HYVINVOINTI Käsitteenä ja edistämisen kohteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTI Käsitteenä ja edistämisen kohteena"

Transkriptio

1 HYVINVOINTI Käsitteenä ja edistämisen kohteena Helka Ala-Poikela Lapin yliopisto, YTK Kuntoutustiede SKUN2050 Kandidaatin tutkielma 10 op Kevät 2010 Aila Järvikoski Marjo-Riitta Mattus

2 2 TIIVISTELMÄ LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kuntoutustiede Helka Ala-Poikela HYVINVOINTI Käsitteenä ja edistämisen kohteena Kandidaatin tutkielma 33 sivua, lähteet ja 3 liitettä Ohjaajat: professori Aila Järvikoski ja lehtori Marjo-Riitta Mattus Tasapainoinen ja mielekäs elämä mainitaan usein ihmisen tärkeimpinä elämäntavoitteina. Mielekkääseen elämään liitetään usein hyvä terveys ja hyvinvointi. Kokonaisvaltainen eli fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi koostuu itselle tärkeiksi kokemista asioista. Hyvä terveys ja hyvinvointi eivät ole itsestään selviä asioita, jolloin jokaisella ihmisellä on myös tietynlaista vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Ihmisten hyvinvointia pyritään tukemaan ja edistämään eri tavoin. Esimerkiksi erilaiset hankkeet ja projektit ovat osana edistämässä yksilöiden, yhteisöjen sekä samalla myös yhteiskunnan hyvinvointia. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella osana Sallan hyvinvointivalmennushanketta järjestetyn hyvinvointikurssin merkitystä kurssille osallistuvien henkilöiden tavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Aluksi selvitettiin mistä tekijöistä kurssilaisten hyvinvointi muodostuu. Hyvinvointikurssin merkityksen lisäksi tutkielmassa haluttiin nostaa esille niitä tekijöitä, jotka muodostuivat kurssin aikana tärkeiksi kurssilaisten hyvinvoinnin edistämisen prosessissa. Tutkielman aineiston keruu toteutettiin kyselytutkimuksena. Hyvinvointikurssilaisille kurssin loputtua jaetuista 13 kyselylomakkeesta palautuneet yhdeksän lomaketta muodostivat tutkielmassa käytettävän aineiston. Osana aineistoa oli myös tutkielman tekijän havainnot tämän osallistuessa viidelle kurssilaisten tapaamiskerroista. Kyselylomakkeiden vastaukset osoittivat, että hyvinvointikurssilla oli positiivisia vaikutuksia osallistuneiden hyvinvointiin. Hyvinvointikurssi tarjosi konkreettista, mittausten avulla saatua tietoa osallistuneiden terveydestä ja fyysisestä kunnosta. Kurssi antoi myös mahdollisuuden kiinnittää huomiota omassa hyvinvoinnissa koettuihin puutteisiin ja tätä kautta mahdollisuuden asettaa itselleen sopivia tavoitteita oman hyvinvoinnin edistämiseen. Suurin osa osallistuneista saavutti tavoitteitaan jo kurssin aikana, mutta haasteita jäi vielä myös tulevaa varten. Tarkasteltaessa hyvinvointikurssia, lomakkeiden vastauksia ja kurssilla tapahtunutta havainnointia kokonaisuudessaan, voitiin havaita tekijöitä, jotka olivat osana hyvinvoinnin edistämisen prosessia. Kurssille osallistuneiden usko elämäntapamuutoksen mahdollisuuteen, halu jakaa yhdessä kokemuksia tilanteeseensa liittyen, mahdollisuus arvioida tilannettaan eri näkökulmista auttoivat hyväksymään myös omaa itseään. Ryhmältä saatu tuki oli tärkeässä roolissa koko kurssin ajan. Kurssi antoi myös mahdollisuuden saada konkreettista tietoa hyvinvoinnistaan sekä hyödyntää sitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Asiasanat: terveys, hyvinvointi, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, motivaatio, sosiaalinen tuki, hyvinvointivalmennus

3 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIELMAN KÄSITTEITÄ JA TAUSTAA Tavoitteena terveys ja hyvinvointi Motivaatio ja vertaistuki osana hyvinvointia Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointivalmennus Aikaisempia tutkimuksia MENETELMÄ JA AINEISTO Tutkielman tarkoitus Aineiston kerääminen Aineiston analyysi Eettiset kysymykset TULOKSET Hyvinvointi ja motivaatiotekijät hyvinvoinnin edistämisessä Hyvinvointikurssin merkitys JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 Tutkimuslupa LIITE 2 Saatekirje LIITE 3 Kyselylomake... 38

4 4 1 JOHDANTO Jokaisella yksilöllä on oma käsityksensä terveydestään, hyvinvoinnistaan sekä niistä tekijöistä, jotka muodostavat yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jossa ihminen on myönteisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. (Suontausta & Tyni 2005, 17.) Yksilön hyvinvointikäsityksen perustana on henkilökohtainen tieto voimavaroista, vahvuuksista ja siitä, millaiseksi ihminen missäkin elämäntilanteessa tuntee olonsa ja hyvinvointinsa. Hyvinvoinnin yksilöllisen kokemisen vuoksi yhtä ja oikeaa määritelmää tai mallia on vaikea löytää. Sen sijaan tärkeää olisi kannustaa ja rohkaista jokaista yksilöä tunnustelemaan sekä pohtimaan omaan hyvinvointiin ja elämän mielekkyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kaupunkien ja kuntien rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä on tärkeä. Edistämistyötä tekevät myös erilaiset organisaatiot, projektit, järjestöt sekä verkostot. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön tavoitteena on parantaa ihmisen mahdollisuuksia oman ja ympäristönsä terveyden ja hyvinvoinnin huolehtimisessa (Vertio 2003, 29). Kun ihmisen hyvinvointi on tasapainossa, se vaikuttaa myös yhteisöihin jossa ihminen toimii. Tätä kautta hyvinvointi ihmisten keskuudessa vaikuttaa myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Projekteissa ja hankkeissa tehtävä työ tukee kuntien terveyden edistämistyötä. Sallassa, noin 4270 asukkaan kunnassa on tällä hetkellä käynnissä Lapin lääninhallituksen ESRrahoitteinen kolmivuotinen hyvinvointivalmennushanke, jonka tavoitteena on toteuttaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointivalmennusta yhteistyöverkostossa. Hyvinvointivalmennuksella tarkoitetaan uudenlaista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen valmentamisen mallia, jota toteutetaan yhteistyöverkoston avulla (Jussila 2007, 9). Sallan kunnassa yhteistyöverkosto on koottu kunnan alueen hyvinvointipalvelujen tarjoajista sekä muista toimijoista. Hyvinvoinnin kehittämistoimia suunnitellaan aktiivisesti hyvinvointityöryhmän kanssa, johon kuuluu kunnan eri hallintokuntien edustajien lisäksi järjestöedustajia. Työryhmä on koottu tavoitteena saada mahdollisimman monipuolinen ryhmä edustamaan kuntalaisen mielipiteitä. Hankkeen aikana kuntaan rakennetaan hyvinvointivalmennusmalli, joka pitää sisällään erilaisia koulutuksia, tapahtumia, kyselyitä, hyvinvoinnin kartoituksia sekä tukiryhmiä. Hyvinvointivalmennusmallin muodostuminen ja siihen sisältyvät toimenpi-

5 5 teet pyrkivät edistämään kuntalaisten osaamista, osallisuutta sekä parantamaan paikallisten asukkaiden elämän laatua. (Myllykangas 2008, 2; Jääskeläinen 2009.) Osana hyvinvointivalmennushankkeen toimintaa toteutetaan hyvinvointikurssi yhteistyössä Sallan kansalaisopiston ja Pedasofian kanssa. Hyvinvointikurssille osallistuneiden henkilöiden tavoitteena on parantaa hyvinvoinnin eri osa-alueita omista tavoitteistaan lähtien. Kurssin tavoitteena on kannustaa ja tukea jokaista kurssille osallistujaa löytämään omasta itsestään ja elämästään niitä tekijöitä, jotka auttavat edistämään hyvää terveyttä sekä tasapainoista hyvinvointia. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella hyvinvointikurssin merkitystä kurssilaisten elämässä ja arjessa, tavoitteisiin pääsemistä sekä mahdollisia muutoksia asenteissa ja ajatuksissa suhteessa omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tavoitteena on myös selvittää mitkä tekijät kurssilaisten kohdalla olivat ratkaisevia oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkielman aiheen valintaan vaikuttavia tekijöitä oli monia. Yhtenä tärkeimmistä on tutkielman tekijän omakohtainen kokemus asumisesta ja elämisestä Sallassa sekä sitä kautta kiinnostus omassa kotikunnassa tapahtuviin asioihin ja mahdollisuuksiin kehittää kuntalaisten hyvinvointia. Sallan kaltaisten pienten paikkakuntien ihmisten hyvinvoinnin uhkana on usein työttömyys ja siitä johtuva syrjäytyminen. Pitkien välimatkojen vuoksi hyvinvointipalveluiden hyödyntäminen on haasteellista erityisesti ikääntyvälle väestölle. Terveydestä ja hyvinvoinnista puhuminen ja niiden edistäminen ovat aina ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja. Tämän vuoksi halusin tuoda teeman tarkasteltavaksi osaksi pientä paikkakuntaa ja sen asukkaita. Toivoin myös, että hyvinvointikurssin vaikutuksia tutkimalla hyödyttäisin kunnan hyvinvointivalmennusmallin rakentajia.

6 6 2 TUTKIELMAN KÄSITTEITÄ JA TAUSTAA 2.1 Tavoitteena terveys ja hyvinvointi Yksilön terveys ja hyvinvointi ovat osa jokapäiväistä arkea ja määrittelevät paljon sitä, koemmeko elämämme mielekkääksi. Terveyttä ja hyvinvointia pyritään kuvaamaan, määrittelemään ja mittaamaan. Erilaisten määritelmien ja mallien rinnalla on yhtä tärkeää korostaa myös yksilön kokemusta ja tietämystä oman terveyden ja hyvinvoinnin muodostavista tekijöistä sekä mahdollisuutta vaikuttaa oman elämän mielekkyyteen. Terveyden tarkasteleminen psykologiselta kannalta alkaa juuri niistä tuntemuksista, joita ihmisellä on omasta voinnistaan, terveydestä ja arvioista omasta jaksamisestaan sekä toimintakyvystään (Nupponen 1994, 4). Mildred Blaxterin vuonna 1990 tekemässä tutkimuksessa kysyttiin tutkimukseen osallistuneilta henkilöiltä millaista on silloin kun on terve. Vastauksissa nousi esille viisi pääluokkaa: 1) terveyttä on sairauden puuttuminen 2) terveyttä on fyysinen hyvä vireys ja kunto (fyysinen osa-alue korostui erityisesti nuorten vastaajien keskuudessa) 3) terveyttä on sosiaaliset vuorovaikutussuhteet 4) terveys on toimintakykyä, mahdollisuutta tehdä elämässä haluamiaan asioita. 5) terveys psykososiaalisena hyvinvointina, joka oli kaikista yleisin terveyden määritelmä kaikissa ikäryhmissä. Blaxterin mukaan kaikissa ikäluokissa naiset antoivat laajempia vastauksia ja löysivät asiaan liittyen enemmän kiinnostavia kysymyksiä miehiin verrattuna. Blaxter korostaa, että tutkimuksen vastauksien mukainen jaottelu ei ole yksiselitteinen eikä muuttumaton. (Blaxter 2004, ) Terveys ja hyvinvointi ovat käsitteinä moniulotteisia ja ne merkitsevät eri ihmisille erilaisia asioita. Terveyden ja hyvinvoinnin muodostamat tekijät eivät ole pysyviä ja muuttumattomia, vaan ne vaihtelevat yksilön elämäntilanteiden mukaan. Elämäntilanteiden lisäksi myös ikä ja sukupuoli vaikuttavat terveyden ja hyvinvoinnin muodostaviin tekijöihin (Blaxter 2004, 149). Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, jossa ihminen on myönteisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. Elinympäristöön kuuluu sosiaalinen yhteisö sekä myös kulttuuri- ja luontoympäristö, jossa ihminen elää. Terveyttä voidaan siten pitää voimavarana, joka mahdol-

7 7 listaa monipuolisen elämän sisältäen mahdollisuuden oman itsensä toteuttamiseen. (Suontausta & Tyni 2005, 17; 26.) Kuten aiemmin mainitussa Mildred Blaxterin tutkimuksessakin ilmeni, terveys määritellään usein tilaksi, jolloin ihmisellä ei ole sairauksia tai vammoja. Tällainen määritelmä antaa terveydestä melko negatiivisen käsityksen, jolloin ihminen voi olla terve vain silloin kun hänessä ei ole mitään vikaa. Myös biomedikalistisen tautikäsityksen mukaan terveys on tila, jossa sairaudet puuttuvat. Vastakohta negatiiviselle terveyden määritelmälle on Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä, jonka mukaan terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puutetta. WHO:n määritelmää on kritisoitu sen pyrkimyksestä saavuttaa täydellinen terveyden tila, joka voi ihmiselle olla jopa mahdotonta toteuttaa. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 76.) Terveys-sanaa voidaan käyttää myös kuvaamaan ihmisen kokonaisuutta. Terveyttä on usein pidetty ihmisen ominaisuutena, toimintakykynä, voimavarana, tasapainona tai kykynä sopeutua elämässä tapahtuviin asioihin. (Koskinen-Ollonqvist & Pelto-Huikko & Rouvinen-Wilenius 2005, 9.) Ihminen on koko elämänsä ajan erilaisten kuormittavien tekijöiden kohteena. Elämän aikana tapahtuvat vastoinkäymiset, kriisit, sisäiset jännitystilat tai ulkoapäin tulevat huolet ovat osa yksilön elämänkulkua, mutta myös yksilön terveyttä ja hyvinvointia kuormittavia tekijöitä. Terveyttä voidaan myös lähestyä tästä näkökulmasta eli pohtia niitä tekijöitä, jotka auttavat yksilöä hallitsemaan ja selviytymään elämän kuormittavista tilanteista ja tekijöistä. (Peltonen 1994, 17.) Ihmisellä on käytössään voimavaroja, joiden avulla hän pystyy kohtaamaan ärsykkeitä ja hallitsemaan niitä. Christopher Alan Griffiths (2009) nimeää Antonovskyn elämänhallintateoriaa käsittelevässä artikkelissaan yksilöä suojaavia resursseja, joita voivat olla esimerkiksi fyysiset (vahva fyysinen kunto), kognitiiviset (koulutus), emotionaaliset (tunneäly) ja sosiaaliset (perhe, ystävät). Suojaavien resurssien, yksilön voimavarojen ja vahvan koherenssin tunteen merkitys korostuu elämän muutostilanteissa. Nämä tilanteet voivat olla myös positiivisia, mutta vaativat yksilöltä ylimääräistä ponnistelua. (Peltonen 1994, 17 18; Raitasalo 1996, 63 64; Griffiths 2009.) Tunnetun hyvinvointi-käsitteen analyysin on tehnyt Erik Allardt vuonna Erik Allardtin teoriassa hyvinvoinnin ulottuvuuksiin sisältyy sekä inhimillisiä tarpeita että yhteiskuntara-

8 8 kenteen ominaisuuksia. Allardtin hyvinvoinnin jäsentely sisältää kolme ulottuvuutta: elintason, yhteisyyssuhteet ja itsensä toteuttamisen muodot, joista on Suomessakin alettu käyttää englanninkielisiä ilmaisuja having, loving and being. Allardtin teoksen pohjana olevassa pohjoismaisessa hyvinvointitutkimuksessa näihin ulottuvuuksiin sisällytettiin seuraavanlaisia tekijöitä: 1) elintaso: tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus, terveys 2) yhteisyyssuhteet: paikallisyhteisyys, perheyhteisyys, ystävyyssuhteet 3) itsensä toteuttaminen: arvonanto, korvaamattomuus, poliittiset resurssit, mielenkiintoinen vapaa-ajan toiminta. (Kananoja ym. 2009, 91 92; Peltonen 1994, 17.) Allardtin tutkimuksen jälkeen yhteiskunta on muuttunut ja tuonut samalla käsitykseen hyvinvoinnista uusia ulottuvuuksia. Allardtin mukaan on tärkeää, että hyvinvoinnin käsitettä voidaan pohtia ja määritellä uudelleen kussakin yhteiskunnan kehitysvaiheessa ja tilannekohtaisesti. Tällä tavoin ei hyvinvointiakaan voida pitää pysyvänä ja muuttumattomana alueena, vaan hyväksyä kehittymisen mahdollisuus ihmisen ja yhteiskunnan muuttumisen myötä. (Kananoja ym. 2009, 92.) Suontaustan ja Tynin (2005, ) mukaan hyvinvointi voidaan jakaa yksilölliseen ja yhteisölliseen hyvinvointiin. Yksilöllisellä tasolla hyvinvointi on yleinen tila, jossa ihmisellä on mahdollisuus saada keskeiset tarpeensa tyydytetyksi. Yksilötason hyvinvointi muodostuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueiden kautta. Fyysisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön fyysistä tarpeiden tyydytystä sekä mahdollisimman suurta terveyden tai mahdollisimman pientä sairauksien määrää. Psyykkinen hyvinvointi muodostuu yksilön itsemääräämisoikeudesta ja loukkaamattomuudesta, ymmärryksestä, henkisestä tasapainosta, mielenterveydestä, sosiaalistumisesta, itsensä toteuttamisesta sekä mielekkään toiminnan antamasta tyydytyksestä. Psyykkiseen hyvinvointiin katsotaan kuuluvan myös elämänhallintaan liittyvät kysymykset. Yksilöllä on luontainen tarve olla osana yhteisöä tai ryhmää. Erilaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi perhe, työyhteisö, ystäväpiiri sekä asuinyhteisö. Ihminen elää erilaisissa yhteisöissä ja yhteisöjen vaihtelu on osana arkea. Jotta yksilöllä olisi mahdollista saavuttaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, on hänen kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa, muuttamaan ympäristöään tai tultava toimeen sen kanssa. Hyvinvointi on vastavuoroinen prosessi yksilön ja yhteisöjen välillä. Yhteisöllinen hyvinvointi määrittyy yhteisöön kuuluvien yksilöiden elintason, elämänlaadun, tyytyväisyyden ja

9 9 onnellisuuden kautta. Jos edellä mainitut asiat toteutuvat hyvin yksilöiden kohdalla, lopputuloksena on myös tyytyväinen ja hyvinvoiva yhteisö. Yhteisöllisellä tasolla hyvinvointiin kuuluvat muun muassa terveys, koulutus ja työllisyys, asuminen, perheen ja yhteisön toiminta, taloudelliset resurssit, väestön määrä ja rakenne, kulttuuri ja vapaa-aika, ympäristön tila, taloudellinen kasvu ja sosiaalinen yhtenäisyys. (Suontausta & Tyni 2005, ) Ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus tulee selkeästi esille edellä esitellyistä terveyden ja hyvinvoinnin määritelmistä. Yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet, tarpeeksi hyvä elintaso sekä tasavertaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään antavat yksilölle peruslähtökohdat saavuttaa omia tavoitteitaan, pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja elää mielekästä elämää. Hyvinvoinnin tavoittelemisen rinnalla voidaan pohtia niitä tekijöitä, jotka saavat yksilön kurkottamaan kohti asetettuja tavoitteita. Oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii yksilöltä halua ja motivaatiota.

10 Motivaatio ja vertaistuki osana hyvinvointia Yksilön halu asettaa ja saavuttaa tavoitteita tarvitsee toteutuakseen tunteen siitä, että tavoitteiden saavuttamisella on jokin merkitys hänen elämässään. Yksilön oma motivaatio on keskeisessä roolissa erilaisissa oppimis- ja kehitysprosesseissa. Motivaatiolla tarkoitetaan voimaa, joka ohjaa, suuntaa ja ylläpitää yksilön toimintaa. Motivaatiota tarvitaan erityisesti muutosten käynnistämiseen ja läpiviemiseen. Motivaatiota on sekä sisäistä että ulkoista. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan yksilön omasta sisäisestä kiinnostuksesta lähtevää spontaania toimintapyrkimystä, ulkoinen motivaatio taas kytkeytyy ulkoisen palkkion odotukseen. Ulkoinen motivaatio saattaa synnyttää nopeaa toimintaa, joka voi kuitenkin pian loppua. Sisäinen motivaatio kantaa paremmin ja pidemmälle kuin pelkästään ulkoisista syistä johtuva motivoituminen. (Tynjälä 1999, ; Järvikoski 2009; Kinnunen 2009, ) Motivaatio on yksilöllinen sisäinen prosessi, johon vaikuttavat persoona, tarpeet, arvot, tavoitteet, elämän päämäärät, hallinnan ja pystyvyyden kokemukset sekä tunnetilat. Olennaisia kysymyksiä motivaatioon liittyen ovat: mihin motivaatio suuntautuu eli yksilön omat tavoitteet, missä kontekstissa ja millaisia tilannetekijöitä siihen vaikuttavat. Ihmisten motivoitumisessa on yksilöllisiä eroja. Jotkut innostuvat ja motivoituvat paremmin kurottaakseen kohti asetettuja tavoitteita, jotkut taas motivoituvat esimerkiksi välttääkseen jotain. Motivoivana tekijänä voi olla myös yhdessä toimiminen, toiset motivoituvat paremmin tekemällä asioita yksin. Sosiaalisissa tilanteissa tapahtuva ihmisten välinen vertailu voi toimia myös motivoivana tekijänä. Esimerkiksi onnistunut elämäntapamuutos jollakin henkilöllä voi saada ympärillä olevat myös innostumaan ja motivoitumaan asiasta. (Kinnunen 2009, ) Motivaation tarkastelu edellyttää ottamaan huomioon vuorovaikutuksen sosiaalisen ympäristön ja yksilöllisten tulkintojen välillä. Sosiaalisella vuorovaikutuksella ja tuella on tärkeä rooli motivaation syntymisessä ja ylläpitämisessä. Sosiaalisesta tuesta on erotettu erilliseksi käsitteeksi vertaistuki. Sillä tarkoitetaan ihmisten keskeistä terveyttä edistävää vuorovaikutusta ja tukea, joka on luonteeltaan muun muassa aineellista, toiminnallista, tiedollista, henkistä ja emotionaalista. Vertaistukea voivat antaa työkaverit, perhe, ystävät, am-

11 11 mattihenkilöt tai yhteisöt. Jo pelkkä tietoisuus tuen saatavuudesta voi vaikuttaa terveyttä edistävästi. (Tynjälä 1999, ; Kumpusalo 1991, 9,14-15.) Vertaistuki on samanlaisessa elämäntilanteessa olevan henkilön antamaa sosiaalista tukea, joka täydentää ammattilaisen antamaa apua. Vertaistuki voi toimia esimerkiksi arjen selviytymisen tukijana, käytännön apuna sekä hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäjänä. Vertaistukea voi saada ryhmissä ja yhteisöissä, joissa ihmiset ovat yhdenvertaisia ja tasaarvoisia. Vertaisryhmien tavoitteena on esimerkiksi edistää jäsentensä jaksamista ja paranemista sekä pitää yllä motivaatiota kohti saavutettavia tavoitteita. Vertaistuen ja vertaisryhmien tärkeimpiä tavoitteita on myös antaa ihmiselle yhteyden tunne ja kokemus. Yhteyden kokemus ja tunne auttavat ihmistä näkemään oman elämänsä osana isompaa kokonaisuutta ja antavat tunteen kuulumisesta johonkin. Vertaistukiryhmät voivat olla avoimia ryhmiä, kohdennettuja ryhmiä, suljettuja ryhmiä ja lyhytkestoisia tai pitkäkestoisia ryhmiä. (Kekkonen, 2007.) Riikka Turun elämäntapaohjausta käsittelevässä teoksessa nostetaan esille sosiaalisen tuen merkitys elämäntapamuutoksiin pyrkivien ihmisten ryhmässä. Riikka Turun mielestä ryhmän vuorovaikutukseen liittyvät edut on tärkeää hyödyntää elämäntapamuutoksia tekevien ihmisten keskuudessa. Elämäntapamuutosten ja elämäntapaohjauksen suurin haaste, osallistujien motivoituminen, saa ryhmämuotoisessa ohjaustilanteessa uudenlaista potkua osallistujien keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Ryhmässä yhdessä koetut hetket, jaetut omakohtaiset kokemukset ja tarinat saavat aikaan innostumista ja motivaation lisääntymistä osallistujissa. Tärkeänä Riikka Turku pitää myös sitä, että ryhmä tarjoaa kokemuksen siitä, että yksilö voi ryhmässä kokea tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Ryhmätilanne voi antaa sellaisia oivalluksia, joita on ehkä itsekin miettinyt, mutta mikä vasta ryhmässä yhdessä keskusteltaessa avautuu. (Turku 2007, ) Riikka Turku painottaa, että ryhmäohjauksen etuja ei saavuteta automaattisesti sulkemalla joukko ihmisiä samaan tilaan, aloittamalla keskustelu ja toivomalla heidän motivoituvan. On tärkeää, että ryhmän muotoutumista ja toimintaa suunnitellaan. On tärkeää myös huomioida, että ryhmään osallistujilla on omia henkilökohtaisia tavoitteita, joita kohti pyrkiä, ryhmän tukea apuna käyttäen. Jokaisella osallistujalla on myös itsellä vastuu omaa terveyttä ja hyvinvointia koskevista tavoitteista. (Turku 2007, )

12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mika Pyykön (2008) artikkelissa korostetaan terveyden ja hyvinvoinnin rakentumista arjessa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan omaan ja ympäristönsä terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä luo erityisen haasteen terveyttä ja hyvinvointia edistävälle sekä ennaltaehkäisevälle työlle. On pohdittava, millä tavoin voidaan vaikuttaa yksilöiden valintoihin, haluun ja motivaatioon, kun halutaan herätellä yksilö miettimään senhetkistä hyvinvoinnin tilaa ja mahdollisuuksia kohentaa sitä. Yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen ovat merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä, jonka käytännön perustyöhön kuuluu usein muutoksien aikaansaaminen ihmisten käyttäytymisessä tai elämänoloissa. Muutokseen voidaan pyrkiä esimerkiksi lisäämällä ihmisten tietoisuutta, vaikuttamalla asenteisiin tai muokkaamalla ympäristöä, jolloin ihmisille pyritään luomaan parempia mahdollisuuksia tehdä itse paremmat valinnat oman terveytensä kannalta. (Koskinen-Ollonqvist ym. 2003, 4-5.) Harri Vertion (2003) määritelmän mukaan terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisen mahdollisuuksia oman ja ympäristönsä terveydestä huolehtimisessa. Terveyden edistämisessä korostuu terveyden edellytysten parantaminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. (Vertio 2003, 9.) Terveyden edistäminen on keino terveyden aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Terveyden edistäminen perustuu sen taustalla oleviin arvoihin, joita ovat muun muassa ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tasa-arvo, voimaannuttaminen (empowerment) sekä osallistuminen ja osallistaminen. Terveyden edistämisen interventioissa korostuvat myös terveyslähtöisyys, kokonaisvaltainen ihmiskäsitys sekä kohderyhmien itsensä määrittämät tarpeet terveyden edistämiselle. (Koskinen-Ollonqvist ym. 2003, 9.) Yhteiskunnassa monet eri organisaatiot ja tahot pyrkivät edistämään kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Terveyden edistäminen on laaja-alainen käsite, jonka alle muodostuu laaja-alainen organisaatioiden ja järjestöjen verkko, jotka ovat osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen areenoita ovat kunnalliset toiminta-alueet, yhdistykset sekä erilaiset projektit. (Koskinen-Ollonqvist ym. 2003, 9.)

13 13 Kuntien tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja osallistumisen edellytyksiä. Kuntien on huolehdittava kuntalaisten riittävän hyvästä elintasosta ja elämänlaadusta. Hyvinvoinnin paikalliseen sisältöön kuuluvat muun muassa ekologisesti, sosiaaliset ja terveydellisesti hyvä elinympäristö, asukkaiden sosiaalinen ja taloudellinen turvallisuus, sosiaalinen eheys, sosiaaliset yhteisyyssuhteet sekä asukkaiden mahdollisuudet toteuttaa itseään. (Kananoja ym. 2008, 98, ) Kuntalaisten subjektiiviset kokemukset hyvinvoinnista, viihtyvyydestä ja tyytyväisyydestä elämään ovat tärkeitä kuntien edistäessä kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämisen tärkeänä lähtökohtana on nykytilanteen tunteminen, jolloin kunnan on tietyin väliajoin kartoitettava asukkaiden elinoloja ja hyvinvoinnin tilaa tunnistaakseen hyvissä ajoin hyvinvointia edistävät ja estävät tekijät. (Kananoja ym. 2008, 109.) On alettu puhua enemmän kuntien terveyden ja hyvinvoinnin selonteoista, joiden tavoitteena on luoda väestön terveydestä ja hyvinvoinnista yhteinen tilastollinen kuvaus suunnittelun apuvälineeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin selontekojen pohjalta voidaan tehdä päätelmiä ja suosituksia väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Selontekojen laatiminen vaatii myös yhteistyötä kunnan eri toimijoiden välillä. (Koponen 2002, 137.) Kunnilla, muilla organisaatioilla ja projekteilla luodaan maaperää, jossa mahdollisuudet pitää huolta itsestään ovat yksilölle suotuisat. Myös yksilöllä on tietynlainen vastuu omasta itsestään ja hyvinvoinnistaan. On pohdittava keinoja, joilla yksilö saadaan motivoitumaan hyvinvointinsa edistäjäksi. Mika Pyykön (2008) mukaan merkittävä askel terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä olisi, jos pystyttäisiin vaikuttamaan ihmisten asenteeseen omaa hyvinvointia kohtaan. Vaikka terveyttä ja hyvinvointia usein arvostetaan paljon, todellisuus näyttää ihan toista. Ihmiset kokevat usein hyvinvoinnista huolehtimisen ulkoapäin tulevana pakotteena. Pyykön mukaan tulisi vahvistaa entisestään ihmisissä ajattelutapaa, jonka mukaan terveydestä saa huolehtia sekä mitä hyötyä siitä on. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät valinnat pitäisi nähdä myönteisinä mahdollisuuksina eikä orjuuttavina sääntöinä. Terveys ja hyvinvointi eivät tarvitse olla elämän pääasia vaan pikemminkin edellytys itselle tärkeiden ja mukavien asioiden tekemiselle. (Pyykkö 2008.) Mika Pyykkö korostaa terveyden edistämistyössä sektorirajoja ylittävää yhteistyötä. Edistämistyössä on tärkeää, että terveys ja hyvinvointi otetaan luonnollisena osana mukaan erilaisiin toimintastrategioihin. On myös seurattava ja arvioitava erilaisten työ- ja toiminta-

14 14 tapojen vaikuttavuutta. Pyykön mielestä terveyden edistäminen on vahvasti yhteiskunnan ja yksilön yhteispeliä, jolloin on kyettävä panostamaan niihin tekijöihin, jotka yksilöt kokevat terveytensä kannalta merkityksellisiksi. (Pyykkö 2008.) 2.4 Hyvinvointivalmennus Sallan kunnassa on käynnistynyt syksyllä 2008 kolmivuotinen Lapin lääninhallituksen ESR-rahoitteinen hyvinvointivalmennushanke, jonka tavoitteena on luoda kuntaan hyvinvointivalmennusmalli ja aloittaa hyvinvointivalmentajien koulutus. Hankkeen tavoitteena on myös käynnistää hyvinvointivalmennuksen tutkimus ja kehittäminen yhteistyössä Lapin maakuntakorkeakoulun kanssa. Hankkeessa ovat mukana Sallan kunta, järjestöt, matkailuyrittäjät sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu. (Jääskeläinen 2009.) Hyvinvointihankkeen tarkoituksena on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia eri toimintatavoilla. Kunnan eri hallintokuntien edustajista sekä järjestöedustajista on koottu monipuolinen hyvinvointityöryhmä, jonka tavoitteena on suunnitella kuntaan erilaisia hyvinvoinnin kehittämistoimia. Työryhmä edustaa mahdollisimman hyvin kuntalaisten tarpeita ja mielipiteitä. Työryhmän työskentely on hankkeessa keskeistä, koska tällä tavoin mahdollistetaan kunnan tarpeiden mukainen toiminta. Hankkeen toimintatapa edistää kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia sisältää erilaisia koulutuksia, tapahtumia, kyselyitä, kartoituksia sekä hyvinvointi- ja tukiryhmiä. (Hanke-esittely 2008.) Hankkeen aikana Sallan kuntaan rakennetaan hyvinvointivalmennusmalli. Mallin muodostuminen ja siihen sisältyvät toimenpiteet pyrkivät edistämään kuntalaisten osaamista, osallisuutta sekä parantamaan paikallisten asukkaiden elämän laatua. (Myllykangas 2008, 2; Jääskeläinen 2009.) Hyvinvointivalmennuksella tarkoitetaan uudenlaista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen valmentamisen mallia, jota toteutetaan yhteistyöverkoston avulla. Sallan kunnassa yhteistyöverkosto koostuu alueen hyvinvointipalvelujen tarjoajista sekä muista hyvinvointivalmennuksen toimijoista. Hyvinvointivalmennuksen tavoitteena on tarjota yksilöille ja ryhmille mahdollisuuksia parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Käytännössä hyvinvointivalmennuksen prosessi etenee alkukartoituksen ja mahdollisen fyysisen testauksen jälkeen hy-

15 15 vinvointia edistävän ohjelman laatimiseen. Valmennettavaa yksilöä tai ryhmää ohjataan tarvittaessa ohjelman toteutuksen aikana. Prosessi saatetaan päätökseen antamalla molemminpuolista palautetta prosessin onnistumisesta. Valmennettavalla on mahdollisuus valita mieleisensä toteutusmalli valmiista kokonaisuuksista tai koota hyvinvointivalmentajan kanssa henkilökohtaisiin tavoitteisiin perustuva, oma hyvinvointia edistävä kokonaisuus. (Jussila 2007, ) Osana hyvinvointihanketta on suunniteltu erilaisia hyvinvointiryhmiä. Näistä esimerkkinä syksyllä 2009 alkanut hyvinvointikurssi, joka on suunniteltu omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneille aikuisille naisille. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Sallan kansalaisopiston ja Pedasofian kanssa. Kurssilaiset ovat saaneet mahdollisuuden suunnitella itse hyvinvointikurssin, tarpeiden ja mielipiteidensä mukaisesti. Kurssilaisten toivomusten mukaisesti jokaiselle tapaamiskerralle on suunniteltu läpikäytävät aihe-alueet. Aiheet liittyvät erilaisiin terveyden, hyvinvoinnin, ravitsemuksen ja liikunnan teemoihin. Aiheen mukaisesti on kurssille pyydetty mukaan kyseisen aiheen asiantuntija, joka on jakanut informaatiota sekä työskennellyt kurssilaisten kanssa aiheeseen liittyen. Kurssille osallistuneille henkilöille on tehty Firstbeat Hyvinvointianalyysi, joka toimii jokaiselle kurssilaiselle pohjana oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle ja tukemiselle. Hyvinvointianalyysia on toteutettu keväällä 2009 Sallan kunnan työpaikoilla. Kurssille osallistuneet naiset ovat myös osallistuneet mittaukseen silloin ensimmäistä kertaa. Hyvinvointikurssin alkaminen syksyllä 2009 on mittauksien jälkeinen jatkotoimenpide omasta hyvinvoinnista kiinnostuneille naisille. Firstbeat Hyvinvointianalyysi on Firstbeat Technologies Oy:n kehittämä työkalu ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Yrityksen kehittelemien tuotteiden taustalla on pitkä tieteellinen tutkimustyö esimerkiksi urheilufysiologian ja työntekijöiden stressinmittauksen alueelta. Tutkimustyössä on selvitetty yli 20 vuoden ajan ihmisen fysiologian mittauksen menetelmiä ja sovellusalueita. Professori Heikki Rusko Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta on tehnyt tutkimusta erityisesti sykemittauksen alueella. (Firstbeat Technologies 2009.) Firstbeat Hyvinvointianalyysi perustuu sydämen sykeanalyysiin. Sydämen sykevälissä ja sen vaihteluissa on erittäin paljon tietoa ihmisen fysiologiasta. Ihmisen elimistön kuormit-

16 16 tuminen ja erilaiset kehon tapahtumat heijastuvat sydämen toiminnan säätelyyn ja sykevälivaihteluun, jonka avulla elimistön fysiologisia reaktioita voidaan helposti ja nopeasti tarkastella. Esimerkiksi stressireaktiot, hengityksen säätely, fyysinen aktiivisuus, psyykkinen kuormitus sekä hormonaaliset reaktiot ovat yhteydessä sykevälissä tapahtuviin muutoksiin. (Firstbeat Hyvinvointianalyysi 2009; Firstbeat Technologies 2009.) Käytännössä hyvinvointianalyysin suorittaminen tapahtuu normaalissa arkielämässä esimerkiksi tallentavan sykepannan avulla. Sykepanta kiinnitetään rintaan, jolloin mittaus alkaa. Mittauksen jälkeen sykevälitieto siirretään tietokoneelle, jossa hyvinvointianalyysiohjelmisto suorittaa automaattisen analyysin ja antaa siitä raportin. Mittaustuloksien tulkinnan ja niistä tehtävien johtopäätöksien lisäksi on tärkeää tehdä suunnitelma jatkotoimenpiteitä, esimerkiksi jatkomittauksia varten. Mittaus on hyödyllinen apuväline kerätä täsmällistä tietoa sekä kohdentaa toimenpiteet oikealla tavalla. (Firstbeat Hyvinvointianalyysi 2009.) Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla voidaan mitata esimerkiksi stressiä ja palautumista, työn kuormitusta, energiankulutusta, liikunnan vaikuttavuutta sekä arvioida elämäntapoihin liittyviä riskejä esimerkiksi diabeteksen kehittymistä. Hyvinvointianalyysin avulla voidaan havaita elimistön varhaisia kuormittumisen merkkejä ennen vakavampaa ylikuormittumista. Analyysista saatu tieto helpottaa terveydenhuollon ja muiden hyvinvoinnin ammattilaisten työtä kohdentaa oikeat toimenpiteet asiakkaan auttamiseksi. Hyvinvointianalyysin keskeisiä käyttökohteita ovat yksilön jaksamisen tukeminen, työn kehittäminen, liikunnan ohjaaminen ja kokonaisvaltainen elämäntapojen arviointi. (Firstbeat Hyvinvointianalyysi 2009.) Hyvinvointikurssilaisilla Firstbeat-mittaus suoritettiin rintaan kiinnitettävällä tallentavalla sykepannalla. Sykepantaa pidettiin vuorokauden ajan. Tuloksien saamisen jälkeen analyysista saatu tieto käytiin yhdessä kohta kohdalta läpi, jotta jokainen kurssilainen ymmärsi mitä analyysista saatu tieto tarkoitti omaa terveyttä ja hyvinvointia ajatellen. Firstbeat Hyvinvointianalyysin lisäksi hyvinvointikurssille osallistuneille tehtiin syksyllä 2009 kurssin alkaessa kehonkoostumusmittaus. Kehonkoostumusmittauksella saadaan tietoa kehon tilanteesta. Mittaustuloksista saa selville muun muassa paino, rasvaprosentin, rasvan massan sekä arvioidun erottelun ero kehonosien lihasmassasta. Mittaus kertoo myös perusaineenvaihdunnan, painoindeksin sekä kehon kokonaisvesimäärän. Mittaustu-

17 17 lokset on käytävä läpi yhdessä asiakkaan kanssa, jotta asiakas on tietoinen mitä tulokset tarkoittavat. (Physio Trainer 2009.) Firstbeat Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus toistettiin ennen kurssin päättymistä. Tällä tavoin voitiin verrata mittaustuloksia keskenään ja pohtia yhdessä syitä mahdollisiin muutoksiin. 2.5 Aikaisempia tutkimuksia Terveys ja hyvinvointi ovat suosittuja tutkimuksen kohteita. Kyseisten aiheiden tutkiminen on aina ajankohtaista ja tärkeää, jotta esimerkiksi terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä olisi mahdollista muuttaa ja kehittää yksilöille sopivammaksi sekä samalla myös yhteiskuntaa hyödyttäviksi. Useissa terveyttä ja hyvinvointia koskevissa tutkimuksissa halutaan tuoda esille ja kuvata mahdollisimman hyvin kansalaisten näkökulmia, mielipiteitä ja kokemuksia oman asuinpaikkansa terveyttä ja hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä ja palveluista. Tällä tavoin paikkakunnalla asuvien ihmisten ääni ja mielipiteet pääsevät parhaiten kuuluville. STKL eli Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on kartoittanut laajoilla kansalaiskyselyillä suomalaisten hyvinvointia, palveluiden toimivuutta ja osallistumismahdollisuuksia jo vuodesta 1995 lähtien eri puolilla Suomea. STKL toteuttamana on koottu myös Kansalaisbarometri Kansalaisbarometri 2009 on koottu vuonna 2008 tehdystä laajasta kyselystä, johon vastasi yli 2800 suomalaista eri puolelta Suomea. Kyselyssä tiedusteltiin kansalaisten kokemuksia hyvinvoinnista, tyytyväisyydestä elämän eri osa-alueisiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samalla kysyttiin kansalaisten kokemuksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkuvaiheesta. Kansalaisbarometri 2009 esittää kyselyn tulokset eri väestöryhmien ja alueiden näkökulmasta. Kansalaisbarometri on valtakunnallinen kansalaiskysely, jonka tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten ääntä hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja koskevassa keskustelussa, päätöksenteossa ja kehittämistyössä. (Siltaniemi & Perälahti & Eronen & Londén 2009, 5, 11.) STKL on siis toteuttanut useita kansalaisten hyvinvointia koskevia tutkimuksia ympäri Suomea. Yksi hyvinvointitutkimuksista keskittyy hyvinvointiin, palveluihin ja elämänlaatuun

18 18 Keski-Suomessa. Tutkimuksen tehtävänä on tutkia keskisuomalaisten mielipiteitä omasta hyvinvoinnistaan ja palveluista omalla paikkakunnallaan. Yksi keskeisimmistä tutkimustehtävistä on kuvata eri väestöryhmien ja väestöosien välisiä eroja taustamuuttujittain, esimerkiksi sukupuolen, iän, koulutuksen, perhetilanteen ja työmarkkina-aseman mukaan. Tutkimuksessa pyritään luomaan tutkimustuloksista alueellinen hyvinvointianalyysi, jota voidaan verrata esimerkiksi muihin aiemmin hyvinvointianalyysien kohteena olleisiin alueisiin. Tällä tavalla saadaan aikaan alueellista vertailua ja pohdintaa terveyttä ja hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä sekä ennen kaikkea kansalaisten tyytyväisyydestä oman asuinpaikkakunnan tarjoamia palveluita kohtaan. (Siltaniemi ym. 2007, 14.) Osuuskunta Pohjolan Maidon käynnistämä hyvinvointihanke maidontuottajiensa hyvinvoinnin edistämiseksi on myös yksi esimerkki tietyn kohderyhmän hyvinvoinnin kartoittamisesta ja edistämisestä. Kohderyhmän valintaan vaikutti maidontuottajien raskas ja fyysisesti kuormittava työ ilman säännöllisiä vapaapäiviä, jolloin työssä jaksamiseen tarvitaan tukea. Pitkäaikaissairaudet haittaavat työssä ja työkyky koetaan muuta väestöä heikommaksi todennäköisesti työn kuormittavuudesta johtuen. Usein joudutaan elämään voimavarojen äärirajoilla ja jatkuvan epävarmuuden tilassa. Hyvinvointihankkeen tavoitteena oli auttaa osallistujia löytämään henkilökohtaiset keinot ylläpitää omaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista työkykyä. Tavoitteena oli, että osallistuja päätyy tekemään oman hyvän elämän suunnitelmansa asiantuntijoiden ja verkoston tukemana. Suunnitelmaan sisältyi työkyvyn ja elämäntilanteen arviointia sekä kuntoutuksesta että muista jatkotoimenpiteistä koostuvaa työkuntotutkimusta. Toiminta koostui kuntoutuskeskuksessa pidetyistä hyvinvointijaksoista, seurantajaksoista, hyvinvointipäivistä sekä työkuntotutkimuksesta. (Rissanen & Korhonen & Laitinen 2009.) Jokaisella osallistujalla oli mahdollisuus valita itselleen sopivat ja tarpeelliseksi kokemansa teemat omassa hyvinvoinnin edistämisen prosessissa. Hyvinvointihankkeesta tehdyssä tutkimusesittelyssä todetaan lopuksi, että tärkeänä lähtökohtana hankkeessa oli jokaisen osallistujan aktiivinen toimiminen hyvinvoinnin edistämiseksi. Asiantuntijoiden rooli oli tukea ja olla osallistujan ympärillä tutorin roolissa. Koettiin myös hyvänä, että osallistuja sai itse koota omaan hyvinvoinnin suunnitelmaansa haluamansa teemat. (Rissanen ym )

19 19 3 MENETELMÄ JA AINEISTO 3.1 Tutkielman tarkoitus Tämän tutkielman lähtökohtana on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena on kuvata todellista elämää. Aineisto kootaan luonnollisissa ja todellisissa elämän tilanteissa. Tuomen ja Sarajärven mukaan (2009, 28) laadullista tutkimusta voidaan kutsua ymmärtäväksi tutkimukseksi, koska sen avulla pyritään usein ymmärtämään tai selittämään ilmiöitä. Laadullisessa tutkimuksessa suositaan menetelmiä, joissa tutkittavien oma ääni ja mielipide pääsevät kuuluville. Kohdejoukko valitaan usein tarkoituksenmukaisesti, ei satunnaisotoksia käyttäen. Tutkimussuunnitelma voi muotoutua tutkimuksen edetessä, jolloin suunnitelmia voidaan muuttaa joustavasti olosuhteiden mukaisesti. Tutkimuksessa käsiteltävät tapaukset ovat ainutlaatuisia. (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 1996, 157, 160.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija on sidottu omiin arvolähtökohtiin, jolloin arvot muovaavat sitä, millä tavoin ymmärrämme tutkimiamme ilmiöitä. Täydellistä objektiivisuutta eli asioiden tarkastelua ulkopuolisen silmin on haastava saavuttaa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on usein pyrkimyksenä löytää tai paljastaa odottamattomia seikkoja, aineistoa tarkastellaan yksityiskohtaisesti. (Hirsjärvi ym. 1996, 157, 160.) Jari Metsämuurosen mukaan laadullinen tutkimusprosessi on pitkälti tutkijan omaan intuitioon, tulkintaan, järkeilykykyyn sekä yhdistämis- ja luokittamisvalmiuksiin perustuvaa. Metsämuurosen mukaan on monta tapaa tehdä päätelmiä, jopa toisiinsa nähden ristiriitaisia, samasta aineistosta. (Metsämuuronen 2006, 82.) Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia apuna käyttäen Sallan kunnan hyvinvointihankkeessa järjestetyn hyvinvointikurssin merkitystä kurssille osallistuneiden tavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena on selvittää niitä tekijöitä, jotka olivat kurssin aikana merkittäviä hyvinvoinnin edistämisen prosessissa.

20 20 Tutkimuskysymykset: 1) Mistä tekijöistä hyvinvointi muodostuu? 2) Mikä oli hyvinvointikurssin merkitys kurssille osallistuneiden tavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä? 3.2 Aineiston kerääminen Tutkielmassa aineiston keruu toteutetaan kyselytutkimuksena. Kyselytutkimuksella voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto, jolloin se on menetelmänä tehokas ja nopea. Kyselytutkimuksessa haasteellista on esimerkiksi kyselylomakkeen laatiminen sillä tavoin, että kaikki vastaajat ymmärtävät asetetut kysymykset samalla tavalla. Väärinymmärryksiä voi olla vaikea kontrolloida. Ongelmana erilaisten kyselyjen kohdalla on usein vastaajien vähäisyys. Jos kyselylomake osoitetaan tietylle erityisryhmälle, jolle kyselyyn vastaaminen on hyödyllistä ja tärkeää, vastaajien määrä voi tämän vuoksi nousta. Usein kohderyhmää joudutaan kuitenkin muistuttamaan kyselyyn vastaamisesta. (Hirsjärvi ym. 1996, ) Tutkielmaa varten koottu kyselylomake (liite 2) koostuu avoimista kysymyksistä hyvinvointikurssiin liittyen, muun muassa kurssin aikana tapahtuneeseen tavoitteiden asetteluun, niiden saavuttamiseen ja tekijöihin, jotka auttoivat tavoitteiden saavuttamisessa. Avoimien kysymysten avulla halutaan antaa vastaajalle mahdollisuus ilmaista itseään omin sanoin. Tällä tavoin varmistetaan, että tutkija ei pyri ehdottamaan ja johdattelemaan vastauksia haluamallaan tavalla (Hirsjärvi ym. 1996, 196). Kyselylomake jaetaan osallistujille hyvinvointikurssin päätyttyä, jolloin heillä on mahdollisuus tarkastella omassa hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia koko prosessin ajalta. Tutkielman tekijä on osallistunut hyvinvointikurssin viidelle tapaamiskerralle havainnoijan roolissa, jolloin myös tapaamisten aikana tehtyjä havaintoja voidaan käyttää osana tutkielmaa. Havainnointi keskittyy lähinnä ryhmän toimivuuteen kurssin aikana, esimerkiksi vuorovaikutuksen onnistumiseen ja ilmapiiriin tapaamiskerroilla.

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot