KUUSLAHTI, SIILINJÄRVI. Rakennuspaikkaselvitys

Transkriptio

1 KUUSLAHTI, SIILINJÄRVI Rakennuspaikkaselvitys

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO VISIO ELINVOIMAISESTA MAASEUTUKYLÄSTÄ Postikysely Kyläillat Kuuslahden visio LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maisema Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Rakennusjärjestys RAKENNUSPAIKKASELVITYS Asukkaiden ehdotukset rakennuspaikoista Kyläläisten laatima esitys rakennuspaikoiksi Suunnittelijan näkemys rakennuspaikoiksi Rakennuspaikan osoittamisen lähtökohta Hyvän rakennuspaikan ominaisuudet Hyvien rakennuspaikkojen sijoittuminen Kuuslahteen Huonoja rakennuspaikkoja HYVÄ RAKENTAMISTAPA MAASEUDULLA MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? RAKENNUSLUPA Yleiskaava Ranta-asemakaava Poikkeamislupa RAKENNUSPAIKKASELVITYKSEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Liitekartat Postikyselyn tulokset

3 2 1 JOHDANTO Maaseutualueiden toiminnallinen ja maankäytöllinen suunnittelu on keskeisessä roolissa elinvoimaisten kyläyhteisöjen luomiseksi. Vaikka viimeisimpien tutkimusten mukaan, ja mm. maatalouden vähenemisen vuoksi, maaseudun autioitumisen arvioidaan jatkuvan, niin halukkuutta maaseudulla asumiseen yhä löytyy. Haasteena on kokonaisvaltaisen tarkastelun ja uudentyyppisten menetelmien löytäminen maankäytön suunnittelun ja kylän toiminnallisuuden edistämiseksi. Toiminnallisesti elävä ja kehittyvä kylä houkuttelee myös uusia yrittäjiä ja asukkaita ympärilleen, ja saa aikaan positiivisen imagon kylälle. Maankäytön suunnittelua ja rakentamista ohjaa myös maaseutualueilla maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999). Lain mukaan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti sekä kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain tavoitteena on myös muun muassa turvata jokaisen osallisen vaikutusmahdollisuudet asioiden valmistelussa sekä suunnittelun vuorovaikutteisuus luvulla mm. Pirkanmaalla (Pirkanmaaseutu ry, Kantri ry ja Ylä- Pirkanmaan seutuyhdistys ry) ja Saarijärven seudulla (Saarijärven seudun yrityspalvelu Oy) on toteutettu käsillä olevaa rakennuspaikkaselvitystä vastaavantyyppisiä maaseudun maankäyttöä ja kyläsuunnittelua koskevia selvityksiä. Hankkeissa tavoitteena oli selvittää mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen vuorovaikutuksen toteuttamista kyläsuunnittelussa sekä koota tontteja ja tyhjillään olevia kiinteistöjä eri myyntikanaviin. Tulokset osoittavat vuorovaikutteisen kyläsuunnittelun sekä uusien kaavoituskäytäntöjen tarpeellisuutta. Kunnissa oli tunnistettu rakennuspaikkaselvityksen mukanaan tuomat hyödyt osana kaavoituksen suunnittelua ja maankäytön ja maisemoinnin suunnittelun tuoma lisäarvo kylien kehittämisessä. Tänä päivänä kylien yleiskaavoituksen pelisäännöt ovat selkiytyneet entisestään. Vuoden 2009 alussa tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää entistä laajemmin rakennusluvan myöntämisen perusteena maaseutukylissä. Tavoitteena on tukea pienimuotoista asuinrakentamista kyläalueilla, joilla rakentamisen paine ei ole merkittävä. Ympäristöministeriön sivuilta ( on luettavissa kyläkaavoituksen opas, johon on koottu maaseudun maankäytön suunnittelun välineitä ja yleis- ja kyläyleiskaavoitukseen liittyviä vaiheita. Hankkeen toteuttajat ja toimenpiteet RAKE, rakennuspaikkaselvityshanke on Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n hallinnoima ja sen toiminta-alueella toteutettu kehittämishanke, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on maaseutualueen väestöpohjan turvaaminen. Hankkeen tarkoituksena on saada esiin maaseutuasumiseen parhaiten sopivia kohteita ja edistää niiden myyntiä. Hanke toteutettiin ajalla ja sitä rahoittivat Kalakukko ry:n toiminta-alueen kunnat ja kaupungit sekä Euroopan Unionin maaseuturahasto.

4 3 Hankkeen avulla on etsitty vastauksia neljään maaseudun asumisen keskeiseen kysymykseen; 1) kuinka edistetään systemaattisesti ja hallitusti maallemuuttoa, asumisen ja työskentelyn mahdollisuuksia maaseudulla? 2) miten muokataan asenteita maan käyttöä ja myyntiä suosivaksi? 3) kuinka kylän maisemanhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan sekä maisemalliset arvokkaat kohteet huomioidaan? 4) miten kylä- ja kuntasuunnittelut täydentävät toisiaan ja minkälaisia uudentyyppisiä toimintatapoja maankäytön suunnitteluun on löydettävissä? Tavoitteena on houkutella alueelle uusia asukkaita kiinnostavien kohteiden, nykyistä joustavamman rakennuslupamenettelyn ja maiseman siistimisen avulla. Hankkeeseen osallistuvat kylät valikoituvat mukaan joko kylän tarpeista lähtien Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n ehdottamana tai kunnan viranomaisen esityksestä. Varsinaista hakumenettelyä hankkeeseen osallistumiseksi ei ennen hankkeen toiminnallisuuden aloittamista tehty. Rakennuspaikkaselvitys kohdistui Koillis-Savon sekä Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueiden kuuteen kylään, kylien asukkaisiin ja maanomistajiin sekä kuntien viranomaisiin. Rakennuspaikka- ja maisemaselvitys sekä maisemanhoitosuunnitelma on tehty seuraaville viidelle kylälle Tuusjärvi-Hiidenlahti (Tuusniemi), Kortteinen- Rasimäki-Multimäki (Kaavi), Kuuslahti (Siilinjärvi), Kangaslahti (Rautavaara) ja Pajulahti (Nilsiä). Kuopion kaupungin ehdotuksen mukaisesti Vehkalammen kylälle on tehty vain maanomistajille suunnattu kysely rakennuspaikkojen selvittämiseksi. Kooste kyselyn tuloksista on saatavilla Kuopion kaupungilta tai Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:ltä. 1. KUNTA- JA KYLÄTAPAAMISET: Selvitystarpeen ja tavoitteiden määrittely Hyvän rakennuspaikan ominaisuudet Rakennuspaikkojen määrä Rakennuslupa-asiat Yleiskatselmus ja alueen rajaus Maisemaselvitys Ympäristökeskuksen (ELY) tapaaminen 2. MAASTON YLEISKATSELMUS: Perusteellinen tutustuminen kylään Katselmus kyläläisten kanssa Rakentamiselle sopivat alueet Rakentamistapa 3. RAKENNUSPAIKKOJEN TARJONTA: Kyläkysely Kyläinfo Kyläpäivystys Rakennuspaikkaluokittelua 4. MAASTOKATSELMUS: Maisemaselvitys- ja analyysi Maisemallisesti arvokkaat kohteet Havainnekuvat Maisemanhoito Ympäristökeskuksen (ELY) tapaaminen 5. I KYLÄKIERROS: Analyysi kylän yhdyskuntarakenteesta Maisemaselvitys ja maisemanhoitosuunnitelma Rakennuspaikkakyselyn tulokset Ryhmätyöt; yhdyskuntarakenne ja rakennushistoria, kasvillisuus ja ilmasto sekä maaperä ja maastonmuodot. 6. II KYLÄKIERROS: Rakennuspaikkasuunnitelman esittely ja analysointi Ryhmätyö kylän mahdollisuudet, heikkoudet ja vahvuudet Kyläläisten visio elinvoimaisesta maaseutukylästä 7. LAUSUNNOT LUONNOKSEEN: Kuntatapaamiset Kylän kotisivut ELY-keskuksen kommentit 8. RAKENNUSPAIKKASELVITYS: Vapaamuotoinen ja vuorovaikutteinen suunnittelu Edullisuusvyöhykkeet Maisemallisesti arvokkaat kohteet Maisemanhoito Kuva 1. Hankkeessa tehdyt toimenpiteet.

5 4 Rakennuspaikkaselvitystä ovat toteuttaneet ja raportoineet maankäytön suunnittelija amk Eija Kinnunen ( asti), maisema-arkkitehti Varpu Mikola Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:stä sekä tekniikan yo. Simo Kaksonen, maisema-arkkitehti Iivo Vänskä ja arkkitehti Pauli Sonninen Finnish Consulting Group Oy:stä. Hanke on ollut vuorovaikutteinen prosessi, johon ovat edellä esitettyjen toteuttajien lisäksi osallistuneet kuntien viranomaiset ja kyläläiset sekä Pohjois-Savon ELY-keskus (entinen Pohjois-Savon Ympäristökeskus) (kuva 1). Hankkeen seurantaryhmään ovat kuuluneet Tuulikki Vesterinen, toimintaryhmä-koordinaattori, Pohjois-Savon ELY-keskus, Ari Räsänen, tekninen johtaja, Kaavin kunta, Hannu Eerikäinen ja Timo Nenonen toimistoarkkitehdit, Siilinjärven kunta, Sirpa Lintunen, puheenjohtaja ( asti) ja Juha-Pekka Okulov, puheenjohtaja ( alkaen) sekä Jaana Paananen, toiminnanjohtaja, ja Matti Rahunen, hankevalmistelija, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry. Raportti koostuu maisemaselvityksestä, maisemanhoitosuunnitelmasta sekä tästä rakennuspaikkaselvityksestä. Maisemaselvitykseen on koottu maankäytön kannalta oleelliset tiedot alueen luonnonoloista sekä maankäytön historiasta ja nykytilasta. Maisemaselvitykseen sisältyy erillisten teemojen lisäksi yhteenvetoja ja pelkistyksiä maiseman luonteesta ja arvoista. Maisemaselvitystä käytetään apuna suunnittelussa. Maisemanhoitosuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä maiseman arvojen kehittämiseksi ja säilyttämiseksi sekä mahdollisten ongelmakohtien korjaamiseksi. Joissakin kylissä on aiemmin tehty kyläsuunnitelmia, joiden painopiste ei ole ollut rakennuspaikkojen määrittämisessä vaan muissa toimenpiteissä kylän kehittämiseksi. Mahdollisia kyläsuunnitelmia on maisemasuunnitelmien tapaan käytetty apuna laadittaessa rakennuspaikkaselvityksiä. Tässä hankkeessa on järjestetty kyläkokouksia, joissa asukkaat ovat esittäneet ideoita ja näkemyksiä kylän kehittämiseksi. Lisäksi hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin postikysely, jonka tulokset ovat liitteessä 2. Rakennuspaikkaselvityksessä on selvitetty uuden rakentamisen sijoittumisen edellytyksiä mm. nykyiseen kylärakenteeseen, luonnon- ja maiseman arvoihin sekä palveluihin suhteutettuna hyvin kaavamaisella tavalla. Emätilakohtaista mitoitustarkastelua ei ole tehty eikä sen pitänytkään olla rakentamisen edullisen sijoittumisen lähtökohtana, kuten varsinaisessa kaavatyössä saattaa olla. Edulliset rakentamisalueet ovat todettu kaikki selvitetyt tekijät huomioon ottaen hyviksi uusien rakennuspaikkojen muodostamiseen. Laajoihin taustaselvityksiin perustuva rakennuspaikkaselvitys on tausta-aineistona kunnalle kun ratkaistaan uuden rakennuspaikan muodostamisen edellytyksiä MRL:n mukaisesti suunnittelutarveratkaisulla. Rakennuspaikkaselvitys on osaltaan madaltamassa kynnystä aloittaa varsinainen yleiskaavoitustyö kylällä, jolla yleiskaavaa ei vielä ole. Valtaosalla kylistä voisi MRL:n 44.2 :n mukainen kyläyleiskaavoitus olla perusteltua ja erittäin suositeltava jatkotoimenpide.

6 5 2 VISIO ELINVOIMAISESTA MAASEUTUKYLÄSTÄ 2.1 Postikysely 2.2 Kyläillat Kyselylomake jaettiin Kuuslahden kylän talouksiin, yhteensä noin 260 kappaletta. Vastauksia saatiin 29 kappaletta eli vastausprosentti on 11,2. Kylän visiota ja kehittymisen tahtotilaa selvitettiin toisessa, Kuuslahden nuorisoseurantalolla pidetyssä kyläillassa. Läheltä ja kaukaa poimittujen esimerkkien kautta pyrittiin löytämään Kuuslahden paikalliset vahvuudet ja rohkaisemaan osallistujat uusiin, jopa omaperäisiin esityksiin. Yhdessä keskustellen ja ideoiden on mahdollista löytää hankkeita, joista kyläläiset on mahdollista saada laajasti mukaan innostumaan ja toimimaan. Tekeminen yhdessä vahvistaa kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hyvä esimerkki on pieni ja syrjäinen Sveitsiläinen Vrinin kylä, joka on maailmalla tunnettu paikallisesta, omaperäisestä puuarkkitehtuuristaan. Matkailusta on arkkitehtuuriin tutustumisen kautta tullut kylän tärkein elinkeino. Paikallisina esimerkkeinä esiteltiin Varpaisjärveltä Korpijärven kylä, jossa järjestetään kyläläisten järjestäminä vuosittain jo perinteeksi muodostuneet Korpigallialaiset. Muina esimerkkeinä esiteltiin Suomussalmen Ukkohallassa vuosittain järjestettävät suojalkapallon MM-kisat ja samaten Sonkajärvellä pidettävät vuosittaiset Eukonkannon MM-kisat. Yhteistä em. esimerkeille on vahva omaperäisyys ja mielenkiintoisuus sekä yhdessä tekemisen tahtotila. Seuraavissa kappaleissa on kyläläisten vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Kappale kylän mahdollisuudet 2.7. on suunnittelijoiden, ns. ulkopuolinen näkemys kylän mahdollisuuksista. Mitä erityistä on teidän kylällänne? Ampumarata Satama-alue (2), ankkurointipaikka Yaran kaivos Kyläntalo Työväentalo Lintualue, riistapeltoa 400 ha Punttisilmä (majoitus- ja juhlapaikka) Miten sitä pystyisi vahvistamaan? Aktiivisia ihmisiä ja toimintaa Kyläesite Internet Mitkä ovat kylänne kehittämisen suurimmat esteet? Aikaansaamattomuus Kylähullujen puuttuminen Sitoutumattomuus osaamattomuus toteuttaa ideoida Uusien asukkaiden sitoutumattomuus Haluttomuus myydä tontteja Miten käyttäisitte rahan, jos kyläyhdistys voittaisi 2 miljoonaa euroa? Rakennettaisiin viemäri

7 6 Kylätapahtuma Koulun rannan kehittäminen Varvun laatimien suunnitelmien toteuttaminen, maiseman kunnostus Sijoitetaan rahat Vanhustentalo Miksi joku muuttaisi kylällenne? Lentokenttä Tahko ja Kasurila Vuodenajat Vesistö, luonto Kuopion läheisyys Yara, työpaikat Junaratayhteys Moottoritieyhteys Kyläkoulu Hevosharrastaminen Millaisia asukkaita toivoisitte Lapsiperheitä Yrittäjiä Aktiivisia kylän kehittäjiä ja toteuttajia Päättäjiä 2.3 Kuuslahden visio Kuuslahden kyläsuunnitelmassa on Kuuslahden tulevaisuuden kuva ja kehittämisen tavoitteet vuoteen 2025 määritetty seuraavasti: Kasvava Kuuslahti Omakotitontteja kysyntää vastaavasti Uusia taloja valmistuu 8-10/v Viemäröinti Osayleiskaava Kuuslahden markkinointi Kevyen liikenteen väylä Katuvalot Yhteisöllinen Kuuslahti Vahva Me-henki Järjestöjen yhteistyö toimii Vastuullinen kehittämistyö Vilkas kulttuuritoiminta, isoja yhteisiä tapahtumia Kylätalot toiminnan ytimessä Kaikenikäisten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa Palveluiden ja yrittäjyyden Kuuslahti Koulun säilyttäminen Senioreille rivitaloasuntoja omalle kylälle

8 7 kotipalvelun kehittäminen Kyläkauppa / kioski kylälle Myönteinen yrittäjyysilmapiiri Yrittäjäyhteistyön lisääminen Maatalous kehittyy vahvana Koulun säilyttäminen Senioreille rivitaloasuntoja omalle kylälle kotipalvelun kehittäminen Kyläkauppa / kioski kylälle Myönteinen yrittäjyysilmapiiri Yrittäjäyhteistyön lisääminen Maatalous kehittyy vahvana 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Kuuslahti on n. 670 asukkaan kylä Siilinjärvellä. Kylä sijaitsee Nilsiän kunnan rajalla Pajulahden kylän naapurissa. Matkaa Siilinjärven keskustaan on n. 9 km ja Kuopioon n. 30km. Kylän halki kulkevat kantatie 75 sekä Siilinjärvi- Viinijärvi -teollisuusrata. Kylältä on yhteys Kallaveden vesireitille, jota hyödyntää kylän lounaisosassa sijaitseva lastaussatama. Kylän kehitykseen on vaikuttanut vahvasti viereinen kaivosalue sekä siihen liittyvä jalostuslaitos. Kylällä toimii koulu, ja perhepäivähoitopaikkoja on kaksi. Linja-autovuoroja kulkee kantatiellä useita päivässä. Kantatien varteen on hiljattain valmistunut koko kylän osuuden kattava kevyen liikenteen väylä. Kauppaa kylällä ei ole, vaan lähin kauppa on parin kilometrin päässä Pajulahden huoltoaseman yhteydessä. Pääasiallinen ostospaikka on Siilinjärven keskustaajama. Kylän rakennuskanta muodostuu maatiloista, pientaloista sekä lomaasunnoista. Maatilat sijoittuvat hajanaisesti rantojen tuntumaan hyville viljelysmaille. Vanha rakennuskanta tihentyy kylän lounaisosassa, jossa aikoinaan ovat toimineet kauppa ja koulu. Marjomäentien alku on melko tiheästi rakennettu, mutta pian tie muuttuu metsätaipaleeksi. Tämä metsäosuus erottaa Kuuslahden ja Heinämäen kylät toisistaan. Kaivostoiminnan myötä on omakotitaloasutus kylässä lisääntynyt. Omakotitalot ovat sijoittuneet hajanaisesti maatilojen lomaan, rannoille, pelloille, metsäisiin rinteisiin ja teiden varsille. Selkeitä omakotialueita ovat Harvalaisentien varsi, Kuuslahden pohjukka yhdessä Marjomäentien alun kanssa sekä Kiukoonkallio. Loma-asuntoja kylässä on n. 200 kappaletta, ja niistä suurin osa on rannoilla. Kylän julkisluonteisia rakennuksia ovat koulu, nuorisoseuran talo, työväentalo, entinen koulu ja entinen kauppa. Runsaasta omakotiasumisesta huolimatta on kylän maatalous edelleen elävää. Kuuslahdessa toimii n. kymmenen kotieläintilaa, viljelytiloja sekä neljä hevostilaa. Ylivoimaisesti suurimmat työllistäjät ovat kaivos sekä jalostuslaitos. Näiden lisäksi kylässä toimii monen alan yrittäjää, esimerkiksi taksi sekä kuljetus- ja rakennusurakoitsijat. Kuuslahdessa toimivia yhdistyksiä ovat nuorisoseura, työväen yhdistys sekä metsästysseurat. Pohjois-Savon ajokoirayhdistyksellä on Kuuslahdessa suuri kokoontumistila Punttisilmä, jota vuokrataan tapahtumien järjestämiseen. Myös nuorisoseuran taloa vuokrataan tilaisuuksiin. Kansalaisopiston piirit kokoontuvat koululla ja työväentalolla, lisäksi kylällä on seurakunnan ja 4Hyhdistyksen kerhotoimintaa.

9 8 Kylän yhteisiä rantoja ovat uimaranta sekä koulun ranta. Koulun rannassa on grillikota sekä venepaikkoja. Koulun pihassa on leikkivälineitä sekä suuri urheilukenttä, joka talvisin jäädytetään. Valaistu kuntopolku, talvisin latu, kiertää kahden ja puolen kilometrin lenkin. Kylää ympäröivät metsät tarjoavat laajempia virkistysalueita, mutta varsinaisia ulkoilureittejä metsiin ei ole tehty. Tahkolta Viitostuvalle johtava moottorikelkkailun runkoreitti kulkee kylän halki. Raasion rikastehiekka-altaat ovat lintuharrastajille antoisia tarkkailupaikkoja. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä) Luonnonympäristö Maaperä ja korkokuva Kuuslahti sijoittuu Ventojoen ja Juurusveden rikkonaisten lahtien muodostamalle kolmion muotoiselle laaksoalueelle. Laaksoa jakaa pitkittäisten selännekumpareitten sarja, joka työntyy Juurusveteen niemiksi. Laaksoaluetta rajaavat selänteet luoteessa ja koillisessa. Maaston suuntautuneisuus jatkaa jokseenkin Juurusveden pohjois-etelä -suuntaista linjaa. Alueen päämaalajit ovat moreeni ja turve. Moreenimäillä on kalliosydämiä, mutta paljasta kalliota alueella on vähän. Juurusveden lahtien tuntumassa on maaperä lajittunutta savea ja hiekkaa. Jääkauden jälkeinen Suursaimaa on ulottunut pitkälle nykyistä rantaviivaa pohjoisemmaksi. Muinaisjärven vesi on tasoittanut ja huuhdellut maata, jolle nykyiset viljelyalueet pääosin sijoittuvat. Myös huuhtoutuneesta maaperästä suurin osa on moreenia ja turvetta. Viljelysalueet ovat sijoittuneet Juurusveden rannoille kapeiksi suikaleiksi, sekä pohjoisempana turvemaalle suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Sänkimäet ovat vanhoja mäkikyliä, joilla viljelysalueet ovat rinteillä moreeni, turve- ja hiekkamaalla. Kolmion muotoisen laakson luoteis- ja koillislaidoilta kohoavat kalliosydämiset moreeniselänteet. Sänkimäen selänteessä on lisäksi Suursaimaan rantavoimien sinne kasaamaa hiekkaa. Kuuslahden länsipuolelle jäävää maastoa on muokannut voimakkaasti apatiittikaivos läjitysalueineen. Kartan alueella tämä näkyy parhaiten luoteis- ja lounaiskulmissa. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä)

10 9 Kuva 3: Maaperäkartta Kuva 4: topografia

11 10 Vesiolosuhteet Alueen päävedenjakaja sijaitsee pohjois-etelä -suuntaisena kartan länsilaidassa. Sen itäpuolella laskevat vedet Juurusveteen, länsipuolella Sulkavanjärveen. Juurusvesi on alueen päävesistö, joka on suorassa yhteydessä Kallaveteen sekä Nilsiän reittiin. Kuuslahden eteläosassa on syväsatama. Alueella on erikokoisia soistumia ja soita, joista suurin osa on ojitettu metsätalousmaaksi. Soita on muutettu myös pelloiksi. Runsaimmat soistumat sijoittuvat alavalle alueelle Sänkimäen eteläpuolelle. Vedenlaatua uhkaavat Kuuslahden länsipuolisten apatiittikaivoksen sekä lannoiterikastamon toiminta. Vaikutusta suoraan Kuuslahden vesistöihin rajoittaa vedenjakaja, sillä kaivos ja rikastamo sijaitsevat pääasiassa vedenjakajan länsipuolella. Myös Sulkavanjärven vedet laskevat kuitenkin lopulta Juurusveteen, jolloin niillä on vaikutusta koko järven vedenlaatuun. Kaivos ja rikastamo vaikuttavat vesistöihin kahdella tavalla. Ensinnäkin ne vähentävät valuntaa ja siten veden vaihtumista, toisekseen ne aiheuttavat kuormitusta. Kuormitus on näkynyt heikentyneinä hapen kyllästysasteina, kohonneina ravinnepitoisuuksina sekä fluoridi- ja sulfaattikuormituksena (Jaakko Pöyry Infra 2004, 58). Kaivostoimintaa on suunniteltu laajennettavan itään Saarisenjärven tuntumaan. Laajennus tulee vaikuttamaan myös Kuuslahden vesiolosuhteisiin. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä)

12 11 Kuva 5: Vesiolosuhteet

13 12 Ilmasto Pitkänomaiset järvenlahdet työntyvät Juurusvedeltä kohti pohjoista. Ne muodostavat etelänpuoleisille tuulille väylät, joita pitkin tuulet pääsevät voimistuneina puhaltamaan. Toisaalta tuulten voimaa heikentää rannan rikkonaisuus. Lahdet ovat saarien ja niemien katkomia, joten Juurusveden avoimelta selältä puhaltavat voimakkaat tuulet eivät pääse lahdenpohjukoihin täydellä voimalla. Tuulisia ovat myös laajat viljelyaukeat. Erityisesti Venäinlampea ympäröivä pelto on tuulille altis, sillä se on hyvin tasainen ja saarekkeeton, ja sen ylle yltävät vielä Juurusveden voimakkaiden tuulten jälkimainingit. Maasto kohoaa pohjoiseen, eli pois päin Juurusveden altaasta. Tämän ansiosta etelänpuoleista rinnettä on runsaasti. Kylmät pohjoisrinteet ovat pienialaisia. Kylmäilmajärviä muodostuu sisämaan pelloille. Ne aiheutuvat paitsi metsän ilmavirtoja ehkäisevästä vaikutuksesta, myös rautatien sekä kantatien korkeista penkereistä. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä)

14 13 Kuva 6: Ilmasto Kuuslahden kasvillisuus ja suojelualueet Selvitysalue kuuluu Kuopion lehtokeskuksen ydinalueeseen. Lehtokeskuksen alueella kasvillisuus on rehevää, ja vaateliaita lajeja esiintyy. Maastotietokannan mukaan alueen metsät ovat pääasiassa havumetsää. Maaperän rehevyydestä johtuen voidaan päätellä, että niistä suuri osa on lehtomaisia kankaita. Lehtimetsät ovat sijoittuneet asutuksen ja viljelysten ympäristöön. Laajimmat lehtimetsäalueet ovat Sänkimäellä. Kalliopaljastumia on eniten selvitysalueen eteläosassa metsämäillä sekä Juurusvedestä nousevilla niemillä. Kartan luoteiskulmassa näkyvä Pahkakallio on paikallisesti arvokas kallioalue (Fagerstén et al. 2001, 142). Eniten lähteitä on koko kartta-alueen länsilaidalla. Erityinen tihentymä erottuu rinteessä Kuuslahden länsipuolella. Lähteitten ympäristö on hyvin rehevää ja monimuotoista. Kemiran kaivoksen toiminnan seurauksena on kaivoksen pohjoispuolelle läjitetty suuret rikastehiekka-alueet. Näistä Mustin alue näkyy kartan luoteisosassa. Rikastehiekka-altaat ovat avoimia ja kosteikkomaisia, ja niistä on tullut monien lintujen tärkeitä elinympäristöjä. Siilinjärven kunnassa on tehty koko kunnan kattava luonto- ja maisemaselvitys.

15 14 Kartalle merkityt inventoidut luontokohteet. Numerot ovat Siilinjärven kunnan luonto- ja maisemaselvityksestä (Jaakko Pöyry Infra 2005) 4. Saarisenjärven luhtaranta, metsälakikohde. Arvokkaassa lajistossa esimerkiksi maariankämmekkää. 7. Jouhteisenlammen laskuoja, metsälakikohde. Lehto, jossa vanhaa puustoa. Purouoma on kivikkoinen ja sammaleinen. 8. Pajukoski, paikallisesti arvokas luontokohde. Koski on kunnostettu hiljattain, sillä se oli raivattu uittoränniksi. 10. Jaakonmäki, lehtokokonaisuus. Mäen kallioperässä on apatiittivaikutusta, minkä vuoksi mäellä esiintyy vaateliasta lehtokasvillisuutta sekä arvokasta sammallajistoa. Mäen länsi- ja eteläreunan puusto on hakattu. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä)

16 15 Kuva 7: Kasvillisuus Rakennettu ympäristö Kuuslahti ja Pajulahti ovat syntyneet vesireitin varrelle. Juurusveden suora yhteys Kallavedelle on ollut etu. Pitkien niemien ja saarien rikkoma ranta on ollut ilmastoltaan sopivan suojaisa, ja hyvää viljelysmaata on ollut rantapelloilla. Talot ovat sijoittuneet julkisivut rantaa kohden kääntäen selkänsä tielle. Alun perin koko Kuuslahden ja Pajulahden kylien kerrotaan kuuluneen suurkylään nimeltä Kaaraslahti, ja ne sijaitsivat molemmat Nilsiässä. Asutus alueella oli hyvin hajanaista. Kuuslahden ja Pajulahden alue ovat oikeastaan olleet välialuetta paljon suurempien ja tiheämpien kylien välillä. Nykyiset kylien nimet tarkoittivat pitkään vain järvenlahtia. Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925, jolloin siihen otettiin osia ympäröivistä kunnista (Siilinjärven kunta 2008). Siilinjärven ja Nilsiän raja tuli kulkemaan Ventojokea pitkin. Mahdollisesti Kuuslahden nimi vakiintui tässä yhteydessä tarkoittamaan koko kylää. Alueen maisemaan on vaikuttanut eniten apatiittikaivos sekä siihen liittyvä lannoiterikastamo. Kemiran tehtaat ovat toimineet paikalla vuodesta 1969 ja kaivos vuodesta Kaivostoiminnan alle jäi kokonainen kylä Kuuslahden länsipuolella. Kaivoksen merkittävä vaikutus oli myös työpaikkojen tarjoaminen ja asutuksen lisääntyminen. Harvalaisentien asuinalue sekä useat yksittäiset omakotitalot ovat syntyneet asuttamaan kaivoksen ja tehtaan työntekijöitä. Rautatiellä on ollut merkitys katkaisevana elementtinä. Rata Siilinjärven ja Sänkimäen välille valmistui vuonna Osa radan katkaisemista teistä on edelleen käytössä, mutta paikoin rata kulkee syvässä kallioleikkauksesta, jolloin sen aiheuttama railo maisemassa on sekä visuaalinen että toiminnallinen. Esimerkiksi Kortteisenmäeltä etelään johtanut kylätie kulki korkean kallion päällä juuri radan kohdalla. Se korvattiin paljon suoraviivaisemmalla nykyisellä Kortteisenmäentiellä. Kuuslahden pohjoisosassa sijaitsevaan Pahkakallioon ja Pahkamäen tilaan liittyy lukuisia kansantarinoita siellä elelleestä metsärosvosta, Pekka Ruuskasesta tai Pahkamäkeläisestä millä nimellä rosvo myös tunnettiin. Tarinat 1800-luvulla vaikuttaneesta suurrosvosta ovat levinneet ympäri Pohjois- Savon ja saaneet myyttisiä piirteitä. (Lappalainen 2001, 7-8, )

17 16 (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä) Kuva 8: Yhdyskuntarakenne

18 17 Rakennetun ympäristön nykytila Alueella on viime vuosina rakentunut runsaasti uusia omakotitaloja. Hyville rakennuspaikoille olisi enemmänkin kysyntää. Kuuslahden ja Pajulahden halki kulkevan kantatie 75:n liikennemäärät ovat viime vuosina nousseet Tahkon liikenteen vuoksi. Liikenneturvallisuuden parantaminen kylien kohdalla on erittäin tärkeää. Ympäristöhäiriöt Kantatie 75 aiheuttaa liikennemelua ja autoliikenne aiheuttaa vaaraa tiellä liikkuvalle kevyelle liikenteelle, joka on pääosin koululaisliikennettä. Maanomistus Alueella sijaitseva maa on yksityisessä ja kunnan omistuksessa Maisema Maiseman perusrunko Metsäiset selänteet reunustavat kolmiomaista laaksoa idässä ja lännessä. Laaksosta kohoaa selännekumpuja, joiden väleihin laakso jää sokkeloisena. Selännekumpujen parvi jatkuu etelässä Juurusveden nieminä ja saarina. Kaikkein yhtenäisin laakso on itälaidallaan. Siellä on osa laaksosta raivattu viljelysmaaksi, osa on ojitettua tasaista suometsämaata. Pohjoiseen päin mentäessä muuttuvat viljelyalueet yhtenäisemmiksi. Ventojoki muodostaa ympärilleen yhtenäisen laakson kylien rajalla. Jokilaakso on metsäinen, ja vain paikoin sitä reunustavat pellot. Rannan tuntumassa ovat kaikki laaksoalueet viljelysmaata. Siellä pellot ja vesi yhdistyvät paikoin laajaksi avoimeksi alueeksi. Vanha asutus on sijoittunut laaksoihin matalille kummuille sekä selänteiden reunoille rannan tuntumaan. Uusi asutus on sijoittunut sekä metsäisille selänteille että viljelylaaksoihin. Myös rannoille on viime vuosikymmeninä rakennettu paljon. Metsäisissä laaksoissa ei juuri ole asutusta. Maiseman solmukohta muodostuu alueelle, jossa kohtaavat pohjoiseen työntyvä järvenlahti, metsäiset selänteet, avoimet rantapellot, sekä Pajukoskena järveen laskeva Ventojoki. Nämä kaikki yhdistyvät vanhan maantien mutkassa, jossa sijaitsee myös kaunis maatila. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä)

19 18 Kuva 9: Maiseman perusrunko

20 19 Maisemakuva, maiseman nykytila ja näkymät Kuuslahden maisemakuvaa hallitsevat kallio- ja moreenimäet, niiden välisiin laaksoihin sijoittuneet pellot, sekä peltojen reunoille rakennetut omakotitalot. Maisemallisesti arvokkaimpia peltoja ovat Juurusveden rantapellot, jotka suikalemaisina reunustavat vierestä kohoavia metsämäkiä. Alueen tärkeimmät näkymät avautuvat tällaisten rantapeltojen ylitse järvelle. Paikoin avoimet pellot järvenlahden molemmin puolin mahdollistavat pitkiä näkymiä. Esimerkiksi Kuuslahden peltoaukealta avautuu näkymä Kuuslahden yli kohti vastarannalla mäen päällä kohoavaa Kyllölän tilaa. Kuuslahden merkittävin viljelyaukea sijaitsee Kuuslahden länsirannalla. Pellon etelälaidan metsitys on maisemavaurio, sillä peltoaukean keskeinen merkitys kylän maisemassa on niin suuri. Toisaalta peltoaukean kaikkein eteläisimmille osille on rakennettu jo vuosikymmeniä sitten, joten kehityssuunta näyttää olevan, että viljelymaisema katoaa vähitellen. Moreeni- ja kalliomäkien muodostamat metsäalueet ovat yhtenäisiä. Kuuslahdessa uusi rakentaminen on keskittynyt laaksoihin. Tämä on muuttanut maisemakuvan paikoin taajamamaiseksi, maalaismaiseman hämärtyessä. Kantatie 75 on vilkasliikenteinen, ja se katkaisee maiseman tehokkaasti. Tien korkeisiin penkkoihin on paikoin kasvanut tiheää puustoa, mikä katkaisee avoimet viljelylaaksot sekä näkymät tieltä laaksoon ja järvelle. Uudempi omakotitaloasutus on keskittynyt kantatien varteen. Mitä kauemmas etelään tai pohjoiseen tiestä mennään, sitä maalaismaisemmaksi maisemakuva muuttuu. Toinen maiseman katkaiseva elementti on rautatie. Koska kylä on keskittyneet valtatien varteen, tuntuu rautatie kuitenkin kulkevan sopivan syrjässä keskeisimmistä alueista. Ainoastaan Kuuslahden länsiosassa tulee rautatie kantatien vierelle. Siellä kantatien ja rautatien yhdessä muodostama katkaiseva vaikutus on hyvin voimakas. Rautatien ylittäviltä silloilta Marjomäentieltä, Sänkimäentieltä sekä erityisesti moottorikelkkauralta avautuvat komeat näköalat. Vanha maantie kulkee kylien rajalla kantatien eteläpuolella. Se on hyvin kauniisti mutkitteleva, ja paikoin on sen varressa säilynyt vanhaa puomiaitaa. Kuuslahden vanha kansakoulu on maakuntakaavassa arvotettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi kohteeksi. Siilinjärven kunnan alueella on lisäksi tehty rakennusinventointi, jossa on tutkittu useita Kuuslahden rakennuksia. Valintaperusteena on ollut mahdollinen historiallinen, rakennushistoriallinen tai maisemallinen arvo. Ventojoki muodostaa kylien rajalle mielenkiintoisen puroympäristön. Vaikka puroa on tukinuiton tarpeisiin perattu, on se luonnoltaan monimuotoinen. Alueen muita arvokkaita pienvesiä ovat Heinäjoki, Kaarasjokija Kauppisenjoki. Nämä kaikki virtaavat mutkittelevissa, ainakin lähes luonnontilaisissa uomissaan. Kaivostoiminnot vievät suuret alueet Kuuslahden länsipuolelta. Kaivoksen on määrä lähivuosina laajentua Saarisenjärvelle asti. Maakuntakaavaan on merkitty Kaivosalueen ja rikastetehtaan suojavyöhykkeet. Suojavyöhykkeen on tarkoitus rajoittaa toimintojen sijoittamista kaivoksen ja tehtaan läheisyyteen.

21 20

22 21 Kuva 10: Maisemakuva (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä)

23 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päätös tuli voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitteita ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyjä kaavatasoja. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraavasti: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kuuslahden kylän kohdalla painottuvat kohdat 2, 3 ja 6. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristön ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueiden käytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Tarkempia tietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa esim. internetistä ympäristöministeriön kotisivulta: Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen myös valtakunnallisista alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksessä alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa sekä tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen.

24 Maakuntakaava Kuopion seudun maakuntakaavassa ( ) Kuuslahti on osoitettu at-1- kyläksi: Alueen käytön suunnittelussa ja kehittämistoiminnassa on tuettava asumisen, nykyisen palvelutason säilyttämistä ja alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittamista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä. Täydennysrakentamista ohjataan ja edistetään yleiskaavoituksella kyläalueilla ja suunnittelussa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Kevyen liikenteen väylä on toteutettu koko kaavassa määritetylle pituudelleen. Kylän arvokas viljelymaisema Kuuslahden länsirannalla on merkitty maatalousalueeksi, mutta tämä ei ole estänyt peltojen metsitystä. Peltoaukealla oleva tekolampi on kaavassa luonnonvaralammikko. Kuuslahden koulun rantaan on osoitettu satama-alue. Kuuslahden vanha kansakoulu on merkitty ma-merkinnällä maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.

25 24 Kuva 11: Ote vahvistetusta Kuopion seudun maakuntakaavasta ja merkintöjen selitykset. Pohjois-Savon maakuntakaavan ehdotuksessa ( ) ei ole esitetty muutosmerkintöjä Kuuslahden kylälle. Uutena merkintänä maakuntakaavassa Kuuslahdessa on vesihuollon runkolinja, jonka mahdollinen rakentaminen lähivuosina saattaa merkitä rakentamispaineiden kasvamista kylällä varsinkin jo rakennetuilla alueilla.

26 25 Kuva 12: Maakuntakaavassa Kuuslahti sijoittuu Kuopio-Tahko matkailun kehittämiskäytälle Yleiskaava Kuuslahden alueella ei ole yleiskaavaa.

27 Rakennusjärjestys Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Siilinjärven kunnan rakennusjärjestyksen mukaan tulee uusi asuinrakennus sijoittaa niin kauas melunlähteestä, että melu ei piha-alueella päivisin ylitä 55 dba eikä öisin 50 dba. Uusilla alueilla on yöarvo vielä matalampi, 45 dba. Loma-asuntojen osalta vastaavat luvut ovat 45 dba ja 40 dba. Kunnalla ei ole metrimittaisia ohjeita siitä, miten lähelle tietä rakennuksen saa sijoittaa. Rakennuspaikan pinta-alan on suunnittelutarvealueella sekä ranta-alueella oltava vähintään 3000 m2, muilta osin noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain ohjeita. Rakennusten kokonaiskerrosala saa olla enintään 10% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin korkeintaan 500 m. Ranta-alueella vastaavat luvut ovat 5% ja 300 m2. Rannalle rakennettaessa tulee rakennuksen etäisyyden rantaviivasta olla vähintään 40 metriä. Saunan tai muun pienen rakennelman voi rakentaa vähintään 15 metrin päähän rannasta. Rantaviivaa tulee rakennuspaikalla olla vähintään 50 metriä. Alle kahden hehtaarin kokoisiin saariin tai alle sadan metrin levyisiin niemiin ei saa rakentaa. Jätevesijärjestelyistä, tontin käsittelystä sekä rakentamistavoista on annettu ohjeistusta. Esimerkiksi rantaan rakennettaessa tulee ranta-alueen luonnonmukainen kasvillisuus säilyttää, ja puustoa saa vain harventaa. Siilinjärvi, Nilsiä ja Maaninka ovat sopineet yhteisestä vesihuollon kehittämisstrategian laadinnasta. Vuonna 2012 on tarkoitus saada valmiiksi siirtoviemäri välille Pajulahti-Kuuslahti-Jynkänniemen jätevedenpuhdistamo sekä yhdysvesijohto välille Kuuslahti-Jynkänniemen jätevedenpuhdistamo Maisemanhoitosuunnitelma Kuva 13: viemäröinnin suunnitelma. Maisema-arkkitehti Varpu Mikola laati maisemanhoitosuunnitelman Kuuslahteen osana diplomityötään vuonna Rakentamisen sijoittamisessa tulee huomioida etenkin maisemanhoitosuunnitelmassa osoitettujen arvokkaiden näkymien ja yksittäisinventointien säilyminen.

28 27 Kuva 13: Maisemanhoitosuunnitelma ja merkintöjen selitykset. Maisemanhoitosuunnitelma on jaettu Kuuslahden kylälle ja Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:lle. Tarkoitus on, että suunnitelmaan olisi mahdollista tutustua myös Kuuslahden kylän kotisivujen välityksellä.

29 28 4 RAKENNUSPAIKKASELVITYS 4.1 Asukkaiden ehdotukset rakennuspaikoista Kyläläisten laatima esitys rakennuspaikoiksi Esitys laadittiin kaksivaiheisena FCG:n ohjauksessa tarkoituksena tuoda kyläisten mielipide ja paikallisasiantuntemus esille. Esitys tehtiin siten, että ensimmäisessä vaiheessa rakennuspaikat tuli osoittaa maisemarakenteen teemakarttoja apuna käyttäen ryhmätöinä. Ensimmäisellä ryhmällä oli käytössä maaperä- ja maanpinnan korkeuserot kartat, toisella ilmasto- ja kasvillisuus ja kolmannella ryhmällä yhdyskuntarakenne ja historialliset rakennuspaikat kartat. Toisessa vaiheessa esitys tehtiin edellisen ryhmätyön kaikkia tietoja apuna käyttäen uusissa muodostetuissa ryhmissä. Kuva 14: Yhteenveto ryhmätöissä ehdotetuista rakennuspaikoista. Kaikkien ryhmien ehdotukset violetilla, alla konsultin laatima edullisuusvyöhykekartta.

30 29 Kuva 15: Postikyselyssä maanomistajien tarjoamat rakennuspaikat 4.2 Suunnittelijan näkemys rakennuspaikoiksi Rakennuspaikan osoittamisen lähtökohta Rakennuspaikkoja ei voida osoittaa sitovasti ilman vahvistettua yleis-, asema- tai rantaasemakaavaa. Tässä rakennuspaikkojen määrittämisessä pyritään osoittamaan eri ominaisuuksien perusteella parhaat rakennuspaikat ottamatta huomioon esim. maanomistajien tasavertaista kohtelua tai rakentamisen kohdistamaa kuormitusta ympäristöön. Rantaalueelle rakennuspaikkojen määrittäminen edellyttäisi mitoituksen ja emätilatarkastelun tekemistä sekä lisäksi luontoinventointia. Kuva 16: 200 metrin ranta-aluevyöhykkeet (punainen ympyrällä Kuuslahden koulun sijainti)

31 Hyvän rakennuspaikan ominaisuudet Rakennuspaikkaa määritettäessä tulee huomioida paikan ominaisuudet useasta eri näkökulmasta. Joillakin rakennuspaikan ominaisuuksilla on vaikutusta rakennuskustannuksiin (maaperä) ja joillakin elinoloihin ja viihtymiseen. Lisäksi hyvää rakennuspaikkaa määritettäessä tulee huomioida maisemanhoitosuunnitelmassa osoitetut maisemallisesti arvokkaat alueet ja yksittäisinventoinnit. Kuva 17: Peruskartta vuodelta Erittäin hyviä rakennuspaikkoja ovat ne, joissa kohtaavat kaikki hyvän rakennuspaikan ominaisuudet. Maaperä on suotuisa ja maaston ekspositio sopiva, lämpimään ilmansuuntaan antava. Hyviä rakennuspaikkoja ovat maaperältään rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet, jotka sijaitsevat kaltevuudeltaan sopivassa maastossa. Mahdollisia rakennuspaikkoja ovat alueet, joiden maaperä ei ole rakentamiseen parhaiten soveltuvaa, mutta joilta sopivia rakennuspaikkoja voi silti löytyä. Sama pätee alaviin ja jyrkkiin alueisiin. Alueet, jotka sellaisenaan eivät ole rakentamiseen sopivia, esim. avohakkuut ja kylmän ilman patoutumisalueet, voivat ympäristön muokkauksen myötä muuttua hyviksi rakennusalueiksi ja ne ovat siksi tällä hetkellä mahdollisesti rakentamiseen soveltuvia.

32 31 Myös haastavat rakentamisalueet kuten kallioalueet, pohjavesialueet tai maisemallisesti erityisen hienovaraista käsittelyä vaativat alueet on merkitty mahdollisesti rakentamiseen soveltuviksi. Jo rakennetuilla alueilla ja maatilojen yhteydessä on täydennysrakentaminen mahdollista. Huonoja rakennuspaikkoja ovat kosteat ja alavat alueet sekä kylmät rinteet. Huonosti rakentamiseen soveltuvat myös kalliopaljastumat, lakialueet, arvokkaat kulttuuriympäristöt sekä avoimet rannat. Kylien lähivirkistysalueet, yhtenäiset rakentamattomat metsät sekä etäiset alueet, joille asutuksen levittäytyminen ei ole suositeltavaa, on myös merkitty huonoiksi rakennuspaikoiksi. Erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvia alueita ovat suot, soistumat, pellot sekä arvokkaat saarekkeet ja reunavyöhykkeet. Myös peltojen ja vesistöjen väliset kapeat avoimet reunavyöhykkeet soveltuvat rakentamiseen erittäin huonosti. Kartoilla on pyritty luokittelemaan koko suunnittelualuerajauksen sisäpuolelle jäävä maa-alue. Ei ole tarkoitus, että kaikille hyvin rakentamiseen soveltuville alueille rakennetaan. Tärkeää pohjatietoa karttojen tekoon ovat olleet maaperäkartta, käytössä ollut ainoastaan Suomen geologinen yleiskartta, jonka mittakaava on 1: Historialliset kartat kuvastavat paikan kehitystä varhaiselta ajalta tähän päivään. Historiallisista kartoista ilmenee mm. varhaiset rakennuspaikat, metsäja peltoalueet ja tieyhteydet. Kartoista saattaa löytyä sellaisia rakennuspaikkoja, jossa tänä päivänä ei ole enää asutusta tai rakennuksia jotka ovat kokonaan tai osittain uusittavissa. Yleensä tällaiset rakennuspaikat ovat potentiaalisia hyviä rakennuspaikkoja. Karttoihin ei ole merkitty kaikkia kuntien rakennusjärjestyksissä määrättyjä perusrajoituksia, kuten rakennusten vähimmäisetäisyyttä rannasta tai tiestä. Nämä määräykset on siis rakennuspaikkoja harkittaessa otettava vielä huomioon.

33 32 Kuva 18: Rakentamiseen soveltuvat ja soveltumattomat alueet

34 Hyvien rakennuspaikkojen sijoittuminen Kuuslahteen Sijainnillisesti parhaiden soveltuvia alueita ovat nykyisen kylärakenteen yhteyteen tulevat uudisrakentamisen tihentymät sekä yksittäisinä rakennuspaikkoina tilojen välissä olevat metsäsaarekkeet. Rakentamispaikkojen sijoittelun tulisi muodostaa yhdyskuntarakenteen kannalta kokonaisuuksia, joten sijoittelu esimerkiksi pelkästään hyvän maaperän perusteella tuottaa helposti epäyhtenäistä ja toiminnallisesti jäsentymätöntä ympäristöä. Rakentamisen pirstoutuminen hajalleen kasvattaa myös kunnallistekniikan rakentamisen kuluja. Tärkeitä ovat sijoittuminen hyvien liikenneyhteyksien ja vesijohtoverkoston läheisyyteen, samaten etäisyys kauppaan tai kouluun ei saisi muodostua rasitteeksi. Kuva 19: Edullisuusvyöhykekartta Kuuslahti-Pajulahti

35 34 Kyllölän alueella olemassa olevan maatilan talouskeskuksen lähiympäristö on osoitettu rakentamiseen mahdollisesti soveltuvaksi. Alue on maisemallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Olemassa olevan rakennuskannan ja vesijohdon läheisyyden vuoksi alueen suositukseksi on annettu mahdollisesti rakentamiseen soveltuva. Mikäli alueella olisi sellaisia maisemallisia arvoja jotka eivät liity olemassa olevaan rakennuskantaan, olisi alueen luokitus vielä tätäkin alempi. Tällainen tilanne on Kyllölän eteläpuoleisilla alueilla, jotka ovat avointa viljelysmaisemaa sekä arvokasta reunavyöhykettä. Näillä alueilla luokitus on rakennettavuuden osalta erittäin huono. Kyseisten peltoalueiden eteläpuolella rakennettavuus on luokiteltu hyväksi. Tällä alueella ei ole maisemallisia arvoja jotka pitäisi ottaa rakentamisessa huomioon. Maaperältään alue soveltuu rakentamiseen. hyväksi luokitellun alueen keskellä sijaitsee soistunut alue, joka on kartalla osoitettu erittäin heikosti rakentamiseen soveltuvaksi Kyllölästä pohjoiseen mentäessä soistuneisuus lisääntyy sisämaan alueella. Soistuneisuus sekä arvokas reunavyöhyke ranta-alueella ovat syinä sille, että rakennettavuus vaihtelee huonosta erittäin huonoon. Soistuneen maan pohjoispuolella maaperä paranee ja myös rakennettavuuden luokitusta on nostettu rakentamiseen hyvin soveltuvaksi Tämän alueen pohjoispuolella maaston muodot muuttuvat jyrkemmiksi. Tästä syystä rakennettavuuden luokitusta on laskettu hieman eteläpuoleiseen kaistaleeseen verrattuna. Alueen sisällä sijaitsevat avokalliot sekä soistumat on luokiteltu alempiin kategorioihin. Iso-Koikan lounaispuolella sijaitsevat soistuneet alueet sekä arvokkaat viljelymaisemat on luokiteltu rakentamiseen huonosti tai erittäin huonosti soveltuviksi alueiksi. Iso-koikan länsi ja Pieni-koikan eteläpuolelle on osoitettu rakentamiseen hyvin soveltuva alue. Tämä alue erottuu selvästi ympäröivistä alueista. Alueen länsipuolella on pohjoiseen viettävä rinne, joka on juuri tästä syystä kylmä alue ja huonosti rakentamiseen soveltuva. Pieni-Koikan ympäröivät alueet ovat taas arvokasta viljelymaisemaa ja avointa peltoaluetta. Alueen maaperä on myös rakentamiseen heikommin soveltuvaa kuin lammen eteläpuoleisella alueella. Tästä syystä rakentamisluokitus vaihtelee huonosta erittäin huonoon. Pieni-Koikan länsipuolella ja Nilsiäntien eteläpuolella maastonmuodot viettävät pohjoiseen ja alueelle pienilmastollisesti epäsuotuisa. Kuuslahden itäranta on taas avointa viljelysmaisemaa sekä peltoaluetta. Alueella sijaitseva kallioalue on vaikuttanut myös siihen, että alueen luokitus on rakentamiseen heikosti tai erittäin heikosti soveltuvaa. Alueella sijaitseva vesijohto ei ole tässä tapauksessa nostanut luokitusta, koska luokitukseen alhaisuuteen ovat vaikuttaneet muut kuin infrastruktuuriset tekijät. Alueen keskellä sijaitsevan hyvän rakentamisen alueella ei ole ympäröiviin alueisiin kohdistuvia rasitteita. Vaikka alue on pieni ja se sijaitsee hivenen syrjässä, kulkee vesijohto alueen läpi. Tässä tapauksessa vesijohdon läheisyys on antanut perusteet alueen luokittelemiseksi rakentamiseen hyvin soveltuvaksi. Kuuslahden länsipuoleisille alueille ei ole osoitettu lainkaan rakentamiseen hyvin soveltuvia alueita. näillä alueille sijaitsevat laajat arvokkaat viljetlymaisemat, rakentamiseen heikommin soveltuva maaperä sekä tien läheisyyden aiheuttama melu ovat syynä tälle asialle. Iso-Koikan itäpuoleiset alueet ovat kallioisia ja jyrkkiä, joiden vuoksi alueita ei ole luokiteltu rakentamiseen hyvin soveltuviksi alueiksi. Iso.Koikan eteläpuolella on myös arvokkaista viljelymaisemia.

36 35 Iso-Koikan ja Pajulahden välisellä alueelle on osoitettu rakentamiseen hyvin soveltuva alueita. Näillä alueilla ei sijaitse peltoalueita. Maaperä on myös rakentamiseen hyvin soveltuva. Näistä syistä alueet on luokiteltu rakentamiseen hyvin soveltuviksi. Läheiset peltoalueet on luokiteltu rakentamiseen heikosti soveltuviksi. Tuliniemen petoalueet ovat arvokasta viljelymaisema-aluetta, joten nämä on luokiteltu rakentamiseen erittäin huonosti soveltuviksi. Tuliniemen pohjoisranta on myös pienilmastollisesti heikko. Niemen eteläosassa rakennettavuus paranee mäen päällä sekä etelään aukeavalla rinteellä. Lämmin rinne sekä vesijohdon läheisyys ovat vaikuttaneet siihen, että alue on osoitettu rakentamiseen erinomaisesti soveltuvaksi. Pajulahden länsiranta on arvokasta viljelymaisemaa ja tämän vuoksi rakentamiseen erittäin heikosti soveltuvaa. Rakennettavuus paranee lähemmäs Nilsiäntietä mentäessä. Tällä alueella tiemelu alkaa olla kuitenkin jo niin merkittävää, että luokitusta ei tästä syystä kaikilla alueilla ole voitu nostaa hyväksi saakka. Teiden välinen alue on melun vuoksi osoitettu rakentamiseen mahdolliseksi alueeksi, pois lukien arvokkaat viljelymaisema-alueet jotka on luokiteltu täälläkin rakentamiseen erittäin heikosti soveltuviksi. Pajulammen länsipuolella, aivan Nilsiäntien vieressä sijaitsee pohjoiseen päin viettävä rinne, joka on pienilmastollisesti rakentamiseen heikosti tai erittäin heikosti soveltuva. Tämän alueen länsipuolella tiemelu vaikuttaa kohtuullisen laajalla alueella. Tästä syystä alue on luokiteltu rakentamiseen mahdollisesti soveltuvaksi. On huomattava että tällä alueella niin kuin muillakin alueilla rakentamisvyöhykkeet eivät ole maastossa yhtä jyrkkiä. Maasto-olosuhteista riippuen vyöhykkeet menevät vaihtumisalueille hieman päällekkäin. Tällä rakentamiseen mahdollisesti soveltuvalla alueella tämä ilmiö näkyy selvästi: alueen pohjoisosat ovat eteläosia paremmin rakentamiseen soveltuvia. Tämän alueen pohjoispuolella sijaitseekin rakentamiseen hyvin soveltuva alue. Pajulammen länsipuoleisilla alueilla on merkittäviä soistumia tai maaperä on rakentamiseen muuten heikosti soveltuva. Näistä syistä alueiden luokitus vaihtelee huonosta erittäin huonoon. Edelleen länteen mentäessä tulevat vastaan peltoalueet. myös näillä arvokkailla viljelymaisema-alueilla on rakennettavuus luokitus osoitettu erittäin huonoksi juuri näiden maisemallisten tekijöiden vuoksi. Rautatien läheisyyteen ei ole osoitettu rakentamiseen hyvin soveltuvia alueita johtuen liikenteen aiheuttamasta melusta. Myös arvokkaat viljelymaisemat tai alueiden jyrkkyys ja kallioisuus heikentävät näiden alueiden rakennettavuutta. kauemmas rautatiestä mentäessä melu vähenee. Täällä alueella kulkee myös vesijohto eikä alueilla ole sellaisia maastollisia tekijöitä, jotka vaikuttaisivat rakennusluokitukseen negatiivisesti. Näillä alueilla rakentamisluokitus onkin osoitettu hyväksi tai erittäin hyväksi. Näiden alueiden ympäristössä maasto on joko kallioista ja jyrkkää tai kuten Jouhteisenlammen länsipuolella hyvin alavaa. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että luokitus on huonosti rakentamiseen soveltuva. Aivan kyläalueen pohjoispuolella luokitus tippuu mahdollisesti rakentamiseen soveltuvaksi. Tämä alue alkaa olla jo kaukana kylätaajamasta, joten etäisyys on ollut merkittävimpänä tekijänä luokituksen muodostumisessa.

37 36 Kuva 20: Tarkennus edullisuusvyöhykekartasta Kuuslahden osalta Kuuslahdesta olisi löydettävissä edullisuusvyöhyketarkastelun perusteella arviolta noin 50 uutta asuinpaikkaa. Tämä likimääräinen arvio perustuu rakennettavuuteen, palveluihin ja alueen sijaintiin maakunnassa. Yksityiskohtaisempi asumisen määrittäminen edellyttää kuitenkin tarkempaa suunnittelua ja mitoitusta ja tiheään asutulle alueelle edellytetään jo kaavan laatimista uusien rakennuspaikkojen saamiseksi. Kuvissa 21 ja 22 mustalla katkoviivalla on osoitettu rakentamisalueet ja siniset katkoviivalla merkityt nuolet ovat avattavia tieyhteystarpeita. Pistekatkoviivalla on osoitettu alueet, jotka ovat sijaintinsa ja yhteyksien kannalta hyviä rakentamisalueita, mutta, jotka ovat huonommilla edullisuusvyöhykkeillä tai kaivoksen suojavyöhykkeellä.

38 37 Koulu Kuva 21: Suunnitelma rakentamisen sijoittumisesta koulun pohjoispuolelle Kantatie 75 pohjoispuolelle olisi mahdollista muodostaa uusille rakennuspaikoille keskittymiä, joihin voisi arviolta saada noin uutta rakennuspaikkaa. Kuuslahdessa ei ole juurikaan hyviä rakennuspaikkoja löydettävissä rantavyöhykkeeltä. Ranta-alueelle rakentaminen edellyttää rantaosayleiskaavaa tai yksittäiselle rakentamiselle poikkeamislupaa voi hakea Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Entisen ympäristökeskuksen tehtävät kuuluvat nykyisin ELY-keskukselle.

39 38 Kuva 22: Suunnitelma rakentamisen sijoittumisesta koulun ja valtatie 75 eteläpuolelle. Olemassa olevien teiden varresta on löydettävissä hyviä rakennuspaikkoja VT 75 eteläpuolelta. Samalla nämä hyvät rakentamisalueet on kuitenkin osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi metsäalueiksi tai arvokkaaksi avoimeksi viljelyalueeksi. Jos uusia rakennuspaikkoja halutaan osoittaa tältä alueelta, joudutaan punnitsemaan maisema-arvoja, jos ei haluta rakentaa esim. huonosti kantavalle maalle. Rakentamiseen huonosti sopivilta alueilla olisi löydettävissä rakennuspaikkoja myös ranta-alueelta. Koulun ja VT 75 eteläpuolelta olisi löydettävissä uusia rakennuspaikkoja noin 20 sijoittuen 4-8 rakennuspaikkaa muodostaviin ryhmiin. Lähtökohtaisesti esitetyt uudet rakennuspaikat Kuuslahdessa sijoittuvat edullisuusvyöhykekartassa rakentamiseen erittäin hyvin (vihreä) ja rakentamiseen mahdollisesti soveltuva (keltainen) välille. Lisäksi osoitettaessa uusia rakennuspaikkoja on huomioon otettu vesijohtoverkon sijainti ja olemassa olevan tien läheisyys. Maisemakuva ja hoitosuunnitelma on myös otettu huomioon rakennuspaikkoja määritettäessä. VT 75 eteläpuolella osoitetut rakennuspaikat sijoittuvat maisemanhoitosuunnitelmassa kehys- ja lakimetsäalueelle. Metsäalueet on hoitosuunnitelmassa luokitettu arvokkaiksi, samaten viljelymaisemat. Lisäksi tärkeät säilytettävät näkymät, maaperän rakentamiskelpoisuus sekä päätien ja rautatien meluvyöhykkeet huomioon otettuna hyviä rakennuspaikkoja ei ole kuitenkaan paljon osoitettavissa. Suunnitelmassa uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta 150 metriä lähemmäksi VT 75, vaikka nämä rakennuspaikat on ryhmätöissä osoitettu uusiksi hyviksi rakennuspaikoiksi. Ranta-alueelta (200 m vyöhyke) on löydettävissä joitakin uusia rakennuspaikkoja,

40 Huonoja rakennuspaikkoja mutta nämä pitää tuoda esille mitoituksen ja emätilatarkastelun kautta tehtynä. Tässä suunnitelmassa tehty esitys voisi välittää maanomistajille virheellisen esityksen, ts. katteettoman lupauksen. Yleisesti rakentamiseen sopimattomia paikkoja ovat peltoalueet, alavat kosteikot ja maaperällisesti heikosti kantavat alueet. Huonoja rakennuspaikkoja ovat kantatien ja rautatien melualueet sekä luonnonsuojelulailla rauhoitetut alueet. Rakennuspaikkoja voidaan sijoittaa vesijohtoverkon ulkopuolelle ja etäälle palveluista ja koulusta, mutta niistä koituu enemmän rakentamis- ja käyttökuluja ja on vaikutusta myös kiinteistön arvoon. 5 HYVÄ RAKENTAMISTAPA MAASEUDULLA Maaseuturakentaminen on epäyhtenäistynyt viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Nykyisin rakentajille on tarjolla runsaasti erilaisia ratkaisutapoja ja materiaaleja. Myös elinkeinot ja elämistavat ovat tuoneet muutosta. Uuden rakennukseen tulisi kuitenkin muutoksesta huolimatta sopia ulkonäöltään ja toiminnallisesti vanhojen talojen rinnalle ja maisemaan. Tyyppitalon sovittaminen esimerkiksi vanhaan pihapiiriin ei ole aivan helppo tehtävä. kuva 23: Perinteinen pihapiiri Autotallia ei ole maalle rakennettaessa tarvetta sijoittaa päärakennuksen yhteyteen kun tontit ovat riittävän isoja, vaan talousrakennuksen omaisesti pihapiiriin, samoin kuin varastotilat. Myös kesäsaunasta ja leikkimökistä on mahdollista tehdä pihapiiriä jäsentävä talousrakennus. Rakennukset ovat entisajalla muodostaneet teiden varsista eläviä raitteja. Usein niiden sijoittamisen lähtökohtana on ollut käytännöllisyys. Ladot ja aitat ovat sijainneet peltojen laidoilla. Tänä päivänä, kun maaseudulle rakennettaessa tontti koko voi olla ainoastaan 5000 m2 (paikoin myös 3000m2), voidaan asuinrakennuksilla aikaan saada myös kylämäisiä raitteja ja tunnelmaa nykypäivän keinoin toteutettuna.

41 40 Kuva 24: rakennuksia raitin varrella. Itä-Suomessa maaseudulle sopiva kattomuoto on harjakatto, jossa kattokulma vaihtelee asteen välillä. Maaseutuympäristöön hyvin istuvat rakennukset ovat tavallisesti 1-1½-kerroksisia. Luonteva väritys on maanläheinen, murrettu väri. Perinteisesti käytetyimpiä värejä ovat olleet punamulta ja keltaokra, mutta myös pastellisävyt ovat olleet varsin käytettyjä. Perinteisesti ympäristöön ovat parhaiden sopineet puurakennukset. Talousrakennuksia, lähinnä navetoita tehtiin kivirakenteisina, mutta ei niinkään asuinrakennuksia. Onnistuneimpia tiilirakennuksia on saatu aikaan punatiilestä ja vähiten onnistuneita esimerkkejä löytyy valkoisesta lohkotiilestä toteutettuna. Uutta rakennettaessa tulisi välttää kaukaa haettuja esikuvia. Eroja löytyy myös rakentamistyyleissä maan eri osien välillä. Kuva 25: hyviä esimerkkejä onnistuneista rakennusten värityksistä Pihapiirejä ei ole syytä aidata. Jos kuitenkin näin halutaan tehdä, on se luontevinta toteuttaa vapaasti kasvavilla kuusi- tai lehtipensasaidoilla. Myös lautaaita on sovitettavissa pihapiiriin, mutta niiden värityksessä on syytä välttää kirkkaiden värien käyttöä tai valkoisen käyttöä laajoina pintoina. Täysin valkoinen aita ei ole useinkaan maisemaan sopiva korostuen liikaa.

42 41 6 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Tässä rakennuspaikkaselvityksessä on esitetty rakentamiseen soveltuvia ja soveltumattomia alueita, mutta myös huomioitu eheytyvän yhdyskuntarakenteen syntyminen. Kylien säilyminen elinvoimaisina edellyttää paljon muutakin kuin sopivien rakennuspaikkojen löytämisen. Kylän aktiivisuuden lisäksi tarvitaan kunnan ja valtion tukea. Yhtenä tämän rakennuspaikkaselvityksen tavoitteena on ollut myös maiseman säilymisen turvaaminen. Kun rakennuspaikkoja ryhdytään lainvoimaisesti määrittämään esimerkiksi asemakaavalla, tulee mitoituksen perustua olemassa olevan rakentamisen määrän lisäksi kunnan ja kylän perusteltuun ja realistiseen väestökehitysarvioon. Lisäksi voidaan kartoittaa kylän maanomistajien halukkuutta myydä rakennuspaikkoja, niin kuin rakennuspaikkaselvityksen alkuvaiheessa tehtiin. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja kaavan hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää, että alueen maanomistajat saavat tilansa pinta-alaan, olosuhteisiin ja aiemmin hyödynnettyyn rakennusoikeuteen nähden kohtuullisen määrän rakennuspaikkoja, vaikka se johtaisi rakennuspaikkojen määrän ylimitoitukseen. Vähäinen ylimitoitus on perusteltua myös siksi, etteivät kaikki rakennuspaikat maaseudulla yleensä toteudu. Edullisuusvyöhykkeiden määrittämisen periaatteena on ollut, että edullisille alueelle sijoitetaan eniten rakennuspaikkoja. Rakennuspaikkaselvityksen suunnitteluprosessi on johdettu ja suoritettu vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita noudattaen kuten olisi tehty ikään kuin virallista kyläkaavaa. Tässä tapauksessa rakennuspaikkaselvitys on vastannut kyläkaavan sisältöä, ainoastaan kunnan rooli on ollut vähäisempi: suunnitelmien nähtävillä pitoa ja lausuntoja ei ole pyydetty. Mitoitus ja emätilatarkastelu olisi tarpeen laatia. Mitoitus ja sitä kautta rakentamismahdollisuudet tutkitaan ensisijaisesti kaavalla tai MRL:n mukaisten poikkeamismenettelyjen tai suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Alkuun on mahdollista seurata kylän kehittymistä ja ratkaista yksittäisiä rakennuslupia poikkeamisluvilla. Tässä poikkeamisluvan harkinnassa tämä rakennuspaikkaselvitys palvelee päätöksen tekoa. Yleiskaavaa laadittaessa olemassa olevat kyläsuunnitelmat on syytä ottaa huomioon yhtenä kaavan lähtökohtana. Jos kyläsuunnitelmaa alettaisiin vasta laatimaan, kannattaisi yleiskaavan ja kyläsuunnitelman laatiminen kytkeä yhteen.

43 42 Kuva 25: Samanaikaisen kyläsuunnittelun ja kaavoituksen prosessikuvaus. Rakennuspaikkaselvitys sijoittuu kohtaan Selvitykset kummallakin puolella. 7 RAKENNUSLUPA 7.1 Yleiskaava Rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki. Lisäksi tarkempia säännöksiä rakentamisesta on annettu vai voidaan antaa asetuksella ja kunnan rakennusjärjestyksellä, jollainen on oltava jokaisessa kunnassa. Tärkeitä rakentamisessa huomioon otettavia säännöksiä on muun muassa maankäyttöja rakennusasetuksessa. Tarkemmin rakentamista ohjaa alueella mahdollisesti voimassa oleva kaava. Rakentamista ohjaava kaava voi olla oikeusvaikutteinen yleiskaava tai asemakaava, joka voidaan laatia myös ranta-alueita varten. Myös voimassa oleva maakuntakaava tai seutukaava voi ohjata rakentamista. Kaavoittamattomia rantoja koskevat maankäyttö- ja rakennuslain ranta-alueita koskevat erityiset säännökset. Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Ennen rakennusluvan hakemista saatetaan edellyttää myös suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Yleiskaava on kunnan tai sen osan yleispiirteinen maankäytön-suunnitelma. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Sen laatijana on kunta tai kaupunki. Aloitteen yleiskaavan teosta voi tehdä maanomistaja. 7.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava on maanomistajan laatima asemakaava ranta-alueelle.

44 Poikkeamislupa Lähde: (Pohjois-Savon ympäristökeskus / Heli Ek / Ympäristöhallinnon toimintaohje poikkeamislupien käsittelylle ) Poikkeamisvalta MRL 171 Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on: uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Poikkeamisen 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa voi myöntää alueellinen ELY-keskus. Tämän pykälän mukaista poikkeusta ei voida myöntää maisematyölupaa koskevista säännöksistä eikä 137 :ssä säädetyistä rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella. Poikkeamisen edellytykset MRL 172 Poikkeaminen ei saa aiheuttaa 1) haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista 3) vaikuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

45 44 Poikkeamisluvan edellytysten selvittäminen tarkista rakennuspaikan sekä sen lähialueen lupa- ja rakentamistilanne selvitä rakentamisen suhde kunnan rakennusjärjestykseen selvitä rakennushankkeen suhde luonnonolosuhteisiin, kulttuuriympäristöön (arvokas rakennettu ympäristö), terveellisyyteen (melu) ja turvallisuuteen (liikenne) Selvitä rakennuspaikan soveltuvuus rakentamiseen sekä rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan selvitä rakentamisen vaikutus naapureiden maankäyttöön tarkista että hankkeen vaatima tekninen huolto on esitetty riittävällä tavalla (tieyhteys, vesi- ja jätevesihuolto, jätehuolto, sähkölinjat, pilaantuneet maat) selvitä onko alueella ilmeistä tai tiedossa olevaa tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa (onko alueelle suositeltu rakennuksen alin perustamiskorkeus tulvavaaran johdosta) selvitä onko alueella luonto-, kulttuuriperintö- tai muita erityisarvoja (maakuntakaavan suojeluvaraukset, luonnonsuojelulain luontotyyppien varaukset, uhanalaisten tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymät, arvokkaat perinnebiotooppikohteet, kallioalueet, arvokkaat pienvedet, linnustokohteet, rauhoitetut luonnonmuistomerkit, valtakunnalliset ja maakunnalliset maisema-alueet, argeologiset kohteet, kultuuriympäristöohjelmat, inventointikohteet, kaavassa suojellut kohteet selvitä pohjavesialueet selvitä museoviraston tai maakuntamuseon lausunnon tarve Suunnittelutarve ranta-alueella MRL 72 Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Kuva 30: Ranta-alueen määrittäminen

46 45 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYKSEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA Tavoitteena on edistää hyvien rakennuspaikkojen tulemista myyntiin, systemaattista ja hallittua maallemuuttoa, asumisen ja työskentelyn mahdollisuuksia maaseudulla ja sitä kautta edelleen kylän asukasmäärän kasvua. Rakennuspaikkaselvityksen tarkoitus on palvella kunnan kaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisujen tekemistä. MRL:n 44.2 :n mukainen kyläyleiskaavoitus olisi luonteva jatko rakennuspaikkaselvitykselle. Rakentaminen tapahtuisi uusille rakennuspaikoille poikkeamisluvalla silloin kun alueella ei ole yleiskaavaa, asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Tämä rakennuspaikkaselvitys ei kuitenkaan automaattisesti oikeuta uusiin rakennuspaikkoihin. Rakennuspaikkaselvityksen tavoitteena on ollut osoittaa kylän alueelta suotuisimmat rakennuspaikat ja siten auttaa kuntaa ja alueellista ELY-keskusta mahdollisten poikkeamislupapäätösten teossa. Selvitys auttaa maanomistajia huomaamaan mitkä ovat sellaisia alueita joita tulisi tarjota rakennuspaikoiksi ja mitkä sitä eivät ole. Tämän selvityksen yksi tavoite oli muokata asenteita maan käyttöä ja myyntiä suosivaksi. Rakennuspaikkaselvityksestä on hyötyä kunnan sisäisessä strategisessa suunnittelussa. Myös kunnan vuosittaisen yhdyskuntarakentamisen investointiohjelmaa suunniteltaessa ja rakentamistoimenpiteiden ajoittamisessa selvitys on hyödyllinen. Silloin kun päätetään hakea ulkopuolista tukea jonkin alueelle kohdistuvan hankkeen toteuttamiseen, saattaa rakennuspaikka- ja maisemaselvitys olla hyödyllinen apuväline. Rakennuspaikkaselvitystä pidettiin kuntien näkökulmasta hyödyllisenä ja suositeltavana toimenpiteenä kaikille kylille. Se on riittävä taso kylien maankäytön suunnitteluun ja hyvä tausta-aineisto kuntien jatkosuunnitelmille. Tulevaisuudessa rakennuspaikkaselvitysten jatkovaiheena voisi toteuttaa selvitysten vaikutusten arviointia esimerkiksi, mitkä ovat selvityksen vaikutukset maankäyttöön ja rakentamisen lisääntymiseen sekä alueen elinvoimaisuuteen. Lisäksi sopivan tonttikoon määrittely ohjaisi rakennuspaikkaselvitystä nykyistä tarkemmalle tasolle. Maisemanhoitoa varten on maisema-arkkitehti Varpu Mikola laatinut erilliset maisemanhoitosuunnitelmat. Ennen kaikkea, maisemaselvityksen ja maisemanhoitosuunnitelman ohella, toivomme tämän rakennuspaikkaselvityksen olevan opas, joka johtaa konkreettisiin kylää monella tavalla kehittäviin toimenpiteisiin ja edelleen hyvään elämään maaseudulla.

47 46 Lopuksi Kylien rakennuspaikkaselvitykset on maassamme ottanut vasta ensimmäisiä askeliaan. Oppaita on alettu vasta julkaista ja kokeneita tekijöitä ei ole vielä. Tosin samat lainalaisuudet ja toimintatavat mitkä koskevat yleiskaavojen ja asemakaavojen tekoa, koskevat myös rakennuspaikkaselvitysten tekemistä ja sen prosessin läpiviemistä. Kuopiossa FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Kuopion toimisto / Simo Kaksonen, Pauli Sonninen ja Iivo Vänskä

48 Rakennuspaikkaselvitys / Kehittämisyhdistys Kalakukko ry / FCG 0371-D3563 Liitekartta 1 Kuuslahden ja Pajulahden alueen peruskarttaote, johon on merkitty palvelut. Oikealla Suunnitelma siirtoviemäristä välille Pajulahti-Kuuslahti-Jynkänniemen jätevedenpuhdistamo sekä yhdysvesijohdosta välille Kuuslahti-Jynkänniemen jätevedenpuhdistamo.

49 Rakennuspaikkaselvitys / Kehittämisyhdistys Kalakukko ry / FCG 0371-D3563 Liitekartta 2 Yhdyskuntarakenne Maanomistajien tarjoamat rakennuspaikat on merkitty purppuralla värillä.

50 Rakennuspaikkaselvitys / Kehittämisyhdistys Kalakukko ry / FCG 0371-D3563 Liitekartta 3 Maisemakuva

51 Rakennuspaikkaselvitys / Kehittämisyhdistys Kalakukko ry / FCG 0371-D3563 Liitekartta 4 Ote maisemanhoitosuunnitelmasta. Suunnitelma on saatavilla Kalakukko ry:ltä

52 Rakennuspaikkaselvitys / Kehittämisyhdistys Kalakukko ry / FCG 0371-D3563 Liitekartta 5 Rakentamiseen soveltuvat ja soveltumattomat alueet

53 Rakennuspaikkaselvitys / Kehittämisyhdistys Kalakukko ry / FCG 0371-D3563 Liitekartta 6 Edullisuusvyöhykekartta Kuuslahti-Pajulahti

54 Rakennuspaikkaselvitys / Kehittämisyhdistys Kalakukko ry / FCG 0371-D3563 Liitekartta 7 Koulu Suunnitelma rakentamisen sijoittumisesta koulun ja valtatie 75 eteläpuolelle katkoviivoilla. Suunnitelma rakentamisen sijoittumisesta koulun pohjoispuolelle katkoviivoilla. Pistekatkoviivalla on osoitettu alueet, jotka ovat sijaintinsa ja yhteyksien kannalta hyviä rakentamisalueita, mutta, jotka ovat huonommilla edullisuusvyöhykkeillä tai kaivoksen suoja-alueella.

55 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ KUUSLAHTI Kyselylomake jaettiin Kuuslahden kylän talouksiin, yhteensä noin 260 kappaletta. Vastauksia saatiin 29 kappaletta eli vastausprosentti on 11,2. Seuraavassa tiivistelmä kyläkyselyn vastauksista. KYLÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Millaisia toimenpiteitä ja toimintatapoja ehdotatte kylän viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden parantamiseksi? Toiminnallisuus Kylä tarvitsee aktiivisia vetäjiä Kyläläisten kesken tutustuminen ja kylähengen luominen Nuorisolle toimintaa ja harrastuspaikkoja Koko perheelle suunnattuja tapahtumia Lisää nuoria lapsiperheitä, että koulussa riittää oppilaita Lisää tontteja, lähinnä rannalle Alueen / tilojen järjestäminen pienyrityksille Rivitalon rakentaminen, esim. vanhuksille Valaistun ladun ja jääladun parempi kunnossapito Matonpesupaikka Venelaituri Venepaikkoja kuuslahtelaisille Palvelut Posti, kauppa, kioski, parturi Vanhuspalveluita kylälle Julkinen liikenne (linja-auto tai pali) Talonmiespalvelu Nuorisoseurantalo tai työväentalo paikallisten tuotteiden myyntipaikaksi ohi kulkeville matkailijoille Yhdyskuntatekniikka Viemäriverkon rakentaminen Toimivat puhelinyhteydet Katuvalot o Marjomäentien alkuun 1 km:n matkalle