen tulkintaan ja toimintaan. (Raitakari 2002, 50; Juhila 2006.) Postmoderni aikakausi luo osaltaan mahdollisuuksia tähän.

9 8 2. Kohti jälkimodernia 2.1 Postmoderniaika ja avoin asiantuntijuus Postmodernilla tarkoitetaan perustavanlaatuista muutosta, siirtymistä uuteen modernin jälkeiseen aikakauteen. Muutos on pitkälti seurausta länsimaiden valtajärjestelmissä tapahtuneista muutoksista sekä teollisuuden ja teknologian kehittymisestä. Muutoksen myötä yhteiskunnan perinteiset ammatit, luokkajaot, sukupuoliroolit, perhe ja muut yhteiskunnalliset instituutiot sekä tuotanto-, yritys- ja sektorirakenteet ovat murtuneet. (Beck 1994, 11-12; Rantala & Sulkunen 2006, 7.) Elämästä on tullut kaiken kaikkiaan epävakaisempaa ja elämänkulun ennustettavuus on nykyisin lähes mahdotonta. Elämäntilanteiden epävakaistuminen näkyy niin muutoksina työmarkkinoilla kuin ihmisten arkielämässä. Työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, ja viime vuosina paljon puhuttanut pätkätyöläisyys ovat lisääntyneet. Myös ihmisten sosiaaliset siteet ovat löyhtyneet ja perherakenteet ovat nykyisin mitä moninaisimpia. Postmodernia elämää kuvaa niin ikään voimistuva yksilöllisyys, jolla tarkoitetaan ihmisten oman vastuun lisääntymistä valintojensa tekemisistä sekä hyvässä, että pahassa. (Raunio 2000.) Sosiaalityön asiantuntijuus on aina ollut sidoksissa omaan aikaansa, yhteiskuntaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Postmoderniin aikakauteen siirtyminen asettaa modernistiseen aikaan pohjautuvat sosiaalityön toiminnan periaatteet vähintäänkin kyseenalaisiksi, sillä työtä ei voida enää perustaa yleispätevään normitukseen ja standardinmukaisiin käytäntöihin. Ihmisten elämä on jakaantunut toisiinsa nähden yhteismitattomiin elämänmuotoihin ja kulttuureihin, joista kukin vaatii erilaista ymmärtämistä ja toimenpiteitä. (Raunio 2000.) Tämä tulee hyvin näkyviin esimerkiksi lastensuojelussa, jossa perheiden ja lasten ongelmat ovat mitä moninaisempia ja vaativat näin ollen asioiden tarkastelua ja ymmärtämistä monesta eri näkökulmasta. Asiakkaiden luokittelu ongelmien mukaan ja ratkaisun tarjoaminen sen mukaan ei enää ole mahdollista, jos koskaan on ollutkaan. Jos ovat asiakkaiden tilanteet muuttuneet postmodernin ajan myötä, niin muutoksen tuulissa on myös ollut sosiaalityön käytännöt. Karvinen-Niinikoski ym. (2007) tuovat esiin kuinka sosiaalityön organisointiin liittyy tällä hetkellä monia ajankohtaisia

10 9 muutoksia, jotka ovat saaneet alkunsa jo pidemmän yhteiskunnallisen muutoksen takaa luvun alun talouslaman jälkeen myös Suomessa alkoi puhaltaa uusliberalismin tuulet, jonka seurauksena arvostelun kohteeksi tuli kaikenlainen valtiollinen puuttuminen ja markkinamekanismeja alettiin soveltaa entistä laajemmin. Hyvinvointivaltion sijasta on alettu käyttää yhä enemmän termiä hyvinvointiyhteiskunta, jonka piirteisiin kuuluu vastuun siirtäminen yksilöille, yhteisöille ja erilaisille vapaaehtoisjärjestöille. (Juhila 2006; Ks. myös Rantala & Sulkunen 2006, 15.) Uusliberalistiset tuulet ovat myös luoneet uudenlaisen hallinto- ja johtamiskulttuurin, niin sanotun new public managementin, jossa sosiaalityön itsenäinen liikkuma-ala ja työn tekemisen ehdot vaihtuvat ja työntekijöihin suuntautuvat osaamisen vaatimukset kasvavat ja määrittyvät uudella tavalla. Ne muuttavat asiantuntijoiden ja ammatissa toimivien työn ehtoja monin tavoin, vaatien työltä muun muassa tehokkuutta ja vaikuttavuutta. (Karvinen-Niinikoski 2007, Juhila 2006.) Käsillä olevassa postmodernissa, markkina- ja kilpailuyhteiskunnassa omat kyvyt on yhä enemmän puettava tuotteeksi. Teolliseen maailmaan kuuluva periaate työ tekee tuotteen kuvaa suurelta osin nykyisin myös tutkimusta, informaation tuotantoa, palvelua, hoivaa, hoitoa ja opettamista. Tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa otetaan laaja-alaisesti käyttöön kokonaan uusia malleja toimia. Näitä ovat muun muassa työntekijöiden ammattitaidon uudenlaiset yhdistelmät ja pyrkimys joustavaan työnjakoon, yhteisöllisyyden ja yhteisen vastuun lisääminen työssä sekä uudenlaiset yhteistyömuodot asiakkaan kanssa. Koulutukseen perustuvana ammatti- ja reviirihierarkiana nähty asiantuntijuus on käynyt yhä keinotekoisemmaksi ja työelämän todellisuuden kannalta vähemmän merkityksellisemmäksi. (Julkunen 2007, 27; Engeström & Launis 1999, 65). Eräsaari (2002) tulkitsee postmodernin asiantuntijuuden avoimeksi asiantuntijuudeksi, jolla tarkoitetaan kontekstinsa avoimeksi jättävää ja kommunikaatiolle, kuten refleksiviteetille ja kyseenalaistamiselle, antautuvaa asiantuntijuutta. Tällöin mahdollisuutta jättäytyä tai kiinnittyä pelkästään tieteen sisäisiin periaatteisiin ei ole. Sosiaalityölle tämä on luonteenomainen suuntaus, sillä tieteen sisäisiin periaatteisiin kiinnittymisen sijaan sosiaalityölle ominaisempaa on ihmisten elämäpuitteisiin aktiivinen osallistuminen yhteiskunnallisia rakenteita ja elämänolosuhteita

11 10 muovaamalla, sulkematta pois vasta-asiantuntijuutta tai maallikkoperspektiiviä. Avoimella asiantuntijuudella onkin erityinen suhde yleisöön, koska sen perustana ei ole perinteinen asiantuntijuuden kolmijalka, vaan sen on otettava huomioon myös yleisö, eli sosiaalityössä asiakkaat. Asiantuntijan tuleekin muokata asiantuntija tietonsa selkeään ja asiakkaille ymmärrettävään muotoon. Ilman selkeyttä ja ymmärrettävyyttä kosketus asiakkaaseen tapahtuu vain pintapuolisesti ja luottamus jää usein syntymättä. Avoimessa asiantuntijuudessa keskeistä on maallikon ja asiantuntijan välisen jyrkän raja-aidan häipyminen; kuka tahansa voi olla asiantuntija. Postmoderni asiantuntija lähtee siis siitä, että asiakas on oman elämänsä aktiivinen subjekti, ratkaisujen tekijä sekä lopullinen vastuunkantaja. (Raitakari 2002, 51). Sosiaalityö kumppanuussuhteena Avoimempi, jaettu asiantuntijuus mahdollistaa myös sosiaalityön ja asiakkaan välisen hierarkkisen aseman tasoittumista. Juhilan (2006) mukaan sosiaalityö näyttäytyy tällöin kumppanuussuhteena, jossa sosiaalityöntekijä ja asiakas toimivat rintarinnan. Päinvastoin kuin liittämis-kontrollisuhteessa, kumppanuussuhteessa asiantuntija ja asiakas punnitsevat ja pohtivat asiakkaan elämää ja muutostarpeita ja tavoitteita yhdessä. Sosiaalityö kumppanuussuhteena ei myöskään niputa asiakkaita yhteen ja samaan muottiin, vaan kunnioittaa moninaisuutta ihmisten välillä ja ihmisissä sekä keskittyy erojen ehdoilla tapahtuvaan työskentelyyn. Näin saadaan esiin myös asiakkaan oma tieto, toinen tieto, jonka merkitys asiakkaan tilannetta pohdittaessa on ratkaiseva muutoksen etsimisen ja löytämisen kannalta. Kumppanuussuhteeseen pohjautuvaa, toisen tiedon ja erot lähtökohdakseen ottavaa sosiaalityötä voidaan pitää osallistavana. Työntekijä voi tuntea ilmiön käsitteellisesti tai teoreettisesti, mutta häneltä puuttuu maallikon käytännön kokemus tai syvä kokemuksellisuus asian suhteen. Näin ollen osallistaminen ei koske vain asiakasta, vaan myös työntekijää. Toisen tiedon kautta sosiaalityöntekijä pääsee sisälle asiakkaan tilanteeseen ja omaa paremmat mahdollisuudet tukea ja ohjata asiakkaiden elämänpoliittisia ratkaisuja kohti täysivaltaista kansalaisuutta. Näin nähtynä

12 11 sosiaalityöntekijä ja asiakas asettuvat samalle viivalle. (Juhila 2006; Parviainen 2006, 166.) 2.2 Deprofessionaalistumisen uhka Asiantuntijuuden rajojen avautumisen on toisaalta pelätty johtavan myös asiantuntijuuden rajojen hämärtymiseen, jossa professionaalisuuden ja professioiden olemassaolon pelätään vähitellen murentuvan ja katoavan kokonaan (deprofessionaalistuminen). (Banks, 2004). Deprofessionaalistumisen on katsottu olevan seurausta uusliberalistisesta politiikan suunnasta, jossa keskitytään tulosten tekoon ja taloudelliseen menestymiseen. Tämä uhkaa professioiden työn perusarvojen toteuttamista ja osaltaan aliarvioi työssä tarvittavien ihmissuhdetaitoja ja eri prosesseja. (Banks, 2004). Raitakarin (2002, 52) mukaan nykysosiaalityössä tämä näyttäytyy ristiriitaisina tavoitteina ja odotuksina sekä ammattikunnan merkittävyyden kyseenalaistamisena. Yhteiskunnallisessa linjakeskustelussa sosiaalityön tieto- ja kokemusperusta helposti ohitetaan. Sosiaalinen asiantuntijuus määrittyy professiokentässä helposti marginaaliin ja vaihtoehdottomuuden tilaan. Onko postmoderni aika siis viemässä pohjan sosiaalityöltä ja sen asiantuntijuudelta? Tarvitaanko sosiaalityötä enää tulevaisuudessa? Näin tuskin on käymässä, sillä huonoosaisuus ja marginaalissa elävät eivät katoa mihinkään, vaikka uusliberalistisen politiikan mukaisesti perheiden, yhteisöjen ja järjestöjen osuutta ihmisten hyvinvoinnissa kuinka painotettaisiin ja julkisen sektorin roolia vähennettäisiin. Myös Konttinen (1997, 59) uskoo perinteisten professioiden säilyvän myös tulevaisuudessa vaikka professioiden vakiintunut selkeä rajaisuus on hämärtynyt. Syyksi tähän hän näkee monen professionaalisen ammattikunnan vahvat juuret sekä tietoperustan säilymisen universaalina. Konttisen (Mt.) mukaan myös tulevaisuudessa tarvitaan niin ikään muodollisen pätevyyden osoittimia. Karvinen-Niinikoski ym. (2007) mukaan paradoksaalista onkin, että samalla kun perinteinen professionaalinen asiantuntijuus näyttää monilta osin hämärtyvän, on esimerkiksi sosiaalityöntekijän kyettävä entistä luovemmin ja varmemmin osoittamaan asiantuntijuutensa ja toimintansa perusteet. (Kts. myös Eräsaari 1997, 64).

13 12 Sosiaalityöntekijöille tarjoutuu kuitenkin mahdollisuus rakentaa uudenlaista asiantuntijuutta, sillä tänä päivänä asiantuntijoiden tarve ja mielipidevalta määrittyvät pitkälti sen pohjalta, miten asiakas kokee tarvitsevansa tukea kohtaamissaan ongelmatilanteissa. Kyseessä ei ole vain asiakas ystävällisyyden vahvistaminen, vaan sen tunnustaminen, että asiantuntijat tarvitsevat omassa työssään myös maallikkoasiantuntemusta. Asiantuntijan määrittelyvalta ei siis perustu enää niin sanottuun oikeaan tietoon, vaan pikemmin keskinäiseen luottamukseen. Asiantuntijuus näyttäytyy yhä suuremmassa määrin jaettuna asiantuntijuutena. (Konttinen 1997, 60; Raitakari 2002, 50.)

14 Ja moniammatillista, jaettua asiantuntijuutta 3.1 Kollektiivinen, jaettu asiantuntijuus Suomessa kaikenlaista eri viranomaisten tai organisaatioiden yhteistyötä on kuvattu yleensä moniammatillisuuden käsitteellä. Käsite moniammatillisuus on pitänyt sisällään erilaiset vaihtoehdot aina moniammatillisesta rinnakkain työskentelystä työskentelymuotoihin, joissa rooli- ja organisaatioiden rajoja rikotaan. (Isoherranen 2005.) Moniammatillisella, organisaatioiden rajat ylittävällä asiantuntijoiden yhteistyöllä pyritään muuttamaan aiempaa, byrokraattisesti ja sektoroituneesti rakentunutta palvelujärjestelmää kohti joustavampaa ja moniulotteisempaa tasoa. Tavoitteena voidaan nähdä ammatillisen työn vahvistuminen erilaista asiantuntemusta yhdistämällä. (Virtanen 1999, 36; Parviainen 2006;157; Pohjola 1999, 110.) Tänä päivänä suuntauksena sosiaali- ja terveysalalla ovat yhä enemmän poikkihallinnolliset verkosto- ja yhteistyökuviot, joissa toimijat koostuvat eri hallinnon alojen edustajista. (Isoherranen ym ) Koulun oppilashuoltoryhmät ovat hyvä esimerkki poikkihallinnollisista verkostoista tai yhteistyöryhmistä, sillä mukana on terveystoimen, koulutoimen ja sosiaalitoimen edustajia. Poikkihallinnollinen - eri hallinnonalojen ammattilaisten yhteistyö - on tapa organisoida eettisesti haastavaa ehkäisevää työtä, jossa pyritään ennakoimaan ja hallitsemaan elinoloihin ja elämäntapoihin liittyviä riskejä. (Määttä 2006). Määtän (2007) mukaan poikkihallinnollisen yhteistyön kehittymiseen ovat vaikuttaneet useat yhteiskunnalliset, poliittishallinnolliset ja ideologiset kehityssuuntaukset. Suomessa moniammatillista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä on vahvistanut sektoroituneen palvelujärjestelmän heikkous vastata asiakkaiden monimuotoisiin tarpeisiin. Eri alojen ammattilaisten yhteistyöstä on haettu ratkaisuja eri organisaatioiden ja viranhaltijoiden vastuun pakoiluun ja asiakkaiden pompotteluun. (Arnkil & Eriksson 1999, 73; Määttä 2007.) Moniammatillisen, sektorirajat ylittävän yhteistyön ydin on jaettu asiantuntijuus. Lyhyesti kuvattuna jaettu asiantuntijuus tarkoittaa yhdessä osaamista: Tiedon muodostamista, jakamista, käsittelemistä ja yhdistämistä toisen tai useamman ihmisen

15 14 kanssa. Se perustuu vastavuoroisuuteen, avoimuuteen ja luottamukseen, jossa työntekijä antaa oman asiantuntijuutensa muiden käyttöön ja pääsee myös osaksi muiden asiantuntijuutta. Kollektiivinen asiantuntijuus on joko organisaatioiden sisällä tai niiden välillä tapahtuvaa toimintaa. Monesti oletetaan, että asiantuntijuuden rajat ylittävään, hedelmälliseen yhteistyöhön kuuluu kaikki tiedustelut, puhelinsoitot, konsultaatiokysymykset tai keskinäiset kokoontumiset. Ne ovat kuitenkin enemmän yhteydenpitoa, kuin yhdessä tietoisesti sovittua, yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää asiantuntijuuden yhdistämistä. (Pohjola 1999, 124). Myös Parviainen (2006) nostaa esiin kuinka erilaiset moniammatilliset ryhmät eivät sinällään vielä tarkoita samaa kuin kollektiivinen asiantuntijuus, vaan ne voivat tuottaa kollektiivista asiantuntijuutta. 3.2 Jaetun asiantuntijuuden mahdollisuudet Miten jaettu asiantuntijuus sitten käytännössä ilmenee ja miten työntekijät ja asiakkaat sen ovat kokeneet? Pohjolan (1999, 112) mukaan kollektiivinen asiantuntijuus eri toimijoiden kesken luo selkeän voimavaran tilanteisiin, joissa asiakkaiden ongelmat ovat aiheuttaneet niin sanottua palveluiden moniasiakkuutta. Käytännöt vaihtelevat työpisteittäin, kunnittain ja alueittain ja niinpä yhtä ainoaa hyvää mallia tai käytäntöä ei voida lähteä määrittämään. Parviaisen (2006, 180) mukaan kollektiivinen tiedonmuodostus olisi kuitenkin tuloksekkainta silloin kun asiantuntijoiden tiedonmuodostusta motivoi yhteinen ongelma tai moraalinen huoli tietyn asian hoidosta. Susanna Heinonen (2010) tarkasteli pro gradu tutkielmassaan sosiaalityöntekijän ja työvoimaneuvojan yhteistyötä. Tutkimukseen osallistuneet työntekijät olivat tehneet tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa pidemmän aikaa. Työntekijät kokivat, että yksintehtävässä asiakastyössä virkailija helposti rutinoituu omaan työtapaansa. Työntekijälle muodostuu tietynlainen rooli, jota hän yksioikoisesti toteuttaa asiakastyössään. Toimittaessa yhdessä toisen työntekijän kanssa tilanne monipuolistuu, sillä oma asiantuntijuuden näkökulma tai katsontatapa tulee haastetuksi toisen asiantuntijan toimesta. Asiakkaan tilannetta pohditaan yhdessä useammasta eri näkökulmasta. Työparin nähtiin myös vahvistavan ja laajentavan omia näkemyksiä sekä

16 15 virkailijan yksilöllistä maailmankuvaa. Asiakastilanteiden läpikäyminen ja pohtiminen nähtiin myös merkittäviksi tekijöiksi työssä jaksamisen kannalta. Työntekijät toivat myös esiin kuinka asiakas hyötyy jaetun asiantuntijuuden toimintamallista. Asiakas nähtiin palveltavan kokonaisvaltaisesti kahden eri virkailijan laaja-alaisen tietämyksen ja ammattitaidon johdosta. Asiakas myös tuli palvelluksi yhdellä kertaa ja luukuttamiselta vältyttiin. Lisäksi työntekijät kokivat myös, että tuloksia saatiin nopeammin ja että asiakas itse kykeni paremmin osallistumaan päätöksentekoon. (Heinonen 2010.) Jaettu asiantuntijuus ei palvele pelkästään asiakkaita, vaan se voi antaa paljon myös työntekijälle sekä henkilökohtaisella - että ammatillisella tasolla. Asiantuntijuuden jakamisen voi katsoa olevan myös työssä kehittymisen reuna ehtoja; sulkiessa oman reviirin tiukasti työ käy helposti raskaaksi yksinpuurtamiseksi. Parviaisen (2006, 181) mukaan kollektiivisen asiantuntijuuden yksi keskeisimmistä eduista työntekijöiden kannalta on se, ettei yksittäisen työntekijän tarvitse osata ja hallita kaikkea, vaan kollektiivinen asiantuntijuus mahdollistaa pääsyn muiden asiantuntijoiden tietotaitoon ja osaamiseen. Työntekijöiden kesken muodostuu niin sanottu yhteinen tieto-taitovaranto, joka koostuu sekä yhteisesti muodostetusta tiedosta, että kaikkien osallisten persoonallisesta tietotaidosta. Kollektiivinen asiantuntijuus edellyttää kuitenkin mitä suurimmissa määrin työntekijöiden halua jakaa omaa tietoaan ja kuunnella toisten mielipiteitä. Lisäksi tarvitaan myös kykyä suhteuttaa omaa tietoaan toisten tietoon ja luottamuksen saavuttamista oman kompetenssinsa kautta. (Kts. Myös Saaren-Seppälä 2006, 319). Kollektiivinen asiantuntijuus ei rajoitu pelkästään työntekijöiden tai tiimien välille, vaan asiantuntijuutta voidaan jakaa myös asiakkaan kanssa. Avoimen asiantuntijuuden lähtökohtiin perustuvan kollektiivisen asiantuntijuuden tavoitteena on tiedon jakaminen ja muodostaminen myös asiakkaan ja työntekijän välillä. Asiantuntijalla katsotaan tällöin olevan teoreettista osaamista asiakkaan tilanteeseen nähden ja asiakkaalla taas henkilökohtainen tieto ja kokemus häntä kohdanneesta ongelmasta. (Parviainen 2006, 161.) Järvinen (2006) tutki sosiaalityön lisensiaatin tutkimuksessaan sosiaalityöntekijän ja asiakkaan suhdetta jaetun asiantuntijuuden näkökulmasta kriminaalihuollossa. Yhtenä tutkimuksen tuloksista voidaan pitää asiakkaan kokemuksia jaetusta asiantuntijuudesta kuulluksi tulemisen kokemuksena. Asiakas on tällöin kokenut saaneensa osallistua

17 16 tilannettaan koskevaan keskusteluun nimenomaan aktiivisena ja tuottavana osapuolena ei vain pelkästään tilanteensa referoijana. Vaihtoehtoja on punnittu yhdessä. 3.3 Jaetun asiantuntijuuden haasteet Vaikka moniammatillisuuden ja asiantuntijuuden jakamisen hyvät puolet ovat suurelta osin tiedostettuja, on yhteistyö kivistä kuitenkin vielä monin paikoin sekä saman organisaation että sektorirajat ylittävän toiminnan suhteen. Esimerkiksi huoli asiakkaasta voidaan tuoda yhteisessä, sovitussa palaverissa ilmi, mutta ratkaisua tai tavoitteita työlle ei mietitä yhdessä. Toiselta halutaan kuulla vain se mitä hän aikoo asiakkaan tilanteelle tehdä. Yhtäältä vedotaan myös kiireeseen ja henkilöstön resurssipulaan; yhteistyöltä ei voidakaan odottaa enempää. Launiksen (1997, 129) mukaan kyseessä on tilanne, jossa yhteistä asiaa ei osata rakentaa. Yhteisen asian rakentamisen esteeksi nousee kollektiivisessa asiantuntijuudessa myös monia muita tekijöitä kuin kiire ja resurssipula tai varovaisuus toisen asiantuntemuksen reviireille astumisessa. Jotta kollektiivista asiantuntijuutta voitaisiin toteuttaa, tulee tiedostaa ne tekijät, jotka voivat vaikeuttaa sitä. Kollektiivisen asintuntjuuden esteinä eivät niinkään ole organisaation teknisiin tai hallinnollisiin seikkoihin liittyvät asiat, vaan kyse on enemmänkin asiantuntijoiden halusta, kyvystä ja uskaltamisesta jakaa oma tietämyksensä muiden kanssa ja ottaa toisaalta vastaan myös toisten näkemykset. (Parvianen 2006, 168). Launis (1997, 129) puolestaan käyttää kollektiivisen asiantuntijuuden muodostumista estävistä tekijöistä nimitystä kognitiivinen jähmettyminen. Näitä kognitiivisen jähmettymisen muotoja on lukuisia, joista tässä yhteydessä nostan esiin muutamia. Tänäkin päivänä yksi isoimmista esteistä kollektiivisen asintuntijuuden tiellä on organisaation tai organisaatioiden työntekijöiden hierarkkiset asemat ja valtapositiot. Yhdessä tekemistä ja jakamista ehkäisee tällöin pelko oman osaamisen hyväksikäytöstä, joko alemmassa tai ylemmässä asemassa olevien työntekijöiden kesken. (Parviainen 2006, 168.) Toisaalta hierarkkisuus voi tarkoittaa myös ylemmässä asemassa olevan työntekijän haluttomuutta asioiden yhteiseen käsittelyyn,

18 17 koska hän katsoo olevansa korkeammassa asemassa ja kokee tiedon jakamisen ja tuottamisen alemmassa asemassa olevien työntekijöiden kanssa tarpeettomana ja turhana. Launiksen (1997, 130) mukaan tämä voi myös ilmetä toisinpäin, niin sanottuna äänettömänä asiantuntemuksena. Tällöin alemmassa asemassa olevat työntekijät eivät tuo julki omia mielipiteitään ja kokemustaan, vaan kuuntelivat vaiti korkeammin koulutettujen esittämiä faktoja, käsityksiä ja mielipiteitä. Sosiaalityön kentällä, esimerkiksi lastensuojelussa, tämä on nähtävissä palavereissa, joihin osallistuu sekä sosiaaityöntekijöitä, että perhetyöntekijöitä. Perhetyöntekijät eivät juurikaan tuo esiin omia ajatuksiaan tilanteessa menettelyn suhteen, vaan kuuntelevat ja ottavat vastaan sosiaalityöntekijöiden näkemykset. Sen sijaa palavereissa, joissa on läsnä lääkäreitä tai psykologeja siirtyvät esimerkiksi sosiaalityöntekijät äänettömän asiantuntijan rooliin hyvin herkästi. Hiearkkisuus tulee näkyviin myös muodollisesti pätevien ja epäpätevien työntekijöiden välillä. Mikäli muodollisesti pätevä kokee asemansa ja asiantuntijan roolinsa uhatuksi työssä epäpätevänä toimivan osalta, voi hän tuoda sen julki joko piilotellusti tai suoraan ilmaisten, esimerkiksi asiakkaan kuullen. Hakkarainen (2006, 251) käyttää tästä nimitystä asiantuntijuuden valtapeli, jonka yksi ilmenemisen muoto on kiista siitä, kenellä on institutionaalinen oikeus edustaa tietyn alan asiantuntijuutta. Hierakkisuuteen ja valtapositioihin läheisesti liittyvä kollektiivista asiantuntijuutta estävä tekijä on organisaatiokulttuurien kohtaamattomuus. Tänäkin päivänä monien organisaatiokulttuurien toimintatapa perustuu ajatukselle, että pätevät asiantuntijat kykenevät toimimaan itsenäisesti, omatoimisesti ja itseohjautuvasti. Toimintatapaa voidaan pitää vanhanaikaisena, paikalleen pysähtyneenä. Eri organisaatioissa on myös erilainen kieli ja terminologia, joka niin ikään haastaa yhdessä toimimista. (Parviainen 2006, 168; Ojuri 1996, 125; Ks. myös Hakkarainen & Paavola 2006, 244.) Esimerkiksi sosiaalityössä avun tarvitsijana on asiakas, kun taas terveydenhuollossa puhutaan potilaasta. Käsite potilas luo automaattisesti kuvan sairaasta, ulkoapäin parannettavasta tai ohjattavasta henkilöstä, kun asiakas puolestaan luo enemmänkin kuvan itsenäisestä subjektista. Toisaalta, vaikka kieli ja terminologia olisivatkin työntekijöiden kesken tuttuja ja ymmärrys asioiden suhteen tätä myötä samanmielisempi, piilee vaara, että uusia

19 18 innovaatioita ei pääse syntymään. Tiedonmuodostus liian homogeenisessä ryhmässä voi tyrehtyä ja asiantuntijoiden välinen kanssakäyminen on lähinnä uusintavaa, kun sen pitäisi olla uudistavaa. Homogeeniset ryhmät saattavat myös vältellä vaikeiden asioiden esille ottamista ja niihin puuttumista. Työntekijä, joka nostaa esiin asioiden ristiriitaisuuksia tai epäilee ryhmässä vallitsevien yhteistyökäytäntöjen toimivuutta, leimataan helposti hankalaksi. (Parviainen 2006, 178; Launis 1997, ) Rahkon (2011) pro gradu- tutkimuksen tulosten perusteella yhtenä suurimmista yhteistyön esteistä toimii niin ikään henkilökemioiden yhteensopimattomuus. Sama kävi ilmi myös Heinosen (2010) tutkimuksesta, jonka mukaan eri alojen asiantuntijoiden kanssakäymiseen vaikutti enemmän henkilökemioiden yhteensopivuus, kuin esimerkiksi eri taustaorganisaatiot. Valitettavan usein jaetun asiantuntijuuden esteenä toimii myös ikä, sukupuoli ja etninen tausta. Asiantuntijoiden samanikäisyys, samankaltainen sukupuoli-identiteetti ja etninen tausta suuntaavat ihmisten halukkuutta jakaa tietoa keskenään. (Parviainen 2006, 170.) Työyhteisöön vasta tullutta nuorta jäsentä voidaan aliarvioida vanhempien jäsenten keskuudessa ja hänet ikään kuin ohitetaan asiakastapauksia pohtiessa ja käsitellessä.

20 19 4. Muuttunut asiantuntijuus Sosiaalityö on professio, joka on keskeisesti sidoksissa yhteiskuntaan ja siinä tapahtuviin historiallisiin ja kulttuurillisiin muutoksiin. Ehkä keskeisemmin kuin mikään muu professio. Sosiaalityössä ihmisiä ei voi kohdata ja tukea irrallisina kontekstistaan, vaan työntekijän tulee tiedostaa meneillään olevaan yhteiskunnalliseen aikaan liittyvät ja vaikuttavat erilaiset tekijät. Tähän kulminoituu vahvasti myös sosiaalityön asiantuntijuus; on kyettävä jatkuvasti seuraamaan aikaansa ja päivittämään tietonsa. Modernia aikaa kuvataan usein professioiden ja niissä toimivien asiantuntijoiden kultaaikana. Olihan asiantuntijalla valta ja oikeus tehdä päätöksiä ihmisten elämässä lähes tulkoon ilman kyseenalaistamista. Sosiaalityössä tämä näkyi asiakkaan ja työntekijän välisenä hierarkkisena suhteena, jossa työntekijällä oli ratkaisun avaimet käsissä. Asiakas nähtiin enemmänkin kohteena, joka työntekijä tuli parantaa yhteiskunta kelpoiseksi. Aikakaudelle tyypillistä oli myös sektorikeskeinen toiminta, jossa ihmisten ongelmia tulkittiin ja hoidettiin eri viranomaistahojen toimesta toisistaan erillään. Tämä niin sanotun suljetun asiantuntijuuden kausi, jossa rajat maallikoiden ja asiantuntijoiden sekä toisaalta myös eri professioiden välillä olivat jyrkät, joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi 1990-luvulla. Kritiikki juonsi juurensa suurista yhteiskunnallisista ja globaalisista muutoksista. Modernin aikakauden katsottiin siirtyneen jälki- eli postmoderniin aikakauteen. Muutoksen myötä elämän areenat ovat moninaistuneet ja sitä myötä myös ihmisten tilanteet ja ongelmat ovat moninaistuneet ja muuttuneet yhä yksilökohtaisemmiksi. Sosiaalityön asiantuntijuuden osalta tämä on tarkoittanut sitä, ettei enää voida tehdä mitään yleistäviä johtopäätöksiä, vaan jokainen yksilö ja perhe tulee kohdata eri tavalla. Se mikä toimi tuon päihdeperheen kanssa ei välttämättä toimikaan tämän perheen kohdalla. Asiakasta on kuunneltava ja samoin on oltava valmis tekemään yhteistyötä ja jakamaan oma asiantuntijuutensa muiden viranomaisten kanssa. Oma asiantuntemus harvoin riittää yksinään. Toisaalta työ käytännöissä tulee myös näkyviin suljetun asiantuntijuuden piirteitä ja sosiaalityön liittämis-kontrolli suhteesta asiakkaaseen. Toimeentulotukityö on tästä hyvä esimerkki. Siinä asetelma on valmiiksi sellainen, että asiakas tekee anomuksen ja työntekijä pohtii ja tulkitsee asiaa ja tekee lopulta

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa

Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Yhteistyö lastensuojelun erityiskysymysten parissa Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Erityisestä

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Kuntoutuspäivät 12 13.4.2011 Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Esitys Perustuu Kokemuksiin, näkemyksiin ja selvityksiin erilaisista yhteistyövirityksistä

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄT OSANA LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOSKEVAA TIEDONMUODOSTUSTA

ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄT OSANA LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOSKEVAA TIEDONMUODOSTUSTA ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄT OSANA LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOSKEVAA TIEDONMUODOSTUSTA SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 2017 S. SALOVAARA ESOSIAALITYÖN MAISTERIOPISKELIJA, LAPIN YLIOPISTO SSALOVAA@ULAPLAND.FI

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE 22.5.2014 MALLIVASTAUKSET

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE 22.5.2014 MALLIVASTAUKSET SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE 22.5.2014 MALLIVASTAUKSET Osio 1A: Väitelauseet (0 16 p.) 1A.1 Sosiaalityö mielletään yleisesti täysprofessioksi, joka on ammatilliselta tehtäväkuvaltaan ja erityisosaamisalueiltaan

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT MONIAMMATILLINEN TYÖ Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika: TIIMI- JA RYHMÄTYÖTAIDOT kykenee työskentelemään tiimissä

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA Anneli Pohjola. Pohjola, Anneli 2007: Merkintöjä sosiaalityön asiantuntijuudesta (s.

MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA Anneli Pohjola. Pohjola, Anneli 2007: Merkintöjä sosiaalityön asiantuntijuudesta (s. MERKINTÖJÄ SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUDESTA Anneli Pohjola Sosiaalityön osaaminen ja työorientaatiot Rantalaiho Ulla- Maija (2005) Yhteiskunnallisen toimintaympäristön ymmärtämiseen liittyvä yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja

Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Lastensuojelun Praksis työseminaari 29.1.2010 05.02.2010 Hanna Heinonen 1 Kehittämistyön traditio sosiaalityössä Kehittämistyön taustalla 1980-luvulla: pula henkilöstöstä,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä 14.2.2014 - Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Verkottaja 2013-2016 keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot