HYVINVOINTI Käsitteenä ja edistämisen kohteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTI Käsitteenä ja edistämisen kohteena"

Transkriptio

1 HYVINVOINTI Käsitteenä ja edistämisen kohteena Helka Ala-Poikela Lapin yliopisto, YTK Kuntoutustiede SKUN2050 Kandidaatin tutkielma 10 op Kevät 2010 Aila Järvikoski Marjo-Riitta Mattus

2 2 TIIVISTELMÄ LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kuntoutustiede Helka Ala-Poikela HYVINVOINTI Käsitteenä ja edistämisen kohteena Kandidaatin tutkielma 33 sivua, lähteet ja 3 liitettä Ohjaajat: professori Aila Järvikoski ja lehtori Marjo-Riitta Mattus Tasapainoinen ja mielekäs elämä mainitaan usein ihmisen tärkeimpinä elämäntavoitteina. Mielekkääseen elämään liitetään usein hyvä terveys ja hyvinvointi. Kokonaisvaltainen eli fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi koostuu itselle tärkeiksi kokemista asioista. Hyvä terveys ja hyvinvointi eivät ole itsestään selviä asioita, jolloin jokaisella ihmisellä on myös tietynlaista vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Ihmisten hyvinvointia pyritään tukemaan ja edistämään eri tavoin. Esimerkiksi erilaiset hankkeet ja projektit ovat osana edistämässä yksilöiden, yhteisöjen sekä samalla myös yhteiskunnan hyvinvointia. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella osana Sallan hyvinvointivalmennushanketta järjestetyn hyvinvointikurssin merkitystä kurssille osallistuvien henkilöiden tavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Aluksi selvitettiin mistä tekijöistä kurssilaisten hyvinvointi muodostuu. Hyvinvointikurssin merkityksen lisäksi tutkielmassa haluttiin nostaa esille niitä tekijöitä, jotka muodostuivat kurssin aikana tärkeiksi kurssilaisten hyvinvoinnin edistämisen prosessissa. Tutkielman aineiston keruu toteutettiin kyselytutkimuksena. Hyvinvointikurssilaisille kurssin loputtua jaetuista 13 kyselylomakkeesta palautuneet yhdeksän lomaketta muodostivat tutkielmassa käytettävän aineiston. Osana aineistoa oli myös tutkielman tekijän havainnot tämän osallistuessa viidelle kurssilaisten tapaamiskerroista. Kyselylomakkeiden vastaukset osoittivat, että hyvinvointikurssilla oli positiivisia vaikutuksia osallistuneiden hyvinvointiin. Hyvinvointikurssi tarjosi konkreettista, mittausten avulla saatua tietoa osallistuneiden terveydestä ja fyysisestä kunnosta. Kurssi antoi myös mahdollisuuden kiinnittää huomiota omassa hyvinvoinnissa koettuihin puutteisiin ja tätä kautta mahdollisuuden asettaa itselleen sopivia tavoitteita oman hyvinvoinnin edistämiseen. Suurin osa osallistuneista saavutti tavoitteitaan jo kurssin aikana, mutta haasteita jäi vielä myös tulevaa varten. Tarkasteltaessa hyvinvointikurssia, lomakkeiden vastauksia ja kurssilla tapahtunutta havainnointia kokonaisuudessaan, voitiin havaita tekijöitä, jotka olivat osana hyvinvoinnin edistämisen prosessia. Kurssille osallistuneiden usko elämäntapamuutoksen mahdollisuuteen, halu jakaa yhdessä kokemuksia tilanteeseensa liittyen, mahdollisuus arvioida tilannettaan eri näkökulmista auttoivat hyväksymään myös omaa itseään. Ryhmältä saatu tuki oli tärkeässä roolissa koko kurssin ajan. Kurssi antoi myös mahdollisuuden saada konkreettista tietoa hyvinvoinnistaan sekä hyödyntää sitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Asiasanat: terveys, hyvinvointi, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, motivaatio, sosiaalinen tuki, hyvinvointivalmennus

3 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIELMAN KÄSITTEITÄ JA TAUSTAA Tavoitteena terveys ja hyvinvointi Motivaatio ja vertaistuki osana hyvinvointia Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointivalmennus Aikaisempia tutkimuksia MENETELMÄ JA AINEISTO Tutkielman tarkoitus Aineiston kerääminen Aineiston analyysi Eettiset kysymykset TULOKSET Hyvinvointi ja motivaatiotekijät hyvinvoinnin edistämisessä Hyvinvointikurssin merkitys JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 Tutkimuslupa LIITE 2 Saatekirje LIITE 3 Kyselylomake... 38

4 4 1 JOHDANTO Jokaisella yksilöllä on oma käsityksensä terveydestään, hyvinvoinnistaan sekä niistä tekijöistä, jotka muodostavat yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jossa ihminen on myönteisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. (Suontausta & Tyni 2005, 17.) Yksilön hyvinvointikäsityksen perustana on henkilökohtainen tieto voimavaroista, vahvuuksista ja siitä, millaiseksi ihminen missäkin elämäntilanteessa tuntee olonsa ja hyvinvointinsa. Hyvinvoinnin yksilöllisen kokemisen vuoksi yhtä ja oikeaa määritelmää tai mallia on vaikea löytää. Sen sijaan tärkeää olisi kannustaa ja rohkaista jokaista yksilöä tunnustelemaan sekä pohtimaan omaan hyvinvointiin ja elämän mielekkyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kaupunkien ja kuntien rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä on tärkeä. Edistämistyötä tekevät myös erilaiset organisaatiot, projektit, järjestöt sekä verkostot. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön tavoitteena on parantaa ihmisen mahdollisuuksia oman ja ympäristönsä terveyden ja hyvinvoinnin huolehtimisessa (Vertio 2003, 29). Kun ihmisen hyvinvointi on tasapainossa, se vaikuttaa myös yhteisöihin jossa ihminen toimii. Tätä kautta hyvinvointi ihmisten keskuudessa vaikuttaa myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Projekteissa ja hankkeissa tehtävä työ tukee kuntien terveyden edistämistyötä. Sallassa, noin 4270 asukkaan kunnassa on tällä hetkellä käynnissä Lapin lääninhallituksen ESRrahoitteinen kolmivuotinen hyvinvointivalmennushanke, jonka tavoitteena on toteuttaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointivalmennusta yhteistyöverkostossa. Hyvinvointivalmennuksella tarkoitetaan uudenlaista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen valmentamisen mallia, jota toteutetaan yhteistyöverkoston avulla (Jussila 2007, 9). Sallan kunnassa yhteistyöverkosto on koottu kunnan alueen hyvinvointipalvelujen tarjoajista sekä muista toimijoista. Hyvinvoinnin kehittämistoimia suunnitellaan aktiivisesti hyvinvointityöryhmän kanssa, johon kuuluu kunnan eri hallintokuntien edustajien lisäksi järjestöedustajia. Työryhmä on koottu tavoitteena saada mahdollisimman monipuolinen ryhmä edustamaan kuntalaisen mielipiteitä. Hankkeen aikana kuntaan rakennetaan hyvinvointivalmennusmalli, joka pitää sisällään erilaisia koulutuksia, tapahtumia, kyselyitä, hyvinvoinnin kartoituksia sekä tukiryhmiä. Hyvinvointivalmennusmallin muodostuminen ja siihen sisältyvät toimenpi-

5 5 teet pyrkivät edistämään kuntalaisten osaamista, osallisuutta sekä parantamaan paikallisten asukkaiden elämän laatua. (Myllykangas 2008, 2; Jääskeläinen 2009.) Osana hyvinvointivalmennushankkeen toimintaa toteutetaan hyvinvointikurssi yhteistyössä Sallan kansalaisopiston ja Pedasofian kanssa. Hyvinvointikurssille osallistuneiden henkilöiden tavoitteena on parantaa hyvinvoinnin eri osa-alueita omista tavoitteistaan lähtien. Kurssin tavoitteena on kannustaa ja tukea jokaista kurssille osallistujaa löytämään omasta itsestään ja elämästään niitä tekijöitä, jotka auttavat edistämään hyvää terveyttä sekä tasapainoista hyvinvointia. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella hyvinvointikurssin merkitystä kurssilaisten elämässä ja arjessa, tavoitteisiin pääsemistä sekä mahdollisia muutoksia asenteissa ja ajatuksissa suhteessa omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tavoitteena on myös selvittää mitkä tekijät kurssilaisten kohdalla olivat ratkaisevia oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkielman aiheen valintaan vaikuttavia tekijöitä oli monia. Yhtenä tärkeimmistä on tutkielman tekijän omakohtainen kokemus asumisesta ja elämisestä Sallassa sekä sitä kautta kiinnostus omassa kotikunnassa tapahtuviin asioihin ja mahdollisuuksiin kehittää kuntalaisten hyvinvointia. Sallan kaltaisten pienten paikkakuntien ihmisten hyvinvoinnin uhkana on usein työttömyys ja siitä johtuva syrjäytyminen. Pitkien välimatkojen vuoksi hyvinvointipalveluiden hyödyntäminen on haasteellista erityisesti ikääntyvälle väestölle. Terveydestä ja hyvinvoinnista puhuminen ja niiden edistäminen ovat aina ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja. Tämän vuoksi halusin tuoda teeman tarkasteltavaksi osaksi pientä paikkakuntaa ja sen asukkaita. Toivoin myös, että hyvinvointikurssin vaikutuksia tutkimalla hyödyttäisin kunnan hyvinvointivalmennusmallin rakentajia.

6 6 2 TUTKIELMAN KÄSITTEITÄ JA TAUSTAA 2.1 Tavoitteena terveys ja hyvinvointi Yksilön terveys ja hyvinvointi ovat osa jokapäiväistä arkea ja määrittelevät paljon sitä, koemmeko elämämme mielekkääksi. Terveyttä ja hyvinvointia pyritään kuvaamaan, määrittelemään ja mittaamaan. Erilaisten määritelmien ja mallien rinnalla on yhtä tärkeää korostaa myös yksilön kokemusta ja tietämystä oman terveyden ja hyvinvoinnin muodostavista tekijöistä sekä mahdollisuutta vaikuttaa oman elämän mielekkyyteen. Terveyden tarkasteleminen psykologiselta kannalta alkaa juuri niistä tuntemuksista, joita ihmisellä on omasta voinnistaan, terveydestä ja arvioista omasta jaksamisestaan sekä toimintakyvystään (Nupponen 1994, 4). Mildred Blaxterin vuonna 1990 tekemässä tutkimuksessa kysyttiin tutkimukseen osallistuneilta henkilöiltä millaista on silloin kun on terve. Vastauksissa nousi esille viisi pääluokkaa: 1) terveyttä on sairauden puuttuminen 2) terveyttä on fyysinen hyvä vireys ja kunto (fyysinen osa-alue korostui erityisesti nuorten vastaajien keskuudessa) 3) terveyttä on sosiaaliset vuorovaikutussuhteet 4) terveys on toimintakykyä, mahdollisuutta tehdä elämässä haluamiaan asioita. 5) terveys psykososiaalisena hyvinvointina, joka oli kaikista yleisin terveyden määritelmä kaikissa ikäryhmissä. Blaxterin mukaan kaikissa ikäluokissa naiset antoivat laajempia vastauksia ja löysivät asiaan liittyen enemmän kiinnostavia kysymyksiä miehiin verrattuna. Blaxter korostaa, että tutkimuksen vastauksien mukainen jaottelu ei ole yksiselitteinen eikä muuttumaton. (Blaxter 2004, ) Terveys ja hyvinvointi ovat käsitteinä moniulotteisia ja ne merkitsevät eri ihmisille erilaisia asioita. Terveyden ja hyvinvoinnin muodostamat tekijät eivät ole pysyviä ja muuttumattomia, vaan ne vaihtelevat yksilön elämäntilanteiden mukaan. Elämäntilanteiden lisäksi myös ikä ja sukupuoli vaikuttavat terveyden ja hyvinvoinnin muodostaviin tekijöihin (Blaxter 2004, 149). Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jossa ihminen on myönteisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. Elinympäristöön kuuluu sosiaalinen yhteisö sekä myös kulttuuri- ja luontoympäristö, jossa ihminen elää. Terveyttä voidaan siten pitää voimavarana, joka mahdol-

7 7 listaa monipuolisen elämän sisältäen mahdollisuuden oman itsensä toteuttamiseen. (Suontausta & Tyni 2005, 17; 26.) Kuten aiemmin mainitussa Mildred Blaxterin tutkimuksessakin ilmeni, terveys määritellään usein tilaksi, jolloin ihmisellä ei ole sairauksia tai vammoja. Tällainen määritelmä antaa terveydestä melko negatiivisen käsityksen, jolloin ihminen voi olla terve vain silloin kun hänessä ei ole mitään vikaa. Myös biomedikalistisen tautikäsityksen mukaan terveys on tila, jossa sairaudet puuttuvat. Vastakohta negatiiviselle terveyden määritelmälle on Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä, jonka mukaan terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puutetta. WHO:n määritelmää on kritisoitu sen pyrkimyksestä saavuttaa täydellinen terveyden tila, joka voi ihmiselle olla jopa mahdotonta toteuttaa. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 76.) Terveys-sanaa voidaan käyttää myös kuvaamaan ihmisen kokonaisuutta. Terveyttä on usein pidetty ihmisen ominaisuutena, toimintakykynä, voimavarana, tasapainona tai kykynä sopeutua elämässä tapahtuviin asioihin. (Koskinen-Ollonqvist & Pelto-Huikko & Rouvinen-Wilenius 2005, 9.) Ihminen on koko elämänsä ajan erilaisten kuormittavien tekijöiden kohteena. Elämän aikana tapahtuvat vastoinkäymiset, kriisit, sisäiset jännitystilat tai ulkoapäin tulevat huolet ovat osa yksilön elämänkulkua, mutta myös yksilön terveyttä ja hyvinvointia kuormittavia tekijöitä. Terveyttä voidaan myös lähestyä tästä näkökulmasta eli pohtia niitä tekijöitä, jotka auttavat yksilöä hallitsemaan ja selviytymään elämän kuormittavista tilanteista ja tekijöistä. (Peltonen 1994, 17.) Ihmisellä on käytössään voimavaroja, joiden avulla hän pystyy kohtaamaan ärsykkeitä ja hallitsemaan niitä. Christopher Alan Griffiths (2009) nimeää Antonovskyn elämänhallintateoriaa käsittelevässä artikkelissaan yksilöä suojaavia resursseja, joita voivat olla esimerkiksi fyysiset (vahva fyysinen kunto), kognitiiviset (koulutus), emotionaaliset (tunneäly) ja sosiaaliset (perhe, ystävät). Suojaavien resurssien, yksilön voimavarojen ja vahvan koherenssin tunteen merkitys korostuu elämän muutostilanteissa. Nämä tilanteet voivat olla myös positiivisia, mutta vaativat yksilöltä ylimääräistä ponnistelua. (Peltonen 1994, 17 18; Raitasalo 1996, 63 64; Griffiths 2009.) Tunnetun hyvinvointi-käsitteen analyysin on tehnyt Erik Allardt vuonna Erik Allardtin teoriassa hyvinvoinnin ulottuvuuksiin sisältyy sekä inhimillisiä tarpeita että yhteiskuntara-

8 8 kenteen ominaisuuksia. Allardtin hyvinvoinnin jäsentely sisältää kolme ulottuvuutta: elintason, yhteisyyssuhteet ja itsensä toteuttamisen muodot, joista on Suomessakin alettu käyttää englanninkielisiä ilmaisuja having, loving and being. Allardtin teoksen pohjana olevassa pohjoismaisessa hyvinvointitutkimuksessa näihin ulottuvuuksiin sisällytettiin seuraavanlaisia tekijöitä: 1) elintaso: tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus, terveys 2) yhteisyyssuhteet: paikallisyhteisyys, perheyhteisyys, ystävyyssuhteet 3) itsensä toteuttaminen: arvonanto, korvaamattomuus, poliittiset resurssit, mielenkiintoinen vapaa-ajan toiminta. (Kananoja ym. 2009, 91 92; Peltonen 1994, 17.) Allardtin tutkimuksen jälkeen yhteiskunta on muuttunut ja tuonut samalla käsitykseen hyvinvoinnista uusia ulottuvuuksia. Allardtin mukaan on tärkeää, että hyvinvoinnin käsitettä voidaan pohtia ja määritellä uudelleen kussakin yhteiskunnan kehitysvaiheessa ja tilannekohtaisesti. Tällä tavoin ei hyvinvointiakaan voida pitää pysyvänä ja muuttumattomana alueena, vaan hyväksyä kehittymisen mahdollisuus ihmisen ja yhteiskunnan muuttumisen myötä. (Kananoja ym. 2009, 92.) Suontaustan ja Tynin (2005, ) mukaan hyvinvointi voidaan jakaa yksilölliseen ja yhteisölliseen hyvinvointiin. Yksilöllisellä tasolla hyvinvointi on yleinen tila, jossa ihmisellä on mahdollisuus saada keskeiset tarpeensa tyydytetyksi. Yksilötason hyvinvointi muodostuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueiden kautta. Fyysisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön fyysistä tarpeiden tyydytystä sekä mahdollisimman suurta terveyden tai mahdollisimman pientä sairauksien määrää. Psyykkinen hyvinvointi muodostuu yksilön itsemääräämisoikeudesta ja loukkaamattomuudesta, ymmärryksestä, henkisestä tasapainosta, mielenterveydestä, sosiaalistumisesta, itsensä toteuttamisesta sekä mielekkään toiminnan antamasta tyydytyksestä. Psyykkiseen hyvinvointiin katsotaan kuuluvan myös elämänhallintaan liittyvät kysymykset. Yksilöllä on luontainen tarve olla osana yhteisöä tai ryhmää. Erilaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi perhe, työyhteisö, ystäväpiiri sekä asuinyhteisö. Ihminen elää erilaisissa yhteisöissä ja yhteisöjen vaihtelu on osana arkea. Jotta yksilöllä olisi mahdollista saavuttaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, on hänen kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa, muuttamaan ympäristöään tai tultava toimeen sen kanssa. Hyvinvointi on vastavuoroinen prosessi yksilön ja yhteisöjen välillä. Yhteisöllinen hyvinvointi määrittyy yhteisöön kuuluvien yksilöiden elintason, elämänlaadun, tyytyväisyyden ja

9 9 onnellisuuden kautta. Jos edellä mainitut asiat toteutuvat hyvin yksilöiden kohdalla, lopputuloksena on myös tyytyväinen ja hyvinvoiva yhteisö. Yhteisöllisellä tasolla hyvinvointiin kuuluvat muun muassa terveys, koulutus ja työllisyys, asuminen, perheen ja yhteisön toiminta, taloudelliset resurssit, väestön määrä ja rakenne, kulttuuri ja vapaa-aika, ympäristön tila, taloudellinen kasvu ja sosiaalinen yhtenäisyys. (Suontausta & Tyni 2005, ) Ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus tulee selkeästi esille edellä esitellyistä terveyden ja hyvinvoinnin määritelmistä. Yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet, tarpeeksi hyvä elintaso sekä tasavertaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään antavat yksilölle peruslähtökohdat saavuttaa omia tavoitteitaan, pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja elää mielekästä elämää. Hyvinvoinnin tavoittelemisen rinnalla voidaan pohtia niitä tekijöitä, jotka saavat yksilön kurkottamaan kohti asetettuja tavoitteita. Oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii yksilöltä halua ja motivaatiota.

10 Motivaatio ja vertaistuki osana hyvinvointia Yksilön halu asettaa ja saavuttaa tavoitteita tarvitsee toteutuakseen tunteen siitä, että tavoitteiden saavuttamisella on jokin merkitys hänen elämässään. Yksilön oma motivaatio on keskeisessä roolissa erilaisissa oppimis- ja kehitysprosesseissa. Motivaatiolla tarkoitetaan voimaa, joka ohjaa, suuntaa ja ylläpitää yksilön toimintaa. Motivaatiota tarvitaan erityisesti muutosten käynnistämiseen ja läpiviemiseen. Motivaatiota on sekä sisäistä että ulkoista. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan yksilön omasta sisäisestä kiinnostuksesta lähtevää spontaania toimintapyrkimystä, ulkoinen motivaatio taas kytkeytyy ulkoisen palkkion odotukseen. Ulkoinen motivaatio saattaa synnyttää nopeaa toimintaa, joka voi kuitenkin pian loppua. Sisäinen motivaatio kantaa paremmin ja pidemmälle kuin pelkästään ulkoisista syistä johtuva motivoituminen. (Tynjälä 1999, ; Järvikoski 2009; Kinnunen 2009, ) Motivaatio on yksilöllinen sisäinen prosessi, johon vaikuttavat persoona, tarpeet, arvot, tavoitteet, elämän päämäärät, hallinnan ja pystyvyyden kokemukset sekä tunnetilat. Olennaisia kysymyksiä motivaatioon liittyen ovat: mihin motivaatio suuntautuu eli yksilön omat tavoitteet, missä kontekstissa ja millaisia tilannetekijöitä siihen vaikuttavat. Ihmisten motivoitumisessa on yksilöllisiä eroja. Jotkut innostuvat ja motivoituvat paremmin kurottaakseen kohti asetettuja tavoitteita, jotkut taas motivoituvat esimerkiksi välttääkseen jotain. Motivoivana tekijänä voi olla myös yhdessä toimiminen, toiset motivoituvat paremmin tekemällä asioita yksin. Sosiaalisissa tilanteissa tapahtuva ihmisten välinen vertailu voi toimia myös motivoivana tekijänä. Esimerkiksi onnistunut elämäntapamuutos jollakin henkilöllä voi saada ympärillä olevat myös innostumaan ja motivoitumaan asiasta. (Kinnunen 2009, ) Motivaation tarkastelu edellyttää ottamaan huomioon vuorovaikutuksen sosiaalisen ympäristön ja yksilöllisten tulkintojen välillä. Sosiaalisella vuorovaikutuksella ja tuella on tärkeä rooli motivaation syntymisessä ja ylläpitämisessä. Sosiaalisesta tuesta on erotettu erilliseksi käsitteeksi vertaistuki. Sillä tarkoitetaan ihmisten keskeistä terveyttä edistävää vuorovaikutusta ja tukea, joka on luonteeltaan muun muassa aineellista, toiminnallista, tiedollista, henkistä ja emotionaalista. Vertaistukea voivat antaa työkaverit, perhe, ystävät, am-

11 11 mattihenkilöt tai yhteisöt. Jo pelkkä tietoisuus tuen saatavuudesta voi vaikuttaa terveyttä edistävästi. (Tynjälä 1999, ; Kumpusalo 1991, 9,14-15.) Vertaistuki on samanlaisessa elämäntilanteessa olevan henkilön antamaa sosiaalista tukea, joka täydentää ammattilaisen antamaa apua. Vertaistuki voi toimia esimerkiksi arjen selviytymisen tukijana, käytännön apuna sekä hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäjänä. Vertaistukea voi saada ryhmissä ja yhteisöissä, joissa ihmiset ovat yhdenvertaisia ja tasaarvoisia. Vertaisryhmien tavoitteena on esimerkiksi edistää jäsentensä jaksamista ja paranemista sekä pitää yllä motivaatiota kohti saavutettavia tavoitteita. Vertaistuen ja vertaisryhmien tärkeimpiä tavoitteita on myös antaa ihmiselle yhteyden tunne ja kokemus. Yhteyden kokemus ja tunne auttavat ihmistä näkemään oman elämänsä osana isompaa kokonaisuutta ja antavat tunteen kuulumisesta johonkin. Vertaistukiryhmät voivat olla avoimia ryhmiä, kohdennettuja ryhmiä, suljettuja ryhmiä ja lyhytkestoisia tai pitkäkestoisia ryhmiä. (Kekkonen, 2007.) Riikka Turun elämäntapaohjausta käsittelevässä teoksessa nostetaan esille sosiaalisen tuen merkitys elämäntapamuutoksiin pyrkivien ihmisten ryhmässä. Riikka Turun mielestä ryhmän vuorovaikutukseen liittyvät edut on tärkeää hyödyntää elämäntapamuutoksia tekevien ihmisten keskuudessa. Elämäntapamuutosten ja elämäntapaohjauksen suurin haaste, osallistujien motivoituminen, saa ryhmämuotoisessa ohjaustilanteessa uudenlaista potkua osallistujien keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Ryhmässä yhdessä koetut hetket, jaetut omakohtaiset kokemukset ja tarinat saavat aikaan innostumista ja motivaation lisääntymistä osallistujissa. Tärkeänä Riikka Turku pitää myös sitä, että ryhmä tarjoaa kokemuksen siitä, että yksilö voi ryhmässä kokea tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Ryhmätilanne voi antaa sellaisia oivalluksia, joita on ehkä itsekin miettinyt, mutta mikä vasta ryhmässä yhdessä keskusteltaessa avautuu. (Turku 2007, ) Riikka Turku painottaa, että ryhmäohjauksen etuja ei saavuteta automaattisesti sulkemalla joukko ihmisiä samaan tilaan, aloittamalla keskustelu ja toivomalla heidän motivoituvan. On tärkeää, että ryhmän muotoutumista ja toimintaa suunnitellaan. On tärkeää myös huomioida, että ryhmään osallistujilla on omia henkilökohtaisia tavoitteita, joita kohti pyrkiä, ryhmän tukea apuna käyttäen. Jokaisella osallistujalla on myös itsellä vastuu omaa terveyttä ja hyvinvointia koskevista tavoitteista. (Turku 2007, )

12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mika Pyykön (2008) artikkelissa korostetaan terveyden ja hyvinvoinnin rakentumista arjessa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan omaan ja ympäristönsä terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä luo erityisen haasteen terveyttä ja hyvinvointia edistävälle sekä ennaltaehkäisevälle työlle. On pohdittava, millä tavoin voidaan vaikuttaa yksilöiden valintoihin, haluun ja motivaatioon, kun halutaan herätellä yksilö miettimään senhetkistä hyvinvoinnin tilaa ja mahdollisuuksia kohentaa sitä. Yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen ovat merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä, jonka käytännön perustyöhön kuuluu usein muutoksien aikaansaaminen ihmisten käyttäytymisessä tai elämänoloissa. Muutokseen voidaan pyrkiä esimerkiksi lisäämällä ihmisten tietoisuutta, vaikuttamalla asenteisiin tai muokkaamalla ympäristöä, jolloin ihmisille pyritään luomaan parempia mahdollisuuksia tehdä itse paremmat valinnat oman terveytensä kannalta. (Koskinen-Ollonqvist ym. 2003, 4-5.) Harri Vertion (2003) määritelmän mukaan terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisen mahdollisuuksia oman ja ympäristönsä terveydestä huolehtimisessa. Terveyden edistämisessä korostuu terveyden edellytysten parantaminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. (Vertio 2003, 9.) Terveyden edistäminen on keino terveyden aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Terveyden edistäminen perustuu sen taustalla oleviin arvoihin, joita ovat muun muassa ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tasa-arvo, voimaannuttaminen (empowerment) sekä osallistuminen ja osallistaminen. Terveyden edistämisen interventioissa korostuvat myös terveyslähtöisyys, kokonaisvaltainen ihmiskäsitys sekä kohderyhmien itsensä määrittämät tarpeet terveyden edistämiselle. (Koskinen-Ollonqvist ym. 2003, 9.) Yhteiskunnassa monet eri organisaatiot ja tahot pyrkivät edistämään kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Terveyden edistäminen on laaja-alainen käsite, jonka alle muodostuu laaja-alainen organisaatioiden ja järjestöjen verkko, jotka ovat osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen areenoita ovat kunnalliset toiminta-alueet, yhdistykset sekä erilaiset projektit. (Koskinen-Ollonqvist ym. 2003, 9.)

13 13 Kuntien tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja osallistumisen edellytyksiä. Kuntien on huolehdittava kuntalaisten riittävän hyvästä elintasosta ja elämänlaadusta. Hyvinvoinnin paikalliseen sisältöön kuuluvat muun muassa ekologisesti, sosiaaliset ja terveydellisesti hyvä elinympäristö, asukkaiden sosiaalinen ja taloudellinen turvallisuus, sosiaalinen eheys, sosiaaliset yhteisyyssuhteet sekä asukkaiden mahdollisuudet toteuttaa itseään. (Kananoja ym. 2008, 98, ) Kuntalaisten subjektiiviset kokemukset hyvinvoinnista, viihtyvyydestä ja tyytyväisyydestä elämään ovat tärkeitä kuntien edistäessä kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämisen tärkeänä lähtökohtana on nykytilanteen tunteminen, jolloin kunnan on tietyin väliajoin kartoitettava asukkaiden elinoloja ja hyvinvoinnin tilaa tunnistaakseen hyvissä ajoin hyvinvointia edistävät ja estävät tekijät. (Kananoja ym. 2008, 109.) On alettu puhua enemmän kuntien terveyden ja hyvinvoinnin selonteoista, joiden tavoitteena on luoda väestön terveydestä ja hyvinvoinnista yhteinen tilastollinen kuvaus suunnittelun apuvälineeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin selontekojen pohjalta voidaan tehdä päätelmiä ja suosituksia väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Selontekojen laatiminen vaatii myös yhteistyötä kunnan eri toimijoiden välillä. (Koponen 2002, 137.) Kunnilla, muilla organisaatioilla ja projekteilla luodaan maaperää, jossa mahdollisuudet pitää huolta itsestään ovat yksilölle suotuisat. Myös yksilöllä on tietynlainen vastuu omasta itsestään ja hyvinvoinnistaan. On pohdittava keinoja, joilla yksilö saadaan motivoitumaan hyvinvointinsa edistäjäksi. Mika Pyykön (2008) mukaan merkittävä askel terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä olisi, jos pystyttäisiin vaikuttamaan ihmisten asenteeseen omaa hyvinvointia kohtaan. Vaikka terveyttä ja hyvinvointia usein arvostetaan paljon, todellisuus näyttää ihan toista. Ihmiset kokevat usein hyvinvoinnista huolehtimisen ulkoapäin tulevana pakotteena. Pyykön mukaan tulisi vahvistaa entisestään ihmisissä ajattelutapaa, jonka mukaan terveydestä saa huolehtia sekä mitä hyötyä siitä on. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät valinnat pitäisi nähdä myönteisinä mahdollisuuksina eikä orjuuttavina sääntöinä. Terveys ja hyvinvointi eivät tarvitse olla elämän pääasia vaan pikemminkin edellytys itselle tärkeiden ja mukavien asioiden tekemiselle. (Pyykkö 2008.) Mika Pyykkö korostaa terveyden edistämistyössä sektorirajoja ylittävää yhteistyötä. Edistämistyössä on tärkeää, että terveys ja hyvinvointi otetaan luonnollisena osana mukaan erilaisiin toimintastrategioihin. On myös seurattava ja arvioitava erilaisten työ- ja toiminta-

14 14 tapojen vaikuttavuutta. Pyykön mielestä terveyden edistäminen on vahvasti yhteiskunnan ja yksilön yhteispeliä, jolloin on kyettävä panostamaan niihin tekijöihin, jotka yksilöt kokevat terveytensä kannalta merkityksellisiksi. (Pyykkö 2008.) 2.4 Hyvinvointivalmennus Sallan kunnassa on käynnistynyt syksyllä 2008 kolmivuotinen Lapin lääninhallituksen ESR-rahoitteinen hyvinvointivalmennushanke, jonka tavoitteena on luoda kuntaan hyvinvointivalmennusmalli ja aloittaa hyvinvointivalmentajien koulutus. Hankkeen tavoitteena on myös käynnistää hyvinvointivalmennuksen tutkimus ja kehittäminen yhteistyössä Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa. Hankkeessa ovat mukana Sallan kunta, järjestöt, matkailuyrittäjät sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu. (Jääskeläinen 2009.) Hyvinvointihankkeen tarkoituksena on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia eri toimintatavoilla. Kunnan eri hallintokuntien edustajista sekä järjestöedustajista on koottu monipuolinen hyvinvointityöryhmä, jonka tavoitteena on suunnitella kuntaan erilaisia hyvinvoinnin kehittämistoimia. Työryhmä edustaa mahdollisimman hyvin kuntalaisten tarpeita ja mielipiteitä. Työryhmän työskentely on hankkeessa keskeistä, koska tällä tavoin mahdollistetaan kunnan tarpeiden mukainen toiminta. Hankkeen toimintatapa edistää kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia sisältää erilaisia koulutuksia, tapahtumia, kyselyitä, kartoituksia sekä hyvinvointi- ja tukiryhmiä. (Hanke-esittely 2008.) Hankkeen aikana Sallan kuntaan rakennetaan hyvinvointivalmennusmalli. Mallin muodostuminen ja siihen sisältyvät toimenpiteet pyrkivät edistämään kuntalaisten osaamista, osallisuutta sekä parantamaan paikallisten asukkaiden elämän laatua. (Myllykangas 2008, 2; Jääskeläinen 2009.) Hyvinvointivalmennuksella tarkoitetaan uudenlaista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen valmentamisen mallia, jota toteutetaan yhteistyöverkoston avulla. Sallan kunnassa yhteistyöverkosto koostuu alueen hyvinvointipalvelujen tarjoajista sekä muista hyvinvointivalmennuksen toimijoista. Hyvinvointivalmennuksen tavoitteena on tarjota yksilöille ja ryhmille mahdollisuuksia parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Käytännössä hyvinvointivalmennuksen prosessi etenee alkukartoituksen ja mahdollisen fyysisen testauksen jälkeen hy-

15 15 vinvointia edistävän ohjelman laatimiseen. Valmennettavaa yksilöä tai ryhmää ohjataan tarvittaessa ohjelman toteutuksen aikana. Prosessi saatetaan päätökseen antamalla molemminpuolista palautetta prosessin onnistumisesta. Valmennettavalla on mahdollisuus valita mieleisensä toteutusmalli valmiista kokonaisuuksista tai koota hyvinvointivalmentajan kanssa henkilökohtaisiin tavoitteisiin perustuva, oma hyvinvointia edistävä kokonaisuus. (Jussila 2007, ) Osana hyvinvointihanketta on suunniteltu erilaisia hyvinvointiryhmiä. Näistä esimerkkinä syksyllä 2009 alkanut hyvinvointikurssi, joka on suunniteltu omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneille aikuisille naisille. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Sallan kansalaisopiston ja Pedasofian kanssa. Kurssilaiset ovat saaneet mahdollisuuden suunnitella itse hyvinvointikurssin, tarpeiden ja mielipiteidensä mukaisesti. Kurssilaisten toivomusten mukaisesti jokaiselle tapaamiskerralle on suunniteltu läpikäytävät aihe-alueet. Aiheet liittyvät erilaisiin terveyden, hyvinvoinnin, ravitsemuksen ja liikunnan teemoihin. Aiheen mukaisesti on kurssille pyydetty mukaan kyseisen aiheen asiantuntija, joka on jakanut informaatiota sekä työskennellyt kurssilaisten kanssa aiheeseen liittyen. Kurssille osallistuneille henkilöille on tehty Firstbeat Hyvinvointianalyysi, joka toimii jokaiselle kurssilaiselle pohjana oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle ja tukemiselle. Hyvinvointianalyysia on toteutettu keväällä 2009 Sallan kunnan työpaikoilla. Kurssille osallistuneet naiset ovat myös osallistuneet mittaukseen silloin ensimmäistä kertaa. Hyvinvointikurssin alkaminen syksyllä 2009 on mittauksien jälkeinen jatkotoimenpide omasta hyvinvoinnista kiinnostuneille naisille. Firstbeat Hyvinvointianalyysi on Firstbeat Technologies Oy:n kehittämä työkalu ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Yrityksen kehittelemien tuotteiden taustalla on pitkä tieteellinen tutkimustyö esimerkiksi urheilufysiologian ja työntekijöiden stressinmittauksen alueelta. Tutkimustyössä on selvitetty yli 20 vuoden ajan ihmisen fysiologian mittauksen menetelmiä ja sovellusalueita. Professori Heikki Rusko Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta on tehnyt tutkimusta erityisesti sykemittauksen alueella. (Firstbeat Technologies 2009.) Firstbeat Hyvinvointianalyysi perustuu sydämen sykeanalyysiin. Sydämen sykevälissä ja sen vaihteluissa on erittäin paljon tietoa ihmisen fysiologiasta. Ihmisen elimistön kuormit-

16 16 tuminen ja erilaiset kehon tapahtumat heijastuvat sydämen toiminnan säätelyyn ja sykevälivaihteluun, jonka avulla elimistön fysiologisia reaktioita voidaan helposti ja nopeasti tarkastella. Esimerkiksi stressireaktiot, hengityksen säätely, fyysinen aktiivisuus, psyykkinen kuormitus sekä hormonaaliset reaktiot ovat yhteydessä sykevälissä tapahtuviin muutoksiin. (Firstbeat Hyvinvointianalyysi 2009; Firstbeat Technologies 2009.) Käytännössä hyvinvointianalyysin suorittaminen tapahtuu normaalissa arkielämässä esimerkiksi tallentavan sykepannan avulla. Sykepanta kiinnitetään rintaan, jolloin mittaus alkaa. Mittauksen jälkeen sykevälitieto siirretään tietokoneelle, jossa hyvinvointianalyysiohjelmisto suorittaa automaattisen analyysin ja antaa siitä raportin. Mittaustuloksien tulkinnan ja niistä tehtävien johtopäätöksien lisäksi on tärkeää tehdä suunnitelma jatkotoimenpiteitä, esimerkiksi jatkomittauksia varten. Mittaus on hyödyllinen apuväline kerätä täsmällistä tietoa sekä kohdentaa toimenpiteet oikealla tavalla. (Firstbeat Hyvinvointianalyysi 2009.) Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla voidaan mitata esimerkiksi stressiä ja palautumista, työn kuormitusta, energiankulutusta, liikunnan vaikuttavuutta sekä arvioida elämäntapoihin liittyviä riskejä esimerkiksi diabeteksen kehittymistä. Hyvinvointianalyysin avulla voidaan havaita elimistön varhaisia kuormittumisen merkkejä ennen vakavampaa ylikuormittumista. Analyysista saatu tieto helpottaa terveydenhuollon ja muiden hyvinvoinnin ammattilaisten työtä kohdentaa oikeat toimenpiteet asiakkaan auttamiseksi. Hyvinvointianalyysin keskeisiä käyttökohteita ovat yksilön jaksamisen tukeminen, työn kehittäminen, liikunnan ohjaaminen ja kokonaisvaltainen elämäntapojen arviointi. (Firstbeat Hyvinvointianalyysi 2009.) Hyvinvointikurssilaisilla Firstbeat-mittaus suoritettiin rintaan kiinnitettävällä tallentavalla sykepannalla. Sykepantaa pidettiin vuorokauden ajan. Tuloksien saamisen jälkeen analyysista saatu tieto käytiin yhdessä kohta kohdalta läpi, jotta jokainen kurssilainen ymmärsi mitä analyysista saatu tieto tarkoitti omaa terveyttä ja hyvinvointia ajatellen. Firstbeat Hyvinvointianalyysin lisäksi hyvinvointikurssille osallistuneille tehtiin syksyllä 2009 kurssin alkaessa kehonkoostumusmittaus. Kehonkoostumusmittauksella saadaan tietoa kehon tilanteesta. Mittaustuloksista saa selville muun muassa paino, rasvaprosentin, rasvan massan sekä arvioidun erottelun ero kehonosien lihasmassasta. Mittaus kertoo myös perusaineenvaihdunnan, painoindeksin sekä kehon kokonaisvesimäärän. Mittaustu-

17 17 lokset on käytävä läpi yhdessä asiakkaan kanssa, jotta asiakas on tietoinen mitä tulokset tarkoittavat. (Physio Trainer 2009.) Firstbeat Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus toistettiin ennen kurssin päättymistä. Tällä tavoin voitiin verrata mittaustuloksia keskenään ja pohtia yhdessä syitä mahdollisiin muutoksiin. 2.5 Aikaisempia tutkimuksia Terveys ja hyvinvointi ovat suosittuja tutkimuksen kohteita. Kyseisten aiheiden tutkiminen on aina ajankohtaista ja tärkeää, jotta esimerkiksi terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä olisi mahdollista muuttaa ja kehittää yksilöille sopivammaksi sekä samalla myös yhteiskuntaa hyödyttäviksi. Useissa terveyttä ja hyvinvointia koskevissa tutkimuksissa halutaan tuoda esille ja kuvata mahdollisimman hyvin kansalaisten näkökulmia, mielipiteitä ja kokemuksia oman asuinpaikkansa terveyttä ja hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä ja palveluista. Tällä tavoin paikkakunnalla asuvien ihmisten ääni ja mielipiteet pääsevät parhaiten kuuluville. STKL eli Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on kartoittanut laajoilla kansalaiskyselyillä suomalaisten hyvinvointia, palveluiden toimivuutta ja osallistumismahdollisuuksia jo vuodesta 1995 lähtien eri puolilla Suomea. STKL toteuttamana on koottu myös Kansalaisbarometri Kansalaisbarometri 2009 on koottu vuonna 2008 tehdystä laajasta kyselystä, johon vastasi yli 2800 suomalaista eri puolelta Suomea. Kyselyssä tiedusteltiin kansalaisten kokemuksia hyvinvoinnista, tyytyväisyydestä elämän eri osa-alueisiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samalla kysyttiin kansalaisten kokemuksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkuvaiheesta. Kansalaisbarometri 2009 esittää kyselyn tulokset eri väestöryhmien ja alueiden näkökulmasta. Kansalaisbarometri on valtakunnallinen kansalaiskysely, jonka tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten ääntä hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja koskevassa keskustelussa, päätöksenteossa ja kehittämistyössä. (Siltaniemi & Perälahti & Eronen & Londén 2009, 5, 11.) STKL on siis toteuttanut useita kansalaisten hyvinvointia koskevia tutkimuksia ympäri Suomea. Yksi hyvinvointitutkimuksista keskittyy hyvinvointiin, palveluihin ja elämänlaatuun

18 18 Keski-Suomessa. Tutkimuksen tehtävänä on tutkia keskisuomalaisten mielipiteitä omasta hyvinvoinnistaan ja palveluista omalla paikkakunnallaan. Yksi keskeisimmistä tutkimustehtävistä on kuvata eri väestöryhmien ja väestöosien välisiä eroja taustamuuttujittain, esimerkiksi sukupuolen, iän, koulutuksen, perhetilanteen ja työmarkkina-aseman mukaan. Tutkimuksessa pyritään luomaan tutkimustuloksista alueellinen hyvinvointianalyysi, jota voidaan verrata esimerkiksi muihin aiemmin hyvinvointianalyysien kohteena olleisiin alueisiin. Tällä tavalla saadaan aikaan alueellista vertailua ja pohdintaa terveyttä ja hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä sekä ennen kaikkea kansalaisten tyytyväisyydestä oman asuinpaikkakunnan tarjoamia palveluita kohtaan. (Siltaniemi ym. 2007, 14.) Osuuskunta Pohjolan Maidon käynnistämä hyvinvointihanke maidontuottajiensa hyvinvoinnin edistämiseksi on myös yksi esimerkki tietyn kohderyhmän hyvinvoinnin kartoittamisesta ja edistämisestä. Kohderyhmän valintaan vaikutti maidontuottajien raskas ja fyysisesti kuormittava työ ilman säännöllisiä vapaapäiviä, jolloin työssä jaksamiseen tarvitaan tukea. Pitkäaikaissairaudet haittaavat työssä ja työkyky koetaan muuta väestöä heikommaksi todennäköisesti työn kuormittavuudesta johtuen. Usein joudutaan elämään voimavarojen äärirajoilla ja jatkuvan epävarmuuden tilassa. Hyvinvointihankkeen tavoitteena oli auttaa osallistujia löytämään henkilökohtaiset keinot ylläpitää omaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista työkykyä. Tavoitteena oli, että osallistuja päätyy tekemään oman hyvän elämän suunnitelmansa asiantuntijoiden ja verkoston tukemana. Suunnitelmaan sisältyi työkyvyn ja elämäntilanteen arviointia sekä kuntoutuksesta että muista jatkotoimenpiteistä koostuvaa työkuntotutkimusta. Toiminta koostui kuntoutuskeskuksessa pidetyistä hyvinvointijaksoista, seurantajaksoista, hyvinvointipäivistä sekä työkuntotutkimuksesta. (Rissanen & Korhonen & Laitinen 2009.) Jokaisella osallistujalla oli mahdollisuus valita itselleen sopivat ja tarpeelliseksi kokemansa teemat omassa hyvinvoinnin edistämisen prosessissa. Hyvinvointihankkeesta tehdyssä tutkimusesittelyssä todetaan lopuksi, että tärkeänä lähtökohtana hankkeessa oli jokaisen osallistujan aktiivinen toimiminen hyvinvoinnin edistämiseksi. Asiantuntijoiden rooli oli tukea ja olla osallistujan ympärillä tutorin roolissa. Koettiin myös hyvänä, että osallistuja sai itse koota omaan hyvinvoinnin suunnitelmaansa haluamansa teemat. (Rissanen ym )

