YRITYSYHTEISTYÖ MIKKELIN TEATTERISSA Tutkimus yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista Mikkelissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSYHTEISTYÖ MIKKELIN TEATTERISSA Tutkimus yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista Mikkelissä"

Transkriptio

1 Elisa Suominen YRITYSYHTEISTYÖ MIKKELIN TEATTERISSA Tutkimus yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista Mikkelissä Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Elisa Suominen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Ohjelmapalveluiden tuottaminen Nimeke Yritysyhteistyö Mikkelin Teatterissa Tutkimus yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista Mikkelissä Tiivistelmä Opinnäytetyöni käsittelee yritysyhteistyötä Mikkelin Teatterissa; sen mahdollisuuksia ja rajoituksia, muotoja ja käytäntöjä. Työni painottuu kulttuurialalla ja etenkin teattereiden parissa tapahtuvaan yritysyhteistyöhön. Käytännön esimerkkinä opinnäytetyössäni toimivat Mikkelin Teatterin lisäksi myös mikkeliläiset yritykset. Perehdyn kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla teatterin ja yritysten suhteeseen ja pyrin löytämään niiden näkemyksistä yhtymäkohtia sekä ristiriitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää ja tunnistaa Mikkelin Teatterin vahvuuksia ja heikkouksia; mitkä ovat niitä hyviä ja toimivia ominaisuuksia, joita yritykset arvostavat ja mitkä puolestaan yritysmaailman kannalta epäoleellisia asioita. Tarkoituksena on myös kartoittaa Mikkelin sponsorointi-ilmapiiriä ; kuinka yritysmaailma suhtautuu yhteistyöhön ja millaisia kokemuksia tai odotuksia aiheeseen liittyy? Työ pohjautuu keväällä 2007 toteuttamaani kyselytutkimukseen, joka oli suunnattu mikkeliläisille yrityksille. Tutkimuksen avulla pyrittiin kartoittamaan yritysten näkemyksiä sponsoroinnista sekä Mikkelin Teatterista. Vertaan ja peilaan tutkimustuloksia myös aiempiin tutkimuksiin: löytyykö paikallisia eroja vai noudattelevatko tulokset valtakunnallisia trendejä. Kyselytutkimuksen lisäksi esittelen työssäni yritysyhteistyön toimintamalleja ja historiaa sekä teattereiden erityispiirteitä yhteistyökumppaneina. Yksi luku on omistettu Mikkelin Teatterille; sen historialle, nykypäivälle ja tulevaisuudelle, nimenomaan yritysyhteistyön näkökulmasta. Asiasanat (avainsanat) Yritysyhteistyö, sponsorointi, teatteri, teattereiden talous, kyselytutkimus Sivumäärä Kieli URN 43 + liitteet 9 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Saatekirje Liite 3. Kyselylomakkeen avoimien kysymysten vastaukset Liite 4. Vastaajien kommentteja ja ajatuksia Ohjaavan opettajan nimi Jari Tuononen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin Teatteri

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Elisa Suominen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Cultural Services Production of Cultural Services Co-operation of Mikkeli Theatre and companies Opportunities and challenges of co-operation in Mikkeli Abstract My bachelor s thesis deals with co-operation of Mikkeli Theatre and companies; what are the opportunities, limits and practice of such collaboration. The emphasis of my work is on co-operation that takes place on the field of culture and especially in theatres. I study the relationship between Mikkeli Theatre and companies in Mikkeli through a questionnaire and interviews. The purpose is to find similarities and inconsistency in their views and attitudes. The goal of my bachelor s thesis is to recognize strengths and weaknesses of Mikkeli Theatre. What are those good and esteemed qualities that the entrepreneurs value? And on the other hand, what features are irrelevant in the eyes of the business? One goal is also to map the sponsoring atmosphere in Mikkeli; how companies feel about co-operation and what are their expectations and experiences on the subject? This work is based on a questionnaire for companies in Mikkeli, which was carried out in spring The main purpose of the questionnaire was to find out how the entrepreneurs feel about sponsoring and co-operation in general and what is their opinion on Mikkeli Theatre. I also compare the results with previous studies to see if there are any local characteristics or do the results follow national trends. In addition to the questionnaire I also present the procedure and history of co-operation and the special traits of theatres as co-operation partners. One chapter describes the history, present and future of Mikkeli Theatre from the sponsorship point of view. Subject headings, (keywords) Sponsoring, co-operation, theatre, economy of theatres, questionnaire Pages Language URN 43 + app. 9 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices App.1. Questionnaire App.2. Cover letter App.3. Answers for open questions in questionnaire App.4. Comments and ideas from the companies Tutor Jari Tuononen Bachelor s thesis assigned by Mikkeli Theatre

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YRITYSYHTEISTYÖN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Tavoitteet ja keinot Yhteistyökumppanin valinta YRITYSYHTEISTYÖN KEHITYS KULTTUURIALALLA Yhteiskunnalliset vaikutukset Tulevaisuus TEATTERIT YHTEISTYÖKUMPPANEINA Teattereiden talous Mitä tarjottavaa teattereilla on yrityksille? MIKKELIN TEATTERI Historia Yritysyhteistyö teatterin näkökulmasta Teatterin valttikortit Yhteistyöprojekti Sydämen sykkeessä KYSELY MIKKELILÄISILLE YRITYKSILLE Kyselytutkimus Käytännön toteutus Vastaajien taustatiedot TUTKIMUKSEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteistyö yrityksen silmin Mikkelin Teatteri yhteistyökumppanina LOPUKSI LÄHTEET... 41

5 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Saatekirje Liite 3. Kyselylomakkeen avoimien kysymysten vastaukset Liite 4. Vastaajien kommentteja ja ajatuksia

6 1 JOHDANTO 1 Mikkelin Teatterissa on vuosittain seitsemän ensi-iltaa ja kymmeniä tuhansia kävijöitä. Teatterin kokonaisbudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa, josta yritysyhteistyön osuus on alle prosentti. (Laasonen 2007.) Johtuuko yhteistyön vähyys teatterin epäkiinnostavuudesta, yritysten rohkeuden puutteesta vai kilpailun kovuudesta? Onko yhteistyön määrä edes vähäinen vai noudatteleeko se teatteri- ja kulttuurialan keskiarvoa? Entä mitä teatterin ja yrityksen yhteistyöstä jää loppujen lopuksi käteen ja onko lopputulos kaiken vaivannäön arvoinen? Pohdin opinnäytetyössäni muun muassa näitä kysymyksiä sekä yrityksen että teatterin näkökulmasta. Tarkastelen yritysyhteistyötä kulttuurialalla ja etenkin teattereiden keskuudessa. Käytännön esimerkkinä opinnäytetyössä toimivat Mikkelin Teatteri sekä mikkeliläiset yritykset. Perehdyn kyselytutkimuksen ja haastattelun avulla teatterin ja yritysten suhteeseen ja pyrin löytämään niiden näkemyksistä yhtymäkohtia sekä ristiriitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää ja tunnistaa Mikkelin Teatterin vahvuuksia ja heikkouksia; mitkä ovat niitä hyviä ja toimivia ominaisuuksia, joita yritykset arvostavat ja mitkä puolestaan yritysmaailman kannalta epäoleellisia asioita. Tarkoituksena on myös kartoittaa Mikkelin sponsorointi-ilmapiiriä ; kuinka yritysmaailma suhtautuu yhteistyöhön ja millaisia kokemuksia tai odotuksia aiheeseen liittyy? Opinnäytetyöni liittyy läheisesti Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaan LUOVIEN-projektiin, jonka toteutukseen osallistui muotoilun ja kulttuurin koulutusohjelmat sekä yrityksiä ja organisaatioita Etelä-Savon alueelta. Projekti toteutettiin vuosina ja Mikkelin Teatteri oli yksi hankkeen pilottiorganisaatioista. LUOVIEN-projektin lähtökohtana olivat tuotekehitysprosessit luovilla rajapinnoilla. Sen tavoitteena oli muun muassa vahvistaa kulttuurilähtöistä tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamista, luoda monialaisia tuotekehitysprosesseja ja verkostoja sekä vahvistaa itäsuomalaisten kulttuurialan organisaatioiden yhteistyötä. (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006.) Käytän työssäni yritysyhteistyö- ja sponsorointi-käsitteitä rinnakkain tarkoittamaan samaa asiaa; vastikkeellista yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet sekä saavat että

7 2 antavat jotakin. Termit eivät rajoitu kuvaamaan pelkästään rahallista tukea, vaan voivat kattaa tilanteesta riippuen hyvinkin monenlaisia toimenpiteitä. Käsitteiden näkökulma- ja käyttöeroja erittelen tarkemmin seuraavassa luvussa. 2 YRITYSYHTEISTYÖN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Yritysyhteistyö on laaja käsite, jolle ei ole olemassa yhtä tyhjentävää tai yleispätevää määritelmää. Sen rinnalla käytetään usein sponsorointi-sanaa, joko synonyyminä tai alakäsitteenä. Käsitteiden sisältö riippuu aina käyttäjästä ja asiayhteydestä, joten määritelmiä lienee yhtä monta kuin on niiden käyttäjiäkin. Käsitteiden sisältöön vaikuttaa myös se, tulkitaanko niitä sponsoroivan yrityksen vai sponsoroitavan kohteen näkökulmasta. Uuden suomalaisen sivistyssanakirjan mukaan sponsorointi tarkoittaa rahoittamista, kustantamista tai taloudellista tukemista (Nurmi - Rekiaro - Rekiaro 1999, 423). Määritelmä antaa sponsoroinnista melko yksipuolisen kuvan toimintana, jossa osapuolten välillä liikkuvat ainoastaan rahasummat. Yritysmaailman näkökulmasta yhteistyö voidaan määritellä yksilön, ryhmän, tilaisuuden tai muun toiminnan imagon vuokraamiseksi ja hyödyntämiseksi määriteltyihin markkinointiviestinnän tarkoituksiin (Tuori 1995, 7). Toisen määritelmän mukaan sponsorointi on suunnitelmallista ja budjetoitua toimintaa, josta yritys edellyttää saavansa selkeää vastinetta (Oesch 2002, 66). Sponsorointiin ja markkinointiviestintään erikoistunut konsulttitoimisto Image Match Oy puolestaan näkee sponsoroinnin sijoittamisena johonkin yleisesti hyödylliseksi koettuun aktiviteettiin tämän aktiviteetin kehittämiseksi ja siihen liittyvän kaupallisen potentiaalin hyödyntämiseksi (Lähdeoja 2006). Tämä määritelmä ottaa huomioon sekä sponsoroitavan kohteen, joka voi kehittää toimintaansa sponsoroinnin avulla, että sijoittavan tahon, joka saa yhteistyöstä kaupallista hyötyä. Niin yritysyhteistyössä kuin sponsoroinnissakin on keskeistä vastikkeellisuus molemmat osapuolet sekä saavat että antavat jotakin. Ne siis eroavat hyväntekeväisyydestä sekä perinteisestä mainonnasta. Hyväntekijä ei yleensä odota lahjoituksestaan hyötyä tai julkisuutta itselleen eikä hyväntekeväisyys yleensä perustu sopimukseen. Mainonta puolestaan on suoraa vaikuttamista, jossa sanoma on

8 3 suorasukainen ja informatiivinen. Sponsorointi taas on usein epäsuoraa ja hienovaraisempaa viestintää, jolle on tarkoin sopimuksessa määritelty raamit ja hinta. (Tuori 1995, 7-8.) 2.1 Tavoitteet ja keinot Yritysyhteistyölle asetetut tavoitteet vaihtelevat tapauskohtaisesti ja ne riippuvat usein siitä, tarkastellaanko yhteistyötä yrityksen vai kohteen näkökulmasta. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta sponsoroinnin olevan aina osa kaupallista toimintaa ja tavoitteiden määräytyvän sen mukaan. Molemmat osapuolet odottavat saavansa yhteistyöstä hyötyä, joka jossakin määrin on mitattavissa taloudellisesti. (Oesch 2002, 67.) Yrityksille yksi keskeisin tavoite on usein positiivisen julkisuuden ja näkyvyyden saaminen. Yhteistyön kautta halutaan vahvistaa yrityskuvaa, luoda hyvää imagoa sekä hakea yleistä hyväksyntää tekemällä yrityksen nimeä tunnetuksi hyvien asioiden yhteydessä (Oesch 2002, 66). Sponsoroinnin avulla voi esimerkiksi lisätä yrityksen tunnettuutta uusilla markkina-alueilla tai osoittaa yrityksen kiinnostusta ympäröivää yhteisöä kohtaan. Tukemalla yhteiskunnallisia tai sosiaalisia kohteita yritys kantaa kortensa kekoon yhteisön puolesta, ja se mielletään kunnolliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Yritysyhteistyöllä voidaan saavuttaa myös tuotteiden markkinointiin liittyviä tavoitteita, kuten myyntiin, tuotteisiin ja tavaramerkkeihin liittyviä tavoitteita. Sponsorointi antaa mahdollisuuden myös suhdetoimintaan; sen avulla voidaan pitää yllä ja vahvistaa yhteyksiä asiakkaisiin, vaikuttajiin, rahoittajiin ja muihin sidosryhmiin sekä omaan henkilökuntaan. (Tuori 1995, ) Mainostajien Liiton Sponsorointibarometrin mukaan 62 prosenttia yrityksistä käyttää sponsorointia osana markkinointiviestintäänsä. Sponsoroinnin keskeisin tavoite on 60 prosentin mielestä yritystason maineenhallinta. Toiseksi nousee sidosryhmien tavoittaminen ja kolmantena on oman tuotteen tai palvelun tunnettuuden kasvattaminen. Sponsorointibarometrin mukaan sponsorointia käytetään myös myynnin tukemiseen, tuotteen tai palvelun imagon kehittämiseen ja sisäiseen markkinointiin. Kuitenkin yleisimmin korkeintaan puolet vastaajista ilmoittaa saavuttaneensa sponsoroinnille asetetut tavoitteet. (Mainostajien Liitto 2007, wwwsivu.)

9 4 Sponsoroitavan kohteen kannalta yhteistyön tärkeimmät tavoitteet ovat usein näkyvyyden lisääminen sekä taloudellisten resurssien kasvattaminen. Taloudellista lisäarvoa voidaan suunnata esimerkiksi oman toiminnan kehittämiseen, mikä puolestaan tuo uutta yleisöä, julkisuutta ja mahdollisesti uusia sponsoreita. Yritysten kautta on mahdollista tavoittaa myös uusia kohderyhmiä, jotka eivät ehkä ilman yritysyhteistyötä saisi tietoa sponsoroitavasta kohteesta. (Oesch 2002, ) Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden parempaan sisältöön, vahvempaan markkinointiin sekä uusiin asiakkaisiin. Yhteistyössä täytyy kuitenkin ottaa yrityksen ja sponsorointikohteen lisäksi aina huomioon myös yleisö. Ei riitä, että yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä, vaan yhteistyön tulisi tuottaa lisäarvoa myös yleisölle. (Lähdeoja 2006.) Yritysten näkökulmasta sponsoroinnin tekee ainutlaatuiseksi perinteisiä markkinointikeinoja laajemmat käyttötavat ja poikkeavuus. Sponsorointi voidaan jakaa neljään yhteistyötasoon: 1. Mainosarvon hyväksikäyttö 2. Mainonta tapahtumapaikalla 3. Kiinteä yhteistyö 4. Tapahtuman tai kampanjan luominen Pinnallisin taso on mainosarvon hyväksikäyttö, jolloin yritys käyttää toiminnan tai tapahtuman mainosarvoa hyväkseen, mutta yhteistyö ei ole sen syvällisempää. Hyvä esimerkki tästä ovat olympialaiset, joissa sponsorit maksavat oikeudesta käyttää tapahtuman nimeä omassa markkinoinnissaan. Yleisin sponsoroinnin muoto lienee mainonta tapahtumapaikalla, jota ei aina edes lasketa yhteistyömuodoksi, vaan sitä pidetään toisinaan vain mainostilan myymisenä. Kiinteä yhteistyö tarkoittaa pitkäkestoista ja hyvin suunniteltua kumppanuussuhdetta, joka on räätälöity täyttämään molempien osapuolten toiveet. Luomalla tapahtuman tai kampanjan yritys voi rakentaa kokonaan uuden tapahtuman tai liittää jo olemassa olevaan tapahtumaan oman, erottuvan kokonaisuuden, kuten näyttelyn tai kilpailun. (Kauhanen - Juurakko - Kauhanen 2002, 70.)

10 2.2 Yhteistyökumppanin valinta 5 Eräs onnistuneen yritysyhteistyön tärkeimmistä edellytyksistä on sopivien yhteistyökumppaneiden löytäminen. Yritysmaailman näkökulmasta katsottuna sponsoroitavan kohteen tulee sopia yrityksen tavoitteisiin, yrityskuvaan ja asiakassuhteisiin sekä arvoihin. Lisäksi kohteen tulee olla laajan yleisön saavutettavissa maantieteellisesti tai muulla tavoin, esimerkiksi tiedotusvälineiden tai internetin kautta. Tärkeitä valintakriteerejä saattavat olla myös ajankohta ja kulkuyhteydet. (Oesch 2002, 71 ja 73.) Sponsorointia käytetään usein suhdetoimintaan; yritykset pyrkivät sponsoroinnin avulla luomaan ja ylläpitämään hyviä suhteita asiakkaisiin sekä muihin sidosryhmiin. Tällöin myös esimerkiksi majoitus- ja ruokailumahdollisuuksien merkitys korostuu. Yhteistyön onnistumisen kannalta keskeistä on myös sponsoroitavan organisaation ammattitaito ja asennoituminen; onko kohteella riittävästi resursseja yhteistyön toteuttamiseen ja ovatko he valmiita sitoutumaan siihen. Joillekin yrityksille tärkein kriteeri on median kiinnostus. Tällöin sponsoroitavalla kohteella tulee olla edellytykset saavuttaa median kiinnostus ja sen avulla moninkertainen julkisuus. Toisinaan yhteistyökumppanin valinnassa painavat eniten yritysjohdon omat mieltymykset sekä henkilökohtaiset suhteet. Valintaprosessissa huomionarvoisia asioita ovat myös sponsoroinnin aiheuttamat kustannukset, koko ja näkyvyys, kesto (kerta- vai pidemmän ajan sponsorointi) sekä epäonnistumisriskit ja mahdollinen kielteinen julkisuus. (Tuori 1995, ) Yrityksen kannattaa määritellä ennen yhteistyöpäätöksen tekoa sponsoroinnin toimintaperiaatteensa. Suunnitelma, johon on kirjattu yrityksen omat lähtökohdat ja tavoitteet yhteistyölle, helpottaa ja nopeuttaa sponsorointiin liittyvien päätösten tekoa. Viime vuosina esimerkiksi kulttuuria tukevien yritysten keskuudessa ovat yleistyneet niin sanotut kulttuuristrategiat. Kulttuuristrategia pitää sisällään muun muassa seuraavia asioita; yrityksen tuotteiden tai palveluiden yhtymäkohdat kulttuuriin, investointivalmius kulttuuriin pitkällä aikavälillä sekä kulttuurin välityksellä tavoiteltavat kohderyhmät. Strategiaan on hyvä myös kirjata yhteistyön organisaatio ja työnkuvat sekä sponsoroinnin ja muiden markkinointitoimenpiteiden väliset vuorovaikutussuhteet. (Vanni 2003, 175.) Samankaltaisen strategian voi laatia kaikilta eri aloilta, joita yritys sponsoroi. Strategian pohjalta myös sponsoria etsivä toimija näkee heti täyttääkö hänen kohteensa yrityksen vaatimukset.

11 6 Aloite yhteistyöhön tulee hyvin usein sponsoria etsivän kohteen taholta. Varsinkin suuret yritykset saavat paljon yhteydenottoja ja niillä on varaa valita yhteistyökumppaninsa. Myös sponsorointikohteilla on valintakriteerejä, joiden perusteella ne valikoivat yhteistyöyrityksensä. Perusteet tosin vaihtelevat huomattavasti kohteesta riippuen, ja joissakin tapauksissa päätökseen saattaa vaikuttaa eniten sattuma. Lähtökohtina toimivat usein niin yrityksen kuin kohteen tarpeet. Joillekin riittää se, että yritys osoittaa edes hieman kiinnostusta ja on valmis yhteistyöhön. Myös yritysjohdon yleinen myönteisyys omaa alaa kohtaan on toisinaan ratkaiseva tekijä. Toiset painottavat perhekeskeisyyttä ja paikallisuutta, kun taas toisille on tärkeää valtakunnallisuus tai kansainvälisyys. Jotkut ovat sitä mieltä, että yrityksellä tulisi olla jotain toiminnallista yhteyttä kohteen toiminta-alueeseen joko suoraan tai yrityksen tuotteiden kautta. Myös kohteen näkökulmasta yhteistyökumppaneiden yhteiset tavoitteet, näkemykset ja arvot ovat tärkeitä. Monet sponsorointikohteet tavoittelevat pidempiaikaista yhteistyötä ja vain yhtä yhteistyökumppania. Tällöin oma osuus yhteistyöstä voidaan toteuttaa tehokkaammin ja yhteistyö hyödyttää paremmin molempia osapuolia. Yksi yhteistyöyritys on myös helpompi tuoda kohteen yhteydessä esille ja pitää tyytyväisenä kuin suuri sponsorijoukko. (Oesch 2002, 52 ja ) Konsulttitoimisto Image Match Oy:n mukaan sponsoroinnin voittajia ovat ne, jotka ymmärtävät yritysten ja yleisöjen tarpeet ja ottavat ne huomioon sekä tarjoavat heille jotain ainutlaatuista. Menestyjät kehittävät elämystarjontaansa, ovat innovatiivisia ja pyrkivät syvään yhteistyöhön. Toisaalta he myös ovat vastuullisia sekä valmiita ja sitoutuneita jatkuvaan oppimiseen. (Lähdeoja 2006.) 3 YRITYSYHTEISTYÖN KEHITYS KULTTUURIALALLA Sponsoroinnin keskeisin kohde on perinteisesti ollut urheilu, jonka tukeminen Suomessa lisääntyi 1970-luvulla. Kulttuuri- ja taidesponsorointi puolestaan yleistyi seuraavalla vuosikymmenellä, kun yritykset ryhtyivät etsimään uusia markkinoinnin ja mainonnan kanavia luvulla yritykset saivat vielä riittävästi näkyvyyttä ja huomiota ilmoittaessaan sponsoroivansa kulttuuria ja saadessaan nimensä julkisuuteen kulttuurin yhteydessä. Yhä useampien yritysten ryhtyessä kulttuurin sponsoreiksi,

12 7 julkisuudessa pysyminen edellytti entistä näyttävämpiä ja rohkeampia kohteita. Kilpailun koveneminen johti monesti toimintatapoihin, jotka korostivat sponsoroinnin huonoja puolia ja lisäsivät sen kielteistä mainetta. Samalla alettiin vaatia sponsorointiin enemmän vastikkeellisuutta; kulttuurin sijoitettujen varojen haluttiin hyödyntävän myös yrityksen liiketoimintaa. (Oesch 2002, ) 1990-luvun alussa lama laimensi hieman yritysten sponsorointihaluja ja -mahdollisuuksia. Määrällisesti sponsorointi ei kuitenkaan vähentynyt niin paljon kuin markkamäärät osoittavat, sillä yritykset saivat sopimuksia edullisemmin kuin luvun huippuvuosina. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi kohteiden valintaan tuli enemmän harkintaa ja hankkeiden kustannuksia sekä niistä saatavaa hyötyä pyrittiin ennakoimaan tarkemmin. Samaan aikaan julkisten kulttuurimäärärahojen leikkaukset ajoivat kulttuuritoimijoita aiempaa useammin yritysten puoleen luvun puolivälissä aloittivat toimintansa ensimmäiset kulttuuriin erikoistuneet sponsorointitoimistot, jotka toimeksiannosta etsivät yrityksille sopivia rahoituskohteita ja kulttuuritoimijoille uusia rahoittajia. (Oesch 2002, ) Sponsoroinnin lisääntymiseen viime vuosikymmeninä ovat vaikuttaneet muun muassa mediakentän pirstaloituminen ja ihmisten kasvava vapaa-ajan määrä. Mainonnan kustannukset ovat kasvaneet ja tehokkuus puolestaan vähentynyt. Perinteiset mainontakeinot ovat turruttaneet yleisön, mutta sponsorointi on vielä suhteellisen tuore ja erottuva viestintätapa. Tuotteet ja palvelut ovat samankaltaistuneet, jolloin yrityskuvan ja brändien merkitys on kasvanut ja sponsorointi on havaittu tehokkaaksi lisäkeinoksi profiloitua. Ihmisten kasvava vapaa-aika on myös nostanut urheilu- ja kulttuuriharrasteiden suosiota, joiden tukemiseen yhteiskunnan varat riittävät yhä huonommin. (Tuori 1995, 11.) Pekka Oesch (2005) on selvittänyt yritysten taiteille antamaa tukea ja sen muutoksia. Oeschin kyselyyn vastanneista yrityksistä 22 prosenttia ilmoitti tukeneensa taiteita vuonna Yhteistyötä tehneitä yrityksiä löytyi eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloilta ja vähiten kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen alalta. Taidealoista suosituimmat tukikohteet olivat säveltaide, kuvataide sekä näyttämötaide. Keskimäärin yritykset käyttivät kulttuurin tukemiseen noin euroa ja tyypillinen yksittäiselle kohteelle myönnetty tukisumma oli noin euroa. Kaikkein suosituin tukikohde vuonna 2003 oli kuitenkin edelleen urheilu tai liikunta, jota ilmoitti

13 8 tukeneensa 59 prosenttia vastaajista. Nuorisotyö tai kansalaistoiminta oli saanut tukea 40 prosentilta vastaajista ja muita kohteita tuki 15 prosenttia yrityksistä. (Oesch 2005, 22-24, 26 ja 49.) Myös Mainostajien Liitto tutkii vuosittain jäsenyritystensä sponsorointikäyttäytymistä. Tuoreimmasta tutkimuksesta käy ilmi, että vuonna 2006 suosituin sponsorointikohde oli edelleen urheilu (taulukko 1). Vastaajista jopa 86 prosenttia ilmoitti sponsoroineensa urheilua. Jonkin kulttuurikohteen kanssa yhteistyötä puolestaan oli tehnyt 46 prosenttia vastaajista. Joka neljäs vastaaja oli valinnut sponsorointikohteeksi taidetapahtuman ja noin joka kuudes taidelaitoksen tai viihdetapahtuman. Yksittäistä taiteilijaa oli tukenut vain neljä prosenttia yrityksistä. Erityisesti suosiotaan kasvattivat vuonna 2006 muut kohteet; etenkin yhteiskunnalliset kohteet, koulutukseen ja kasvatukseen liittyvät kohteet sekä sosiaaliset kohteet saivat tukea vastaajilta. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että Mainostajien Liiton keskimääräinen jäsenyritys kohdentaa sponsorointikakustaan 59 prosenttia urheiluun, 16 prosenttia kulttuuriin ja 25 prosenttia muihin kohteisiin. (Mainostajien Liitto 2007, www-sivu.) % vastaajista sponsoroinut URHEILU yksilöurheilu joukkueurheilu urheilutapahtuma nuorisoliikunta KULTTUURI taidelaitokset taidetapahtumat yksittäinen taiteilija 4 5 viihdetapahtuma MUUT tiede koulutus, kasvatus sosiaaliset kohteet yhteiskunnalliset kohteet ympäristökohteet tv, radio, elokuva 14 3 TAULUKKO 1. Sponsoroidut kohteet vuosina (Lähde: Mainostajien Liitto 2007, www-sivu.)

14 3.1 Yhteiskunnalliset vaikutukset 9 Yritysyhteistyöstä on tulossa pysyvä osa niin yritysten kuin kulttuurikohteiden toimintaa. Ainakin yritykset ovat sitä mieltä, että kulttuuri ei nykyisin tule toimeen ilman yritysrahoitusta. Osasyy tähän on julkisen rahoituksen pienentyminen; yhteiskunnan tarjoamat taloudelliset voimavarat eivät vastaa kulttuurin toiminnallista tarvetta eivätkä anna kehitysmahdollisuuksia. Julkisella rahoituksella kyetään luomaan toiminnan ulkoiset puitteet ja perussisältö, mutta usein se ei enää riitä kulttuuripalvelujen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Lisärahoituksen tarve on osittain tullut myös yleisön puolelta. Yleisö vaatii entistä korkeatasoisempia ja erottuvampia kulttuuritilaisuuksia. Toisaalta myös kulttuuritoimijat etsivät yritysyhteistyön kautta uutta ja laajempaa yleisöä. (Oesch 2002, 69.) Kulttuurin siis uskotaan tarvitsevan yritysrahaa enemmän kuin yritykset tarvitsevat kulttuuria omiin tarkoituksiinsa. Toisaalta kulttuuri ei kuitenkaan saa tulla liian riippuvaiseksi liike-elämästä; sen rahoittaminen täysin yritysten kustannuksella ei ole toivottavaa, tuskin edes mahdollista. Tällä hetkellä sponsorointitulot eivät usein kata kuin osan kulttuurikohteen kokonaismenoista. Tärkeimmät tulonlähteet ovat edelleen julkiset avustukset ja lipputulot. Yritysyhteistyö tuo taloudellista liikkumavaraa, jonka avulla voidaan hankkia lisää julkisuutta ja näkyvyyttä, enemmän yleisöä ja lipputuloja. Se on toki tärkeä rahoituskanava myös kulttuurille, sillä ainoastaan julkisen tuen varassa ei olisi mahdollista toteuttaa kulttuuritarjontaa nykyisessä laajuudessa. (Oesch 2002, ) Yritysyhteistyön vaikutukset eivät rajoitu vain yrityksen, kohteen ja yleisön piiriin, vaan ne koskettavat laajemminkin koko yhteiskuntaa. Sponsoroinnin tarjoamat lisäresurssit monipuolistavat, uudistavat ja kehittävät jo olemassa olevia kohteita sekä synnyttävät täysin uusia mahdollisuuksia. Kilpailu sponsorirahasta nostaa usein esimerkiksi tapahtumien tasoa ja lisää järjestäjien ammattitaitoa ja liiketaloudellisia kykyjä. Useat suuret tapahtumat rikastuttavat myös ympäristöään turismista saatavien lisätulojen kautta, ja niillä on välillisiä vaikutuksia paikallisten harrastusmahdollisuuksien ja infrastruktuurin kehittymiseen, jopa työllisyyteen. Edellä mainittujen myönteisten vaikutusten lisäksi sponsoroinnilla on myös kielteisiä seurauksia yhteiskunnan kannalta. Yritysyhteistyö saattaa siirtää vaikutusvaltaa liiaksi järjestäjiltä liike-elämän käsiin. Yritykset voivat pyrkiä vaikuttamaan kohteen

15 10 järjestelyihin, ajankohtaan ja jopa sisältöön. Varsinkin kulttuurin kentällä herää nopeasti kysymys siitä, kenen ehdoilla kulttuuria tuotetaan; sisällön, yleisön vai rahoittajan? Yritysrahoitus saattaa aiheuttaa myös sen, että sponsoroitu kohde tulee niin riippuvaiseksi sponsorista, että sponsorin vetäytyessä kohde ajautuu vararikkoon. Yritykset tavoittelevat usein mahdollisimman suurta yleisöä, jolloin marginaalikohteet voivat jäädä suositumpien massakohteiden varjoon. (Tuori 1995, ) Suurten kohteiden suosiminen pienten kustannuksella on tyypillistä etenkin kulttuurialalla. Pekka Oeschin (2002, 55) tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että 88 prosenttia vastanneista kulttuuritoimijoista oli sitä mieltä, että yritysrahoitus on vaikuttanut suomalaisen kulttuurin ja taiteen tarjontaan 1990-luvulla. Yritysrahoitus on yksipuolistanut kulttuuritarjontaa keskittymällä pääasiassa suuriin kulttuurikohteisiin ja tiettyihin taiteenaloihin. Samalla ohjelmistojen taiteellinen taso on laskenut ja kiinnostus pieniin toimijoihin on vähentynyt. Osa vastaajista näki yritysyhteistyöllä myös positiivisia vaikutuksia: yritysrahoitus on tuonut vaihtoehtoja ja mahdollistanut kokeelliset tuotannot sekä yleensä paremmat kulttuurin toimintaedellytykset. Yritysten kiinnostuksen myötä myös kulttuurin julkisuusarvo ja arvostus ovat nousseet ja kulttuurin markkinoinnista on tullut hyväksyttävämpää. 3.2 Tulevaisuus Mainostajien Liiton (2007) tutkimukseen vastanneista yrityksistä 62 prosenttia käyttää sponsorointia osana markkinointiviestintäänsä. Yritykset käyttivät sponsorointisopimuksiin keskimäärin noin euroa ja sponsoroinnin hyödyntämiseen euroa. Vuonna 2007 vastaajista 13 prosenttia aikoo kasvattaa sponsorointiaan ja 16 aikoo vähentää sitä. Suurin osa, 71 prosenttia, suunnittelee kuitenkin jatkavansa edellisen vuoden tasolla. Tutkimuksen mukaan sponsoroinnin kokonaismäärä tulee siis aavistuksen laskemaan aikaisemmista vuosista. Yritysmaailman näkökulmasta sponsoroinnin kokonaismäärä on jo lähes huipussaan ja sen kasvua pidetään epätodennäköisenä. Sponsoroinnin painottuminen ja jakautuminen kulttuurin, urheilun ja yhteiskunnallisten kohteiden kesken vaihtelee jatkossakin tarjonnan, tavoitteiden ja taloudellisen tilanteen mukaan. (Oesch 2002, ) Tulevaisuudessa tapahtumia ja hankkeita tullaan kehittämään erityisesti

16 11 sponsorointia varten. Jos yritys ei löydä sopivaa kohdetta olemassa olevista vaihtoehdoista, niin sellainen luodaan itse. Yritysyhteistyöhön liittyvä asiantuntemus ja ammattitaito kasvavat yrityksissä, kohteissa ja sponsorointitoimistoissa. Muun muassa sponsorointistrategioiden myötä yhteistyö tulee entistä suunnitelmallisemmaksi ja tehokkaammaksi, myös tavoitteellisuus ja kriittisyys lisääntyvät. Tulevaisuudessa suuntauksena on keskittyminen muutamiin hankkeisiin useiden sijasta. Yritykset vähentävät kohteiden määrää, mutta panostavat valitsemiensa laatuun. Uusien kohteiden lisäksi etsitään myös uusia sponsoroinnin muotoja. (Tuori 1995, 59.) Kulttuurialalla sponsoroinnin kasvu riippuu ennen kaikkea toimijoiden ammattitaidosta ja kyvystä tuotteistaa oma kulttuurikohde. Tällä hetkellä kulttuuri koetaan eräänlaisena muotikohteena, mutta tulevaisuudessa uudet, esimerkiksi yhteiskunnalliset kohteet saattavat vallata yritysten kiinnostusta ja vähentää panostuksia kulttuuriin. Kilpailun kiristyessä kulttuuri joutuu kehittämään toimintamallejaan ja panostamaan yhteistyön laatuun. Eräs kulttuurisponsoroinnin kasvun edellytys tulee olemaan yritysjohdon omakohtainen kiinnostus kulttuuriin. Yritysjohdon uudistuessa näkemys kulttuuristakin laajenee ja korkeakulttuuri tai massatapahtumat eivät ole enää ainoita oikeita rahoituskohteita. Kuitenkin ainakin lähitulevaisuudessa merkittävä osa yritysrahoituksesta suuntautuu edelleen viihteellisiin ja suurta yleisöä houkutteleviin kohteisiin. Toisaalta yritysten kohderyhmät muuttuvat ja tarkentuvat koko ajan, jolloin tehokkaimmat keinot ja väylät niiden tavoittamiseen myös muuttuvat. Tällöin uusille kohteille ja valtavirran ulkopuolella oleville pienimuotoisemmille kulttuuritoimijoille avautuu mahdollisuus yritysyhteistyöhön. (Oesch 2002, ) 4 TEATTERIT YHTEISTYÖKUMPPANEINA Suomessa on paljon teatterintekijöitä ja esityksiä, jotka houkuttelevat suuria katsojamääriä. Aiemmissa luvuissa mainitut yritysyhteistyön yleiset periaatteet ja toimintatavat pätevät myös teatterimaailmassa. Teatteriin, kuten kaikkiin taiteenlajeihin, liittyy kuitenkin myös aivan omia erityispiirteitä, joita tarkastelen tarkemmin tässä luvussa. Luvun tarkoituksena on selvittää, mitä merkitsee yhteistyö juuri teatterin kanssa ja millaisia asioita se voi pitää sisällään.

17 12 Suomessa on noin 60 valtion tukea saavaa ammattiteatteria. Niillä on vuosittain yli esitystä, joihin myydään yhteensä yli 2,5 miljoonaa pääsylippua (Teatterin tiedotuskeskus 2006, www-sivu). Näiden lisäksi Suomessa toimii noin 45 ammattilaisryhmää, jotka eivät saa valtiolta säännöllistä tukea sekä yli 600 suhteellisen säännöllisesti toimivaa harrastajateatteria. Kansalais- ja työväenopistojen liiton alaisuudessa toimii lisäksi vielä noin 200 ryhmää. Voidaankin sanoa, että teatterin asema Suomessa on merkittävä, ja erityisesti harrastajateattereiden määrä on valtava. Harrastajateatteri on monessa mielessä ollut ja on vieläkin suomalaisen teatterin kivijalka; suuri osa teatteriammattilaisista on aikoinaan tutustunut teatteriin harrastajanäyttämöllä ja moni kaupunginteatteri on aloittanut harrastajapohjalta. (Hytti 2005, ) 4.1 Teattereiden talous Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuului vuonna 2005 Suomen Kansallisoopperan lisäksi 58 teatteria, joista 11 oli tanssiteattereita. Nämä teatterit saavat valtiolta säännöllistä tukea, jota kutsutaan valtionosuudeksi. Valtionosuus muodostaa yleensä noin kolmanneksen teatterin tuloista, ja loppurahoitus koostuu kunnanavustuksesta sekä teatterin omista tuloista, kuten pääsylipputuloista ja sponsorirahasta. Viime vuosina teatterin omien tulojen osuus on ollut hienoisessa kasvussa ja avustusten osuus kokonaistuloista on vastaavasti pienentynyt. (Teatterin tiedotuskeskus 2006, wwwsivu.) Teatterilain ulkopuolisia ammattiteattereita, jotka saavat valtiolta ainoastaan harkinnanvaraista tukea toimintaansa, on noin 45. Osalla on oma teatteritila ja ne toimivat täysin samoin periaattein kuin monet pienet valtionosuutta saavat teatterit. Jotkut lain ulkopuoliset ryhmät kokoontuvat tuotantokohtaisesti ja etsivät kutakin ensi-iltaa varten sopivan esityspaikan. Työskentely rahoitetaan toiminta-avustuksin ja henkilökohtaisin apurahoin. Tosin vuosittain haettavat avustukset vaikeuttavat usein pitkän aikavälin taiteellista suunnittelua ja tekevät työskentelystä epävarmaa. (Hytti 2005, 16.) Osa teattereista on täysin kunnallisia, mutta suurimman osan taustalla on joko rekisteröity yhdistys, kannatusyhdistys, kaupungin omistama osakeyhtiö tai säätiö. Suurilla ja keskisuurilla teattereilla on pääosin oma vakituinen henkilökunta. Pienemmät teatterit ja ryhmät käyttävät puolestaan paljon freelancer-työvoimaa.

18 13 (Hytti 2005, 13.) Teatteri onkin hyvin työvoimavaltainen ala; kiinteillä ammattiteattereilla henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista on noin 65 prosenttia. Toisaalta teatterit ovat myös erittäin riippuvaisia henkilöstön määrästä, sillä valtion tuki määräytyy henkilötyövuosien mukaan. Eli jos teatteri pyrkii vähentämään menojaan henkilökunnan kustannuksella, samalla myös julkinen tuki vähenee. Teattereiden menorakenne muodostuu henkilöstömenojen lisäksi kiinteistö- ja toimintamenoista. Toimintamenoihin lasketaan muun muassa maksetut matka- ja päivärahat, markkinointikulut ja esimerkiksi puvustuksen ja lavastuksen materiaalikulut. Teattereiden suuret rakennukset ja hienot puitteet ovat toisinaan myös rasite, sillä ne vaativat huoltamista ja kunnossapitoa. Jos tiloja ei hyödynnetä tarpeeksi tehokkaasti, saattavat kiinteistömenot nousta suhteettoman suuriksi. (Mäkelä 1997, 35 ja 57.) Teattereiden suhtautuminen yritysyhteistyöhön vaihtelee melko paljon teattereittain. Sponsorointi on vahvasti tulossa teattereihin yhtenä lisärahoitusmallina, vaikka sen osuus produktioiden kokonaisbudjeteissa on vielä varsin marginaalinen. Suurin osa teattereista ei kuitenkaan näe sitä todellisena rahoituskanavana, etenkään itse toiminnan rahoittamisen kannalta. Sponsorin hankkimista johonkin yksittäiseen hankkeeseen pidetään ennemmin mahdollisena ja jollain tapaa realistisena ja järkevänä. Poikkeuksiakin toki löytyy: joidenkin teattereiden mielestä sponsorointi on tulevaisuuden mahdollisuus, jopa keino rahoittaa perustoimintaa. (Mäkelä 1997, 39 ja ) Tällä hetkellä yritysrahoituksen ensisijaiset kohteet ovat kuitenkin vielä talouden kehittäminen ja yhteistyön tuoma julkisuusarvo (Oesch 2002, 59). Teattereiden lisäksi myös yritykset suhtautuvat vaihtelevasti yhteistyöhön. Vuonna 2003 taiteita tukeneista yrityksistä jopa 46 prosenttia oli tukenut näyttämötaidetta, mutta yrityskohtainen tyypillinen tukisumma oli vain euroa. Ylivoimaisesti suosituin yhteistyömuoto oli sponsorointi. Myös markkinointiyhteistyötä sekä muuta tukea, kuten henkilökunnan teatterikäyntejä, harrastettiin jonkin verran. (Oesch 2005, ) 4.2 Mitä tarjottavaa teattereilla on yrityksille? Teatteria voidaan ajatella palveluna, joka tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Teatterin ydintuote koostuu teatterin tuottamista esityksistä, joiden tarkoituksena on tuottaa katsojille elämyksiä sekä valistaa ja jalostaa yleisön makua. Yleensä ydintuote

19 14 sinällään ei riitä, vaan toimivan kokonaisuuden aikaansaamiseksi tarvitaan myös muita palveluja. Liitännäispalvelut mahdollistavat teatterin ydintuotteiden tuottamisen. Ilman liitännäispalveluja, kuten lipunmyyntiä, asiakkaiden on vaikea päästä nauttimaan teatteriesityksistä. Tukipalvelut, kuten teatterikahvila, puolestaan eivät ole välttämättömiä, mutta ne tekevät teatteriesityksestä nauttimisen helpommaksi ja miellyttävämmäksi. Tukipalvelut ovat sinänsä toissijaisia, mutta ne tuovat teatterille lisäarvoa ja ovat kilpailukeino, jonka avulla voidaan erottautua kilpailijoista ja lisätä asiakkaan tyytyväisyyttä. Teatterin tarjoamaan tuotteeseen voidaan liittää myös oheistuotteita, kuten käsiohjelma tai pysäköintipaikat. Näistä osista rakentuu teatterin oma palvelupaketti, jolla se kilpailee markkinoilla sekä yleisöstä että rahoittajista. (Mäkelä 1997, ) Eräs yrityksiä eniten kiinnostava piirre teattereissa on niiden imago. Yleisesti kulttuurilla ja taiteella on innovatiivinen ja humanistinen maine. Teatteri edustaa pehmeitä arvoja ja siihen voidaan liittää sellaisia sanoja kuin ainutlaatuisuus, yllätyksellisyys sekä myönteinen yksilöllisyys ja erottuminen massoista. Monet yritykset vuokraisivat mielellään tällaista imagoa myös omaan käyttöönsä. (Hytti 2005, 125.) Yleinen ilmapiiri on muuttunut viime vuosina kulttuurimyönteisemmäksi ja teatterin merkitys sosiaalisena tapahtumana on vain kasvanut. Teatterin vahvuudeksi voidaan laskea myös sen toiminnan monimuotoisuus ja laajentuminen. Erilaiset yhteistyöhankkeet, sponsorointi ja verkostoituminen kasvattavat teatterin näkyvyyttä ja toiminta-aluetta. Teatterin vaikutusvalta lisääntyy myös yleisökasvatuksen ja teatterikuraattoritoiminnan kautta. Eräs teatterin voimavara onkin ammattitaitoinen, joustava ja venymiskykyinen henkilökunta. (Mäkelä 1997, ) Tänä päivänä sponsorointi nähdään yhteisenä hankkeena, jossa kaksi eri osaamisaluetta yhdistävät voimansa. Teatterin ja yrityksen yhteistyö voi koostua esimerkiksi näkyvyyden tarjoamisesta, yhteisestä mainonnasta, lippuvaihtokaupasta, lahjoituksista tai oravannahkakaupasta. Yksittäisiä yhteistyömuotoja tärkeämpää on kuitenkin se, että kyse on pitkäjänteisestä yhteistyöstä, joka on räätälöity juuri kyseiselle yritykselle sopivaksi. Läheskään aina yhteistyön yhteydessä ei liikutella riihikuivaa rahaa, vaan kyse on usein palvelujen vaihdosta. Teatteri voi esimerkiksi rakentaa yhteisiä teatteripaketteja majoitusalan yritysten kanssa. Mainos- ja viestintätoimistot sekä painoalan firmat ovat myös luontevia yhteistyökumppaneita, sillä kaikki teatterit tarvitsevat niiden palveluita. (Hytti 1997, 123.)

20 15 Yritysyhteistyön kannalta teattereiden vaikeutena nähdään usein laitosmaisuus. Kaikki ylimääräinen raha hukkuu helposti laitoksen syövereihin, jolloin yksittäinen sponsori ei välttämättä näe oman toimintansa vaikutusta suoraan. Ongelmina pidetään toisinaan teatterin henkilöstön ammattitaidottomuutta sponsoriasioissa sekä ajanpuutetta. Hyvän yhteistyösuhteen rakentaminen on pitkän aikavälin työtä ja ajatus täytyy myydä myös omalle henkilökunnalle niin, että kaikki sitoutuvat siihen. Yritykset puolestaan eivät ole vielä täysin ymmärtäneet teatterin mahdollisuuksia, vaan niiltä puuttuu usein mielikuvitusta ja rohkeutta yhteistyömuotojen kehittelyssä. (Mäkelä 1997, 85.) 5 MIKKELIN TEATTERI Mikkelin Teatteri on yksityinen kannatusyhdistyksen ylläpitämä ammattiteatteri, joka toimii Mikkelin keskustassa sijaitsevassa entisessä vapaapalokunnan talossa. Teatteritalossa on 315-paikkainen suuri näyttämö sekä pieni näyttämö, jossa on 70 paikkaa. Teatterin toimintaan kuuluu myös Naisvuoren kesäteatteri, jossa on 558 katettua katsojapaikkaa. (Mikkelin Teatteri 2007a, www-sivu.) Mikkelin Teatterissa on vuosittain keskimäärin seitsemän ensi-iltaa, kesäteatteri mukaan lukien. Vuotuinen kävijämäärä on (Laasonen 2007.) Mikkelin Teatteria ylläpitää Mikkelin Teatterin Kannatusyhdistys ry, jonka tehtävänä on toimia paikkakunnan ja lähiympäristön teatteritarpeen tyydyttämiseksi ja kehittämiseksi. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, joka muodostuu teatterin tekemisestä kiinnostuneista ja teatterin kehittämiseen sitoutuneista kannatusyhdistyksen, henkilöstön ja kaupungin edustajista. Teatterinjohtajana on vuodesta 2005 lähtien toiminut Pekka Laasonen. Teatterin vakituiseen henkilökuntaan kuuluu teknistä ja hallinnollista henkilöstöä sekä näyttelijöitä. Lisäksi teatteri työllistää vuosittain kymmeniä vierailijoita ja muita lyhytaikaisia työntekijöitä. (Laasonen 2007; Turkia 1999.) Mikkelin Teatterin vuotuinen kokonaisbudjetti on hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Omarahoitusosuus on keskimäärin 20 prosenttia. Tosin vuonna 2006 teatterin omarahoitusosuus kohosi peräti 28 prosenttiin, joka on Suomen mittakaavassa huipputulos. Loput rahoituksesta saadaan erilaisina avustuksina Mikkelin kaupungilta

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Mitä sponsorointi on? Sisältö. Hallitus linjaa ja päättää. Xamkin sponsoroinnin periaatteet Lahjoitusten periaatteet

Mitä sponsorointi on? Sisältö. Hallitus linjaa ja päättää. Xamkin sponsoroinnin periaatteet Lahjoitusten periaatteet Mitä sponsorointi on? Xamkin sponsoroinnin periaatteet Lahjoitusten periaatteet Tiivi Pukkila-Nupponen Päivitetty esitys 17.5.2016 Sponsorointi on tapahtuman, toiminnan, henkilön tai organisaation tukemista

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen

Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Jouni Kärkkäinen & Niila Tamminen Sponsorointi on Suomessa lapsenkengissä Timo Heinonen, Valtion liikuntaneuvoston jäsen Suomalaisyritysten sponsorointitoiminnassa on vielä paljon kehitettävää, sekä investoinnin

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Miten johdan muutosta? SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN

Miten johdan muutosta? SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN Miten johdan muutosta? 6.6.2016 SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN Luovien ja intohimoisten ihmisten johtaminen = Ihmisten johtaminen Suomen kansallisooppera ja -baletti Merkittävä kulttuurialan

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Hämeenlinnan Sibeliusbrändi. Antti Vihinen 12/2016

Hämeenlinnan Sibeliusbrändi. Antti Vihinen 12/2016 Liite 8/KH 9.1.2017 32 Hämeenlinnan Sibeliusbrändi Antti Vihinen 12/2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Hämeenlinna Sibeliuksen syntymäkaupunkina Kaupunki-brändin sovittaminen Sibelius-brändiin World Capital

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT TONTTIBAROMETRI 2013 19. JOULUKUUTA 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNUSTEOLLISUUS RY JA SUOMEN KUNTALIITTO Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä

Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä Toukokuu 2016 Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden teema on Yhdessä, ja kaikki on kutsuttu mukaan. Juhlat alkavat

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot