Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035"

Transkriptio

1 Salon keskustan kehittämissuunnitelmat ja osayleiskaava 2035 Liikennesuunnitelma

2 2

3 Sisältö 1 Tausta ja tavoitteet Liikenne-ennusteet Liikenneturvallisuuden toimenpideohjelma Liikenneverkko Yleistä Keskusta-alue Katutilat Verkkokaaviot Pyörä- ja kävelytiet Tiet ja kadut Joukkoliikenne Pysäköinti Vaikutukset Liitekuvat: sijoittelut

4 1 Tausta ja tavoitteet Salon kaupungin keskustaa kehitetään. Parhaillaan laaditaan osayleiskaavaa, joka on edennyt luonnosvaiheen laatimiseen. Parhaillaan laaditaan kaavaehdotusta. Sen yhteydessä on mietitty myös keskustan katuverkon asemaa, jota tässä liikennesuunnitelmassa tarkennetaan ja laajennetaan. Kaupungilla on oltava toimiva ja elinvoimainen keskusta. Keskustan ominaispiirteenä on kaikenlaisten palveluiden hakeutuminen sinne. Selityksenä on keskustan hyvä tavoitettavuus, mahdollisuus useiden palveluiden samalla hoitamiseen sekä kiinnostavuus. Keskusta-alue tuo ilmeen koko kaupungille. Keskustat ovat luonnollisia liikkeiden ja palveluiden keskittymiä. Viihtyisä keskusta lisää kaupunkilaisten ylpeyttä kaupungistaan. Ihmisten vaatimustaso kohoaa koko ajan, joka edellyttää myös kaupunkien kohentavan ulkoista imagoaan. Kaupungin ydinkeskusta on keskeisessä asemassa kaupungin imagon määrittelyssä. Mitä viihtyisämpi keskusta-alue kaupungilla on, sitä parempi sen imago on ihmisten mielissä. Yleiskaavan on oltava joustava, joka sopeutuu maailman muutoksiin, samoin on asia liikennejärjestelmän kannalta. Ei kannata poissulkea, jos se ei ole ehdottoman välttämätöntä. Salolla on hyvä sijainti Turun ja Helsingin seutukuntien välissä. Turkuun matkaa on vain puoli tuntia ja Helsingin seudulle tunti. Helsingin seudun jatkuva kasvu ja Turun läheisyys ovat hyviä etuja kilpailtaessa yritysten ja asukkaiden sijainnista. Suomen tuotantorakenteen ennakoidaan kehittyvän enemmän palvelutuotannon suuntaan. Sen tekijät arvostavat viihtyisää ympäristöä, hyviä yhteyksiä, luonnonarvoja, julkisten palveluiden saatavuutta ja toimivuutta. Osayleiskaavatyön yhteydessä on löydetty tavoitteet Salon kehittämiselle. Liikenteen osalta on päädytty hyvin kattaviin tavoitteisiin: - Maankäyttö ja liikenne suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena - Varaudutaan lähijunaliikenteeseen Turku - Salo välillä sekä ESA - rataan - Varaudutaan itäiseen ohikulkutiehen ja edistetään hankkeita tukevia maankäyttöratkaisuja - Liikkuminen kaikilla kulkutavoilla on toimivaa ja turvallista - Liikenneverkkoa kehitetään selkeäksi ja hierarkkiseksi - Ydinkeskustan läpikulkuliikennettä pyritään vähentämään - Sisääntuloväyliä kehitetään: toimivia liittymäratkaisuja ja tarkoituksenmukainen liikennevirtojen ohjaus - Ohjataan keskustan asiointiliikennettä ja pysäköintiä sekä järjestetään ne tarkoituksenmukaisesti - Asema-aluetta ja julkisen liikenteen terminaaleja kehitetään maankäytön ja liikenteen kokonaisuutena - Salaisten ja itäisen moottoritieliittymävarausten säilyttäminen - Kävelypainotteisuuden kehittäminen keskustassa - Autoliikenteen vähentäminen keskustassa - Kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen - Pysäköintilaitoksien lisääminen 4

5 2 Liikenne-ennusteet Osayleiskaavatyön tueksi ja vaikutusten arvioimiseksi on päivitetty aikaisemmin laadittua liikenneennustetta. Ennuste on työkalu, jota tullaan jatkossa käyttämään liikennesuunnittelun tukena. Liikenne-ennusteen pohjana on aikaisempi selvitys. Ennusteen liikenneverkkoa on tarkennettu ja aluejakoa tihennetty Salon keskustan osalta. Liikenneverkon vastusfunktiot on muutettu Helsingin seudun liikenteen kehittämiksi funktioiksi. Keskustan liikenneverkon kuvausta on tihennetty. Liikenne-ennusteen ensimmäisessä vaiheessa on tarkistettu aikaisempaa nykytilan liikenne-ennustetta kalibroimalla nykyliikenne vastaamaan liikennelaskentatietoja. Ennuste on laskettu tuotoskertoimilla kalibroidusta nykytilanteen ennusteesta. Tuotoskertoimet laskettiin maankäyttömäärien perusteella laskettujen nyky- ja ennustetilanteen liikennetuotosten suhteella. Alla esitetään liikenne-ennusteen laskennassa käytetyt maankäyttömäärät. Salon ydinkeskustan osalta ennustetilanteen lukuina on käytetty osayleiskaavaluonnoksen mitoituslukuja. Ennusteen ohjevuosi on Taulukko 1. Liikenne-ennusteen maankäyttö Salon seudulla väki,nyky väki2035 työp,nyky työp2035 Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Somero Suomusjärvi Särkisalo Yhteensä Nykytilanteessa ennuste sisältää Salon seudulla ajoneuvomatkaa vuorokaudessa. Vuonna 2035 lukemaksi ennustetaan ajoneuvomatkaa vuorokaudessa, joka vastaa noin 38 % kasvua liikennemäärissä. Ennustetilanteen liikenneverkkoon lisättiin nykytilanteesta ohikulkutie. Lisäksi verkossa huomioitiin keskustan katuverkon toimenpiteiden vaikutus. Liikenne-ennusteen sijoittelukuvat ja vaikutustarkastelut tärkeistä liikennehankkeesta (itäinen ohikulkutie ja Salaisten liittymä) käsitellään luvussa 6. 5

6 3 Liikenneturvallisuuden toimenpideohjelma Salon liikenneturvallisuus on parantunut viime vuosina. Kaupungin alueella onnettomuusmäärät ovat vähentyneet vuosittain koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 valmistuneen Salon liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä on esitetty yksityiskohtaisesti Salon kaupungin parantamistoimenpiteitä. Salon keskusta-alueelle toimenpiteitä on kuitenkin esitetty varsin vähän mm. Helsingintien ja Salonkadun kiertoliittymä sekä Sepänkadun kevyenliikenteen väylän leventäminen. Tässä selvityksessä käydään turvallisuustilannetta läpi keskustan osayleiskaava-alueen osalta. Analyysissä ei ole ollut käytettävissä onnettomuustietoja, joten tietoaineistona on ollut etupäässä tehty liikenneturvallisuusselvitys. Keskustan liikenneturvallisuustilanne on kokonaisuudessaan varsin hyvä. Onnettomuuskasaumat ja vaaranpaikkakartoituksen ongelmapisteet keskittyvät vilkkaille kaduille ja teille sekä niiden liittymiin (kuva 1). Keskustassa onnettomuuskasaumat ja vaarallisiksi koetut paikat sijaitsevat Hämeentien ja Annankadun, Turuntien (etenkin Hämeentien itäpuolella) ja Helsingintie sekä vanhan Valtatie liittymissä. Ydinkeskustassa on myös paljon jalankulku- ja pyöräliikennettä, jotka risteävät ajoneuvoliikenteen kanssa. Epäviihtyisä ja vaikeasti hahmotettava jalankulku- ja pyöräily-ympäristö lisäävät liikkumiseen liittyvää turvattomuutta keskusta-alueella. Myös ajoneuvoliikenteen nopeudet ja kulkumuotojen risteäminen aiheuttavat konfliktitilanteita ja lisäävät onnettomuusriskiä. Keskeisiä toimenpiteitä keskusta-alueen liikenneturvallisuuden ja liikkumisen turvallisuuden tunteen parantamiseksi ovat ajoneuvoliikenteen nopeuksien hillintä sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman parantaminen niin liittymissä kuin niiden välissä. Kuva 1. Onnettomuuskasaumat vuosina ja vaaranpaikkakartoituksen ongelmakasaumapisteet Salon keskustassa. 6

7 Liikenneturvallisuuden kehittäminen on sidoksissa keskustan katuverkon kehittämisen kanssa. Osayleiskaavan liikenneverkon ideasuunnitelmassa esitetyt ratkaisut parantavat liikkumisen turvallisuutta keskusta-alueella korotettujen liittymien alentaessa ajoneuvoliikenteen nopeuksia ja parantaessa kävelijöiden ja pyöräilijöiden asemaa kulkumuotojen ristetessä. Lisäksi riittävän leveät jalkakäytävät ja pyöräliikenteen erottelu jalankulusta parantaa liikenneturvallisuutta liittymien välillä. Selkeä liikkumisympäristö ja jatkuva yhteydet ovat myös turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta keskeisiä. Keskustan katuosuuksilla ajoneuvoliikenteen nopeuksia tulisi alentaa. Alhainen nopeusrajoitus ei yksin takaa alhaista ajonopeutta, vaan liikkumisympäristön ratkaisujen on tuettava ja ohjatta oikean nopeuden valintaan. Turuntie Helsingintiellä sekä Hämeentie Annankadulla nopeuksien alentaminen tapahtuisi luontevasti korotetuilla liittymillä, mikä samalla edesauttaa esteetöntä liikkumista kadunylityksen tapahtuessa samassa tasossa ilman reunakivien ylityksiä. Tämä korostaa myös kävelyn ja pyöräilyn asemaa ydinkeskustan alueella. Korotetut liittymät hidastavat nopeuksia myös silloin, kun liikennevalot eivät ole toiminnassa. Liikenneturvallisuuden toimenpiteet keskustassa ovat siis pitkälti katujen parannuksia eikä yksittäisiä toimenpiteitä. Erillisiä liikenneturvallisuuteen liittyviä hankkeita tässä yhteydessä ei nähty tarkoituksen mukaiseksi esittää, sillä yksittäiset liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteet on esitetty liikenneturvallisuussuunnitelmassa ja kokonaisvaltainen osayleiskaavaan liittyvät kehittämistoimenpiteet katualueiden luonnossuunnitelmassa (kuva 3, sivu 10). Keskustan alueella ajonopeuksia on alennettava ja se onnistuu parhaiten katualueita kaventamalla ja toteuttamalla liittymäalueita korotettuna, eli kävelypainotteisten katujen rakentamisella. Toteutus olisi tehtävä katu kerrallaan. Kiireellisimmin parannuksia kaipaa Turuntie Helsingintie ja sen jälkeen Annankatu Hämeentie. 4 Liikenneverkko 4.1 Yleistä Liikenneverkollisesti suurin kehityshanke on itäinen ohikulkutie. Ohikulkutie vähentäisi keskustan liikennettä ja tarjoaisi raskaalle liikenteelle sujuvan yhteyden keskustan ohitse moottoritielle. Muita verkollisia hankkeita ovat Salaisten eritasoliittymän ja itäisen eritasoliittymän varaukset. Salaisten liittymän toisi liikennettä Kauniaisten pientaloalueen läpi Turuntielle liikenteellisesti hankalaan paikkaan. Muuten tulevat suurimmat liikenneverkolliset muutokset Salossa sijaitsevat keskustan alueella. Keskustassa erottuu toiminnallisia erityyppisiä alueita: keskeinen ostosalue, aseman seutu, torin seutu, Helsingintien ostosalue ja joenrannan alue. Jokaisella alueella on oma luonteensa, erityispiirteensä ja tarpeensa myös liikkumisen osalta. Oleellisin asia tässä työssä on keskeinen ostosalue. Se on alue, jolla viihtyvyyttä ja jalankulun edellytyksiä olisi parannettava. Tulevaisuudessa alueiden väliset erot todennäköisesti vähenevät ja alueet lähentyvät toisiaan yhdeksi isommaksi keskeiseksi asiointialueeksi. Alueita ei tule tarkastella erillisinä, vaan liikkumisen rajapintojen on oltava toimivia alueesta toiseen siirryttäessä etenkin jalkaisin ja pyörällä, vaikka ympäristö ja käytetyt ratkaisut vaihtuisivat. 7

8 Kuva 2. Keskustan erilaisia alueita. 4.2 Keskusta-alue Salon keskusta on tiivis ja hyvän palveluvarustuksen omaava. Alueella on kivijalkaliikkeitä ja isompia suuryksiköitä. Keskusta on hyvin saavutettavissa ydintaajaman väestön osalta. Ydinkeskustan muodostaa ostos- ja asiointialue, joka on tiukkaan rajattu muutaman korttelin alueelle. Keskustan elinvoimaisuuden lisäämiseksi keskustan ja erityisesti ostos- ja asiointialueen viihtyisyyttä on parannettava, sen tulisi olla alue, jossa ihmiset kävelevät mielellään. Nykyisellään jalkakäytävät ovat kapeita, ajoradat ja pysäköintialueet leveitä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää koko ostos- ja asiointialueelle yhtenäinen katuilme. Suunnittelussa pyritään noudattamaan samoja periaatteita ja materiaaleja, jotta yleisilme pysyy yhtenäisenä. Alueen reunoille pyritään lisäämään laitospysäköinnin määrää ja keskittämään ostos- ja asiointipysäköintiä niihin. Siten alueelle tulijat voisivat jättää autonsa laitokseen ilman turhaa kiertelyä kortteleiden ympäri. Liikenneverkon osalta keskeinen kysymys on Mariankadun ja Turuntie Helsingintien rooli. Kyseessä ovat keskustan läpi menevät pääyhteydet, joiden liikennemäärät ovat suuria. 4.3 Katutilat Yleisperiaatteet Keskustan kävelypainotteisille kaduille luodaan omanlainen ilmeensä. Tässä työssä käytetään mahdollisimman pitkälle samantyyppistä poikkileikkausta jokaisella ydinkeskustan kadulla. Tämä yhtenäistää katujen ilmettä ja soveltuu jokaiseen katutilaan hieman soveltaen. Peruspoikkileikkauksessa on 1+1-ajokaistaa, pysäköintikaista ja leveä jalankululle ja pyöräilylle varattu tila. Pysäköintikaistoilla on puuistutukset, jotka rajaavat kahden auton tilan kerrallaan. Ratkaisu vaatii vähintään 22 metrin tilan. Ydinkeskustassa liittymäalueet korotetaan jalankulun tasoon. Liittymäalueet kivetään. Katualue voidaan myös kivetä, mikä alentaa ajoneuvoliikenteen nopeuksia. 8

9 Katutilan parannukset voidaan tehdä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rajataan autojen tila jalankulusta ja jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan. Liittymien korotukset ja kiveykset voidaan tehdä toisessa vaiheessa. Kuvassa 3 on esitetty ideasuunnitelma keskusta-alueen katujen parantamisista. Kuvissa 4 6 on esimerkkejä erilaisista toteutetuista katutiloista. 9

10 Kuva 3. Keskustan katualueiden luonnossuunnitelma. 10

11 Kuva 4. Esimerkki kävelykadun ja hidaskadun korotetusta liittymästä, shared space -tyyppinen ratkaisu (Kajaani). Kuva kaistainen puistobulevardi (Leppävaara). 11

12 Kuva 6. Keskusta-alueen pieni yksikaistainen kiertoliittymä (Helsinki). Mariankatu Suunnitelmassa Mariankadun rooli pidetään nykyisen tyyppisenä keskustan ohittavana kaksikaistaisena pääyhteytenä. Katua voisi kehittää bulevardinomaiseen suuntaan. Asemakeskuksen kehittämisen ja matkakeskuksen siirron yhteydessä Mariankadulla on toteutettava nopeuksia alentavia toimenpiteitä, jotka tekevät Mariankadun ylityksen turvallisemmaksi jalankulkijoille. Aseman ja muun keskustan välinen ylityskohta voidaan toteuttaa leveänä korotettuna ja kivettynä suojatienä, joka luontevasti laskisi autojen nopeuksia. Mariankadun varrella on nyt keskustan puolella kapea jalkakäytävä. Toiselle puolelle on mahdollista saada pyörätie, tosin kapea, mutta se voitaisiin varata vain pyöräilyn tarpeisiin. Kadulla on kuitenkin oltava kaksi kaistaa ja kadun poikkileikkauksen leveys on 25 metriä, jonka vuoksi tilaa ei jää yhtenäiselle puurivistölle. Kuva 7. Mariankadun poikkileikkaus linja-autoasemasta itään. 12

13 Kuva 8. Mariankadun muutettava osuus. Turuntie Helsingintie Turuntie Helsingintie on keskustan halkova pääkatu. Sen rooli pysyy samana, mutta sen luonnetta muutetaan kävelypainotteisemmaksi leventämällä jalkakäytäviä. Turuntiellä on läpikulkevana 1+1 kaistaa, joiden lisäksi liittymissä on vasemmalle kääntyvät kaistat. Ajoradan molemmin puolin on pysäköinti normaalina taskupysäköintinä. Tien molemmilla laidoilla on lisäksi puurivistö. Turuntien liittymät voitaisiin korottaa jalkakäytävien tasoon, joka myös rauhoittaisi ajonopeuksia silloinkin, kun liikennevalot eivät ole toiminnassa. Kuva 9. Turuntien poikkileikkaus Asemakadusta länteen. 13

14 Kuva 10. Turuntien - Helsingintien muutettavat osuudet Helsingintie on hieman leveämpi, mikä antaa enemmän mahdollisuuksia vaihdella poikkileikkausta. Horninkadun itäpuolella on Helsinginkadulla bussikaista. Kuva 11. Helsinginkadun poikkileikkaus Horninkadusta itään. Asemakatu Asemakatu on nykyään liikenteellisesti hiljainen katu, jonka varrella on paljon vinopysäköintiä. Kadun eteläpäässä on myös Plazan pysäköintihallin toinen ajoyhteys. Asemakatu risteää Vilhonkadun kanssa ja tämä liittymä on sijainniltaan keskeinen. Vilhonkadun kävelykatu edellyttää Asemakadun rakentamista kävelypainotteiseksi kaduksi. Rakennusten sijainti suhteessa katuun vaihtelee. Kadulla on läpiajettava 1+1-kaistainen sekä taskupysäköinti molemmilla puolilla. Vilhonkadun liittymän voisi rakentaa shared space -tyyppisenä aukiona yhtenäisellä kiveyksellä ja jalankulku voisi risteillä liittymäalueella vapaasti. 14

15 Kuva 12. Asemakadun poikkileikkaus Turuntieltä etelään Kuva 13. Asemakadun muutettava osuus Horninkatu Horninkatu on torin kannalta oleellinen pysäköintipaikkojensa takia. Jos Rummunlyöjänkadun yhteyteen saadaan uusi pysäköintilaitos, voidaan Horninkadun pysäköintipaikkoja poistaa ja leventää jalkakäytäviä ja torialuetta. Pysäköintipaikat voisi nostaa torin pinnan tasoon ja päällystää kivetyksellä. Liiketilojen puolella voi harkita vinopysäköinnin muuttamista taskumalliseksi. Tällöin torikaupan ja muiden tapahtumien aikaan Torikatu voitaisiin muuttaa yksisuuntaiseksi ja ottaa toinen kaista pysäköintitilaksi. 15

16 Kuva 14. Horninkadun nykyinen poikkileikkaus Turuntieltä etelään. Kuva 15. Horninkadun muutettava osuus Vilhonkatu Vilhonkadun kävelykatuosuus laajennetaan käsittämään joen rannan ja Annankadun välisen osuuden. Poikkileikkaus pidetään samana kuin nykyisin. Jos linja-autot olisi mahdollista ajattaa Katrineholminkadun kautta Turuntielle, voisi kävelykatujaksoa pidentää Katrineholminkadulle saakka. Vilhonkadulla Annankadusta länteen on vaihtoehtoisia toteutustapoja. Se voidaan toteuttaa kävelypainotteisena yksisuuntaisena yhteytenä Annankadulle tai sitten voidaan päättää ajoyhteys Katrineholminkadulle, jolloin länsiosa voisi olla kaksisuuntainen, jota kautta olisi ajoyhteys maanalaiseen pysäköintiluolaan (Plazan laajennus), mikäli tämä olisi teknisesti mahdollista. Vilhonkadun länsipää voidaan toteuttaa myös shared space -tyyppisenä jaettuna katutilana, mutta kadun varren nykyiset toiminnot eivät tue tätä. 16

17 Vilhonkadun itäpää suljetaan autoliikenteeltä. Länsirannan kadusta tehdään kaksiosainen päättyvä pysäköintikatu. Tämä rauhoittaa Vilhonkadun joen rannassa olevan pienen puiston alueen ja mahdollistaisi myös pienen toriaukion tekemisen. Kuva 16. Vilhonkadun poikkileikkaus kävelykadulla. Kuva 17. Vilhonkadun poikkileikkaus Mariankadun ja Annankadun välillä. 17

18 Kuva 18. Vilhonkadun muutettava osuus Kuva 19. Vilhonkadun itäpään nykyinen puistikko. Kuvassa oikealla näkyvällä katujaksolla ei sallittaisi ajoneuvoliikennettä. 18

19 Moision asuinalue Moision alueella on leveitä katutiloja, jotka ovat puuttomia. Alueella on paljon vinopysäköintialueita katujen varrella. Moisio on asumiseen painottuva alue, joilla ei yleensä ole niin suurta tarvetta kadunvarsipaikoille kuin mitä vinopysäköinti tarjoaa. On mahdollista, että kadunvarsipaikkoja kuitenkin käytetään asukaspysäköintiin, eli pysäköintipaikat on ikään kuin siirretty kiinteistöistä kaduille. Alueella voisi pehmentää katutilojen ilmettä muuttamalla paikat taskupysäköintiin ja lisäämällä puurivit katujen varsille. 4.4 Verkkokaaviot Pyörä- ja kävelytiet Salon sinänsä kattavaa pyörätieverkostoa ehdotetaan täydennettäväksi keskustan alueella. Lähtökohtaisesti jalankulku ja pyöräily tullaan ydinkeskustan alueella erottamaan toisistaan. Joen yli tehtäisiin uusi kevyen liikenteen silta Helenankadun ja Inkerinkadun väliin. Samalla Inkerinkadulle ja Helenankadulle rakennettaisiin uudet pyöräkaistat. Meriniityn alueelle tehtäisiin radan alitus tai ylitys aseman kohdalla. Salonjoen molemmin puolin ehdotetaan rantaraittia aina tulevalta ohikulkutieltä etelään päin. Salonjoelle esitetään uutta jalankulun ja pyöräilyn siltaa Myllyojankadun jatkeeksi Meriniityn ja Hornin alueiden välille. Keskustassa esteettömäksi väyläksi esitetään Vilhonkatua koko pituudeltaan torille saakka. Esteetön reitti kulkisi terveyskeskukselta ja palvelutalolta Turuntien yli, uutta jalankulkuyhteyttä pitkin Ilolankadun liittymästä Vilhonkadulle ja siitä aina torille saakka. Reitti tarjoaisi esteettömän yhteyden terveyskeskukselta keskustan palveluihin ja torille. Reitillä ratkaisujen tulee olla esteettömiä: riittävästi tilaa sivusuunnassa, levähdyspaikkoina toimivia penkkejä reitin varrella, pintamateriaalit valittu opastaviksi ja varoittaviksi, korkeuserot vähäisiä. Esteettömälle reitille on keskeistä, että kulkureitti on katkeamaton, helppokulkuinen, hyvin hahmottuva ja kadunylitykset ovat turvallisia. Myös joenrannan raitit voitaisiin kehittää esteettömiksi väyliksi. Korkeamman luokan pääpyöräteiksi on esitetty yhteyksiä, jotka soveltuisivat hyvin sujuviksi pyöräyhteyksiksi. Näitä ovat itä-länsisuunnassa Vilhonkatu-Torikatu, Helenankatu-Inkerinkatu ja Helsingintie ja pohjois-eteläsuunnassa keskustassa Asemakatu sekä Annankatu-Hämeentie-Somerontie. 19

20 Kuva 20. Nykyiset ja uudet pyörätiet ja muut ulkoilureitit. Kuva 21. Pääpyörätiet ja muut pyörätiet. 20

21 Pyöräteiden lisäksi keskustassa tulee harkita pyöräpysäköintipaikkojen tekemistä eri puolille keskustaa Vilhonkadun keskeisen pyöräparkin lisäksi. Esimerkiksi Turuntien liittymien yhteyteen voisi toteuttaa muutamien pyörien pysäköintipaikkoja. Kuva 22. Yhden autopaikan tilaan mahtuu kymmenen pyöräpaikkaa (Bike Port Englannista) Tiet ja kadut Katuverkon osalta suuria täydennystarpeita nykyiseen ei ole. Keskustan ulkopuolelle tulee ohikulkutie, joka keventää keskustan liikennekuormitusta. Tärkeämpi asia uusien väylien sijasta on keskustan katuverkon uudelleen jäsennöinti ja liikenteen rauhoitustoimenpiteet. Kuva 23. Keskustan liikenneverkon jäsennöinti. 21

22 4.4.3 Joukkoliikenne Salon linja-autoliikenne käsittää keskustaajaman paikallisliikenteen, kaupungin sisäisen taajamakeskusten välisen liikenteen ja kaupungin rajan ylittävän liikenteen. Näistä kahden ensimmäisen toimivalta on Salon kaupungilla. Rajan ylittävä liikenne kuuluu Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY - keskusten toimivaltaan. Salossa pysähtyvät myös Turun ja Helsingin väliset junat. Salon paikallisliikenteessä on kolme linjaa, jotka liikennöivät keskustaajaman alueella (kuva 24). Linjat liikennöivät puolen tunnin vuorovälillä. Kuva 24. Paikallisliikenteen reitit ja pysäkit talven tilanteessa 22

23 Salon eri taajamakeskusten välillä liikennöi säännöllistä linja-autoliikennettä, jonka järjestämisestä Salo on nykyisin vastuussa toimivaltaisena viranomaisena. Liikennöinti hoidetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksilla sekä ostoliikennesopimuksilla. Kun siirtymäaika loppuu, voi toimivaltainen viranomainen määritellä itse tavan, jolla se haluaa liikennöinnin järjestää. Kuvassa 25 näytetään sopimusten voimassaolon päättyminen eri reiteillä. Salon alueella on voimassa seuraavat siirtymäajan liikennöintisopimukset: Salon tilausmatkat Oy:n sopimukset, kolme yhteysväliä, päättyvät vuonna 2016 Matka-Niinimäki Oy:n sopimukset, neljä yhteysväliä, päättyvät vuonna 2014 J. Vainion Liikenne Oy:n sopimuksista o kymmenen yhteysväliä päättyy vuonna 2014 o viisi yhteysväliä vuonna 2016 o kahdeksantoista yhteysväliä vuonna 2017 o kaksikymmentä yhteysväliä vuonna 2018 o neljä yhteysväliä vuonna Kuva 25. Kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen liikennöintisopimusten voimassaoloaika (Salon joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma ) Kaupungin rajan ylittävän liikenteen järjestäminen on ELY-keskusten vastuulla (Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset). 23

24 Kuva 26. Kaupungin rajan ylittävä linja-autoliikenne (Salon joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma ) Turun ja Helsingin välillä liikennöin junia arkisin noin tunnin vuorovälillä. Junat pysähtyvät Salossa. Päivittäin yhteyksiä Turun ja Helsingin välillä on 17 lähtöä suuntaansa. Linja-autoliikenteen asema sijaitsee hankalassa paikassa Anttilan alakerrassa. Linja-autot joutuvat lähtemään asemalta kapean Vilhonkadun kautta, koska terminaali on ahdas kääntymiselle. Linjaautoaseman sijainti on keskeinen, mutta epäviihtyisä matkustajille eikä sen tiloja ole suunniteltu matkahuollon tarpeisiin. Joukkoliikenteen matkakeskus siirretään juna-aseman yhteyteen, jos asemakeskus toteutuu. Ennen sitä selvitetään, voidaanko Vilhonkadun linja-autoliikenne siirtää toiselle reitille, esimerkiksi Katrineholminkadun kautta kulkevaksi. Lähijunaliikenteen mahdollinen alkaminen Salon ja Turun välillä vilkastuttaisi asemalle tulevaa liikennettä. 5 Pysäköinti Pysäköinnin lähtökohtana on ilmaisen kadunvarsipysäköinnin säilyttäminen. Sen sijaan vinopysäköinti muutetaan taskupysäköinniksi. Tehokkuutta saisi lisättyä valvontaa parantamalla. Uusia 24

25 pysäköintilaitoksia pyritään saamaan toteutukseen. Pysäköintilaitoksia on hahmoteltu Mariankadun ja Vilhonkadun väliin Sepänkadun mahdollisen jatkeen tuntumaan, Hämeentien ja Helenankadun kulmaukseen nykyisen Citymarketin läheisyyteen ja lähelle toria Rummunlyöjänkadun ja Perniöntien väliseen kortteliin Helsingintien eteläpuolelle. Ydinkeskustan ympärille voitaisiin tehdä pysäköinnin ohjausjärjestelmä, joka kertoo pysäköintilaitosten vapaista paikoista. Rautatieaseman yhteyteen on turvattava riittävä liityntäpysäköintipaikkojen määrä aluetta kehitettäessä. Liityntäpysäköinnin merkitys korostuu edelleen tulevaisuudessa, etenkin jos oikorata rakennetaan tai lähijunaliikenne Turkuun aloitetaan. Salossa on paljon kadunvarsipaikkoja. Vinopysäköinnin osuus on aika suuri. Vinopysäköinti mahdollistaa paljon paikkoja katumetrille, mutta vie vastaavasti paljon tilaa jalkakäytäviltä. Lisäksi vinopysäköinti aiheuttaa liikenteelle taskupysäköintiä enemmän häiriötä. Tässä suunnitelmassa lähtökohtana on kadunvarsipaikkojen siirtäminen pysäköintilaitoksiin. Laitosten rakentaminen on kallista, jonka vuoksi rahoituksen keinovalikoimaa mietitään. Työn aikana on tehty pysäköintitutkimus keskusta-alueen pysäköintialueiden käytöstä marraskuussa 2010 perjantaina ja lauantaina. Tutkimuksen mukaan huippuaikana noin puolet kaikista paikoista oli käytössä. Suosituimpia paikkoja olivat muutamat keskustan katujaksot, joissa kaikki paikat olivat täynnä sekä Plazan ja Anttilan laitokset, joissa kaksi kolmasosaa kaikista paikoista oli huippuaikana käytössä. Myös asukaspysäköintiä tutkittiin laskemalla 22 asuntoyhtiön parkkipaikkojen käyttöä. Kuva 27. Asukaspysäköintitutkimuksen kohteet. Kerrostaloyhtiöiden pysäköintipaikkojen (katos-, piha- ja kadunvarsipaikkojen) käyttöasteiden havaittiin olevan laskenta-ajankohtina huomattavan alhaiset; keskimäärin alle 40 % paikoista oli käytössä. Pysäköintipaikkavaatimuksena suuressa osassa talonyhtiöitä on joko 1 ap/ 85 k-m 2 (10 talonyhtiötä) tai 1 ap/ 70 k-m 2 (8 talonyhtiötä). Salon keskusta-alueen asuntokunnista autottomia on yli puolet (51 %), yhden auton asuntokuntia 39 % ja vain 10 % kahden tai useamman auton asuntokuntia. 25

26 Tutkimuksessa todettiin tarve asiointiliikenteen pysäköinnille. Muun muassa kodinhoitajilla on vaikeuksia löytää pysäköintipaikkoja. Voidaan harkita, voisiko osan taloyhtiöiden paikoista osoittaa tällaiselle liikenteelle. Pysäköintinormi voisi olla erilainen eri vyöhykkeillä. 6 Vaikutukset Liikennemäärien ennustetaan kasvavan Salon keskustaajaman alueella 37 % vuoteen 2035 mennessä. Kasvusta noin puolet on seurausta maankäyttömäärien kasvusta. Liikennemäärät esitetään ns. sijoittelukuvina, joissa liikennemäärät liikenneverkolla esitetään makkarakuvina (makkaran paksuus kuvaa liikennemäärää). Sijoittelukuvat ovat liitekuvina. Liitekuvissa 1-2 on nykyiset liikennemäärät, kuvissa 3-4 ennustetut vuoden 2035 liikennemäärät nykyisellä liikenneverkolla, kuvissa 5-6 on vuoden 2035 ennustetut liikennemäärät osayleiskaavan mukaisella verkolla. Keskustassa on liikennemallissa vuoden 2035 tilanteessa hidastettu ajoneuvojen nopeuksia, joka siirtää läpikulkevaa liikennettä muille reiteille. Liitekuvissa 7-14 esitetään liikennemäärien muutokset kahden tilanteen välillä. Kuvissa vihreällä värillä näkyvät katuosuudet, joilla liikennemäärät vähenevät ja punaisella osuudet, joilla liikennemäärät kasvavat. Liikennemäärät Suurimmat liikennemäärät nykyisin on Mariankadulla, noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Hämeentiellä Turuntien ja maantien 110 välillä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Turuntiellä Hämeentiestä itään on ajoneuvoa vuorokaudessa. Moottoritiellä Salon kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantien 110 liikennemäärä on Halikon ja Hämeentien väillä ajoneuvoa/vrk ja Hämeentien Salonkadun välillä vajaat ajoneuvoa/vrk. Vuoteen 2035 suurinta liikennemäärien kasvun ennustetaan olevan moottoritiellä ajoneuvoa lisää. Mainittakoon, että välin Muurla-Lohja avaaminen vuoden 2008 lopussa lisäsi vuonna 2009 moottoritien liikennemääriä Salon kohdalla noin ajoneuvoa/vrk. Osayleiskaavassa on osoitettu runsaasti uutta maankäyttöä toteutuneen lisäksi. Maankäytön lisäys näkyy katuverkossa kasvavina liikennemäärinä. Jos liikenneverkossa ei tehdä muutoksia, lisääntyy keskustan liikennemäärät tasaisesti koko verkolla. Suurin kasvu kohdistuu ennusteen mukaan Mariankadulle, jonka liikennemäärät kasvavat ajoneuvoa vuorokaudessa vuoteen 2035 mennessä. Myös Hämeentien ja Salonkadun liikennemäärät kasvavat ajoneuvolla/vuorokausi. Kun toteutetaan osayleiskaavan mukaiset toimenpiteet katuverkolla (ohikulkutie ja rauhoitetaan keskustan liikennettä ajonopeuksia alentavilla toimenpiteillä, keskustan liikennemäärät vähenevät selvästi (liitekuvat 9-10). Turuntiellä liikennemäärät vähenevät huomattavasti Kirkkokadun ja Asemakadun välillä. Itäisen ohikulkutien vaikutukset Keskeisimmät ohikulkutien vaikutukset liikennemääriin ovat (liitekuvat 11-12): - Ohikulkutien vähentää keskustan läpi menevää liikennettä. 26

27 - Ohikulkutie vähentää jonkin verran liikennettä Halikon liittymän kautta Vaskiontielle tulevaa Halikon läpi menevää liikennettä. Liikenne siirtyy Somerontielle ja edelleen ohikulkutielle. - Itäisen ohikulkutien liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa suurimpien määrien ollessa pohjoisosassa - Hämeentien liikennemäärä vähenee ajoneuvoa vuorokaudessa ohikulkutien ja keskustan välillä - Maantien 110 vähenee enimmillään noin ajoneuvoa/vuorokausi Inkereentien ja Hämeentien välillä - Helsingintien kautta Perniön suuntaan menevä liikenne vähenee ajoneuvoa vuorokaudessa - muualla keskustassa liikennemäärät yleisesti vähenevät ohikulkutien vaikutuksesta Salaisten liittymän vaikutukset (liitekuvat 13-15) - Salaisten liittymän kautta keskustaan päin kulkisi noin ajoneuvoa vuorokaudessa. - Halikon liittymästä keskustaan päin ajoneuvomäärä vähenisi noin ajoneuvolla vuorokaudessa. - Somerontien liittymästä keskustaan päin ajoneuvomäärä vähenisi noin ajoneuvolla vuorokaudessa. - vähentää keskustassa Hämeentien/Annankadun liikennettä ajoneuvoa vuorokaudessa. - Lisää Mariankadun liikennettä ajoneuvoa vuorokaudessa. - Keskustassa tulisi rakentaa Sepänkadun jatke Mariankadulle. Vaikutukset joukkoliikenteeseen Joukkoliikenteen käyttäjämääristä ei ole luotettavaa tietoa. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman yhteydessä tehtiin kysely joukkoliikenteen käytöstä. Sen mukaan paikallisliikennettä käyttää päivittäin noin 13 % ja 1-3 kertaa viikossa noin 29 % asukkaista. Seutuliikenteen päivittäisiä käyttäjiä oli noin 22 % ja 1-3 kertaa viikossa käyttäviä noin 10 %. Luvut ovat korkeita verrattuna valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksiin, joiden mukaan linja-auton kulkutapaosuus on 1 % ja junan 0 %. Osayleiskaavan uusi maankäyttö sijoittuu pääsääntöisesti keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Tiivistyvä aluerakenne antaa hyvät edellytykset joukkoliikenteen osuuden kasvattamiselle. Vaikutukset jalankulkuun ja pyöräilyyn Valtaosa uudesta maankäytöstä sijoittuu alle 2 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Tämä mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn osuuden lisääntymisen. Osayleiskaavassa on esitetty paljon uusia pyöräteitä. Siten edellytykset pyöräilyn ja jalankulun märän kasvulle ovat hyvät. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan jalankulun osuus kaikista matkoista on 16 % ja pyöräilyn 5 %. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Vuonna 2011 on valmistunut Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Osayleiskaavassa esitetyt toimenpiteet tukevat liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. 27

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi vastata väylän käyttötarkoitusta (tontti-, kokooja-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto

HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS Johdanto HOLLOLA RAIKKOSEN ALUEEN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN KUVAUS 9.5.2014 Kuva 1. Alueen sijainti. Johdanto Tämä raportti on laadittu Hollolan kunnan Teknisellä toimialalla Raikkosen asemakaavatyön tueksi. Raportissa

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET 22.5.2013 Leo Jarmala Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke SYSMÄN TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys 6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 TAUSTALLA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA AJATTELUTAVAN MUUTOS 2011 Kävelyn ja pyöräilyn

Lisätiedot

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10. Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie 1 Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie Tiesuunnitelman esittelytilaisuus 11.2.2013 2013 klo 15.00 16.00. 2 Maantien 3051

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen )

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen 26.8.2016 Kaupungininsinööri Lassi Nurmi Riskienhallintapäällikkö Aki Pihlaja

Lisätiedot

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä 1 15.9.2016 Timo Seimelä 2 Kehittämistoiveita tieliikennelakiin Pysäköinti Kameravalvonta Pyöräilyn edistäminen Raitiotie

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Hämeentien liikennesuunnitelma ja tarkastelu asemakaavamuutosta varten, Forssa

Hämeentien liikennesuunnitelma ja tarkastelu asemakaavamuutosta varten, Forssa 1 Hämeentien liikennesuunnitelma ja tarkastelu asemakaavamuutosta varten, Forssa 1 Lähtökohdat Tässä työssä tutkittiin Hämeentietä osuudella, joka rajautuu lännessä Yhtiönkadun liikennevaloliittymään ja

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri. Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri. Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne Pyöräilyverkon rakentaminen ei ole mahdollista ottamatta huomioon

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (5) 2 Tyynenmerenkadun lisäkaistan liikennesuunnitelma (a-asia) HEL 2014-002343 T 08 00 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijä Lähtökohdat päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

Terveystalon ympäristön katuverkon alustava yleissuunnitelma

Terveystalon ympäristön katuverkon alustava yleissuunnitelma Terveystalon ympäristön katuverkon alustava yleissuunnitelma 12.5.2009 JÄRVENPÄÄ ELINVOIMAINEN KULTTUURIKAUPUNKI FCG PLANEKO OY JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Terveystalon ympäristön 12.5.2009 katuverkon alustava

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Aulangontie 1, Hämeenlinna

Aulangontie 1, Hämeenlinna Aulangontie 1, Hämeenlinna Liikenteen toimivuustarkastelut Sito Parhaan ympäristön tekijät Simulointimallit: nyky- ja vertailuverkko NYKYVERKKO VERTAILUVERKKO Kääntyvien kaista, johon mahtuu 2 henkilöautoa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO

LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO 23.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 2 LIIKENNEMÄÄRÄTIEDOT 3 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 4 3.1 Nykytilanne...

Lisätiedot

HEIKKIMÄEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS

HEIKKIMÄEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS HEIKKIMÄEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS 2 Päivämäärä 16.12.2014 Laatija Ramboll Finland Oy, Erica Roselius ja Jukka Räsänen Raportin pohjakartta-aineisto: Heinolan kaupunki ja Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Liikennesuunnittelu, referenssejä

Liikennesuunnittelu, referenssejä 1 (6) Liikennesuunnittelu, referenssejä Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava-alueen ja Kirkonvarkauden asemakaava-alueen liikenneselvitykset, Mikkelin kaupunki, 2013 2014 Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus

Lisätiedot

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti 15.3.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 3 2.1 Osa-aluejako... 3 2.2

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Tuusulan liikennemalli

Tuusulan liikennemalli Tuusulan liikennemalli 13.4.2015 1 Tuusulan liikennemallin esittely 2 Johdanto Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liikennemallin ensimmäinen versio on valmistunut vuonna 2010 ja kyseistä mallia sekä

Lisätiedot

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät 29.9.2016 Miksi pyöräliikenteen olosuhteita

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri

Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri Tarkastelumenetelmä Simuloimalla tutkittiin Tuusulan Rykmentinpuiston keskustan

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Lappeenrannan pyöräilyennuste. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava Huhtikuu 2015

Lappeenrannan pyöräilyennuste. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava Huhtikuu 2015 Lappeenrannan pyöräilyennuste Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava Huhtikuu 2015 10.4.2015 1 Sisällysluettelo 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PYÖRÄILYENNUSTEEN LAADINTA... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Pyöräilyn

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA LAURI HARJULA 3.6.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lähtökohdat, perustiedot ja yleiskartta Tutkitut eritasoliittymien

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 733/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 733/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 26 Asianro 733/10.03.01.00/2015 Katusuunnitelmien hyväksyminen nähtävilläoloa varten Hiltulanlahdenkatu, Oravanmarja ja Vitostien kiertoliittymä Suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena Liikenne ja maankäyttö Helsinki 8.11.2015 Niko Palo, Helsingin kaupunki Haaste: Myös uusien helsinkiläisten myötä liikkuminen kehittyy tavoitteen mukaiseen

Lisätiedot

Masalan urheilupuisto, asemakaava (hanke 32101)

Masalan urheilupuisto, asemakaava (hanke 32101) Masalan urheilupuisto, asemakaava (hanke 32101) Selvitys monitoimitalon korttelin (2031) ajoyhteydestä Masalan urheilupuiston asemakaavaehdotuksessa Masalantielle ja Sundsbergintielle sekä niihin liittyviin

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Poikkileikkauksia Niko Palo KSV/LOS. 1 Kuva: Niko Palo /KSV

Poikkileikkauksia Niko Palo KSV/LOS. 1 Kuva: Niko Palo /KSV Poikkileikkauksia 8.11.2010 Niko Palo KSV/LOS 1 Helsingin kantakaupungin pyöräilyolosuhteet Palvelutaso vähintään kohtalainen: 30 km/h & alle 6 000 ajon/vrk 40 km/h & alle 3 000 ajon/vrk Palvelutaso heikko:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (6) 4 Käskynhaltijantie välillä Mestarintie Siltavoudintie, Liukumäentie Lämpökuja, katusuunnitelmien hyväksyminen, Oulunkylä, 30286/1-3 HEL 2015-002852 T 10 05

Lisätiedot

RAIKKOSEN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET LIIKEN- TEESEEN KARJUSAARENKADULLA

RAIKKOSEN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET LIIKEN- TEESEEN KARJUSAARENKADULLA 5.11.2014 RAIKKOSEN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET LIIKEN- TEESEEN KARJUSAARENKADULLA Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi Päivämäärä 17/10/2014 Laatija

Lisätiedot