Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035"

Transkriptio

1 Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035 Liikennesuunnitelma

2 2

3 Sisältö 1 Tausta ja tavoitteet Liikenne-ennusteet Liikenneturvallisuuden toimenpideohjelma Liikenneverkko Yleistä Keskusta-alue Katutilat Verkkokaaviot Pyörä- ja kävelytiet Tiet ja kadut Joukkoliikenne Pysäköinti Vaikutukset Liitekuvat: sijoittelut

4 1 Tausta ja tavoitteet Salon kaupungin keskustaa kehitetään. Parhaillaan laaditaan osayleiskaavaa, joka on edennyt luonnosvaiheen laatimiseen. Parhaillaan laaditaan kaavaehdotusta. Sen yhteydessä on mietitty myös keskustan katuverkon asemaa, jota tässä liikennesuunnitelmassa tarkennetaan ja laajennetaan. Kaupungilla on oltava toimiva ja elinvoimainen keskusta. Keskustan ominaispiirteenä on kaikenlaisten palveluiden hakeutuminen sinne. Selityksenä on keskustan hyvä tavoitettavuus, mahdollisuus useiden palveluiden samalla hoitamiseen sekä kiinnostavuus. Keskusta-alue tuo ilmeen koko kaupungille. Keskustat ovat luonnollisia liikkeiden ja palveluiden keskittymiä. Viihtyisä keskusta lisää kaupunkilaisten ylpeyttä kaupungistaan. Ihmisten vaatimustaso kohoaa koko ajan, joka edellyttää myös kaupunkien kohentavan ulkoista imagoaan. Kaupungin ydinkeskusta on keskeisessä asemassa kaupungin imagon määrittelyssä. Mitä viihtyisämpi keskusta-alue kaupungilla on, sitä parempi sen imago on ihmisten mielissä. Yleiskaavan on oltava joustava, joka sopeutuu maailman muutoksiin, samoin on asia liikennejärjestelmän kannalta. Ei kannata poissulkea, jos se ei ole ehdottoman välttämätöntä. Salolla on hyvä sijainti Turun ja Helsingin seutukuntien välissä. Turkuun matkaa on vain puoli tuntia ja Helsingin seudulle tunti. Helsingin seudun jatkuva kasvu ja Turun läheisyys ovat hyviä etuja kilpailtaessa yritysten ja asukkaiden sijainnista. Suomen tuotantorakenteen ennakoidaan kehittyvän enemmän palvelutuotannon suuntaan. Sen tekijät arvostavat viihtyisää ympäristöä, hyviä yhteyksiä, luonnonarvoja, julkisten palveluiden saatavuutta ja toimivuutta. Osayleiskaavatyön yhteydessä on löydetty tavoitteet Salon kehittämiselle. Liikenteen osalta on päädytty hyvin kattaviin tavoitteisiin: - Maankäyttö ja liikenne suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena - Varaudutaan lähijunaliikenteeseen Turku - Salo välillä sekä ESA - rataan - Varaudutaan itäiseen ohikulkutiehen ja edistetään hankkeita tukevia maankäyttöratkaisuja - Liikkuminen kaikilla kulkutavoilla on toimivaa ja turvallista - Liikenneverkkoa kehitetään selkeäksi ja hierarkkiseksi - Ydinkeskustan läpikulkuliikennettä pyritään vähentämään - Sisääntuloväyliä kehitetään: toimivia liittymäratkaisuja ja tarkoituksenmukainen liikennevirtojen ohjaus - Ohjataan keskustan asiointiliikennettä ja pysäköintiä sekä järjestetään ne tarkoituksenmukaisesti - Asema-aluetta ja julkisen liikenteen terminaaleja kehitetään maankäytön ja liikenteen kokonaisuutena - Salaisten ja itäisen moottoritieliittymävarausten säilyttäminen - Kävelypainotteisuuden kehittäminen keskustassa - Autoliikenteen vähentäminen keskustassa - Kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen - Pysäköintilaitoksien lisääminen 4

5 2 Liikenne-ennusteet Osayleiskaavatyön tueksi ja vaikutusten arvioimiseksi on päivitetty aikaisemmin laadittua liikenneennustetta. Ennuste on työkalu, jota tullaan jatkossa käyttämään liikennesuunnittelun tukena. Liikenne-ennusteen pohjana on aikaisempi selvitys. Ennusteen liikenneverkkoa on tarkennettu ja aluejakoa tihennetty Salon keskustan osalta. Liikenneverkon vastusfunktiot on muutettu Helsingin seudun liikenteen kehittämiksi funktioiksi. Keskustan liikenneverkon kuvausta on tihennetty. Liikenne-ennusteen ensimmäisessä vaiheessa on tarkistettu aikaisempaa nykytilan liikenne-ennustetta kalibroimalla nykyliikenne vastaamaan liikennelaskentatietoja. Ennuste on laskettu tuotoskertoimilla kalibroidusta nykytilanteen ennusteesta. Tuotoskertoimet laskettiin maankäyttömäärien perusteella laskettujen nyky- ja ennustetilanteen liikennetuotosten suhteella. Alla esitetään liikenne-ennusteen laskennassa käytetyt maankäyttömäärät. Salon ydinkeskustan osalta ennustetilanteen lukuina on käytetty osayleiskaavaluonnoksen mitoituslukuja. Ennusteen ohjevuosi on Taulukko 1. Liikenne-ennusteen maankäyttö Salon seudulla väki,nyky väki2035 työp,nyky työp2035 Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Yhteensä Nykytilanteessa ennuste sisältää Salon seudulla ajoneuvomatkaa vuorokaudessa. Vuonna 2035 lukemaksi ennustetaan ajoneuvomatkaa vuorokaudessa, joka vastaa noin 38 % kasvua liikennemäärissä. Ennustetilanteen liikenneverkkoon lisättiin nykytilanteesta ohikulkutie. Lisäksi verkossa huomioitiin keskustan katuverkon toimenpiteiden vaikutus. Liikenne-ennusteen sijoittelukuvat ja vaikutustarkastelut tärkeistä liikennehankkeesta (itäinen ohikulkutie ja Salaisten liittymä) käsitellään luvussa 6. 5

6 3 Liikenneturvallisuuden toimenpideohjelma Salon liikenneturvallisuus on parantunut viime vuosina. Kaupungin alueella onnettomuusmäärät ovat vähentyneet vuosittain koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 valmistuneen Salon liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä on esitetty yksityiskohtaisesti Salon kaupungin parantamistoimenpiteitä. Salon keskusta-alueelle toimenpiteitä on kuitenkin esitetty varsin vähän mm. Helsingintien ja Salonkadun kiertoliittymä sekä Sepänkadun kevyenliikenteen väylän leventäminen. Tässä selvityksessä käydään turvallisuustilannetta läpi keskustan osayleiskaava-alueen osalta. Analyysissä ei ole ollut käytettävissä onnettomuustietoja, joten tietoaineistona on ollut etupäässä tehty liikenneturvallisuusselvitys. Keskustan liikenneturvallisuustilanne on kokonaisuudessaan varsin hyvä. Onnettomuuskasaumat ja vaaranpaikkakartoituksen ongelmapisteet keskittyvät vilkkaille kaduille ja teille sekä niiden liittymiin (kuva 1). Keskustassa onnettomuuskasaumat ja vaarallisiksi koetut paikat sijaitsevat Hämeentien ja Annankadun, Turuntien (etenkin Hämeentien itäpuolella) ja Helsingintie sekä vanhan Valtatie liittymissä. Ydinkeskustassa on myös paljon jalankulku- ja pyöräliikennettä, jotka risteävät ajoneuvoliikenteen kanssa. Epäviihtyisä ja vaikeasti hahmotettava jalankulku- ja pyöräily-ympäristö lisäävät liikkumiseen liittyvää turvattomuutta keskusta-alueella. Myös ajoneuvoliikenteen nopeudet ja kulkumuotojen risteäminen aiheuttavat konfliktitilanteita ja lisäävät onnettomuusriskiä. Keskeisiä toimenpiteitä keskusta-alueen liikenneturvallisuuden ja liikkumisen turvallisuuden tunteen parantamiseksi ovat ajoneuvoliikenteen nopeuksien hillintä sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman parantaminen niin liittymissä kuin niiden välissä. Kuva 1. Onnettomuuskasaumat vuosina ja vaaranpaikkakartoituksen ongelmakasaumapisteet Salon keskustassa. 6

7 Liikenneturvallisuuden kehittäminen on sidoksissa keskustan katuverkon kehittämisen kanssa. Osayleiskaavan liikenneverkon ideasuunnitelmassa esitetyt ratkaisut parantavat liikkumisen turvallisuutta keskusta-alueella korotettujen liittymien alentaessa ajoneuvoliikenteen nopeuksia ja parantaessa kävelijöiden ja pyöräilijöiden asemaa kulkumuotojen ristetessä. Lisäksi riittävän leveät jalkakäytävät ja pyöräliikenteen erottelu jalankulusta parantaa liikenneturvallisuutta liittymien välillä. Selkeä liikkumisympäristö ja jatkuva yhteydet ovat myös turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta keskeisiä. Keskustan katuosuuksilla ajoneuvoliikenteen nopeuksia tulisi alentaa. Alhainen nopeusrajoitus ei yksin takaa alhaista ajonopeutta, vaan liikkumisympäristön ratkaisujen on tuettava ja ohjatta oikean nopeuden valintaan. Turuntie Helsingintiellä sekä Hämeentie Annankadulla nopeuksien alentaminen tapahtuisi luontevasti korotetuilla liittymillä, mikä samalla edesauttaa esteetöntä liikkumista kadunylityksen tapahtuessa samassa tasossa ilman reunakivien ylityksiä. Tämä korostaa myös kävelyn ja pyöräilyn asemaa ydinkeskustan alueella. Korotetut liittymät hidastavat nopeuksia myös silloin, kun liikennevalot eivät ole toiminnassa. Liikenneturvallisuuden toimenpiteet keskustassa ovat siis pitkälti katujen parannuksia eikä yksittäisiä toimenpiteitä. Erillisiä liikenneturvallisuuteen liittyviä hankkeita tässä yhteydessä ei nähty tarkoituksen mukaiseksi esittää, sillä yksittäiset liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteet on esitetty liikenneturvallisuussuunnitelmassa ja kokonaisvaltainen osayleiskaavaan liittyvät kehittämistoimenpiteet katualueiden luonnossuunnitelmassa (kuva 3, sivu 10). Keskustan alueella ajonopeuksia on alennettava ja se onnistuu parhaiten katualueita kaventamalla ja toteuttamalla liittymäalueita korotettuna, eli kävelypainotteisten katujen rakentamisella. Toteutus olisi tehtävä katu kerrallaan. Kiireellisimmin parannuksia kaipaa Turuntie Helsingintie ja sen jälkeen Annankatu Hämeentie. 4 Liikenneverkko 4.1 Yleistä Liikenneverkollisesti suurin kehityshanke on itäinen ohikulkutie. Ohikulkutie vähentäisi keskustan liikennettä ja tarjoaisi raskaalle liikenteelle sujuvan yhteyden keskustan ohitse moottoritielle. Muita verkollisia hankkeita ovat Salaisten eritasoliittymän ja itäisen eritasoliittymän varaukset. Salaisten liittymän toisi liikennettä Kauniaisten pientaloalueen läpi Turuntielle liikenteellisesti hankalaan paikkaan. Muuten tulevat suurimmat liikenneverkolliset muutokset Salossa sijaitsevat keskustan alueella. Keskustassa erottuu toiminnallisia erityyppisiä alueita: keskeinen ostosalue, aseman seutu, torin seutu, Helsingintien ostosalue ja joenrannan alue. Jokaisella alueella on oma luonteensa, erityispiirteensä ja tarpeensa myös liikkumisen osalta. Oleellisin asia tässä työssä on keskeinen ostosalue. Se on alue, jolla viihtyvyyttä ja jalankulun edellytyksiä olisi parannettava. Tulevaisuudessa alueiden väliset erot todennäköisesti vähenevät ja alueet lähentyvät toisiaan yhdeksi isommaksi keskeiseksi asiointialueeksi. Alueita ei tule tarkastella erillisinä, vaan liikkumisen rajapintojen on oltava toimivia alueesta toiseen siirryttäessä etenkin jalkaisin ja pyörällä, vaikka ympäristö ja käytetyt ratkaisut vaihtuisivat. 7

8 Kuva 2. Keskustan erilaisia alueita. 4.2 Keskusta-alue Salon keskusta on tiivis ja hyvän palveluvarustuksen omaava. Alueella on kivijalkaliikkeitä ja isompia suuryksiköitä. Keskusta on hyvin saavutettavissa ydintaajaman väestön osalta. Ydinkeskustan muodostaa ostos- ja asiointialue, joka on tiukkaan rajattu muutaman korttelin alueelle. Keskustan elinvoimaisuuden lisäämiseksi keskustan ja erityisesti ostos- ja asiointialueen viihtyisyyttä on parannettava, sen tulisi olla alue, jossa ihmiset kävelevät mielellään. Nykyisellään jalkakäytävät ovat kapeita, ajoradat ja pysäköintialueet leveitä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää koko ostos- ja asiointialueelle yhtenäinen katuilme. Suunnittelussa pyritään noudattamaan samoja periaatteita ja materiaaleja, jotta yleisilme pysyy yhtenäisenä. Alueen reunoille pyritään lisäämään laitospysäköinnin määrää ja keskittämään ostos- ja asiointipysäköintiä niihin. Siten alueelle tulijat voisivat jättää autonsa laitokseen ilman turhaa kiertelyä kortteleiden ympäri. Liikenneverkon osalta keskeinen kysymys on Mariankadun ja Turuntie Helsingintien rooli. Kyseessä ovat keskustan läpi menevät pääyhteydet, joiden liikennemäärät ovat suuria. 4.3 Katutilat Yleisperiaatteet Keskustan kävelypainotteisille kaduille luodaan omanlainen ilmeensä. Tässä työssä käytetään mahdollisimman pitkälle samantyyppistä poikkileikkausta jokaisella ydinkeskustan kadulla. Tämä yhtenäistää katujen ilmettä ja soveltuu jokaiseen katutilaan hieman soveltaen. Peruspoikkileikkauksessa on 1+1-ajokaistaa, pysäköintikaista ja leveä jalankululle ja pyöräilylle varattu tila. Pysäköintikaistoilla on puuistutukset, jotka rajaavat kahden auton tilan kerrallaan. Ratkaisu vaatii vähintään 22 metrin tilan. Ydinkeskustassa liittymäalueet korotetaan jalankulun tasoon. Liittymäalueet kivetään. Katualue voidaan myös kivetä, mikä alentaa ajoneuvoliikenteen nopeuksia. 8

9 Katutilan parannukset voidaan tehdä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rajataan autojen tila jalankulusta ja jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan. Liittymien korotukset ja kiveykset voidaan tehdä toisessa vaiheessa. Kuvassa 3 on esitetty ideasuunnitelma keskusta-alueen katujen parantamisista. Kuvissa 4 6 on esimerkkejä erilaisista toteutetuista katutiloista. 9

10 Kuva 3. Keskustan katualueiden luonnossuunnitelma. 10

11 Kuva 4. Esimerkki kävelykadun ja hidaskadun korotetusta liittymästä, shared space -tyyppinen ratkaisu (Kajaani). Kuva kaistainen puistobulevardi (Leppävaara). 11

12 Kuva 6. Keskusta-alueen pieni yksikaistainen kiertoliittymä (Helsinki). Mariankatu Suunnitelmassa Mariankadun rooli pidetään nykyisen tyyppisenä keskustan ohittavana kaksikaistaisena pääyhteytenä. Katua voisi kehittää bulevardinomaiseen suuntaan. Asemakeskuksen kehittämisen ja matkakeskuksen siirron yhteydessä Mariankadulla on toteutettava nopeuksia alentavia toimenpiteitä, jotka tekevät Mariankadun ylityksen turvallisemmaksi jalankulkijoille. Aseman ja muun keskustan välinen ylityskohta voidaan toteuttaa leveänä korotettuna ja kivettynä suojatienä, joka luontevasti laskisi autojen nopeuksia. Mariankadun varrella on nyt keskustan puolella kapea jalkakäytävä. Toiselle puolelle on mahdollista saada pyörätie, tosin kapea, mutta se voitaisiin varata vain pyöräilyn tarpeisiin. Kadulla on kuitenkin oltava kaksi kaistaa ja kadun poikkileikkauksen leveys on 25 metriä, jonka vuoksi tilaa ei jää yhtenäiselle puurivistölle. Kuva 7. Mariankadun poikkileikkaus linja-autoasemasta itään. 12

13 Kuva 8. Mariankadun muutettava osuus. Turuntie Helsingintie Turuntie Helsingintie on keskustan halkova pääkatu. Sen rooli pysyy samana, mutta sen luonnetta muutetaan kävelypainotteisemmaksi leventämällä jalkakäytäviä. Turuntiellä on läpikulkevana 1+1 kaistaa, joiden lisäksi liittymissä on vasemmalle kääntyvät kaistat. Ajoradan molemmin puolin on pysäköinti normaalina taskupysäköintinä. Tien molemmilla laidoilla on lisäksi puurivistö. Turuntien liittymät voitaisiin korottaa jalkakäytävien tasoon, joka myös rauhoittaisi ajonopeuksia silloinkin, kun liikennevalot eivät ole toiminnassa. Kuva 9. Turuntien poikkileikkaus Asemakadusta länteen. 13

14 Kuva 10. Turuntien - Helsingintien muutettavat osuudet Helsingintie on hieman leveämpi, mikä antaa enemmän mahdollisuuksia vaihdella poikkileikkausta. Horninkadun itäpuolella on Helsinginkadulla bussikaista. Kuva 11. Helsinginkadun poikkileikkaus Horninkadusta itään. Asemakatu Asemakatu on nykyään liikenteellisesti hiljainen katu, jonka varrella on paljon vinopysäköintiä. Kadun eteläpäässä on myös Plazan pysäköintihallin toinen ajoyhteys. Asemakatu risteää Vilhonkadun kanssa ja tämä liittymä on sijainniltaan keskeinen. Vilhonkadun kävelykatu edellyttää Asemakadun rakentamista kävelypainotteiseksi kaduksi. Rakennusten sijainti suhteessa katuun vaihtelee. Kadulla on läpiajettava 1+1-kaistainen sekä taskupysäköinti molemmilla puolilla. Vilhonkadun liittymän voisi rakentaa shared space -tyyppisenä aukiona yhtenäisellä kiveyksellä ja jalankulku voisi risteillä liittymäalueella vapaasti. 14

15 Kuva 12. Asemakadun poikkileikkaus Turuntieltä etelään Kuva 13. Asemakadun muutettava osuus Horninkatu Horninkatu on torin kannalta oleellinen pysäköintipaikkojensa takia. Jos Rummunlyöjänkadun yhteyteen saadaan uusi pysäköintilaitos, voidaan Horninkadun pysäköintipaikkoja poistaa ja leventää jalkakäytäviä ja torialuetta. Pysäköintipaikat voisi nostaa torin pinnan tasoon ja päällystää kivetyksellä. Liiketilojen puolella voi harkita vinopysäköinnin muuttamista taskumalliseksi. Tällöin torikaupan ja muiden tapahtumien aikaan Torikatu voitaisiin muuttaa yksisuuntaiseksi ja ottaa toinen kaista pysäköintitilaksi. 15

16 Kuva 14. Horninkadun nykyinen poikkileikkaus Turuntieltä etelään. Kuva 15. Horninkadun muutettava osuus Vilhonkatu Vilhonkadun kävelykatuosuus laajennetaan käsittämään joen rannan ja Annankadun välisen osuuden. Poikkileikkaus pidetään samana kuin nykyisin. Jos linja-autot olisi mahdollista ajattaa Katrineholminkadun kautta Turuntielle, voisi kävelykatujaksoa pidentää Katrineholminkadulle saakka. Vilhonkadulla Annankadusta länteen on vaihtoehtoisia toteutustapoja. Se voidaan toteuttaa kävelypainotteisena yksisuuntaisena yhteytenä Annankadulle tai sitten voidaan päättää ajoyhteys Katrineholminkadulle, jolloin länsiosa voisi olla kaksisuuntainen, jota kautta olisi ajoyhteys maanalaiseen pysäköintiluolaan (Plazan laajennus), mikäli tämä olisi teknisesti mahdollista. Vilhonkadun länsipää voidaan toteuttaa myös shared space -tyyppisenä jaettuna katutilana, mutta kadun varren nykyiset toiminnot eivät tue tätä. 16

17 Vilhonkadun itäpää suljetaan autoliikenteeltä. Länsirannan kadusta tehdään kaksiosainen päättyvä pysäköintikatu. Tämä rauhoittaa Vilhonkadun joen rannassa olevan pienen puiston alueen ja mahdollistaisi myös pienen toriaukion tekemisen. Kuva 16. Vilhonkadun poikkileikkaus kävelykadulla. Kuva 17. Vilhonkadun poikkileikkaus Mariankadun ja Annankadun välillä. 17

18 Kuva 18. Vilhonkadun muutettava osuus Kuva 19. Vilhonkadun itäpään nykyinen puistikko. Kuvassa oikealla näkyvällä katujaksolla ei sallittaisi ajoneuvoliikennettä. 18

19 Moision asuinalue Moision alueella on leveitä katutiloja, jotka ovat puuttomia. Alueella on paljon vinopysäköintialueita katujen varrella. Moisio on asumiseen painottuva alue, joilla ei yleensä ole niin suurta tarvetta kadunvarsipaikoille kuin mitä vinopysäköinti tarjoaa. On mahdollista, että kadunvarsipaikkoja kuitenkin käytetään asukaspysäköintiin, eli pysäköintipaikat on ikään kuin siirretty kiinteistöistä kaduille. Alueella voisi pehmentää katutilojen ilmettä muuttamalla paikat taskupysäköintiin ja lisäämällä puurivit katujen varsille. 4.4 Verkkokaaviot Pyörä- ja kävelytiet Salon sinänsä kattavaa pyörätieverkostoa ehdotetaan täydennettäväksi keskustan alueella. Lähtökohtaisesti jalankulku ja pyöräily tullaan ydinkeskustan alueella erottamaan toisistaan. Joen yli tehtäisiin uusi kevyen liikenteen silta Helenankadun ja Inkerinkadun väliin. Samalla Inkerinkadulle ja Helenankadulle rakennettaisiin uudet pyöräkaistat. Meriniityn alueelle tehtäisiin radan alitus tai ylitys aseman kohdalla. Salonjoen molemmin puolin ehdotetaan rantaraittia aina tulevalta ohikulkutieltä etelään päin. Salonjoelle esitetään uutta jalankulun ja pyöräilyn siltaa Myllyojankadun jatkeeksi Meriniityn ja Hornin alueiden välille. Keskustassa esteettömäksi väyläksi esitetään Vilhonkatua koko pituudeltaan torille saakka. Esteetön reitti kulkisi terveyskeskukselta ja palvelutalolta Turuntien yli, uutta jalankulkuyhteyttä pitkin Ilolankadun liittymästä Vilhonkadulle ja siitä aina torille saakka. Reitti tarjoaisi esteettömän yhteyden terveyskeskukselta keskustan palveluihin ja torille. Reitillä ratkaisujen tulee olla esteettömiä: riittävästi tilaa sivusuunnassa, levähdyspaikkoina toimivia penkkejä reitin varrella, pintamateriaalit valittu opastaviksi ja varoittaviksi, korkeuserot vähäisiä. Esteettömälle reitille on keskeistä, että kulkureitti on katkeamaton, helppokulkuinen, hyvin hahmottuva ja kadunylitykset ovat turvallisia. Myös joenrannan raitit voitaisiin kehittää esteettömiksi väyliksi. Korkeamman luokan pääpyöräteiksi on esitetty yhteyksiä, jotka soveltuisivat hyvin sujuviksi pyöräyhteyksiksi. Näitä ovat itä-länsisuunnassa Vilhonkatu-Torikatu, Helenankatu-Inkerinkatu ja Helsingintie ja pohjois-eteläsuunnassa keskustassa Asemakatu sekä Annankatu-Hämeentie-Somerontie. 19