19 19 3 MENETELMÄ JA AINEISTO 3.1 Tutkielman tarkoitus Tämän tutkielman lähtökohtana on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena on kuvata todellista elämää. Aineisto kootaan luonnollisissa ja todellisissa elämän tilanteissa. Tuomen ja Sarajärven mukaan (2009, 28) laadullista tutkimusta voidaan kutsua ymmärtäväksi tutkimukseksi, koska sen avulla pyritään usein ymmärtämään tai selittämään ilmiöitä. Laadullisessa tutkimuksessa suositaan menetelmiä, joissa tutkittavien oma ääni ja mielipide pääsevät kuuluville. Kohdejoukko valitaan usein tarkoituksenmukaisesti, ei satunnaisotoksia käyttäen. Tutkimussuunnitelma voi muotoutua tutkimuksen edetessä, jolloin suunnitelmia voidaan muuttaa joustavasti olosuhteiden mukaisesti. Tutkimuksessa käsiteltävät tapaukset ovat ainutlaatuisia. (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 1996, 157, 160.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija on sidottu omiin arvolähtökohtiin, jolloin arvot muovaavat sitä, millä tavoin ymmärrämme tutkimiamme ilmiöitä. Täydellistä objektiivisuutta eli asioiden tarkastelua ulkopuolisen silmin on haastava saavuttaa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on usein pyrkimyksenä löytää tai paljastaa odottamattomia seikkoja, aineistoa tarkastellaan yksityiskohtaisesti. (Hirsjärvi ym. 1996, 157, 160.) Jari Metsämuurosen mukaan laadullinen tutkimusprosessi on pitkälti tutkijan omaan intuitioon, tulkintaan, järkeilykykyyn sekä yhdistämis- ja luokittamisvalmiuksiin perustuvaa. Metsämuurosen mukaan on monta tapaa tehdä päätelmiä, jopa toisiinsa nähden ristiriitaisia, samasta aineistosta. (Metsämuuronen 2006, 82.) Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia apuna käyttäen Sallan kunnan hyvinvointihankkeessa järjestetyn hyvinvointikurssin merkitystä kurssille osallistuneiden tavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena on selvittää niitä tekijöitä, jotka olivat kurssin aikana merkittäviä hyvinvoinnin edistämisen prosessissa.

20 20 Tutkimuskysymykset: 1) Mistä tekijöistä hyvinvointi muodostuu? 2) Mikä oli hyvinvointikurssin merkitys kurssille osallistuneiden tavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä? 3.2 Aineiston kerääminen Tutkielmassa aineiston keruu toteutetaan kyselytutkimuksena. Kyselytutkimuksella voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto, jolloin se on menetelmänä tehokas ja nopea. Kyselytutkimuksessa haasteellista on esimerkiksi kyselylomakkeen laatiminen sillä tavoin, että kaikki vastaajat ymmärtävät asetetut kysymykset samalla tavalla. Väärinymmärryksiä voi olla vaikea kontrolloida. Ongelmana erilaisten kyselyjen kohdalla on usein vastaajien vähäisyys. Jos kyselylomake osoitetaan tietylle erityisryhmälle, jolle kyselyyn vastaaminen on hyödyllistä ja tärkeää, vastaajien määrä voi tämän vuoksi nousta. Usein kohderyhmää joudutaan kuitenkin muistuttamaan kyselyyn vastaamisesta. (Hirsjärvi ym. 1996, ) Tutkielmaa varten koottu kyselylomake (liite 2) koostuu avoimista kysymyksistä hyvinvointikurssiin liittyen, muun muassa kurssin aikana tapahtuneeseen tavoitteiden asetteluun, niiden saavuttamiseen ja tekijöihin, jotka auttoivat tavoitteiden saavuttamisessa. Avoimien kysymysten avulla halutaan antaa vastaajalle mahdollisuus ilmaista itseään omin sanoin. Tällä tavoin varmistetaan, että tutkija ei pyri ehdottamaan ja johdattelemaan vastauksia haluamallaan tavalla (Hirsjärvi ym. 1996, 196). Kyselylomake jaetaan osallistujille hyvinvointikurssin päätyttyä, jolloin heillä on mahdollisuus tarkastella omassa hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia koko prosessin ajalta. Tutkielman tekijä on osallistunut hyvinvointikurssin viidelle tapaamiskerralle havainnoijan roolissa, jolloin myös tapaamisten aikana tehtyjä havaintoja voidaan käyttää osana tutkielmaa. Havainnointi keskittyy lähinnä ryhmän toimivuuteen kurssin aikana, esimerkiksi vuorovaikutuksen onnistumiseen ja ilmapiiriin tapaamiskerroilla.

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Vanhempi tutkija, FT, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestötyöpaja DIAK, 18.8.2015 Pitkänen 2015 1 Tutkijan rooli järjestötoiminnassa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas

HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla. Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas HYVINVOINTIVALMENNUSHANKE Salla Arja Jääskeläinen ja Eerika Tuomas 31.3.2011 TAUSTATIETOJA HANKKEESTA Hallinnoija Sallan kunta Tavoitteena luoda hyvinvointivalmennusmalli ja koulutus sekä niihin liittyvän

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA Työelämän tutkimuspäivät 2016 Työryhmä 30. Nuorten työelämään kiinnittyminen ja työelämävalmiudet käsitteet, interventiot ja käytännöt Anna

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot