JOHDATUS ORGANISAATION SISÄISEEN VIESTINTÄÄN VÄLINEET VIESTINVIEJINÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDATUS ORGANISAATION SISÄISEEN VIESTINTÄÄN VÄLINEET VIESTINVIEJINÄ"

Transkriptio

1 JOHDATUS ORGANISAATION SISÄISEEN VIESTINTÄÄN VÄLINEET VIESTINVIEJINÄ Marjo-Riikka Tuominen Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Tuominen, Marjo-Riikka. Johdatus organisaation sisäiseen viestintään -Välineet viestinviejinä, Turku 2002, 41 sivua. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, kulttuuriala, medianomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoitus on esitellä yhden organisaatioviestinnän osa-alueen, sisäisen viestinnän, pääperiaatteita lyhyesti sekä esitellä käytännönläheisesti muutamien sisäisessä viestinnässä käytettävien medioiden erityisominaisuuksia. Useimmissa organisaatioissa johdon tai esimiesten on mahdotonta viestiä henkilökohtaisesti jokaisen henkilöstön jäsenen kanssa. Sen vuoksi organisaatiot tarvitsevat viestintävälineitä helpottamaan muun muassa tiedotustoimintaa. Tässä opinnäytetyössä on esitelty muutamia viestimiä, joita yleisesti käytetään sisäisessä viestinnässä. Tutkimus keskittyy viestimien heikkoihin ja vahvoihin ominaisuuksiin viestinvälittäjinä. Tärkeä osa tätä opinnäytetyötä oli opinnäytetyön tuoteosa, turkulaiselle yritykselle tehty kyselytutkimus. Opinnäytetyötä voidaan käyttää lyhyenä johdatuksena organisaation sisäiseen viestintään. Sen avulla voidaan myös tutustua muutamien sisäisen viestinnän medioiden erityisominaisuuksiin. Vaikka viestimet sähköistyvät yhä enemmän, voidaan kyselytutkimuksen ja tämän tutkimuksen perusteella päätellä, ettei vielä ole aika kokonaan hylätä perinteisiä, paperisia viestimiä ja ilmoitustauluja; muutamilla ammattialoilla, kuten esimerkiksi palvelualalla, eivät työntekijät vielä pääse päivittäin käyttämään tietokoneita. Asiasanat: organisaatioviestintä, sisäinen tiedotus, sähköinen viestintä, tiedotteet, henkilöstölehdet, internet, intranet, ekstranet

3 3 ABSTRACT Tuominen, Marjo-Riikka. Communication within an organisation: exchanging messages through various media, Turku 2002, 41 pages. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media, Media Artist The aim of this study is to survey one area of organisational communication, the communication within personnel, briefly and practically. The purpose of this study is also to give a brief introduction of commonly used medias in personnel communication. In most organisations it is impossible for the management to communicate personally with each member of the staff. That is why each organisation needs means of communication for delivering the announcements. That is why the a couple of those traditional and technically advanced media currently used for the above purpose, , intranet, chat forums and personnel magazines among others, were analysed in this study. This analysis concentrated on the weak and strong points of each media analysed. An important part of this study was a questionnaire, which dealt with the satisfaction of the staff about personnel communication in a Turku based company. This study can be used as a brief guidance for those who need introduction to personnel communication. Even though the means of communication are highly advanced technically in the 21st century, there is still a strong need for traditional media such as personnel magazines and note-boards. Keywords: Organisational communication, personnel communication, electric media, announcements, personnel magazine, Internet, Intranet, extranet

4 4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 5 2. SISÄINEN VIESTINTÄ Sisäisen viestinnän määritelmä Sisäisen viestinnän tehtävät Kenellä vastuu viestinnästä? Tiedottajat ja oto-tiedottajat viestinviejinä Lyhyesti viestintäsuunnitelmasta Eriarvoistunut viestintä Välineet viestijän apuna PAPERISET VIESTIMET ORGANISAATIOVIESTINNÄSSÄ Henkilöstölehden tehtävät Tyyli ja laatu henkilöstölehdessä Lehden kehittäminen Hyvä tiedote Telefax-tiedote Henkilökohtainen posti ILMOITUSTAULU SISÄISESSÄ VIESTINNÄSSÄ Ilmoitustaulun hoitaja TIETOKONEEN VÄLITYKSELLÄ TOIMIVAT VIESTIMET Sähköposti Inter- ja Intranet Intranet organisaatioviestinnässä Intranet keskustelupalstana Ekstranet Videoneuvottelu LOPUKSI LÄHTEET 40

5 5 JOHDANTO Organisaatioviestintä on yksi haastavimmista viestinnän lajeista. Sen avulla pyritään selkeisiin, organisaation päämäärän saavuttamista tukeviin tuloksiin. Kiinnostuin organisaatioviestinnästä kun pääsin tutkintoni päättöharjoitteluun turkulaiseen yritykseen, jonka henkilöstölehteä olin avustanut freelancetoimittajana muutaman vuoden ajan. Harjoittelun myötä minulle tarjoutui mahdollisuus tehdä työpaikkakysely antamaan kaikupohjaa ko. organisaation viralliselle henkilöstötutkimukselle. Tältä pohjalta syntyi opinnäytetyöni tuoteosa, Turun Osuuskaupan ja sen tytäryhtiöiden tarpeisiin laadittu kyselytutkimus: Henkilöstön tyytyväisyys sisäiseen viestintään TOK-yhtymässä. Kyselyn suunnittelussa minua ohjasivat yrityksen hallintojohtaja Harry Malmberg ja henkilöstön kehittämispäällikkö Kristiina Kulju. Tutkimuksessa kävi ilmi, ettei suurella osalla ko. yrityksen työntekijöistä vielä ole mahdollisuutta käyttää organisaation sähköisiä viestimiä. Tämän vuoksi päätin tarkastella lähemmin organisaatio-viestinnässä yleisesti käytettävien viestimien erityisominaisuuksia ja rajoitteita. Tämä tutkimus on sekoitus tieteellistä tekstiä ja käytännönläheisiä ohjeita. Se siis noudattelee samaa linjaa, kuin organisaatioviestinnän oppaat. Erityisesti viestimiä ja niiden ominaisuuksia käsitellessäni pohjautuu tieto vahvasti työn kautta saatuihin kokemuksiin. Työn tarkoituksena ei siis ole analysoida organisaatioviestinnän teorioita tai viestimien teknisiä ominaisuuksia, vaan tarjota helppotajuinen pohjatieto- ja ideapaketti organisaatioviestinnästä kiinnostuneille. Tässä kapeahkossa läpileikkauksessa on mukana vain murto-osa niistä viestimistä, joita voidaan käyttää sisäisessä viestinnässä. Digitalisoituminen tarjoaa joka päivä entistä varteenotettavampia tapoja välittää tietoa. Opinnäytetyö ei tarjoa esiteltyjä välineitä ainoina oikeina, vaan ne ovat ehdotus ensiavuksi sisäistä viestintää suunnitteleville.

6 6 Työssä käsitellään paljon paperisia viestimiä ja niistä erityisesti henkilöstölehteä; henkilöstölehden teosta minulla on eniten kokemusta ja opinnäytetyöni tuoteosassa kävi ilmi, että vain murto-osalla tuohon kyselyyn vastanneista oli mahdollisuus käyttää työpaikkaviestinnässään tietokonetta (Liite). Opinnäytetyötä kirjoittaessani olen ollut työsuhteessa TOK-yhtymässä, jossa työnkuvaani on kuulunut muun muassa henkilöstölehden toimitussihteeri/toimittajan työ, avustaminen tiedotustehtävissä, ilmoitustekstien kirjoittamista sekä ilmoitusvalmistusta. Työn ohessa käydyt epäviralliset viestintäkeskustelut, käytännön työkokemus ja lukemani kirjallisuus ovat sulautuneet osaksi omia ajatuksiani. Siksi on mahdotonta joissakin kohdissa opinnäytetyötä mainita kirjoitetulle tekstille tarkkaa lähdettä. Tämä tekninen hankaluus on kuitenkin myös voitto. Opinnäytetyöprosessi on osaltaan vahvistanut uskoani siihen, että organisaatioviestintä on ala, johon tutustumista minun on syytä jatkaa tämän työn valmistumisen jälkeenkin. Tämän opinnäytetyön tekeminen on ollut minulle ennen kaikkea henkilökohtaista tutustumista sisäiseen viestintään. Koulutusohjelmaani Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikössä ei ole kuulunut varsinaisia organisaatioviestinnän opintoja muutamia yksittäisiä luentoja lukuun ottamatta. Toivottavasti kaikesta siitä, mitä olen saanut henkilöstöviestinnässä käytettävistä viestimistä ja niiden tarkoituksesta selville, on hyötyä muille organisaatioviestinnästä kiinnostuneille.

7 7 2. SISÄINEN VIESTINTÄ Sisäisestä viestinnästä puhutaan alan tutkimuksissa ja viestinnän oppikirjoissa monen otsikon alla. Lisätietoa etsiessä kannattaa tietoa hakea myös termeillä henkilöstöviestintä, organisaatioviestintä ja yhteisöviestintä. Kaikki nämä käsitteet käsittelevät samaa aihealuetta. Termeihin organisaatioviestintä ja yhteisöviestintä tosin sisältyy muun muassa ulkoista viestintää ja hallinnollisia ohjeita sisäisen tiedonvälityksen lisäksi. Itse käytän työni otsikossa termiä sisäinen viestintä koska, keskityn organisaation sisällä tapahtuvaan, yhteisön jäsenten väliseen viestintään sekä ennen kaikkea viestimiin joita tiedonvälityksessä käytetään Sisäisen viestinnän määritelmä Viestintä on organisaation toiminta-ajatuksen ja siitä johdetun toimintastrategian toteuttamista. Organisaatiossa viestinnän tärkein tehtävä on tukea organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa. (Lehtonen 2002, verkkojulkaisu.) Sisäisellä viestinnällä siis tarkoitetaan organisaation sisällä tapahtuvaa viestintää. Kuten Jaakko Lehtonen (2002, verkkojulkaisu) kirjoittaa, ei organisaatioviestintä ole mitä tahansa yhteisössä tapahtuvaa keskustelua. Kaikkea organisaatioviestintää leimaa se, että yhteisön henkilöillä on yhteinen tavoite. Sisäinen viestintä on yksi tärkeä organisaatioviestinnän osa-alue sekä apuväline yrityksen tavoitteen saavuttamisessa. Suomen tiedottajien liiton, Procomin, yhteisöviestinnän periaatteissa (Procom 2001.) todetaan, että yhteisöviestinnälle on ominaista nimenomaan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Organisaation tavoitteena voi olla esimerkiksi jonkin tietyn tuotteen tai palvelun tuottaminen kuluttajille tai vaikkapa ympäristön- tai eläintensuojeluun liittyvän tietoisuuden levittäminen.

8 8 Organisaation tavoitteen ja toimintaperiaatteet määrittelee organisaation johto. Kun päämäärä on selvillä, hankkivat organisaation perustajat ihmisiä avukseen tavoittelemaan tätä jo määriteltyä päämäärää. Tietenkään ei sovi unohtaa, että ihmiset itse hakeutuvat vapaaehtoisesti organisaatioihin henkilökohtaisen kiinnostuksen tai työpaikan vuoksi Sisäisen viestinnän tehtävät Sisäisellä viestinnällä on organisaatiossa useita eri tehtäviä. Selvin niistä on tiedonvälitys ja organisaatiolle välttämättömien toimintojen ylläpito. Heta-Liisa Malkavaara (2002, verkkojulkaisu) on jaotellut sisäisen viestinnän tehtävät neljään eri ryhmään seuraavasti: 1. Organisaatioiden tavoitteiden ja ydintoimintojen tukeminen. 2. Organisaation sisäinen informointi ja yhteydenpito. 3. Sisäisen yhteisökuvan ja myönteisen työilmapiirin muodostaminen ja ylläpito. 4. Organisaatioon ja työhön sitoutumisen tukeminen. Malkavaaran (2002, verkkojulkaisu.) mukaan viestintä tulisi huomioida osana organisaation eri toimintalohkoja. Organisaation ja eri toimintojen rakennetta suunniteltaessa tulisi siis kiinnittää huomiota myös tiedonkulun vaatimuksiin. On syytä olettaa, että organisaatiossa, joka on luotu rakenteeltaan suotuisaksi vuorovaikutteiselle viestinnälle, työnteko sujuu kitkattomammin kuin organisaatiossa, jossa tietoa on vaikea saada ja sitä on vaikea välittää. Erilaiset ennalta sovitut palautekanavat helpottavat työntekoa. Malkavaara (2002, verkkojulkaisu.) peräänkuuluttaa myös organisaation systemaattista, eli järjestelmällistä sisäistä tiedottamista. Sisäisen viestinnän sujuvuuden takaamiseksi tarvitaan siis ennalta suunniteltua ja vastuullista tiedottamista. Organisaatioissa tulee laatia viestintäsuunnitelma, jossa

9 9 määritellään mistä asioista viestitään, keille ja milloin. Suunnitelmassa myös määritetään kenen vastuulla mistäkin asiasta tiedottaminen on. Lisäksi tässä viestinnän vuosisuunnitelmassa voidaan jo pohtia niitä medioita, joita kussakin viestintätilanteessa hyödynnetään. Viestimet ovat kuitenkin vain työkaluja. Tärkein elementti järjestelmällisessä viestinnässä on aina halu välittää tietoa. Hienot apuvälineet ovat turhia, mikäli niitä ei osata tai ehditä hyödyntää. Malkavaaran (2002, verkkojulkaisu.) jaottelemista neljästä sisäisen viestinnän tehtävästä sisäisen yhteisökuvan ja myönteisen työilmapiirin muodostaminen ja ylläpito on sellainen teesi, johon viestinnässä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Organisaation sisäisen yhteisökuvan eheys on mittari organisaation selviytymiskyvylle. Koen, että on kiusallista organisaatiolle, jos oma henkilöstö ei kysyttäessä osaa vastata toimipaikkaansa koskeviin kysymyksiin. Se on myös merkki rikkinäisestä yhteisökuvasta. Hajanainen yhteisökuva varmasti myös hankaloittaa työtehtävien tuloksellista hoitamista. Työntekijä joka tietää olevansa organisaatiossa toteuttamassa tärkeää tehtävää, on motivoituneempi kuin henkilö, jolle yhteisö on pelkkä työpaikka. Viestinnällä voidaan rakentaa joko avointa tai torjuvaa organisaatioilmastoa (Malkavaara 2002, verkkojulkaisu). Mikäli organisaation johto suosii avointa viestintää, uskon sen kannustavan myös henkilöstöä avoimuuteen. Sama reaktio toimii myös toisinpäin. Mikäli organisaation johto viestii asioista varauksellisesti, toimii henkilöstö saman kaavan mukaan. Kaikki nämä seikat vaikuttavat yhteisökuvan eheyteen ja työviihtyvyyteen. Kuten Leif Åberg (1997, 33) on todennut, ovat ihmiset sosiaalisia olentoja, jotka tarvitsevat viestintää myös sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Tämän ajatuksen mukaan avoimen viestinnän organisaatiossa ihmiset myös viihtyvät paremmin ja ovat myös tuottavampia. Organisaatioon ja työhön sitoutumisen tukeminen on neljäs Malkavaaran (2002, verkkojulkaisu) määrittelemistä tehtävistä. Koen, että se on tärkein näistä neljästä. (Kuitenkin vasta kaikki nämä neljä kohtaa luovat yhdessä toimivan kokonaisuuden.) Kun ihmiset kokevat ammattiylpeyttä omasta työstään ja

10 10 arvostavat työpaikkaansa, syntyy kaikkien kannalta paras lopputulos. Lopputuloksella tarkoitan pientä askelta, joka vie organisaatiota hieman lähemmäksi tavoitettaan. Tässä kohtaa kannattaa huomauttaa, että myös erilaiset yhteistapahtumat, palkitsemiset ja muistamiset ovat osaltaan kannustavaa sisäistä viestintää. Malkavaara (2002, Verkkojulkaisu.) muistuttaa sisäisen viestinnän tehtävistä kirjoittaessaan esimiesten vastuusta viestijöinä. Hänen mukaansa työn tulosten on todettu riippuvan siitä, miten organisaation jäsenet ovat sitoutuneet esimiestensä arvomaailmoihin ja tavoitteisiin. Työtä ei siis koeta mielekkääksi, mikäli organisaation johdon ja henkilöstön välillä vallitsee suuria mielipide-eroja. Ei-kaupallisissa tai niin sanotuissa hyväntekeväisyysorganisaatioissa tilanne on ihanteellinen, jos jokainen on mukana omasta vapaasta tahdostaan. Tällöin esimiesten ja henkilöstön arvomaailmat mitä luultavimmin kohtaavat. Tilanne on hankalampi kaupallisissa organisaatioissa, koska työntekijöitä motivoi työnhakuun myös kuukausittainen palkkatili. Mikäli raha on ainoa motivaatio työnteolle, voi organisaatio ajautua ongelmiin. Siksi sisäistä viestintää kannattaa mielestäni käyttää nimenomaan ammatti- ja taloylpeyden ylläpitoon. Käytännössä työtekijöitä ikään kuin muistutetaan siitä, että oma työpaikka on työntekijän työpanoksen arvoinen. Kun työntekijä kokee, että häneen luotetaan ja häntä arvostetaan, voimistuu työhön sitoutuminenkin. 2.3 Kenellä vastuu viestinnästä? Päävastuu viestinnästä kuuluu organisaation johdolle. Jotta työyhteisön strategiset tavoitteet saavutetaan, annetaan vastuu konkreettisista viestinnän tehtävistä viestintäjohtajalle (Procom, 2001). Itse ajattelen, että viestintäjohtajan asemesta vastuun voisi antaa myös vastaavalle tiedottajalle. Procom muistuttaakin, että käytännössä työyhteisön eri osat toteuttavat oman toimialansa viestintää yhteistyössä viestintähenkilöstön kanssa. Åberg (2002, 20) toteaa, että monissa organisaatioissa käytetään nykyään integroivaa viestintämallia, jossa viestintäjohtaja on myös organisaation johtoryhmän jäsen. Åbergin mukaan organisaatioissa voidaan hyödyntää myös koordinoivaa

11 11 viestintämallia, jossa viestinnästä vastaava toimii johtajiston tasolla matriisisuhteisena. Viestintäjohtaja siis vastaa viestinnän eri osa-alueiden koordinoinnista ja raportoi toiminnasta ja sen tuloksista johtoryhmälle. Hedelmällisin tilanne sujuvalle tiedonkululle on, jos kaikilla organisaation jäsenillä on ammatikseen tietoa välittävän henkilön lisäksi tiedossa kanavat, joista aina tarvittaessa saa tietoa. Siksi organisaatioissa on syytä markkinoida omia viestintäkanavia henkilöstölle sekä tarvittaessa tarjota opastusta niiden käyttöön. Auvoisassa viestintäutopiassa organisaatiossa kaikki viestivät kaikille ja kenellekään ei mikään asia ole epäselvä puutteellisen tiedonkulun vuoksi. Leif Åberg (2000, 21) pohtii organisaatioviestinnän vaikeutta muun muassa siitä näkökulmasta, että viestintä ei ole vain muutaman ihmisen hallittavissa. Viestinnän tarkastelua työyhteisössä vaikeuttaa se, että sitä on kaikkialla. Se on monen tasoinen voimavara. Yhtäältä viestintä on toiminto, funktio, kuten markkinointi, tuotanto tai yrityssuunnittelu. Tällöin viestinnän tehtävä on, kuten muidenkin funktioiden, tukea työyhteisön tavoitteiden saavuttamista. Työyhteisöön siis palkataan asiantuntijoita viestintätehtäviin (Åberg 2000, 21). Leif Åbergin edellä esitetyn ajatuksen lähtökohta on, että viestintää organisaatioissa luotsaa viestinnän ammattilainen. Samaa ratkaisua suosittelevat myös miltei kaikki organisaatioviestinnän oppi-isät. Se on varmasti toimiva ratkaisu, sillä ammattitaitoinen tiedottaja tai organisaation tiedotusosasto takaavat tasalaatuisen ja tehokkaan tiedonvälityksen. Käytännössä aihe ja faktat tiedotteeseen tulevat organisaation johdolta ja viestinnän ammattilaiset toimittavat viestin perille selkeänä kokonaisuutena. Tiedotuksen onnistuminen, eli vastuu siitä, että viestit kulkevat perille ajoissa, tarkoituksenmukaisina ja, että ne huomataan, kuuluu myös tiedotusta hoitamaan palkatulle taholle.

12 Tiedottajat ja oto-tiedottajat viestinviejinä Tiedottajalla (Ikävalko 1995, 41) on organisaatioissa neljä erilaista työnkuvaa. Kokonaisvastuullinen tiedottaja laatii koko talon viestintäsuunnitelman yhdessä talon johdon kanssa ja koordinoi sen toteutumista. Tässä mallissa viestien välittäjinä ja niiden laatijoina toimivat eri yksiköiden tiedottajat ja oto-tiedottajat. Etuna on, että viestintää voidaan tässä mallissa hallita hyvin, kun yhdellä henkilöllä on koko viestintäkenttä hallussa. Kielteisenä Ikävalko näkee sen, että yksittäiset yksiköt voivat kokea, etteivät he saa tässä tiedottamisen mallissa riittävästi vaikuttaa omaan viestintäänsä. Tämä on varsin aiheellinen pelko, sillä varmasti monet yksiköt haluavat viestiä omaleimaisesti. Mielestäni kireän tilanteen välttämiseksi kannattaa viestintäkoordinaattorin luottaa yksiköiden tapaan viestiä, mutta kontrolloida tiedotustoiminnan laatua esimerkiksi lukemalla tiedotteet läpi ennen julkaisua. Ammattitiedottaja (Ikävalko 1995, 41) luo suuntaviivat tiedottamiselle, mutta osallistuu vain tietyn osa-alueen tiedottamiseen. Kyseessä on siis käytännön viestinnän toteuttaja eikä niinkään sen suunnittelija. Tässä mallissa viestintävastuu on siis kunkin yksikön yksittäisillä tiedottajilla. Hyvä puoli tässä mallissa on, että yksiköt saavat vapaasti toteuttaa omaa viestintäänsä. Näin ollen jokainen tiedottaja koordinoi omaa viestintäänsä. Ikävalko näkee tässä viestinnän tavassa haittana sen, että viestinnästä tulee hajanaista kunkin yksikön johtajan viestintäaktiivisuuden ja vaihtelevien viestintätaitojen vuoksi. Mielestäni persoonallinen tiedottaminen ei ole kovin suuri erhe sisäisessä viestinnässä, mikäli viestit ovat selkeitä ja ymmärrettäviä. Sisäisessä viestinnässä voi olla jopa mukavaa vaihtelua saada omaleimainen tiedote ilmoitustaululle tai sähköpostiin. Organisaatiosta ulospäin viestittäessä epätasainen viestintäjälki voi aiheuttaa jopa epäuskottavuutta. Erikoistuva viestijä on Ikävalon (1995, 42) mukaan organisaatiossa sellainen tiedottaja, joka vastaa vain jonkin osa-alueen viestinnästä ja ei puutu muiden yksiköiden viestintään. Etua tässä tiedottajamallissa on se, että jonkin alan

13 13 erikoisasiantuntija osaa toteuttaa sen alan viestintää, jonka parhaiten taitaa. Heikkoutena Ikävalko näkee tällaisessa tiedottamisessa sen, että yhteisö voi profiloitua väärällä tavalla sen mukaan, mitä erikoistuja ehtii ja haluaa tehdä. Itse ratkaisisin ongelman siten, että erikoistuva tiedottaja laatisi itselleen viestinnän vuosirungon, hyväksyttäisi sen organisaation johdolla ja vaatisi itseltään suunnitelman noudattamista. Rungon noudattamista on tosin hankala valvoa, mikäli suunnitelma on vain yhden henkilön harteilla. Organisaatiossa voi olla virallisen tiedottajan tai tiedotusosaston asemesta tai sen tukena oman toimen ohella tiedottamista hoitavia niin sanottuja ototiedottajia. Ikävalon mukaan (1995, 42) oto-tiedottaja astuu mukaan tiedottamiseen vain erikseen pyydettäessä. Näiden tiedottajien tehtävänä voi olla muun muassa oman toimialueensa kuulumisista omalle osastolleen ja tarvittaessa koko muulle organisaatiolle viestiminen. He voivat hoitaa myös oman toimialueensa tai muun organisaation johdon määrittelemän vastuualueen ulkoista viestintää. Ikävalko ehdottaa oto-tiedottajan tehtäväksi muun muassa viikkotiedotteen toimittamista. Hänen mukaansa oto-tiedottaja sopii erityisesti sellaisiin organisaatioihin, joiden johto ei katso talossa olevan niin paljon kerrottavaa, että oma tiedottaja olisi tarpeen. Fyysiseltä rakenteeltaan hajanaisen tai todella laajan organisaation johdolla ei välttämättä ole tietoa jokaisen toimipaikan tai osaston tarpeista. Etenkin yllättävissä tilanteissa oto-tiedottaja on korvaamaton apu sujuvan viestinnän ylläpitämisessä. Oto-tiedottaja, joka voi olla esimerkiksi yksikön esimies, koska hän on myös oman toimialueensa vankkumaton asiantuntija. TOK-yhtymän mainostoimintojen päällikkö Anri Saarisen (Haastattelu 2002) mukaan käytännön työelämässä jokainen esimies on myös oman toimipaikkansa ototiedottaja muiden tehtäviensä ohella. Tavallaan myös jokainen organisaation työntekijä on myös oto-tiedottaja, sillä myös kahvipöytäkeskusteluissa voi ja pitääkin tuoda työpaikkaa koskevia yhteisiä asioita esiin muiden kuulumisten lomassa (Kivikoski 1992, 13). Jokaisen työntekijän on myös kannettava vastuu siitä, että perehtyy tarjolla olevaan tietoon ja hyödyntää tarjolla olevia sisäisiä viestimiä.

14 14 Ongelmallista oto-tiedottamisessa on, että kun viestintä ei ole työntekijän päätehtävä, voi tiedotustoiminta jäädä muiden työkiireiden jalkoihin. Lisäksi ototiedottaminen on usein suunnittelematonta ja satunnaista (Ikävalko 1995, 43). Käytännössä asioista tiedotetaan vain silloin kun on pakko. Mikäli tilanne jatkuu pitkään tällaisena, voi se aiheuttaa organisaatiossa tyytymättömyyttä sekä tietovajetta. Viestintää varsinaiseksi työkseen hoitava henkilö ehtii paremmin seuraamaan lähettämiensä viestien perillemenoa ja osaa koulutuksensa ansiosta laatia ytimekkäitä tiedonantoja sekä organisoida suunnitelmallisia tiedotuskampanjoita. Tiedottajan tai tiedotusosaston tehtäviin olisi varmasti hyvä sisällyttää myös ulkoinen tiedotustoiminta, koska toisinaan talon sisällä kulkeva tieto julkistetaan myös julkiselle medialle. Jokainen organisaatio kuitenkin punnitsee tapauskohtaisesti oman tiedotushenkilöstötarpeensa. Varsinkin pienissä organisaatioissa voi toimitus- tai puheenjohtaja toimia myös tiedottajana. Vaikka keskitynkin työssäni sisäiseen viestintään, pätevät nämä tiedottajan toimenkuvaa koskevat mallit myös ulkoiseen tiedottamiseen Lyhyesti viestintäsuunnitelmasta Liikkeenjohdollisesti ajateltuna viestintäsuunnitelmaan kuuluvat liikeidea, tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi (Ikävalko 1995, 32) Työyhteisön liiketoimintastrategia on organisaation johdon määrittelemä ja kaiken muun toiminnan tarkoitus on tukea sitä (Åberg 2000, 23). Näin siis myös sisäisen viestinnän osalta. Sisäisessä viestinnässä viestintäsuunnitelmaa tarvitaan muun muassa järjestelmällisen tiedottamisen ylläpitämiseksi. Suunnitelmasta käy selkeästi ilmi se, kuka viestii mistäkin asiasta kenelle, milloin ja miksi. Siitä käy myös ilmi ne asiat, joista ei viestitä, eli salassa pidettävät aiheet. (Leppänen, Manninen, Toivonen 1989, 54) Tällaisesta suunnitelmasta on korvaamaton apu muun

15 15 muassa kriisiviestinnässä. Kriisit ovat tilanteita, joissa organisaatio voi osoittaa, osaamisensa ja jopa parantaa imagoaan. (Siukonsaari 1999, 194) Kriisejä ei voi ennakoida, mutta esimerkiksi onnettomuuden sattuessa on syytä olla ennalta sovitut tavat tiedottaa tapahtuneesta. Ilman ohjeistuksia voi kiiretilanteessa ylireagoida tai toimia muuten ajattelemattomasti. Etukäteen tulee pohtia muun muassa sitä, että milloin on tarve kriisiviestintään, keille asiasta kerrotaan ja milloin ja kuka vastaa jatkokysymyksiin. Viestintätoimistot laativat tilauksesta organisaatioille viestintäsuunnitelmia sekä myyvät tiedotuspalvelujaan. Tiedotustoiminta on siis mahdollista myös ulkoistaa. Mielestäni on kuitenkin kyseenalaista, kannattaako talon sisäistä viestintää hoitamaan palkata ulkopuolinen taho. Voi olla talon me-hengen kannalta parempi, että viestintää hoitaa henkilö, joka on myös henkilökohtaisesti sitoutunut organisaation viestintäkenttään sekä on fyysisesti organisaatiossa läsnä. Näin tiedottaja tai muu viestinnästä vastaava henkilö pysyy ajan tasalla kaikista talon tapahtumista ja voi varovaisesti tunnustella viestintäilmapiiriä. Se tarjoaa myös mahdollisuuden viestintään liittyvien ongelmakohtien välittömälle huomaamiselle ja niihin reagoimiselle. Tälläkin asialla on kuitenkin myös toinen puoli: joskus ulkopuolinen henkilö voi nähdä ongelmakohtia ja niihin ratkaisuja, joita oma tiedottaja ei huomaa, koska on niin sisällä organisaation tavoissa toimia. Viestintätoimistoa voisi siis käyttää esimerkiksi säännöllisenä konsulttiapuna, vaikka talon tiedotustoiminta olisikin jo osaavissa käsissä Eriarvoistunut viestintä Viestinnästä ja tiedonvälityksestä puhuttaessa sorrutaan helposti siihen ajatteluun, että tieto on nopeasti kaikkien saatavilla sähköisten viestimien ansiosta. Epäilen, että etenkin sähköistä viestintää päätyökseen hoitavat henkilöt sortuvat siihen, että he olettavat inter- ja intranetin sekä sähköpostin olevan helppo ratkaisu tiedonvälityksen välineellisiin ongelmiin. Tähän

16 16 olettamukseen sisältyy myös se, että enemmistön niistä joille viestitään, oletetaan osaavan myös käyttää näitä välineitä. Osalle ihmisistä tietokoneet ja niiden kautta toimivat viestintävälineet kuten sähköposti, internet ja intranet ovat työnkuvan ansiosta luonnollinen osa elämää. Tätä ryhmittymää voidaan kutsua viestintäeliitiksi. Opetusneuvos Keijo Voudinmäki (2002, verkkojulkaisu) kirjoittaa SDP:n Periaatepaja-nimisessä verkkojulkaisussa lyhyesti viestintäeliitistä. Keijo Voudinmäen mukaan: On myös vaara, että syntyy viestintäeliitti, joka osaa hakea, käyttää ja levittää informaatiota ja suuri joukko, joka näennäisesti saa informaatiota pystymättä sitä käyttämään ja että opetusta ohjaillaan meritokraattisen yhteiskunnan suuntaan. Ehdotan viestintäeliitin syntymisen ehkäisemiseksi mahdollisimman tasapuolista tiedottamista (käytännössä sama tieto lähetetään monessa eri viestimessä eli sähköpostin lisäksi esim. ilmoitustaulutiedote) sekä henkilöstön käytännönläheistä tutustuttamista organisaation käyttämiin viestimiin ja niiden käyttöön. TOK-yhtymälle tekemässäni kyselytutkimuksessa Henkilöstön tyytyväisyys sisäiseen viestintään (Tuominen 2002) kävi ilmi, että kyseisessä palvelualan organisaatiossa vain murto-osa henkilöstöstä lukee sähköpostia tai intranetiä. Asialle on looginen selitys: Kassatyöntekijät, tarjoilijat ja kokit tekevät työtä käsillään, eivät tietokoneella. Tutkimuksen tulokset paljastivat, että peräti 63 prosenttia kyselyyn vastanneista ei lue sähköpostia työpaikalla. Vain 30 prosenttia työntekijöistä kertoi lukevansa sähköpostia töissä. Työhön liittyvää sähköpostia halusi kaikista kyselyyn vastanneista ainoastaan 41 prosenttia. Avoimista vastauksista löytyi tähän syy: kotonakaan ei ole sähköpostimahdollisuutta. Luultavasti tämä sama kahtiajako pätee moniin muihinkin ei-tietokoneistuneisiin organisaatioihin. Tämä tutkimustulos mielestäni osoittaa, että vielä ei kaikissa organisaatioissa voida siirtyä pelkästään tietokonepohjaiseen viestintään.

17 17 Sisäistä viestintää suunniteltaessa kannattaakin erityisen tarkasti huomioida se, kenelle viestitään. On turhaa rakentaa monimutkaisia ja ehkä kalliitakin viestimiä tietoverkkoon, jos niitä ei käytännössä kukaan voi tai osaa käyttää. Tärkeintä kun kuitenkin on, että sanomat saavuttavat ihmiset eikä se, miten nykyaikaisen välineen avulla. Tämän tutkimuksen tarkoitus ei missään nimessä ole moittia sähköisiä viestintävälineitä tai sähköistyvää tietoyhteiskuntaa, päinvastoin. Sähköistymisen ja tiedonvälityksen nopeutumisen huumassa ei silti pidä unohtaa organisaatiorakenteen asettamia rajoituksia. Rajoitteita ei kannata pitää esteinä sujuvalle vuorovaikutteiselle viestinnälle. Viestintään käytettävät välineet kehittyvät jatkuvasti ja siksi sujuvan tiedonvälityksen rakentaminen on joissakin tapauksissa vain järjestelykysymys Välineet viestijän apuna Henkilöstöpalaverit ja muut vastaavat henkilökohtaisen, välittömän palautemahdollisuuden tarjoavat kokoontumiset ovat usein mieleenpainuvimpia viestintätilanteita. Erityisesti esimiesviestintä on monessa toimipaikassa kaikkein tehokkain viestintätapa. Suora- ja etenkään henkilökohtainen vuorovaikutus ei kuitenkaan ole etenkään suurelle joukolle tiedotettaessa aina mahdollinen. Siksi pohdin erilaisten viestintävälineiden ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta tiedottamisen ja muun sisäisen viestinnän viestinviejinä. Tässä työssä on jo aiemmin kerrottu sisäisen viestinnän tehtävistä. Seuraavassa on jaoteltu näitä tavoitteita tukevat viestintävälineet tutkimuksen tekijän ajatustavan mukaisesti kahteen ryhmään: Paperiset viestintävälineet ja tietokoneella toimivat viestintävälineet.

18 18 Paperisiin viestintävälineisiin tässä jaottelussa kuuluvat henkilöstölehti, ilmoitustaulumateriaali ja henkilökohtaiset kirjeet. Tietokoneella toimivat viestimet ovat taas sähköposti, internet, intranet, ekstranet ja videoneuvottelu. Jaottelun ulkopuolelle jää monia viestimiä. Mainitut mediat ovat kuitenkin helposti saavutettavia organisaatioviestinnässä käytettäviä viestintäkanavia. Tutkimuksessa sivutaan myös joitakin jaottelun ulkopuolisia viestimiä näistä välineistä tarkemmin kerrottaessa. Luettelossa mukana olevat viestintävälineet ovat saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin ja niihin sisällön tuottaminen ja niiden käyttäminen on verrattain yksinkertaista.

19 19 3. PAPERISET VIESTIMET ORGANISAATIOVIESTINNÄSSÄ Organisaatioviestinnässä ja viestinnässä ylipäänsä ei ainakaan vielä ole syytä hylätä perinteisiä, paperisia viestimiä. Sähköisten viestimien avulla paperin ylenmääräistä käyttöä voidaan kuitenkin hillitä. Se on sekä luonnonvarojen säästämisen että viestinnän nopeuden kannalta myönteinen asia. Sähköisen viestinnän eduista huolimatta on tapauksia, joissa paperinen viestin on yhä toimivin ratkaisu. Yleisiä paperisia viestimiä organisaatioviestinnässä ovat henkilöstölehti, faksattavat tai postitetut ilmoitustaulutiedotteet ja henkilökohtainen posti. Keskityn tässä paperisten viestinten osiossa pääosin henkilöstö-lehteen, erilaisiin tiedotteisiin ja ilmoitustaulun hoitamiseen Henkilöstölehden tehtävät Henkilöstölehdellä on monia eri tehtäviä. Se muun muassa välittää tietoa yrityksestä, esittelee organisaation tavoitteita, kannustaa työntekijöitä parempiin suorituksiin, antaa palautetta tehdystä työstä ja tarjoaa lukuelämyksiä lukijaa lähellä olevista asioista. Parhaimmillaan henkilöstölehti kohottaa työpaikan mehenkeä ja nostaa työmotivaatiota. Laadukkaaseen henkilöstölehteen panostaminen on eittämättä yksi organisaation tavoista viestiä työntekijöille siitä, että he ovat yhteisölleen arvokkaita ihmisiä. Henkilöstölehden tehtävät vaihtelevat organisaatiosta riippuen. Ennen lehden tekemistä kannattaa julkaisun toimituskunnan pohtia kysymystä: Mitä haluamme saavuttaa tällä julkaisulla? Kun tähän kysymykseen on löytynyt vastaus, ollaan lehden teossa mielestäni jo pitkällä. Tätä kysymystä kannattaa pohtia toimituspalavereissa aina silloin tällöin, jotta lehden linja säilyy yhtenäisenä.

20 20 Olen avustanut TOK-yhtymän henkilöstölehteä kolmisen vuotta. Koen, että tämän nimenomaisen, neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden tehtävänä on tarjota lukijoille neljäsosavuosikatsaus kaikkiin talon tapahtumiin. Lehdessä kerrotaan muun muassa investoinneista, menneistä ja tulevista tapahtumista, kannustetaan työntekijää harrastamaan ja tehdään yksittäisiä henkilöitä ja heidän työtehtäviään yksi kerrallaan tutuksi lehden sivuilla. Erityisen tärkeäksi henkilöstölehden tehtäväksi koen sen, että henkilöstölehti taustoittaa monia organisaatiossa käynnissä olevia kampanjoita ja hankkeita. Lisäksi lehti muistuttaa työntekijöitä organisaation päätehtävästä: palveluiden tuottamisesta sitoutuneille asiakasomistajilleen. Anssi Siukonsaari (1999, 108) tarjoaa varsin kattavan selonteon henkilöstölehden tehtävistä ja sisällöstä. Hän listaa henkilöstölehdelle kahdeksan eri tehtävää. Ensimmäinen Siukonsaaren määrittelemistä tehtävistä on me-hengen vahvistaminen. Artikkelit, joissa käy ilmi jokin yhteinen projekti ja siinä onnistuminen ovat Siukonsaaren mukaan omiaan vahvistamaan yhteishenkeä. Lehti onkin mainio kanava onnistuneista projekteista kiittämiselle ja uusiin projekteihin motivoinnille, sillä siinä on mahdollisuus kertoa asioista laajemmin kuin esimerkiksi tiedotteessa. Kuvilla artikkelia saadaan myös elävöitettyä ja tuotua henkilöstöä tutuksi laajemmalle yleisölle. Sisäisen markkinoinnin edistäminen (Siukonsaari 1999, 108) kuuluu myös henkilöstölehden tehtäviin. Tässä yhteydessä sisäinen markkinointi tarkoittaa yhteisön toiminta-ajatuksen käytännön toteuttamisen ohjeistamista, organisaation toiminnan ja sen tuloksista kertomista sekä uusien tuotteiden ja palveluiden esittelyä. Henkilöstölehdessä siis annetaan työntekoa tukevaa tietoa eri työtehtävistä. Tällaiset artikkelit ovat mielestäni omiaan etenkin silloin, jos työkuvissa tapahtuu muutoksia, joista on syytä antaa perusteellista taustatietoa henkilöstölle. Yhteisökulttuuria (Siukonsaari 1999, 108) voidaan vaalia henkilöstölehden sivuilla kertomalla talon tavoista toimia. Tähän yhteyteen tietenkin kuuluvat

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Huomioita työyhteisön neuvottelu- ja palaverikäytäntöihin Suomen yliopistokirjastojen neuvosto 28.5.2010

Huomioita työyhteisön neuvottelu- ja palaverikäytäntöihin Suomen yliopistokirjastojen neuvosto 28.5.2010 Huomioita työyhteisön neuvottelu- ja palaverikäytäntöihin Suomen yliopistokirjastojen neuvosto 28.5.2010 Pentti Salonen PuroSalonen Oy www.purosalonen.fi Tämän päivän viestintäympäristö Eri sukupolvet

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot