Linux. Cinnamon-työpöytä muistuttaa ulkoisesti windowsin työpöytää. 46 MikroPC 1/2013

Transkriptio

1 Linux Cinnamon-työpöytä muistuttaa ulkoisesti windowsin työpöytää. 46 MikroPC 1/2013

2 TEKSTI: JUHO PENTIKÄINEN Linux käyttövalmiina Linux Mint on aloittelijallekin sopiva mutta ei ongelmaton linux-jakelu. Linux ei ole vain ilmainen ja helposti muokattava käyttöjärjestelmä vaan yleensä myös paremman näköinen kuin windowsit ja macit ja hauskempi käyttää! Toisaalta linuxin parhaat ominaisuudet ovat jakautuneet useisiin eri jakelupaketteihin ja kaikissa niissä on myös huonot puolensa. Linux onkin varteenotettava vaihtoehto kahdelle ääripäälle: Yksinkertaista toimivuutta haluaville ja käyttöjärjestelmän virittäjille. Jos haluaisin asentaa mummolleni nettikoneen, niin valinta olisi linux. Se on ilmainen, tietoturvallinen ja näyttää hyvältä. Eikä linuxia ole ihan helppo saada solmuun peruskäytöllä. Windowsiin verrattuna ongelmia tulee luultavasti vähemmän. Mac OS X on myös luotettava mutta huomattavan kallis. Isälleni en Linuxia asentaisi. Linux ei ole riittävän helppo säädettävä, jos pitää tehdä jotain peruskäytöstä poikkeavaa. Sovellusten käännökset ovat puutteellisia, ohjeet yleensä englanninkielisiä ja hyvin usein ongelman ratkaisu edellyttää mystisten koodien kirjoittamista komentokehotteeseen. Intoa keskustelupalstojen koluamiseen pitää siis löytyä. Tietotekniikasta kiinnostuneelle linux on nappivalinta. Jos sopivaa jakeluversiota ei löydy, niin voi vaikka tehdä oman. Täydellistä distroa etsimässä Itselläni täydellisen linux-jakelun eli distron etsintä alkoi, kun uudehko läppäri alkoi hyytyä käyttökelvottomaksi. Windows 7 muutti sylikoneen lämpöpuhaltimeksi ja lämmenneitä reisikarvoja jäähdytellessä latasin ensimmäisen linux-jakelun. Tavoitteena oli löytää helppokäyttöinen, yksinkertainen ja kevyt linux-versio, jolla toimisivat mediasoittimet, selaimet, toimistotyökalut sekä myös muutamat sovelluskehitysympäristöt. Kokeilin noin kymmentä eri jakelua, mutta täydellistä en löytänyt. Helppokäyttöisimmät jakelut sisältävät valmiina kaikki perusohjelmat, mutta olivat myös hieman raskaita. Tämä oli yllätys, sillä odotin MikroPC 1/

3 Linux UnetBootinilla voi tehdä muistitikusta linux-asennusmedian. Asennuksen alkuvaiheessa linuxille varataan oma levyosio paitsi jos haluat poistaa windowsin koneelta kokonaan. Asennuksen jälkeen Mint tarjoaa linkkejä ja vinkkejä alkuun pääsemiseksi. Ohjelmistohallinnasta löytyy esimerkiksi Wine, jolla voi ajaa monia windows-ohjelmia. linuxin pyörivän uudehkossa koneessa ajatuksen nopeudella. Kevennetyillä jakeluilla sovellusten latausajat ja käynnistyminen oli nopeaa, mutta aina jokin perusasia oli vinksallaan, esimerkiksi verkkoyhteyksien hallinta oli hankalaa. Kaikki sovellukset eivät myöskään asennu kaikkiin linux-jakeluihin. Mint vai Ubuntu? Aloitin kokeilut Linux Mintistä ja siihen päädyin myös kokeilujen jälkeen. Kilpakumppaniksi jäi toinen helppokäyttöinen jakelu eli Ubuntu. Voi sanoa, että Mintissä on kaikki mukana kauniissa paketissa. Ubuntussa koneen virittely käyttökuntoon vaatii enemmän klikkauksia, mutta lopputulos on hiotumpi ja ohjeita löytyy myös suomeksi. Linux Mint perustuu Ubuntu-nimiseen jakeluun, josta muokattiin vuonna 2006 hieman helppokäyttöisempi ja tyylikkäämpi Mint. Nykyisin uusi Mint-versio ilmestyy aina muutama kuukausi Ubuntun ilmestymisen jälkeen. Molemmat jakelut sopivat aloittelijalle, joten vertailemme seuraavassa niitä. Pakettienhallinta Linuxissa sovellukset ja ohjelmistokomponentit asennetaan pakettienhallinta-toiminnolla. Asennuksen jälkeen ohjelmien päivityksistä ei tarvitse siis huolehtia erikseen, vaan ne voi päivittää keskitetysti yhdestä paikasta Helppokäyttöisin ja selkein pakettienhallintajärjestelmä on Ohjelmistohallinta (Software Center), jolla voi myös arvostella ja ostaa sovelluksia. Kaksoisklikkaamalla sovellusta tai komponenttia Ohjelmistohallinnassa saa tarkemman selityksen sen sisällöstä. Tämän jälkeen näkyville tulee myös Asenna- tai Poista-painike, joilla asioita alkaa varsinaisesti tapahtua. Selkeästä käyttöliittymästä huolimatta ongelmana on vaihtoehtojen paljous ja pakettien nimeäminen. Esimerkiksi hakusanalla VirtualBox näkyviin tulee kolmisenkymmentä vaihtoehtoa. Useimpien tarvitsema käyttöliittymällinen versio VirtualBox QT on vasta toisella sivulla, eikä se erotu selkeästi muista komponenteista. Muissa linux-jakeluissa käytössä on erilaisia paketinhallintajärjestelmiä, joiden käytettävyys vaihtelee. Kaikki ei aina onnistu graafi- 48 MikroPC 1/2013

4 Päivitysten hallinta näyttää saatavilla olevien päivitysten turvaluokituksen. Tasojen 1 3 päivitykset voi asentaa turvallisin mielin. Komennolla gksu nemo annetaan Nemo-tiedostohallintaohjelmalle pääkäyttäjän oikeudet. sesta käyttöliittymästä, jolloin pitää kirjoitella loitsuja Pääte-ohjelmalla. Käyttöliittymä Linuxissa ydin ja käyttöliittymä (eli työpöytä) ovat selkeästi erilliset osat. Niin erilliset, että työpöytää on helpompi vaihtaa kuin sukkia. Varteenotettavia työpöytävaihtoehtoja on tarjolla toistakymmentä. Linux Mintissä on valmiina Cinnamon-työpöytä. Se on erittäin hyvä kompromissi helppokäyttöisyyden ja monipuolisuuden välillä. Toiminnallisuudet löytyvät tutuilta paikoilta, mutta mukana on myös monia tarpeellisia lisäominaisuuksia kuten työtilat, nopea haku, vikkelä tiedostonhallinta ja ikkunoiden palastelu ruudun laidoille. Cinnamon on kehitetty Gnome-käyttöliittymän pohjalta. Gnome oli kolmosversioonsa asti helppokäyttöisyytensä takia perusvalinta useisiin jakeluihin, mutta viimeisimmät uudistukset ovat olleet monille liikaa. Esimerkiksi itse Linus Torvalds kutsui versiota epäpyhäksi sotkuksi. Gnome 3 ei kelvannut myöskään Linux Mintin eikä Ubuntun kehittäjille, joten Mintin tekijät loivat Cinnamonin ja Ubuntu-kehittäjät Unityn. Gnome 3:n kritiikki on käyttäjän kannalta osittain aiheetonta. Gnome ei ole kovin muunneltava, mutta tärkeimmät toiminnot löytyvät hyvin ja ulkoasu on valmiiksi kiva. Muita mielenkiintoisia käyttöliittymiä ovat KDE ja XCFE. KDE on raskasta sarjaa, erittäin monipuolinen ja muunneltava, mutta myös hidasliikkeinen. XCFE taas on keveä ja sitä käyttävä jakelu on mahdollista asentaa vanhallekin koneelle. Kaikkia edellä mainittuja käyttöliittymiä voi kokeilla Mintissä. Ohjeet löytyvät tämä jutun verkkolaajennuksesta: mpc.fi/91 Helppokäyttöisyys Linux Mint eroaa useimmista jakeluista suhteessaan suljettuun lähdekoodiin ja helppokäyttöisyyteen. Mintin johtoajatuksena on helppokäyttöisyys, joten mukaan on hyväksytty myös suljettua koodia toisin kuin useimmissa muissa jakeluissa. Useimmista jakeluista puuttuvat myös esimerkiksi dvd-salauksen, mp3-musiikin ja mp4-videoiden purkualgoritmit sekä Flashsovellukset. Mintissä dvd-levy lähtee pyörimään heti asennuksen jälkeen. Ubuntulla ja muilla jakeluilla katselu onnistuu vasta, kun tarvittavat koodekit on ladattu ja asennettu. Asentaminen Eri Linux-jakeluiden asentaminen on pääsääntöisesti hyvin samankaltaista, sillä asennustyökalut ovat useimmiten samat. Seuraavien ohjeiden avulla pystyy asentamaan myös Ubuntun, vaikka ohje onkin tehty Mintille. 1. Varmistukset Ennen asennusta on syytä ottaa varmuuskopio kaikesta tärkeästä esimerkiksi dvd:lle tai ulkoiselle kiintolevylle. 2. Hae paketti. Mint löytyy osoitteesta linuxmint.com/download.php Vaihtoehdoista kannattaa valita Cinnamon 32-bit. Havaintojeni mukaan 32-bittinen linux toimii yleensä jouhevammin, mutta jos koneessa on yli 4 gigatavua muistia tai aiot ajaa 64-bittisiä käyttöjärjestelmiä virtuaalikoneessa, on syytä asentaa 64-bittinen versio. 3. Tee asennusmedia. Asennuspaketti tulee ISO-muotoisena levykuvana. Helpointa on Linux vastaan windows ja mac + ilmainen + tietoturvallisempi + työpöydät vaihdettavia + työtilat (löytyvät myös macistä) + toimii myös hitaammissa koneissa + suurin osa sovelluksista ilmaista avointa lähdekoodia + pakettienhallinnalla voi asentaa sovellukset yhdestä paikasta + pakettienhallinta huolehtii asennettujen sovellusten päivityksistä + edistyneille käyttäjille paljon säätö- ja kikkailumahdollisuuksia suppeampi sovellusvalikoima suomenkieliset käännösversiot pahasti kesken windows-ohjelmien virittely vaatii sitkeyttä hiomattomuuksia ja pieniä bugeja siellä täällä (niitä on tosin myös windowsissa ja maceissäkin), osa bugeista kaataa välillä koko järjestelmän MikroPC 1/

5 Linux Apua ongelmiin LINUX-MINTIN IRC-kanavalle pääsee suoraan Valikosta avaamalla XChat IRC:n. Apua voi kysyä suomeksi, mutta todennäköisemmin vastauksen saa, kun muotoilee ongelman englanniksi. Keskusteluforumeista kuten forums. linuxmint.com/viewforum.php?f=71 löytyy paljon hyviä keskusteluja englanniksi, myös Ubuntun suomenkieliset sivut ubuntu-fi.org kannattaa tsekata. Googlaamallakin saa usein vastauksen. Oleelliset hakusanat ovat: linuxjakelun nimi, ongelma ja mahdollinen virheilmoitus Mikä on jakelu? LINUX-JAKELU (myös levitysversio, distro) on kokonaisuus, johon kuuluu käyttöjärjestelmän ydin (eli kernel) sekä käyttöjärjestelmän apuohjelmia ja ohjelmien toimintoja (eli kirjastoja). Työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketeissa on lisäksi yksi tai useampi graafinen käyttöliittymä ja erilaisia ohjelmia. Jakelut eroavat toisistaan esimerkiksi asennustavan, hallintatyökalujen, oletusasetusten ja päivitysten osalta. Joitakin kiinnostavia distroja on esitelty jutun verkkolaajennuksessa: mpc.fi/91 Työtilat (WorkSpaces) SOVELLUKSET VOI määrittää aukeamaan eri työtiloihin eli virtuaalityöpöydille. Esimerkiksi selain ja tekstieditori on kätevä laittaa rinnakkain yhteen työtilaan ja vaikkapa pikaviestimet sekä sähköposti toiseen niin, etteivät ne häiritse työskentelyä. Cinnamonissa työtilaa vaihdetaan näppäinyhdistelmällä Ctrl + Alt + > (tai < ) viemällä hiiri vasempaan yläkulmaan ja valitsemalla haluttu työpöytä hiirellä. Tällöin aukeaa Expo-tila, jossa työtiloja voi myös lisätä, poistaa ja nimetä. Expoon pääsee myös näppäilemällä Ctrl + Alt +. Aktiivisen sovelluksen voi siirtää seuraavaan työtilaan näppäilemällä Ctrl + Vaihto + Alt + > (tai < ). < polttaa se dvd:lle. Voit myös tehdä UnetBootin-ohjelmalla (unetbootin.sourceforge.net) asennuspaketista muistitikulta käynnistyvän, jolloin käyttöjärjestelmän voi asentaa myös sellaisiin koneisiin, joissa ei ole dvd-asemaa. 4. Käynnistä kone uudelleen. Laita sitten asennus-dvd tai -tikku koneeseen ja käynnistä se uudestaan asennusmedialta. Jos linuxin asennus ei käynnisty, aseta koneen bios-asetuksista käynnistysjärjestys kohdalleen, eli dvd:n tai usb:n käynnistyminen ennen kiintolevyä. 5. Testaa Live-CD:llä. Ensimmäisellä käynnistyskerralla vastassa on hieman kryptinen, englanninkielinen tekstivalikko. Valitse Start Linux Mint, jolla käyttöjärjestelmää pääsee kokeilemaan ennen asentamista. Testatessa kannattaa kokeilla ainakin, että nettiyhteydet ja tärkeimmät usb-laitteet toimivat. Asennuspaketeista löytyvät yleisimmät ajurit, mutta on myös hyvin mahdollista, ettei jollekin oheislaitteelle vain ole ajuria tai siinä on bugeja. Kannattaa muistaa, että käyttöjärjestelmän ajaminen usb-tikulta tai dvd:ltä on hitaampaa kuin koneen kiintolevyltä. 6. Asenna. Varsinainen asennus käynnistetään klikkaamalla työpöydältä Install Linux Mint -kuvaketta. Ensimmäisenä valitaan kieli. Suosittelen valitsemaan englannin, koska ongelmatilanteissa löytää huomattavasti todennäköisemmin vastauksen englanninkielisillä termeillä. Eikä aivan koko jakelua ole edes käännetty suomeksi. Seuraavaksi asennusohjelma varmistaa tarvittavat resurssit, kuten kiintolevytilan ja virtalähteen. Nettiyhteys ei ole asennuksen kannalta välttämätön, vaikka asennusohjelma niin väittääkin. Hankalin paikka asennuksessa on asennuksen tyyppi. Vaihtoehtoina on asentaa Mint nykyisen käyttöjärjestelmän rinnalle, poistaa edellinen järjestelmä tai jotain muuta. Jälkimmäisestä kohdasta pääsee muokkaamaan suoraan kiintolevyn osiointia. Jos olet asentamassa linuxia ensimmäistä kertaa, suosittelen alkuperäisen käyttöjärjestelmän säästämistä. Siitä pääsee myöhemmin eroon GParted-sovelluksella, jolla voit sitten osioida kiintolevyn kokonaan linuxille. Seuraavaksi asennusohjelma kysyy, paljonko Mintille varataan levytilaa. Minimi on 5 gigatavua, mutta suosittelen varaamaan sille vähintään 10 gigaa. Sitten valitaan maa- ja näppäimistöasetukset. Jos olet valinnut kieleksi englannin, niin suomalaiset maa-asetukset eivät välttämättä näy valikossa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi päivämäärä näkyy jollain ulkomaisella muotoilulla. Suomalaiset asetukset saa kuitenkin englanninkieliseenkin käyttöjärjestelmään jälkeenpäin näppäimistön asetuksista. Lopuksi nimetään kone ja käyttäjä. Koneen nimellä ei juuri ole merkitystä. Sen sijaan käyttäjätunnuksella ja salasanalla on. Niillä kirjaudutaan koneeseen sisään, ja ilman salasanaa ei voi muuttaa järjestelmän asetuksia. Valikosta voi myös päättää, kysytäänkö salasana jokaisella käynnistyskerralla ja salataanko kotihakemisto. Luottamuksellisia tietoja sisältävä kannettava kannattaa turvata salasanalla ja mielellään myös salata. Asennus päätetään käynnistämällä kone uudelleen. Muista ottaa käynnistysmedia pois koneesta. Siitä ei erikseen huomauteta. Ensimmäisellä käynnistyskerralla näkyviin tulee aloitusruutu, jossa on tärkeimmät linkit alkuun pääsemiseksi. Sama aloitusruutu löytyy tarvittaessa uudelleen Valikosta (Menu). Suomenkielisen alkuvalikon jälkeen ohjeet ovat tosin englanniksi. Päivitysten asentaminen Linux osaa etsiä asennettavia päivityksiä automaattisesti. Mint ei tosin asenna mitään automaattisesti kuten Ubuntu, vaan käyttäjän on valittava asennettavat päivitykset ruudun oikeasta alalaidasta löytyvästä päivitystenhallinnasta. Toisaalta Ubuntu on päivitysten suhteen melko vaativa. Se suorastaan vainoaa käyttäjää huomauttelemalla päivityksistä itsepintaisesti, jos tämä ei suostu lataamaan niitä heti. Mintissä uusien päivitysten ilmestyminen osoitetaan ruudun oikean alalaidan kilpeen tulevalla sinisellä huomiomerkillä. Merkkiä kaksoisklikkaamalla avautuu Mintin päivitysten hallinta. Päivitykset on luokiteltu tasoihin 1 5, jossa 1 tarkoittaa Mintin ylläpitäjien tekemää tai testaamaa pakettia ja 5 sellaista, jolla on tunnettuja vaikutuksia järjestelmän vakauteen. Oletuksena Mint näyttää vain paketit vain tasoilta 1 3, ja ne voi myös asentaa melko huolettomasti. Päivitystenhallinta osaa hakea päivitykset 50 MikroPC 1/2013

6 Ohjelmistohallinnan kautta asennettuihin paketteihin ja sovelluksiin. Tämä on huomattava ero Windowsiin ja Mac OS X:ään, jossa kukin ohjelma tarkistaa itse päivitystilanteen. Synaptic on graafinen käyttöliittymä Apt-pakettienhallinnalle. Synapticilla voi asentaa ja poistaa periaattessa mitä vain yksittäisistä ohjelmistokomponenteista kokonaisiin sovelluksiin. Sovellusten asentaminen Mint sisältää valmiina tavallisimmat sovellukset kuten Libre Office -toimistosovellukset, VLC-mediasoittimen, Gimp-kuvaeditorin, Firefox-selaimen ja Thunderbird-sähköpostin. Useimmat sovellukset asennetaan Ohjelmistohallinta-sovelluksella, joka löytyy päävalikon vasemmasta laidasta. Oikean yläkulman haku on helpoin tapa löytää haluttu sovellus. Esimerkiksi hakusanalla browser tarjolle tulevat Google Chromium, Opera ja Firefox. Tuplaklikkaamalla sovelluksen nimeä siitä saa tarkemman esittelyn. Asenna-painikkeen klikkaaminen hakee tarvittavat paketit verkosta ja ajaa tarvittavat asennusskriptit. Asennuksen jälkeen sovellus löytyy mukavasti Valikosta. Tärkeimmille sovelluksille kannattaa tehdä pikakuvakkeet alapalkkiin klikkaamalla valikossa sovellusta hiiren kakkospainikkeella ja valitsemalla Lisää paneeliin (Add Panel). Toinen tapa asentaa sovelluksia on suoraan Apt-paketinhallintasovelluksella. Esimerkiksi Chromium-selaimen voi asentaa Päätteessä (Terminal) suoraan komennolla sudo apt-get install chromium. Aptille on olemassa myös graafinen Aptitude-käyttöliittymä. Siellä sovellus haetaan kirjoittamalla oikeaan ylälaitaan sovelluksen nimi, tuplaklikataan asennettavia sovelluksia ja valitaan Suorita (Execute). Linuxissa tavallisilla käyttäjillä on oikeudet vain oman kotikansion tiedostoihin. Kuvan Nemo-tiedostohallinnalla on pääkäyttäjän oikeudet, joten sillä voi tuhota esimerkiksi kriittisiä järjestelmätiedostoja. Laitevaatimukset (Linux Mint 14) Lisää aiheesta: mpc.fi/91 Grub on ohjelma, joka herää koneen käynnistyttyä ensimmäisenä ja kysyy, minkä käyttöjärjestelmän käyttäjä haluaa valita. Käynnistysvalikon sisältöä ja muita asetuksia säädetään Grub Customizerilla. MikroPC 1/