JOHDATUS ORGANISAATION SISÄISEEN VIESTINTÄÄN VÄLINEET VIESTINVIEJINÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDATUS ORGANISAATION SISÄISEEN VIESTINTÄÄN VÄLINEET VIESTINVIEJINÄ"

Transkriptio

1 JOHDATUS ORGANISAATION SISÄISEEN VIESTINTÄÄN VÄLINEET VIESTINVIEJINÄ Marjo-Riikka Tuominen Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Tuominen, Marjo-Riikka. Johdatus organisaation sisäiseen viestintään -Välineet viestinviejinä, Turku 2002, 41 sivua. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, kulttuuriala, medianomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoitus on esitellä yhden organisaatioviestinnän osa-alueen, sisäisen viestinnän, pääperiaatteita lyhyesti sekä esitellä käytännönläheisesti muutamien sisäisessä viestinnässä käytettävien medioiden erityisominaisuuksia. Useimmissa organisaatioissa johdon tai esimiesten on mahdotonta viestiä henkilökohtaisesti jokaisen henkilöstön jäsenen kanssa. Sen vuoksi organisaatiot tarvitsevat viestintävälineitä helpottamaan muun muassa tiedotustoimintaa. Tässä opinnäytetyössä on esitelty muutamia viestimiä, joita yleisesti käytetään sisäisessä viestinnässä. Tutkimus keskittyy viestimien heikkoihin ja vahvoihin ominaisuuksiin viestinvälittäjinä. Tärkeä osa tätä opinnäytetyötä oli opinnäytetyön tuoteosa, turkulaiselle yritykselle tehty kyselytutkimus. Opinnäytetyötä voidaan käyttää lyhyenä johdatuksena organisaation sisäiseen viestintään. Sen avulla voidaan myös tutustua muutamien sisäisen viestinnän medioiden erityisominaisuuksiin. Vaikka viestimet sähköistyvät yhä enemmän, voidaan kyselytutkimuksen ja tämän tutkimuksen perusteella päätellä, ettei vielä ole aika kokonaan hylätä perinteisiä, paperisia viestimiä ja ilmoitustauluja; muutamilla ammattialoilla, kuten esimerkiksi palvelualalla, eivät työntekijät vielä pääse päivittäin käyttämään tietokoneita. Asiasanat: organisaatioviestintä, sisäinen tiedotus, sähköinen viestintä, tiedotteet, henkilöstölehdet, internet, intranet, ekstranet

3 3 ABSTRACT Tuominen, Marjo-Riikka. Communication within an organisation: exchanging messages through various media, Turku 2002, 41 pages. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media, Media Artist The aim of this study is to survey one area of organisational communication, the communication within personnel, briefly and practically. The purpose of this study is also to give a brief introduction of commonly used medias in personnel communication. In most organisations it is impossible for the management to communicate personally with each member of the staff. That is why each organisation needs means of communication for delivering the announcements. That is why the a couple of those traditional and technically advanced media currently used for the above purpose, , intranet, chat forums and personnel magazines among others, were analysed in this study. This analysis concentrated on the weak and strong points of each media analysed. An important part of this study was a questionnaire, which dealt with the satisfaction of the staff about personnel communication in a Turku based company. This study can be used as a brief guidance for those who need introduction to personnel communication. Even though the means of communication are highly advanced technically in the 21st century, there is still a strong need for traditional media such as personnel magazines and note-boards. Keywords: Organisational communication, personnel communication, electric media, announcements, personnel magazine, Internet, Intranet, extranet

4 4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 5 2. SISÄINEN VIESTINTÄ Sisäisen viestinnän määritelmä Sisäisen viestinnän tehtävät Kenellä vastuu viestinnästä? Tiedottajat ja oto-tiedottajat viestinviejinä Lyhyesti viestintäsuunnitelmasta Eriarvoistunut viestintä Välineet viestijän apuna PAPERISET VIESTIMET ORGANISAATIOVIESTINNÄSSÄ Henkilöstölehden tehtävät Tyyli ja laatu henkilöstölehdessä Lehden kehittäminen Hyvä tiedote Telefax-tiedote Henkilökohtainen posti ILMOITUSTAULU SISÄISESSÄ VIESTINNÄSSÄ Ilmoitustaulun hoitaja TIETOKONEEN VÄLITYKSELLÄ TOIMIVAT VIESTIMET Sähköposti Inter- ja Intranet Intranet organisaatioviestinnässä Intranet keskustelupalstana Ekstranet Videoneuvottelu LOPUKSI LÄHTEET 40

5 5 JOHDANTO Organisaatioviestintä on yksi haastavimmista viestinnän lajeista. Sen avulla pyritään selkeisiin, organisaation päämäärän saavuttamista tukeviin tuloksiin. Kiinnostuin organisaatioviestinnästä kun pääsin tutkintoni päättöharjoitteluun turkulaiseen yritykseen, jonka henkilöstölehteä olin avustanut freelancetoimittajana muutaman vuoden ajan. Harjoittelun myötä minulle tarjoutui mahdollisuus tehdä työpaikkakysely antamaan kaikupohjaa ko. organisaation viralliselle henkilöstötutkimukselle. Tältä pohjalta syntyi opinnäytetyöni tuoteosa, Turun Osuuskaupan ja sen tytäryhtiöiden tarpeisiin laadittu kyselytutkimus: Henkilöstön tyytyväisyys sisäiseen viestintään TOK-yhtymässä. Kyselyn suunnittelussa minua ohjasivat yrityksen hallintojohtaja Harry Malmberg ja henkilöstön kehittämispäällikkö Kristiina Kulju. Tutkimuksessa kävi ilmi, ettei suurella osalla ko. yrityksen työntekijöistä vielä ole mahdollisuutta käyttää organisaation sähköisiä viestimiä. Tämän vuoksi päätin tarkastella lähemmin organisaatio-viestinnässä yleisesti käytettävien viestimien erityisominaisuuksia ja rajoitteita. Tämä tutkimus on sekoitus tieteellistä tekstiä ja käytännönläheisiä ohjeita. Se siis noudattelee samaa linjaa, kuin organisaatioviestinnän oppaat. Erityisesti viestimiä ja niiden ominaisuuksia käsitellessäni pohjautuu tieto vahvasti työn kautta saatuihin kokemuksiin. Työn tarkoituksena ei siis ole analysoida organisaatioviestinnän teorioita tai viestimien teknisiä ominaisuuksia, vaan tarjota helppotajuinen pohjatieto- ja ideapaketti organisaatioviestinnästä kiinnostuneille. Tässä kapeahkossa läpileikkauksessa on mukana vain murto-osa niistä viestimistä, joita voidaan käyttää sisäisessä viestinnässä. Digitalisoituminen tarjoaa joka päivä entistä varteenotettavampia tapoja välittää tietoa. Opinnäytetyö ei tarjoa esiteltyjä välineitä ainoina oikeina, vaan ne ovat ehdotus ensiavuksi sisäistä viestintää suunnitteleville.

6 6 Työssä käsitellään paljon paperisia viestimiä ja niistä erityisesti henkilöstölehteä; henkilöstölehden teosta minulla on eniten kokemusta ja opinnäytetyöni tuoteosassa kävi ilmi, että vain murto-osalla tuohon kyselyyn vastanneista oli mahdollisuus käyttää työpaikkaviestinnässään tietokonetta (Liite). Opinnäytetyötä kirjoittaessani olen ollut työsuhteessa TOK-yhtymässä, jossa työnkuvaani on kuulunut muun muassa henkilöstölehden toimitussihteeri/toimittajan työ, avustaminen tiedotustehtävissä, ilmoitustekstien kirjoittamista sekä ilmoitusvalmistusta. Työn ohessa käydyt epäviralliset viestintäkeskustelut, käytännön työkokemus ja lukemani kirjallisuus ovat sulautuneet osaksi omia ajatuksiani. Siksi on mahdotonta joissakin kohdissa opinnäytetyötä mainita kirjoitetulle tekstille tarkkaa lähdettä. Tämä tekninen hankaluus on kuitenkin myös voitto. Opinnäytetyöprosessi on osaltaan vahvistanut uskoani siihen, että organisaatioviestintä on ala, johon tutustumista minun on syytä jatkaa tämän työn valmistumisen jälkeenkin. Tämän opinnäytetyön tekeminen on ollut minulle ennen kaikkea henkilökohtaista tutustumista sisäiseen viestintään. Koulutusohjelmaani Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikössä ei ole kuulunut varsinaisia organisaatioviestinnän opintoja muutamia yksittäisiä luentoja lukuun ottamatta. Toivottavasti kaikesta siitä, mitä olen saanut henkilöstöviestinnässä käytettävistä viestimistä ja niiden tarkoituksesta selville, on hyötyä muille organisaatioviestinnästä kiinnostuneille.

7 7 2. SISÄINEN VIESTINTÄ Sisäisestä viestinnästä puhutaan alan tutkimuksissa ja viestinnän oppikirjoissa monen otsikon alla. Lisätietoa etsiessä kannattaa tietoa hakea myös termeillä henkilöstöviestintä, organisaatioviestintä ja yhteisöviestintä. Kaikki nämä käsitteet käsittelevät samaa aihealuetta. Termeihin organisaatioviestintä ja yhteisöviestintä tosin sisältyy muun muassa ulkoista viestintää ja hallinnollisia ohjeita sisäisen tiedonvälityksen lisäksi. Itse käytän työni otsikossa termiä sisäinen viestintä koska, keskityn organisaation sisällä tapahtuvaan, yhteisön jäsenten väliseen viestintään sekä ennen kaikkea viestimiin joita tiedonvälityksessä käytetään Sisäisen viestinnän määritelmä Viestintä on organisaation toiminta-ajatuksen ja siitä johdetun toimintastrategian toteuttamista. Organisaatiossa viestinnän tärkein tehtävä on tukea organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa. (Lehtonen 2002, verkkojulkaisu.) Sisäisellä viestinnällä siis tarkoitetaan organisaation sisällä tapahtuvaa viestintää. Kuten Jaakko Lehtonen (2002, verkkojulkaisu) kirjoittaa, ei organisaatioviestintä ole mitä tahansa yhteisössä tapahtuvaa keskustelua. Kaikkea organisaatioviestintää leimaa se, että yhteisön henkilöillä on yhteinen tavoite. Sisäinen viestintä on yksi tärkeä organisaatioviestinnän osa-alue sekä apuväline yrityksen tavoitteen saavuttamisessa. Suomen tiedottajien liiton, Procomin, yhteisöviestinnän periaatteissa (Procom 2001.) todetaan, että yhteisöviestinnälle on ominaista nimenomaan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Organisaation tavoitteena voi olla esimerkiksi jonkin tietyn tuotteen tai palvelun tuottaminen kuluttajille tai vaikkapa ympäristön- tai eläintensuojeluun liittyvän tietoisuuden levittäminen.

8 8 Organisaation tavoitteen ja toimintaperiaatteet määrittelee organisaation johto. Kun päämäärä on selvillä, hankkivat organisaation perustajat ihmisiä avukseen tavoittelemaan tätä jo määriteltyä päämäärää. Tietenkään ei sovi unohtaa, että ihmiset itse hakeutuvat vapaaehtoisesti organisaatioihin henkilökohtaisen kiinnostuksen tai työpaikan vuoksi Sisäisen viestinnän tehtävät Sisäisellä viestinnällä on organisaatiossa useita eri tehtäviä. Selvin niistä on tiedonvälitys ja organisaatiolle välttämättömien toimintojen ylläpito. Heta-Liisa Malkavaara (2002, verkkojulkaisu) on jaotellut sisäisen viestinnän tehtävät neljään eri ryhmään seuraavasti: 1. Organisaatioiden tavoitteiden ja ydintoimintojen tukeminen. 2. Organisaation sisäinen informointi ja yhteydenpito. 3. Sisäisen yhteisökuvan ja myönteisen työilmapiirin muodostaminen ja ylläpito. 4. Organisaatioon ja työhön sitoutumisen tukeminen. Malkavaaran (2002, verkkojulkaisu.) mukaan viestintä tulisi huomioida osana organisaation eri toimintalohkoja. Organisaation ja eri toimintojen rakennetta suunniteltaessa tulisi siis kiinnittää huomiota myös tiedonkulun vaatimuksiin. On syytä olettaa, että organisaatiossa, joka on luotu rakenteeltaan suotuisaksi vuorovaikutteiselle viestinnälle, työnteko sujuu kitkattomammin kuin organisaatiossa, jossa tietoa on vaikea saada ja sitä on vaikea välittää. Erilaiset ennalta sovitut palautekanavat helpottavat työntekoa. Malkavaara (2002, verkkojulkaisu.) peräänkuuluttaa myös organisaation systemaattista, eli järjestelmällistä sisäistä tiedottamista. Sisäisen viestinnän sujuvuuden takaamiseksi tarvitaan siis ennalta suunniteltua ja vastuullista tiedottamista. Organisaatioissa tulee laatia viestintäsuunnitelma, jossa

9 9 määritellään mistä asioista viestitään, keille ja milloin. Suunnitelmassa myös määritetään kenen vastuulla mistäkin asiasta tiedottaminen on. Lisäksi tässä viestinnän vuosisuunnitelmassa voidaan jo pohtia niitä medioita, joita kussakin viestintätilanteessa hyödynnetään. Viestimet ovat kuitenkin vain työkaluja. Tärkein elementti järjestelmällisessä viestinnässä on aina halu välittää tietoa. Hienot apuvälineet ovat turhia, mikäli niitä ei osata tai ehditä hyödyntää. Malkavaaran (2002, verkkojulkaisu.) jaottelemista neljästä sisäisen viestinnän tehtävästä sisäisen yhteisökuvan ja myönteisen työilmapiirin muodostaminen ja ylläpito on sellainen teesi, johon viestinnässä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Organisaation sisäisen yhteisökuvan eheys on mittari organisaation selviytymiskyvylle. Koen, että on kiusallista organisaatiolle, jos oma henkilöstö ei kysyttäessä osaa vastata toimipaikkaansa koskeviin kysymyksiin. Se on myös merkki rikkinäisestä yhteisökuvasta. Hajanainen yhteisökuva varmasti myös hankaloittaa työtehtävien tuloksellista hoitamista. Työntekijä joka tietää olevansa organisaatiossa toteuttamassa tärkeää tehtävää, on motivoituneempi kuin henkilö, jolle yhteisö on pelkkä työpaikka. Viestinnällä voidaan rakentaa joko avointa tai torjuvaa organisaatioilmastoa (Malkavaara 2002, verkkojulkaisu). Mikäli organisaation johto suosii avointa viestintää, uskon sen kannustavan myös henkilöstöä avoimuuteen. Sama reaktio toimii myös toisinpäin. Mikäli organisaation johto viestii asioista varauksellisesti, toimii henkilöstö saman kaavan mukaan. Kaikki nämä seikat vaikuttavat yhteisökuvan eheyteen ja työviihtyvyyteen. Kuten Leif Åberg (1997, 33) on todennut, ovat ihmiset sosiaalisia olentoja, jotka tarvitsevat viestintää myös sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Tämän ajatuksen mukaan avoimen viestinnän organisaatiossa ihmiset myös viihtyvät paremmin ja ovat myös tuottavampia. Organisaatioon ja työhön sitoutumisen tukeminen on neljäs Malkavaaran (2002, verkkojulkaisu) määrittelemistä tehtävistä. Koen, että se on tärkein näistä neljästä. (Kuitenkin vasta kaikki nämä neljä kohtaa luovat yhdessä toimivan kokonaisuuden.) Kun ihmiset kokevat ammattiylpeyttä omasta työstään ja

10 10 arvostavat työpaikkaansa, syntyy kaikkien kannalta paras lopputulos. Lopputuloksella tarkoitan pientä askelta, joka vie organisaatiota hieman lähemmäksi tavoitettaan. Tässä kohtaa kannattaa huomauttaa, että myös erilaiset yhteistapahtumat, palkitsemiset ja muistamiset ovat osaltaan kannustavaa sisäistä viestintää. Malkavaara (2002, Verkkojulkaisu.) muistuttaa sisäisen viestinnän tehtävistä kirjoittaessaan esimiesten vastuusta viestijöinä. Hänen mukaansa työn tulosten on todettu riippuvan siitä, miten organisaation jäsenet ovat sitoutuneet esimiestensä arvomaailmoihin ja tavoitteisiin. Työtä ei siis koeta mielekkääksi, mikäli organisaation johdon ja henkilöstön välillä vallitsee suuria mielipide-eroja. Ei-kaupallisissa tai niin sanotuissa hyväntekeväisyysorganisaatioissa tilanne on ihanteellinen, jos jokainen on mukana omasta vapaasta tahdostaan. Tällöin esimiesten ja henkilöstön arvomaailmat mitä luultavimmin kohtaavat. Tilanne on hankalampi kaupallisissa organisaatioissa, koska työntekijöitä motivoi työnhakuun myös kuukausittainen palkkatili. Mikäli raha on ainoa motivaatio työnteolle, voi organisaatio ajautua ongelmiin. Siksi sisäistä viestintää kannattaa mielestäni käyttää nimenomaan ammatti- ja taloylpeyden ylläpitoon. Käytännössä työtekijöitä ikään kuin muistutetaan siitä, että oma työpaikka on työntekijän työpanoksen arvoinen. Kun työntekijä kokee, että häneen luotetaan ja häntä arvostetaan, voimistuu työhön sitoutuminenkin. 2.3 Kenellä vastuu viestinnästä? Päävastuu viestinnästä kuuluu organisaation johdolle. Jotta työyhteisön strategiset tavoitteet saavutetaan, annetaan vastuu konkreettisista viestinnän tehtävistä viestintäjohtajalle (Procom, 2001). Itse ajattelen, että viestintäjohtajan asemesta vastuun voisi antaa myös vastaavalle tiedottajalle. Procom muistuttaakin, että käytännössä työyhteisön eri osat toteuttavat oman toimialansa viestintää yhteistyössä viestintähenkilöstön kanssa. Åberg (2002, 20) toteaa, että monissa organisaatioissa käytetään nykyään integroivaa viestintämallia, jossa viestintäjohtaja on myös organisaation johtoryhmän jäsen. Åbergin mukaan organisaatioissa voidaan hyödyntää myös koordinoivaa

11 11 viestintämallia, jossa viestinnästä vastaava toimii johtajiston tasolla matriisisuhteisena. Viestintäjohtaja siis vastaa viestinnän eri osa-alueiden koordinoinnista ja raportoi toiminnasta ja sen tuloksista johtoryhmälle. Hedelmällisin tilanne sujuvalle tiedonkululle on, jos kaikilla organisaation jäsenillä on ammatikseen tietoa välittävän henkilön lisäksi tiedossa kanavat, joista aina tarvittaessa saa tietoa. Siksi organisaatioissa on syytä markkinoida omia viestintäkanavia henkilöstölle sekä tarvittaessa tarjota opastusta niiden käyttöön. Auvoisassa viestintäutopiassa organisaatiossa kaikki viestivät kaikille ja kenellekään ei mikään asia ole epäselvä puutteellisen tiedonkulun vuoksi. Leif Åberg (2000, 21) pohtii organisaatioviestinnän vaikeutta muun muassa siitä näkökulmasta, että viestintä ei ole vain muutaman ihmisen hallittavissa. Viestinnän tarkastelua työyhteisössä vaikeuttaa se, että sitä on kaikkialla. Se on monen tasoinen voimavara. Yhtäältä viestintä on toiminto, funktio, kuten markkinointi, tuotanto tai yrityssuunnittelu. Tällöin viestinnän tehtävä on, kuten muidenkin funktioiden, tukea työyhteisön tavoitteiden saavuttamista. Työyhteisöön siis palkataan asiantuntijoita viestintätehtäviin (Åberg 2000, 21). Leif Åbergin edellä esitetyn ajatuksen lähtökohta on, että viestintää organisaatioissa luotsaa viestinnän ammattilainen. Samaa ratkaisua suosittelevat myös miltei kaikki organisaatioviestinnän oppi-isät. Se on varmasti toimiva ratkaisu, sillä ammattitaitoinen tiedottaja tai organisaation tiedotusosasto takaavat tasalaatuisen ja tehokkaan tiedonvälityksen. Käytännössä aihe ja faktat tiedotteeseen tulevat organisaation johdolta ja viestinnän ammattilaiset toimittavat viestin perille selkeänä kokonaisuutena. Tiedotuksen onnistuminen, eli vastuu siitä, että viestit kulkevat perille ajoissa, tarkoituksenmukaisina ja, että ne huomataan, kuuluu myös tiedotusta hoitamaan palkatulle taholle.

12 Tiedottajat ja oto-tiedottajat viestinviejinä Tiedottajalla (Ikävalko 1995, 41) on organisaatioissa neljä erilaista työnkuvaa. Kokonaisvastuullinen tiedottaja laatii koko talon viestintäsuunnitelman yhdessä talon johdon kanssa ja koordinoi sen toteutumista. Tässä mallissa viestien välittäjinä ja niiden laatijoina toimivat eri yksiköiden tiedottajat ja oto-tiedottajat. Etuna on, että viestintää voidaan tässä mallissa hallita hyvin, kun yhdellä henkilöllä on koko viestintäkenttä hallussa. Kielteisenä Ikävalko näkee sen, että yksittäiset yksiköt voivat kokea, etteivät he saa tässä tiedottamisen mallissa riittävästi vaikuttaa omaan viestintäänsä. Tämä on varsin aiheellinen pelko, sillä varmasti monet yksiköt haluavat viestiä omaleimaisesti. Mielestäni kireän tilanteen välttämiseksi kannattaa viestintäkoordinaattorin luottaa yksiköiden tapaan viestiä, mutta kontrolloida tiedotustoiminnan laatua esimerkiksi lukemalla tiedotteet läpi ennen julkaisua. Ammattitiedottaja (Ikävalko 1995, 41) luo suuntaviivat tiedottamiselle, mutta osallistuu vain tietyn osa-alueen tiedottamiseen. Kyseessä on siis käytännön viestinnän toteuttaja eikä niinkään sen suunnittelija. Tässä mallissa viestintävastuu on siis kunkin yksikön yksittäisillä tiedottajilla. Hyvä puoli tässä mallissa on, että yksiköt saavat vapaasti toteuttaa omaa viestintäänsä. Näin ollen jokainen tiedottaja koordinoi omaa viestintäänsä. Ikävalko näkee tässä viestinnän tavassa haittana sen, että viestinnästä tulee hajanaista kunkin yksikön johtajan viestintäaktiivisuuden ja vaihtelevien viestintätaitojen vuoksi. Mielestäni persoonallinen tiedottaminen ei ole kovin suuri erhe sisäisessä viestinnässä, mikäli viestit ovat selkeitä ja ymmärrettäviä. Sisäisessä viestinnässä voi olla jopa mukavaa vaihtelua saada omaleimainen tiedote ilmoitustaululle tai sähköpostiin. Organisaatiosta ulospäin viestittäessä epätasainen viestintäjälki voi aiheuttaa jopa epäuskottavuutta. Erikoistuva viestijä on Ikävalon (1995, 42) mukaan organisaatiossa sellainen tiedottaja, joka vastaa vain jonkin osa-alueen viestinnästä ja ei puutu muiden yksiköiden viestintään. Etua tässä tiedottajamallissa on se, että jonkin alan

13 13 erikoisasiantuntija osaa toteuttaa sen alan viestintää, jonka parhaiten taitaa. Heikkoutena Ikävalko näkee tällaisessa tiedottamisessa sen, että yhteisö voi profiloitua väärällä tavalla sen mukaan, mitä erikoistuja ehtii ja haluaa tehdä. Itse ratkaisisin ongelman siten, että erikoistuva tiedottaja laatisi itselleen viestinnän vuosirungon, hyväksyttäisi sen organisaation johdolla ja vaatisi itseltään suunnitelman noudattamista. Rungon noudattamista on tosin hankala valvoa, mikäli suunnitelma on vain yhden henkilön harteilla. Organisaatiossa voi olla virallisen tiedottajan tai tiedotusosaston asemesta tai sen tukena oman toimen ohella tiedottamista hoitavia niin sanottuja ototiedottajia. Ikävalon mukaan (1995, 42) oto-tiedottaja astuu mukaan tiedottamiseen vain erikseen pyydettäessä. Näiden tiedottajien tehtävänä voi olla muun muassa oman toimialueensa kuulumisista omalle osastolleen ja tarvittaessa koko muulle organisaatiolle viestiminen. He voivat hoitaa myös oman toimialueensa tai muun organisaation johdon määrittelemän vastuualueen ulkoista viestintää. Ikävalko ehdottaa oto-tiedottajan tehtäväksi muun muassa viikkotiedotteen toimittamista. Hänen mukaansa oto-tiedottaja sopii erityisesti sellaisiin organisaatioihin, joiden johto ei katso talossa olevan niin paljon kerrottavaa, että oma tiedottaja olisi tarpeen. Fyysiseltä rakenteeltaan hajanaisen tai todella laajan organisaation johdolla ei välttämättä ole tietoa jokaisen toimipaikan tai osaston tarpeista. Etenkin yllättävissä tilanteissa oto-tiedottaja on korvaamaton apu sujuvan viestinnän ylläpitämisessä. Oto-tiedottaja, joka voi olla esimerkiksi yksikön esimies, koska hän on myös oman toimialueensa vankkumaton asiantuntija. TOK-yhtymän mainostoimintojen päällikkö Anri Saarisen (Haastattelu 2002) mukaan käytännön työelämässä jokainen esimies on myös oman toimipaikkansa ototiedottaja muiden tehtäviensä ohella. Tavallaan myös jokainen organisaation työntekijä on myös oto-tiedottaja, sillä myös kahvipöytäkeskusteluissa voi ja pitääkin tuoda työpaikkaa koskevia yhteisiä asioita esiin muiden kuulumisten lomassa (Kivikoski 1992, 13). Jokaisen työntekijän on myös kannettava vastuu siitä, että perehtyy tarjolla olevaan tietoon ja hyödyntää tarjolla olevia sisäisiä viestimiä.

14 14 Ongelmallista oto-tiedottamisessa on, että kun viestintä ei ole työntekijän päätehtävä, voi tiedotustoiminta jäädä muiden työkiireiden jalkoihin. Lisäksi ototiedottaminen on usein suunnittelematonta ja satunnaista (Ikävalko 1995, 43). Käytännössä asioista tiedotetaan vain silloin kun on pakko. Mikäli tilanne jatkuu pitkään tällaisena, voi se aiheuttaa organisaatiossa tyytymättömyyttä sekä tietovajetta. Viestintää varsinaiseksi työkseen hoitava henkilö ehtii paremmin seuraamaan lähettämiensä viestien perillemenoa ja osaa koulutuksensa ansiosta laatia ytimekkäitä tiedonantoja sekä organisoida suunnitelmallisia tiedotuskampanjoita. Tiedottajan tai tiedotusosaston tehtäviin olisi varmasti hyvä sisällyttää myös ulkoinen tiedotustoiminta, koska toisinaan talon sisällä kulkeva tieto julkistetaan myös julkiselle medialle. Jokainen organisaatio kuitenkin punnitsee tapauskohtaisesti oman tiedotushenkilöstötarpeensa. Varsinkin pienissä organisaatioissa voi toimitus- tai puheenjohtaja toimia myös tiedottajana. Vaikka keskitynkin työssäni sisäiseen viestintään, pätevät nämä tiedottajan toimenkuvaa koskevat mallit myös ulkoiseen tiedottamiseen Lyhyesti viestintäsuunnitelmasta Liikkeenjohdollisesti ajateltuna viestintäsuunnitelmaan kuuluvat liikeidea, tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi (Ikävalko 1995, 32) Työyhteisön liiketoimintastrategia on organisaation johdon määrittelemä ja kaiken muun toiminnan tarkoitus on tukea sitä (Åberg 2000, 23). Näin siis myös sisäisen viestinnän osalta. Sisäisessä viestinnässä viestintäsuunnitelmaa tarvitaan muun muassa järjestelmällisen tiedottamisen ylläpitämiseksi. Suunnitelmasta käy selkeästi ilmi se, kuka viestii mistäkin asiasta kenelle, milloin ja miksi. Siitä käy myös ilmi ne asiat, joista ei viestitä, eli salassa pidettävät aiheet. (Leppänen, Manninen, Toivonen 1989, 54) Tällaisesta suunnitelmasta on korvaamaton apu muun

15 15 muassa kriisiviestinnässä. Kriisit ovat tilanteita, joissa organisaatio voi osoittaa, osaamisensa ja jopa parantaa imagoaan. (Siukonsaari 1999, 194) Kriisejä ei voi ennakoida, mutta esimerkiksi onnettomuuden sattuessa on syytä olla ennalta sovitut tavat tiedottaa tapahtuneesta. Ilman ohjeistuksia voi kiiretilanteessa ylireagoida tai toimia muuten ajattelemattomasti. Etukäteen tulee pohtia muun muassa sitä, että milloin on tarve kriisiviestintään, keille asiasta kerrotaan ja milloin ja kuka vastaa jatkokysymyksiin. Viestintätoimistot laativat tilauksesta organisaatioille viestintäsuunnitelmia sekä myyvät tiedotuspalvelujaan. Tiedotustoiminta on siis mahdollista myös ulkoistaa. Mielestäni on kuitenkin kyseenalaista, kannattaako talon sisäistä viestintää hoitamaan palkata ulkopuolinen taho. Voi olla talon me-hengen kannalta parempi, että viestintää hoitaa henkilö, joka on myös henkilökohtaisesti sitoutunut organisaation viestintäkenttään sekä on fyysisesti organisaatiossa läsnä. Näin tiedottaja tai muu viestinnästä vastaava henkilö pysyy ajan tasalla kaikista talon tapahtumista ja voi varovaisesti tunnustella viestintäilmapiiriä. Se tarjoaa myös mahdollisuuden viestintään liittyvien ongelmakohtien välittömälle huomaamiselle ja niihin reagoimiselle. Tälläkin asialla on kuitenkin myös toinen puoli: joskus ulkopuolinen henkilö voi nähdä ongelmakohtia ja niihin ratkaisuja, joita oma tiedottaja ei huomaa, koska on niin sisällä organisaation tavoissa toimia. Viestintätoimistoa voisi siis käyttää esimerkiksi säännöllisenä konsulttiapuna, vaikka talon tiedotustoiminta olisikin jo osaavissa käsissä Eriarvoistunut viestintä Viestinnästä ja tiedonvälityksestä puhuttaessa sorrutaan helposti siihen ajatteluun, että tieto on nopeasti kaikkien saatavilla sähköisten viestimien ansiosta. Epäilen, että etenkin sähköistä viestintää päätyökseen hoitavat henkilöt sortuvat siihen, että he olettavat inter- ja intranetin sekä sähköpostin olevan helppo ratkaisu tiedonvälityksen välineellisiin ongelmiin. Tähän

