Vihdin Kansalliset Seniorit ry

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Yhdistyksen sääntöjen mukainen tarkoitus on - toimia toiminta-alueensa eläkeläisten edunvalvojana, yhdyssiteenä ja yhteenkuuluvuuden tunteen lujittajana - tukea, valvoa ja edistää eläkeläisten henkisten ja aineellisten tarpeiden tyydyttämistä - kehittää eläkeläisten ja vanhusten sosiaaliseen turvallisuuteen tähtääviä toimenpiteitä ja tukea niiden toteuttamista - pitää yhteyttä paikkakunnan muihin eläkeläisjärjestöihin - jakaa yhteiskunnan sosiaaliturvapolitiikkaa koskevaa tietoutta ja - toimia kansallisten perusnäkemysten tukijana ja julkituojana. Yhdistyksen perustava kokous on pidetty Yhdistys on rekisteröity ja kuuluu Kansalliseen senioriliittoon ja Uudenmaan Kansalliseen Senioripiiriin. Vuoden 2012 teema oli Seniorit ajassa mukana. Yhdistyksen toiminnan runkona olivat edelleen lounaskokoukset. Kuukauden ensimmäisenä maanantaina kokoonnuttiin Nummelassa ja kolmantena maanantaina Vihdin kirkolla. Lisäksi järjestettiin retkiä, esitelmiä ja kuntotapahtumia henkisen ja fyysisen kunnon kohentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 68 jäsentä. Nettokasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5 jäsentä, uusia liittyi 7 ja kuoli 2. Yhdistyksen hallinto Ylintä päätäntävaltaa käyttävät yhdistyksen varsinaiset kokoukset, jotka pidettiin, kevätkokous ja syyskokous Kevätkokouksessa hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus ja vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle Päätettiin jäsenmaksun suuruus, vahvistettiin hallituksen esitys vuoden 2013 talousarvioksi, valittiin puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja toiminnantarkastajat sekä ehdokas Uudenmaan Kansallisen Senioripiirin hallitukseen. Yhdistyksen ilmoituslehdeksi nimettiin edelleen Vihdin Uutiset. Lyhyen tilannekatsauksen piti yhdistyksen puheenjohtaja Kaarina Konttila. Päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa yhdistyksen hallitus, johon 2012 kuuluivat: Kaarina Konttila puheenjohtajana Antti Arola varapuheenjohtajana Leena Helenius sihteerinä Matti Martikainen tiedottajana Kaisa Arponen varsinaisena jäsenenä Kaj-Erik Kallio varsinaisena jäsenenä Aila Kuikanmäki varsinaisena jäsenenä Taloudenhoitajana toimi hallituksen ulkopuolelta valittuna Sirkka Järvensivu. Armi Noro vastasi muistikerhosta apunaan Isa Ikonen. Kaisa Arponen ja Aila Kuikanmäki toimivat retkivastaavina. Leena Helenius vastasi kotisivujen päivittämisestä. Yhdistyksen edustajana Vihdin vanhusneuvostossa oli Kaj-Erik Kallio varahenkilönään Ida Kallio. Yhdistyksemme jäsen Isa Ikonen toimi Kansallisen senioriliiton valtuuston varapuheenjohtajana liittokokoukseen saakka. Kaarina Konttila toimi Uudenmaan Kansallisen Senioripiirin 1

2 hallituksen jäsenenä ja tiedottajana. Liittokokouksessa Kaarina Konttila valittiin liittovaltuuston varajäseneksi. Vuoden 2012 toiminnantarkastajat ovat Leena Åkerman ja Raili Kotamäki. Hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana yhdeksän kertaa. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 244,02 ja taseen loppusumma on 2.427,32. Perusturvakuntayhtymä Karviainen antoi vuonna 2012 yhdistykselle avustusta 400,00 vihtiläisten vanhusten virkistystoimintaan ja tilavuokriin. Varsinainen toiminta Lounaskokoukset Nummelan lounaskokouksissa, joita oli Kaarihovissa 9, kävi yhteen laskettuna 296 henkilöä eli keskimäärin 33 jäsentä kullakin kerralla. Kirkonkylän kokoontumiset alkavat aina lounaalla ja jatkuvat muistikerholla. Kokoontumisia oli 8. Niissä kävi yhteen laskettuna 120 eli keskimäärin 15 henkilöä. Perinteistä tapaa noudattaen monet pyöreitä tai puolipyöreitä vuosia täyttäneet jäsenet ovat tarjonneet kakkukahvit lounaskokousten yhteydessä. Syntymäpäiväsankareita oli yhteensä 14. Vanhin täytti 90 vuotta. Tammikuun lounaskokouksessa puheenjohtaja Kaarina Konttila esitteli syyskokouksessa valitun uuden hallituksen tehtäväjaon ja kertoi Senioriliiton jäsenhankintakampanjasta. Jäseniltä toivottiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Tammikuun kokouksessa järjestettiin Bingo-arpajaiset. Voittoja oli kohtalaisen paljon. Osanotto oli runsasta ja joitakin onni suosi jopa usealla voitolla. Helmikuun lounaskokous oli yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Maaliskuun lounaskokouksessa Hilkka-Maija Virrankoski kertoi luonnonsuojelun vaiheista Suomessa ja Vihdissä. Asiasta virisi vilkas keskustelu. Huhtikuun lounaskokouksessa vieraana oli Vihdin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Leevi Pursiainen. Pursiainen kertoi ensin suomalaisten yrittäjien taustatietoja. Suomessa on noin yritystä, joista on yrittäjävetoisia. Vihdissä on noin 570 jäsenyritystä. Esityksen jälkeen yleisö esitti kysymyksiä, joihin Pursiainen vastasi asiantuntevan perusteellisesti. Toukokuun lounaskokous aloitettiin seniorikävelyllä. Keväiseen kävelyretkeen lähti 18 senioria Kaarikeskuksen pihalta kohti uutta Kunnantoimistoa. Reitti kulki kävelyteitä pitkin Vanha-Nummelan alueella. Monet hienot maamerkit ovat kadonneet kehityksen alta. Myllyn ja viljasiilojen tilalla on päivittäistavarakauppa. Asema, asemapäällikön talo, Tainion talouskaupan ja urkutehtaan rakennukset ovat vielä tallella ja asuttuina. Aseman seutuun kuului ennen oleellisena osana Hännisen maatilakeskus, jonka tilalla on nyt asuinrakennuksia. Matkan varrelta tunnistettiin paljon vanhastaan tuttuja kohteita, jotka virittivät muistilokerot muisteloihin. Vajaassa tunnissa ehdittiin silmäillä kappale vanhaa Nummelaa. Jotkut esittivät tällaisten retkien lisäämistä tuleviin ohjelmiin. Kävelyn päälle mentiin Kaarihoviin lounaalle, johon osallistui 27 henkilöä. Syyskuun lounaskokous aloitti syyskauden ohjelman. Antti Arola kertoi Tammelaan Hakkapeliittatapahtumaan elokuussa tehdystä retkestä mukana olleen kokemana. Näin saatiin elävä kuvaus tapahtuman puitteista ja ennen kaikkea pitojen tarjoilusta 1600-luvun pitopöydässä. Yhdistyksen jäsenet matkailevat paljon. Näistä retkistä olemme kuulleet ja nähneet mielenkiintoisia matkakertomuksia. Tällä kertaa Jouko Mäkinen kertoi sanoin ja kuvin hänen ja Aila Kuikanmäen Kap Verden risteilylomasta. Esitys antoi hyvän pikakuvauksen Kap Verden maantiedosta, historiasta ja nykyelämästä saarivaltiossa kaukana Atlantilla. Mielenkiintoista oli todeta tällaisen matkan vaivattomuus ja kotoisuus suomalaisessa laivaelämässä. Lokakuun lounaskokouksessa vieraili kunnanjohtaja Sami Miettinen. Hän kertoi Vihdin tulevaisuuden vaihtoehdoista. Vihti kuuluu 14 kunnan metropolialueeseen. Kuntauudistuksen 2

3 vaihtoehtoina ovat kuntaliitokset tai tiettyjen alojen hallinnon yhteistyö. Vihdin ongelmana on heikko työpaikkaomavaraisuus ja liika velkaantuminen. Metropolialueella ei kuitenkaan kaikkien omavaraisuusehtojen tarvitse täyttyä. Vihdillä on hyvä väestörakenne ja huoltosuhde. Mahdollisen liitoksen ja yhteistyön kumppania haetaan Espoon tai Lohjan suunnalta. Tilaisuus meni pitkälle kyselytunnin tapaisesti, kuulijat kyselivät ja kunnanjohtaja vastaili. Näin ehdittiin käydä läpi suuri joukko kuulijoita askarruttavista kysymyksistä. Marraskuun lounaskokouksen yhteydessä pidettiin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Virallisten asioiden jälkeen kuultiin vielä Nummelan Kaarikeskussäätiön Anjankaariprojektin edustajien Taina Tanskasen ja Juha Hännisen katsaus Anjankaaren rakennusvaiheesta ja tulevista palveluista. Lopuksi Paula Liljeström esitteli Ilona Liikunnan senioreille tarjoamia liikuntapalveluja. Joulukuun lounaskokouksessa nautittiin perinteinen, maukas joululounas. Sen jälkeen Kaj-Erik Kallio ja Ida Kallio kertoivat Vietnamiin tekemästään matkasta. Tärkein syy suunnata matka Vietnamiin oli, että maa on vielä säästynyt täydelliseltä massaturismilta. Maassa voi kokea tiettyä rauhaa ja vanhan kulttuurin perinnettä. Eläminen on maassa kohtuullisen halpaa. Runsas kuvaaineisto kertoi turistikeskuksen tarjoamista elämyksistä herkuista, maisemista, historiasta ja tavallisten ihmisten elämästä. Esitelmän jälkeen laulettiin Ulla-Maija Korvenrannan haitarisäestyksellä perinteen mukaisesti joululauluja. Samalla juotiin kakkukahvit. Hyvän Joulun toivotuksin lounasväki lähti viettämään Adventtia ja tulevaa Joulun aikaa. Kerhotoiminta vuonna 2012 Muistikerho Muistikerho kokoontui pääsääntöisesti joka kuukauden 3. maanantaina Vihdin kirkolla Palvelutalo Hopearinteen alasalissa. Yhdessäolo aloitettiin aina lounaalla, joka tuotiin Palvelutalon keittiöstä. Tammikuussa muisteltiin joulun viettoa sekä vanhoja joulunviettotapoja. Monelle muistui mieleen mm. lapsuusajan jouluntuoksut ja harras tunnelma. Joulupäivänä tehtiin vain pakolliset työt, eikä käyty kylässä. Tapanina sitten riehaannuttiin, oli tapaninajeluita sekä tapanintansseja. Helmikuussa oli kotitehtävä, jossa mm. piti löytää mahdollisimman paljon urheilu-sanalle loppuosia, kuten urheiluauto jne. Maaliskuussa pelattiin erilaisia pelejä, kuten Triominosta, Skip Bo:ta ja Rummikub`ia. Huhtikuun muistikerhon piti Isa Ikonen. Toukokuussa kevään viimeinen muistikerho vietettiin Vihdin museossa, jossa museonjohtaja Heidi Tammelinin asiantuntemuksella tutustuttiin Vanhaan Vihtiin ja jäätiin sitten ansaitulle kesälomalle. Syyskuussa ratkottiin erilaisia sanallisia tehtäviä, sana-arvausta yms.. Lokakuussa oli toiveiden mukainen pelipäivä kerholaisten toivomuksesta suuntasimme 17 hengen ryhmänä Kansallisoopperaan katsomaan Mozartin Taikahuilua. Sarastroa esittänyt solisti oli mielestämme heikohko, Linnustajasta ja metsän eläimistä pidimme kovasti. Näytös väliaikoineen kesti 3,5 tuntia, mutta hyvin jaksoimme, vaikka vasta puolenyön jälkeen olimmekin kotona. Marraskuun muistikerho oli erittäin antoisa. Kuluvana vuonna Vihtiin on perustettu Muistipoliklinikka, joka toimii Nummelan Terveysaseman tiloissa Perusturvakuntayhtymä Karviaisen 3

4 hallinnoimana. Poliklinikan toiminnasta meille oli kertomassa muistikoordinaattori Ulla Henriksson. Saimme paljon tietoa erilaisista muistisairauksista sekä keinoja muistin hyvään ylläpitämiseen. Aiheesta syntyi vilkas keskustelu. Loppupäätelmänä totesimme hyvillä mielin, että ei vielä suuria huolia, tästä on hyvä jatkaa. Tämä oli kuluvan vuoden viimeinen muistikerho. Päätimme sen lauluun Maa on niin kaunis ja kuinka ollakaan, auringonlasku siivitti samalla hetkellä kauniisti Hiidenveden pintaa. Liikuntakerho Liikuntakerho kokoontui 43 kertaa. Pelaajia oli alussa 26 ja lopussa 15. Liikuntakerhon vetäjänä on toiminut Matti Martikainen. Syksyllä 2011 aloitettiin sisäcurling peli kerran kuukaudessa. Säännölliset pelit joka maanantai klo 15:00-16:30 aloitettiin Kaarikeskuksen liikuntasalilla. Yhdistys sai omat pelivälineet lahjoittajalta, joka haluaa pysyä tuntemattomana. Pelimaksuna on peritty 2 /henkilö/kerta. Sisäcurling on jäällä pelattavasta curlingista kehitetty lattialla pelattavaksi minicurlingiksi. Kivet ovat muovisia laakereilla liukuvia pelivälineitä. Kivet yritetään työntää mahdollisimman lähelle maalin napaa joko käsin tai työntökepillä. Peli sopii huonojalkaisellekin, koska sitä voi halutessaan pelata tuolilla istuen. Peli harjoittaa mm. suunnan ja etäisyyksien hahmottamista, voiman säätelyä ja tarkkuutta aloitettiin toinenkin peli, boccia. Se ei ole Suomessa kovin tuttu, mutta sukulaispeli petankki kuuluu kesällä monen pihan pelivalikoimaan. Sisäbocciassa heitetään nahka- tai muovipalloja mahdollisimman lähelle maalipalloa. Kahta peliä pelattaessa samanaikaisesti joukkueita tulee neljä, joten jonossa ei ehdi pitkään seistä joutilaana. Jonotusaika menee hupaisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen. Liikunnallisesti pelit tarjoavat notkistelua, tasapainon ja liikkeiden hallintaa ja pitkäkestoisena myös kunnon kontrollia. Yhdessäolon merkitys on myös jo lyhyellä ajalla tullut tärkeäksi. Jokaviikkoinen tapaaminen sitouttaa juuri tämän kerhon toimintaan. Osallistujia oli keskimäärin 10 henkeä kerralla. Pelit ovat olleet avoimia muillekin kuin jäsenille. Joka kerran on ollut mukana 1-3 ei jäsentä. Matkat, retket ja muut tapahtumat Vierailu Galleria Pictoriin Galleria Pictorin vierailulle torstaina 8.3. oli saapunut 23 senioria. Galleria Pictor on Vihdin kunnan ylläpitämä ja taloudellisena tukijana on ollut Hiidenheimon Säätiö. Gallerian historiasta ja toiminnasta kertoi galleristi Auli Nystén. Hän totesi, että Galleria on vakiinnuttanut asemansa ja taiteilijat mielellään tuovat töitään Pictoriin. Esillä olevat työt ovat pääsääntöisesti ensi kertaa näyttelyssä. Tällä kertaa esillä oli vihtiläisen taidegraafikko ja -maalari Inari Krohnin töitä. Seniorit ihastelivat Krohnin töiden monikerroksista kuvamaailmaa. Monesti kuvaan oli piilotettuna jokin pieni yksityiskohta kuten perhonen, mansikka tai kärpänen. Työt olivat myynnissä ja kauppoja näytti syntyvän. Ikäihmisten virkistyspäivä Vihdin seurakuntatalolla vietettiin perinteistä ikäihmisten virkistyspäivää. Tilaisuuden järjestäjinä olivat vihtiläiset eläkeläisjärjestöt yhdessä seurakunnan kanssa. Vihdin Kansallisilla Senioreilla oli ohjelmavastuu. Tilaisuuteen osallistui yli 200 henkilöä. Ohjelmassa oli lounaan lisäksi mm. kuorolaulua ja haitarimusiikkia. Maire Noutama luki Kaarlo Rannan Vihtiläisii lunterlukui kirjasta hauskan murrepakinan. Tilaisuudessa tavattiin tuttuja eri puolilta pitäjää ja virkistyttiin yhdessäolosta Isa Ikoselle Kansallisen senioriliiton kultainen ansiomerkki Yhdistyksemme monivuotiselle puheenjohtajalle Isa Ikoselle luovutettiin senioriliiton kultainen ansiomerkki hänen merkittävästä toiminnastaan liiton johtoelimissä. Isa oli Kansallisen senioriliiton valtuuston jäsen neljä vuotta ja sitä ennen jo kaksi vuotta varajäsen. Viimeisellä kaudellaan hän oli valtuuston varapuheenjohtaja. Yhdistyksemme puheenjohtajana hän toimi kuusi vuotta. Muistikerholaiset konserttimatkalla Helsingissä Lauantaina suuntasi 15 muistikerholaista pikkubussilla Helsingin Musiikkitalolle kuulemaan 4

5 Helsingin Suomalaisen Klubin Kuoron kevätkonserttia, jonka otsikkona oli Tähtihetkiä oopperan ja operetin parissa. Kuoro on perustettu syksyllä Sen taiteellisena johtajana on alusta lähtien toiminut laulutaiteen lehtori Henrik Lamberg. Konsertin juontajana toimi Aarno Cronvall. Saimme nauttia komeasta mieskuorolaulusta. Kuorolaulun sanotaan lisäävän elinvoimaa niin laulajille kuin kuulijoille. Muistikerholaiset palasivat konsertista uutta elinvoimaa tuntien. Retki Tervalammen kartano- ja työlaitosmuseoon tutustuttiin Tervalammella kartanomuseoon, joka on yksi Vihdin erikoismuseoista. Oppaana oli museon rakentaja ja pitkäaikainen, vielä eläkepäivinäänkin museosta huolehtiva huoltolan esimies Paavo Jokinen. Hän kertoi museon alkuvaiheista ja esineiden hankinnasta ja museokuntoon laittamisesta. Tervalammen kartanon historia alkaa vuodesta 1641, jolloin Ruotsin kuningatar Kristiina lahjoitti Tervalammen kylän Georg Johan Knorringille. Kartano oli suvun hallussa vuoteen Tämän jälkeen kartano vaihtoi tiuhaan omistajaa. Vuosina kartano oli Brummerin suvun omistuksessa. Tänä aikana kartanoa kehitettiin ja ympäristöä ehostettiin. Omistajat vaihtuivat Brummerin kauden jälkeen usein, kunnes 1936 kartano siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Tervalammelle perustettiin maatalouden pohjalla toimiva kaupungin työlaitos. Mahdollisimman suuren omavaraisuuden vuoksi työlaitoksessa tehtiin paljon erilaisia töitä: sikalassa, navetassa, koriverstaalla, pajassa, seppelsitomossa, räätälin-, suutarin- ja puusepänverstailla. Tervalammen työlaitos lopetettiin 1981 ja laitos muuttui kokonaan päihdehuollon huoltolaitokseksi. Yhteiskunnallisten muutosten myötä 1993 muutettiin laitoksen nimeksi Tervalammen kartano, kuntoutuskeskus. Museoon on kertynyt työvälineitä koko kartanon toiminnan ajalta. Esineitä ja tarvekaluja on kaikilta kartanon toimintojen alueilta. Kartano oli omavarainen kaiken suhteen. Työvälineet tehtiin kartanon verstaassa, pellot ja metsät antoivat ravinnon, karjaa ja viljelyä hoidettiin niin, että tuotteita riitti myyntiin. Näin esillä oleva esineistö edustaa vanhan kyläyhteisön toimintaan kuulunutta kalustoa. Retkikahvia tarjosivat matkavastaavat puheenjohtajan johdolla. Mukana olleet kiittivät onnistuneesta retkestä Paavo Jokista ja matkan järjestäjiä. Seniorikävely Tätä tapahtumaa on kuvattu edellä toukokuun lounaskokouksen yhteydessä. Retki Tapiolan ortodoksinen kirkko ja EMMA, Espoo Museum of Modern Art Pitkään oli suunniteltu lounaskokoukseen ikonimaalaukseen liittyvää esitelmää. Asiaa kehiteltäessä todettiin, että ikoneihin ja ortodoksiseen kirkkotaiteeseen kokonaisuutena voisi tutustua parhaiten jossain ortodoksisessa kirkossa. Lähin tällainen kohde on Espoossa sijaitseva Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko. Niinpä varattiin kirkosta aika esittelyä varten. Vierailun oppaana toimi seurakuntamestari Joonas Virolainen. Tapiolan ortodoksisen kirkon katto ja seinät ovat kauttaaltaan maalausten peitossa. Suomessa on muutama tällainen kirkko, joissa seinämaalaukset peittävät seinät kokonaan. Joonas Virolainen selosti seinämaalausten esittämää ortodoksisen perinteen mukaista pelastushistoriallista kokonaisuutta. Suomalainen ikonimaalari Alexander Wikström on noudattanut maalauksissa bysanttilaista kuvaperinnettä. Ikonostaasin ja siihen liittyvät ikonit on maalannut espoolainen ikonimaalari Ulla Vaajakallio. Esittelykierroksen jälkeen Virolainen vastaili kysymyksiin. Pari tuntia kului nopeasti kirkossa, josta siirryttiin EMMAan eli Espoon modernin taiteen museoon. Ensin syötiin yhteinen lounas museon kahvilassa. Ruokailun jälkeen jaettiin ansiomerkkejä ansioituneille toimihenkilöille. Liiton kultaisen ansiomerkin oli Isa Ikonen saanut aiemmin piirin kokouksessa. Piirin myöntämän hopeisen ansiomerkin luovutti puheenjohtaja Armi Norolle. Ansiomerkki luovutettiin Sirkka Järvensivulle ja Kaarina Konttilalle. Ohjelmassa oli vielä puheenjohtaja Kaarina Konttilan aamuyönä ideoima satunnaisuuteen perustuva luonteen paljastusleikki. Taiteeseen tutustuttiin omin päin. EMMAssa on useita aiheita eri näyttelyissä. Varsinaiset kokoelmat ovat Saastamoisen säätiön ja Espoon kaupungin kokoelmat. Lisäksi on muita pienempiä lahjoitus- ja talletuskokoelmia. Aihekokoelmista mainittakoon Kellomuseo, Lelumuseo ja vaihtuvat näyttelyt. 5

6 Lopulta bussiin päästyään joutui ihmettelemään, mihin kaikkeen inhimillisen luovuuden rajat yltävät. Samalla myös sitä, ettei omalla ulottuvuudellaan pysty kuin pikkuisen raapaisemaan rajojen pintaa. Muistikerholaiset tutustuivat Vihdin museoon Kuten kerhojen kohdalla jo oli esillä, muistikerholaiset päättivät kevään toimintansa tutustumalla Vihdin Museoon. Hopearinteessä nautitun lounaan jälkeen käveltiin kirkonkylän kaunista rantatietä pitkin Pikku-Pappilaan. Museon aurinkoisella pihalla oli vastassa Heidi Tammelin, museon nykyinen johtaja. Saimme kuulla selostuksen, kuinka pitkä tie harjoitteluineen ja opiskeluineen on käytävä, jotta pääsee unelma-ammattiinsa, kuten Heidi nyt kertoi itselleen käyneen kotikunnassaan Vihdissä, jossa hän on jo viidennen polven vihtiläinen. Kun siirryimme sisätiloihin, saimme piankin huomata, että Heidi on todella unelma-ammatissaan, niin perusteellisesti ja innostuneesti hän kertoi Vihdin Museon vaiheista ja lukuisista esineistä, jotka kaikki ovat peräisin vihtiläisistä kodeista ja taloista. Yhä useamman vihtiläisen kannattaisikin käydä tutustumassa oman pitäjänsä pysyvään näyttelyyn Pikku-Pappilassa, mutta myös niihin vaihtuviin näyttelyihin, joita museo järjestää muutaman kerran vuodessa Niuhalan vanhassa kansakoulussa. Tällaisia olivat mukana olleiden 15 muistikerholaisen kiitolliset mietteet. Kesäretki Tammelaan Hakkapeliittatapahtumaan Lauantaina 4.8. tehtiin kesäretki Hakkapeliittatapahtumaan Tammelassa. Matkaan lähdettiin pikkubussilla Nummelasta. Vihdin kirkolta poimittiin lisää väkeä. Retkelle osallistui 25 senioria. Mustialassa aukesi tori klo 11. Ehdimme sinne sopivasti ennen juhlakulkueen saapumista. Kulkueessa oli sekä 1600-luvun sotilaita ja rahvasta että hevosten rattailla vallasväkeä. Senioreista osa kuunteli maakuntajohtajan juhlapuheen, osa seurasi historiallista kuvaelmaa ja osa kuunteli professori Ilkka Alitalon luennon Hakkapeliittasotilaat 1600-luvulla. Kaikki kiertelivät jossakin vaiheessa myyntikojuja ja ostivat ehkä jotain kotiin tuotavaksi. Osalla oli kassissaan leipää ja hunajaa, joku löysi tuliaisiksi korun luvun pitopöydässä söimme herkullisen aterian. Pitojen isäntä antoi ruokailua koskien ohjeita. Ruokalistaan oli painettu tärkeimmät ohjeet, esim. "Olla ensimmäisenä kaivamassa vatia on sopimaton tapa kuin myös syljeskellä pöydälle eli seinälle on siivoton. Kädet pyyhitään siivosti pöytätuukiin." Lautasena toimi rieska. Ruokalistalla oli naurishaudukkaita, savulihaa, apposia, ryynimakkaraa, suutarinlohta, kotijuustoa ja kananmunia. Pöydässä oli myös rievää, hapanleipää ja voita. Jälkiruoaksi tarjottiin täysmaitoon keitettyä, pitkään haudutettua ohrapuuroa hunajan kera. Se oli viedä kielen mennessään. Palatessa bussin kuljettaja ajoi Saaren kansallispuiston kautta. Ihailimme kauniita hämäläisiä maisemia. Vierailu Vihdin kunnan pääkirjastoon Nummelassa Vierailun ensimmäisenä tavoitteena oli saada ohjausta kirjaston käyttäjille tarjotusta avoimesta tietotekniikasta. Kirjaston esittelystä vastasi kirjastonhoitaja Erkki Hipponen. Sisääntuloaulasta aukeavan, loivasti nousevan ja koko talon pituisen käytävän alkupäässä ovat lainausosaston tilat, missä hoidetaan lainaukset, palautukset ja tiedonhaku. Vierailumme kannalta tärkeät tietokoneet ovat myös tässä tilassa. Kirjaston kokoelmat sijoittuvat pitkän käytävän oikealla puolella oleviin looseihin. Kokoelmat on järjestelty aiheiden mukaisesti sisällön ja lukijan kannalta. Keskuskäytävä päättyy toiseen kerrokseen, jossa ovat musiikkikokoelmat. Esittelyn aikana käytiin läpi kaikki loosit. Välillä syvennyttiin tarkemmin johonkin mielenkiintoiseen yksityiskohtaan. Kysyttyjä asioita oli mm. uusien kirjojen jonotusajat ja Lukki-kirjaston käyttö. Lukkikirjastot tarjoavat aineistoa lainaksi Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Vihdin kirjastoista verkkopalveluna. Asiakkaaksi pääsee hankkimalla kirjastokortin mistä tahansa em. kirjastosta. Näin saatiin antoisa opastus kirjaston kokoelmiin, jotka ovat lainaajien käytettävissä. Esittelyn aikana tutustuttiin myös erilaisiin asiakastiloihin, joissa voi rauhassa lukea tai kuunnella esim. aineistoa, jota ei lainata kotiin. Lopuksi palattiin tietokoneiden ääreen. Koneet avautuvat kirjastokortin tunnuksilla, jonka saa palvelutiskiltä esittämällä kuvallisen henkilökortin. Aluksi Hipponen esitteli järjestelmän käyttöä lainausten tekoon, uusimiseen ja palauttamiseen. Sitten päästiin yrittämään senioreiden kotisivuille. Varsin nopeasti saatiin yhteydet kuntoon ja voitiin selailla kotisivujen aiheita. Ensikertalaiseltakin sivujen selailu onnistui pienen ohjailun avulla. Tilaisuuteen oli uskaltautunut vain kahdeksan senioria, joista useimmat olivat jo ennen kokeilleet tietokoneen ja verkkopalvelujen käyttöä. Mukana 6

7 olleet kiittivät Pääkirjastoa ja erityisesti Erkki Hipposta sujuvasta opastuksesta kirjaston palveluihin. Muistikerholaiset kävivät oopperassa Muistikerholaisten toiveet toteutuivat 17.10, kun lähdettiin Helsingin Kansallisoopperaan katsomaan Mozartin Taikahuilun esitystä. Väliaikoineen esitys kesti runsaat 3 tuntia, mutta kaikki jaksoivat sen hyvin. Onhan oopperan juoni luonnonläheinen, lintupoika pan-huiluineen ihastuttava, puhumattakaan siilistä, ketusta ym. metsäneläimistä, jotka esityksen lopuksi kokoontuivat yhteisiin hääjuhliin, ja kuten yleensä, hyvyys voittaa. Onhan Mozartin musiikki Taikahuilussa aivan ihastuttavaa mm. Isiksen, Yön Kuningattaren ja Sarastron aarioissa. Matkassa oli 17 muistikerholaista. Jatkoa toivottiin johonkin toiseen esitykseen. Rajaton Joulu konserttimatka joulukuuta teimme bussilla 50 hengen voimin konserttimatkan Helsinkiin Lauluyhtye Rajattoman joulukonserttiin Musiikkitalolla. Retki oli kaikille avoin ja mukana oli 24 ei-jäsentä. Nautimme suuresti kuulemastamme ja kotimatkalla totesimme, että teemme vastakin retken Rajatonta kuulemaan. Uudenmaan Kansallisten Seniorien kirkkopyhä Nurmijärvellä Sunnuntaina matkasimme pikkubussilla 14 hengen ryhmällä Nurmijärvelle. Messu alkoi klo 10. Ennen messua Nurmijärven Kansalliset Seniorit ry:n puheenjohtaja Leena Kaarni kertoi Nurmijärven kauniista vanhasta kirkosta ja sen vaiheista. Messun jälkeen Nurmijärven Kansalliset Seniorit tarjosi kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa. Koulutustilaisuudet Vuoden aikana osallistuttiin seuraaviin koulutustilaisuuksiin: Vanhusneuvostojen jäsenten neuvottelupäivä ; Kaj-Erik Kallio osallistui Sihteerien ja jäsenrekisterin hoitajien neuvottelupäivä ; Leena Helenius osallistui Verkkosivukoulutus ; Leena Helenius osallistui; liitto kustansi tämän koulutuksen Kotisivujen hoitajien ja tiedottajien neuvottelupäivä ; Leena Helenius ja Matti Martikainen osallistuivat Liittokokousseminaari ; Isa Ikonen osallistui Suunnittelu- ja järjestöpäivä ; Kaisa Arponen ja Leena Helenius osallistuivat Matkavastaavien ja vertaisohjaajien neuvottelupäivä ; Kaisa Arponen ja Aila Kuikanmäki osallistuivat Muistikerhonohjaajien neuvottelupäivä ; Armi Noro osallistui Vihdin vapaan kansalaistoiminnan vanhusneuvosto Hallituksen jäsen Kaj-Erik Kallio on ollut yhdistyksemme edustajana Vihdin vanhusneuvostossa toimien sen puheenjohtajana. Osallistuminen liiton ja piirin hallintoon ja toimintaan Isa Ikonen toimi Kansallisen senioriliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana kevätkokoukseen saakka. Kaarina Konttila on toiminut Uudenmaan Kansallisen Senioripiirin hallituksen jäsenenä ja tiedottajana vuoden 2010 alusta lukien. Lopuksi hallitus haluaa kiittää hallituksen jäsentä Kaj-Erik Kalliota, joka Vihdistä pois muuton takia ei enää kykene osallistumaan toimintaamme. Kiitos aktiivisesta hallitustyöskentelystä ja työstä yhdistyksen edustajana Vihdin vapaan kansalaistoiminnan vanhusneuvostossa. Vihdissä Vuodelle 2013 valittu hallitus 7