Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu Seurantajulkaisut SE 2012:2 ISSN SEURANTARAPORTTI ALKUVUOSI 2012

2

3 SISÄLLYSLUETTELO SIVU Toimintaympäristö 5 Talouden seuranta ja ennuste Käyttötalouden seuranta Vetovoimaisuuden palvelualua 21 Kaupunkiympäristön palvelualue 24 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 29 Kasvun ja oppimisen palvelualue 34 Perusturvan palvelualue 42 Terveydenhuollon palvelualue 48 Tarkastuslautakunta 54 Konsernipalvelu 56 Investoinnit 62 Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet 71 Liikelaitosten tilannekatsaukset 81 Kuopion Energia Liikelaitos 82 Kuopion Vesi Liikelaitos 89 Kallaveden Työterveys Liikelaitos 93 Kuntatekniikkaliikelaitos 96 Taseyksiköiden tilannekatsukset 100 Tilakeskus 101 Pohjois-Savon pelastuslaitos 107 Konserniyhtiöiden tilannekatsaukset 117 Kevama Oy 118 Kiinteistö-Kys Oy 125 Kuhilas Oy 131 Kuopion Energia Oy 136 Kuopio Innovation Oy 145 Kuopion matkailupalvelu Oy 151 Kuopion Opiskelija-asunnot Oy 156 Niiralan Kulma Oy 161 Kuopion Pysäköinti Oy 166 Kiinteistö Oy Kuopion luukas 169 Kiinteistö Oy Kuopion koulutilat 174 Itä-Suomen huoltopalvelut lky 178 3

4

5 VUODEN 2012 ENSIMMÄINEN SEURANTARAPORTTI Vuoden 2012 ensimmäiseen seurantaraportin tiedot on kerätty pääasiassa kaudelta Seurantaraporttiin on yhdistetty myös huhtikuun kuukausiraportin tiedot. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuopion kaupungin asukasluku vuoden 2012 alussa oli henkilöä. Väestömäärä kasvoi vuoden 2011 aikana 640 henkilöllä; 0,7 %. Koko maan suhteellinen väestönmuutos oli 0,5 %. Vuoden 2012 tammi-huhtikuussa Kuopion väestömäärän lisäys on ennakkotiedon mukaan 152 henkilöä. Luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden enemmyys) oli 27 henkilöä, muuttovoitto muualta Suomesta 75 henkilöä ja nettomuuttovoitto ulkomailta 50 henkilöä. Huhtikuun lopussa 2012 Kuopion väestömäärä oli ennakkotiedon mukaan henkilöä. Alkuvuoden väestökehitys on poikennut viime vuoden vastaavan ajan kehityksestä. Jo alkuvuoden väestönmuutos oli viime vuodesta poiketen positiivinen, kun viime vuonna väestönmuutos kääntyi positiiviseksi vasta syksyllä. Kuopion seudun väestömäärä oli ennakkotiedon mukaan huhtikuun lopussa henkilöä. Seudun väestömäärä lisääntyi tammi-huhtikuussa 189 henkilöä, Siilinjärvellä väestönmäärä kasvoi 44 henkilöä ja Maaningalla väheni 7 henkilöä (Kuopion väestömäärä kasvoi 152 henkilöä). Kuopiossa oli huhtikuun lopussa työtöntä; 9,8 % työvoimasta. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 597, pitkäaikaistyöttömiä ja 50 vuotta täyttäneitä työttömiä henkilöä. Avoimia työpaikkoja huhtikuun lopussa oli kappaletta. Kuopion seudun työttömyysaste oli vuoden 2012 huhtikuussa 9,3 %, Siilinjärven 7,1 % ja Maaningan 8,5 %. Seudun työttömyys on parantunut hieman viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (huhtikuussa 2011 seudun työttömyysaste oli 9,5 %). Koko maan työttömyysaste oli vuoden 2012 huhtikuussa 8,7 %. Kuopiossa valmistui viime vuonna yhteensä 561 rakennusta, joissa oli kerrosalaa m 2. Asuntoja valmistui yhteensä 794 kpl, joista 199 oli omakotitaloissa, 132 rivitaloissa ja 463 asuntoa kerrostaloissa. Asuntoja valmistui Pappilanmäkeen Itkonniemi Männistö - Linnanpellon alueelle, Maljalahteen keskustaan ja Pirtin, Lehtoniemen ja Rautaniemen alueille. Kuopion maaseutualueille valmistui yhteensä 63 omakotitaloa. Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinta vuonna 2011 oli Kuopiossa ja koko maassa keskimäärin Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen asuntojen (kaikki asunnot) neliöhinta Kuopiossa oli /m2, koko maassa keskimäärin / m2 ja koko maassa keskimäärin (kaikki asunnot yhteensä) ilman pääkaupunkiseutua oli /m2. 5

6 Talousarvion seuranta ja ennuste 2012 Ydinkaupungin toteuma 1-4 / 2012 Ydinkaupungin talouden tiedot ovat pienehköjä poikkeuksia lukuun ottamatta vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Vuoden 2011 lopulla tehty henkilöstövuokrauspalvelun siirto Kuhilas Oy:ltä omaksi toiminnaksi on kuitenkin lisännyt kaupungin henkilöstömäärää (selittää noin puolet henkilöstötyöpanoksen kasvusta) ja palkkamenoja, mutta vähentänyt ostopalveluja. Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden välillä tehtiin vuoden 2011 aikana tehtävämuutoksia ja henkilöstösiirtoja. Näiden palvelualueiden ensimmäisen vuosikolmanneksen toteumatiedot vuosien 2011 ja 2012 välillä eivät ole vertailukelpoisia. Keskeiset tulot Palvelutoiminnan toimintatulot neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta ovat 29,1 milj. euroa. Toteuma on 32,9 % talousarvion toimintatuloista. Tulokertymä on ensimmäisellä vuosikolmanneksella noin 6,4 milj. euroa ja yli 28 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Toimintatuloista suurin osa on maksutuloja. Niitä on kirjattu 11,8 milj. euroa. Maksutulot ovat pääsääntöisesti perusturvan ja terveydenhuollon sekä kasvun ja oppimisen palvelualueiden tuloja. Myyntituloja on saatu 6,6 milj. euroa. Ne ovat lähinnä kaupunkiympäristön ja terveydenhuollon palvelualueiden tuloja. Avustuksia pääosin valtion eri viranomaisilta on saatu 6,6 milj. euroa. Vuokratulot ovat 2,7 milj. euroa ja muut toimintatulot 1,5 milj. euroa. Verohallinto on tilittänyt veroja ja veroennakoita 119,8 milj. euroa. Valtionosuudet puolestaan ovat 46,2 milj. euroa. Verorahoitus yhteensä on kasvanut edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noin 9,3 milj. euroa ja liki 6 %. Palvelutoiminnan menot Ensimmäisen vuosikolmanneksen toimintamenot ovat 190,4 milj. euroa. Toteuma on 32,9 % budjetoiduista menoista. Menot ovat 16,3 milj. euroa ja 9,4 % suuremmat kuin toiminnan menot vuotta aiemmin. Ensimmäisen vuosikolmanneksen henkilöstömenot ovat 71,3 milj. euroa. Menolajin toteuma on 33 prosenttia talousarvion henkilöstömenoista. Henkilöstömenot ovat kasvaneet edellisestä vuodesta noin 6,7 milj. euroa ja 10,4 prosenttia. Henkilöstömenoja ovat kasvattaneet mm. tammikuussa maksettu sopimusten mukainen kertakorvauserä (vaikutus noin 0,8 milj. euroa), sopimusten mukaiset palkankorotukset ja henkilöstömäärän lisääntyminen. Osan henkilöstölisäyksestä selittää Kuhilas Oy:ltä hankitun henkilöstövuokrauspalvelun siirtyminen kaupungin omaksi toiminnaksi. Palvelujen ostoihin on käytetty 79,6 milj. euroa. Pääosan muodostavat asiakaspalvelujen ostot terveydenhuollon palvelualueella. Palveluostojen toteuma on 32,4 %. Ostopalveluihin on käytetty ensimmäisellä vuosikolmanneksella 7,6 milj. euroa ja 10,6 prosenttia viime vuoden alkua enemmän. Aine- ja tavarahankintoihin on kulunut 3,6 milj. euroa. Toteumaprosentti on 34,9. Avustusmenoja on kirjattu 14,5 milj. euroa. Talousarvion toteumaprosentti on 33 %. Pääosa avustuksista maksetaan perusturvan palvelualueelta. Vuokrakuluja on maksettu 20,4 milj. euroa. Toteutumisprosentti 33,7. Rahoitustoiminnan netto on ensimmäisen vuosikolmanneksen jälkeen + 0,2 milj. euroa kun korko- ja muita rahoitustuloja on kirjattu noin 1,8 milj. euroa ja korkokuluja noin 1,6 milj. euroa. Vuosikatetta ensimmäiseltä vuosikolmannekselta on muodostunut 13,1 milj. euroa. Vuoden 2011 vastaavan ajanjakson vuosikate oli 14,0 milj. euroa. Kuluvan vuoden vuosikate on 0,9 milj. euroa viime vuoden alun katetta pienempi. 6

7 Vuoden 2012 ennuste Palvelualueiden yhteenlasketut ennusteet toimintamenojen määrästä päätyvät 592,3 milj. euroon. Menoennuste on kasvanut edellisen kuukauden ennusteesta 5,1 milj. euroa. Merkittävin kasvu kohdistuu erikoissairaanhoidon menoihin. Toiminnan menot kasvaisivat ennusteen mukaan vuoden 2011 tilinpäätökseen nähden 21,4 milj. euroa ja 3,7 %. Ennusteen mukaiset menot ylittävät vuoden 2012 talousarvion toimintamenot 13,4 milj. euroa ja 2,3 %. Pääosa talousarvioylityksistä kohdistuu palkka- ja henkilöstömenoihin (5,1 milj. euroa) sekä palvelujen ostoihin (6,9 milj. euroa). Toimintamenoennusteen ja neljän ensimmäisen kuukauden toteuman välillä on ristiriitaa. Toteuma viittaa ennustettua suurempiin toimintamenoihin. Palvelualueet ennustavat toimintatulojen yhteismääräksi vuonna 2012 noin 95,4 milj. euroa. Vuoden 2011 toimintatulot olivat 98,4 milj. euroa. Toiminnan tulot vähenisivät ennusteen mukaan noin 2,9 milj. euroa edellisestä vuodesta. Tulojen ennakoitu putoaminen liittyy muihin toimintatuloihin sisältyviin omaisuuden myyntivoittoihin. Vuoden 2011 tilinpäätökseen myyntivoittoja kirjattiin ennätykselliset 10,2 milj. euroa. Alkaneen vuoden myyntivoittojen määräksi arvioidaan 3,0 milj. euroa (pudotus 7,2 milj. euroa). Myyntivoitoista puhdistetut toimintatulot kasvavat viime vuodesta ennusteen mukaan 4,2 milj. euroa. Myös toimintatuloennusteen ja ensimmäisen vuosikolmanneksen toteuman välillä on ristiriitaa. Toteuma viittaa ennustettua suurempiin tuloihin. Kuluvan vuoden talousarviossa toimintatuloiksi on arvioitu 96,6 milj. euroa. Omaisuuden myyntivoittoja talousarvioon sisältyy 8 milj. euroa. Mikäli ennuste myyntivoittojen jäämisestä 3,0 milj. euroon jää toteumaksi, talousarvioon jää tältä osin 5,0 milj. euron aukko. Vajetta paikataan palvelualueiden ennusteen mukaan muilla toimintatulojen ylityksillä noin 3,6 milj. euroa. Toimintatulojen vajeen kokonaismääräksi muodostuisi täten 1,1 milj. euroa. Tuloennustetta voinee luonnehtia varovaiseksi. Valtionosuuksia on kertymässä ministeriöiden päätösten mukaan noin 2,4 milj. euroa budjetoitua enemmän. Verotulojen arvioidaan sen sijaan jäävän 1,5 milj. euroa talousarviota pienemmiksi. Vero- ja valtionosuusarvion perusteista ja alkuvuoden tilitysten kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Korkokulujen arvioidaan jäävän 5,8 milj. euroon (talousarvio 6,5 milj. euroa). Korkotaso on pysynyt ja näyttää edelleen pysyvän poikkeuksellisen matalana ja lainamäärä vuoden 2011 lopussa jäi yli 8 milj. euroa pienemmäksi, mitä kuluvan vuoden talousarviota laadittaessa oletettiin. Korko- ja muita rahoitustuloja arvioidaan kertyvän 0,6 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa (5,7 milj. euroa). Tilannetta ovat kohentaneet mm. kuntayhtymien valtuustojen päätökset peruspääoman korosta ja kohtuullinen tilanne kassavaroissa. Talousarvioon sisältyi odotus 4 milj. euron tuloerästä liittyen alatorin pysäköintijärjestelyihin liittyvästä yhteisöjen velvoitepysäköintipaikkojen lunastuksesta. Vuoden 2012 tulot ovat jäämässä 1,9 milj. euroon. Sopimusten mukaiset viimeiset maksuerät kaupunki saa pysäköintilaitoksen valmistuttua. Ydinkaupungin tilikauden 2012 alijäämäksi muodostuu ennusteen mukaan 14,7 milj. euroa. Talousarvion ylijäämä on 0,06 milj. euroa ja vuoden 2011 ydinkaupungin alijäämä oli 4,0 milj. euroa. Suurimmat tekijät alijäämäkehityksessä on omaisuuden myyntivoittoihin ennakoitu raju pudotus ja palkka- ja ostopalvelumenojen merkittävä kasvu. Liikelaitokset ja muut taseyksiköt ennustavat yhteenlasketun ylijäämänsä suuruudeksi 6,1 milj. euroa. Ennuste koko kaupungin vuoden 2012 alijäämäksi on 8,6 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarvion ylijäämä on 6,1 milj. euroa ja vuoden 2011 tilinpäätöksen ylijäämä 5,1 milj. euroa. 7

8 YDINKAUPUNGIN PALVELU- JA INVESTOINTITOIMINNAN RAHAVIRTA TP TA TPE Ero Muutos-% TP Tot TP-11/ TPE Palvelujen rahavirta Toimintatulot ,8 % Toimintamenot ,8 % Toimintakate ,6 % Verotulot ,0 % Valtionosuudet ,2 % Verorahoitus yhteensä ,6 % Rahoitustulot ja -menot ,2 % Vuosikate ,0 % Satunnaiset tulot ja menot ,9 % 780 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit ,7 % Rah.os. investointimenoihin ,2 % 35 Käyttöomaisuuden myynnit ,1 % Investointien rahavirta ,5 % Palvelujen ja investointien rahavirta ,2 % Rahoitustoiminta Antolainojen nettomuutos ,5 % Velkojen nettomuutos ,3 % Oman pääoman muutokset ,0 % Muut maksuvalm. muutokset **) Rahoitustoiminta ,2 % Rahavarojen muutos ,2 % **) Tulorahoituksen oikaisueriin sisältyvät satunnaiset erät ja eläkevastuuvaraus vähennetty muista maksuvalmiuden muutoksista. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot näkyvät laskelmassa ainoastaan kohdassa: investointien rahavirta/ käyttöomaisuuden myynnit Tikauden tuloksen tarkastelu Vuosikate **) ,2 % Tilikauden poistot ,6 % Satunnaiset tulot ja menot ,9 % 780 Tilikauden tulos ,9 % Tilinpäätöksen tunnuslukuja Toimintatulot/Toimintamenot, % 17,2 % 16,7 % 16,1 % 13,1 % 15,3 % Vuosikate/Poistot % 55,1 % 73,7 % -8,2 % 309,6 % 256,2 % Investointien tulorahoitus % 36,6 % 34,6 % -4,0 % 2595,2 % 304,7 % Lainat /asukas ,6 % **) Sisältää käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot. 8

9 KÄYTTÖTALOUSOSA NETTO Toteutuminen palvelualueittain TA+TAMU TPE Toteuma Tot- Toteuma Tot % 2011 % Vetovoimaisuuden palvelualue , ,4 Kaupunkiympäristön palvelualue , ,6 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue , ,7 Kasvun ja oppimisen palvelualue , ,7 Perusturvan palvelualue , ,8 Terveydenhuollon palvelualue , ,1 Muu kaupunki , ,5 KAUPUNKI YHTEENSÄ , ,2 TOTEUMAENNUSTE 2012 NETTO TA+TAMU TPE TPE ERO Ylitys TA/ TPE-HUHTIK Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Muu kaupunki KAUPUNKI YHTEENSÄ Muu kaupunki: Vaalit, tarkastustoimi, konsernipalvelu ja yleishallinto 9

10 Ylitysraportointi, ta-sitovuuden mukaan TA+TAMU TPE ALITUS TA 2012 Toimintatulojen alitukset Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Muu kaupunki Yhteensä TA+TAMU TPE YLITYS TA2012 Toimintamenojen ylitykset Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Yhteensä TA+TAMU TPE YLITYS TA2012 Toimintakatteen ylitys Kaupunkiympäristön palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Yhteensä Muu kaupunki: Vaalit, tarkastustoimi, konsernipalvelu ja yleishallinto * Sellaisia bruttosidonnaisten yksiköiden määrärahanylityksiä ei ole ilmoitettu, jota vastaan saadaan vastaava tulo. Esim. erillisrahoitettavat hankkeet * Sellaisia bruttosidonnaisten yksiköiden tuloarvioiden alituksia ei ole ilmoitettu, joita vastaan saadaan aikaan vastaavan suuruinen säästö toimintamenoissa. * Ylityksistä tulee olla toimialan kommenteissa tilivelvollisen selvitys ja toimenpiteet. 10

11 Palkat Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Palkat ,1 % ,9 % Oikaisut ,6 % ,6 % Nettopalkat ,3 % ,5 % 11

12 Kokonaistyöaika (tilanne 04/2012) Kokonaistyöaika on se virka- ja työehtosopimuksen mukainen säännöllinen vuosityöaika, josta on vähennetty palkattomat poissaolot. Kokonaistyöaika lasketaan henkilötyövuosina. Henkilötyövuosi vastaa sitä työmäärää, jonka yksi täyttä työaikaa tekevä henkilö tekee vuoden aikana. Sisältää myös hanke / projektihenkilöstön htv:t ja palkat, mutta ei työllistettyjä eikä kokouspalkkioita. Ydinkaupungin kokonaistyöaikakertymä palvelualueittain ilman työllistettyjä, henkilötyövuotta htv Muutos htv % Vetovoimaisuuden palvelualue 11,9 12,5 0,6 5,0 % Kaupunkiympäristön palvelualue 55,9 59,4 3,5 6,3 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 124,7 128,9 4,2 3,4 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 689,7 696,3 6,6 1,0 % Perusturvan palvelualue 267,0 294,9 27,9 10,4 % Terveydenhuollon palvelualue 236,4 256,6 20,2 8,5 % Tarkastustoimi 0,7 0,7 0,0 0,0 % Konsernipalvelu 28,3 30,2 1,9 6,7 % Yleishallinto 4,1 7,1 3,0 73,2 % Yhteensä 1418,7 1486,6 67,9 4,8 % Palkat palvelualueittain ilman työllistettyjä Muutos Palkka/htv Palkka/htv % Vetovoimaisuuden palvelualue ,3 % Kaupunkiympäristön palvelualue ,6 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue ,0 % Kasvun ja oppimisen palvelualue ,9 % Perusturvan palvelualue ,2 % Terveydenhuollon palvelualue ,1 % Tarkastustoimi ,0 % Konsernipalvelu ,4 % Yleishallinto ,6 % Yhteensä ,8 % Enintään puolet htv-lisäyksestä selittyy tämän hetken tietojen perusteella rekrytointipalvelun siirtymisestä Kuhilas Oy:ltä omaksi toiminnaksi. Palkkamenojen kasvuun vaikuttavat sopimuksen mukaiset palkankorotukset ja osin (TVA)mukaiset palkantarkistukset 12

13 Vetovoimaisuuden palvelualueella henkilötyövuosien lisäys edelliseen vuoteen verrattuna kohdistuu markkinointi-, viestintä- ja asiakaspalveluun, kun yksikköön siirrettiin kaupunkiympäristön palvelualueen ja kasvun ja oppimisen palvelualueen tiedottajat vuoden 2012 alussa. Maaseutupalvelun siirtyminen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen vastaavasti pienentää henkilötyövuosikertymää. Kaupunkiympäristön palvelualueen henkilötyövuosien lisäys edelliseen vuoteen verrattuna aiheutuu kuljetuspalvelujen siirrosta kaupunkiympäristön palvelualueelle sekä ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluihin rekrytoiduista määräaikaisista sijaisista ja projektityöntekijöistä. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen henkilötyövuosien määrä on kasvanut ohjatun hyvinvoinnin palveluissa 1,7 henkilötyövuotta ja taidepalveluissa 2,1 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvun ja oppimisen palvelualueella edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on henkilötyövuosien määrä kasvanut varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksessa ja nuorisopalveluissa. Varhaiskasvatuksen osalta kasvu selittyy hoidettavien lasten määrän lisääntymisellä ja perhepäivähoitajien siirtymisellä työaikalain piiriin, josta syystä yksikköön on rekrytoitu syksyllä 2011 kolme varahenkilöä. Syyslukukauden 2011 alussa on perusopetukseen vakinaistettu 20 koulunkäynninohjaajaa ja 10 iltapäivätoiminnan ohjaajaa sekä rekrytoitu kaksi uudelleen sijoitettua henkilöä. Johdon tukipalveluissa henkilötyövuosikertymä on alentunut 3,1 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Perusturvan palvelualueen henkilötyövuosien kasvua selittää yksikköön rekrytoidut kaksi toimistosihteeriä kassapisteeseen, toimistosihteeri asiakasmaksutiimiin ja laskentasihteeri. Vanhus- ja vammaispalveluiden henkilötyövuosikertymän lisäys on 25,2 henkilötyövuotta suurempi edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos selittyy pääosin ostopalveluna olleen sijaisvälityksen siirtymisellä Kuhilas Oy:stä kaupungin omaksi toiminnaksi. Avainprosessille on jouduttu lisäksi rekrytoimaan määräaikaista henkilökuntaa paloturvallisuusmääräysten tiukentumisen vuoksi. Palvelualueen muilla avainprosesseilla ei ole merkittäviä muutoksia henkilötyövuosien määrässä. Terveydenhuollon palvelualueella henkilötyövuosikertymän muutos selittyy pääosin avohoidon palveluiden ja sairaalapalveluiden ostopalveluna olleen sijaisvälityksen siirtymisellä Kuhilas Oy:stä kaupungin omaksi toiminnaksi. Tarkastustoimessa henkilötyövuosien määrässä ei ole muutoksia. Konsernipalvelun henkilötyövuosimäärän muutosta edelliseen vuoteen verrattuna selittää talous- ja strategiapalvelussa kahden avoimeksi tulleen tehtävä täyttämättä jättäminen ja tietohallinnon vakinaisen henkilöstön työpanoksesta osa kohdistuu yleishallinnon IT-hankkeisiin. Työnantajapalveluun perustettuun rekrytointiyksikköön on palkattu lisää henkilöitä ja arviointiyksikköön on palkattu sisäinen tarkastaja. Nämä rekrytoinnit toteutettiin syksyllä Yleishallinnon kolmen henkilötyövuoden lisäys edelliseen vuoteen verrattu aiheutuu syksyllä 2011 ja keväällä 2012 käynnistyneistä uusista IT-hankkeista; Kanta-arkisto, Aluepegasos, E-resepti ja Kotihoidon toiminnanohjaus järjestelmä. Valtionavustus kattaa 70 % em. hankkeiden kustannuksista. 13

14 Palvelujen ostot Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Palvelujen ostot yhteensä ,6 % ,1 % Muutos TP TA TPE % Asiakaspalvelujen ostot ,2 % Erikoissairaanhoito ,3 % Muut palvelujen ostot ,5 % Palvelujen ostot yhteensä ,6 % Palvelujen ostot tammi - huhtikuu Muutos % Sisäiset palvelujen ostot ,0 % Palvelujen ostot konserniyhtiöiltä *) ,2 % Erikoissairaanhoito ,3 % Palvelujen ostot muilta ,2 % Palvelujen ostot yhteensä ,6 % *) Kasvuun vaikuttaa Kuopion Ateria Liikelaitoksen ja tilahallinnon palvelujen siirtyminen Servicaan alkaen. 14

15 Verotulot 2012 Vuoden 2012 talousarvion verotuloiksi on arvioitu 336 milj. euroa. Ennusteen toteutuminen merkitsisi noin 11 milj. euron ja 3,4 prosentin kasvua vuoden 2011 verotuloihin. Verohallinto on tilittänyt vuoden 2012 ensimmäisellä vuosikolmanneksella Kuopion kaupungille ennakonpidätyksiä, veroennakoita, niiden täydennysmaksuja ja jäännösveroja yhteensä 119,8 milj. euroa. Kasvu edellisen vuoden vastaaviin eriin on 5,7 milj. euroa ja 5 prosenttia. Kunnallisveron kertymä on 115,4 milj. euroa. Tämä on 5,4 milj. euroa ja 4,9 % viime vuoden vastaavaa vuosineljännestä enemmän. Kasvua on erityisesti aiemmilta vuosilta tilitettävissä erissä. Vuodelta 2010 maksettuja jäännösveroja, jotka on tilitetty pääosin tammi- ja maaliskuussa, on 1,4 milj. euroa ja 18,5 % viime vuotta enemmän. Vuoden 2011 veroennakkojen täydennysmaksujen lisäys on noin 1 milj. euroa ja 17 %. Täydennysmaksut kertyvät lopullisessa verotuksessa valtion hyväksi verotettavista pääomatuloista. Vuoden 2012 tuloveron ennakonpidätykset ovat kasvaneet noin 2,1 milj. euroa ja 3 %. Ennakonpidätysten kasvu oli helmikuussa peräti 6,4 %. Tällöin tilitystä kohensi useimmilla sopimusaloilla tammikuussa maksettu työmarkkinoiden raamisopimuksen mukainen kertakorvauserä (150 euroa/palkansaaja). Huhtikuun ennakoissa ja ennakonpidätyksissä kasvua oli enää 0,2 milj. euroa ja 0,8 %. Yhteisöveroa on tilitetty 4,1 milj. euroa. Tämä on 0,3 milj. euroa ja 6,7 prosenttia viime vuotta enemmän. Alkuvuoden kertymä on ollut ennakoitua hieman suurempi huomioiden se, että valtio kavensi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 32,2 prosentista 28,3 prosenttiin. Muutos pienentää kuntien yhteisöveron tuottoa noin 11,5 %. Samaan suuntaan vaikuttaa myös yhteisöverokannan muutos (entinen 26, nyt 24,5 %). Kuntaliitto on päivittänyt huhtikuun lopussa arviotaan kuntien verotuloiksi kuluvalle ja seuraaville vuosille. Ennuste perustuu valtiovarainministeriön huhtikuun alussa tarkistamaan kansantalouden kehitysarvioon. Valtakunnallisen ennusteen mukaan kuntien verotulot kasvavat tänä vuonna 1,9 %. Kunnallisveron kasvuksi ennakoidaan 3,7 %, yhteisöveron vähennykseksi 17,3 % ja kiinteistöveron kasvuksi 5,1 %. Kunnallisveron kasvusta selittävät veroprosenttien korotukset 0,4 prosenttiyksikköä ja kiinteistöveron kasvusta yli 3 prosenttiyksikköä. Kuopion verotulokehityksen arviointiin on käytettävissä valtakunnallisen ennusteen lisäksi verohallinnon huhtikuun puolivälissä julkistamat tiedot vuoden 2011 ennakonpidätysten alaisista tuloista, tammikuussa vahvistettu vuoden 2012 yhteisöveron jako-osuus sekä alustavat tiedot vuoden 2012 kiinteistöveron maksuunpanosta. Etuuksien (palkat, eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja muut sosiaalietuudet) maksajilta koottujen tietojen mukaan kuopiolaisten ennakonpidätysten alaiset tulot kasvoivat vuonna 2011 noin 4,7 prosenttia (koko maa 4,4 %). Kuopion yhteisövero-osuus vuodelle 2012 nousi 1,21 prosenttiin (vuoden 2011 kerroin 1,14 %). Alustavan maksuunpanotilaston perusteella myös kiinteistöveron muutos on maan keskiarvoa suurempi. Kuopiossa kasvua kiinteistöveroon on tuomassa erityisesti yleisiin rakennuksiin (ei asuinrakennuksiin) kohdistuva kiinteistövero. Edellisessä kappaleessa mainittujen tietojen perusteella on laskettu Kuopion verotuloarvio vuodelle Laskennan perusteella Kuopion verotulot vuonna 2012 olisivat noin 334,5 milj. euroa. Tämä on noin 1,5 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Verotulojen kokonaiskasvu vuoteen 2011 verrattuna olisi noin 9,6 milj. euroa ja 3 %. Arviota tarkennetaan, mikäli tiedot kansantalouden talouden ja verotilitysten kehityksestä antavat siihen aihetta. 15

16 Verotulot Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Kunnallisveron tilitykset - kuluva vuosi ,0 % ,8 % - edellinen vuosi ,9 % ,4 % - maksuunpanotilitykset ,9 % - vanhat vuodet ,3 % ,9 % Kunnallisvero yhteensä ,9 % ,5 % Yhteisövero ,9 % ,2 % Kiinteistövero ,2 % ,7 % Verotulot yhteensä ,0 % ,0 % 16

17 Valtionosuudet Kuopion kaupungille maksetaan vuonna 2012 valtiovarainministeriön päätöksen mukaan peruspalvelujen valtionosuutta ja opetus- ja kulttuuritoimen muuta valtionosuutta opetus- ja kulttuuriministeriön huhtikuussa tekemän tarkistuspäätöksen mukaan yhteensä 136,4 milj. euroa. Tämä on 5,8 milj. euroa ja 4,4 % enemmän kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä, vaikka valtio leikkasi mittavasti kuntien valtionosuuksia. Lisäystä valtionosuuksiin ovat tuoneet erityisesti lain mukainen joka neljäs vuosi suoritettava tarkistus valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon sekä kunnallisverotukseen säädettyjen verovähennysten korotusten kompensointi kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuuksia Kuopio saa noin 2,4 milj. euroa budjetoitua enemmän, mikäli ministeriöiden loppuvuodesta tekemät tarkennuspäätökset valtionosuuksiin eivät vähennä niiden määrää. Valtionosuusarviossa on huomioitu työmarkkinoiden raamisopimukseen liittyvä valtion vastaantulo, jonka perusteella Kuopio saa noin 1,1 milj. euron lisäyksen vuoden 2012 valtionosuuksiin. Valtionosuudet Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Valtionosuudet yhteensä ,4 % ,2 % 17

18 Rahoitustulot ja -menot Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Korkotulot ,7 % ,1 % Muut rahoitustulot ,6 % ,6 % Korkomenot ,4 % ,0 % Muut rahoitusmenot ,5 % ,0 % L-laitosten & taseyksiköiden po:n tuotto ,8 % ,6 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,7 % ,2 % Pitkäaikaisten lainojen muutos Muutos TP TA TPE Ennustettu % kasvu-% Lainamäärä ,4 % ,6 % / asukas ,7 % ,6 % 18

19 TULOSENNUSTE 2012 Ydinkaupunki Kuopion Kuopion Kallaveden Kuopion Pohjois-Savon Tilakeskus Isäntäkunta- TOT.ENN. TP Muutos % Energia Vesi työterveys kuntatekniikka pelastuslaitos palvelut TPE 12/ Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) (1.000 ) TP 11 TOIMINTATULOT ,2 TOIMINTAMENOT ,1 TOIMINTAKATE ,0 Verotulot ,0 Valtionosuudet ,2 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot ,2 Muut rahoitustulot ,4 Korkomenot ,7 Muut rahoitusmenot ,8 Liikelaitosten ja taseyksiköiden pääomatuotot VUOSIKATE ,3 Poistot ,0 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,8 TILIKAUDEN TULOS ,1 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,5 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,1 19

20 KÄYTTÖTALOUS 20