16 16 olettamukseen sisältyy myös se, että enemmistön niistä joille viestitään, oletetaan osaavan myös käyttää näitä välineitä. Osalle ihmisistä tietokoneet ja niiden kautta toimivat viestintävälineet kuten sähköposti, internet ja intranet ovat työnkuvan ansiosta luonnollinen osa elämää. Tätä ryhmittymää voidaan kutsua viestintäeliitiksi. Opetusneuvos Keijo Voudinmäki (2002, verkkojulkaisu) kirjoittaa SDP:n Periaatepaja-nimisessä verkkojulkaisussa lyhyesti viestintäeliitistä. Keijo Voudinmäen mukaan: On myös vaara, että syntyy viestintäeliitti, joka osaa hakea, käyttää ja levittää informaatiota ja suuri joukko, joka näennäisesti saa informaatiota pystymättä sitä käyttämään ja että opetusta ohjaillaan meritokraattisen yhteiskunnan suuntaan. Ehdotan viestintäeliitin syntymisen ehkäisemiseksi mahdollisimman tasapuolista tiedottamista (käytännössä sama tieto lähetetään monessa eri viestimessä eli sähköpostin lisäksi esim. ilmoitustaulutiedote) sekä henkilöstön käytännönläheistä tutustuttamista organisaation käyttämiin viestimiin ja niiden käyttöön. TOK-yhtymälle tekemässäni kyselytutkimuksessa Henkilöstön tyytyväisyys sisäiseen viestintään (Tuominen 2002) kävi ilmi, että kyseisessä palvelualan organisaatiossa vain murto-osa henkilöstöstä lukee sähköpostia tai intranetiä. Asialle on looginen selitys: Kassatyöntekijät, tarjoilijat ja kokit tekevät työtä käsillään, eivät tietokoneella. Tutkimuksen tulokset paljastivat, että peräti 63 prosenttia kyselyyn vastanneista ei lue sähköpostia työpaikalla. Vain 30 prosenttia työntekijöistä kertoi lukevansa sähköpostia töissä. Työhön liittyvää sähköpostia halusi kaikista kyselyyn vastanneista ainoastaan 41 prosenttia. Avoimista vastauksista löytyi tähän syy: kotonakaan ei ole sähköpostimahdollisuutta. Luultavasti tämä sama kahtiajako pätee moniin muihinkin ei-tietokoneistuneisiin organisaatioihin. Tämä tutkimustulos mielestäni osoittaa, että vielä ei kaikissa organisaatioissa voida siirtyä pelkästään tietokonepohjaiseen viestintään.

17 17 Sisäistä viestintää suunniteltaessa kannattaakin erityisen tarkasti huomioida se, kenelle viestitään. On turhaa rakentaa monimutkaisia ja ehkä kalliitakin viestimiä tietoverkkoon, jos niitä ei käytännössä kukaan voi tai osaa käyttää. Tärkeintä kun kuitenkin on, että sanomat saavuttavat ihmiset eikä se, miten nykyaikaisen välineen avulla. Tämän tutkimuksen tarkoitus ei missään nimessä ole moittia sähköisiä viestintävälineitä tai sähköistyvää tietoyhteiskuntaa, päinvastoin. Sähköistymisen ja tiedonvälityksen nopeutumisen huumassa ei silti pidä unohtaa organisaatiorakenteen asettamia rajoituksia. Rajoitteita ei kannata pitää esteinä sujuvalle vuorovaikutteiselle viestinnälle. Viestintään käytettävät välineet kehittyvät jatkuvasti ja siksi sujuvan tiedonvälityksen rakentaminen on joissakin tapauksissa vain järjestelykysymys Välineet viestijän apuna Henkilöstöpalaverit ja muut vastaavat henkilökohtaisen, välittömän palautemahdollisuuden tarjoavat kokoontumiset ovat usein mieleenpainuvimpia viestintätilanteita. Erityisesti esimiesviestintä on monessa toimipaikassa kaikkein tehokkain viestintätapa. Suora- ja etenkään henkilökohtainen vuorovaikutus ei kuitenkaan ole etenkään suurelle joukolle tiedotettaessa aina mahdollinen. Siksi pohdin erilaisten viestintävälineiden ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta tiedottamisen ja muun sisäisen viestinnän viestinviejinä. Tässä työssä on jo aiemmin kerrottu sisäisen viestinnän tehtävistä. Seuraavassa on jaoteltu näitä tavoitteita tukevat viestintävälineet tutkimuksen tekijän ajatustavan mukaisesti kahteen ryhmään: Paperiset viestintävälineet ja tietokoneella toimivat viestintävälineet.

18 18 Paperisiin viestintävälineisiin tässä jaottelussa kuuluvat henkilöstölehti, ilmoitustaulumateriaali ja henkilökohtaiset kirjeet. Tietokoneella toimivat viestimet ovat taas sähköposti, internet, intranet, ekstranet ja videoneuvottelu. Jaottelun ulkopuolelle jää monia viestimiä. Mainitut mediat ovat kuitenkin helposti saavutettavia organisaatioviestinnässä käytettäviä viestintäkanavia. Tutkimuksessa sivutaan myös joitakin jaottelun ulkopuolisia viestimiä näistä välineistä tarkemmin kerrottaessa. Luettelossa mukana olevat viestintävälineet ovat saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin ja niihin sisällön tuottaminen ja niiden käyttäminen on verrattain yksinkertaista.

19 19 3. PAPERISET VIESTIMET ORGANISAATIOVIESTINNÄSSÄ Organisaatioviestinnässä ja viestinnässä ylipäänsä ei ainakaan vielä ole syytä hylätä perinteisiä, paperisia viestimiä. Sähköisten viestimien avulla paperin ylenmääräistä käyttöä voidaan kuitenkin hillitä. Se on sekä luonnonvarojen säästämisen että viestinnän nopeuden kannalta myönteinen asia. Sähköisen viestinnän eduista huolimatta on tapauksia, joissa paperinen viestin on yhä toimivin ratkaisu. Yleisiä paperisia viestimiä organisaatioviestinnässä ovat henkilöstölehti, faksattavat tai postitetut ilmoitustaulutiedotteet ja henkilökohtainen posti. Keskityn tässä paperisten viestinten osiossa pääosin henkilöstö-lehteen, erilaisiin tiedotteisiin ja ilmoitustaulun hoitamiseen Henkilöstölehden tehtävät Henkilöstölehdellä on monia eri tehtäviä. Se muun muassa välittää tietoa yrityksestä, esittelee organisaation tavoitteita, kannustaa työntekijöitä parempiin suorituksiin, antaa palautetta tehdystä työstä ja tarjoaa lukuelämyksiä lukijaa lähellä olevista asioista. Parhaimmillaan henkilöstölehti kohottaa työpaikan mehenkeä ja nostaa työmotivaatiota. Laadukkaaseen henkilöstölehteen panostaminen on eittämättä yksi organisaation tavoista viestiä työntekijöille siitä, että he ovat yhteisölleen arvokkaita ihmisiä. Henkilöstölehden tehtävät vaihtelevat organisaatiosta riippuen. Ennen lehden tekemistä kannattaa julkaisun toimituskunnan pohtia kysymystä: Mitä haluamme saavuttaa tällä julkaisulla? Kun tähän kysymykseen on löytynyt vastaus, ollaan lehden teossa mielestäni jo pitkällä. Tätä kysymystä kannattaa pohtia toimituspalavereissa aina silloin tällöin, jotta lehden linja säilyy yhtenäisenä.

20 20 Olen avustanut TOK-yhtymän henkilöstölehteä kolmisen vuotta. Koen, että tämän nimenomaisen, neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden tehtävänä on tarjota lukijoille neljäsosavuosikatsaus kaikkiin talon tapahtumiin. Lehdessä kerrotaan muun muassa investoinneista, menneistä ja tulevista tapahtumista, kannustetaan työntekijää harrastamaan ja tehdään yksittäisiä henkilöitä ja heidän työtehtäviään yksi kerrallaan tutuksi lehden sivuilla. Erityisen tärkeäksi henkilöstölehden tehtäväksi koen sen, että henkilöstölehti taustoittaa monia organisaatiossa käynnissä olevia kampanjoita ja hankkeita. Lisäksi lehti muistuttaa työntekijöitä organisaation päätehtävästä: palveluiden tuottamisesta sitoutuneille asiakasomistajilleen. Anssi Siukonsaari (1999, 108) tarjoaa varsin kattavan selonteon henkilöstölehden tehtävistä ja sisällöstä. Hän listaa henkilöstölehdelle kahdeksan eri tehtävää. Ensimmäinen Siukonsaaren määrittelemistä tehtävistä on me-hengen vahvistaminen. Artikkelit, joissa käy ilmi jokin yhteinen projekti ja siinä onnistuminen ovat Siukonsaaren mukaan omiaan vahvistamaan yhteishenkeä. Lehti onkin mainio kanava onnistuneista projekteista kiittämiselle ja uusiin projekteihin motivoinnille, sillä siinä on mahdollisuus kertoa asioista laajemmin kuin esimerkiksi tiedotteessa. Kuvilla artikkelia saadaan myös elävöitettyä ja tuotua henkilöstöä tutuksi laajemmalle yleisölle. Sisäisen markkinoinnin edistäminen (Siukonsaari 1999, 108) kuuluu myös henkilöstölehden tehtäviin. Tässä yhteydessä sisäinen markkinointi tarkoittaa yhteisön toiminta-ajatuksen käytännön toteuttamisen ohjeistamista, organisaation toiminnan ja sen tuloksista kertomista sekä uusien tuotteiden ja palveluiden esittelyä. Henkilöstölehdessä siis annetaan työntekoa tukevaa tietoa eri työtehtävistä. Tällaiset artikkelit ovat mielestäni omiaan etenkin silloin, jos työkuvissa tapahtuu muutoksia, joista on syytä antaa perusteellista taustatietoa henkilöstölle. Yhteisökulttuuria (Siukonsaari 1999, 108) voidaan vaalia henkilöstölehden sivuilla kertomalla talon tavoista toimia. Tähän yhteyteen tietenkin kuuluvat

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tietojärjestelmätieteen opiskelijavalinta. Nimi: Henkilötunnus:

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tietojärjestelmätieteen opiskelijavalinta. Nimi: Henkilötunnus: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tehtävä 1. Tehtävän enimmäispistemäärä on 15. Esitä lyhyesti äskeisen esityksen keskeinen sisältö. Ilmaise asiasi sujuvasti ja selkeästi, kokonaisilla virkkeillä

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lean-kokemuksia Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lapin Yrityskonttori KJ Pentti Pakisjärvi PN Ritva Halvari PN Pirkko Kariniemi Joht. Terttu Alaraatikka Rovaniemi / Ranua YPN Sari Vaarala YPN Sinikka Hämäläinen-

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa

Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa Ympäristöterveydenhuollon koulutuspäivät, Kotka 17. 18.5.2016 Johanna Joutsiniemi Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuva: Pertti Nisonen Ympäristökeskus on yksi

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous

VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous Timo Reko timo.reko@msl.fi Sähköinen kokous Yhdistyksen hallitus voi halutessaan järjestää kokouksensa myös sähköisesti. Sähköinen kokous sopii erityisesti sellaisiin kokouksiin,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot