Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035
|
|
- Asta Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035 Liikennesuunnitelma
2 2
3 Sisältö 1 Tausta ja tavoitteet Liikenne-ennusteet Liikenneturvallisuuden toimenpideohjelma Liikenneverkko Yleistä Keskusta-alue Katutilat Verkkokaaviot Pyörä- ja kävelytiet Tiet ja kadut Joukkoliikenne Pysäköinti Vaikutukset Liitekuvat: sijoittelut
4 1 Tausta ja tavoitteet Salon kaupungin keskustaa kehitetään. Parhaillaan laaditaan osayleiskaavaa, joka on edennyt luonnosvaiheen laatimiseen. Parhaillaan laaditaan kaavaehdotusta. Sen yhteydessä on mietitty myös keskustan katuverkon asemaa, jota tässä liikennesuunnitelmassa tarkennetaan ja laajennetaan. Kaupungilla on oltava toimiva ja elinvoimainen keskusta. Keskustan ominaispiirteenä on kaikenlaisten palveluiden hakeutuminen sinne. Selityksenä on keskustan hyvä tavoitettavuus, mahdollisuus useiden palveluiden samalla hoitamiseen sekä kiinnostavuus. Keskusta-alue tuo ilmeen koko kaupungille. Keskustat ovat luonnollisia liikkeiden ja palveluiden keskittymiä. Viihtyisä keskusta lisää kaupunkilaisten ylpeyttä kaupungistaan. Ihmisten vaatimustaso kohoaa koko ajan, joka edellyttää myös kaupunkien kohentavan ulkoista imagoaan. Kaupungin ydinkeskusta on keskeisessä asemassa kaupungin imagon määrittelyssä. Mitä viihtyisämpi keskusta-alue kaupungilla on, sitä parempi sen imago on ihmisten mielissä. Yleiskaavan on oltava joustava, joka sopeutuu maailman muutoksiin, samoin on asia liikennejärjestelmän kannalta. Ei kannata poissulkea, jos se ei ole ehdottoman välttämätöntä. Salolla on hyvä sijainti Turun ja Helsingin seutukuntien välissä. Turkuun matkaa on vain puoli tuntia ja Helsingin seudulle tunti. Helsingin seudun jatkuva kasvu ja Turun läheisyys ovat hyviä etuja kilpailtaessa yritysten ja asukkaiden sijainnista. Suomen tuotantorakenteen ennakoidaan kehittyvän enemmän palvelutuotannon suuntaan. Sen tekijät arvostavat viihtyisää ympäristöä, hyviä yhteyksiä, luonnonarvoja, julkisten palveluiden saatavuutta ja toimivuutta. Osayleiskaavatyön yhteydessä on löydetty tavoitteet Salon kehittämiselle. Liikenteen osalta on päädytty hyvin kattaviin tavoitteisiin: - Maankäyttö ja liikenne suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena - Varaudutaan lähijunaliikenteeseen Turku - Salo välillä sekä ESA - rataan - Varaudutaan itäiseen ohikulkutiehen ja edistetään hankkeita tukevia maankäyttöratkaisuja - Liikkuminen kaikilla kulkutavoilla on toimivaa ja turvallista - Liikenneverkkoa kehitetään selkeäksi ja hierarkkiseksi - Ydinkeskustan läpikulkuliikennettä pyritään vähentämään - Sisääntuloväyliä kehitetään: toimivia liittymäratkaisuja ja tarkoituksenmukainen liikennevirtojen ohjaus - Ohjataan keskustan asiointiliikennettä ja pysäköintiä sekä järjestetään ne tarkoituksenmukaisesti - Asema-aluetta ja julkisen liikenteen terminaaleja kehitetään maankäytön ja liikenteen kokonaisuutena - Salaisten ja itäisen moottoritieliittymävarausten säilyttäminen - Kävelypainotteisuuden kehittäminen keskustassa - Autoliikenteen vähentäminen keskustassa - Kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen - Pysäköintilaitoksien lisääminen 4
5 2 Liikenne-ennusteet Osayleiskaavatyön tueksi ja vaikutusten arvioimiseksi on päivitetty aikaisemmin laadittua liikenneennustetta. Ennuste on työkalu, jota tullaan jatkossa käyttämään liikennesuunnittelun tukena. Liikenne-ennusteen pohjana on aikaisempi selvitys. Ennusteen liikenneverkkoa on tarkennettu ja aluejakoa tihennetty Salon keskustan osalta. Liikenneverkon vastusfunktiot on muutettu Helsingin seudun liikenteen kehittämiksi funktioiksi. Keskustan liikenneverkon kuvausta on tihennetty. Liikenne-ennusteen ensimmäisessä vaiheessa on tarkistettu aikaisempaa nykytilan liikenne-ennustetta kalibroimalla nykyliikenne vastaamaan liikennelaskentatietoja. Ennuste on laskettu tuotoskertoimilla kalibroidusta nykytilanteen ennusteesta. Tuotoskertoimet laskettiin maankäyttömäärien perusteella laskettujen nyky- ja ennustetilanteen liikennetuotosten suhteella. Alla esitetään liikenne-ennusteen laskennassa käytetyt maankäyttömäärät. Salon ydinkeskustan osalta ennustetilanteen lukuina on käytetty osayleiskaavaluonnoksen mitoituslukuja. Ennusteen ohjevuosi on Taulukko 1. Liikenne-ennusteen maankäyttö Salon seudulla väki,nyky väki2035 työp,nyky työp2035 Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Yhteensä Nykytilanteessa ennuste sisältää Salon seudulla ajoneuvomatkaa vuorokaudessa. Vuonna 2035 lukemaksi ennustetaan ajoneuvomatkaa vuorokaudessa, joka vastaa noin 38 % kasvua liikennemäärissä. Ennustetilanteen liikenneverkkoon lisättiin nykytilanteesta ohikulkutie. Lisäksi verkossa huomioitiin keskustan katuverkon toimenpiteiden vaikutus. Liikenne-ennusteen sijoittelukuvat ja vaikutustarkastelut tärkeistä liikennehankkeesta (itäinen ohikulkutie ja Salaisten liittymä) käsitellään luvussa 6. 5
6 3 Liikenneturvallisuuden toimenpideohjelma Salon liikenneturvallisuus on parantunut viime vuosina. Kaupungin alueella onnettomuusmäärät ovat vähentyneet vuosittain koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 valmistuneen Salon liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä on esitetty yksityiskohtaisesti Salon kaupungin parantamistoimenpiteitä. Salon keskusta-alueelle toimenpiteitä on kuitenkin esitetty varsin vähän mm. Helsingintien ja Salonkadun kiertoliittymä sekä Sepänkadun kevyenliikenteen väylän leventäminen. Tässä selvityksessä käydään turvallisuustilannetta läpi keskustan osayleiskaava-alueen osalta. Analyysissä ei ole ollut käytettävissä onnettomuustietoja, joten tietoaineistona on ollut etupäässä tehty liikenneturvallisuusselvitys. Keskustan liikenneturvallisuustilanne on kokonaisuudessaan varsin hyvä. Onnettomuuskasaumat ja vaaranpaikkakartoituksen ongelmapisteet keskittyvät vilkkaille kaduille ja teille sekä niiden liittymiin (kuva 1). Keskustassa onnettomuuskasaumat ja vaarallisiksi koetut paikat sijaitsevat Hämeentien ja Annankadun, Turuntien (etenkin Hämeentien itäpuolella) ja Helsingintie sekä vanhan Valtatie liittymissä. Ydinkeskustassa on myös paljon jalankulku- ja pyöräliikennettä, jotka risteävät ajoneuvoliikenteen kanssa. Epäviihtyisä ja vaikeasti hahmotettava jalankulku- ja pyöräily-ympäristö lisäävät liikkumiseen liittyvää turvattomuutta keskusta-alueella. Myös ajoneuvoliikenteen nopeudet ja kulkumuotojen risteäminen aiheuttavat konfliktitilanteita ja lisäävät onnettomuusriskiä. Keskeisiä toimenpiteitä keskusta-alueen liikenneturvallisuuden ja liikkumisen turvallisuuden tunteen parantamiseksi ovat ajoneuvoliikenteen nopeuksien hillintä sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman parantaminen niin liittymissä kuin niiden välissä. Kuva 1. Onnettomuuskasaumat vuosina ja vaaranpaikkakartoituksen ongelmakasaumapisteet Salon keskustassa. 6
7 Liikenneturvallisuuden kehittäminen on sidoksissa keskustan katuverkon kehittämisen kanssa. Osayleiskaavan liikenneverkon ideasuunnitelmassa esitetyt ratkaisut parantavat liikkumisen turvallisuutta keskusta-alueella korotettujen liittymien alentaessa ajoneuvoliikenteen nopeuksia ja parantaessa kävelijöiden ja pyöräilijöiden asemaa kulkumuotojen ristetessä. Lisäksi riittävän leveät jalkakäytävät ja pyöräliikenteen erottelu jalankulusta parantaa liikenneturvallisuutta liittymien välillä. Selkeä liikkumisympäristö ja jatkuva yhteydet ovat myös turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta keskeisiä. Keskustan katuosuuksilla ajoneuvoliikenteen nopeuksia tulisi alentaa. Alhainen nopeusrajoitus ei yksin takaa alhaista ajonopeutta, vaan liikkumisympäristön ratkaisujen on tuettava ja ohjatta oikean nopeuden valintaan. Turuntie Helsingintiellä sekä Hämeentie Annankadulla nopeuksien alentaminen tapahtuisi luontevasti korotetuilla liittymillä, mikä samalla edesauttaa esteetöntä liikkumista kadunylityksen tapahtuessa samassa tasossa ilman reunakivien ylityksiä. Tämä korostaa myös kävelyn ja pyöräilyn asemaa ydinkeskustan alueella. Korotetut liittymät hidastavat nopeuksia myös silloin, kun liikennevalot eivät ole toiminnassa. Liikenneturvallisuuden toimenpiteet keskustassa ovat siis pitkälti katujen parannuksia eikä yksittäisiä toimenpiteitä. Erillisiä liikenneturvallisuuteen liittyviä hankkeita tässä yhteydessä ei nähty tarkoituksen mukaiseksi esittää, sillä yksittäiset liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteet on esitetty liikenneturvallisuussuunnitelmassa ja kokonaisvaltainen osayleiskaavaan liittyvät kehittämistoimenpiteet katualueiden luonnossuunnitelmassa (kuva 3, sivu 10). Keskustan alueella ajonopeuksia on alennettava ja se onnistuu parhaiten katualueita kaventamalla ja toteuttamalla liittymäalueita korotettuna, eli kävelypainotteisten katujen rakentamisella. Toteutus olisi tehtävä katu kerrallaan. Kiireellisimmin parannuksia kaipaa Turuntie Helsingintie ja sen jälkeen Annankatu Hämeentie. 4 Liikenneverkko 4.1 Yleistä Liikenneverkollisesti suurin kehityshanke on itäinen ohikulkutie. Ohikulkutie vähentäisi keskustan liikennettä ja tarjoaisi raskaalle liikenteelle sujuvan yhteyden keskustan ohitse moottoritielle. Muita verkollisia hankkeita ovat Salaisten eritasoliittymän ja itäisen eritasoliittymän varaukset. Salaisten liittymän toisi liikennettä Kauniaisten pientaloalueen läpi Turuntielle liikenteellisesti hankalaan paikkaan. Muuten tulevat suurimmat liikenneverkolliset muutokset Salossa sijaitsevat keskustan alueella. Keskustassa erottuu toiminnallisia erityyppisiä alueita: keskeinen ostosalue, aseman seutu, torin seutu, Helsingintien ostosalue ja joenrannan alue. Jokaisella alueella on oma luonteensa, erityispiirteensä ja tarpeensa myös liikkumisen osalta. Oleellisin asia tässä työssä on keskeinen ostosalue. Se on alue, jolla viihtyvyyttä ja jalankulun edellytyksiä olisi parannettava. Tulevaisuudessa alueiden väliset erot todennäköisesti vähenevät ja alueet lähentyvät toisiaan yhdeksi isommaksi keskeiseksi asiointialueeksi. Alueita ei tule tarkastella erillisinä, vaan liikkumisen rajapintojen on oltava toimivia alueesta toiseen siirryttäessä etenkin jalkaisin ja pyörällä, vaikka ympäristö ja käytetyt ratkaisut vaihtuisivat. 7
8 Kuva 2. Keskustan erilaisia alueita. 4.2 Keskusta-alue Salon keskusta on tiivis ja hyvän palveluvarustuksen omaava. Alueella on kivijalkaliikkeitä ja isompia suuryksiköitä. Keskusta on hyvin saavutettavissa ydintaajaman väestön osalta. Ydinkeskustan muodostaa ostos- ja asiointialue, joka on tiukkaan rajattu muutaman korttelin alueelle. Keskustan elinvoimaisuuden lisäämiseksi keskustan ja erityisesti ostos- ja asiointialueen viihtyisyyttä on parannettava, sen tulisi olla alue, jossa ihmiset kävelevät mielellään. Nykyisellään jalkakäytävät ovat kapeita, ajoradat ja pysäköintialueet leveitä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää koko ostos- ja asiointialueelle yhtenäinen katuilme. Suunnittelussa pyritään noudattamaan samoja periaatteita ja materiaaleja, jotta yleisilme pysyy yhtenäisenä. Alueen reunoille pyritään lisäämään laitospysäköinnin määrää ja keskittämään ostos- ja asiointipysäköintiä niihin. Siten alueelle tulijat voisivat jättää autonsa laitokseen ilman turhaa kiertelyä kortteleiden ympäri. Liikenneverkon osalta keskeinen kysymys on Mariankadun ja Turuntie Helsingintien rooli. Kyseessä ovat keskustan läpi menevät pääyhteydet, joiden liikennemäärät ovat suuria. 4.3 Katutilat Yleisperiaatteet Keskustan kävelypainotteisille kaduille luodaan omanlainen ilmeensä. Tässä työssä käytetään mahdollisimman pitkälle samantyyppistä poikkileikkausta jokaisella ydinkeskustan kadulla. Tämä yhtenäistää katujen ilmettä ja soveltuu jokaiseen katutilaan hieman soveltaen. Peruspoikkileikkauksessa on 1+1-ajokaistaa, pysäköintikaista ja leveä jalankululle ja pyöräilylle varattu tila. Pysäköintikaistoilla on puuistutukset, jotka rajaavat kahden auton tilan kerrallaan. Ratkaisu vaatii vähintään 22 metrin tilan. Ydinkeskustassa liittymäalueet korotetaan jalankulun tasoon. Liittymäalueet kivetään. Katualue voidaan myös kivetä, mikä alentaa ajoneuvoliikenteen nopeuksia. 8
9 Katutilan parannukset voidaan tehdä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rajataan autojen tila jalankulusta ja jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan. Liittymien korotukset ja kiveykset voidaan tehdä toisessa vaiheessa. Kuvassa 3 on esitetty ideasuunnitelma keskusta-alueen katujen parantamisista. Kuvissa 4 6 on esimerkkejä erilaisista toteutetuista katutiloista. 9
10 Kuva 3. Keskustan katualueiden luonnossuunnitelma. 10
11 Kuva 4. Esimerkki kävelykadun ja hidaskadun korotetusta liittymästä, shared space -tyyppinen ratkaisu (Kajaani). Kuva kaistainen puistobulevardi (Leppävaara). 11
12 Kuva 6. Keskusta-alueen pieni yksikaistainen kiertoliittymä (Helsinki). Mariankatu Suunnitelmassa Mariankadun rooli pidetään nykyisen tyyppisenä keskustan ohittavana kaksikaistaisena pääyhteytenä. Katua voisi kehittää bulevardinomaiseen suuntaan. Asemakeskuksen kehittämisen ja matkakeskuksen siirron yhteydessä Mariankadulla on toteutettava nopeuksia alentavia toimenpiteitä, jotka tekevät Mariankadun ylityksen turvallisemmaksi jalankulkijoille. Aseman ja muun keskustan välinen ylityskohta voidaan toteuttaa leveänä korotettuna ja kivettynä suojatienä, joka luontevasti laskisi autojen nopeuksia. Mariankadun varrella on nyt keskustan puolella kapea jalkakäytävä. Toiselle puolelle on mahdollista saada pyörätie, tosin kapea, mutta se voitaisiin varata vain pyöräilyn tarpeisiin. Kadulla on kuitenkin oltava kaksi kaistaa ja kadun poikkileikkauksen leveys on 25 metriä, jonka vuoksi tilaa ei jää yhtenäiselle puurivistölle. Kuva 7. Mariankadun poikkileikkaus linja-autoasemasta itään. 12
13 Kuva 8. Mariankadun muutettava osuus. Turuntie Helsingintie Turuntie Helsingintie on keskustan halkova pääkatu. Sen rooli pysyy samana, mutta sen luonnetta muutetaan kävelypainotteisemmaksi leventämällä jalkakäytäviä. Turuntiellä on läpikulkevana 1+1 kaistaa, joiden lisäksi liittymissä on vasemmalle kääntyvät kaistat. Ajoradan molemmin puolin on pysäköinti normaalina taskupysäköintinä. Tien molemmilla laidoilla on lisäksi puurivistö. Turuntien liittymät voitaisiin korottaa jalkakäytävien tasoon, joka myös rauhoittaisi ajonopeuksia silloinkin, kun liikennevalot eivät ole toiminnassa. Kuva 9. Turuntien poikkileikkaus Asemakadusta länteen. 13
14 Kuva 10. Turuntien - Helsingintien muutettavat osuudet Helsingintie on hieman leveämpi, mikä antaa enemmän mahdollisuuksia vaihdella poikkileikkausta. Horninkadun itäpuolella on Helsinginkadulla bussikaista. Kuva 11. Helsinginkadun poikkileikkaus Horninkadusta itään. Asemakatu Asemakatu on nykyään liikenteellisesti hiljainen katu, jonka varrella on paljon vinopysäköintiä. Kadun eteläpäässä on myös Plazan pysäköintihallin toinen ajoyhteys. Asemakatu risteää Vilhonkadun kanssa ja tämä liittymä on sijainniltaan keskeinen. Vilhonkadun kävelykatu edellyttää Asemakadun rakentamista kävelypainotteiseksi kaduksi. Rakennusten sijainti suhteessa katuun vaihtelee. Kadulla on läpiajettava 1+1-kaistainen sekä taskupysäköinti molemmilla puolilla. Vilhonkadun liittymän voisi rakentaa shared space -tyyppisenä aukiona yhtenäisellä kiveyksellä ja jalankulku voisi risteillä liittymäalueella vapaasti. 14
15 Kuva 12. Asemakadun poikkileikkaus Turuntieltä etelään Kuva 13. Asemakadun muutettava osuus Horninkatu Horninkatu on torin kannalta oleellinen pysäköintipaikkojensa takia. Jos Rummunlyöjänkadun yhteyteen saadaan uusi pysäköintilaitos, voidaan Horninkadun pysäköintipaikkoja poistaa ja leventää jalkakäytäviä ja torialuetta. Pysäköintipaikat voisi nostaa torin pinnan tasoon ja päällystää kivetyksellä. Liiketilojen puolella voi harkita vinopysäköinnin muuttamista taskumalliseksi. Tällöin torikaupan ja muiden tapahtumien aikaan Torikatu voitaisiin muuttaa yksisuuntaiseksi ja ottaa toinen kaista pysäköintitilaksi. 15
16 Kuva 14. Horninkadun nykyinen poikkileikkaus Turuntieltä etelään. Kuva 15. Horninkadun muutettava osuus Vilhonkatu Vilhonkadun kävelykatuosuus laajennetaan käsittämään joen rannan ja Annankadun välisen osuuden. Poikkileikkaus pidetään samana kuin nykyisin. Jos linja-autot olisi mahdollista ajattaa Katrineholminkadun kautta Turuntielle, voisi kävelykatujaksoa pidentää Katrineholminkadulle saakka. Vilhonkadulla Annankadusta länteen on vaihtoehtoisia toteutustapoja. Se voidaan toteuttaa kävelypainotteisena yksisuuntaisena yhteytenä Annankadulle tai sitten voidaan päättää ajoyhteys Katrineholminkadulle, jolloin länsiosa voisi olla kaksisuuntainen, jota kautta olisi ajoyhteys maanalaiseen pysäköintiluolaan (Plazan laajennus), mikäli tämä olisi teknisesti mahdollista. Vilhonkadun länsipää voidaan toteuttaa myös shared space -tyyppisenä jaettuna katutilana, mutta kadun varren nykyiset toiminnot eivät tue tätä. 16
17 Vilhonkadun itäpää suljetaan autoliikenteeltä. Länsirannan kadusta tehdään kaksiosainen päättyvä pysäköintikatu. Tämä rauhoittaa Vilhonkadun joen rannassa olevan pienen puiston alueen ja mahdollistaisi myös pienen toriaukion tekemisen. Kuva 16. Vilhonkadun poikkileikkaus kävelykadulla. Kuva 17. Vilhonkadun poikkileikkaus Mariankadun ja Annankadun välillä. 17
18 Kuva 18. Vilhonkadun muutettava osuus Kuva 19. Vilhonkadun itäpään nykyinen puistikko. Kuvassa oikealla näkyvällä katujaksolla ei sallittaisi ajoneuvoliikennettä. 18
19 Moision asuinalue Moision alueella on leveitä katutiloja, jotka ovat puuttomia. Alueella on paljon vinopysäköintialueita katujen varrella. Moisio on asumiseen painottuva alue, joilla ei yleensä ole niin suurta tarvetta kadunvarsipaikoille kuin mitä vinopysäköinti tarjoaa. On mahdollista, että kadunvarsipaikkoja kuitenkin käytetään asukaspysäköintiin, eli pysäköintipaikat on ikään kuin siirretty kiinteistöistä kaduille. Alueella voisi pehmentää katutilojen ilmettä muuttamalla paikat taskupysäköintiin ja lisäämällä puurivit katujen varsille. 4.4 Verkkokaaviot Pyörä- ja kävelytiet Salon sinänsä kattavaa pyörätieverkostoa ehdotetaan täydennettäväksi keskustan alueella. Lähtökohtaisesti jalankulku ja pyöräily tullaan ydinkeskustan alueella erottamaan toisistaan. Joen yli tehtäisiin uusi kevyen liikenteen silta Helenankadun ja Inkerinkadun väliin. Samalla Inkerinkadulle ja Helenankadulle rakennettaisiin uudet pyöräkaistat. Meriniityn alueelle tehtäisiin radan alitus tai ylitys aseman kohdalla. Salonjoen molemmin puolin ehdotetaan rantaraittia aina tulevalta ohikulkutieltä etelään päin. Salonjoelle esitetään uutta jalankulun ja pyöräilyn siltaa Myllyojankadun jatkeeksi Meriniityn ja Hornin alueiden välille. Keskustassa esteettömäksi väyläksi esitetään Vilhonkatua koko pituudeltaan torille saakka. Esteetön reitti kulkisi terveyskeskukselta ja palvelutalolta Turuntien yli, uutta jalankulkuyhteyttä pitkin Ilolankadun liittymästä Vilhonkadulle ja siitä aina torille saakka. Reitti tarjoaisi esteettömän yhteyden terveyskeskukselta keskustan palveluihin ja torille. Reitillä ratkaisujen tulee olla esteettömiä: riittävästi tilaa sivusuunnassa, levähdyspaikkoina toimivia penkkejä reitin varrella, pintamateriaalit valittu opastaviksi ja varoittaviksi, korkeuserot vähäisiä. Esteettömälle reitille on keskeistä, että kulkureitti on katkeamaton, helppokulkuinen, hyvin hahmottuva ja kadunylitykset ovat turvallisia. Myös joenrannan raitit voitaisiin kehittää esteettömiksi väyliksi. Korkeamman luokan pääpyöräteiksi on esitetty yhteyksiä, jotka soveltuisivat hyvin sujuviksi pyöräyhteyksiksi. Näitä ovat itä-länsisuunnassa Vilhonkatu-Torikatu, Helenankatu-Inkerinkatu ja Helsingintie ja pohjois-eteläsuunnassa keskustassa Asemakatu sekä Annankatu-Hämeentie-Somerontie. 19
20 Kuva 20. Nykyiset ja uudet pyörätiet ja muut ulkoilureitit. Kuva 21. Pääpyörätiet ja muut pyörätiet. 20
21 Pyöräteiden lisäksi keskustassa tulee harkita pyöräpysäköintipaikkojen tekemistä eri puolille keskustaa Vilhonkadun keskeisen pyöräparkin lisäksi. Esimerkiksi Turuntien liittymien yhteyteen voisi toteuttaa muutamien pyörien pysäköintipaikkoja. Kuva 22. Yhden autopaikan tilaan mahtuu kymmenen pyöräpaikkaa (Bike Port Englannista) Tiet ja kadut Katuverkon osalta suuria täydennystarpeita nykyiseen ei ole. Keskustan ulkopuolelle tulee ohikulkutie, joka keventää keskustan liikennekuormitusta. Tärkeämpi asia uusien väylien sijasta on keskustan katuverkon uudelleen jäsennöinti ja liikenteen rauhoitustoimenpiteet. Kuva 23. Keskustan liikenneverkon jäsennöinti. 21
22 4.4.3 Joukkoliikenne Salon linja-autoliikenne käsittää keskustaajaman paikallisliikenteen, kaupungin sisäisen taajamakeskusten välisen liikenteen ja kaupungin rajan ylittävän liikenteen. Näistä kahden ensimmäisen toimivalta on Salon kaupungilla. Rajan ylittävä liikenne kuuluu Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY - keskusten toimivaltaan. Salossa pysähtyvät myös Turun ja Helsingin väliset junat. Salon paikallisliikenteessä on kolme linjaa, jotka liikennöivät keskustaajaman alueella (kuva 24). Linjat liikennöivät puolen tunnin vuorovälillä. Kuva 24. Paikallisliikenteen reitit ja pysäkit talven tilanteessa 22
23 Salon eri taajamakeskusten välillä liikennöi säännöllistä linja-autoliikennettä, jonka järjestämisestä Salo on nykyisin vastuussa toimivaltaisena viranomaisena. Liikennöinti hoidetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksilla sekä ostoliikennesopimuksilla. Kun siirtymäaika loppuu, voi toimivaltainen viranomainen määritellä itse tavan, jolla se haluaa liikennöinnin järjestää. Kuvassa 25 näytetään sopimusten voimassaolon päättyminen eri reiteillä. Salon alueella on voimassa seuraavat siirtymäajan liikennöintisopimukset: Salon tilausmatkat Oy:n sopimukset, kolme yhteysväliä, päättyvät vuonna 2016 Matka-Niinimäki Oy:n sopimukset, neljä yhteysväliä, päättyvät vuonna 2014 J. Vainion Liikenne Oy:n sopimuksista o kymmenen yhteysväliä päättyy vuonna 2014 o viisi yhteysväliä vuonna 2016 o kahdeksantoista yhteysväliä vuonna 2017 o kaksikymmentä yhteysväliä vuonna 2018 o neljä yhteysväliä vuonna Kuva 25. Kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen liikennöintisopimusten voimassaoloaika (Salon joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma ) Kaupungin rajan ylittävän liikenteen järjestäminen on ELY-keskusten vastuulla (Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset). 23
24 Kuva 26. Kaupungin rajan ylittävä linja-autoliikenne (Salon joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma ) Turun ja Helsingin välillä liikennöin junia arkisin noin tunnin vuorovälillä. Junat pysähtyvät Salossa. Päivittäin yhteyksiä Turun ja Helsingin välillä on 17 lähtöä suuntaansa. Linja-autoliikenteen asema sijaitsee hankalassa paikassa Anttilan alakerrassa. Linja-autot joutuvat lähtemään asemalta kapean Vilhonkadun kautta, koska terminaali on ahdas kääntymiselle. Linjaautoaseman sijainti on keskeinen, mutta epäviihtyisä matkustajille eikä sen tiloja ole suunniteltu matkahuollon tarpeisiin. Joukkoliikenteen matkakeskus siirretään juna-aseman yhteyteen, jos asemakeskus toteutuu. Ennen sitä selvitetään, voidaanko Vilhonkadun linja-autoliikenne siirtää toiselle reitille, esimerkiksi Katrineholminkadun kautta kulkevaksi. Lähijunaliikenteen mahdollinen alkaminen Salon ja Turun välillä vilkastuttaisi asemalle tulevaa liikennettä. 5 Pysäköinti Pysäköinnin lähtökohtana on ilmaisen kadunvarsipysäköinnin säilyttäminen. Sen sijaan vinopysäköinti muutetaan taskupysäköinniksi. Tehokkuutta saisi lisättyä valvontaa parantamalla. Uusia 24
25 pysäköintilaitoksia pyritään saamaan toteutukseen. Pysäköintilaitoksia on hahmoteltu Mariankadun ja Vilhonkadun väliin Sepänkadun mahdollisen jatkeen tuntumaan, Hämeentien ja Helenankadun kulmaukseen nykyisen Citymarketin läheisyyteen ja lähelle toria Rummunlyöjänkadun ja Perniöntien väliseen kortteliin Helsingintien eteläpuolelle. Ydinkeskustan ympärille voitaisiin tehdä pysäköinnin ohjausjärjestelmä, joka kertoo pysäköintilaitosten vapaista paikoista. Rautatieaseman yhteyteen on turvattava riittävä liityntäpysäköintipaikkojen määrä aluetta kehitettäessä. Liityntäpysäköinnin merkitys korostuu edelleen tulevaisuudessa, etenkin jos oikorata rakennetaan tai lähijunaliikenne Turkuun aloitetaan. Salossa on paljon kadunvarsipaikkoja. Vinopysäköinnin osuus on aika suuri. Vinopysäköinti mahdollistaa paljon paikkoja katumetrille, mutta vie vastaavasti paljon tilaa jalkakäytäviltä. Lisäksi vinopysäköinti aiheuttaa liikenteelle taskupysäköintiä enemmän häiriötä. Tässä suunnitelmassa lähtökohtana on kadunvarsipaikkojen siirtäminen pysäköintilaitoksiin. Laitosten rakentaminen on kallista, jonka vuoksi rahoituksen keinovalikoimaa mietitään. Työn aikana on tehty pysäköintitutkimus keskusta-alueen pysäköintialueiden käytöstä marraskuussa 2010 perjantaina ja lauantaina. Tutkimuksen mukaan huippuaikana noin puolet kaikista paikoista oli käytössä. Suosituimpia paikkoja olivat muutamat keskustan katujaksot, joissa kaikki paikat olivat täynnä sekä Plazan ja Anttilan laitokset, joissa kaksi kolmasosaa kaikista paikoista oli huippuaikana käytössä. Myös asukaspysäköintiä tutkittiin laskemalla 22 asuntoyhtiön parkkipaikkojen käyttöä. Kuva 27. Asukaspysäköintitutkimuksen kohteet. Kerrostaloyhtiöiden pysäköintipaikkojen (katos-, piha- ja kadunvarsipaikkojen) käyttöasteiden havaittiin olevan laskenta-ajankohtina huomattavan alhaiset; keskimäärin alle 40 % paikoista oli käytössä. Pysäköintipaikkavaatimuksena suuressa osassa talonyhtiöitä on joko 1 ap/ 85 k-m 2 (10 talonyhtiötä) tai 1 ap/ 70 k-m 2 (8 talonyhtiötä). Salon keskusta-alueen asuntokunnista autottomia on yli puolet (51 %), yhden auton asuntokuntia 39 % ja vain 10 % kahden tai useamman auton asuntokuntia. 25
26 Tutkimuksessa todettiin tarve asiointiliikenteen pysäköinnille. Muun muassa kodinhoitajilla on vaikeuksia löytää pysäköintipaikkoja. Voidaan harkita, voisiko osan taloyhtiöiden paikoista osoittaa tällaiselle liikenteelle. Pysäköintinormi voisi olla erilainen eri vyöhykkeillä. 6 Vaikutukset Liikennemäärien ennustetaan kasvavan Salon keskustaajaman alueella 37 % vuoteen 2035 mennessä. Kasvusta noin puolet on seurausta maankäyttömäärien kasvusta. Liikennemäärät esitetään ns. sijoittelukuvina, joissa liikennemäärät liikenneverkolla esitetään makkarakuvina (makkaran paksuus kuvaa liikennemäärää). Sijoittelukuvat ovat liitekuvina. Liitekuvissa 1-2 on nykyiset liikennemäärät, kuvissa 3-4 ennustetut vuoden 2035 liikennemäärät nykyisellä liikenneverkolla, kuvissa 5-6 on vuoden 2035 ennustetut liikennemäärät osayleiskaavan mukaisella verkolla. Keskustassa on liikennemallissa vuoden 2035 tilanteessa hidastettu ajoneuvojen nopeuksia, joka siirtää läpikulkevaa liikennettä muille reiteille. Liitekuvissa 7-14 esitetään liikennemäärien muutokset kahden tilanteen välillä. Kuvissa vihreällä värillä näkyvät katuosuudet, joilla liikennemäärät vähenevät ja punaisella osuudet, joilla liikennemäärät kasvavat. Liikennemäärät Suurimmat liikennemäärät nykyisin on Mariankadulla, noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Hämeentiellä Turuntien ja maantien 110 välillä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Turuntiellä Hämeentiestä itään on ajoneuvoa vuorokaudessa. Moottoritiellä Salon kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantien 110 liikennemäärä on Halikon ja Hämeentien väillä ajoneuvoa/vrk ja Hämeentien Salonkadun välillä vajaat ajoneuvoa/vrk. Vuoteen 2035 suurinta liikennemäärien kasvun ennustetaan olevan moottoritiellä ajoneuvoa lisää. Mainittakoon, että välin Muurla-Lohja avaaminen vuoden 2008 lopussa lisäsi vuonna 2009 moottoritien liikennemääriä Salon kohdalla noin ajoneuvoa/vrk. Osayleiskaavassa on osoitettu runsaasti uutta maankäyttöä toteutuneen lisäksi. Maankäytön lisäys näkyy katuverkossa kasvavina liikennemäärinä. Jos liikenneverkossa ei tehdä muutoksia, lisääntyy keskustan liikennemäärät tasaisesti koko verkolla. Suurin kasvu kohdistuu ennusteen mukaan Mariankadulle, jonka liikennemäärät kasvavat ajoneuvoa vuorokaudessa vuoteen 2035 mennessä. Myös Hämeentien ja Salonkadun liikennemäärät kasvavat ajoneuvolla/vuorokausi. Kun toteutetaan osayleiskaavan mukaiset toimenpiteet katuverkolla (ohikulkutie ja rauhoitetaan keskustan liikennettä ajonopeuksia alentavilla toimenpiteillä, keskustan liikennemäärät vähenevät selvästi (liitekuvat 9-10). Turuntiellä liikennemäärät vähenevät huomattavasti Kirkkokadun ja Asemakadun välillä. Itäisen ohikulkutien vaikutukset Keskeisimmät ohikulkutien vaikutukset liikennemääriin ovat (liitekuvat 11-12): - Ohikulkutien vähentää keskustan läpi menevää liikennettä. 26
27 - Ohikulkutie vähentää jonkin verran liikennettä Halikon liittymän kautta Vaskiontielle tulevaa Halikon läpi menevää liikennettä. Liikenne siirtyy Somerontielle ja edelleen ohikulkutielle. - Itäisen ohikulkutien liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa suurimpien määrien ollessa pohjoisosassa - Hämeentien liikennemäärä vähenee ajoneuvoa vuorokaudessa ohikulkutien ja keskustan välillä - Maantien 110 vähenee enimmillään noin ajoneuvoa/vuorokausi Inkereentien ja Hämeentien välillä - Helsingintien kautta Perniön suuntaan menevä liikenne vähenee ajoneuvoa vuorokaudessa - muualla keskustassa liikennemäärät yleisesti vähenevät ohikulkutien vaikutuksesta Salaisten liittymän vaikutukset (liitekuvat 13-15) - Salaisten liittymän kautta keskustaan päin kulkisi noin ajoneuvoa vuorokaudessa. - Halikon liittymästä keskustaan päin ajoneuvomäärä vähenisi noin ajoneuvolla vuorokaudessa. - Somerontien liittymästä keskustaan päin ajoneuvomäärä vähenisi noin ajoneuvolla vuorokaudessa. - vähentää keskustassa Hämeentien/Annankadun liikennettä ajoneuvoa vuorokaudessa. - Lisää Mariankadun liikennettä ajoneuvoa vuorokaudessa. - Keskustassa tulisi rakentaa Sepänkadun jatke Mariankadulle. Vaikutukset joukkoliikenteeseen Joukkoliikenteen käyttäjämääristä ei ole luotettavaa tietoa. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman yhteydessä tehtiin kysely joukkoliikenteen käytöstä. Sen mukaan paikallisliikennettä käyttää päivittäin noin 13 % ja 1-3 kertaa viikossa noin 29 % asukkaista. Seutuliikenteen päivittäisiä käyttäjiä oli noin 22 % ja 1-3 kertaa viikossa käyttäviä noin 10 %. Luvut ovat korkeita verrattuna valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksiin, joiden mukaan linja-auton kulkutapaosuus on 1 % ja junan 0 %. Osayleiskaavan uusi maankäyttö sijoittuu pääsääntöisesti keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Tiivistyvä aluerakenne antaa hyvät edellytykset joukkoliikenteen osuuden kasvattamiselle. Vaikutukset jalankulkuun ja pyöräilyyn Valtaosa uudesta maankäytöstä sijoittuu alle 2 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Tämä mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn osuuden lisääntymisen. Osayleiskaavassa on esitetty paljon uusia pyöräteitä. Siten edellytykset pyöräilyn ja jalankulun märän kasvulle ovat hyvät. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan jalankulun osuus kaikista matkoista on 16 % ja pyöräilyn 5 %. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Vuonna 2011 on valmistunut Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Osayleiskaavassa esitetyt toimenpiteet tukevat liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. 27
KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT
KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun
LisätiedotMyyrmäki Pyöräliikenneverkko
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.
LisätiedotSelvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä
28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä
LisätiedotPekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu
Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö
LisätiedotSÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA 8663 LIIKENNESELVITYS YHTEENVETO
Google SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA 8663 LIIKENNESELVITYS YHTEENVETO LIIKENNEVERKKO Paasikivenkatua Sepänkadun itäpuolella kehitetään hitaan liikkumisen alueena, jossa autoliikenteen nopeustaso on enintään
LisätiedotSalon osayleiskaavan liikenneselvitys
Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen
LisätiedotKIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen
LisätiedotSalon keskustan kehitta missuunnitelmat ja osayleiskaava 2035
Salon keskustan kehitta missuunnitelmat ja osayleiskaava 2035 Liikenneselvitys nykytilan analyysi 5.8.2011 Sisältö 1 Liikennejärjestelmän nykytila... 3 1.1 Maankäyttö ja ympäristö... 3 1.2 Nykyinen liikennejärjestelmä...
LisätiedotPyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.
Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko
LisätiedotVETOVOIMAKESKUS TULOKSIA LIIKENNEMALLIEN ERI VAIHTOEHDOISTA
VETOVOIMAKESKUS TULOKSIA LIIKENNEMALLIEN ERI VAIHTOEHDOISTA LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen tavoite: vähittäiskaupan suuryksikkö 10 000 12 000 k-m2 (hypermarket) toimintatilat lapsille ja lapsiperheille
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotAmurin yleissuunnitelman liikenneselvitys
Amurin yleissuunnitelman liikenneselvitys Perustuu H&K laatimaan maankäytön yleissuunnitelmaan. Työssä tehtiin - liikenne-ennuste - toimivuustarkastelut simuloimalla - tarvittavien toimenpiteiden määrittelyn
LisätiedotCBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi
LisätiedotVaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti
Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja
LisätiedotLohja. Jouni Ikäheimo 10 / 2013
Hiidensalmi Lohja Liikenneselvitys Jouni Ikäheimo Nora Kumpulainen 10 / 2013 HIIDENSALMEN HAVAINNEKUVA, LOHJAN KAUPUNKI SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Hiidensalmen alue sijaitsee kilometrin etäisyydellä Lohjan
LisätiedotPIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ
PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Projekti Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Vastaanottaja Kempeleen kunta Päivämäärä 4.10.2018 Laatija Erkki Sarjanoja ä 1. Taustaa Kirkonseudun asemakaava-alueen
LisätiedotKUNNALLISTEKNIIKKA. Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv
KUNNALLISTEKNIIKKA Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv KUNNALLISTEKNIIKKA 1 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Suunnitelmat ja selvitykset... 2 Kaavatilanne...
Lisätiedot1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...
Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan
LisätiedotTampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere
Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi 28.-29.3.2019 Tampere Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö Tampereen keskusta muutoksessa liikennemäärien kehittyminen ja kulkumuotokohtaiset tavoitteet, SUMP
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotHyvä kaupunki työpaja Lahti YHTEENVETO
Hyvä kaupunki työpaja Lahti 15.11.2017 YHTEENVETO Kokonaisverkkokartat Kokonaisverkkokartat Kokonaisverkkokartat Vesijärvenkatu 1 Tulevaisuuden visio ohitustien valmistuttua 1. Toteutetaan keskustan kehä:
LisätiedotAIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Liikenneselvitys 3.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenneselvitys I 3.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 NYKYTILANNE...
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotKAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT
KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,
LisätiedotKÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 1. Lähtökohdat 2. Liikenteen rauhoittaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen kaavaluonnoksesta saadussa Liikenneviraston ja asukkaiden palautteessa on tuotu
LisätiedotLiikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle
Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon
LisätiedotLIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA
TYÖNUMERO: 20601268 JOKIOISTEN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 27.6.2017 Luonnos SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VALMIS 27.6.2017 FITONH FIOOAL FIAJOK MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotVapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki
Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Liikenteelliset tarkastelut välillä Ruukintie-Törnäväntie-Itäväylä 31.8.2016 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Työn sisältö Työssä
LisätiedotASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska
ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska Lähtökohdat Liikenne 1 Liite 2. Asemanseudun asemakaavasuunnittelun liikenteelliset lähtökohdat Asemakaavan alikulkuvaihtoehtojen tekniset ratkaisut perustuvat vuonna 2007
LisätiedotHaarajoki-keskusta -yhteysvälitarkastelu
Haarajoki-keskusta -yhteysvälitarkastelu Järvenpään kaupunki / SW 2 Tarkastelualue Tarkasteltavat yhteysvaihtoehdot välillä Järvenpään keskusta Haarajoen alue: Laatukäytävätason pyörätie Yhdistetty jalankulku-
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2017 1 (1) 81 Asianro 8046/10.03.01.01/2016 Kuntalaisaloite / alikulkutunnelin rakentaminen Suurmäentien väestönsuojan eteen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kaupunkisuunnittelun
LisätiedotNORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)
HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo
Lisätiedot16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen
16 1.2 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen nykyverkko Järvenpään alueen teiden hallinnollisessa luokituksessa yleisiin teihin kuuluvat keskustan ohittavat Lahdenväylä (Vt 4), Vanha Lahdentie (Mt 140), Poikkitie
LisätiedotKOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET
KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET 15.5.2017 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Koululaisten saattoliikenteen ja pysäköintijärjestelyjen luonnoksissa 1A-D saattoliikennealue
LisätiedotKEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU
12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari
LisätiedotKotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely
Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely Tiivistelmä kyselyn tuloksista Helmikuu 2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely Kotkansaaren
LisätiedotLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi vastata väylän käyttötarkoitusta (tontti-, kokooja-
LisätiedotRaamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys
Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys Asemakaava 8496, Niemenranta III 1 1.6.2018 Raamikadun yksityisen päiväkodin hanke Suunnitelmissa uusi yksityinen päiväkoti Niemenranta III:n uudelle alueelle
LisätiedotOulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa
Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI
LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN SOKERITEHTAANTIELLÄ KIRKKONUMMI Pilvi Lesch 29.8.2018 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Sokeritehtaantie on Kantvikin asuinalueen pääkatu. Sokeritehtaantiellä kulkee nykyisin
LisätiedotKEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 2018
KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 2018 Tässä tarkastelussa on esitetty muutokset vuonna 2010 tehtyyn liikennetarkasteluun, joka on liitteenä. Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 397 Länsisatamankadun ja Hyväntoivonkadun liikennesuunnitelma HEL 2015-001788 T 08 00 00 Hankenro 0848_2 Päätös päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen
LisätiedotHARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT
MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä
LisätiedotSÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015
SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotStrategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä
Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta
LisätiedotKUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotHOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto
HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS 9.5.2014 Kuva 1. Alueen sijainti. Johdanto Tämä raportti on laadittu Hollolan kunnan Teknisellä toimialalla Raikkosen asemakaavatyön tueksi. Raportissa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotLIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA
Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made
LisätiedotPajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys
6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...
LisätiedotSalo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030
LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie
LisätiedotVapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015
Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen
LisätiedotPARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ
D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt
LisätiedotOtteet Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,
LisätiedotRAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS
1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön
LisätiedotLIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA
Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made
LisätiedotAHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153
AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN
LisätiedotMäkelänkadun toimivuustarkastelut Aamuhuipputunti 2020 Iltahuipputunti
Mäkelänkadun toimivuustarkastelut Aamuhuipputunti 2020 Iltahuipputunti 2020 (AHT) (IHT) Yleistä 2 Mäkelänkadun toimivuustarkasteluissa on käytetty nykyistä liikenneverkkoa täydennettynä Hämeentien eteläosan
LisätiedotTammelan liikenneverkkosuunnitelma
Tammelan liikenneverkkosuunnitelma 2.2.2017 Sito Oy / Tenho Aarnikko Sito Parhaan ympäristön tekijät Tammelan liikenneverkkosuunnitelma Työn tavoitteet 1. Suunnitella Tammelan liikenneverkko huomioiden
LisätiedotItäharjun liikennemallitarkastelu. Lopputulokset
Itäharjun liikennemallitarkastelu Lopputulokset 25.02.2019 Tarkastelun sisältö 1. Tarkistettiin seudullisen liikennemallin ennusteiden lähtökohdat erityisesti Itäharjun ja Tiedepuiston ympäristön osalta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (5) 486 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Liisankadun kehittämistä kevyen liikenteen tarpeisiin HEL 2012-011878 T 00 00 03
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/ KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 23/2010 1 301 VETURITIEN JA PASILAN SILLAN LIIKENNESUUNNITELMAT Kslk 2010-318 Karttaruutu G4/S2-4, hankenro 0870 Esityslistan asia Lsp/2 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 396 Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelma HEL 2014-014704 T 08 00 00 Hankenro2361_2 Esitys esitti kaupunginhallitukselle Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelman
LisätiedotPiirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1
Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset
LisätiedotTakumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)
Takumäenkuja asemakaavamuutos 2523, Pullerinmäki, liikennetarkastelu 30.12.2015 Liikennetarkastelu on tehty Takumäenkujan asemakaavan muutosta varten (kohteen sijainti liitteessä 1). Kaavan tarkoituksena
LisätiedotL63 Laurentiustalo ja L80 Puu-Anttila Liikenneselvitys
L63 Laurentiustalo ja L80 Puu-Anttila Liikenneselvitys 12.6.2019 Jani Karjalainen Paula Siuruainen 2 Liikenneselvityksen sisältö Tarkastelualueen nykyisten ja tulevien liikennemäärien selvittäminen ja
LisätiedotVIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO
LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi
LisätiedotVETOVOIMAKESKUS TULOKSIA LIIKENNEMALLIEN ERI VAIHTOEHDOISTA
VETOVOIMAKESKUS TULOKSIA LIIKENNEMALLIEN ERI VAIHTOEHDOISTA LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen tavoite: vähittäiskaupan suuryksikkö 10 000 12 000 k-m2 (hypermarket) toimintatilat lapsille ja lapsiperheille
LisätiedotTAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET
TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET 22.5.2013 Leo Jarmala Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke SYSMÄN TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen
LisätiedotTekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja
1 (5) 03/06/2016 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja KATUSUUNNITELMIEN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: KATUJEN NIMET: Niittykummun keskus Niittykatu,
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KESKUSTAN KEHÄN TOIMIVUUSTARKASTELU
JÄRVENPÄÄN KESKUSTAN KEHÄN TOIMIVUUSTARKASTELU LUONNOS 5.1.2012 1(8) 1 LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena on tutkia Järvenpäässä Helsingintielle rautatien länsipuolelle tehtävien katuverkon uudistamistoimenpiteiden
LisätiedotHyvä kaupunki työpaja
Hyvä kaupunki työpaja Lahti pyöräilykaupungiksi 15.11.2017 Kutsuttu ; Kaikki valtuutetut Kaupungin asiantuntijoita ( elinvoima, liikenne, ympäristö) Pyöräilyseurat ja aktiivit Työpajan tavoitteet ja YHTEENVETO
LisätiedotLinnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti
Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti Asemakaavan 8559 yleisötilaisuus, 04.05.2016 04.05.2016 Katri Jokela Henkilö- ja autopaikkamäärät sekä vertailu Määrät Linnainmaankatu 120 28 12-15 14
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen 2014-2018 15.5.201 8 2 Painopisteet ja kärkihankkeet liikennejärjestelmäsuunnitelmasta Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotVaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.
4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen
LisätiedotSAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS. Tilanne
SAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS Tilanne 7.12.2028 LÄHTÖKOHTIA Suunnittelukohteena Saaren koulu keskustaajamassa Nykyisiä rakennuksia korvataan uudisrakennuksilla Etäisyyskartta 3/5 km Ala- ja yläkoulurakennukset
LisätiedotNähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus
HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN
LisätiedotHATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA. Luonnos
HATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA Luonnos 9.6.2017 LIIKENNEVERKKO - AUTOLIIKENNE Nopeusrajoitusta alennetaan 1 Tavoitetilanteen katuverkko Hatanpään valtatie
LisätiedotMuistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta
Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotus n:o 1/15990, Lamminpään kaupunginosassa, TRE: 6480/10.03.02/2012. Suunnitelmassa oleva reunakivi on laskettava
LisätiedotRYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ
MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee
LisätiedotKeski-Pasilan keskus Tripla
Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt
LisätiedotPrisman liikennesuunnittelu. Orimattila, asemakaava A198
Prisman liikennesuunnittelu Orimattila, asemakaava 198 Suunnittelun lähtökohtia 2 Suunnittelualue (asemakaava 198) sijaitsee keskeisellä paikalla, Orimattilan keskustassa, Erkontien varrella. Se rajautuu
LisätiedotJalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy
Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,
LisätiedotPAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita
PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Taustaa: Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita 6.5.2019 Kysymys lapsiystävälliselle Kittilälle. Esitys Sodankyläntien
LisätiedotKiteen uusi paloasema
Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotPoliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015
Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne
LisätiedotMAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B
POHJOIS-HAAGAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA 29.5.2012 MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutusten arviointi Periaateleikkaukset Hämeenlinnanväylän melusuojauksesta toimitilarakentamisella
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3760/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2017 1 (1) 121 Asianro 3760/10.03.01.00/2017 Kauppakadun ja Kuninkaankadun yleissuunnitelmavaihtoehtojen hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotKarnaisten alueen maankäytön kehittäminen Liikenne
Suunnittelualue Suunnittelualueena on valtatien 1 ja Karnaistentien sekä Hossanmäentien rajaama alue sekä Hossantien varsi Ruotiontien liittymästä valtatien ramppiliittymiin. Alueella sijaitsee nykyisin
Lisätiedot