Ikäihminen toimijana. Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois Suomessa Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Transkriptio

1 Ikäihminen toimijana Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois Suomessa Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET JA TOIMINTA Organisoituminen Resurssit SAAVUTUKSET Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen Yhteenveto tuloksista: Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen Kiireen kesytys toiminnan ohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa Yhteenveto tuloksista: Kiireen kesytys toiminnan ohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu Yhteenveto tuloksista: Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu POHDINTA Hankkeen toiminta Kehittämistehtävät ja toimintamallit Loppusanat Lähteet Liite Ikäihminen toimijana hankkeen kuntien kehittämisjaksot ja kehittäjätyöntekijät Kuvio 1 Hankkeen tavoitteet ja toimintamallit... 3 Kuvio 2 Hoitohenkilöstön rekrytointi mainos... 5 Kuvio 3 Hanketyöskentelyn eri vaiheet etäyhteydellä... 6 Kuvio 4 Valmennukset etäyhteydellä... 7 Kuvio 5 Etsivän vanhustyön toimintamalli Kuvio 6 Hyvinvointia edistävän kotikäynnin toimintamalli Kuvio 7 Monialaisen vanhustyön toimintamalli Kuvio 8 Työttömät kuntoavustajat Kuvio 9 Mobiilikotihoito toiminnanohjauspalvelun käyttöönottaminen Kuvio 10 Kotihoidon toiminnan uudelleenorganisointi Kuvio 11 Sairaanhoidollisen työryhmän uudelleen organisoiminen Kuvio 12 Ohjaus ja neuvontapalveluiden toimintamalli Kuvio 13 Geriatrin etäpalvelut Lapin kunnissa Kuvio 14 Toimintamalli geriatrin etäpalveluille Kuvio 15 Vanhussuunnitelman laadintaprosessi Kuvio 16 Palveluiden myöntämisen perusteiden toimintamalli Kuvio 17 Vanhustyön johtamisen strategiset ulottuvuudet

3 TIIVISTELMÄ Ikäihminen toimijana Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois Suomessa hankkeen ( ) tehtävänä oli tukea hankkeessa mukana olevia kuntia ja kuntayhtymiä vanhuspalvelulain toimeen saattamisessa. Tätä varten hankkeelle laadittiin kolme tavoitetta. Lyhyestä toteutusajasta huolimatta hankkeessa pystyttiin laatimaan vanhustenhoidon nykytilaa koskevia selvityksiä ja käynnistämään konkreettisia kehittämistöitä selvitysten pohjalta. Hankkeessa suunniteltiin etäyhteyksien avulla verkostomainen toimintamalli alueelliselle yhteistyölle. Verkostoitumisen tavoitteena oli hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen sekä yhtymäkohtien löytäminen kuntien ja kuntayhtymien kehittämistöille. Työryhmiin osallistuivat projektipäälliköt, kehittäjätyöntekijät sekä kuntien eri asiantuntijoita. Hankkeen kehittäjägeriatri osallistui työryhmiin mahdollisuuksiensa mukaan. Alueellisen yhteistyön lisäksi moniammatillisia työryhmiä perustettiin kuntien ja kuntayhtymien sisällä. Etäyhteyksiä hyödynnettiin lisäksi valmentavien koulutusten ja geriatrin etäpalveluiden toteuttamisessa. Pilotteihin liittyi kehittäjäasiakkaiden rekrytointi työmuodon tai palveluprosessien uudistamiseen. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin Lapin ammattikorkeakoulun Kemi Tornion yksikön kanssa. Kuntien ja kuntayhtymien kehittämistyöt kohdentuivat vanhuspalvelulain edellyttämiin kunnan yleisiin velvollisuuksiin, iäkkään henkilön palvelutarpeisiin ja niihin vastaamiseen, palveluiden laadun varmistamiseen sekä erinäisiin lain säädöksiin. Kuviossa (Kuvio 1) on kuvattuna hankkeen kehittämistavoitteet ja kuntien kehittämistehtävät toimintamalleina. Hankkeessa tuotetut toimintamallit on koottu sivustolle. Lyhyestä toteutusajasta huolimatta hankkeella saavutettiin sille asetetut tavoitteet. Osahankkeissa syntyneet toimintamallit ovat hyödynnettävissä muissa kunnissa. Kehittämistöiden työstämistä jatketaan vielä hanketyön päättymisen jälkeenkin kuntien ja kuntayhtymien omina kehittämistöinä sekä muissa jatkohankkeissa. Kuvio 1 Hankkeen tavoitteet ja toimintamallit 3

4 1 JOHDANTO Ikäihminen toimijana Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois Suomessa hankkeen ( ) tehtävänä oli vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista 980/2012) toimeenpanon käynnistäminen hankealueella. Tämän toteuttamiseksi hankkeelle määriteltiin kolme kehittämistoimintaa ohjannutta tavoitetta: 1) Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen, 2) Kiireen kesytys toiminnan ohjauksella, palveluohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa sekä 3) Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu. Hanke toteutettiin ajalla ja hallinnoijana toimi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja toteuttajana Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Mukana hankkeessa olivat Lapin kunnat sekä sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt, Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Oulunkaaren kuntayhtymä ja Kuusamon kaupunki. Oppilaitosyhteistyötä toteutettiin mm. Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät toteuttivat alueellista yhteistyötä. Hankevastaavien ja kuntien eri asiantuntijoiden toimesta jaettiin tietoa ja hyviä käytäntöjä toimivista malleista. Alueellista yhteistyötä toteutettiin viikoittain pidetyissä videovälitteisissä palavereissa. Hankkeen alkuvaiheessa palaverien aiheet pohjautuivat kolmeen tavoitteeseen, mutta jatkossa teemat alustuksineen täsmentyivät kuntien ja kuntayhtymien käytännön kehittämistöiden ympärille. Videopalavereihin osallistuivat projektivastaavat, kehittäjätyöntekijät sekä eri kunnista asiantuntijoita. Hankkeessa tehtiin monenlaisia selvitystöitä kuntien vanhuspalveluiden nykytilanteesta. Kainuussa kartoitettiin kotihoidon nykytilaa työkäytäntöjen, hoito ja palvelusuunnitelmien, sähköisen ajanvarauksen ja turvapuhelinkäytäntöjen osalta, Oulunkaaressa mm. palveluohjauksen ja päivätoiminnan osalta. Lapin kuntien osalta asiantuntijatukea selvitystöissä antoi hankkeessa mukana ollut kehittäjägeriatri, joka teki kuntavierailuja muutamiin kuntiin yhdessä projektipäällikön kanssa sekä toteutti geriatrin palveluita kuntiin etäyhteyksien avulla. Kuntavierailujen tarkoituksena oli tarkastella mm. vanhuspalveluiden nykytilannetta ja palvelurakennetta, kuntoutusmahdollisuuksia, muistisairaiden hoitokäytäntöjä ja geriatrin asiantuntijapalveluiden hyödyntämistä vanhuspalveluissa. Lisäksi yksittäiset Lapin kunnat ja Kuusamon kaupunki toteuttivat omia selvitystöitään. Hanketyöskentelyn tuloksena syntyivät yhteneväiset alueelliset toimintamallit, mm. toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön ottamisen valmistelut Kainuun kuntayhtymässä, Oulunkaaren kuntayhtymässä alueellinen vanhussuunnitelma, palveluohjausmalli ja kuntouttavan päivätoiminnan toimintamalli. Länsi Pohjan kuntien osalta laadittiin alueellisen vanhusneuvoston ja palveluohjauksen toimintamallit sekä palveluiden laadun ja riittävyyden arviointimalli yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Lapin kuntien osalta alueellisen kehittämistyön painotus kohdistui palveluiden myöntämisen perusteiden laadintaan ja yhteneväisten toimintakäytäntöjen tarkasteluun vanhuspalveluissa. Kuusamon osa hankkeen painopiste kohdistui ennaltaehkäisevän ja toimintakykyä ylläpitävän kehittämistyön tukemiseen. Lapin kuntien osalta kehittämistyöt kohdentuivat vanhussuunnitelmien laadintaan ja palveluiden laadun ja riittävyyden arviointijärjestelmien kehittämiseen, palvelutarpeen arviointiin, kotihoidon kehittämiseen, vanhusneuvostojen toimintaedellytysten turvaamiseen sekä yhteistyön vahvistamiseen eri toimijoiden kesken. 4

5 2 TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Hanketta koskevat neuvottelut kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytiin keväällä Käytyjen keskustelujen perusteella nousi esille kehittämistarpeita koskien tulevaa vanhuspalvelulakia ja hankkeen rahoitusneuvottelut käynnistettiin. Sosiaali ja terveysministeriö myönsi rahoituksen ja Ikäihminen toimijana Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois Suomessa hanke aloitti toimintansa virallisesti Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista, vanhuspalvelulaki, tuli voimaan samana päivänä. Lailla pyritään turvaamaan ikääntyneen väestön hyvinvointi sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalvelujen saanti. Lisäksi uusitulla laatusuosituksella tuetaan kuntia vanhuspalvelulain toimeenpanossa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi julkaistiin Hankkeen toimialue muodostui neljästä osahankkeesta: Kuusamo, Kainuu, Oulunkaari ja Lappi. Koko hankealueen erityispiirteitä ovat pitkät välimatkat, harva asutus sekä erityisen nopeasti ikääntyvä väestö. Lapin väestön yhtenä erityispiirteenä on Euroopan ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset. Hankkeessa mukana olevien Pohjois Suomen alueiden väestön ikärakenne on samansuuntainen kuin koko valtakunnassa, mutta ikääntyvien ihmisten osuus väestöstä kasvaa nopeammin. Terveyden ja vanhustenhuollon palveluiden kysyntä kasvaa väestön ikärakenteen muuttuessa vanhusvoittoisemmaksi. Niin valtion kuin kuntienkin tavoitteena on ikääntyneiden kotona asuminen ja sen turvaaminen mahdollisimman pitkään. Lapin pitkät etäisyydet, harva asutus ja väestön keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin aiheuttavat suuria haasteita palvelujen järjestämiselle. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi erityisesti sijaisuuksiin tuottaa jo vaikeuksia osassa kuntia. Vanhuspalvelulain edellyttämiin riittäviin asiantuntijapalveluihin, kuten geriatrin palveluihin ei ole riittävästi toimijoita. Hankkeen aikana Lapissa työskenteli kolme geriatria. Hankkeen kehittäjägeriatrin laskelmien mukaan tarve on kuitenkin moninkertainen. Lähtökohtaisesti hankealueen kunnat eroavat toisistaan kooltaan, väestömäärältään, palveluiden sisällöiltään ja toimintakäytännöiltään. Vanhuspalvelulaki korostaa tasavertaisten palvelujen järjestämistä asuinpaikasta riippumatta. Hankkeen aikana laadittu Utsjoen rekrytointi mainos (Kuvio 2) kuvastaa henkilöstötilanteen haastavuutta hankealueella. Kuvio 2 Hoitohenkilöstön rekrytointi mainos 5

6 3 TAVOITTEET JA TOIMINTA Ikäihminen toimijana hankkeelle määriteltyjä tavoitteita oli kolme: 1) Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen, 2) Kiireen kesytys toiminnan ohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa ja 3) Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu. Tavoitteet kohdistuvat vanhuspalvelulain yleisiin velvollisuuksiin, iäkkään henkilön palvelutarpeisiin ja niihin vastaamiseen, palveluiden laadun varmistamiseen ja erinäisiin lain säädöksiin. Käytännön kehittämistyöt tehtiin kuntatasolla ja verkostoituminen oli siellä vahvinta. Kuntien johdon ja muun henkilöstön sitoutuminen kehittämistyöhön oli toteutuksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Keskeisenä ajatuksena oli saada kehittäjätyöntekijät, vanhuspalveluista vastaava johto, esimiehet sekä iäkkäät kuntalaiset (asiakkaat ja omaiset) mukaan hanketyöhön ja luoda sitä kautta yhteys kehittämistarpeiden ja palveluiden tuottamisen välille. Kunnissa ja kuntayhtymissä oli jo ennen lain voimaantuloa kehitetty vanhuspalvelulain keskeisiä osa alueita mm. palveluohjausta, hyvinvointipalveluja, kuten kotikäyntejä ja terveystarkastuksia, vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä oli vakiinnutettu jne. Projektipäällikön kuntavierailujen ja yhteisten videopalavereiden myötä selvisi, että kunnat ovat hyvin eri tasolla kehittämistyössään vanhuspalvelulain velvoitteiden osalta. Tämän johdosta alueellista yhteistyötä tiivistettiin heti hanketyön alkuvaiheessa, jotta muiden kehittämiä hyviä käytäntöjä voitaisiin jakaa hankealueella mahdollisimman laajasti. Projektipäällikkö suunnitteli yhteiset videopalaverit ja niihin osallistui mahdollisuuksien mukaan myös hankkeen kehittäjägeriatri. Videopalavereissa pidettiin alustuksia kuntien hyvistä käytännöistä kuntien asiantuntijoiden ja projektivastaavien toimesta. Palavereihin osallistuttiin erikokoisilla ryhmillä tarpeiden mukaan. Lapin osahankkeen työryhmäpalaverit kuntien vanhustyön johdolle ja esimiehille sekä muille työryhmiin nimetyille henkilöille toteutettiin kokonaisuudessaan videoyhteyksin. Kuvio 3 Hanketyöskentelyn eri vaiheet etäyhteydellä 6

7 Kunnissa oli jo ennen hanketyön käynnistymistä mietitty kehittämistöiden tueksi tarvittavia koulutuksia ja niiden sisältöjä. Lisää koulutustarpeita nousi esille hankkeen edetessä. Koulutussuunnittelut käynnistettiin sitä mukaa, kun kehittämistyöt kunnissa ja kuntayhtymissä etenivät ja uusia tarpeita syntyi. Kuusamon osa hankkeessa 40 tunnin mittainen kuntoavustajavalmennus koostui kolmesta eri kokonaisuudesta. Sosiaaliohjaajan ja fysioterapeutin aiheina olivat vanhuksen kohtaaminen, motivointi ja perusliikkumisen ohjaaminen. Toisessa osiossa käytettiin Vertaisveturi oppimateriaalia, joka pohjautuu Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen terveysliikuntaohjelmaan vanhuksille. Kolmas osio perustui Ulkoiluystäväksi iäkkäälle materiaaliin. Hankkeen aikana valmennettiin kolme ryhmää ja yhteensä 34 kuntoavustajaa. Lapin kuntien koulutustoiveet suunniteltiin hankkeen kehittäjägeriatrin sekä Lapin gerontologian sosiaalityön asiantuntemusta hyödyntäen. Valmennusten suunnittelun toteutti projektipäällikkö ja luennointiapuna hyödynnettiin mm. kuntien eri alan asiantuntijoita, jotka esittelivät toimivia käytäntöjä ja kehitettyjä tai kehitteillä olevia toimintamalleja. Valmennukset toteutettiin videovälitteisesti ja valtaosaan niistä osallistuttiin suurella osallistujajoukolla. Kuvio 4 Valmennukset etäyhteydellä Valmennusten videotallenteet ja luentomateriaali löytyvät hankkeen sivuilta ( Myös kaikki muu tiedottaminen hankkeen etenemisestä ja materiaalit löytyvät samalta sivustolta. Kuntien ja kuntayhtymien muut yksittäiset koulutukset toteutettiin kehittämistöiden tarpeiden mukaan. Tarkempaa tietoa näistä koulutuksista löytyy kuntakohtaisista raporteista. 7

8 Lapin osahankkeessa tehtiin yhteistyötä perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa palveluiden perusteiden myöntämisen, koulutussuunnittelun ja vanhuspalveluiden nykytilaselvitysten osalta. Lisäksi Länsi Pohjan kunnat tekivät oppilaitosyhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa mm. asiakaspalautteiden osalta. Oulunkaari toteutti vanhuspalvelusuunnitelman työstämisen vahvassa yhteistyössä Oulunkaaren kuntien hyvinvointityöryhmien sekä vanhusneuvostojen kanssa. Kainuussa tehtiin yhteistyötä Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeen kanssa, mikä jatkaa aloitettujen pilotointien eteenpäin viemistä. Kuusamon hanketyön yhteistyökumppaneita olivat useat eri yrittäjät, yksityiset henkilöt ja Kuusamo opisto. Lapin kuntien yhteistyökumppaneita olivat mm. samaan aikaan käynnissä olevat muut hankkeet. 3.1 Organisoituminen Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, joka seurasi ja ohjeisti hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän jäsenet olivat Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ohjausryhmä täydennettynä Oulunkaaren kuntayhtymän, Kuusamon kaupungin ja Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymän edustajilla. Hankkeen johtoryhmä vastasi tavoitteiden, toimintojen ja sisältöjen ohjauksesta. Hankkeen johtoryhmän muodostivat kehitysjohtaja Kaisa Kostamo Pääkkö (Poske), kehittämispäällikkö Asta Niskala (Poske), erityissuunnittelija Marja Liisa Ruokolainen (Kainuu), kehitysjohtaja Marita Pikkarainen (Kainuu), sosiaalijohtaja Hilkka Karttunen (Oulunkaari) 4/2014 asti ja sen jälkeen kehitysjohtaja Anu Vuorinen, tulosyksikön johtaja Annikki Paloniemi (Kuusamo) sekä hankkeen projektipäälliköt Leila Mukkala (Lappi), Hanna Siltakoski (Oulunkaari), Erja Paakkari (Kuusamo) ja Riitta Vepsäläinen (Kainuu). Kuntien ja kuntayhtymien paikallisten ohjaus ja johtoryhmien sekä kehittäjätiimien perustamisesta ja kehittäjäasiakkaiden rekrytoinnista sekä työryhmiin osallistuvien henkilöiden valinnasta vastasivat kuntien ja kuntayhtymien vanhustyön vastaavat ja esimiehet. Tiimit toteuttivat tavoitteiden mukaisia kehittämistehtäviään omia tarpeitaan vastaavilla sisältöalueilla, oman kehittäjätyöntekijänsä koordinoimana. 3.2 Resurssit Sosiaali ja terveysministeriö myönsi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymälle valtionavustusta euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa. Hankkeessa mukana olevien kuntien osuus oli Valtaosaltaan kaikissa osa hankkeissa syntyneet menot kohdistuivat henkilöstömenoihin ja asiantuntijapalkkioihin sekä työskentelyvälineisiin mm. työhuoneen vuokraan ja matkojen kulukorvauksiin 8

9 sekä kokous ja seminaarikuluihin. Videolaitteiden käytön osalta muodostui myös merkittävät kulut, sillä hankkeessa toteutettiin säännöllisesti videopalavereita kehittämistöiden tueksi, työryhmäkokouksia, johtajien palavereita jne. Kuntalaisten ja heidän omaistensa tiedottamista tehostettiin ja mm. palveluoppaita ja muita esitteitä päivätoiminnasta, ohjaus ja neuvontapalveluista sekä vanhuspalvelusuunnitelman esitettä painatettiin ikääntyneille jaettavaksi. Lapin kuntien kehittäjätyöntekijöiden valinnat toteutettiin pääasiallisesti syyskuun ja lokakuun 2013 aikana. Länsi Pohjan alueella työskenteli kaksi ja Rovaniemellä yksi kokoaikainen työntekijä ajalla Muissa kunnissa työskentelyjaksot toteutettiin 50 % työpanoksella ajanjaksolla Pilottien kehittäjätyöntekijät olivat pääosin kuntien omia työntekijöitä: vanhuspalveluissa toimivia esimiehiä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä tai lähihoitajia. Lapissa työskentelevä projektipäällikkö koordinoi Lapin kehittäjäverkoston toimintaa sekä vastasi koko hankkeen koordinoinnista ajalla Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen suunnittelija ja toimistosihteeri osallistuivat hankkeeseen koko hankkeen ajan, suunnittelija toimi hankkeessa kokoaikaisena Kehittäjägeriatrin työpanos oli 40 %. Kuusamossa oli hankkeen aikana työssä kolme henkilöä. Erja Paakkari ajalla % työajalla ja % työajalla. Kerttu Lohilahti oli 50 % työajalla Eläkkeelle jäätyään hän siirtyi kehittäjäasiakkaaksi. Kolmantena työntekijänä oli Rauni Törmänen ajalla Kainuun sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymässä työskenteli projektipäällikön ( ) lisäksi yksi projektisuunnittelija ( ) ja osa aikainen (25 %) projektisihteeri ( ). Oulunkaaren kuntayhtymässä työskenteli yksi kokoaikainen projektipäällikkö ajalla

10 4 SAAVUTUKSET Vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Tätä tarkoitusta toteuttavat erityisesti säännökset kunnan yleisistä velvollisuuksista. Iäkkäitä henkilöitä koskevien tavoitteiden tarkoituksena on parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali ja terveyspalveluja yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa. Taulukossa (Taulukko 1) on kuvattuna kuntien ja kuntayhtymien keskeisimmät vanhuspalvelulain mukaiset kehittämistyöt. KUNNAN YLEISET VELVOLLISUUDET Vanhussuunnitelma (5 ) Yhteistyö (4 ) Vanhusneuvosto (11 ) Palveluiden riittävyyden ja laadun arviointi (6 ) Asiantuntijapalvelut (4 ) Hyvinvointia edistävät palvelut (12 ) IÄKKÄÄN HENKILÖN PALVELUTARPEET JA NIIHIN VASTAAMINEN Palvelutarpeisiin vastaamista ohjaavat yleiset periaatteet (13 ), pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet (14 ) Palvelutarpeen selvittäminen (15 ), odotusaikojen julkaisu (26 ), palveluiden myöntämisen perusteet (15, 16, 17, 18 ), vastuutyöntekijä (17 ) PALVELUJEN LAADUN VARMISTAMINEN Omavalvontasuunnitelma (23 ) Palvelujen laatu (19 ) ja johtaminen (21 ) Henkilöstö (20 ) ERINÄISET SÄÄNNÖKSET ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta (25 ) Odotusaikojen julkaiseminen (26 ) KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Oulunkaari (alueellinen kehittämistyö), Kittilä, Muonio, Ranua, Pello, Posio, Kolari, Rovaniemi, Utsjoki Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kuusamo Enontekiö, Posio, Kolari, Länsi Pohja (alueellinen kehittämistyö) Enontekiö, Kolari, Utsjoki, Länsi Pohja (alueellinen kehittämistyö) Lapin kunnat Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Salla, Sodankylä, Kuusamo, Oulunkaari (alueellinen), Länsi Pohja (alueellinen kehittämistyö) KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Kainuu, Rovaniemi Enontekiö, Posio, Sodankylä, Utsjoki, Länsi Pohja (alueellinen), Oulunkaari (alueellinen) ja palveluiden myöntämisen perusteet Lapin kuntien alueellinen kehittämistyö KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Kolari ja Posio Rovaniemi Kainuu KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Posio Oulunkaari Taulukko 1 Kehittämistöiden osa alueet vanhuspalvelulain mukaisesti 10

11 4.1 Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen Kuusamon kaupungin tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jonka avulla pystytään tavoittamaan erityisesti riskiryhmään kuuluvat palveluiden ulkopuolella olevat ikääntyvät henkilöt. Tarkoituksena löytää ne henkilöt, jotka hyötyvät ennaltaehkäisevästä toiminnasta toimintakyvyn ja elämänlaadun säilymiseksi. Heille tarjotaan katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa pystyisi asumaan mahdollisimman pitkään. Toimintamallin työstäminen jäi kesken, mutta toiminta on tarkoitus viedä loppuun myöhemmin. Kuvio 5 Etsivän vanhustyön toimintamalli Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti niille ikääntyneeseen väestöön kuuluville, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä. Sodankylän kunnan kehittämistehtävänä oli laatia hyvinvointia edistävien kotikäyntien Sodankylän malli: 67 vuotiaiden terveystarkastukset ja 80 vuotiaille hyvinvointia edistävät kotikäynnit. 11

12 Kuvio 6 Hyvinvointia edistävän kotikäynnin toimintamalli Inarin kunnan hanketyönä laadittiin 75 vuotiaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäville kotikäynneille uusi kotikäyntimalli, johon uudistettiin haastattelulomakkeet. Ne sisältävät kolme osiota eli asiakkaan suostumuslomakkeen, haastattelukysymykset ja asiakkaalle jäävän kotihoitosuunnitelman. Lisäksi 75 vuotiaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäville kotikäynneille on laadittu kotikäyntikansio, joka mahdollistaa työntekijöiden välisen yhteneväisen haastattelukäytännön. Tavoitteena on palveluohjauksen laadun parantaminen. Oulunkaaren kuntayhtymässä kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen toteutettiin alueellisena kehittämistyönä. Kaikissa kunnissa tavoitteet päivätoiminnalle asetettiin samansuuntaisiksi. Kuntouttavan päivätoiminnan malli sisältää vaikuttavuuden arviointimallin, jossa päivätoiminnan kokonaisuus huomioidaan. Myös Sallan kunnan kehittämistyönä oli toiminnassa olevan päiväpalvelun kehittäminen kuntouttavaksi. Ivalon päiväpalvelutoiminta käynnistettiin uutena toimintana ja ikääntyneet löysivät tämän palvelun hyvin. Eri toimijoiden väliselle yhteistyölle on etsitty erilaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja ja yksi sellainen on Kuusamon kaupungin toteuttama kehittämistehtävä, jonka tavoitteena oli toimintamallin luominen monialaiselle vanhustyölle. Toiminta oli sisällön tuottamista vanhuspalveluun. Hoivan ja hoidon rinnalle tuotiin kulttuuria ja liikuntaa erilaisten ohjelmien ja tapahtumien muodossa. Tapahtumat muokattiin vanhuksille ja ikäihmisille sopiviksi. Osallistuminen oli mahdollista sekä kokijana, näkijänä että tuottajana. 12

13 Kuvio 7 Monialaisen vanhustyön toimintamalli Kemijärven kaupungin kehittämistehtävänä oli vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen ja toiminnan käyntiin saattaminen Teematuvalla. Toiminta onnistuttiin käynnistämään lyhyestä hankeajasta huolimatta. Vapaaehtoisia koulutettiin yhdeksän henkilöä yhteistyönä Setlemetti Tunturilan Askel projektin kanssa ilta ja viikonloppukoulutuksena. Ikääntyvät ottivat palvelun mielihyvin vastaan ja kävijöitä Teematuvalla oli hyvin. Vapaaehtoisten sitoutuminen tehtävään jäi kuitenkin heikoksi. Vapaaehtoiset olisivat kaivanneet kunnan taholta pitempiaikaista tukea toiminnalleen. Eläkeläisjärjestöt toimivat kunnissa aktiivisesti samoin seurakunta, erilaiset yhdistykset, vapaaehtoistoimijat jne. Lisäksi yhteistyötä tehdään eri sektoreiden kesken. Kuntien mielestä enemmänkin yhteistyötä voitaisiin tehdä. Monitoimijuuden tulisi olla suunnitelmallista, tavoitteellista ja koordinoitua, muuten toiminta alkaa elämään omaa elämää. 13

14 Ikäihmisten kerhot Enontekiöllä ovat osoitus siitä, että kyläläiset ja ikääntyvät kuntalaiset itsekin voivat olla omalta osaltaan vaikuttamassa ikätovereidensa arjen rikastamisessa sosiaalista kanssakäymistä tukien. Kerhojen ideana on toteuttaa ne kyläläisten omissa pirteissä. Kerhot vuorottelevat neljässä eri pirtissä. Kuusamo toteutti kehittämistehtävänään kuntoavustajien valmennuksen ja koordinointimallin. Tavoitteena oli saada pitkään työttömänä olleet henkilöt kiinnostumaan hoivatyöstä. Erityisesti alalle kaivattiin miehiä. Toisaalla kaivattiin henkilöitä tukemaan ikäihmisten liikkumista ja arjen rikastamista. Tässä tavoitteessa onnistuttiin. Kuntoavustajat on koettu tärkeäksi osaksi vanhuksen arkea. Muutama valmennetuista miehistä on lähtenyt opiskelemaan hoiva avustajiksi tai oppisopimuskoulutukseen. Kuvio 8 Työttömät kuntoavustajat Hanketyön käynnistyessä ei kaikissa Lapin kunnissa ollut toimivaa vanhusneuvostoa. Projektipäällikön kuntakierroksilla asiasta käytiin keskustelua ja tavoitteeksi asetettiin, että kaikkiin kuntiin tullaan perustamaan vanhusneuvostot ja niiden toimintaedellytykset turvataan. Länsi Pohjan kunnissa vanhusneuvostoja koskeva kehittämistyö toteutettiin alueellisena kehittämistehtävänä ja toiminta 14

15 vakiinnutettiin.alueellinenvanhusneuvostotoimihankkeenaikana myösvirtu hankkeenpilotoinnissa.pilotointiinosallistuialueellisen vanhusneuvoston jäsenistä vähintään toinen ja heille järjestettiin kaksikokoustakuvapuhelinyhteydellä. Ensimmäinenkokousoliniinsanottuharjoituskokous,jossakäytiin läpi laitteen käyttöä ja kokouskäytäntöä kuvapuhelinyhteydellä. Toisessakokouksessapohdittiin,mitenkuvapuhelinyhteyksiävoisi hyödyntää kunnan ikäihmisille. Kokouksessa päätettiin järjestää geriatrinluennotjokakuntaankuvapuhelimitsesekäselvittäälapin AMK:sta opiskelijoiden järjestämää viriketoimintaa ikäihmisille kuvapuhelimenkautta. Nämämolemmatehdittiinmyöstoteuttaa hankkeenaikana. Kuvapuhelinyhteyksien kautta järjestettiin geriatrin osallistuminen omaishoitajien tilaisuuksiin ja ikäihmisten kahvilatoimintaan. Toimintamallissa testattiin ikäihmisten, kunnan työntekijöiden ja yhdyshenkilöiden valmiuksia osallistua kokouksiin kuvapuhelinyhteydellä sekä arvioitiin tilojen soveltuvuutta ja tuen tarvetta toimintamallin käytössä.toimintamallinydinolikokouksiinvalmistautuminen. Vanhusneuvostot toimivat kunnissa kehittäjäasiakkaina sekä kahdessa kunnassa ohjausryhmänä osallistumalla mm. vanhussuunnitelmien laadintaan. Muutamassa kunnassa rekrytoitiin kehittäjäasiakkaita pilottien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hankkeen aikana mm. Posion kunnassakehittäjäasiakkuusvakiinnuttiasemansa. 15

16 Yhteenveto tuloksista: Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen Kuusamossa hankkeen tavoitteena oli etsivän vanhustyön avulla vastata palvelutarpeiden selvittämistä koskevaan haasteeseen. Etsivän vanhustyön toimintamallin työstäminen jäi kesken, mutta eri toimijatahot ovat kokeneet asian tärkeäksi ja ovat sitoutuneet toimintamallin loppuun työstämiseen. Etsivän vanhustyön osa alueita ja niihin liittyviä sisältöjä ehdittiin saada hankkeen aikana valmiiksi mm. hyvinvointia tukevan kotihoidon toimintamalli sekä haastattelulomake ja toimintaohjeet terveyttä ja hyvinvointia tukevalle kotikäynnille. Kunnissa kehitettiin onnistuneesti hyvinvointia tukevia palveluja kuntouttavan päiväpalvelutoiminnan osalta. Yhdessä kunnassa päiväpalvelutoiminta käynnistettiin uutena toimintana ja muissa tehostettiin jo toiminnassa olevien palvelujen kuntoutuspuolta ja suunniteltiin toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi laadittiin toimintamalli vapaaehtoistyölle vertaisohjaajana ja toiminta käynnistettiin onnistuneesti. Yhdessä kunnassa ikäihmisten kerhotoimintaa tehostettiin ja laajennettua sivukylien asukkaille. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken tehostettiin edellä kuvattujen kehittämistöiden osalta. Hankkeessa kehitettiin monitoimijaisen vanhustyön toimintamalli ja sen pilotointi oli menestys. Tavoitteena on, että toiminta vakiinnutetaan jatkossa yhden lähihoitajan ja osa aikaisen kulttuuriohjaajan työpanoksella. Tämä tiimi yhteistyössä vapaaehtoisten toimijoiden ja ikäihmisten kanssa jatkaisi ja kehittäisi hankkeessa luotua mallia. Kuusamo toteutti kehittämistehtävänään kuntoavustajien valmennuksen ja koordinointimallin. Kehittämistyössä onnistuttiin kouluttamaan kolmessa ryhmässä 34 avustajaa. Kuntoavustajat on koettu tärkeäksi osaksi vanhuksen arkea. Muutama valmennetuista miehistä on lähtenyt opiskelemaan hoivaavustajiksi tai oppisopimuskoulutukseen. Hankkeessa tuotettiin toimintamalli ikäihmisten kuvapuhelinpalveluiden hyödyntämiseksi ja onnistuttiin vakiinnuttamaan geriatrin etäkonsultointipalveluita. Hankkeessa tuotettua tietoa etäyhteyspalveluista on mahdollista hyödyntää jatkossa etäyhteyksien kehittämisessä. Vanhusneuvostojen roolia ja toimintaedellytyksiä vahvistettiin päätöksenteossa. Muutamassa kunnassa vanhusneuvostot toimivat ohjausryhmänä vanhussuunnitelmien laadinnassa ja useissa kunnissa kehittäjäasiakkaina. Vanhusneuvostojen alueellisen yhteistyön toimintamalli suunniteltiin ja vakiinnutettiin. Kehittäjäasiakastoimintaa laajennettiin useisiin kuntiin ja toimintakäytäntöä vakiinnutettiin osana palveluiden kehittämistä. 16

17 4.2 Kiireen kesytys toiminnan ohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa Rovaniemen kaupungin kehittämistehtävänä oli Mobiilikotihoito toiminnanohjauspalvelun käyttöön ottaminen kotihoidossa. Tavoitteena oli lisätä iäkkäiden kotona asumisen osuutta ja vähentää laitoshoidon tarvetta sekä lisätä kustannustehokkuutta. Samalla haluttiin uudistaa kotihoidon toimintakäytäntöjä ja prosesseja. Kehittämistyöllä tavoiteltiin lisää välitöntä palveluaikaa asiakkaille sekä toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä. Kuvio 9 Mobiilikotihoito toiminnanohjauspalvelun käyttöönottaminen 17

18 Kotihoidon toiminnanohjausta kehitettiin Sodankylässä henkilökunnan kanssa yhteistyössä Hukka haavi menetelmää hyödyntäen. Menetelmä nosti esille kolme kehitettävää osa aluetta. Muodostetuissa työryhmissä etsittiin vastauksia tiedonkulkuun, toisen työn tuntemiseen ja lääkäreiden tavoitettavuuteen liittyviin ongelmakohtiin. Tämän tuloksena aloitettiin kotihoidon toiminnan uudelleenorganisointi. Myös Kolarin kunnan kehittämistehtävänä oli avata kiireen kesytystä ja toiminnanohjauksen tavoitetta. Tärkeimmäksi muodostui lääkehuollon suunnitelman ja annosjakelun prosessin kehittäminen. Kuvio 10 Kotihoidon toiminnan uudelleenorganisointi Sodankylän kehittämistyön tuloksena myös kotihoidon sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien tehtävien jakoa uudistettiin. Hankkeen aikana etsittiin toiminnanohjaukseen pohjatietoja. Tavoitteena on jatkossa löytää toimintatapoja, joissa palvelun tarve ja resurssit saadaan paremmin kohtaamaan toisensa. Tämän arvioinnin perusteella työryhmät tullaan syksyn 2014 aikana muuttamaan niin, että työn hallittavuus paranee. Pellon kunnassa käynnistettiin kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen hallinnollisesti ja toiminnallisesti. Kehittämistyöllä tavoiteltiin toiminnan tehostamista ja jo käytössä olevien resurssien tehokkaampaa käyttöä. 18

19 Kuvio 11 Sairaanhoidollisen työryhmän uudelleen organisoiminen Kainuun kuntayhtymän alueella hanketyön painopiste kohdistui kotihoidon kehittämiseen. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen optimointipalvelun ostamisesta luovuttiin. Yhdessä vanhuspalvelujen johdon kanssa päädyttiin mobiilikotihoitosovelluksen käyttöönoton tukemiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen kotihoidossa. Yhteisökehittämisen työvälineenä pilotoitiin yhdellä kotihoitoalueella kehittämislaatikkoa, johon työntekijöillä on mahdollisuus laittaa kehittämisideoita ja parantamisehdotuksia sovituista, työhyvinvointikyselyn pohjalta nousseista kehittämisalueista. Oulunkaaren kuntayhtymässä kiireen kesytyksen tavoitteena kotiin annettavissa palveluissa oli ohjaus ja neuvontapalveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen ja toimintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja selkiyttäminen. Hankkeessa luotiin ohjaus ja neuvontapalveluiden malli, jossa asiakas saa ohjausta ja neuvontaa asiakaslähtöisesti ja hänelle sopivalla tavalla. Toiminnan tavoitteena oli monipuolistaa ohjaus ja neuvontapalveluiden kanavia, hyödyntää sähköistä asiointia sekä monipuolistaa palvelutarjontaa yhteistyöllä eri toimijoiden kesken. 19

20 Kuvio 12 Ohjaus ja neuvontapalveluiden toimintamalli Länsi Pohjan alueella kehittämistyöllä pyrittiin alueellisten palvelujen ja palveluohjauksen yhtenäistämiseen mm. henkilöstön valmennuksella ja ohjauksella palveluneuvontaan. Hankkeen aikana Länsi Pohjan kuntien alueella on mallinnettu alueellista palveluneuvontaa ikäihmisille, yhden luukun periaatteella palvelua yhdestä puhelinnumerosta. Myös Sodankylässä paneuduttiin ikäihmisten neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittämiseen. Toimintatapoja muutettiin niin, että ikäihmiset saavat neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointia yhdestä puhelinnumerosta. Tärkeäksi lain kohdaksi Posiolla koettiin Iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisen velvollisuus joka ei avaudu kuntalaisille muuten kuin tekemällä asiasta tiedotetta eri toimipisteisiin. Sosiaali ja terveysalan henkilöstölle lähetettävässä ilmoituksessa painotettiin lain pykälän eri kohtaa kuin muille kunnan työntekijöille sekä kunnan alueella toimiville yrityksille ja järjestöille. Posion kunnan kehittämistehtävänä oli lisäksi suunnitelman laatiminen odotusaikojen julkaisusta, samoin Oulunkaaren kuntayhtymässä. 20

21 Hankkeen tarkoituksena oli tuoda geriatrin asiantuntijapalveluita kuntiin sekä potilasvastaanottoina että geriatris gerontologisen osaamisen lisäämisenä. Etävastaanotot lähtivät hyvin käyntiin kunnissa, joissa jo oli muistihoitaja tai joissa lääkärikunta osasi tunnistaa alkavan muistisairauden. Hankkeessa onnistuttiin vakiinnuttamaan geriatrin etäpalvelut muutamaan Lapin kuntaan. Kuvio 13 Geriatrin etäpalvelut Lapin kunnissa. Violetilla pohjalla hankkeen aikana käytetyt geriatrin konsultaatiot kunnissa ja turkoosilla omaishoitajaryhmien tapaamiset etäyhteydellä. 21

22 Tavoitteena oli kehittää moniammatillista ja kattavaa geriatrista arviointia palvelutarpeen ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnin tueksi. Kehittämistehtävä edellytti geriatrin perehtymistä kuntien tilanteeseen mm. kuntavierailujen avulla ja kokemuksellisen tiedon kartuttamista asiakasvastaanotoilla. Kehittämistyön tuloksena syntyi selvitys kuntien vanhuspalveluiden tilasta josta on tarkemmin kerrottu erillisessä geriatrin työtä koskevassa raportissa. Hankkeessa suunniteltiin toimintamalli geriatrin etäpalveluille. Kuvio 14 Toimintamalli geriatrin etäpalveluille Posion kunnassa laadittiin palveluiden myöntämisen perusteet kotihoitoon ja tehostettuun yksikköön. Perusteiden määrittely on ensinnäkin tukena päätöksen teolle ja samalla turvana, että palveluihin pääseminen tapahtuu yhdenvertaisesti. Pellon kunnassa käynnistettiin RAI softiin perustuvien kriteereiden valmistelu. Enontekiön kunnassa palvelutarpeen arviointia varten päivitettiin palveluopas ja määritettiin palveluiden myöntämisen perusteet ja tarkistettiin kotihoidon maksut. Sallan kunnassa päivitettiin palveluopas ohjevihkon muotoon. Yhteenveto tuloksista: Kiireen kesytys toiminnan ohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa Hankkeen toisena tavoitteena oli kesyttää kotihoidon kiirettä kehittämällä toimintojen ohjausta ja uudistamalla prosesseja sekä siirtämällä vapautuvat resurssit henkilökohtaisen palvelusuunnitelman mukaiseen hoivaan ja kuntoutukseen. Tieran Mobiilikotihoito toiminnanohjauspalvelu käynnistettiin yhdessä kunnassa onnistuneesti. Muissa kunnissa toteutettiin valmistelutöitä toiminnanohjausta varten. 22

23 Kehittämistöillä avattiin kiirettä ja sen kesytystä sekä toiminnanohjauksen tavoitetta. Kehittämistyöt kohdistettiin toiminnan tehostamiseen ja jo käytössä olevien resurssien tehokkaampaan käyttöön. Kehittämistöissä suunnattiin tarkastelua kotihoidon työkäytäntöihin ja toimintatapoihin. Samalla selvitettiin vaihtoehtoisia malleja asiakas ja turvapuheluihin vastaamiselle työvuoron aikana. Paneuduttiin vanhustyön ja terveydenhuollon väliseen yhteistyöhön sekä kotihoidon työryhmien työskentelyn kehittämiseen. Kehittämistöillä tavoiteltiin lisäksi työntekijöiden henkisen ja fyysisen kuormittavuuden vähenemistä ja hyvinvoinnin lisääntymistä työn mielekkyyden lisääntymisen myötä. Työhyvinvoinnin kehittämisen viitekehyksenä toimi yhteisökehittämisen malli. Hankkeessa luotiin kaksi alueellista ohjaus ja neuvontapalveluiden mallia, joissa asiakas saa ohjausta ja neuvontaa asiakaslähtöisesti ja hänelle sopivalla tavalla. Toinen malli otettiin hankkeen aikana käyttöön ja toisen mallin osalta suunniteltiin aikataulutus toiminnan käyttöön ottamiseksi. Toimintatapojen kehittämisellä pyrittiin siihen, että ikäihmiset saavat neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointia yhdestä puhelinnumerosta. Lapin osahankkeessa kehittäjägeriatrin toimenkuvaan kuuluivat palvelujen tuottaminen videovälitteisesti sekä kuntakierrokset yhdessä projektipäällikön kanssa. Hankkeessa tuotettiin geriatrin asiantuntijapalveluita kuntiin etävastaanottona palvelutarpeen arvioinnin ja hoidon suunnittelun tueksi. Hankkeen aikana Lapin läänissä työskenteli kolme kokoaikaista geriatria, kaksi Länsi Pohjan alueella ja yksi Rovaniemen ja Kemijärven alueella. Sodankylän kunnassa geriatri oli jäänyt eläkkeelle mutta hoiti tehtävää viitenä päivänä kuukaudessa. Hankkeen kehittäjägeriatri hoiti Sallan kunnassa säännöllisesti geriatrin tehtävät paikan päällä. Etävastaanotot olivat pääasiassa muistisairauksien diagnostiikkaa, mutta myös hoitopaikoista varattiin vastaanottoaikoja muistisairaan käytösoireiden vuoksi. Yhdessä kunnassa oli muistihoitaja ja toimivat muistisairaanhoitopolku. Kunnassa vieraili neurologi ja geriatrin etäpalveluita ei hyödynnetty. Vastaanottoaikoja varattiin kuntiin myös lääkäreiden ja henkilökunnan koulutuksiin sekä omaishoitajien ryhmätapaamisiin Sallassa, Länsi Pohjassa ja Kolarissa. Kaikki kunnat eivät hyödyntäneet geriatrin ilmaisia etäpalveluja. Osassa kuntia toiminta vakiinnutettiin aktiivisen muistihoitajan ja lääkärikunnan toimesta. Hankkeessa suunniteltiin palveluiden myöntämistä koskevien odotusaikojen julkaisuun toimintaohjeita samoin kuin iäkkään palvelutarpeita koskevaan ilmoitusvelvoitteeseen. Kotihoitoon ja tehostettuun yksikköön laadittiin myöntämisen perusteet RAVA mittarille ja RAI softiin perustuvien kriteereiden valmistelut käynnistettiin yhdessä kunnassa sekä kotihoidon maksut tarkistettiin myös yhdessä kunnassa. Palveluneuvontaa varten päivitettiin useammassa kunnassa palveluoppaat. 4.3 Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu Lapin osahankkeen kunnista lähes puolet toteutti kehittämistehtävänään vanhussuunnitelmien laadinnan. Oulunkaaren kuntayhtymässä on toteutettu hanketyötä alueellisena kokonaisuutena. Strategisen johtamisen ja alueellisen suunnittelun vahvistamisen tavoitteena toteutettiin Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali ja terveyspalveluiden suunnitelma ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi, joka on osana kuntayhtymän jäsenkuntien omaa suunnitelmaa. 23

24 Kuvio 15 Vanhussuunnitelman laadintaprosessi Vanhuspalvelulaki velvoittaa toimintayksiköitä järjestämään omavalvontaa palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Posion kunnan kehittämistehtävänä suunniteltiin yhteen tehostettuun palveluasumisyksikköön omavalvontasuunnitelma, jota voidaan käyttää alkutyöstämisen pohjana myös muissa yksiköissä. Myös Kolarin kunnassa panostettiin kehittämistyössä omavalvontasuunnitelmien laadintaan. Utsjoen kunnan kehittämistehtävänä oli asiakaspalaute järjestelmän kehittäminen. Hankkeessa valmisteltiin kolme eri ehdotusta asiakaspalautteen keräämiseksi. Näistä vaihtoehdoista sote johtoryhmä valitsi vuosittain pidettävän asiakaspalautepäivän. Keskustelutilaisuuden lisäksi haluttiin antaa asiakkaille mahdollisuus kyselykaavakkeen täyttöön ja myös kyseinen lomake laadittiin. Länsi Pohjan kuntien osalta asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen toteutettiin alueellisena kehittämistyönä. Kolarin kunnassa hankittiin koulutus yhdessä Kittilän kunnan kanssa jo aiemmin hankitun Tak ohjelman käyttöön. Enontekiön kunnassa valmisteltiin omana työnä asiakaskyselylomake ja kysely toteutettiin hankkeen aikana. Asiakaskyselyjen tuloksia voidaan hyödyntää vanhussuunnitelmien ja omavalvontasuunnitelmien laadinnassa ja arvioinnissa. 24

25 Lapin kuntien alueellisena kehittämistehtävänä oli kotihoidon palveluiden myöntämisen perusteiden laadinta. Alueellisessa yhteistyössä vanhustyön johtajien sitoutuminen sovittuun kehittämistyöhön oli onnistumisen kannalta keskeistä. Johtajien halu toteuttaa yhteistä kehittämistehtävää edisti Lapin kuntien osalta alueellisen yhteistyön käynnistymistä. Alueellisen kehittämistehtävän työryhmässä mukana olleet kuntien asiantuntijat vastasivat perusteiden sisällön suunnittelusta. Projektipäällikkö koordinoi toimintaa ja laati työskentelystä raportin sekä perusteista toimenpidesuunnitelman. Perusteiden lähtökohdiksi nousivat palveluohjaus, yhteistyö ja palveluvalikko. Perusteiden toimintamalli ohjaa kuntia jatkossa konkreettisempien ja tarkempien palveluiden myöntämisen perusteiden suunnittelua. Kuvio 16 Palveluiden myöntämisen perusteiden toimintamalli Yhteenveto tuloksista: Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu Hankkeessa mukana oleva kunnat ja kuntayhtymät työskentelivät alueellisesti ja verkostomaisesti. Toimivia hyviä käytäntöjä ja valmiita toimintamalleja sekä valmisteilla olevien kehittämistöiden ideoita jaettiin toimijoiden kesken. Yhteisiin videopalavereihin osallistuivat projektivastaavat, kehittäjätyöntekijät sekä kunnista moniammatillisesti eri asiantuntijoita. Palavereihin tai työryhmiin osallistui mahdollisuuksien mukaan hankkeen kehittäjägeriatri ja alustuksia kuntien hyvistä käytännöistä pidettiin kuntien asiantuntijoiden sekä kehittäjätyöntekijöiden toimesta. Lisäksi kuntien ja kuntayhtymien sisällä asetettiin kehittämistöiden tueksi moniammatillisia asiantuntijaryhmiä joiden jäsenistö saattoi vaihtua tarpeen mukaan. Kainuun ja Oulunkaaren kuntayhtymissä alueelliseen yhteistyöhön kuntayhtymään kuuluvien kuntien kesken oli jo aiemmin totuttu. Sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamistapoja sekä toimintamalleja (esim. toimintaohjeet, prosessit) on yhdenmukaistettu Kainuussa kaikkien kuntien ja toimipisteiden osalta jo vuodesta 2005 lähtien. Alueellista yhteistyötä tiivistettiin hankkeen aikana Lapin kuntien osalta. Länsi Pohjan kunnat toteuttivat kehittämistyönsä alueellisena toimintana ja Lapin kuntien osalta laadittiin yhteistyössä kotihoidon palveluiden myöntämisen perusteiden toimintamalli. Alueelliset perusteet liittyvät palveluiden sisältöihin ja toimintakäytäntöihin, joista jokainen kunta räätälöi omat perusteet ottaen huomioon kunnan omat erityispiirteet sekä haasteet. Lapin osahankkeen toteuttamat alueelliset työryhmäpalaverit kuntien vanhustyön johdolle ja esimiehille sekä muille työryhmiin nimetyille henkilöille toteutettiin kokonaisuudessaan videoyhteydellä. 25

26 Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on osa kuntastrategiaa ja kunnan muuta strategista johtamista. Suunnitelma perustuu kattavaan väestön hyvinvoinnin ja terveyden, asumisen ja ympäristön sekä palvelujen analyysiin ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Monet hankkeessa mukana olevista kunnista panostivat kehittämistyössään vanhussuunnitelmien laadintaan. Muutamassa kunnassa käynnistettiin myös omavalvontasuunnitelmien laadinta. Asiakaspalautejärjestelmiä kehitettiin useita erityyppisiä: kyselylomake, asiakaspalautepäivä, keskustelukahvilat. 5 POHDINTA Hankkeen toiminta Ikäihminen toimijana hankkeen tehtävänä oli vanhuspalvelulain toimeenpanon käynnistäminen hankealueella. Tämän toteuttamiseksi hankkeelle määriteltiin kolme kehittämistoimintaa ohjannutta tavoitetta. Kehittämistyöt kohdentuivat vanhuspalvelulain edellyttämiin kunnan yleisiin velvollisuuksiin, iäkkään henkilön palvelutarpeisiin ja niihin vastaamiseen, palveluiden laadun varmistamiseen ja erinäisiin lain säädöksiin. Kuntien ja kuntayhtymien kehittämistyöt jakaantuvat hyvin monenlaisiin osa alueisiin ja tehtäviin. Osa toteutetuista kehittämistöistä oli laajoja kokonaisuuksia ja ne koskettivat suurta joukkoa henkilöstöä organisaatiossa ja monitoimijaisessa verkostossa. Muutamissa kehittämistöissä keskityttiin pieniin tehtäviin kuten palvelutarpeen arvioinnin työvälineiden kehittelyyn ja käyttöön ottamiseen. Ikäihminen toimijana hankkeen rahoitusneuvottelut aloitettiin keväällä 2013 ja hanke käynnistyi virallisesti , samana päivänä kun vanhuspalvelulaki tuli voimaan. Projektipäälliköt Lapissa ja Oulunkaarella sekä Kuusamossa aloittivat työnsä syyskuun alussa. Kainuussa työskentely käynnistyi marraskuun alkupäivinä. Lapin kuntien kehittäjätyöntekijät aloittivat työnsä lokakuun alussa ja valtaosa kuntien työntekijöistä työskenteli 50 % työajalla päättäen työnsä jo toukokuun lopulla. Varsinaista työaikaa kehittämistyölle jäi noin neljä kuukautta. Lyhyellä toteutusajalla oli vaikutusta kuntien kehittämistehtävien valintaan. Kovin suuria ja laajoja kehittämiskokonaisuuksia ei voitu valita. Projektipäällikön kuntakierroksilla loppuvuodesta 2013 tuli selväksi työskentelyjaksojen haasteet ja projektille asetettiin myös muun hanketoiminnan taholta odotuksia. Alueellisesta yhteistyöstä oltiin kiinnostuneita ja hankkeen odotettiin tuovan tukea kunnille mm. yhteisten isojen linjausten osalta. Kuntavierailujen ja yhteisten videopalavereiden myötä selvisi, että kunnat Lapissa ovat hyvin eri tasolla kehittämistyössään vanhuspalvelulain velvoitteiden osalta. Projektipäällikön ja kehittäjägeriatrin yhteiset kuntavierailut vuoden 2014 puolella vahvistivat tätä näkemystä. Toiveet yhteisistä linjauksista tuntuivat ymmärrettävältä. Tämän johdosta alueellista yhteistyötä tiivistettiin heti hanketyön alkuvaiheessa. Tavoitteena oli mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakaminen sekä selventää kuntien eroja ja yhteneväisyyksiä alueellisia linjauksia silmällä pitäen. Hankkeen henkilöstöresurssi valjastettiin yhteiseksi hyväksi. Kehittäjätyöntekijät työskentelivät omassa kunnassa, mutta toimivat samalla tutoreina ja vertaistukena toisille kuntien ja kuntayhtymien kehittäjätyöntekijöille. Yhteisissä palavereissa käsiteltiin kuntien toimintatapoja ja käytäntöjä, keskusteltiin palveluvalikosta, vaihdettiin ajatuksia ja näkemyksiä. Omasta kehittämistehtävästä, tai kunnassa jo aiemmin kehitetyistä toimintamalleista pidettiin pieniä alustuksia. Työn alla olevien kuntien kehittämistehtävien etenemistä seurattiin vaihe vaiheelta. Videopalavereihin osallistui aluksi vain projektihenkilöstö, mutta varsin nopeasti mukaan tuli kuntien muitakin asiantuntijoita. Alustuksia eri tehtävistä pidettiin heidänkin taholtaan. Kehittämistehtävien runsas määrä vaikutti siihen, että käsiteltäviä asioita oli paljon, ne saattoivat olla monivivahteisia, isoja ja laajoja kokonaisuuksia. Työryhmäpalavereiden aiheiden rajausta oli jäsenneltävä. Sovituissa palavereissa keskusteltiin vain tietyistä asioista ja toisessa palaverissa aihesisältö vaihtui. Kehittäjätyöntekijät saivat pidemmältä ajalta tiedon siitä, mitä asioita käsiteltäisiin missäkin palaverissa kevään aikana. 26

27 Alueellista yhteistyötä silmällä pitäen Lapin kuntien vanhustyön johdolle ja esimiehille suunnattiin omia palavereita kevään ja kesän aikana Näihin palavereihin osallistuttiin myös muista osa hankkeista sekä kehittäjägeriatri mahdollisuuksien mukaan sekä muita asiantuntijoita. Kesäkuussa 2014 nimettiin palveluiden myöntämisen perusteiden laadintaa varten työryhmä Lapin kuntien edustajista. Työryhmä käynnisti yhteisten alueellisten linjausten selvittelyt tavoitteenaan luoda alueellinen toimintamalli palveluiden myöntämisen perusteiden laadinnalle. Toimintamalli valmistui lokakuussa 2014 ja käsittely perusteiden käytäntöön saattamiseksi etenee Lapin ja Länsi Pohjan perusterveydenhuollon yksiköiden kautta hankkeen päättymisen jälkeen. Lapin osahankkeen valmentavat koulutussarjat rakennettiin myös alueellista yhteistyötä silmällä pitäen. Koulutustoiveiden pohjalta projektipäällikkö suunnitteli kolme valmentavaa koulutussarjaa, jotka kaikki toteutettiin videovälitteisesti. Niihin oli kunnista helppo osallistua työpäivän lomassa. Isosta osaa valmennusten sisällöstä vastasi hankkeen kehittäjägeriatri ja tukea toiminnalle hän sai Lapin kuntien eri alan asiantuntijoilta. Palveluohjauksen valmennukseen tukea otettiin mm. Jyväskylän palveluohjaustiimistä sekä muilta asiantuntijoilta eri puolilta Suomea. Valmennukseen osallistujat ja luennoitsijat olivat kaikki omilla etäyhteyspisteillään. Valmennusten toivottiin herättävän kunnissa kiinnostusta kehittämistöihin, jotka eivät vielä olleet omassa kunnassa ajankohtaisia tai mahdollisia toteuttaa. Valmennukset tallennettiin ja ne on mahdollista katsoa myöhemminkin. Luentomateriaalit tallennettiin hankkeen nettisivuille kuten kaikki muukin hankkeen etenemistä koskeva materiaali. Kehittämistehtävät ja toimintamallit Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu Strategisen johtamisen ja alueellisen suunnittelun vahvistamisen tavoitteena toteutettiin Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali ja terveyspalveluiden suunnitelma ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseksi, joka on osana kuntayhtymän jäsenkuntien omaa suunnitelmaa. Toiminnan kehittämisen vaiheissa otettiin aktiivisesti kaikkien kuntien henkilöstö sekä eri toimijat mukaan suunnittelemaan toimintaa tavoitteena luoda toimintamuodot, jotka näyttäytyvät asiakkaalle samanarvoisina kunnasta riippumatta. Hankkeessa mukana olleista Lapin kunnista suuri osa toteutti kehittäjätyöntekijöiden työpanoksella vanhussuunnitelman laadinnan. Lapin osahankkeessa olisi ollut hyvä tehdä alueellista yhteistyötä suunnitelmien laadinnan osalta samalla menetelmällä kuin Oulunkaaressa, mutta lyhyt toteutusaika ja kehittäjätyöntekijöiden 50 % työaika vaikeuttivat tehtävän toteutusta. Kuviossa (Kuvio 17) on nostettu esille vanhustyön johtamisen tulevaisuuden näkökulmia strategisessa johtamisessa. Näkökulmat pohjautuvat vanhuspalvelulain velvoitteisiin ja projektipäällikön havaintoihin osa hankkeiden työskentelyn koordinoinnin yhteydessä. 27