20 Kuva 20. Nykyiset ja uudet pyörätiet ja muut ulkoilureitit. Kuva 21. Pääpyörätiet ja muut pyörätiet. 20

21 Pyöräteiden lisäksi keskustassa tulee harkita pyöräpysäköintipaikkojen tekemistä eri puolille keskustaa Vilhonkadun keskeisen pyöräparkin lisäksi. Esimerkiksi Turuntien liittymien yhteyteen voisi toteuttaa muutamien pyörien pysäköintipaikkoja. Kuva 22. Yhden autopaikan tilaan mahtuu kymmenen pyöräpaikkaa (Bike Port Englannista) Tiet ja kadut Katuverkon osalta suuria täydennystarpeita nykyiseen ei ole. Keskustan ulkopuolelle tulee ohikulkutie, joka keventää keskustan liikennekuormitusta. Tärkeämpi asia uusien väylien sijasta on keskustan katuverkon uudelleen jäsennöinti ja liikenteen rauhoitustoimenpiteet. Kuva 23. Keskustan liikenneverkon jäsennöinti. 21

22 4.4.3 Joukkoliikenne Salon linja-autoliikenne käsittää keskustaajaman paikallisliikenteen, kaupungin sisäisen taajamakeskusten välisen liikenteen ja kaupungin rajan ylittävän liikenteen. Näistä kahden ensimmäisen toimivalta on Salon kaupungilla. Rajan ylittävä liikenne kuuluu Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY - keskusten toimivaltaan. Salossa pysähtyvät myös Turun ja Helsingin väliset junat. Salon paikallisliikenteessä on kolme linjaa, jotka liikennöivät keskustaajaman alueella (kuva 24). Linjat liikennöivät puolen tunnin vuorovälillä. Kuva 24. Paikallisliikenteen reitit ja pysäkit talven tilanteessa 22

23 Salon eri taajamakeskusten välillä liikennöi säännöllistä linja-autoliikennettä, jonka järjestämisestä Salo on nykyisin vastuussa toimivaltaisena viranomaisena. Liikennöinti hoidetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksilla sekä ostoliikennesopimuksilla. Kun siirtymäaika loppuu, voi toimivaltainen viranomainen määritellä itse tavan, jolla se haluaa liikennöinnin järjestää. Kuvassa 25 näytetään sopimusten voimassaolon päättyminen eri reiteillä. Salon alueella on voimassa seuraavat siirtymäajan liikennöintisopimukset: Salon tilausmatkat Oy:n sopimukset, kolme yhteysväliä, päättyvät vuonna 2016 Matka-Niinimäki Oy:n sopimukset, neljä yhteysväliä, päättyvät vuonna 2014 J. Vainion Liikenne Oy:n sopimuksista o kymmenen yhteysväliä päättyy vuonna 2014 o viisi yhteysväliä vuonna 2016 o kahdeksantoista yhteysväliä vuonna 2017 o kaksikymmentä yhteysväliä vuonna 2018 o neljä yhteysväliä vuonna Kuva 25. Kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen liikennöintisopimusten voimassaoloaika (Salon joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma ) Kaupungin rajan ylittävän liikenteen järjestäminen on ELY-keskusten vastuulla (Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset). 23

24 Kuva 26. Kaupungin rajan ylittävä linja-autoliikenne (Salon joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma ) Turun ja Helsingin välillä liikennöin junia arkisin noin tunnin vuorovälillä. Junat pysähtyvät Salossa. Päivittäin yhteyksiä Turun ja Helsingin välillä on 17 lähtöä suuntaansa. Linja-autoliikenteen asema sijaitsee hankalassa paikassa Anttilan alakerrassa. Linja-autot joutuvat lähtemään asemalta kapean Vilhonkadun kautta, koska terminaali on ahdas kääntymiselle. Linjaautoaseman sijainti on keskeinen, mutta epäviihtyisä matkustajille eikä sen tiloja ole suunniteltu matkahuollon tarpeisiin. Joukkoliikenteen matkakeskus siirretään juna-aseman yhteyteen, jos asemakeskus toteutuu. Ennen sitä selvitetään, voidaanko Vilhonkadun linja-autoliikenne siirtää toiselle reitille, esimerkiksi Katrineholminkadun kautta kulkevaksi. Lähijunaliikenteen mahdollinen alkaminen Salon ja Turun välillä vilkastuttaisi asemalle tulevaa liikennettä. 5 Pysäköinti Pysäköinnin lähtökohtana on ilmaisen kadunvarsipysäköinnin säilyttäminen. Sen sijaan vinopysäköinti muutetaan taskupysäköinniksi. Tehokkuutta saisi lisättyä valvontaa parantamalla. Uusia 24

25 pysäköintilaitoksia pyritään saamaan toteutukseen. Pysäköintilaitoksia on hahmoteltu Mariankadun ja Vilhonkadun väliin Sepänkadun mahdollisen jatkeen tuntumaan, Hämeentien ja Helenankadun kulmaukseen nykyisen Citymarketin läheisyyteen ja lähelle toria Rummunlyöjänkadun ja Perniöntien väliseen kortteliin Helsingintien eteläpuolelle. Ydinkeskustan ympärille voitaisiin tehdä pysäköinnin ohjausjärjestelmä, joka kertoo pysäköintilaitosten vapaista paikoista. Rautatieaseman yhteyteen on turvattava riittävä liityntäpysäköintipaikkojen määrä aluetta kehitettäessä. Liityntäpysäköinnin merkitys korostuu edelleen tulevaisuudessa, etenkin jos oikorata rakennetaan tai lähijunaliikenne Turkuun aloitetaan. Salossa on paljon kadunvarsipaikkoja. Vinopysäköinnin osuus on aika suuri. Vinopysäköinti mahdollistaa paljon paikkoja katumetrille, mutta vie vastaavasti paljon tilaa jalkakäytäviltä. Lisäksi vinopysäköinti aiheuttaa liikenteelle taskupysäköintiä enemmän häiriötä. Tässä suunnitelmassa lähtökohtana on kadunvarsipaikkojen siirtäminen pysäköintilaitoksiin. Laitosten rakentaminen on kallista, jonka vuoksi rahoituksen keinovalikoimaa mietitään. Työn aikana on tehty pysäköintitutkimus keskusta-alueen pysäköintialueiden käytöstä marraskuussa 2010 perjantaina ja lauantaina. Tutkimuksen mukaan huippuaikana noin puolet kaikista paikoista oli käytössä. Suosituimpia paikkoja olivat muutamat keskustan katujaksot, joissa kaikki paikat olivat täynnä sekä Plazan ja Anttilan laitokset, joissa kaksi kolmasosaa kaikista paikoista oli huippuaikana käytössä. Myös asukaspysäköintiä tutkittiin laskemalla 22 asuntoyhtiön parkkipaikkojen käyttöä. Kuva 27. Asukaspysäköintitutkimuksen kohteet. Kerrostaloyhtiöiden pysäköintipaikkojen (katos-, piha- ja kadunvarsipaikkojen) käyttöasteiden havaittiin olevan laskenta-ajankohtina huomattavan alhaiset; keskimäärin alle 40 % paikoista oli käytössä. Pysäköintipaikkavaatimuksena suuressa osassa talonyhtiöitä on joko 1 ap/ 85 k-m 2 (10 talonyhtiötä) tai 1 ap/ 70 k-m 2 (8 talonyhtiötä). Salon keskusta-alueen asuntokunnista autottomia on yli puolet (51 %), yhden auton asuntokuntia 39 % ja vain 10 % kahden tai useamman auton asuntokuntia. 25

26 Tutkimuksessa todettiin tarve asiointiliikenteen pysäköinnille. Muun muassa kodinhoitajilla on vaikeuksia löytää pysäköintipaikkoja. Voidaan harkita, voisiko osan taloyhtiöiden paikoista osoittaa tällaiselle liikenteelle. Pysäköintinormi voisi olla erilainen eri vyöhykkeillä. 6 Vaikutukset Liikennemäärien ennustetaan kasvavan Salon keskustaajaman alueella 37 % vuoteen 2035 mennessä. Kasvusta noin puolet on seurausta maankäyttömäärien kasvusta. Liikennemäärät esitetään ns. sijoittelukuvina, joissa liikennemäärät liikenneverkolla esitetään makkarakuvina (makkaran paksuus kuvaa liikennemäärää). Sijoittelukuvat ovat liitekuvina. Liitekuvissa 1-2 on nykyiset liikennemäärät, kuvissa 3-4 ennustetut vuoden 2035 liikennemäärät nykyisellä liikenneverkolla, kuvissa 5-6 on vuoden 2035 ennustetut liikennemäärät osayleiskaavan mukaisella verkolla. Keskustassa on liikennemallissa vuoden 2035 tilanteessa hidastettu ajoneuvojen nopeuksia, joka siirtää läpikulkevaa liikennettä muille reiteille. Liitekuvissa 7-14 esitetään liikennemäärien muutokset kahden tilanteen välillä. Kuvissa vihreällä värillä näkyvät katuosuudet, joilla liikennemäärät vähenevät ja punaisella osuudet, joilla liikennemäärät kasvavat. Liikennemäärät Suurimmat liikennemäärät nykyisin on Mariankadulla, noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Hämeentiellä Turuntien ja maantien 110 välillä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Turuntiellä Hämeentiestä itään on ajoneuvoa vuorokaudessa. Moottoritiellä Salon kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantien 110 liikennemäärä on Halikon ja Hämeentien väillä ajoneuvoa/vrk ja Hämeentien Salonkadun välillä vajaat ajoneuvoa/vrk. Vuoteen 2035 suurinta liikennemäärien kasvun ennustetaan olevan moottoritiellä ajoneuvoa lisää. Mainittakoon, että välin Muurla-Lohja avaaminen vuoden 2008 lopussa lisäsi vuonna 2009 moottoritien liikennemääriä Salon kohdalla noin ajoneuvoa/vrk. Osayleiskaavassa on osoitettu runsaasti uutta maankäyttöä toteutuneen lisäksi. Maankäytön lisäys näkyy katuverkossa kasvavina liikennemäärinä. Jos liikenneverkossa ei tehdä muutoksia, lisääntyy keskustan liikennemäärät tasaisesti koko verkolla. Suurin kasvu kohdistuu ennusteen mukaan Mariankadulle, jonka liikennemäärät kasvavat ajoneuvoa vuorokaudessa vuoteen 2035 mennessä. Myös Hämeentien ja Salonkadun liikennemäärät kasvavat ajoneuvolla/vuorokausi. Kun toteutetaan osayleiskaavan mukaiset toimenpiteet katuverkolla (ohikulkutie ja rauhoitetaan keskustan liikennettä ajonopeuksia alentavilla toimenpiteillä, keskustan liikennemäärät vähenevät selvästi (liitekuvat 9-10). Turuntiellä liikennemäärät vähenevät huomattavasti Kirkkokadun ja Asemakadun välillä. Itäisen ohikulkutien vaikutukset Keskeisimmät ohikulkutien vaikutukset liikennemääriin ovat (liitekuvat 11-12): - Ohikulkutien vähentää keskustan läpi menevää liikennettä. 26

27 - Ohikulkutie vähentää jonkin verran liikennettä Halikon liittymän kautta Vaskiontielle tulevaa Halikon läpi menevää liikennettä. Liikenne siirtyy Somerontielle ja edelleen ohikulkutielle. - Itäisen ohikulkutien liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa suurimpien määrien ollessa pohjoisosassa - Hämeentien liikennemäärä vähenee ajoneuvoa vuorokaudessa ohikulkutien ja keskustan välillä - Maantien 110 vähenee enimmillään noin ajoneuvoa/vuorokausi Inkereentien ja Hämeentien välillä - Helsingintien kautta Perniön suuntaan menevä liikenne vähenee ajoneuvoa vuorokaudessa - muualla keskustassa liikennemäärät yleisesti vähenevät ohikulkutien vaikutuksesta Salaisten liittymän vaikutukset (liitekuvat 13-15) - Salaisten liittymän kautta keskustaan päin kulkisi noin ajoneuvoa vuorokaudessa. - Halikon liittymästä keskustaan päin ajoneuvomäärä vähenisi noin ajoneuvolla vuorokaudessa. - Somerontien liittymästä keskustaan päin ajoneuvomäärä vähenisi noin ajoneuvolla vuorokaudessa. - vähentää keskustassa Hämeentien/Annankadun liikennettä ajoneuvoa vuorokaudessa. - Lisää Mariankadun liikennettä ajoneuvoa vuorokaudessa. - Keskustassa tulisi rakentaa Sepänkadun jatke Mariankadulle. Vaikutukset joukkoliikenteeseen Joukkoliikenteen käyttäjämääristä ei ole luotettavaa tietoa. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman yhteydessä tehtiin kysely joukkoliikenteen käytöstä. Sen mukaan paikallisliikennettä käyttää päivittäin noin 13 % ja 1-3 kertaa viikossa noin 29 % asukkaista. Seutuliikenteen päivittäisiä käyttäjiä oli noin 22 % ja 1-3 kertaa viikossa käyttäviä noin 10 %. Luvut ovat korkeita verrattuna valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksiin, joiden mukaan linja-auton kulkutapaosuus on 1 % ja junan 0 %. Osayleiskaavan uusi maankäyttö sijoittuu pääsääntöisesti keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Tiivistyvä aluerakenne antaa hyvät edellytykset joukkoliikenteen osuuden kasvattamiselle. Vaikutukset jalankulkuun ja pyöräilyyn Valtaosa uudesta maankäytöstä sijoittuu alle 2 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Tämä mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn osuuden lisääntymisen. Osayleiskaavassa on esitetty paljon uusia pyöräteitä. Siten edellytykset pyöräilyn ja jalankulun märän kasvulle ovat hyvät. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan jalankulun osuus kaikista matkoista on 16 % ja pyöräilyn 5 %. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Vuonna 2011 on valmistunut Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Osayleiskaavassa esitetyt toimenpiteet tukevat liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. 27

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä 28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Salon keskustan kehitta missuunnitelmat ja osayleiskaava 2035

Salon keskustan kehitta missuunnitelmat ja osayleiskaava 2035 Salon keskustan kehitta missuunnitelmat ja osayleiskaava 2035 Liikenneselvitys nykytilan analyysi 5.8.2011 Sisältö 1 Liikennejärjestelmän nykytila... 3 1.1 Maankäyttö ja ympäristö... 3 1.2 Nykyinen liikennejärjestelmä...

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA. Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv

KUNNALLISTEKNIIKKA. Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv KUNNALLISTEKNIIKKA Hennala HENNALAN VARUSKUNTA-ALUEEN KAAVARUNKO KADUT JA LIIKENNE ESISELVITYS ttv KUNNALLISTEKNIIKKA 1 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Suunnitelmat ja selvitykset... 2 Kaavatilanne...

Lisätiedot

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne... Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Liikenneselvitys 3.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenneselvitys I 3.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 NYKYTILANNE...

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska Lähtökohdat Liikenne 1 Liite 2. Asemanseudun asemakaavasuunnittelun liikenteelliset lähtökohdat Asemakaavan alikulkuvaihtoehtojen tekniset ratkaisut perustuvat vuonna 2007

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET

KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET 15.5.2017 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Koululaisten saattoliikenteen ja pysäköintijärjestelyjen luonnoksissa 1A-D saattoliikennealue

Lisätiedot

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 16 1.2 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen nykyverkko Järvenpään alueen teiden hallinnollisessa luokituksessa yleisiin teihin kuuluvat keskustan ohittavat Lahdenväylä (Vt 4), Vanha Lahdentie (Mt 140), Poikkitie

Lisätiedot

Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely

Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely Tiivistelmä kyselyn tuloksista Helmikuu 2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely Kotkansaaren

Lisätiedot

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi vastata väylän käyttötarkoitusta (tontti-, kokooja-

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto

HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS 9.5.2014 Kuva 1. Alueen sijainti. Johdanto Tämä raportti on laadittu Hollolan kunnan Teknisellä toimialalla Raikkosen asemakaavatyön tueksi. Raportissa

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki Liikenteelliset tarkastelut välillä Ruukintie-Törnäväntie-Itäväylä 31.8.2016 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Työn sisältö Työssä

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotus n:o 1/15990, Lamminpään kaupunginosassa, TRE: 6480/10.03.02/2012. Suunnitelmassa oleva reunakivi on laskettava

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys 6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Tammelan liikenneverkkosuunnitelma

Tammelan liikenneverkkosuunnitelma Tammelan liikenneverkkosuunnitelma 2.2.2017 Sito Oy / Tenho Aarnikko Sito Parhaan ympäristön tekijät Tammelan liikenneverkkosuunnitelma Työn tavoitteet 1. Suunnitella Tammelan liikenneverkko huomioiden

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130)

Takumäentie Takumäenkuja Pälkäneentie (Kt 57) Tölkkimäentie Vt 3. Wartiamäentie (mt 130) Takumäenkuja asemakaavamuutos 2523, Pullerinmäki, liikennetarkastelu 30.12.2015 Liikennetarkastelu on tehty Takumäenkujan asemakaavan muutosta varten (kohteen sijainti liitteessä 1). Kaavan tarkoituksena

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi

Lisätiedot

Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja

Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja 1 (5) 03/06/2016 Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut / RAK, Ramboll Finland Oy / Leevi Laksola Jyrki Oinaanoja KATUSUUNNITELMIEN SELOSTUS KAAVA-ALUEET: KATUJEN NIMET: Niittykummun keskus Niittykatu,

Lisätiedot

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET 22.5.2013 Leo Jarmala Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke SYSMÄN TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen

Lisätiedot

Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti

Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti Asemakaavan 8559 yleisötilaisuus, 04.05.2016 04.05.2016 Katri Jokela Henkilö- ja autopaikkamäärät sekä vertailu Määrät Linnainmaankatu 120 28 12-15 14

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

HATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA. Luonnos

HATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA. Luonnos HATANPÄÄN LIIKENNESELVITYS LIIKENTEELLISET MUUTOKSET ASEMAKAAVAN 8578 ALUEELLA Luonnos 9.6.2017 LIIKENNEVERKKO - AUTOLIIKENNE Nopeusrajoitusta alennetaan 1 Tavoitetilanteen katuverkko Hatanpään valtatie

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Karnaisten alueen maankäytön kehittäminen Liikenne

Karnaisten alueen maankäytön kehittäminen Liikenne Suunnittelualue Suunnittelualueena on valtatien 1 ja Karnaistentien sekä Hossanmäentien rajaama alue sekä Hossantien varsi Ruotiontien liittymästä valtatien ramppiliittymiin. Alueella sijaitsee nykyisin

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaava

Hervantajärven osayleiskaava Hervantajärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 16.10.2008 Hanna Kalenoja 1 Johdanto...2 2 Maankäyttö ja liikenneverkkovaihtoehdot...3 2.1 Osa aluejako...3 2.2 Maankäyttövaihtoehdot...3

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 390 15.12.2014 Asianro 849/10.03.01.00/2013 9 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista historia

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Hämeenlinnan asemanseudun kehittäminen, Liikenneselvitys

Hämeenlinnan asemanseudun kehittäminen, Liikenneselvitys Juha Mäkinen Anna Korpinen 12.11.2013 2 (11) Hämeenlinnan asemanseudun kehittäminen, SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4 2.2 Alueen saavutettavuus...

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 849/10.03.01.00/2013 390 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv historia Kaupunginvaltuusto 2.9.2013

Lisätiedot

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä 1 15.9.2016 Timo Seimelä 2 Kehittämistoiveita tieliikennelakiin Pysäköinti Kameravalvonta Pyöräilyn edistäminen Raitiotie

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10. Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Lisätiedot

Salon keskusta-alueen katuympäristöllinen yleissuunnitelma Co-Design Sprintin yhteenveto

Salon keskusta-alueen katuympäristöllinen yleissuunnitelma Co-Design Sprintin yhteenveto Salon keskusta-alueen katuympäristöllinen yleissuunnitelma 4.10.2017 Suvi Saastamoinen Jutta Harjunen Mikko Rikala Matias Härme 2 Ohjelma 3 Co-Design Sprint (CDS) Salon keskustan yleissuunnittelun avoin

Lisätiedot

Hämeentien liikennesuunnitelma ja tarkastelu asemakaavamuutosta varten, Forssa

Hämeentien liikennesuunnitelma ja tarkastelu asemakaavamuutosta varten, Forssa 1 Hämeentien liikennesuunnitelma ja tarkastelu asemakaavamuutosta varten, Forssa 1 Lähtökohdat Tässä työssä tutkittiin Hämeentietä osuudella, joka rajautuu lännessä Yhtiönkadun liikennevaloliittymään ja

Lisätiedot

Hämeentien katu- ja liikennemerkkisuunnitelman muutos välillä Martinkatu - Saharannankuja

Hämeentien katu- ja liikennemerkkisuunnitelman muutos välillä Martinkatu - Saharannankuja Kaupunkisuunnittelulautakunta 188 08.11.2016 Hämeentien katu- ja liikennemerkkisuunnitelman muutos välillä Martinkatu - Saharannankuja 1679/10.03.01.01/2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.11.2016 188

Lisätiedot

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie 1 Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie Tiesuunnitelman esittelytilaisuus 11.2.2013 2013 klo 15.00 16.00. 2 Maantien 3051

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:

Lisätiedot

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 Pyöräilyseminaari 9.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ Liikennesuunnitelman päätavoitteet ja esimerkkejä liikenneratkaisuista ja muutosten perusteita. TAVOITTEISTA

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 TAUSTALLA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA AJATTELUTAVAN MUUTOS 2011 Kävelyn ja pyöräilyn

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc

p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc Jalasjärven kunta Asemakaavan muutos Liikenteen yleissuunnitelma Koulukeskus Rajalanmäki Vt3 Vt3 Rajalantie H-as, Oikotie 27.02.2006 Juha Raappana p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Asemakaavan havainnekuva 2

Asemakaavan havainnekuva 2 Puustellinkallion kaava alueen liikennetekninen tarkastelu 08.06.2017 Ympäristösi parhaat tekijät Asemakaavan havainnekuva 2 Julkisen liikenteen saavutettavuus 3 Tarkasteluvaihtoehtojen kerrosneliöt (Kerrosneliömäärät

Lisätiedot