YRITYSYHTEISTYÖ MIKKELIN TEATTERISSA Tutkimus yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista Mikkelissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSYHTEISTYÖ MIKKELIN TEATTERISSA Tutkimus yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista Mikkelissä"

Transkriptio

1 Elisa Suominen YRITYSYHTEISTYÖ MIKKELIN TEATTERISSA Tutkimus yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista Mikkelissä Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Elisa Suominen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Ohjelmapalveluiden tuottaminen Nimeke Yritysyhteistyö Mikkelin Teatterissa Tutkimus yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista Mikkelissä Tiivistelmä Opinnäytetyöni käsittelee yritysyhteistyötä Mikkelin Teatterissa; sen mahdollisuuksia ja rajoituksia, muotoja ja käytäntöjä. Työni painottuu kulttuurialalla ja etenkin teattereiden parissa tapahtuvaan yritysyhteistyöhön. Käytännön esimerkkinä opinnäytetyössäni toimivat Mikkelin Teatterin lisäksi myös mikkeliläiset yritykset. Perehdyn kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla teatterin ja yritysten suhteeseen ja pyrin löytämään niiden näkemyksistä yhtymäkohtia sekä ristiriitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää ja tunnistaa Mikkelin Teatterin vahvuuksia ja heikkouksia; mitkä ovat niitä hyviä ja toimivia ominaisuuksia, joita yritykset arvostavat ja mitkä puolestaan yritysmaailman kannalta epäoleellisia asioita. Tarkoituksena on myös kartoittaa Mikkelin sponsorointi-ilmapiiriä ; kuinka yritysmaailma suhtautuu yhteistyöhön ja millaisia kokemuksia tai odotuksia aiheeseen liittyy? Työ pohjautuu keväällä 2007 toteuttamaani kyselytutkimukseen, joka oli suunnattu mikkeliläisille yrityksille. Tutkimuksen avulla pyrittiin kartoittamaan yritysten näkemyksiä sponsoroinnista sekä Mikkelin Teatterista. Vertaan ja peilaan tutkimustuloksia myös aiempiin tutkimuksiin: löytyykö paikallisia eroja vai noudattelevatko tulokset valtakunnallisia trendejä. Kyselytutkimuksen lisäksi esittelen työssäni yritysyhteistyön toimintamalleja ja historiaa sekä teattereiden erityispiirteitä yhteistyökumppaneina. Yksi luku on omistettu Mikkelin Teatterille; sen historialle, nykypäivälle ja tulevaisuudelle, nimenomaan yritysyhteistyön näkökulmasta. Asiasanat (avainsanat) Yritysyhteistyö, sponsorointi, teatteri, teattereiden talous, kyselytutkimus Sivumäärä Kieli URN 43 + liitteet 9 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Saatekirje Liite 3. Kyselylomakkeen avoimien kysymysten vastaukset Liite 4. Vastaajien kommentteja ja ajatuksia Ohjaavan opettajan nimi Jari Tuononen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin Teatteri

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Elisa Suominen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Cultural Services Production of Cultural Services Co-operation of Mikkeli Theatre and companies Opportunities and challenges of co-operation in Mikkeli Abstract My bachelor s thesis deals with co-operation of Mikkeli Theatre and companies; what are the opportunities, limits and practice of such collaboration. The emphasis of my work is on co-operation that takes place on the field of culture and especially in theatres. I study the relationship between Mikkeli Theatre and companies in Mikkeli through a questionnaire and interviews. The purpose is to find similarities and inconsistency in their views and attitudes. The goal of my bachelor s thesis is to recognize strengths and weaknesses of Mikkeli Theatre. What are those good and esteemed qualities that the entrepreneurs value? And on the other hand, what features are irrelevant in the eyes of the business? One goal is also to map the sponsoring atmosphere in Mikkeli; how companies feel about co-operation and what are their expectations and experiences on the subject? This work is based on a questionnaire for companies in Mikkeli, which was carried out in spring The main purpose of the questionnaire was to find out how the entrepreneurs feel about sponsoring and co-operation in general and what is their opinion on Mikkeli Theatre. I also compare the results with previous studies to see if there are any local characteristics or do the results follow national trends. In addition to the questionnaire I also present the procedure and history of co-operation and the special traits of theatres as co-operation partners. One chapter describes the history, present and future of Mikkeli Theatre from the sponsorship point of view. Subject headings, (keywords) Sponsoring, co-operation, theatre, economy of theatres, questionnaire Pages Language URN 43 + app. 9 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices App.1. Questionnaire App.2. Cover letter App.3. Answers for open questions in questionnaire App.4. Comments and ideas from the companies Tutor Jari Tuononen Bachelor s thesis assigned by Mikkeli Theatre

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YRITYSYHTEISTYÖN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Tavoitteet ja keinot Yhteistyökumppanin valinta YRITYSYHTEISTYÖN KEHITYS KULTTUURIALALLA Yhteiskunnalliset vaikutukset Tulevaisuus TEATTERIT YHTEISTYÖKUMPPANEINA Teattereiden talous Mitä tarjottavaa teattereilla on yrityksille? MIKKELIN TEATTERI Historia Yritysyhteistyö teatterin näkökulmasta Teatterin valttikortit Yhteistyöprojekti Sydämen sykkeessä KYSELY MIKKELILÄISILLE YRITYKSILLE Kyselytutkimus Käytännön toteutus Vastaajien taustatiedot TUTKIMUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteistyö yrityksen silmin Mikkelin Teatteri yhteistyökumppanina LOPUKSI LÄHTEET... 41

5 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Saatekirje Liite 3. Kyselylomakkeen avoimien kysymysten vastaukset Liite 4. Vastaajien kommentteja ja ajatuksia

6 1 JOHDANTO 1 Mikkelin Teatterissa on vuosittain seitsemän ensi-iltaa ja kymmeniä tuhansia kävijöitä. Teatterin kokonaisbudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa, josta yritysyhteistyön osuus on alle prosentti. (Laasonen 2007.) Johtuuko yhteistyön vähyys teatterin epäkiinnostavuudesta, yritysten rohkeuden puutteesta vai kilpailun kovuudesta? Onko yhteistyön määrä edes vähäinen vai noudatteleeko se teatteri- ja kulttuurialan keskiarvoa? Entä mitä teatterin ja yrityksen yhteistyöstä jää loppujen lopuksi käteen ja onko lopputulos kaiken vaivannäön arvoinen? Pohdin opinnäytetyössäni muun muassa näitä kysymyksiä sekä yrityksen että teatterin näkökulmasta. Tarkastelen yritysyhteistyötä kulttuurialalla ja etenkin teattereiden keskuudessa. Käytännön esimerkkinä opinnäytetyössä toimivat Mikkelin Teatteri sekä mikkeliläiset yritykset. Perehdyn kyselytutkimuksen ja haastattelun avulla teatterin ja yritysten suhteeseen ja pyrin löytämään niiden näkemyksistä yhtymäkohtia sekä ristiriitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää ja tunnistaa Mikkelin Teatterin vahvuuksia ja heikkouksia; mitkä ovat niitä hyviä ja toimivia ominaisuuksia, joita yritykset arvostavat ja mitkä puolestaan yritysmaailman kannalta epäoleellisia asioita. Tarkoituksena on myös kartoittaa Mikkelin sponsorointi-ilmapiiriä ; kuinka yritysmaailma suhtautuu yhteistyöhön ja millaisia kokemuksia tai odotuksia aiheeseen liittyy? Opinnäytetyöni liittyy läheisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaan LUOVIEN-projektiin, jonka toteutukseen osallistui muotoilun ja kulttuurin koulutusohjelmat sekä yrityksiä ja organisaatioita Etelä-Savon alueelta. Projekti toteutettiin vuosina ja Mikkelin Teatteri oli yksi hankkeen pilottiorganisaatioista. LUOVIEN-projektin lähtökohtana olivat tuotekehitysprosessit luovilla rajapinnoilla. Sen tavoitteena oli muun muassa vahvistaa kulttuurilähtöistä tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamista, luoda monialaisia tuotekehitysprosesseja ja verkostoja sekä vahvistaa itäsuomalaisten kulttuurialan organisaatioiden yhteistyötä. (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006.) Käytän työssäni yritysyhteistyö- ja sponsorointi-käsitteitä rinnakkain tarkoittamaan samaa asiaa; vastikkeellista yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet sekä saavat että

7 2 antavat jotakin. Termit eivät rajoitu kuvaamaan pelkästään rahallista tukea, vaan voivat kattaa tilanteesta riippuen hyvinkin monenlaisia toimenpiteitä. Käsitteiden näkökulma- ja käyttöeroja erittelen tarkemmin seuraavassa luvussa. 2 YRITYSYHTEISTYÖN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Yritysyhteistyö on laaja käsite, jolle ei ole olemassa yhtä tyhjentävää tai yleispätevää määritelmää. Sen rinnalla käytetään usein sponsorointi-sanaa, joko synonyyminä tai alakäsitteenä. Käsitteiden sisältö riippuu aina käyttäjästä ja asiayhteydestä, joten määritelmiä lienee yhtä monta kuin on niiden käyttäjiäkin. Käsitteiden sisältöön vaikuttaa myös se, tulkitaanko niitä sponsoroivan yrityksen vai sponsoroitavan kohteen näkökulmasta. Uuden suomalaisen sivistyssanakirjan mukaan sponsorointi tarkoittaa rahoittamista, kustantamista tai taloudellista tukemista (Nurmi - Rekiaro - Rekiaro 1999, 423). Määritelmä antaa sponsoroinnista melko yksipuolisen kuvan toimintana, jossa osapuolten välillä liikkuvat ainoastaan rahasummat. Yritysmaailman näkökulmasta yhteistyö voidaan määritellä yksilön, ryhmän, tilaisuuden tai muun toiminnan imagon vuokraamiseksi ja hyödyntämiseksi määriteltyihin markkinointiviestinnän tarkoituksiin (Tuori 1995, 7). Toisen määritelmän mukaan sponsorointi on suunnitelmallista ja budjetoitua toimintaa, josta yritys edellyttää saavansa selkeää vastinetta (Oesch 2002, 66). Sponsorointiin ja markkinointiviestintään erikoistunut konsulttitoimisto Image Match Oy puolestaan näkee sponsoroinnin sijoittamisena johonkin yleisesti hyödylliseksi koettuun aktiviteettiin tämän aktiviteetin kehittämiseksi ja siihen liittyvän kaupallisen potentiaalin hyödyntämiseksi (Lähdeoja 2006). Tämä määritelmä ottaa huomioon sekä sponsoroitavan kohteen, joka voi kehittää toimintaansa sponsoroinnin avulla, että sijoittavan tahon, joka saa yhteistyöstä kaupallista hyötyä. Niin yritysyhteistyössä kuin sponsoroinnissakin on keskeistä vastikkeellisuus molemmat osapuolet sekä saavat että antavat jotakin. Ne siis eroavat hyväntekeväisyydestä sekä perinteisestä mainonnasta. Hyväntekijä ei yleensä odota lahjoituksestaan hyötyä tai julkisuutta itselleen eikä hyväntekeväisyys yleensä perustu sopimukseen. Mainonta puolestaan on suoraa vaikuttamista, jossa sanoma on

8 3 suorasukainen ja informatiivinen. Sponsorointi taas on usein epäsuoraa ja hienovaraisempaa viestintää, jolle on tarkoin sopimuksessa määritelty raamit ja hinta. (Tuori 1995, 7-8.) 2.1 Tavoitteet ja keinot Yritysyhteistyölle asetetut tavoitteet vaihtelevat tapauskohtaisesti ja ne riippuvat usein siitä, tarkastellaanko yhteistyötä yrityksen vai kohteen näkökulmasta. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta sponsoroinnin olevan aina osa kaupallista toimintaa ja tavoitteiden määräytyvän sen mukaan. Molemmat osapuolet odottavat saavansa yhteistyöstä hyötyä, joka jossakin määrin on mitattavissa taloudellisesti. (Oesch 2002, 67.) Yrityksille yksi keskeisin tavoite on usein positiivisen julkisuuden ja näkyvyyden saaminen. Yhteistyön kautta halutaan vahvistaa yrityskuvaa, luoda hyvää imagoa sekä hakea yleistä hyväksyntää tekemällä yrityksen nimeä tunnetuksi hyvien asioiden yhteydessä (Oesch 2002, 66). Sponsoroinnin avulla voi esimerkiksi lisätä yrityksen tunnettuutta uusilla markkina-alueilla tai osoittaa yrityksen kiinnostusta ympäröivää yhteisöä kohtaan. Tukemalla yhteiskunnallisia tai sosiaalisia kohteita yritys kantaa kortensa kekoon yhteisön puolesta, ja se mielletään kunnolliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Yritysyhteistyöllä voidaan saavuttaa myös tuotteiden markkinointiin liittyviä tavoitteita, kuten myyntiin, tuotteisiin ja tavaramerkkeihin liittyviä tavoitteita. Sponsorointi antaa mahdollisuuden myös suhdetoimintaan; sen avulla voidaan pitää yllä ja vahvistaa yhteyksiä asiakkaisiin, vaikuttajiin, rahoittajiin ja muihin sidosryhmiin sekä omaan henkilökuntaan. (Tuori 1995, ) Mainostajien Liiton Sponsorointibarometrin mukaan 62 prosenttia yrityksistä käyttää sponsorointia osana markkinointiviestintäänsä. Sponsoroinnin keskeisin tavoite on 60 prosentin mielestä yritystason maineenhallinta. Toiseksi nousee sidosryhmien tavoittaminen ja kolmantena on oman tuotteen tai palvelun tunnettuuden kasvattaminen. Sponsorointibarometrin mukaan sponsorointia käytetään myös myynnin tukemiseen, tuotteen tai palvelun imagon kehittämiseen ja sisäiseen markkinointiin. Kuitenkin yleisimmin korkeintaan puolet vastaajista ilmoittaa saavuttaneensa sponsoroinnille asetetut tavoitteet. (Mainostajien Liitto 2007, wwwsivu.)

9 4 Sponsoroitavan kohteen kannalta yhteistyön tärkeimmät tavoitteet ovat usein näkyvyyden lisääminen sekä taloudellisten resurssien kasvattaminen. Taloudellista lisäarvoa voidaan suunnata esimerkiksi oman toiminnan kehittämiseen, mikä puolestaan tuo uutta yleisöä, julkisuutta ja mahdollisesti uusia sponsoreita. Yritysten kautta on mahdollista tavoittaa myös uusia kohderyhmiä, jotka eivät ehkä ilman yritysyhteistyötä saisi tietoa sponsoroitavasta kohteesta. (Oesch 2002, ) Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden parempaan sisältöön, vahvempaan markkinointiin sekä uusiin asiakkaisiin. Yhteistyössä täytyy kuitenkin ottaa yrityksen ja sponsorointikohteen lisäksi aina huomioon myös yleisö. Ei riitä, että yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä, vaan yhteistyön tulisi tuottaa lisäarvoa myös yleisölle. (Lähdeoja 2006.) Yritysten näkökulmasta sponsoroinnin tekee ainutlaatuiseksi perinteisiä markkinointikeinoja laajemmat käyttötavat ja poikkeavuus. Sponsorointi voidaan jakaa neljään yhteistyötasoon: 1. Mainosarvon hyväksikäyttö 2. Mainonta tapahtumapaikalla 3. Kiinteä yhteistyö 4. Tapahtuman tai kampanjan luominen Pinnallisin taso on mainosarvon hyväksikäyttö, jolloin yritys käyttää toiminnan tai tapahtuman mainosarvoa hyväkseen, mutta yhteistyö ei ole sen syvällisempää. Hyvä esimerkki tästä ovat olympialaiset, joissa sponsorit maksavat oikeudesta käyttää tapahtuman nimeä omassa markkinoinnissaan. Yleisin sponsoroinnin muoto lienee mainonta tapahtumapaikalla, jota ei aina edes lasketa yhteistyömuodoksi, vaan sitä pidetään toisinaan vain mainostilan myymisenä. Kiinteä yhteistyö tarkoittaa pitkäkestoista ja hyvin suunniteltua kumppanuussuhdetta, joka on räätälöity täyttämään molempien osapuolten toiveet. Luomalla tapahtuman tai kampanjan yritys voi rakentaa kokonaan uuden tapahtuman tai liittää jo olemassa olevaan tapahtumaan oman, erottuvan kokonaisuuden, kuten näyttelyn tai kilpailun. (Kauhanen - Juurakko - Kauhanen 2002, 70.)

10 2.2 Yhteistyökumppanin valinta 5 Eräs onnistuneen yritysyhteistyön tärkeimmistä edellytyksistä on sopivien yhteistyökumppaneiden löytäminen. Yritysmaailman näkökulmasta katsottuna sponsoroitavan kohteen tulee sopia yrityksen tavoitteisiin, yrityskuvaan ja asiakassuhteisiin sekä arvoihin. Lisäksi kohteen tulee olla laajan yleisön saavutettavissa maantieteellisesti tai muulla tavoin, esimerkiksi tiedotusvälineiden tai internetin kautta. Tärkeitä valintakriteerejä saattavat olla myös ajankohta ja kulkuyhteydet. (Oesch 2002, 71 ja 73.) Sponsorointia käytetään usein suhdetoimintaan; yritykset pyrkivät sponsoroinnin avulla luomaan ja ylläpitämään hyviä suhteita asiakkaisiin sekä muihin sidosryhmiin. Tällöin myös esimerkiksi majoitus- ja ruokailumahdollisuuksien merkitys korostuu. Yhteistyön onnistumisen kannalta keskeistä on myös sponsoroitavan organisaation ammattitaito ja asennoituminen; onko kohteella riittävästi resursseja yhteistyön toteuttamiseen ja ovatko he valmiita sitoutumaan siihen. Joillekin yrityksille tärkein kriteeri on median kiinnostus. Tällöin sponsoroitavalla kohteella tulee olla edellytykset saavuttaa median kiinnostus ja sen avulla moninkertainen julkisuus. Toisinaan yhteistyökumppanin valinnassa painavat eniten yritysjohdon omat mieltymykset sekä henkilökohtaiset suhteet. Valintaprosessissa huomionarvoisia asioita ovat myös sponsoroinnin aiheuttamat kustannukset, koko ja näkyvyys, kesto (kerta- vai pidemmän ajan sponsorointi) sekä epäonnistumisriskit ja mahdollinen kielteinen julkisuus. (Tuori 1995, ) Yrityksen kannattaa määritellä ennen yhteistyöpäätöksen tekoa sponsoroinnin toimintaperiaatteensa. Suunnitelma, johon on kirjattu yrityksen omat lähtökohdat ja tavoitteet yhteistyölle, helpottaa ja nopeuttaa sponsorointiin liittyvien päätösten tekoa. Viime vuosina esimerkiksi kulttuuria tukevien yritysten keskuudessa ovat yleistyneet niin sanotut kulttuuristrategiat. Kulttuuristrategia pitää sisällään muun muassa seuraavia asioita; yrityksen tuotteiden tai palveluiden yhtymäkohdat kulttuuriin, investointivalmius kulttuuriin pitkällä aikavälillä sekä kulttuurin välityksellä tavoiteltavat kohderyhmät. Strategiaan on hyvä myös kirjata yhteistyön organisaatio ja työnkuvat sekä sponsoroinnin ja muiden markkinointitoimenpiteiden väliset vuorovaikutussuhteet. (Vanni 2003, 175.) Samankaltaisen strategian voi laatia kaikilta eri aloilta, joita yritys sponsoroi. Strategian pohjalta myös sponsoria etsivä toimija näkee heti täyttääkö hänen kohteensa yrityksen vaatimukset.

11 6 Aloite yhteistyöhön tulee hyvin usein sponsoria etsivän kohteen taholta. Varsinkin suuret yritykset saavat paljon yhteydenottoja ja niillä on varaa valita yhteistyökumppaninsa. Myös sponsorointikohteilla on valintakriteerejä, joiden perusteella ne valikoivat yhteistyöyrityksensä. Perusteet tosin vaihtelevat huomattavasti kohteesta riippuen, ja joissakin tapauksissa päätökseen saattaa vaikuttaa eniten sattuma. Lähtökohtina toimivat usein niin yrityksen kuin kohteen tarpeet. Joillekin riittää se, että yritys osoittaa edes hieman kiinnostusta ja on valmis yhteistyöhön. Myös yritysjohdon yleinen myönteisyys omaa alaa kohtaan on toisinaan ratkaiseva tekijä. Toiset painottavat perhekeskeisyyttä ja paikallisuutta, kun taas toisille on tärkeää valtakunnallisuus tai kansainvälisyys. Jotkut ovat sitä mieltä, että yrityksellä tulisi olla jotain toiminnallista yhteyttä kohteen toiminta-alueeseen joko suoraan tai yrityksen tuotteiden kautta. Myös kohteen näkökulmasta yhteistyökumppaneiden yhteiset tavoitteet, näkemykset ja arvot ovat tärkeitä. Monet sponsorointikohteet tavoittelevat pidempiaikaista yhteistyötä ja vain yhtä yhteistyökumppania. Tällöin oma osuus yhteistyöstä voidaan toteuttaa tehokkaammin ja yhteistyö hyödyttää paremmin molempia osapuolia. Yksi yhteistyöyritys on myös helpompi tuoda kohteen yhteydessä esille ja pitää tyytyväisenä kuin suuri sponsorijoukko. (Oesch 2002, 52 ja ) Konsulttitoimisto Image Match Oy:n mukaan sponsoroinnin voittajia ovat ne, jotka ymmärtävät yritysten ja yleisöjen tarpeet ja ottavat ne huomioon sekä tarjoavat heille jotain ainutlaatuista. Menestyjät kehittävät elämystarjontaansa, ovat innovatiivisia ja pyrkivät syvään yhteistyöhön. Toisaalta he myös ovat vastuullisia sekä valmiita ja sitoutuneita jatkuvaan oppimiseen. (Lähdeoja 2006.) 3 YRITYSYHTEISTYÖN KEHITYS KULTTUURIALALLA Sponsoroinnin keskeisin kohde on perinteisesti ollut urheilu, jonka tukeminen Suomessa lisääntyi 1970-luvulla. Kulttuuri- ja taidesponsorointi puolestaan yleistyi seuraavalla vuosikymmenellä, kun yritykset ryhtyivät etsimään uusia markkinoinnin ja mainonnan kanavia luvulla yritykset saivat vielä riittävästi näkyvyyttä ja huomiota ilmoittaessaan sponsoroivansa kulttuuria ja saadessaan nimensä julkisuuteen kulttuurin yhteydessä. Yhä useampien yritysten ryhtyessä kulttuurin sponsoreiksi,

12 7 julkisuudessa pysyminen edellytti entistä näyttävämpiä ja rohkeampia kohteita. Kilpailun koveneminen johti monesti toimintatapoihin, jotka korostivat sponsoroinnin huonoja puolia ja lisäsivät sen kielteistä mainetta. Samalla alettiin vaatia sponsorointiin enemmän vastikkeellisuutta; kulttuurin sijoitettujen varojen haluttiin hyödyntävän myös yrityksen liiketoimintaa. (Oesch 2002, ) 1990-luvun alussa lama laimensi hieman yritysten sponsorointihaluja ja -mahdollisuuksia. Määrällisesti sponsorointi ei kuitenkaan vähentynyt niin paljon kuin markkamäärät osoittavat, sillä yritykset saivat sopimuksia edullisemmin kuin luvun huippuvuosina. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi kohteiden valintaan tuli enemmän harkintaa ja hankkeiden kustannuksia sekä niistä saatavaa hyötyä pyrittiin ennakoimaan tarkemmin. Samaan aikaan julkisten kulttuurimäärärahojen leikkaukset ajoivat kulttuuritoimijoita aiempaa useammin yritysten puoleen luvun puolivälissä aloittivat toimintansa ensimmäiset kulttuuriin erikoistuneet sponsorointitoimistot, jotka toimeksiannosta etsivät yrityksille sopivia rahoituskohteita ja kulttuuritoimijoille uusia rahoittajia. (Oesch 2002, ) Sponsoroinnin lisääntymiseen viime vuosikymmeninä ovat vaikuttaneet muun muassa mediakentän pirstaloituminen ja ihmisten kasvava vapaa-ajan määrä. Mainonnan kustannukset ovat kasvaneet ja tehokkuus puolestaan vähentynyt. Perinteiset mainontakeinot ovat turruttaneet yleisön, mutta sponsorointi on vielä suhteellisen tuore ja erottuva viestintätapa. Tuotteet ja palvelut ovat samankaltaistuneet, jolloin yrityskuvan ja brändien merkitys on kasvanut ja sponsorointi on havaittu tehokkaaksi lisäkeinoksi profiloitua. Ihmisten kasvava vapaa-aika on myös nostanut urheilu- ja kulttuuriharrasteiden suosiota, joiden tukemiseen yhteiskunnan varat riittävät yhä huonommin. (Tuori 1995, 11.) Pekka Oesch (2005) on selvittänyt yritysten taiteille antamaa tukea ja sen muutoksia. Oeschin kyselyyn vastanneista yrityksistä 22 prosenttia ilmoitti tukeneensa taiteita vuonna Yhteistyötä tehneitä yrityksiä löytyi eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloilta ja vähiten kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen alalta. Taidealoista suosituimmat tukikohteet olivat säveltaide, kuvataide sekä näyttämötaide. Keskimäärin yritykset käyttivät kulttuurin tukemiseen noin euroa ja tyypillinen yksittäiselle kohteelle myönnetty tukisumma oli noin euroa. Kaikkein suosituin tukikohde vuonna 2003 oli kuitenkin edelleen urheilu tai liikunta, jota ilmoitti

13 8 tukeneensa 59 prosenttia vastaajista. Nuorisotyö tai kansalaistoiminta oli saanut tukea 40 prosentilta vastaajista ja muita kohteita tuki 15 prosenttia yrityksistä. (Oesch 2005, 22-24, 26 ja 49.) Myös Mainostajien Liitto tutkii vuosittain jäsenyritystensä sponsorointikäyttäytymistä. Tuoreimmasta tutkimuksesta käy ilmi, että vuonna 2006 suosituin sponsorointikohde oli edelleen urheilu (taulukko 1). Vastaajista jopa 86 prosenttia ilmoitti sponsoroineensa urheilua. Jonkin kulttuurikohteen kanssa yhteistyötä puolestaan oli tehnyt 46 prosenttia vastaajista. Joka neljäs vastaaja oli valinnut sponsorointikohteeksi taidetapahtuman ja noin joka kuudes taidelaitoksen tai viihdetapahtuman. Yksittäistä taiteilijaa oli tukenut vain neljä prosenttia yrityksistä. Erityisesti suosiotaan kasvattivat vuonna 2006 muut kohteet; etenkin yhteiskunnalliset kohteet, koulutukseen ja kasvatukseen liittyvät kohteet sekä sosiaaliset kohteet saivat tukea vastaajilta. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että Mainostajien Liiton keskimääräinen jäsenyritys kohdentaa sponsorointikakustaan 59 prosenttia urheiluun, 16 prosenttia kulttuuriin ja 25 prosenttia muihin kohteisiin. (Mainostajien Liitto 2007, www-sivu.) % vastaajista sponsoroinut URHEILU yksilöurheilu joukkueurheilu urheilutapahtuma nuorisoliikunta KULTTUURI taidelaitokset taidetapahtumat yksittäinen taiteilija 4 5 viihdetapahtuma MUUT tiede koulutus, kasvatus sosiaaliset kohteet yhteiskunnalliset kohteet ympäristökohteet tv, radio, elokuva 14 3 TAULUKKO 1. Sponsoroidut kohteet vuosina (Lähde: Mainostajien Liitto 2007, www-sivu.)

14 3.1 Yhteiskunnalliset vaikutukset 9 Yritysyhteistyöstä on tulossa pysyvä osa niin yritysten kuin kulttuurikohteiden toimintaa. Ainakin yritykset ovat sitä mieltä, että kulttuuri ei nykyisin tule toimeen ilman yritysrahoitusta. Osasyy tähän on julkisen rahoituksen pienentyminen; yhteiskunnan tarjoamat taloudelliset voimavarat eivät vastaa kulttuurin toiminnallista tarvetta eivätkä anna kehitysmahdollisuuksia. Julkisella rahoituksella kyetään luomaan toiminnan ulkoiset puitteet ja perussisältö, mutta usein se ei enää riitä kulttuuripalvelujen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Lisärahoituksen tarve on osittain tullut myös yleisön puolelta. Yleisö vaatii entistä korkeatasoisempia ja erottuvampia kulttuuritilaisuuksia. Toisaalta myös kulttuuritoimijat etsivät yritysyhteistyön kautta uutta ja laajempaa yleisöä. (Oesch 2002, 69.) Kulttuurin siis uskotaan tarvitsevan yritysrahaa enemmän kuin yritykset tarvitsevat kulttuuria omiin tarkoituksiinsa. Toisaalta kulttuuri ei kuitenkaan saa tulla liian riippuvaiseksi liike-elämästä; sen rahoittaminen täysin yritysten kustannuksella ei ole toivottavaa, tuskin edes mahdollista. Tällä hetkellä sponsorointitulot eivät usein kata kuin osan kulttuurikohteen kokonaismenoista. Tärkeimmät tulonlähteet ovat edelleen julkiset avustukset ja lipputulot. Yritysyhteistyö tuo taloudellista liikkumavaraa, jonka avulla voidaan hankkia lisää julkisuutta ja näkyvyyttä, enemmän yleisöä ja lipputuloja. Se on toki tärkeä rahoituskanava myös kulttuurille, sillä ainoastaan julkisen tuen varassa ei olisi mahdollista toteuttaa kulttuuritarjontaa nykyisessä laajuudessa. (Oesch 2002, ) Yritysyhteistyön vaikutukset eivät rajoitu vain yrityksen, kohteen ja yleisön piiriin, vaan ne koskettavat laajemminkin koko yhteiskuntaa. Sponsoroinnin tarjoamat lisäresurssit monipuolistavat, uudistavat ja kehittävät jo olemassa olevia kohteita sekä synnyttävät täysin uusia mahdollisuuksia. Kilpailu sponsorirahasta nostaa usein esimerkiksi tapahtumien tasoa ja lisää järjestäjien ammattitaitoa ja liiketaloudellisia kykyjä. Useat suuret tapahtumat rikastuttavat myös ympäristöään turismista saatavien lisätulojen kautta, ja niillä on välillisiä vaikutuksia paikallisten harrastusmahdollisuuksien ja infrastruktuurin kehittymiseen, jopa työllisyyteen. Edellä mainittujen myönteisten vaikutusten lisäksi sponsoroinnilla on myös kielteisiä seurauksia yhteiskunnan kannalta. Yritysyhteistyö saattaa siirtää vaikutusvaltaa liiaksi järjestäjiltä liike-elämän käsiin. Yritykset voivat pyrkiä vaikuttamaan kohteen

15 10 järjestelyihin, ajankohtaan ja jopa sisältöön. Varsinkin kulttuurin kentällä herää nopeasti kysymys siitä, kenen ehdoilla kulttuuria tuotetaan; sisällön, yleisön vai rahoittajan? Yritysrahoitus saattaa aiheuttaa myös sen, että sponsoroitu kohde tulee niin riippuvaiseksi sponsorista, että sponsorin vetäytyessä kohde ajautuu vararikkoon. Yritykset tavoittelevat usein mahdollisimman suurta yleisöä, jolloin marginaalikohteet voivat jäädä suositumpien massakohteiden varjoon. (Tuori 1995, ) Suurten kohteiden suosiminen pienten kustannuksella on tyypillistä etenkin kulttuurialalla. Pekka Oeschin (2002, 55) tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että 88 prosenttia vastanneista kulttuuritoimijoista oli sitä mieltä, että yritysrahoitus on vaikuttanut suomalaisen kulttuurin ja taiteen tarjontaan 1990-luvulla. Yritysrahoitus on yksipuolistanut kulttuuritarjontaa keskittymällä pääasiassa suuriin kulttuurikohteisiin ja tiettyihin taiteenaloihin. Samalla ohjelmistojen taiteellinen taso on laskenut ja kiinnostus pieniin toimijoihin on vähentynyt. Osa vastaajista näki yritysyhteistyöllä myös positiivisia vaikutuksia: yritysrahoitus on tuonut vaihtoehtoja ja mahdollistanut kokeelliset tuotannot sekä yleensä paremmat kulttuurin toimintaedellytykset. Yritysten kiinnostuksen myötä myös kulttuurin julkisuusarvo ja arvostus ovat nousseet ja kulttuurin markkinoinnista on tullut hyväksyttävämpää. 3.2 Tulevaisuus Mainostajien Liiton (2007) tutkimukseen vastanneista yrityksistä 62 prosenttia käyttää sponsorointia osana markkinointiviestintäänsä. Yritykset käyttivät sponsorointisopimuksiin keskimäärin noin euroa ja sponsoroinnin hyödyntämiseen euroa. Vuonna 2007 vastaajista 13 prosenttia aikoo kasvattaa sponsorointiaan ja 16 aikoo vähentää sitä. Suurin osa, 71 prosenttia, suunnittelee kuitenkin jatkavansa edellisen vuoden tasolla. Tutkimuksen mukaan sponsoroinnin kokonaismäärä tulee siis aavistuksen laskemaan aikaisemmista vuosista. Yritysmaailman näkökulmasta sponsoroinnin kokonaismäärä on jo lähes huipussaan ja sen kasvua pidetään epätodennäköisenä. Sponsoroinnin painottuminen ja jakautuminen kulttuurin, urheilun ja yhteiskunnallisten kohteiden kesken vaihtelee jatkossakin tarjonnan, tavoitteiden ja taloudellisen tilanteen mukaan. (Oesch 2002, ) Tulevaisuudessa tapahtumia ja hankkeita tullaan kehittämään erityisesti

16 11 sponsorointia varten. Jos yritys ei löydä sopivaa kohdetta olemassa olevista vaihtoehdoista, niin sellainen luodaan itse. Yritysyhteistyöhön liittyvä asiantuntemus ja ammattitaito kasvavat yrityksissä, kohteissa ja sponsorointitoimistoissa. Muun muassa sponsorointistrategioiden myötä yhteistyö tulee entistä suunnitelmallisemmaksi ja tehokkaammaksi, myös tavoitteellisuus ja kriittisyys lisääntyvät. Tulevaisuudessa suuntauksena on keskittyminen muutamiin hankkeisiin useiden sijasta. Yritykset vähentävät kohteiden määrää, mutta panostavat valitsemiensa laatuun. Uusien kohteiden lisäksi etsitään myös uusia sponsoroinnin muotoja. (Tuori 1995, 59.) Kulttuurialalla sponsoroinnin kasvu riippuu ennen kaikkea toimijoiden ammattitaidosta ja kyvystä tuotteistaa oma kulttuurikohde. Tällä hetkellä kulttuuri koetaan eräänlaisena muotikohteena, mutta tulevaisuudessa uudet, esimerkiksi yhteiskunnalliset kohteet saattavat vallata yritysten kiinnostusta ja vähentää panostuksia kulttuuriin. Kilpailun kiristyessä kulttuuri joutuu kehittämään toimintamallejaan ja panostamaan yhteistyön laatuun. Eräs kulttuurisponsoroinnin kasvun edellytys tulee olemaan yritysjohdon omakohtainen kiinnostus kulttuuriin. Yritysjohdon uudistuessa näkemys kulttuuristakin laajenee ja korkeakulttuuri tai massatapahtumat eivät ole enää ainoita oikeita rahoituskohteita. Kuitenkin ainakin lähitulevaisuudessa merkittävä osa yritysrahoituksesta suuntautuu edelleen viihteellisiin ja suurta yleisöä houkutteleviin kohteisiin. Toisaalta yritysten kohderyhmät muuttuvat ja tarkentuvat koko ajan, jolloin tehokkaimmat keinot ja väylät niiden tavoittamiseen myös muuttuvat. Tällöin uusille kohteille ja valtavirran ulkopuolella oleville pienimuotoisemmille kulttuuritoimijoille avautuu mahdollisuus yritysyhteistyöhön. (Oesch 2002, ) 4 TEATTERIT YHTEISTYÖKUMPPANEINA Suomessa on paljon teatterintekijöitä ja esityksiä, jotka houkuttelevat suuria katsojamääriä. Aiemmissa luvuissa mainitut yritysyhteistyön yleiset periaatteet ja toimintatavat pätevät myös teatterimaailmassa. Teatteriin, kuten kaikkiin taiteenlajeihin, liittyy kuitenkin myös aivan omia erityispiirteitä, joita tarkastelen tarkemmin tässä luvussa. Luvun tarkoituksena on selvittää, mitä merkitsee yhteistyö juuri teatterin kanssa ja millaisia asioita se voi pitää sisällään.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SPONSOROINTIBAROMETRI 2009. Sponsorointibarometri 2009 1

SPONSOROINTIBAROMETRI 2009. Sponsorointibarometri 2009 1 SPONSOROINTIBAROMETRI 2009 1 pähkinänkuoressa Sponsoroinnin arvo vuonna 2008 noin 179 Me, nousua edellisvuodesta 8%. Sponsoroinnin lajeittain kehitys hyvin tasaista. Sponsorisopimusten keskikesto on 2

Lisätiedot

Yritysten tuki taiteille 2008 ja tuen muutokset 1999 2008

Yritysten tuki taiteille 2008 ja tuen muutokset 1999 2008 ROTIS SEMISANS PEKKA OESCH Yritysten tuki taiteille 2008 ja tuen muutokset 1999 2008 Company support for the arts and culture in Finland in 2008 and changes in the support 1999 2008 TILASTOTIETOA TAITEESTA

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen Teatterimäärärahat valtion tulo- ja menoarviossa 2010 Suomen Kansallisteatteri 10 634 000 Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden valtionosuudet

Lisätiedot

Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset 1993 2003

Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset 1993 2003 Ladataan: Rotis Sans Semi Rotis Sans Semi Bold PEKKA OESCH Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset 1993 2003 Company Support for the Arts and Heritage in Finland in 2003 and changes in the support

Lisätiedot

SPONSOROINTIBAROMETRI 2010

SPONSOROINTIBAROMETRI 2010 SPONSOROINTIBAROMETRI 2010 Tutkimuksen päätavoitteina oli estimoida suomalaisten yritysten investoimien sponsorointieurojen määrää ja jakaumaa eri kohteille. Tutkimuksen toteutti Mainostajien Liiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Mitä sponsorointi on? Sisältö. Hallitus linjaa ja päättää. Xamkin sponsoroinnin periaatteet Lahjoitusten periaatteet

Mitä sponsorointi on? Sisältö. Hallitus linjaa ja päättää. Xamkin sponsoroinnin periaatteet Lahjoitusten periaatteet Mitä sponsorointi on? Xamkin sponsoroinnin periaatteet Lahjoitusten periaatteet Tiivi Pukkila-Nupponen Päivitetty esitys 17.5.2016 Sponsorointi on tapahtuman, toiminnan, henkilön tai organisaation tukemista

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Neste Oil Ralli 2013 vaiku2avuustutkimus. Yhteenveto tutkimustuloksista 29.10.2013

Neste Oil Ralli 2013 vaiku2avuustutkimus. Yhteenveto tutkimustuloksista 29.10.2013 Neste Oil Ralli 2013 vaiku2avuustutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista 29.10.2013 Taloudelliset vaikutukset Rallitapahtuman aikainen kulutus Katsojat* VIP- vieraat Tiimit* Media YHTEENSÄ 13.9 M 2.2 M 0.7

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tiedotus & markkinointi,

Tiedotus & markkinointi, Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Espoo Areena EKY 04.05.2015

Espoo Areena EKY 04.05.2015 Espoo Areena EKY 04.05.2015 Asiat: Perustiedot Hallitus ja osakkaat Pallohonka Oy Hankkeen aikataulu sekä rahoituksen eteneminen Kassavirran päätulonlähteet Positiiviset asiat Espoon Kaupungille Konsertit,

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta 14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta Tavoitteena oli selvittää: Asiakaslehtien liikevaihto Suomessa, BtoC ja BtoB Nimikkeiden määrä ja volyymi Asiakaslehtien mainostulot sekä toimialat,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

EROTU KILPAILIJOISTASI JA SAAVUTA KOHDERYHMÄSI KAIKKEIN POSITIIVISIMMALLA TAVALLA. TeamUpin esittelymateriaali yrityksille

EROTU KILPAILIJOISTASI JA SAAVUTA KOHDERYHMÄSI KAIKKEIN POSITIIVISIMMALLA TAVALLA. TeamUpin esittelymateriaali yrityksille EROTU KILPAILIJOISTASI JA SAAVUTA KOHDERYHMÄSI KAIKKEIN POSITIIVISIMMALLA TAVALLA. TeamUpin esittelymateriaali yrityksille FACEBOOK & TWITTER EIVÄT OHJAA FANEJA SPONSOREILLE. TOTEA ITSE. KÄY TYKKÄÄMÄSSÄ

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot