TULOSPRISMAN SOVELTAMISESTA TILIVIRASTOJEN OHJAUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULOSPRISMAN SOVELTAMISESTA TILIVIRASTOJEN OHJAUKSESSA"

Transkriptio

1 TULOSPRISMAN SOVELTAMISESTA TILIVIRASTOJEN OHJAUKSESSA Pekka Etelälahti Tampereen Yliopisto Taloustieteiden laitos Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi 1

2 Sisällys: TAUSTAKSI...5 Artikkelin tavoite ja rajaus...6 Artikkelin sisältö...7 VALTIONHALLINNON OHJAUSMENETTELYISTÄ...8 TULOSPRISMA VALTIONYKSIKÖIDEN OHJAUKSEN UUDISTAMISEN KEINONA...10 Tulosprisman tausta - tilivelvollisuusuudistus...10 Valtion uusi tuloksellisuuskäsitteistö tulosprisma...11 Tulosprisman lähtökohdat...11 Tulosprisman sisältö...11 Tulosprisma on tarkoitettu myös tulosohjauksen tueksi...13 JULKISEN SEKTORIN OHJAUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS...14 Ohjaustavan valintakriteerit...15 Tavoitteiden yksiselitteisyys...15 Tuotosten mitattavuus...16 Ohjaustoimenpiteiden syy-seuraus suhteiden tunnettuus...16 Toiminnan toistettavuus...17 Ohjaustapojen luokittelu...17 Poliittinen ohjaus...18 Harkintaan perustuva ohjaus...19 Intuitiivinen ohjaus...19 Yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva ohjaus...19 Asiantuntijaohjaus...19 Rutiiniohjaus...20 Esimerkki ohjausotteiden soveltamisesta budjetointiin...20 TULOSPRISMAN KÄYTTÖTAVAT ERILAISISSA OHJAUSOTTEISSA...22 Poliittinen ohjaus

3 Harkintaan perustuva ohjaus...22 Intuitiivinen ohjaus...24 Yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva ohjaus...25 Asiantuntijaohjaus...25 Rutiiniohjaus...26 Tulosprisman käyttökelpoisuus tulosohjauksen tukena...26 Tulosprisman tulkitseminen Balanced Scorecardin (BSC) mukaisena tuloskortistona...28 TULOSPRISMAN RAJOITTEITA Tulosprisman terminologia ei ole täsmentynyt...30 Yhteiskunnallista vaikuttavuutta vai vaikutuksia?...30 Tuotosten vai toiminnan laatua?...31 Taloudellisuus ja tuottavuus...31 Henkilöstövoimavaroille asetettavien tavoitteiden kattavuus...32 Kustannusten merkitys on hämärtynyt...32 Tavoitteilta ei edellytetä mitattavuutta...33 Tavoitteiden välillä ei edellytetä olevan riippuvuussuhdetta...33 Tulosprisma ei ole riittävä tilivelvollisuuden osoittaja...34 AIKAISEMPAA TOIMIVAMPAAN TULOSOHJAUKSEEN TULOSPRISMAN AVULLA Tulosohjauksen ongelmia...35 Laskentajärjestelmän olemassaolo ei takaa toimivaa tulosohjausta...35 Tulosprisma ei yksin tee ministeriöiden ohjauksesta tulosohjausta...36 Tavoitteiden asettaminen...37 Tavoitteet on asetettava oikein tukeakseen tulosohjausta...37 Tavoitteiden yksiselitteisyys...38 Tuotosten määrittely...39 Mitä ovat tuotokset?...39 Tuotosten mitattavuus eli laskettavuus...40 Tuotosten mitattavuudesta esimerkkien valossa

4 Tulosohjauksen toimivuuden parantaminen...41 Ministeriöiden ohjausotteen terävöittäminen...41 Tulosohjausta tukevien tulostavoitteiden asettaminen...42 LOPUKSI...44 LÄHDELUETTELO

5 Taustaksi Suomen valtion virastoissa on noudatettu tulosohjausta ja budjetointia vuodesta 1995 lähtien. Säädösten 1 mukaan tulosohjaus ja -budjetointi on tarkoittanut sitä, että valtion talousarviossa paitsi myönnetään virastoille määrärahat ja muut resurssit, myös asetetaan tavoitteet virastojen tuloksellisuudelle. Tuloksellisuudella on tässä yhteydessä tarkoitettu viraston vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta. Jokaisen tiliviraston 2 on myös pitänyt raportoida tavoitteiden toteutumisesta tilinpäätöksessään. Vuonna 2004 valtion talousarviolainsäädäntöä 3 muutettiin siten, että valtionhallinnon tuloksellisuus määriteltiin uudella tavalla. Tämä tuloksellisuuskäsitteistön uusiminen perustui pääosin valtiovarainministeriön työryhmän 4 työhön ja uudesta käsitteistöstä on käytännössä käytetty myös nimitystä (valtionhallinnon) tulosprisma 5. Uusien säädösten mukaan tilivirastojen tulostavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisesta raportoimisen on vuodesta 2005 lähtien tapahduttava tämän tulosprisman eli uuden tuloksellisuuskäsitteistön mukaisesti. Edellä mainitut muutokset liittyvät valtionhallinnossa parhaillaan meneillään olevaan tilivelvollisuusuudistukseen, jonka tavoitteena on sekä korostaa hallinnon tilivelvollisuutta että terävöittää tulosohjausta 6. Uudistus on koettu tarpeelliseksi, koska valtionhallinnon tulosohjauksen toimivuuteen ei kaikilta osin olla oltu tyytyväisiä. Ongelmia on nähty olevan mm. tuloksellisuuden määrittelemisessä, ministeriöiden ohjausotteessa ja tuloksellisuusraportoinnissa 7. Tilivelvollisuusuudistuksen toimeenpanon yhteydessä on esitetty, että toimiva tulosohjaus perustuu tuotto- ja kuluperusteiseen budjetointiin ja edellyttää kustannuslaskennalta hyvää tasoa. Kustannuslaskenta ja yleensäkin muu laskentatoimi on nähty tulosohjauksen onnistumisen ja tulosvastuun toteutumisen kannalta kriittisenä menestystekijänä 8. Lisäksi tilivelvollisuuden osoittaminen ja tulosvastuun kohentamisen tarve on näyttänyt korostavan 1 Laki valtion talousarviosta (1988/423), asetus valtion talousarviosta (1992/1243). 2 Tilivirasto: Valtiovarainministeriön määräämä, yhden tai useamman valtion viraston muodostama kokonaisuus, joka vastaa osaltaan valtion kirjanpidosta ja maksuliikkeestä. 3 Laki valtion talousarviosta (1988/423), asetus valtion talousarviosta (1992/1243). 4 Valtiovarainministeriö Ks. esimerkiksi Valtiovarainministeriö 2003: Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö 2003: 43, Valtiovarainministeriö 2003:

6 tuloksellisuuden esittämistä erilaisten mittareiden, tunnuslukujen ja indikaattorien avulla 9. Uutta tuloksellisuuskäsitteistöä esiteltäessä ei kuitenkaan ole määritelty, miten sitä tulisi soveltaa erilaisten virastojen ja erityyppisen toiminnan ohjauksessa. Käsitteistön soveltamiseen liittyykin vaara, että tulosprismaa pidetään kaikkivoipana tuloksellisen toiminnan osoittajana, jota voidaan soveltaa kaikissa tilanteissa ja kaikissa virastoissa samalla tavalla, vaikka virastojen toiminta voi olla hyvinkin erilaista. Artikkelin tavoite ja rajaus Tämän artikkelin tarkoituksena on arvioida, miten valtionhallinnon uusi tuloksellisuuskäsitteistö soveltuu käytettäväksi valtion tilivirastojen ohjauksen tukena. Artikkelissa keskitytään tarkastelemaan tilivelvollisuusuudistuksen toteuttamisen keinoista ainoastaan tulosprismaa; kertomusmenettelyä tai sisäistä valvontaa koskeviin muutoksiin tai niiden vaikutuksiin tilivirastojen tilivelvollisuuden toteuttamisesta tai tulosohjauksesta ei oteta kantaa. Artikkelissa etsitään vastausta seuraavaan kysymykseen: Miten uutta tuloksellisuuskäsitteistöä tulisi soveltaa erilaisten virastojen ohjauksessa? Uudistettua tuloksellisuuskäsitteistöä eli tulosprismaa tarkastellaan suhteessa Geert Hofsteden 10 luokitteluun julkiselle sektorille soveltuvista ohjausotteista 11. Lisäksi analysoidaan tulosprisman soveltuvuutta erilaista ohjausta edellyttäviin toimintoihin ja vertaillaan tulosprismaa tasapainotettuun tuloskortistoon (Balanced scorecard) ohjausta tukevana viitekehyksenä. Hofsteden mukaan perinteiset ohjausmenetelmät ja lähestymistavat eivät useinkaan toimi julkisella ja voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, vaan toiminnan tavoitteiden yksiselitteisyydestä ym. seikoista johtuen on sovellettava jopa kuutta erilaista ohjaustapaa 12. Artikkelissa tarkastellaan Suomen valtion tilivirastojen ohjausta. Eduskunnan ja valtioneuvoston ministeriöitään kohtaan harjoittama ohjaus rajataan artikkelin varsinaisen aihealueen ulkopuolelle. Artikkelin tarkoituksena ei ole tehdä tieteellisesti kattavaa tarkastelua asiassa, vaan kahta päälähdettä 13 käyttäen arvioida tulosprisman soveltuvuutta valtion virastojen tulosohjaukseen. 9 Valtiokonttori 2004: Hofstede Tässä artikkelissa termejä ohjaustapa, ohjausote ja ohjaustyyppi käytetään synonyymeinä. 12 Hofstede 1981: Valtiovarainministeriö 2003, Hofstede

7 Artikkelin sisältö Artikkeli etenee siten, että ensin käsitellään lyhyesti valtionhallinnon ohjausmenettelyjä yleisellä tasolla; millä tavalla virastoja voidaan ohjata. Sen jälkeen esitellään uuden tuloksellisuuskäsitteistön taustalla oleva tilivelvollisuusuudistus sekä sen tavoitteet ja tulosprisman sisältö. Tulosprismaan tutustumisen jälkeen tarkastellaan Hofsteden 14 luomaa teoreettista viitekehystä julkisten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ohjaamisotteen valinnalle. Tämän jälkeen arvioidaan tulosprisman käyttökelpoisuutta valtion tulosohjauksessa suhteessa Hofsteden erilaisiin ohjausotteisiin ja käsitellään tulosprismaan ja sen hyödyntämiseen liittyviä rajoitteita. Tämän jälkeen pohditaan, miten tulosohjauksesta voitaisiin saada entistä toimivampaa. Lopuksi esitetään artikkelin perusteella syntyneet johtopäätökset. 14 Hofstede

8 Valtionhallinnon ohjausmenettelyistä Valtion virastojen ohjaus perustuu eduskunnan säätämiin lakeihin ja niiden nojalla annettuihin asetuksiin sekä määräyksiin. Muita ohjausvälineitä, joita käytetään lakien sallimassa laajuudessa, ovat mm. erilaiset suunnitelmat, sopimukset ja valtion talousarvio. Vuotuisen valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä voidaan lisäksi muuttaa lainsäädäntöä talousarvion edellyttämällä tavalla 15. Määrärahat ja muut resurssit virastojen lakisääteiseen ja mahdolliseen muuhun toimintaan otetaan valtion talousarvioon. Säädökset ovat siten hyvin keskeinen väline, joilla valtion virastojen toimintaa ohjataan. 16 Virastoille talousarviossa osoitettavat määrärahat ja tulostavoitteet määrätään valtioneuvoston, sen ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen välisessä ohjausmenettelyssä. Tämä ohjaus voi tapahtua ainakin kahdella eri tavalla: perinteisellä resurssiohjauksella tai tulosohjausmenettelyllä. Resurssiohjauksessa virastolle osoitettavat määrärahat määräytyvät sen tuotannontekijöiden hankkimisesta aiheutuvien menojen sekä suoritteiden luovuttamisesta saatavien tulojen mukaan. Tulosohjauksessa sen sijaan määrärahat kytketään reaaliprosessin tuloksiin. Tulosohjauksessa on tarkoituksena kytkeä yhteen reaaliprosessin tulokset ja rahoitus eli viraston määrärahat 17. Valtionhallinnossa tulosohjaus on määritelty vuorovaikutteiseksi sopimusajatteluun perustuvaksi ohjausmalliksi, jonka toiminnallinen ydin on sopijapuolten kyvyssä löytää oikea tasapaino käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien tulosten välillä 18. Julkisella sektorilla tuloksilla tarkoitetaan yleensä organisaation aikaansaannoksia eli suoritteita ja erityisesti niiden vaikutuksia. Saavutettujen tulosten hyvyyttä ei kuitenkaan arvioida suhteessa niiden aikaansaamiseksi uhrattuihin kustannuksiin. Pelkkien tulosten sijaan julkisella sektorilla onkin erotuksena kannattavuudesta alettu puhua tuloksellisuudesta, jolla erityisesti talouden näkökulmasta tarkoitetaan organisaation aikaansaamien suoritteiden tuottamia vaikutuksia suhteessa niiden aikaansaamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin 19. Toimintaa pidetään siis tuloksellisena silloin, kun aikaansaadut vaikutukset voidaan arvioida vähintään aiheuttamiensa kustannusten arvoisiksi. 15 Talousarvion yhteydessä säädettävät, ns. budjettilait 16 Meklin 2002: Meklin 2001: Valtioneuvosto 2002: Meklin 2002:

9 Valtion talousarviossa tulosohjausta sovelletaan siten, että talousarvioon esitettävät määrärahat on perusteltava aikaansaannoksilla. Aikaansaannoksilla tarkoitetaan vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnallisten tulostavoitteiden esittämistä. 20 Tulosohjauksen perusmallissa voidaan erottaa tilaajat ja tuottajat, joiden välillä on selkeä työnjako. Tällöin tulosohjaaja on palvelujen tai tuotteiden tilaaja, joka päättää, mitä tuotetaan, millä laatutasolla ja millaisia määriä. Ohjattava eli virasto on tuottaja, joka vastaa palveluitten ja tuotteiden tuottamisesta tilauksen mukaisesti virastolle tuotantoon eli toimintaan osoitetuilla määrärahoilla Valtiovarainministeriö 2005: Meklin 2001:

10 Tulosprisma valtionyksiköiden ohjauksen uudistamisen keinona Valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään valtion tilinpäätösmenettelyjen kehittämistä. Työryhmän tavoitteena oli mm. parantaa tulosvastuun ja tilivelvollisuuden toteutumista ja niiden seurantaa. Tulosprisma syntyi tämän työryhmän työn tuloksena. 22 Uuden tuloksellisuuskäsitteistön tarvetta perusteltiin mm. sillä, ettei tuloksellisuuden jakaminen vaikuttavuuteen, taloudellisuuteen ja tuottavuuteen ole tuonut riittävästi esille julkisen hallinnon erilaisia rooleja ja vastuita tuloksellisen toiminnan järjestämisessä. Aikaisemmin käytetty käsitteistö on osaltaan johtanut siihen, että sekä tavoitteiden asettamisessa että tulosraportoinnissa yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus ovat voineet sekoittua. 23 Tulosprisman soveltuvuutta valtion virastojen tulosohjauksen tueksi on arvioitava niistä lähtökohdista, joissa uusi tuloksellisuuskäsitteistö luotiin. On ymmärrettävä, mitä tarkoitusta varten tulosprisma on kehitetty ja löydettävä sen rajoitteet. Tämän vuoksi seuraavassa tarkastellaan itse tilivelvollisuusuudistusta, sen taustaa sekä tavoitteita. Tulosprisman tausta - tilivelvollisuusuudistus Valtionhallinnon tilivelvollisuusuudistuksen tavoitteena on todettu olevan mm. 1. luoda perusteita tehokkaasti hoidetulle valtion taloudelle ja toiminnalle; 2. vahvistaa hallituksen ja ministeriöiden alaisten virastojen sekä tilivelvollisuutta että tulosvastuuta ja terävöittää niiden tulosohjausta; sekä 3. vahvistaa valtioneuvoston harjoittamaa valtionhallinnon johtamista ja ohjausta sekä sitä koskevaa parlamentaarista vastuuta eduskunnalle 24. Aikaisempaa parempaan tilivelvollisuuteen ja terävämpään tulosohjaukseen pyritään paitsi uuden tuloksellisuuskäsitteistön, tulosprisman avulla 25, myös 22 Valtiovarainministeriö HE 56/2003: Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö 2003:

11 uudistuneiden valtiontalouden kertomusten ja täsmentyneiden sisäisen valvonnan säädösten voimalla. Tulosprisma on siten vain yksi, vaikkakin varsin keskeinen keino toteuttaa tämän uudistuksen tavoitteita. Valtiovarainministeriön työryhmäraportin 26 perusteella voidaan todeta, että uusi tuloksellisuuskäsitteistö on ensisijaisesti tarkoitettu valtionhallinnon yksiköiden, tilivirastojen ja kokonaisia hallinnonaloja edustavien ministeriöiden tilivelvollisuuden toteamisen tueksi. Tulosprisma on nähtävä viitekehyksenä, jonka mukaan valtionyksiköiden on sekä suunniteltava toimintaansa että raportoitava toimintansa tuloksista. Tulosprisman toivotaan lisäksi terävöittävän ministeriöiden alaista hallintoaan kohtaan harjoittamaa ohjausta, mutta ministeriöitä ei ole tällaiseen esimerkiksi säädöksin velvoitettu. Tulosprisman toimivuutta arvioitaessa on siten huomattava, ettei sitä ole ensisijaisesti suunniteltu käytettäväksi tulosohjauksen, vaan tilivelvollisuuden toteamisen välineenä. Valtion uusi tuloksellisuuskäsitteistö tulosprisma Seuraavassa käsitellään tulosprisman lähtökohtia ja sisältöä sekä tulosprisman käyttämistä tulosohjauksen tukena sen mukaisesti, mitä valtiovarainministeriön työryhmä 27 on raportissaan todennut. Tulosprisman lähtökohdat Tulosprisman lähtökohtana on ollut oikeiden ja riittävien tietojen muodostaminen tiliviraston (ja budjettivaltion) tuloksellisuudesta 28. Toisaalta uudella tuloksellisuuskäsitteistöllä on haluttu löytää keinoja myös parempaan tulosohjaukseen. Tämän takia talousarviolainsäädäntöön on otettu määräykset soveltaa uutta käsitteistöä sekä talousarviossa että tilinpäätösraportoinnissa. Tulosprisman tulisi siten sekä toimia viitekehyksenä oikeiden ja riittävien tietojen antamisessa että mahdollistaa entistä terävämpi tulosohjaus. Tulosprisman sisältö Tuloksellisuuden uuden peruskäsitteistön mukaan valtionhallinnon tuloksellisuus muodostuu yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittämisestä. Toiminnallinen tuloksellisuus jakaantuu edelleen tuotoksiin ja laadunhallintaan 26 Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö 2003: 23,

12 sekä toiminnalliseen tehokkuuteen. 29 Kuva 1 esittää tulosprisman osa-alueita, niiden sisältöä sekä tulosprismaa sellaisena viitekehyksenä, millaisena sitä on useimmiten käytännössä esitetty. Kuva 1. Tuloksellisuuden peruskäsitteistö eli tulosprisma. Tulosprisman yhteydessä yhteiskunnallisella vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnan laaja-alaisia ja yleensä pidempikestoisia vaikutuksia. Jotta toiminta olisi vaikuttavaa, on aikaansaatujen vaikutusten oltava niitä, joita on ollut tarkoituskin saavuttaa. 30 Tuotoksiin ja laadunhallintaan katsotaan kuuluvaksi 31 suoritteet ja niiden laatu sekä palvelukyky ja toiminnan laatu, jotka sisältävät asiakasvaikuttavuuden, asiakastyytyväisyyden, määritellyn laatukriteeristön ja laatuun vaikuttavien prosessien mukaisen laadun. Lisäksi tarkastellaan tuotettujen suoritteiden ja julkishyödykkeiden määrää 32. Toiminnallisella tehokkuudella tarkoitetaan taloudellisuutta, tuottavuutta, kannattavuutta ja kustannusvastaavuutta. Taloudellisuus määritellään tavallisesti tuotosten ja kustannusten suhteena. Toiminta on sitä taloudellisempaa, mitä enemmän tuotoksia saadaan aikaan määrätyillä kustannuksilla. Tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten (tuotannontekijöiden) suhdetta. Kannattavuudella tulosprisman yhteydessä tarkoitetaan maksullisen toiminnan kannattavuutta 33, josta tosin raportoidaan kustannusvastaavuuslaskelmalla Valtiovarainministeriö 2003: Valtiovarainministeriö 2003: 23, Valtiovarainministeriö 2003: Valtiokonttori 2004: Valtiovarainministeriö 2003:

13 Tulosprisman toiminnallisen tehokkuuden yhteydessä kustannusvastaavuudella puolestaan tarkoitetaan yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuutta 35. Henkisten voimavarojen hallinnan todetaan sisältävän mm. henkilöstön rakennetta ja sen kehitystä, henkilöstökustannuksia, henkilöstön määrää ja henkilötyövuosia, henkilöstön edustamaa osaamista sekä sen kehittymistä koskevia tietoja 36. Tulosprisma on tarkoitettu myös tulosohjauksen tueksi Valtiovarainministeriön työryhmän 37 mukaan tulosohjauksessa tuloksellisuuden peruskriteereitä sovellettaisiin siten, että tulostavoitteet olisi asetettava toiminnallisen tehokkuuden ja laadunhallinnan eri osille sekä lisäksi henkisten voimavarojen hallinnan rakenteelliselle ja pääasialliselle kehittämiselle samoin kuin yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kohdistuville olennaisimmille tavoitteille. Tulosprismaa on siten ainakin tarkoitus hyödyntää tulosohjauksessa. Tämä tarkoitus ilmenee myös talousarviosäädöksistä, joiden mukaan valtion talousarvioon otettavat tulostavoitteet tulee asettaa uuden tuloksellisuuskäsitteistön mukaisesti, samalla kuin vastaavaan toimintaan esitetään myönnettäväksi määrärahaa. Jää kuitenkin myöhemmin nähtäväksi, miten tulosprisma tulee vaikuttamaan valtionhallinnon ohjausmenettelyihin. 34 Valtiokonttori Valtion tilinpäätöstyöryhmän työn jälkeen toiminnallisen tehokkuuden sisältöä on täydennetty kohdalla kustannusvastaavuus. Ks. esimerkiksi Valtiokonttori 2004: 2, Valtiovarainministeriö 2003: Valtiovarainministeriö 2003:

14 Julkisen sektorin ohjauksen teoreettinen viitekehys Julkisen sektorin toiminta ei ole samanlaista kuin yksityissektorin toiminta. Yksi keskeinen julkista ja yksityistä sektoria erottava tekijä on se, että julkisen sektorin palvelutuotanto on enimmäkseen välillistä 38, kun taas yksityissektorin palvelutuotanto on välitöntä 39. Tämän vuoksi yksityissektorin perinteisiä ohjausmenetelmiä ei voi sellaisenaan soveltaa julkisella sektorilla ainakaan ilman perusteita. Julkiselle sektorille soveltuvaa ohjausta 40 tarkasteltaessa on siten otettava huomioon julkisen sektorin erityispiirteet, erityisesti sen toiminnan välillinen luonne 41. Hofsteden mukaan ohjaustapa on valittava ennemmin ohjattavan toiminnan kuin organisaation perusteella. Soveltuvan ohjausotteen valitsemista varten organisaatiota on siten tarkasteltava tehtävien tai toimintojen tasolla, koska kaikissa organisaatioissa on toimintoja, jotka vaativat erilaista ohjausta: välitöntä ja välillistä toimintaa ei voida ohjata samalla tavoin. Välillisessä toiminnassa voi silti olla välittömän toiminnan piirteitä esimerkiksi siinä mielessä, että sen tuotokset ovat hyvin mitattavissa olevia. Toisin sanoen, sikäli kuin julkisen organisaation toiminta on luonteeltaan välitöntä, kuten esimerkiksi valtion viraston maksullinen palvelutoiminta, sitä voidaan pitkälti ohjata samoin kuin yksityisen yrityksen toimintaakin Toiminnan tarkoituksena on aikaansaada yhteiskunnallisia vaikutuksia. Palvelun (välittömänä) käyttäjänä ei ole yhteiskunta, vaan kansalainen. 39 Yritykset tuottavat palveluja suoraan asiakkaalle 40 Hofstede määrittelee ohjauksen prosessiksi, jonka avulla johtajat pyrkivät varmistamaan, että resurssit sekä hankitaan että käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. 41 Hofstede 1981: Hofstede 1981:

15 Ohjaustavan valintakriteerit Hofstede 43 esittää julkisen organisaation toiminnalle neljä kriteeriä, joiden perusteella kyseiseen toimintaan soveltuva ohjaustapa valitaan. Nämä kriteerit ovat: 1. tavoitteiden yksiselitteisyys, 2. tuotosten mitattavuus, 3. ohjaustoimenpiteiden vaikutusten tunnettuus ja 4. toiminnan toistettavuus. Tarkastellaan seuraavaksi näitä ohjausmallin valintakriteereitä kutakin hieman lähemmin. Tavoitteiden yksiselitteisyys Ohjauksen kannalta tavoitteiden yksiselitteisyys on kaikkein kriittisin ja olennaisin ohjaukseen vaikuttava kriteeri. Ohjaus edellyttää olemassa olevaa, selkeää ja yksiselitteistä tavoitetta. Jos tavoite on epäselvä, ainoa toimintaan soveltuva ohjaustapa on poliittinen ohjaus. 44 Tavoite voidaan yleisesti määritellä niin, että se on saavutettavaksi tarkoitettu tila. Tavoite on ilmaistava sellaisessa muodossa, että sen saavuttaminen tai saavuttamatta jääminen voidaan todeta. Tämä taas edellyttää tavoitteelta mitattavuutta. 45 Tavoitteet voivat olla epäselviä monesta syystä. Ensinnäkin eri intressiryhmien tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi vankilanjohtajan tavoitteena voi olla varmistaa vankilan turvallisuus, kun taas oikeusministeriön tavoitteena voi olla kustannusten minimoiminen. Samoin esimerkiksi asiantuntijaorganisaatiossa asiantuntijoiden näkemykset toiminnan tavoitteista eroavat. Toiseksi, erimielisyyttä voi olla sen suhteen, johtaako valittu toiminta tavoitteen suuntaiseen toimintaan. Voidaan esimerkiksi olla yhtä mieltä siitä, että tavoitteena on työttömyyden vähentäminen, mutta eri mieltä siitä, johtaako valittu toiminta työttömyyden vähenemiseen, lisääntymiseen tai vaikuttaako se työttömyyteen millään tavalla. 46 Tavoitteet voivat olla yksiselitteisiä ja selkeitä vain silloin, kun toiminnasta päättävien tahojen välillä ei ole intressiristiriitoja ja niiden arvot ovat yhtenevät. Toisin sanoen tavoitteista vallitsee konsensus. Mahdollista on myös, että tavoitteet asettava auktoriteetti on niin voimakas, ettei sen tavoitteita aseteta kyseenalaiseksi. Tällöin ohjaava taho päättää tavoitteista ja tavoitteet muuttuvat 43 Hofstede Hofstede 1981: Meklin 2001: Hofstede 1981:

16 alemman tahon kannalta yksiselitteisiksi. Toinen tapa aikaansaada yksiselitteiset tavoitteet on neuvotella ja sopia tavoitteista yhteisesti. 47 Tuotosten mitattavuus Toisena kriteerinä ohjausotteen valitsemiselle on tuotosten mitattavuus. Toiminnan ohjaaminen edellyttää, että toiminnan tuotos voidaan identifioida ja aikaansaannosta voidaan verrata asetettuihin tavoitteisiin. Mitattavissa oleva tarkoittaa tässä määrällisesti mitattavaa. Hofsteden mukaan useat sekä yksityisen että julkisen sektorin tuotokset eivät kuitenkaan ole määriteltävissä kuin laadullisin ja epämääräisin käsittein. Esimerkkeinä Hofstede mainitsee puolustusvoimien ja opetusministeriön tehtävät. 48 Jos tuotokset eivät ole mitattavissa, on ensimmäiseksi kysyttävä, voidaanko löytää tuotoksia riittävän hyvin edustavia sijaismittareita 49. Mikäli sijaismitat ovat löydettävissä, voidaan näissä tapauksissa käsitellä tuotoksia niin kuin ne olisivat mitattavissa. 50 Ohjaustoimenpiteiden syy-seuraus suhteiden tunnettuus Kolmas kriteeri, jonka perusteella toimintaan soveltuva ohjaustapa valitaan, on toimenpiteiden syy-seuraus suhteiden tunnistaminen. Tehokas toiminnanohjaus edellyttää, että toimintaan voidaan puuttua, jos aikaansaannokset eivät ole asetettujen tavoitteiden mukaisia. Tämä edellyttää johtajalta tietoa siitä, miten puuttua toimintaan, jotta tavoitteet saavuttaisiin. Johtajan on ymmärrettävä sekä organisaation tapa reagoida hänen johtamistoimenpiteisiinsä että ympäristön reaktiot organisaation muuttuneeseen toimintaan. 51 Aina ohjaustoimenpiteiden syy-seuraus suhteet eivät ole tiedossa. Hofstede käyttää tällaisesta tilanteesta esimerkkinä tapausta, jossa vastuuhenkilö vaihdetaan kun tulokset eivät tyydytä. Ei voida olla varmoja siitä, että vaihdos korjaa tilanteen, ja vaikka tulokset paranisivatkin, ne voivat olla viivästynyttä tulosta edeltäjän toimenpiteistä tai jostain muusta kuin uudesta vastuuhenkilöstä. 47 Hofstede 1981: 194, Hofstede mainitsee myös muita tapoja saada tavoitteet yksiselitteisiksi kuten esimerkiksi sääntöjen ja menettelytapojen määrääminen tai uskottujen asiantuntijoiden käyttäminen. 48 Hofstede 1981: Hofstede käyttää termejä proxies ja surrogates. 50 Hofstede 1981: Hofstede 1981:

17 Toiminnan toistettavuus Neljäntenä ja viimeisenä kriteerinä ohjausotteen valitsemiselle on se, onko toiminta toistettavissa. Toistettavissa oleva toiminta sekä mahdollistaa oppimisen että helpottaa toiminnan ohjaamista ja valvontaa. Toistettavuus voi ilmetä ajallisesti toistuvissa tehtävissä, mutta myös monissa asiantuntijatehtävissä, kuten esimerkiksi lääkärin tai sosiaalityöntekijän tehtävissä. Yksi esimerkki toistettavissa olevasta tehtävästä on vuosisuunnittelu, joka ei ensimmäisenä vuonna välttämättä toimi oikein hyvin, mutta voi toimia paremmin neljän - viiden vuoden kuluttua. Ei-toistettavissa olevat tehtävät ovat ainoita laatuaan, kertaluonteisia projekteja, investointeja tms. Tällaisistakin tehtävistä voidaan toki oppia, esimerkiksi sitä, miten tehtävät olisi voitu hoitaa paremmin. Tätä oppimista ei kuitenkaan voida hyödyntää tulevissa tehtävissä, eikä oppimisella siten ole ohjauksen kannalta juurikaan merkitystä. 52 Ohjaustapojen luokittelu Hofsteden mukaan toiminnan ohjaukseen on sovellettava jotain seuraavista kuudesta ohjausotteesta sen mukaan, miten edellä esitetyt kriteerit täyttyvät 53. Kriteerien perusteella toimintaan soveltuvaksi ohjausotteeksi valitaan jokin seuraavista: 1. poliittinen ohjaus (political control); 2. harkintaan perustuva 54 ohjaus (judgmental control) 3. intuitiivinen ohjaus (intuitive control); 4. yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva ohjaus (trial and error control); 5. asiantuntijaohjaus (expert control) tai 6. rutiiniohjaus (routine control). Ohjaustapojen ja toiminnallisten kriteerien välinen yhteys ilmenee seuraavalla sivulla olevasta kuvasta Hofstede 1981: Hofstede 1981: Ks. Näsi ym Näsi ym. 2001: 39. Käännetty lähteestä Hofstede 1981:

18 Kuva 2. Ohjauksen typologia Hofsteden mukaan. Seuraavaksi tarkastellaan näitä kuutta ohjaustapaa hieman lähemmin. Poliittinen ohjaus Mikäli toiminnan tavoitteet eivät ole selviä, eikä näitä ristiriitoja ole mahdollista ratkaista yhteisesti hyväksyttävällä tavalla, toimintaa voidaan ohjata ainoastaan poliittisesti. Muut ohjaustavat edellyttävät tavoitteilta yksiselitteisyyttä. Poliittinen ohjaus tapahtuu valtarakenteiden, neuvotteluprosessien, erityisintressien sekä taloudellisten resurssien kulloisenkin niukkuuden perusteella. Poliittinen ohjaus voi yhdistyä muihin ohjausotteisiin, mikäli organisaation poliittinen johto pystyy ratkaisemaan alaisensa organisaation 18

19 tavoitteisiin sisältyvät ristiriidat. Tällöin muualla organisaatiossa voidaan ohjata toimintaa jäljempänä esitettävillä tavoilla. 56 Harkintaan perustuva ohjaus Kun tavoitteet ovat yksiselitteisiä, mutta tuotos ei ole mitattavissa, eikä niille ole löydettävissä hyväksyttäviä sijaismittoja, toimintaa ohjataan subjektiiviseen harkintaan perustuen. Tällainen ohjaus toimii parhaiten silloin, kun organisaatiolla on yksi vahva, suvereeni ja ylivaltainen johtaja, jonka harkinnan perusteella toimintaa ohjataan. 57 Intuitiivinen ohjaus Kun sekä tavoitteet ovat selkeät että tuotos mitattavissa, mutta toimenpiteiden syy-seuraus suhteita ei tunneta eikä toiminta ole toistettavissa, joudutaan turvautumaan intuitiiviseen ohjaukseen. Näin voi asianlaita olla myös silloin, kun luonteeltaan toistettavissa olevaa tehtävää tehdään ensimmäistä kertaa 58. Tällöin oppimista ei ole vielä voinut tapahtua. Yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva ohjaus Jos tavoitteet ovat selkeät, tuotos mitattavissa ja toiminta on toistuvaa, mutta toimenpiteiden syy-seuraus suhteita ei tunneta, organisaatio voi kehittyä ohjauksessaan omien virheidensä kautta. Tässä ohjausotteessa toiminnan tiukka sääntely ja ohjeistus ei ole mahdollista, mutta toimenpiteiden, onnistumisten ja virheiden välisten yhteyksien syvällinen analysoiminen on erityisen tärkeää. Jo aiemmin mainittu vuosisuunnittelu on yksi esimerkki toiminnasta, jossa tätä ohjaustapaa voidaan soveltaa. 59 Asiantuntijaohjaus Kun toiminnan tavoitteet ovat selvät, tuotokset mitattavissa, ohjaustoimenpiteiden vaikutukset tiedossa, mutta toiminta on ainutkertaista, ohjaus voi olla asiantuntijaohjausta. Tässä ohjausotteessa pyritään jäljittelemään toiminnan toistettavuutta sillä, että asiantuntijalle toiminta on tuttua aikaisemmista yhteyksistä ja niinpä hän onkin asiassaan kokenut asiantuntija. 56 Hofstede 1981: Hofstede 1981: Hofstede 1981: Hofstede 1981:

20 Menestyksellinen asiantuntijaohjaus riippuu silloin ohjaajan kyvystä sekä hyödyntää vastaavanlaisesta toiminnasta aikaisemmin keräämiään kokemuksia että välittää tätä tietoa nykyisille toimijoille. 60 Rutiiniohjaus Toiminnanohjaus voi muuttua rutiiniksi silloin, kun kaikki edellä esitetyt kriteerit toteutuvat: tavoitteet ovat yksiselitteiset, tuotokset mitattavissa, ohjaustoimenpiteiden vaikutukset tunnetaan ja samankaltaista toimintaa on harjoitettu aikaisemminkin. Tämä ohjausote soveltuu useimpiin toimintoihin tuotanto- ja palveluorganisaatioissa. Ohjaus tapahtuu määräyksin ja ohjein. 61 Esimerkki ohjausotteiden soveltamisesta budjetointiin Edellä esitetyt ohjaustyypit koskettavat kaikenlaisissa organisaatiomuodoissa tapahtuvaa toimintaa, oli kyseessä sitten yksityinen tai julkinen, voittoa tavoitteleva tai not-for-profit organisaatio. Ohjaustyypit ilmenevät yleensä niin, että organisaation alimmilla tasoilla ohjaus on rutiini- tai asiantuntijaohjausta, kun taas ylimmän johdon ohjaus on poliittista tai harkintaan perustuvaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuvaa ohjausta, samoin kuin intuitiivista ohjausta, sovelletaan organisaation keskivaiheilla. 62 Ohjaustapojen valinnan konkretisoimiseksi Hofstede ottaa esimerkiksi budjetoinnin. Ohjauksen näkökulmasta budjetit voidaan luokitella kolmenlaisiin taloudellisiin suunnitelmiin: 1. panos-tuotosyksikön toimintabudjetti (operations budget for input-output center). 2. panosyksikön toimintabudjetti (operations budget for input center); ja 3. investointibudjetti (investment budget); Panos-tuotosyksikön toimintabudjetti edellyttää mitattavissa olevia tuotoksia. Lisäksi näissä tapauksissa on useimmiten kyse myös toistettavissa olevasta toiminnasta, joten soveltuvia ohjausmalleja ovat rutiini- sekä yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva ohjaus. 63 Klassiset budjetointi- ja valvontamenetelmät rahamääräisine tavoitteineen ja tavoite- ja toteutuneiden lukujen eroanalyyseineen on kehitetty juuri panos-tuotos yksikköympäristöön Hofstede 1981: Hofstede 1981: Hofstede 1981: Hofstede 1981: Näsi ym. 2001:

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 9.4A 13.05.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS -KARJALAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKER-

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Lääninhallitusten toiminnan seurannan kehittämistyöryhmän muistio. Hallinto

Lääninhallitusten toiminnan seurannan kehittämistyöryhmän muistio. Hallinto Lääninhallitusten toiminnan seurannan kehittämistyöryhmän muistio Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 17/2005 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 2.5.2005 Tekijät (toimielimestä,

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Tulosohjauksen haasteet. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Valtiovarainministeriö 29.10.2010

Tulosohjauksen haasteet. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Valtiovarainministeriö 29.10.2010 Tulosohjauksen haasteet Ylijohtaja Silja Hiironniemi Valtiovarainministeriö 29.10.2010 Tulosohjaus Tulosohjaus määritellään vuorovaikutteiseksi, sopimusajatteluun perustuvaksi ohjausmalliksi, jonka toiminnallinen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/03 9.4A 23.5.2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002

Lisätiedot

Valtion tulosohjaus uudistuu

Valtion tulosohjaus uudistuu Valtion tulosohjaus uudistuu Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna Olli Ahonen Palvelupäällikkö Valtiokonttori / Hallinnon ohjaus Agenda Valtion tulosohjauksen kehittämishanke Tulossopimuksen laadinta

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Valtiokonttorista asiantuntija-apua talouden, hallinnon, IT-palvelujen ja vakuuttamisen asioihin Valtiokonttori tarjoaa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/03 23.5.2003 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ylitarkastaja Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö 6.3.2012 Uudistunut elintarvikelaisäädäntö Elintarvikelaki (23/2006) muutos 352/2011

Lisätiedot

Toimintakertomuksen laatiminen -ohje

Toimintakertomuksen laatiminen -ohje Valtiokonttori Ohje 1 (18) Hallinnon ohjaus 30.11.2010 Dnro VK 510/03/2010 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Toimintakertomuksen laatiminen Valtion talousarviosta annetun

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Dnro 207/03/2006

Dnro 207/03/2006 VALTIOKONTTORI SAATE 1(1) 15.6.2006 Dnro 207/03/2006 Tilivirastot sekä virastot ja laitokset, joille ministeriöt vahvistavat tulostavoitteet Talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot SUUNNITTELUN

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) TOIMISTOPÄÄLLIKÖIDEN JA VASTAAVIEN YKSIKÖIDEN PÄÄLLIKÖIDEN KOKONAISPALKKAJÄRJESTELMÄ SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTOSSA SEKÄ VARHAISKASVATUSVIRASTOSSA Tässä ohjeessa kuvataan kokonaispalkkajärjestelmä

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusministeriön pilotti Kohti strategisempaa ja selkeämpää tulosohjausta ministeriössä ja hallinnonalalla Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Pilotin tavoitteet Keskeisenä tavoitteena löytää keinoja

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot