LUONTO JA SUKUPUOLI. Maarit Kastehelmi Sireni LUONTOTEEMAT TARKASTELTAVISSA AIKAKAUSLEHDISSÄ

Transkriptio

1 LUONTO JA SUKUPUOLI Maarit Kastehelmi Sireni Esittelen tässä tutkimuskirjallisuuteen perustuvassa katsauksessa, missä määrin ja millä tavalla sukupuoli on esillä ympäristöön ja luontoon liittyvissä tutkimuksissa. Koska monet luontoaiheet sijoittuvat kaupunkiseutujen ulkopuolelle peltomaisemiin, metsiin, luonnonpuistoihin ja erämaihin olen valinnut tarkasteluni kohteeksi sellaisia kotimaisia ja ulkomaisia tieteellisiä aikakauslehtiä, joissa julkaistaan maaseutuun liittyvää tutkimusta. Lehdet ovat Euroopan Maaseutusosiologian seuran julkaisema Sociologia Ruralis ja monitieteinen Journal of Rural Studies, sekä kotimaiset Alue ja Ympäristö ja Maaseudun uusi aika. Keskityn uusimpiin, tällä vuosituhannella ilmestyneisiin artikkeleihin. LUONTOTEEMAT TARKASTELTAVISSA AIKAKAUSLEHDISSÄ Sociologia Ruralis ja Journal of Rural Studies ovat monitieteisen yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen keskeisiä julkaisufoorumeita Euroopassa. Molemmat lehdet ilmestyvät neljä kertaa vuodessa. Sociologia Ruralis -lehdessä julkaistaan maaseutualueita ja maaseudun kehitystä koskevia yhteiskuntatieteellisiä artikkeleita, joiden aiheena ovat maanviljely, luonnonvarat, ruokajärjestelmät, maaseutuyhteisöt, maaseutuidentiteetit ja maaseudun rakennemuutos. Journal of Rural Studies ilmoittaa alakseen ekstensiivisen maankäytön alueille kohdistuvat tutkimukset, joissa käsitellään väestöön, asumiseen, työllisyyteen, liikenteeseen, palveluihin, maankäyttöön, virkistykseen, maatalouteen ja luonnonsuojeluun liittyviä teemoja. Kummassakin edellä mainitussa lehdessä julkaistaan jonkin verran naistutkimusta: sukupuoli on vakiintunut mutta ei kovin yleinen näkökulma maaseutututkimuksen alalla (Sireni 2008). Kaikissa Sociologia Ruralis -lehdessä vuosina julkaistuissa artikkeleissa 13 prosentissa sukupuoli on keskeinen osa kysymyksenasettelua. Journal of Rural Studies -lehdessä tämä osuus on 7 prosenttia (Sireni 2008, 10). Alue ja Ympäristö on keskittynyt yhteiskunta- ja kulttuuriteoreettiseen tutkimukseen sekä yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Maaseudun uusi aika on monitieteinen maaseutututkimuksen ja maaseutupolitiikan aikakauslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Molemmissa lehdissä julkaistaan jonkin verran naistutkimusta. Alue ja Ympäristö -lehdessä sitä on vähemmän. Maaseudun uusi aika -lehdessä vuosina julkaistuissa artikkeleissa 8 prosentissa sukupuoli on osa tutkimuksen kysymyksenasettelua (Sireni 2008, 10). Kävin läpi edellä mainittujen lehtien vuosina ilmestyneet numerot (viimeisimpiä lukuun ottamatta) ja valitsin tarkastelun kohteeksi sellaiset artikkelit, joiden otsikossa, avainsanoissa tai abstraktissa puhuttiin luonnosta, ympäristöstä, maisemasta tai esimerkiksi kestävästä kehityksestä. En- 68

2 simmäinen havainto on se, että kotimaisten ja ulkomaisten aikakauslehtien sisällölliset painotukset poikkeavat toisistaan. Kotimaisissa lehdissä käsitellään monia erilaisia luontoon ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä, eikä mikään teema ole selvästi hallitsevassa asemassa. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi luontokäsitykset ja luontoa koskevat puheet, luontomatkailu ja joidenkin ihmisryhmien kuten maanviljelijöiden, metsänomistajien, maanomistajien tai matkailuyrittäjien suhtautuminen ympäristökysymyksiin ja luonnonsuojeluun. Sen sijaan Sociologia Ruralis ja Journal of Rural Studies -lehdissä julkaistussa ympäristötutkimuksessa painottuvat etenkin maatalouteen liittyvät kysymykset. Tutkimuksissa analysoidaan tehomaatalouden vaikutuksia ympäristöön, maisemaan ja ihmisten arkeen. Lisäksi käsitellään ruoan tehotuotannon vaihtoehtoja, joita ovat esimerkiksi luomuruoka ja paikallinen ruoka eli lähiruoka. Niille on syntynyt kysyntää, kun ruoantuotannon maapalloistuminen on nostanut otsikoihin kysymykset ruoan alkuperästä ja turvallisuudesta. Kuluttajaliikkeet eri maissa ovat heränneet vaatimaan laatua ja vaihtoehtoja uusimpia teknologioita hyödyntävälle paikattomaksi mielletylle elintarvikkeiden massatuotannolle. Nämä erilaiset tehomaatalouden postproduktiiviset vaihtoehdot ovat eurooppalaisen maaseutututkimuksen ydinteemoja. OTETAANKO SUKUPUOLI HUOMIOON JA MILLÄ TAVALLA? Sukupuolella on monella tavalla merkitystä luontoon ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Toimijat tehomaataloudessa, vaihtoehtoisessa tuotannossa, luonnonsuojelussa, kuluttajaliikkeissä ja kehittämistyössä eivät ole sukupuolettomia. Myöskään käsityönä valmistetusta maalaisruoasta ihannoivaan sävyyn kirjoittavat tutkijat, jotka tuntuvat kaipaavan vanhoja hyviä aikoja, eivät ole sukupuolettomia. Koska sukupuoli näyttää liittyvän olennaisena osana esimerkiksi ruoan tuotantoon ja kulutukseen, otin tehtäväkseni selvittää, missä määrin ja millä tavalla sukupuoli otetaan huomioon tutkimuksissa: nähdäänkö ympäristökysymykset sukupuolistuneina vai tarkastellaanko niitä sukupuolettomasti? Omalla tieteenalallani yhteiskunta- ja kulttuurimaantieteessä, joka on keskeinen vertailukohta tälle tarkastelulle, sukupuolinäkökulma ei ole ollut kovin yleinen analysoitaessa esimerkiksi ympäristöristiriitoja tai ihmisten luontosuhdetta. Tutkimuksissa, joissa sukupuoli on ollut esillä, on tavallisesti eritelty miesten ja naisten erilaisia mahdollisuuksia käyttää (luonnon)tieteellistä tietoa, hyödyntää luonnonresursseja (erityisesti kolmannen maailman maissa) ja osallistua aktiivisesti ympäristöliikkeiden toimintaan (Women and Geography Study Group 1997, ). Sukupuolen huomioon ottaminen on siten käytännössä tarkoittanut sitä, että tutkimuksissa on eritelty naisten osallistumista tai syrjäytymistä. Näissä tutkimuksissa ei ole pohdittu tarkemmin sukupuolen käsitettä ja sitä, miten sukupuolta tuotetaan ja esitetään arkisissa toiminnoissa, joissa luonto ja ympäristö ovat monella tavalla läsnä. Andrea Nightingalen (2006) tutkimus sukupuolesta Nepalin yhteisömetsätaloudessa on esimerkki feministisen maantieteen alalla tehdyistä uudemmista tutkimuksista, joissa käsitellään sukupuolen symbolista ja materiaalista rakentumista erityisesti suhteessa luontoon ja ympäristöön. Nightingalen tutkimus havainnollistaa, millaisia oletuksia sukupuolten välisestä työnjaosta ja naiseudesta liittyy erityisesti luonnonresurssien hyödyntämiseen ja metsien suojelutoimenpiteisiin. Ympäristönsuojelu on tutkimuksen kohteena olevissa kylissä keskeinen toimintakenttä, jossa naiseutta ja mieheyttä ilmennetään. Tutkimus on kuvaus sitä, miten sukupuoli, joka ymmärretään tekemisenä, on mukana ympäristön muokkaamisessa. Asetelma voi kuitenkin 69 KVINNOFORSKNING 4/2008

3 kääntyä myös niin päin, että muuttuva ympäristö muokkaa lopulta sukupuolten välistä työnjakoa kun luonto iskee takaisin. Muotoilin luontoa ja sukupuolta käsittelevien tutkimusten pohjalta toisen tarkasteltavan kysymyksen, joka koskee sukupuolen käsitettä. Tavoitteenani on selvittää, ymmärretäänkö yhteiskuntatieteellisessä maaseutututkimuksessa sukupuoli biologisena sukupuolena vai onko se käsitteellistetty samaan tapaan kuin esimerkiksi Nightingalen (2006) tutkimuksessa tekemisenä. LUONNONKATASTROFEJA JA SELVIYTYMISKEINOJA Hain löytämistäni luonto- ja ympäristöaiheisista artikkeleista viittauksia sukupuoleen. Sociologia Ruralis ja Journal of Rural Studies -lehdistä haaviini jäi otsikoiden, avainsanojen ja abstraktien perusteella vain seitsemän artikkelia (Alston 2006; Brandsholm Pedersen & Kjaergård 2004; Little & Panelli 2007; Pini & Panelli 2006; Prugl 2004; Saugeres 2002a; 2002b). Eurooppalaisen tradition sukupuolettomuutta selittänee osittain se, että maatalous- ja elintarviketutkimuksessa johon pääosa maaseudun ympäristökysymyksistä liittyy päähuomio on perinteisesti kohdistunut rakenteiden analyysiin. Tämän rakennekeskeisen tradition puitteissa sukupuoleen liittyviä kysymyksiä ei pidetä relevantteina tai keskeisinä. Toisaalta on todettava, että myös toimijakeskeisissä analyyseissä toimijat kuten tuottajat ja kuluttajat ovat useimmiten sukupuolettomia. Kävin tekstejä läpi myös tietyillä hakusanoilla (gender, women, female, femininity, masculinity), mutta tarkemmasta hausta huolimatta ympäristöaiheisissa tutkimuksissa sukupuolinäkökulma osoittautui harvinaiseksi. Aineistoni täydentyi muutamalla artikkelilla (esim. Hall & Moran 2006; Weatherell et al. 2003; Wilson 2004). Näissä tutkimuksissa sukupuoli ei ole keskeinen osa kysymyksenasettelua. Sen merkitys paljastuu vasta aineiston analyysivaiheessa. Sociologia Ruralis ja Journal of Rural Studies -lehdistä poimitut artikkelit voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, miten sukupuoli on niissä käsitteellistetty. Siinä tapauksessa, että sukupuolta ei ole mainittu otsikossa tai abstraktissa, se ymmärretään yleensä biologisena sukupuolena. Vastaajan sukupuoli on eräs muuttuja, joka selittää muun muassa ihmisten suhtautumista geeniteknologiaan ja lähiruokaan. On esimerkiksi havaittu, että naiset näkevät geeniteknologiassa enemmän riskejä kuin miehet (Hall & Moran 2006) ja suhtautuvat miehiä myönteisemmin lähiruokaan (Weatherell et al. 2003). Havainnot naisten ja miesten erilaisesta suhtautumisesta ovat sinänsä kiinnostavia. Näissä artikkeleissa, joissa sukupuoli ei ole keskeisin käsite, havaintoja koskevat tulkinnat jäävät kuitenkin pinnallisiksi ja irrallisiksi. Silloin kun sukupuoli mainitaan otsikossa ja abstraktissa, tutkimuksissa tarkastellaan yleensä sukupuolta koskevia puheita tai esityksiä (esim. Little & Panelli 2007). Tutkimusten aihepiirit liittyvät tyypillisesti maatalouteen ja ruokaan. Esimerkiksi Kirsten Brandsholm Pedersen ja Bente Kjaergård (2004) pohtivat, miksi luomuviljely kiinnostaa naisia enemmän kuin tavanomainen tehoviljely, ja missä määrin luomutuotanto on nykyisin naisille(kin) puhtaasti liiketoimintaa markkinoiden ehdoilla. Kirjoittajat eivät omien sanojensa mukaan sorru essentialistisiin tulkintoihin naisten ja luonnon läheisestä ja luonnollisesta yhteydestä, vaan he analysoivat ja tulkitsevat naisten kuvauksia itsestään naisina ja luomuviljelijöinä. Margaret Alston (2006) puolestaan kirjoittaa maatilojen naisten kokemuksista Australiassa pitkään jatkuneesta kuivuudesta. Koska maataloudessa sukupuolten välinen työnjako on perinteinen, naisten kokemukset luonnonkatastrofista ovat erilaisia kuin miesten. Naiset tekevät parhaansa, joustavat ja uurastavat, jotta perheet eli miehet pystyisivät 70

4 jatkamaan maatalouden harjoittamista. Tämä uurastus on kuitenkin näkymätöntä: siihen ei kiinnitetä huomiota julkisuudessa käydyssä keskustelussa eikä poliitikkojen puheissa. Vakavan ympäristökriisin kirvoittamat kannanotot toistavat vanhoja odotuksia sukupuolten välisestä työnjaosta maataloudessa ja korostavat alan miesvaltaisuutta. Muutamissa tutkimuksissa analysoidaan maalaismieheyden ja luonnon välistä yhteyttä. Lise Saugeres (2002a; 2002b) tarkastelee agraarin maskuliinisuuden rakentumista sekä teknologian hyödyntämisen ja luonnon hallinnan merkitystä tässä prosessissa. Samoja kysymyksiä pohtivat Jo Little ja Ruth Panelli (2006), jotka analysoivat Maajussille morsian -tyyppisissä televisiosarjoissa kuvattua maalaismaskuliinisuutta. Siihen näyttää liittyvän sellaisia ominaisuuksia kuten hyvä fyysinen kunto, voima, karkeus ja luonnon hallinta. Televisiosarjojen miehet sovitetaan tähän mieskuvaan: he ovat raavaita, karskeja, varmoja ja vahvoja tosi miehiä, jotka selviytyvät harvaan asutun erämaan ankarissa luonnonolosuhteissa lammaslaumojensa ja kesyttämiensä hevosten kanssa. Luonto on näissä ohjelmissa varsin keskeinen heteroseksuaalisen maalaismieheyden toteuttamisen ja esittämisen näyttämö. SUKUPUOLETTOMIA METSÄKIISTOJA JA LUONTOKOKEMUKSIA Tarkastelun kohteena olevien kotimaisten lehtien luontoon ja ympäristöön liittyvä tutkimus on otsikoiden ja abstraktien perusteella sukupuoletonta. Metsiä, erämaita, maatalousmaisemia, soita, luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja järviluontoa koskeviin kysymyksiin ei yhdistetä sukupuolta. Artikkeleita tarkemmin selailemalla käy kuitenkin ilmi, että joissakin tutkimuksissa empiirisiä havaintoja tarkastellaan sukupuolen mukaan (esim. Beringer 2007), ja jotkut kirjoittajat pohtivat sukupuolen merkitystä oman teemansa kannalta. Esimerkiksi uusia luontoelinkeinoja edustavien hevoselinkeinojen kehitystä analysoivat Erland Eklund et al. (2007) kysyvät, mitä hevosalan naisistuminen tai naisenemmistö merkitsee alalle kohdennettujen resurssien kannalta. Lisäksi artikkelin loppuosassa esitettynä kommenttina kirjoittajat pohtivat talliympäristöä tilana, jossa sukupuolta esitetään ja toteutetaan. Ideaa ei kuitenkaan kehitellä pidemmälle tässä artikkelissa. Havainto kotimaisen luonto- ja ympäristötutkimuksen sukupuolettomuudesta ei ole sinänsä yllättävä. Esimerkiksi Petri Hottola (2006, 229) on tehnyt saman johtopäätöksen maantieteen alaan kuuluvista kotimaisista tutkimuksista, joihin monet luontoteematkin lukeutuvat: sukupuolisensitiivisen otteen esiintyminen tutkimusaiheissa tai metodologisissa lähestymistavoissa on harvinaista. Hottolan (2006) näkemyksen mukaan sekä opiskelijoilla että opettajilla on tapana kieltää avoimesti lähestymistavan tarpeellisuus ja tehdä jyrkkä pesäero naisnäkökulmaan. Hän kuvailee lähinnä omien kokemustensa perusteella, mitä maantieteen opiskelijat ja opettajat ymmärtävät tällä naisnäkökulmalla. Sillä tarkoitetaan tasa-arvokysymyksiä tai vain naisille kuuluvia kysymyksiä ja erityisesti miehiä vihaaville naisille kuuluvia kysymyksiä (Hottola 2006, 229). Jos tällaiset ennakkokäsitykset naisnäkökulmasta todella ovat yleisiä, ne voivat olla eräs selitys sille, miksi sukupuolinäkökulma ei ole inspiroinut ympäristökysymyksiä tarkastelevia jatkoopiskelijoita ja muita tutkijoita. Toinen selitys voi liittyä tapaan, jolla luonto ymmärretään tutkimuksissa. Mikäli luonto nähdään vain passiivisena toiminnan tapahtumapaikkana, siihen voi olla vaikea yhdistää relevantteja sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Jos sen sijaan luonto käsitteellistetään sosiaalisesti tuotettuna tilana, sukupuolinäkökulma sopii luontoteemoihin luontevasti. Sukupuoli on monella tavalla mukana luonnon muokkaamisessa ja sitä 71 KVINNOFORSKNING 4/2008

5 koskevien käsitysten tuottamisessa. Luonnonympäristöt voivat sukupuolistua ja ne voidaan mieltää esimerkiksi miehisiksi tiloiksi. Tämä ihmisten toimesta jatkuvasti muuttuva tila voidaan samalla ymmärtää aktiiviseksi ja vaikuttavaksi osapuoleksi prosessissa, jossa sukupuolta ja sitä koskevia käsityksiä tuotetaan ja toteutetaan. Näin ymmärrettynä luonto ja luontoon sijoittuvat paikat sekä luonnonsuojelun toimintakentät ja verkostot jäsentyvät naistutkijan ja maantieteilijän näkökulmasta monipuolisesti kiinnostavina tutkimuskohteina. YTT Maarit Kastehelmi Sireni toimii erikoistutkijana Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella. KIRJALLISUUS...Alston, Margaret 2006: I d like to just walk out of here : Australian women s experience of drought. Sociologia Ruralis 46:2, Beringer, Kati 2007: Neljän intressiryhmän näkemyksiä Kaakkois-Suomen metsien hoidosta. Alue ja Ympäristö 36:1, Brandsholm Pedersen, Kirsten & Kjaergård, Bente 2004: Do we have room for shining eyes and cows as comrades? Gender perspectives on organic farming in Denmark. Sociologia Ruralis 44:4, Bryant, Lia & Pini, Barbara 2006: Towards an understanding of gender and capital in constituting biotechnologies in agriculture. Sociologia Ruralis 46:4, Eklund, Erland, Andersson, Kjell, Brandt, Nora, Rajala, Kirsi & Lehtola, Minna 2007: Uudet hevoselinkeinot haaste tutkimukselle ja yhteiskuntasuunnittelulle. Maaseudun uusi aika 15:2, Hall, Clare & Moran, Dominic 2006: Investigating GM risk preceptions: A survey of anti-gm and environmental campaign group members. Journal of Rural Studies 22, Hottola, Petri 2006: Sukupuoli maantieteen ja matkailun tutkimuksessa. Terra 118:3 4, Little, Jo & Panelli, Ruth 2007: Outback romance? A reading of nature and heterosexuality in rural Australia. Sociologia Ruralis 47:3, Nightingale, Andrea 2006: The nature of gender: work, gender and environment. Environment and Planning D: Society and Space, Vol 24, Prugl, Elisabeth 2004: Gender orders in German agriculture: From the patriarchal welfare state to liberal environmentalism. Sociologia Ruralis 44:4, Saugeres, Lise 2002a: Of tractors and men: masculinity, technology and power in a French farming community. Sociologia Ruralis 42:2, Saugeres, Lise 2002b: The cultural representation of the farming landscape: masculinity, power and nature. Journal of Rural Studies 18, Sireni, Maarit 2008: Maaseutu ja sukupuoli Katsaus 2000-luvun tutkimuskirjallisuuteen. Teoksessa Ikonen, Hanna-Mari (toim.): Syrjäsilmällä sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 4/2008, Helsinki, Weatherell Charlotte, Treager, Angela & Allinson, Johanne 2003: In search of the concernerd consumer: UK public perceptions of food, farming and buying local. Journal of Rural Studies 19, Wilson, Geoff A. 2004: The Australian Landcare movement: towards post-productivist rural governance? Journal of Rural Studies 20, Women and Geography Study Group 1997: Feminist geographies. Explorations in diversity and difference. Prentice Hall, Harlow. 72