Talousarvio Taloussuunnitelma Someron kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2012. Taloussuunnitelma 2013-2014. Someron kaupunki"

Transkriptio

1 Talousarvio 212 Taloussuunnitelma Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISPERUSTELUT Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Someron kaupungin taloudellinen kehitys SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET Perusturvatoimi Sivistystoimi Elinkeinotoimi Tekninen toimi Asuntotuotanto Liikenneyhteydet TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvion laadinnan lähtökohdat Vuoden 212 talousarvio Lautakuntien esitykset, menonlisäykset ja vähennykset Talousarvion yhteenveto Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Taloussuunnitelma TYTÄRYHTEISÖJEN TAVOITTEET KÄYTTÖTALOUSOSA. 26 MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT, TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA MUUT PERUSTELUT TEHTÄVÄALUEITTAIN 5.1. Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Kaupunginhallitus Yleishallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinolautakunta Elinkeinoelämän kehittäminen Maaseutulautakunta Maataloustoimi Lomatoimi Maa- ja metsätilat Perusturvalautakunta Perusturvatoimen hallinto ja huolto Ympäristöterveydenhuolto Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Sosiaalityö Vanhustyö Kehitysvammatyö Päivähoito Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto Peruskoulutus. 4

3 Keskiasteen koulutus Vapaa sivistystyö Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Tilahallinto Liikennealueet ja yleiset alueet Suojelutoimi Ympäristölautakunta Tietoimi Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Yhdyskuntasuunnittelu INVESTOINTIOSA.. 51 Irtaimiston hankintaohjelma 52 Talonrakennusinvestoinnit.. 53 Julkinen käyttöomaisuus RAHOITUSOSA 55 LIITTEET Tuloslaskelma (sisäiset ja ulkoiset) 56 Talousarvioasetelma. 57

4 3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 211 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes 5 % ja toisellakin neljänneksellä noin 3 %. Kesän jälkeen maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet huomattavasti, mikä taas vaikuttaa Suomen vientiin. Kokonaisuutena tavaroiden ja palveluiden viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden 21 tasolle. Kesän jälkeen vuotta 211 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 212 tämänvuotisesta. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 211 yksityinen kulutus lisääntynee n. 3 %. Vuonna 212 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Vuonna 211 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositalolla keskimäärin 3,3 %. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna 212. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 212 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi on arvioitu 3,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 21. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on keskimäärin n. 2 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 212 on arvioitu n. 7,5 % Kuntatalouden kehitysnäkymät Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten mukaan vuoden 21 toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palveluiden ostot lisääntyivät edelleen ja olivat noin 7 %. Vuonna 211 toimintamenojen kasvun arvioidaan jäävän runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kuntaalan palkkasumma on kasvanut tammi-elokuussa nopeammin kuin ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitaisiin päätellä. Koska nykyinen sopimuskausi päättyy , niin vuotta 212 koskeva arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä. Arvio on, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 212 perustuvat valtiontalouden kehyspäätöksessä esitettyihin tämän hetkisiin arvioihin. Yleisesti voidaan todeta, että vuoden 212 maksutasot pysyvät lähestulkoon samalla tasolla kuin tänä vuonna. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 212 n.,2 %. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna 3,5 %, niin ensi vuonna sen arvioidaan olevan n. 3,25 %.

5 4 Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli n. 23,6 % palkkasummasta. Jäsenyhteisöjen todellinen maksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tämän hetkisten tietojen mukaan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan. Vuonna 21 kunta-alan verotilitykset kasvoivat yli 4 %. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset lisääntyivät yli 17 % ja kiinteistöveron tilitykset yli 2 %. Kunnallisveron tilityksiä kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Jako-osuuden kohoamiseen vaikutti mm. se, että useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveropohjan on arvioitu kasvavan kuluvana vuonna 4,6 %. Vuonna 212 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 1,5 %. Arvio perustuu näkemykseen, että palkkasumma lisääntyy nimellisesti noin 4 %. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 milj. euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 29 merkittävästi, mutta vuoden 21 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Esityksen mukaan verokannan alentamisesta johtuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta,88 prosenttiyksikköä. Kuntien jako-osuudeksi muodostuisi vuodelle 212 täten 27,87 prosenttia. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 212 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat valtionosuuteen kohdistuvat 631 milj. euron leikkaukset ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset (mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosäästöt) toteutetaan pääosin vuosina Eräitä opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjä, kuten vapaan sivistystyön, museoiden, teatterien ja orkestereiden menosäästöt toteutetaan kuitenkin jo vuonna Someron kaupungin taloudellinen kehitys Vuoden 29 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,5 milj. euroa ja vuoden 21 tilinpäätöksessä 4,1 milj. euroa. Toimintakulut nousivat vuodesta 29 vuoteen 21 1,4 milj. euroa eli 2,9 %. Vuoden 211 talousarviossa toimintakulut ovat 5,6 milj. euroa ja nousua vuoden 21 tilinpäätöksestä on,9 milj. euroa eli 1,9 %. Toimintatuotot olivat vuoden 21 tilinpäätöksessä 8,9 milj. euroa ja vuoden 211 talousarviossa 6,5 milj. euroa. Lomatoimi siirtyi Ypäjän kunnan hoidettavaksi ja vuoden 211 talousarviossa on sekä menoja että tuloja n. 1,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 21 tilinpäätöksessä. Valtionosuudet olivat vuonna 21 21,9 milj. euroa ja kasvua oli edelliseen vuoteen,9 milj. euroa eli n. 4,5 %.

6 5 Verotuloja kertyi kaikkiaan vuonna 21 22,7 milj. euroa. Tässä oli laskua edelliseen vuoteen,2 milj. euroa eli n. 1 %. Vuoden 211 talousarviossa on verotuloja yhteensä 22,4 milj. euroa ja ne tulevat näillä näkymin toteutumaan. Vuosikatteen tulisi olla poistojen suuruinen, jotta korvausinvestoinnit voitaisiin kattaa. Toisaalta vuosikatteen tulisi riittää myös lainojen lyhennysten kattamiseen. Someron vuoden 21 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,1 milj. euroa ja poistot n. 1,9 milj. euroa. Lainojen lyhennykset olivat,5 milj. euroa. Näin ollen vuosikate riitti poistojen lisäksi myös lainojen lyhennyksiin. Vuoden 211 talousarviossa vuosikate on n.,6 milj. euroa ja poistot 1,7 milj. euroa. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Hyväksyessään vuoden 212 talousarvion ja vuosien tai pitemmälle ulottuvan taloussuunnitelman valtuuston on hyväksyttävä toimenpiteet, jotka kattavat vuoden 21 taseeseen kertyneen ja vuoden 211 aikana kertyväksi arvioidun alijäämän. Someron kaupungin taseessa ei ole katettavia alijäämiä vuoden 21 tilinpäätöksessä. Vuoden 211 talouskehitystä seurattaessa vuosikate on ollut samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Henkilöstömenot ovat kasvaneet lokakuun loppuun mennessä n. 4 % viime vuoteen verrattuna. Muissa toimintamenoissa kasvua on ollut n. 6 %. Toimintatuottoja on kertynyt 7 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Menoissa erikoissairaanhoito on ollut jatkuvasti kasvava. Erikoissairaanhoidossa maksetaan kuukausittain ennakkoja, mutta vuoden alusta tilastoitu todellinen käyttö on kuitenkin ollut ennakkoja suurempi. Lopullinen lisälasku tulee kuitenkin vasta vuoden 212 keväällä. Todellinen käyttö näyttää kuitenkin vielä pysyvän talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Tuloveroja on kertynyt lokakuun loppuun mennessä n.,7 milj. euroa edellisvuotta enemmän ja yhteisöverotuloja n.,2 milj. euroa viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Marraskuun maksuunpanotilityksessä lopullinen verotus suhteutetaan maksettuihin ennakoihin ja Someron osalta liikaa saatuja ennakkoja joudutaan palauttamaan n. 2,1 milj. euroa, kun palautettava määrä viime vuonna oli 1,6 milj. euroa. Tämä vaikuttaa loppuvuoden maksuvalmiuteen. Kassatilanne on kuitenkin ollut koko vuoden hyvä, eikä talousarviolainaa ole vielä jouduttu nostamaan. Väestökehitys (*Tilastokeskuksen väestöennuste) Vuosi Synt. Kuoll. Tulomuutto Lähtömuutto Netto siirtol Väkil. muutos (sis.korj.) Väkiluku *9 21 *9 16 *8 999 *8 941

7 6 Ikärakenteen kehitys Ikäryhmä Vuosi * vuotiaat vuotiaat yli 65 -vuotiaat ,3 % , % ,1 % ,3 % ,4 % , % ,7 % ,6 % ,6 % ,3 % , % ,4 % ,7 % , % ,7 % ,4 % ,5 % ,8 % ,8 % ,7 % ,8 % ,7 % ,5 % ,2 % ,1 % , % , % ,5 % ,6 % ,7 % ,3 % ,5 % ,1 % 268 2,9 % ,9 % ,2 % ,6 % ,9 % ,2 % ,6 % , % ,6 % ,8 % ,4 % ,6 % * Tilastokeskuksen väestöennuste Työllisyyskehitys Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston tilastojen mukaan syyskuun lopussa työttömien osuus oli Varsinais-Suomessa 8,5 % (9, %, 9/21) ja koko maassa 8,3 % (9, %, 9/21). Varsinais- Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa. Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun seudun tilanteen johdosta. Someron työttömyysaste oli syyskuun tilanteen mukaan 7,6 % kun se vuotta aikaisemmin oli 9,1 %. Työttömiä työnhakijoita oli 312 (374, 9/21), joista 28 oli alle 25-vuotiaita, 137 yli 5-vuotiaita ja 76 yli vuoden työttömänä olleita. Seuraava kaavio kuvaa Someron työttömyyden kehitystä vajaan kahden vuoden ajalta. Kuvassa ylempi viiva kuvaa työttömien lukumäärää ja alempi avoimia työpaikkoja kuukauden lopussa. Työttömät ja avoimet työpaikat Somerolla /21 3/21 6/21 9/21 12/21 3/21 12/21 3/211 6/211 9/211

8 7 2. SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET 2.1. Perusturvatoimi Someron perusturvan tarjoamien palveluiden järjestäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja mahdollisen kuntalain uudistuksen ympäröimänä edellyttää aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä, ja kehittämisen ensisijaisena lähtökohtana on palvelujen kehittäminen kuntalaisia parhaiten palvelevalla tavalla. Paras-puitelain ja kuntalain mahdollisia muutoksia seurataan aktiivisesti ja perusturvatoimen hallinnon tulevaisuuden linjauksia tehdään, kun lopullinen lainsäädäntö asian tiimoilta valmistuu. Seudullisessa yhteistoiminnassa Someron perusturvatoimelle on keskeistä palveluiden maantieteellinen läheisyys, hyvä saavutettavuus, palvelukeskeisyys, palveluiden laadukkuus ja palvelutuotannon tehokkuus. Kehittämistyössä huomioidaan kuntatalouden mahdollisuudet vastata kasvaviin palvelutarpeisiin. Perusturvatoimessa suunnitelmakaudella pyritään aktiiviseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan etsimällä vaihtoehtoja sosiaalisten ja terveysongelmien syntymisen ehkäisyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään lastensuojelutyön, mielenterveystyön, päihdetyön sekä syrjäytymiskehitystä ehkäisevän työn toimintaedellytysten parantamiseen. Näiden osalta pyritään korjaavan työn lisäksi löytämään toimivammat keinot ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Lähitulevaisuudessa terveydenhuollon yhtenä painopisteenä on diabeteshoidon kehittäminen ja diabeteksen ennaltaehkäisy. Terveydenhuollon palveluiden painopiste pyritään suuntaamaan kohti perusterveydenhuollon palvelua ja yli eri sektoreiden tapahtuvaa ennaltaehkäisyä. Aikuisväestön hyvinvointia turvataan aktivoivin toimenpitein. Talouden taantuman synnyttämään työttömyyden kasvuun vastataan aktivoitujen työttömien määrää nostamalla. Aktivoiduille työttömille pyritään löytämään työtehtäviä yksityiseltä sektorilta sekä kaupungin sisältä. Muun muassa kaupungin hoivatyössä aktivoituja työttömiä tullaan hyödyntämään nykyistä enemmän avustavissa tehtävissä. Työpajojen toiminnan kehittäminen on yksi keskeinen painopistealue tulevalla suunnitelmakaudella. Suunnitelmakaudella sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteita on tarkoitus kehittää siten, että ne vastaavat entistä tarkoituksenmukaisemmin asukkaiden palvelutarpeita. Hoitoketjujen toimivuuden lisäämiseksi suunnitelmakaudella lisätään hoitotyössä kuntouttavaa työotetta, lisätään edelleen palveluasumisen saatavuutta sekä kehitetään kotihoitoa. Kehitysvammaisten asumisjärjestelyjä kehitetään. Tavoitteena on, että nykyinen epäkäytännöllinen Kiiruunkulman asuntola korvataan nykypäivän vaatimuksia vastaavalla uudella asuntolalla. Esitetyin toimenpitein ja tavoittein pyritään vastaamaan jo tiedossa oleviin kehitysvammaisten kasvaviin asumispalveluiden tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on erityispalveluiden tarpeen vähentäminen ja kasvun hillitseminen lisäämällä ja kannustamalla omatoimisuutta. Suunnitelmakaudella pyritään etsimään keinoja, kelpoisuusehdot täyttävien ja pätevien sosiaalityöntekijöiden palkkaamiseen. Perhe- ja sosiaalityön palveluiden kehittämisen myötä tavoitteena on painopisteen siirtyminen korjaavasta sosiaalityöstä kohti ennaltaehkäisevää työotetta. Päivähoidon tavoitteena on asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen laadukkaalla, korkean asiakastyytyväisyyden omaavalla palvelulla. Perusturvatoimi osallistuu valikoiden erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Osallistumisen kriteereinä käytetään hankkeiden odotettavissa olevaa vaikuttavuutta ja hankkeista saatavaa hyötyä suhteessa hankkeiden kustannuksiin.

9 Sivistystoimi Sivistystoimen yhteisenä tavoitteena on oman toiminnan jatkuva sekä suunnitelmallinen tehostaminen ja kehittäminen. Sivistystoimessa on päästy henkilökunnan osalta korkeaan pätevyysasteeseen. Toimialan kaikki yksiköt ovat tehneet laatutyötä edellisen lukuvuoden aikana. Laatukortteihin kirjattuja tavoitteita sekä kehittämisehdotuksia seurataan ja toteutetaan suunnitelmakaudella Kansalaisopisto on mukana lisäksi viiden varsinaissuomalaisen opiston yhteisessä Osaava -hankkeessa, jossa keskitytään tuntiopettajien pedagogisten sekä didaktisten valmiuksien kartuttamiseen ja työssäjaksamiseen, opetuksen laadun ja sen arvioinnin kehittämiseen sekä sosiaalisen median ja IT -teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen opiston opettamisessa, markkinoinnissa, viestinnässä ja verkostoitumisessa. Sosiaalista mediaa hyödynnetään opiston lisäksi kirjastossa ja nuorisotoimessa. Suurimmat muutokset niin perusopetuslain uudistuksissa kuin perusopetuksen opetussuunnitelmatyössä lukuvuoden aikana koskivat oppilaan oppimisen tukea ns. kolmiportaisen tukimallin osalta sekä oppilaan kasvun ja kehityksen tukemista moniammatillisen oppilashuoltotyön avulla. Opetussuunnitelmauudistusta toteutetaan lukuvuonna Vuoden 212 aikana kaikki koulut ottavat käyttöön sähköiset tukimallilomakkeet uudessa kouluhallinto-ohjelmassa. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä kehitetään puolestaan Wilma -ohjelman myötä. Wilman kautta syötetään muun muassa poissaolomerkintöjä ja kurssiarvosanoja, lähetetään viestejä kodin ja koulun välillä, ilmoittaudutaan kursseille ja tehdään valintoja. Pikku hiljaa valmistaudutaan jälleen jo uuden opetussuunnitelman laatimiseen sekä tuntijaon uudistumiseen, josta keskustelut alkavat jo v. 212, perusteet valmistuvat v. 214 ja käyttöönotto tapahtunee Oppilasennusteen mukaan lukuvuoden alkaessa perusopetuksessa on n. 95 oppilasta vähemmän kuin lukuvuoden alkaessa. Salon kaupunkiliitoksen myötä ns. rajapintaalueelta on Someron kouluihin siirtynyt yhä vähemmän oppilaita. Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on lievässä kasvussa jääden kuitenkin edelleen noin kymmeneen oppilaaseen lukuvuositasolla. Erityisopetuksen prosentuaalinen osuus on valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Lastensuojelun kautta tulevien sijoituslasten määrä on koulutoimessa kasvanut vuosi vuodelta, mikä näkyy myös tehostetun ja erityisen tuen tarpeen kasvuna. Ikäluokat pienenevät n. 1-12:stä n. 7-75:een. Lasten määrien väheneminen pienentää osaltaan myös valtionosuuksia. Tämä vaikuttaa sivistystoimen eri toimialojen tehtäväkuviin ja työmääriin merkittävästi joka vuosi. Kouluverkko aiheuttaa edelleen työn epätasaista jakautumista sekä taloudellisesti kalliita ratkaisuja. Tehokkain keino kustannusten pienentämiseksi ja työmäärien tasaamiseksi, opetuksen laatua heikentämättä, on kouluverkon uudistaminen. Tällä hetkellä sivistystoimen kolme tärkeintä kohdetta suunnitelmakaudelle ovat: koulukeskuksen täysimääräinen saneeraus/peruskorjaus, Lahti - Pitkäjärven alueen koulun ja varhaiskasvatuksen yhdistäminen samaan rakennuksen ja Kirkonmäen koulun luokkatilojen kasvattaminen kahdella eriyttämistilalla. Yleissivistävän puolen hankkeista sekä ns. Kelpo-, että Laatu-hanke päättyvät Hankkeiden loppuraportointi tehdään alkuvuodesta 212. Resurssiopettaja ja ns. Maltti-hanke jatkuvat talousarviokaudella 212. Valtion taholta tuleva hankerahoitus pienenee koko ajan. Someron lukion oppilasmäärä pysynee muutamana seuraavana vuonna n. 15:ssä, mutta vähentynee tämän jälkeen samassa suhteessa kuin perusopetuksen oppilasmäärä. Lukuvuoden aikana ns. lähinnä rajapinnasta tulevia vieraskuntalaisia opiskelee lukiossa noin 6 % lukion oppilasmäärästä. Lukio on asettanut talousarviokauden tavoitteeksi muun muassa 2-3 verkkokurssin tuottamisen. Verkkokurssit ovat uusi avaus lukion kurssitarjottimella. Lukion yrittäjyyskasvatuskurssi vahvistuu edelleen, sillä olemme mukana Salon seudun YES hankkeessa myös vuosina Opettajatarpeeseen on varauduttu perustamalla lukion ja perusopetuksen yhdistelmävirkoja eri oppiaineisiin. Kaksoiskelpoisuudet ovat opetustoimessa eduksi ja jopa välttämättömiä tulevaisuudessa, koska oppilasmäärät vähenevät ja opetusvelvollisuudet on saatava täytettyä. Paras aika kyseisille tehtäväjärjestelyille on kouluverkkoratkaisujen ja eläköitymisten yhteydessä.

10 9 Kansalaisopiston kurssitarjonta pidetään monipuolisena eri ikäryhmät huomioiden. Kansalaisopisto toimii myös henkilöstön koulutusorganisaationa. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä kansalaisopiston rooli kasvaa ja opiston sekä perusturvan yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Opisto tekee yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Seudullista yhteistyötä tehdään puolestaan sekä Salon kansalaisopiston että muiden lähialueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Uutena avauksena on maakunnallinen verkostoituminen ns. Pramilla -hankkeessa, jossa on mukana viisi opistoa. Hanke on saanut rahoitusta saakka. Someron kaupunginkirjasto aloitti pilotoimaan Axiellin Aurora- ja Arena kirjastojärjestelmiä v. 21. Kehittäminen jatkui vuonna 211 ja jatkuu edelleen vuonna 212. Järjestelmäkäyttäjiksi ovat liittyneet mm. Tampereen alueen PIKI -kirjastot ja Jyväskylän alueen Aalto-kirjastot sekä liittymässä ovat Turun alueen Vaskikirjastot. Kirjastoauton reitti uudistettiin perusteellisesti kesällä 211. Käyttäjiltä saadun palautteen mukaan aikataulua hiotaan tarvittaessa vuoden 212 aikana. Kirjasto tiivistää entisestään yhteistyötä koulujen ja nuorisotoimen kanssa. Myös kirjastoauto osallistuu oheistoiminnan järjestämiseen kouluille. Uutena palveluna asiakkaille tarjotaan mahdollisuus VHS - videoiden digitoimiseen kirjaston laitteella. Kirjaston koko henkilökunta täyttää kirjastolain ja - asetuksen määrittämät kelpoisuudet. Liikunta- ja kulttuuripalvelujen ulkoistamisen myötä yhteistyön merkitys Someron Liikunta ry:n ja Someron Kulttuuri ry:n sekä muiden toimijoiden välillä korostuu. Talousarviokaudelle osuu liikunnan kannalta merkittävä rakennushanke eli uuden uimahallin valmistuminen, mikä vaikuttaa myös sopimuksen päivittämiseen vuoden 212 aikana. Kulttuuri ry:n tavoitteena on vakinaistaa paikkansa ja toimia alueen suurimpana kulttuuripalveluiden tuottajana. Sekä yhdistys-, että seuratoiminnassa näkyy aktiivisten toimijoiden ja ohjaajien ikääntyminen. Nuorisotoimi jatkaa nuorisotalo Jukolan kehittämistä nuorten keskuudessa vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi harrastus- ja ajanviettopaikaksi yhdessä esimerkiksi opisto-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä alueellisten muiden toimijoiden kanssa. Kouluissa toteutettava erityisnuorisotyö on osoittautunut hedelmälliseksi. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuorisotyö tekee yhteistyötä uusien opinto-ohjaajien ja oppilashuollon kanssa. Oppilaskunta ja nuorisovaltuusto ovat tärkeitä elimiä tuomaan esille nuorten mielipiteitä. Elokuvateatterin digitalisoinnin myötä tarjonta laajenee sekä monipuolistuu ja Jukolan elokuvailtojen määrä kasvaa. Lopuksi: Laatu syntyy yhdessä tekemällä Laatuajattelun juurruttaminen Johtaminen Laadun jatkuva parantaminen laadun käsite asenteet tiedot ja taidot toimintatavat organisaatio prosessit työkulttuuri ilmapiiri itsearviointi vertaisarviointi muu arviointi arviointipalautteen hyödyntäminen Kaikkien toimintatapa Innovatiivisuus, Asiakas-/oppijalähtöisyys Sitoutuminen Työtyytyväisyys Toimintamahdollisuudet

11 Elinkeinotoimi Elinkeinotoimen tehtäviin kuuluu yleismarkkinointi, yritysneuvonta ja elinkeinoelämän kehittäminen. Markkinointi on pääosin asumiseen ja yrittämiseen, lähinnä tonttimyyntiin, vapaisiin tiloihin ja palvelutarjontaan kohdistuvaa mainontaa. Ilmoittelua ja mainontaa toteutetaan hyviksi todetuissa medioissa. Osallistutaan valikoidusti erilaisille messuille pääkaupunkiseudulla, Turussa ja lähikunnissa. Markkinointia tehdään myös ajan tasalla olevilla kotisivuilla. Tontti ja tila-asioissa tehdään yhteistyötä kylien, paikallisten kiinteistövälittäjien ja yrittäjien kanssa. Somerniemen kesätorilla sijaitsevaa kaupungin infopistettä hoitamaan palkataan kesätyöntekijä, joka torin aukiolopäivinä opastaa kävijöitä. Aitassa ja sen terassilla tullaan järjestämään sekä kaupungin että yhdistysten toimesta teematapahtumia ja esittelyjä. Suunnitteilla on järjestää yritysmessut, joiden tavoitteena on tehdä tutuksi somerolaisia palveluja. Elinkeinotoimen suurimpana haasteena on aktivoida uusien yritysten syntymistä ja sijoittumista Somerolle. Minkä alan yrityksiä Somerolla tarvitaan ja minkä alan yrityksiä Someron toimintaympäristö tukee, näkemyksiä näihin asioihin haetaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kaupungin rakennuttaman teollisuushallin on arvioitu valmistuvan keväällä 212, vuokralaisten saaminen halliin edellyttää aktiivista markkinointityötä kuten myös Harjun uudet teollisuustontit. Lisäksi ostetaan yritystonttitarpeisiin maata ja edistetään sen kaavoittamista. Somerolaisten, eri alojen yritysten/yritysryhmien kanssa pyritään edelleen tiivistämään yhteistyötä. Järjestetään yhteisiä keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksia, joiden tavoitteena on kehittää yritysten toimintaympäristöä. Yrittäjien kanssa yhteistyössä tullaan tekemään myös Someron markkinointia hyvänä asuin- ja yrityspaikkana yhteisillä messuosallistumisilla sekä messuilla jaettavilla markkinointipaketeilla. Elinkeinotoimen tehtävänä on opastaa aloittavia yrityksiä toiminnan aloittamisessa ja mm. yritystilojen löytämisessä. Ajantasaista tietoa tarjotaan yritystoimintaa aloitteleville ja jo toimiville yrityksille kaikista niistä tukiorganisaatioista ja -mahdollisuuksista, joita on tarjolla investointeihin, kehittämiseen, henkilöstön palkkaukseen ja kouluttamiseen. Oman yritysneuvonnan lisäksi kaupunki on mukana useissa seudullisissa ja maakunnallisissa hankkeissa, joiden kautta yrittäjille on tarjolla erilaisia koulutustilaisuuksia ja asiantuntijapalveluja. Salon seutu on hyväksytty koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) vuosille KOKO-ohjelman mahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti yritysten toimintaympäristöä kehitettäessä. Someron alueella toimivien mikroyritysten on mahdollista saada maaseudun yritystoimintaan suunnattuja tukia. Aloittelevia ja toimivia yrittäjiä informoidaan näistä tarjolla olevista tuista. Somerolaiset yritykset ja yhdistykset ovatkin hakeneet/saaneet tukia kiitettävästi esim. leader-toimintaryhmältä, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta. Elinkeinotoimi ylläpitää rekisteriä kaupungin alueella tarjolla olevista vapaista toimi- ja teollisuustiloista. Tämä edellyttää kiinteää yhteydenpitoa tilojen tarjoajiin päin. Mahdollisiin tila- tai tonttikyselyihin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja kattavasti Tekninen toimi Tietohallinto Tietohallinnon tavoitteissa 212 on edelleen sivistyspuolen oppilastyöasemien käyttöympäristön kehittäminen ja parantaminen. Edelleen jatkuu myös kehitystyö terveydenhuollon järjestelmien osalta; potilastietojen kansallisen arkiston ja sähköisen reseptin käyttöönoton osalta. Samoin jatkuu Salon seudullisen yhteistyön tarkastelu, mitä tehdään jatkossa yhteistyössä ja mitä mahdollisesti jatketaan omin resurssein. Näiden lisäksi yksi merkittävimmistä tavoitteista on puhelin- ja

12 11 viestintäjärjestelmän uusiminen, nykyiseen järjestelmään ei ole saatavilla enää tukea. Samassa yhteydessä kartoitetaan kaikki nykyiset puhelinliittymät ja pyritään siirtymään yhä enemmän mobiilijärjestelmään. Tekninen toimi Tilahallinnossa kiinteistöjen kuntoa ylläpidetään suunnitelmallisella korjaus- ja huoltotoiminnalla ja kiinteistöjen arvoa ja kehittymistä seurataan mm. järjestämällä kiinteistössä vähintään yhden (1) kerran vuodessa kiinteistökatselmus yhteistyössä käyttäjien kanssa. Lisäksi luovutaan määrätietoisesti kaupungin kannalta tarpeettomista kiinteistöistä myymällä niitä, käyttämällä maanvaihdossa ja viime kädessä purkamalla niitä. Näiden lisäksi vuonna 211 käyttöönotetulla huoltokirjalla tehostetaan ja selkeytetään kiinteistökannan jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitotoimenpiteiden oikea-aikaisuutta sekä parannetaan kiinteistönhoitotyön seurantaa ja valvontaa. Katujen kunnossapidon puolella huolehditaan katuverkon rakenteellisesta kunnosta sekä liikenneturvallisuudesta mm. seuraamalla korvaushakemusten määrää. Yksi tavoitteista on myös kaavateiden pintojen kuntoluokituksen laatiminen. Puistojen hoidossa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota ydinkeskustan kohteiden siisteyteen. Myös leikkivälineiden turva-alustoja tullaan parantamaan. Ruokahuolto ja siivous Palvelusopimukset tehdään tilaajien kanssa halutusta palvelutasosta sekä mm. asiakaspalautteiden keräämistavoista ja tiheydestä. Aterix-ohjelmiston FPM-lisäosa otetaan käyttöön, jolloin tilauskäytännöt, laskutukset, ruokalistat ja niihin liittyvä reseptiikka paranevat ja ruokatuotanto kokonaisuudessaan tehostuu. Ympäristövastuuta ja toiminnan tehokkuutta arvioidaan seuraamalla jäteruoan määrää tietyltä ajanjaksolta vuoden 212 aikana. Lisäksi tulevana vuonna lähiruokapäiviä tullaan pitämään neljänä päivänä kuukaudessa. Siivouspuolella tehdään palvelusopimukset tilaajien kanssa halutusta palvelutasosta sekä mm. asiakaspalautteiden keräämistavoista ja tiheydestä. Lisäksi tarkastetaan siivousohjelmat sopimusta vastaavaksi vuonna Yksi tavoitteista on lisäksi parantaa työntekijöiden vuorovaikutus ja viestintävalmiuksia koulutuksen avulla. Investoinnit Rakennusinvestoinnit Suunnitelmakaudella investoidaan edelleen voimakkaasti talonrakennukseen. Vuonna 212 rakennuskohteista suurin on vuonna 21 aloitettu uimahallihanke 5,7 milj. euron osuudella. Seuraavaksi suurimpana hankkeena tulee olemaan palvelutalo Tervaskannon laajentamisen aloitus 3, milj. euron osuudella ja lisäksi teollisuushallin rakentamiseen on varattu 1, milj. euroa. Kaupungintalon julkisivun peruskorjaus on myös tarkoitus toteuttaa 212 (n.,5 milj. euroa). Myös jätevedenpuhdistamoon tullaan investoimaan parantamalla typen ja fosforin poistoa (n..5 milj. euroa). Kevyen liikenteen väylien rakentamiseen panostetaan suunnitelmakaudella paljon, Metsätien kevyen liikenteen väylä 37 euroa sekä Härkälän ja Härkätien kevyen liikenteen väylät 565 euroa. Lisäksi katuvaloverkostoa laajennetaan ja parannetaan (13 euroa) ja Kiiruunpuistoon rakennetaan paikoitusalueet ja kevyen liikenteen väyliä 15 euroa.

13 12 Ympäristötoimi Tietoimessa avustetaan hakemusten perusteella järjestäytyneiden yksityisteiden kunnossapitoa ja perusparannushankkeita talousarvion määräämissä puitteissa. Seurataan Someron kaupungin alueella yksityistieverkon kuntoa. Neuvotaan tiekuntia kysymysten pohjalta. Rakennusvalvonnassa rakennuslupahakemukset käsitellään neljän viikon aikana siitä, kun hakemus täydellisenä liiteasiakirjoineen on jätetty rakennustoimistoon ja pyydetyt katselmukset suoritetaan viikon kuluessa katselmuksen tilaamisesta lukien. Ympäristöpuolella ympäristölupahakemukset käsitellään kolmen kuukauden kuluessa hakemusten jättämisestä. Tavoitteena on olla lisäksi mukana edistämässä erilaisia ympäristönsuojeluun liittyviä hankkeita. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Paimionjoki-yhdistyksen ja jätevesiosuuskuntien kanssa. Ollaan mahdollisuuksien mukaan mukana myös edistämässä kestävää kehitystä ja työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Maankäytön osalta selkeytetään kaavoitusprosessia ympäristölautakunnalle annetun esityksen pohjalta. Turvataan kaupungin organisaatiossa riittävät kaavoituksen ja maankäytön resurssit. Henkilökunnan tietotaitoa kehitetään ja ylläpidetään osallistumalla tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin. Lisäksi resurssien puitteissa käynnistetään ja viedään eteenpäin vireillä olevia vireille tulevia kaavahankkeita. Yksi merkittävimmistä tavoitteista on kaupunginlaajuisen strategisen maankäytön yleissuunnitelman (maapoliittinen ohjelma) loppuun saattaminen ja täytäntöön laittaminen. Lisäksi aloitetaan yleiskaavan laadinta Someron keskustan alueelle Asuntotuotanto Asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja on tarjolla tällä hetkellä keskustan alueella Harju-Härkälässä, Ihamäessä ja Pappilanpellon alueella. Lisäksi haja-asutusalueilla on vapaana yksittäisiä hajatontteja. Tavoitteena on myös saada eri puolilta kaupunkia kaavoitettavaa raakamaa-aluetta omakotiasumisen tarpeisiin. Kultelan asemakaava on valmistunut luottamushenkilökäsittelyyn ja se saanee lainvoiman alkuvuodesta 212. Kaavassa tulee esitettäväksi yli 5 uutta asuintonttia sekä metsäisille että avoimille alueille. Ruunalan täydennyskaava on myös työn alla. Kaupungin keskustan kaavoitusta uusitaan ja samalla tutkitaan asuntotuotantoon sopivia kerros- ja rivitalojen täydennysrakentamiskohteita. Kylähankkeita jatketaan ja kyliä aktivoidaan kehittymään houkuttaviksi, niin että asukasmäärien ja myös yritystoiminnan kasvattaminen on mahdollista. Kylille tehdään mallinnettu kyläkaava valitulle alueelle sekä myös kaavoitusta kevyempiä palstoitussuunnitelmia, jotka voivat kohdistua sekä kaupungin että yksityisten maa-alueille. Kansallisen KOKO-ohjelman puitteissa on suunnitteilla tehdä haja-asutusta palveleva edullisuusvyöhyketarkastelu, jossa luodaan kansantaloudellisesta näkökulmasta hyvän asumisen kriteeristöt. Vuokra-asuntotuotantoa aletaan toteuttaa suunnitelmakauden aikana ja olemassa olevaa vuokraasuntokantaa parannetaan peruskorjauksilla. Asumispalvelusäätiö ASPA on aloittanut rakennushankkeen, joka käsittää 14 asuntoa vaikeasti kehitysvammaisten käyttöön. Lisäksi ASPA on jättänyt hakemuksen korkotukilainoituksesta, jonka turvin toteutetaan kehitysvammaisille 8 asunnon asumisyksikkö. Tonttien markkinointia tehostetaan markkinointisuunnitelman mukaisesti ja asuntomessuvarausta varten selvitetään vaihtoehtoisia tonttialueita. Vuokra-asuntojen täyttöaste pidetään edelleen kor-

14 13 keana ja uusia kaava- ja palstoitusalueita otetaan suunnitelmallisesti käyttöön kaupungin eri alueilta sillä tavoitteella, että tonttitarjonta on mahdollisimman monipuolista Liikenneyhteydet Someron kehittyminen ja vetovoimaisuus edellyttävät hyviä ja toimivia liikenneyhteyksiä, joita tarkastellaan kokonaisuutena yli lautakuntarajojen. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet parantaa julkista liikennettä etenkin Helsingin ja Forssan suuntaan. Tieverkoston osalta tärkeistä yhteyksistä ovat vastuussa valtion aluehallintoon muodostetut ELY keskukset. Yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa on vireillä toteuttaa suunnitelmakauden aikana sekä Härkälän että Härkätien kevyenliikenteen väylät. Kaupungin omia kevyenliikenteen väyliä rakennetaan Metsätien ja Leivontien varteen. Okkerin kevyen liikenteen siltaan tehdään korjauksia ja Jaatilan sillan suunnittelu ja mahdollinen toteutus ajoittuu suunnitelmakauden loppuun. Kantatie 52:n peruskorjaus on noussut alueen kuntien yhteiseksi asiaksi. Parhaillaan työstetään perusparannussuunnitelmia valtion rahoitusohjelmia varten. Someron osalta tärkeimpiä kohtia kt 52:n osalta ovat uusi linjaus vt 1:lle Palikkalaan ja yhteyksien parantaminen Forssaan mt 282 (Torro) kautta. Someron kaupungin näkökulmasta on ensiarvoista saada toteuttaa pääkaupunkiseudulle suuntautuvan maantien no 28 oikaisu ja perusparannus. Toimenpide- ja kustannusesitykset ovat valmiina, mutta toteutus edellyttää vielä pääsyä Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitusohjelmiin. 3. TALOUSARVIO JA -TALOUSSUUNNITELMA 3.1. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille tehtäväaluekohtaiset toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan määrärahat ovat valtuustoa sitovia tehtäväaluetasolla bruttoperiaatteen mukaan. Sitovia ovat vain ulkoiset meno- ja tulomäärärahat. Määrärahat on esitetty tuloslaskelmakaavan mukaisesti menoina ja tuloina. Palkkamenoista on vähennetty sairausvakuutuskorvaukset. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hanke voi olla rakennuskohde tai laajemmin esim. teiden kestopäällystys. Investoinnit sitovat valtuustoa hankkeittain. Rahoitusosassa sitovia määrärahoja ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Rahoituslaskelmassa sitovia määrärahoja ovat lisäksi antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset.

15 14 Toimielin päättää määrärahoista tehtäväaluetta alemmalla tasolla. Toimielimen on hyväksyttävä viranhaltijan oikeus päättää käyttösuunnitelmasta. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa kerätään käyttötalousosa, investointiosa ja rahoitusosa yhteen. Rahoitusosaan merkitään lisäksi lainanotto ja lainananto sekä näiden lyhennykset. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Suunnitelman mukaiset poistot ovat tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Poistot eivät ole sitovia määrärahoja, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutos koskee sekä tavoitteita että niiden edellyttämiä määrärahoja ja tuloarvioita. Kaupungin vakaa kehittäminen edellyttää tervettä taloudellista pohjaa. Someron kaupungin vuoden 21 tilinpäätöksessä ei ole katettavia alijäämiä, joten tilanne tältä osin on hyvä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä Vuoden 212 talousarvio Kaupunginhallitus antoi vuoden 212 talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Raami annettiin toimielintasolla ja se sisälsi 2,5 %:n tarkistuksen palkkoihin. Muihin menoihin on korotusta laskettu,75 %. Tuloja on korotettu niin ikään,75 %. Raamissa oli huomioitu myös vuoden 211 aikana esiin tulleita muutoksia talousarvioon, sekä loppuosa niistä henkilöstökuluista, jotka oli otettu vuoden 211 talousarvioon vain osan vuotta. Raamin pohjana oli vuoden 211 talousarvio, jota oli korotettu em. prosenteilla. Henkilöstösivukulut lasketaan 29,6 %:n mukaan. Verotulojen kehitys TP 21 TA 211 Tot. 1 kk Tp-arvio 211 TA 212 Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Muutos-% Tulovero -2,5 % -1,4 % 5,4 % Yhteisövero 16,6 %,9 %, % Kiinteistövero 14,3 % -5,8 %, % Tuloveroarvio kuluvalle vuodelle oli 2,3 milj. euroa. Marraskuun maksuunpanotilityksessä peritään takaisin n. 2,1 milj. euroa vuodelta 21 liikaa maksettuja ennakkoja. Arvion mukaan kuluvan vuoden tuloverokohta tulee jonkin verran ylittymään. Vuonna 21 tuloveroja kertyi 2,6 milj. euroa. Vuoden 212 tuloveron tuotoksi arvioidaan 21,4 milj. euroa. Yhteisöveroa kertyy vuonna 211 talousarvioon budjetoitua enemmän. Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu 1, milj. euroa. Vuoden 212 yhteisöveron tuotoksi on arvioitu niin ikään 1 milj. euroa.

16 15 Someron kaupungin kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Vaihteluväli Kiinteistöveroprosentti Yleinen,6 1,35,6 Vakituinen asuinrakennus,32,75,32 Muu asuinrakennus,6 1,35,9 Vuoden 212 kiinteistöverotuotoksi on arvioitu 1,1 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan verotuloja on vuoden 212 talousarvioon merkitty 23,5 milj. euroa kun niitä vuoden 211 talousarviossa oli 22,4 milj. euroa. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 21 alusta. Uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yleinen valtionosuus, sosiaalija terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen rahoitus. Näillä on yhteinen asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka vähennetään laskennallisista kustannuksista. Valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Yhden putken mallin ulkopuolelle jäävät vielä ylläpitäjäjärjestelmään kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun valtionosuudet, joista päätetään opetusministeriössä. Niillä on oma asukaskohtainen rahoitusosuutensa. Vuoden 212 sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perushinnoissa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,7 % ja vuonna 212 toteutettava kustannustenjaon tarkistus. Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Korvausvelvollisuus vuodelle 212 määräytyy olleen oppilaan kotikunnan mukaan. Kunnan ei tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse, vaan kotikuntakorvausmenot ja tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuksien lisäyksenä tai vähennyksenä. Elatustukilain mukaiset elatustuen ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi lukien. Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta. Korvaus suoritetaan vuosien aikana toteutuneiden perintöjen mukaisesti asukasluvun mukaisessa suhteessa valtionosuusjärjestelmän yhteydessä. Näin tilitetyt saamiset kirjataan perusturvalautakunnan toimintatuloksi Lautakuntien esitykset, menonlisäykset ja vähennykset Lautakuntien talousarvioesityksissä käyttömenojen loppusumma oli n. 54,2 milj. euroa. Annettu raami oli 52,3 milj. euroa. Raamin ylitystä on näin ollen vajaat 2 milj. euroa. Lautakuntien esityksessä oli kasvua vuoden 211 talousarvioon 3,6 milj. euroa eli 7,1 %. Tulojen kasvua oli esityksessä,8 %. Hyväksytyssä talousarviossa toimielinten menojen lisäkasvua on pienennetty n. 1,2 milj. euroa. Menojen yhteissummaksi tulee n. 52,9 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 211 talousarvioon 4,7 %. Raamin ylitykseksi jää vielä n.,6 milj. euroa. Tuloja on lisätty lautakuntien esityksestä

17 16 n. 128 euroa. Tulojen kasvu on 2,8 %. Kaupunginhallituksen omassa talousarviossa menot ovat 1,4 milj. euroa. Raamissa oli huomioitu työllisyysmäärärahojen siirto perusturvalautakunnalle kuntouttavaan työtoimintaan. Työllistettävien palkkamäärärahoista siirrettiin raamissa 12 euroa (lisäksi sotut 35 euroa) ja tuloista 7 euroa. Kaupunginhallituksen työllisyysmäärärahoihin jäi vielä 5 euroa muiden kuin kuntouttavaan työtoimintaan työllistettävien palkkaamiseen. Raamiin nähden menot alittuivat 17 euroa. Elinkeinolautakunnan määrärahoja on vähennetty yhteensä n euroa. Palkkamäärärahoista on vähennetty 18 euroa. Lautakunta oli ehdottanut, että kehittämispäällikön työpariksi palkataan kesäkuun alusta henkilö, jonka vastuulla tulisi olemaan kaupungin kotisivut ja niiden kehittäminen, kyläasiamiehenä ja vapaa-ajanasukkaiden yhteyshenkilönä toimiminen. Talousarviossa ko. lisähenkilön palkkaaminen on vähennetty. Lisäksi ostopalveluista on vähennetty 3 euroa. Perusturvalautakunnan menoja on vähennetty,9 milj. euroa. Tuloja on lisätty n. 6 euroa. Lautakunta oli esityksessään varannut palkkamäärärahat 6 lääkärille. Yksi oli budjetoitu eurolääkärinä, mutta eurolääkäreitä ei jatkossa tule lainmuutoksen myötä. Yhden vakanssin osalta tulossa on työterveyslääkärin haku. Koska kaikkia lääkärinvirkoja ei todennäköisesti saada täytettyä on palkkamäärärahoja vähennetty n. 2 euroa ja samalla lisätty 72 euroa ulkopuolelta tapahtuvaan lääkäripalvelujen ostoon. Talousarvio sisältää n. 4 lääkärin palkan. Erikoissairaanhoidon menoja on vähennetty,5 milj. euroa. Talousarviossa on huomioitu, että kuluvan vuoden määrärahat todennäköisesti alittuvat. Sosiaalityön tehtäväalueelta on vähennetty toimintakuluja n. 1 euroa, mm. palveluiden oston määrärahoja sekä erilaisia avustuksia. Vanhustyön tehtäväalueen sisällä omaishoidon tukeen on lisätty 5 euroa. Päivähoidon tehtäväalue sisältää yhden täyttämättä olevan kiertävän lastentarhanopettajan palkan. Muissa menoissa määrärahojen kuluvan vuoden toteutuminen ja viime vuoden tilinpäätös on ollut talousarvion pohjana. Vähennykset on tehty menojen liikakasvua estämään. Sivistyslautakunnan menoista on vähennetty 5 euroa peruskoulutuksen määrärahoja. Vapaaaikatoimen määrärahoihin on lisätty palveluiden ostoon 38 euroa uimahallin valmistumisesta johtuen. Lisäystä ostopalveluissa on tämän jälkeen 95 euroa kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Arvio perustuu 5 henkilön palkkakuluihin neljältä - viideltä kuukaudelta. Lisäksi talousarvio sisältää 95 euroa jäähallin avustusta. Teknisen lautakunnan menoista on vähennetty n. 2 euroa. Lautakunta oli esittänyt 2 euroa varattavaksi jätevesiosuuskuntien avustuksiin. Talousarvio sisältää avustusta 1 euroa. Muita menoja on vähennetty huomioon ottaen kuluvan vuoden toteutuma sekä edellisen vuoden käyttö. Henkilöstömuutokset vuoden 212 talousarviossa Vuoden 212 talousarvio ei sisällä juurikaan uusia henkilöstölisäyksiä. Merkittävimmät muutokset henkilöstömäärärahojen lisäyksissä aiheutuvat sellaisista työsuhteista, jotka ovat osittain alkaneet jo vuoden 211 puolella ja rasittavat siten täysimääräisesti vuoden 212 talousarviota.

18 17 Elinkeinolautakunta LTK ES. TA Lautakunnan esityksessä oli varauduttu alkaen uuden henkilön palkkaamiseen kehittämispäällikön rinnalle osallistuen markkinointiin, viestintään ja matkailuun. Määrärahat eivät sisälly talousarvioon. Palkkamäärärahat 18 Sivukulut 5 33 Perusturvalautakunta Kehittäjätyöntekijä perusturvan hallinnossa ( alkaen) Vammaispalvelun vapaa-ajan avustaja, kokeilu alkanut vasta syksyllä 211. Jatketaan määräaikaisena vuonna 212 hyödyllisyyden arvioimiseksi. Väliaikainen, määräaikainen vammaisavustaja toimintakeskukseen kesäkuun loppuun asti (18 h 15 min/vko) Aloittanut vuoden 211 puolella. Autetun asumisen yksikköön 2 työntekijän lisäys (3 kk ja 2 kk) Palkkamäärärahat Sivukulut Kuntouttavaan työtoimintaan Kaksi määräaikaista työpajaohjaajaa asti sis. talousarvioon Vakinainen työpajaohjaaja alkaen sis. talousarvioon Päivähoidon kiertävä lastentarhanopettaja, täyttämättä (Khal , alkaen) 3.4. Talousarvion yhteenveto Vuoden 212 talousarvion kokonaismenot ilman poistoja ja sisäisiä eriä ovat seuraavat: euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintakulut ,7 % Investointikulut ,9 % Rahoituskulut ,9 % Yhteensä ,9 % Toimintakulujen kasvu on 4,7 % eli n. 2,4 milj. euroa vuoden 211 talousarvioon verrattuna. Perusturvalautakunnan menot ovat yli puolet talousarviosta eli 63 %. Menojen kasvua on n. 1,9 milj. euroa eli 5,9 %. Sivistyslautakunnan osuus on 17 % talousarviosta ja menojen kasvu on n.,3 milj. euroa eli 3,3 %: Teknisen lautakunnan osuus on 14 % ja kasvua on n.,5 milj. euroa eli 7,1 %. Muiden lautakuntien osuus talousarvion menoista on yhteensä 6 % eli 2,9 milj. euroa, jossa on vähennystä,3 milj. euroa.

19 18 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on n. 5 %, palvelujen ostojen n. 37 % ja muiden menojen n. 13 %. Henkilöstömenojen kasvu on 3,1 % ja kaikkien muiden menojen yhteensä n. 6,2 %. Palvelujen ostoissa suurimmat menoerät ovat asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä 12,2 milj. euroa ja muilta 3,3 milj. euroa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluiden 1,2 milj. euroa. Menojen jakautuminen palvelujen ostoon, aineisiin ja tarvikkeisiin ym. ei ole vielä lopullinen, vaan lautakunnat voivat talousarvion hyväksymisen jälkeen tehtävissä käyttösuunnitelmissaan muuttaa määrärahojen kohdentamista eri menolajeille. Esim. koulujen oppilaskohtaiset menot ovat vielä kohdentamatta. Kokonaistulot ilman sisäisiä eriä euroa muutos-% ed. vuoteen Toimintatuotot ,8 % Investointituotot 7-7,5 % Rahoitustuotot ,1 % Yhteensä ,8 % Toimintatuottojen kasvu kuluvasta vuodesta on 2,8 %. Valtionosuuksiin on merkitty varovaisen arvion mukaan 23 milj. euroa, jossa nousua on 3,1 %. Lopulliset valtionosuuspäätökset saadaan vasta tammikuussa. Verotuloihin on arvioitu 23,5 milj. euroa, jossa on nousua kuluvan vuoden talousarvioon 4,9 %. Sekä verotulot että valtionosuudet toteutuvat vuonna 211 hieman talousarvioon merkittyä suurempina. Toimintakuluista varsinaisilla toimintatuotoilla katetaan vain n. 13 %. Loput katetaan verotuloilla (44 %) ja valtionosuuksilla (43,5 %). Rahoituskuluihin sisältyy lainojen korkokuluja 27 euroa ja muita rahoituskuluja 9 euroa. Rahoitustuloihin sisältyy osinkotuottoja yhteensä 75 euroa. Kuntayhtymiltä saatavia peruspääoman korkoja on 11 euroa. Joensuun koulun valtionosuuden korkoja on laskettu 13 4 euroa sekä muita rahoitustuottoja 8 1 euroa. Vanhojen lainojen lyhennyksiin on varattu 477 euroa. Uutta lainaa on talousarvioon merkitty 11 milj. euroa. Suoraan taseeseen kirjattavia rahoitustuottoja ovat mm. Joensuun koulun peruskorjauksen valtionosuuden lyhennyserä euroa sekä Joensuun koulun teknisen työn tilojen valtionosuus 96 5 euroa. Sisäiset määrärahat eriteltyinä Talousarvioon sisältyy lautakuntien keskinäisiä menoja ja tuloja. Näitä kutsutaan sisäisiksi eriksi. Sisäiset menot ja tulot tulee olla yhtä suuret. Menot kirjataan eri yksiköille ja tulot kirjataan kokonaisuudessaan laskuttavan yksikön tuloksi. Rakennusten ja huoneistojen sisäiset vuokrat Ruokahuolto Siivouskustannukset 717 Taloushallinnon kustannukset Tietohallinnon kustannukset 78 2 Pesulapalvelut Työterveyshuollon kustannukset 14 Muut sisäiset (valokopiot, kuljetukset ym. sisäiset erät)

20 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TULOSLASKELMA (ulkoiset erät) TP 21 TA 211 TA 212/LTK TA 212 muut.% Toimintatuotot: Myyntituotot ,3 Maksutuotot ,2 Tuet ja avustukset ,3 Muut toimintatuotot ,1 Toimintatuotot yhteensä ,8 Toimintakulut: Henkilöstökulut ,2 Palkat ja palkkiot ,9 Henkilösivukulut ,3 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset ,6 Muut toimintakulut ,8 Toimintakulut yhteensä ,7 TOIMINTAKATE , Verotulot ,9 Valtionosuudet ,1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VUOSIKATE Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ RAHOITUSLASKELMA TP 21 TA 211 TA 212/LTK TA 212 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013. Someron kaupunki

Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013. Someron kaupunki Taloussuunnitelma - 213 Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto 14.12.21 1 1. YLEISPERUSTELUT 3 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät. 3 1.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät 21... 3 1.3. Someron kaupungin taloudellinen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2014 2015. Someron kaupunki

Talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2014 2015. Someron kaupunki Talousarvio 213 Taloussuunnitelma 214 215 Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto 13.12.212 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISPERUSTELUT. 3 1.1. Kansantalouden kehitysnäkymät.. 3 1.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talousarviomuutos 3/2013

Talousarviomuutos 3/2013 Kunnanhallitus 266 25.11.2013 Kunnanvaltuusto 71 09.12.2013 Talousarviomuutos 3/2013 355/02.02.00/2013 Kunnanhallitus 25.11.2013 266 Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen Vuoden 2013 talousarvion

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015 2016. Someron kaupunki

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015 2016. Someron kaupunki Talousarvio 214 Taloussuunnitelma 215 216 Someron kaupunki Kaupunginvaltuusto 11.12.213 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. KAUPUNGINJOHJAN KATSAUS VUOSIEN 214 216 KEHITYSNÄKYMIIN.. 3 2. YLEISPERUSTELUT. 4 2.1. Suhdannenäkymä..

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 1 Tuloslaskelma Tammikuu-Kesäkuu 2014 Laskenn. toteuma 50 % 19.8.2014 Tot 1-6/2014 TA 2014 Tot 2014-TA Tot % Tot 1-6/2013 2013 TP 510 Varhaiskasvatus 5001 Varhaiskasvatuksen hall. Toimintatuotot 0 0 0

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot