TULOSPRISMAN SOVELTAMISESTA TILIVIRASTOJEN OHJAUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULOSPRISMAN SOVELTAMISESTA TILIVIRASTOJEN OHJAUKSESSA"

Transkriptio

1 TULOSPRISMAN SOVELTAMISESTA TILIVIRASTOJEN OHJAUKSESSA Pekka Etelälahti Tampereen Yliopisto Taloustieteiden laitos Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi 1

2 Sisällys: TAUSTAKSI...5 Artikkelin tavoite ja rajaus...6 Artikkelin sisältö...7 VALTIONHALLINNON OHJAUSMENETTELYISTÄ...8 TULOSPRISMA VALTIONYKSIKÖIDEN OHJAUKSEN UUDISTAMISEN KEINONA...10 Tulosprisman tausta - tilivelvollisuusuudistus...10 Valtion uusi tuloksellisuuskäsitteistö tulosprisma...11 Tulosprisman lähtökohdat...11 Tulosprisman sisältö...11 Tulosprisma on tarkoitettu myös tulosohjauksen tueksi...13 JULKISEN SEKTORIN OHJAUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS...14 Ohjaustavan valintakriteerit...15 Tavoitteiden yksiselitteisyys...15 Tuotosten mitattavuus...16 Ohjaustoimenpiteiden syy-seuraus suhteiden tunnettuus...16 Toiminnan toistettavuus...17 Ohjaustapojen luokittelu...17 Poliittinen ohjaus...18 Harkintaan perustuva ohjaus...19 Intuitiivinen ohjaus...19 Yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva ohjaus...19 Asiantuntijaohjaus...19 Rutiiniohjaus...20 Esimerkki ohjausotteiden soveltamisesta budjetointiin...20 TULOSPRISMAN KÄYTTÖTAVAT ERILAISISSA OHJAUSOTTEISSA...22 Poliittinen ohjaus

3 Harkintaan perustuva ohjaus...22 Intuitiivinen ohjaus...24 Yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva ohjaus...25 Asiantuntijaohjaus...25 Rutiiniohjaus...26 Tulosprisman käyttökelpoisuus tulosohjauksen tukena...26 Tulosprisman tulkitseminen Balanced Scorecardin (BSC) mukaisena tuloskortistona...28 TULOSPRISMAN RAJOITTEITA Tulosprisman terminologia ei ole täsmentynyt...30 Yhteiskunnallista vaikuttavuutta vai vaikutuksia?...30 Tuotosten vai toiminnan laatua?...31 Taloudellisuus ja tuottavuus...31 Henkilöstövoimavaroille asetettavien tavoitteiden kattavuus...32 Kustannusten merkitys on hämärtynyt...32 Tavoitteilta ei edellytetä mitattavuutta...33 Tavoitteiden välillä ei edellytetä olevan riippuvuussuhdetta...33 Tulosprisma ei ole riittävä tilivelvollisuuden osoittaja...34 AIKAISEMPAA TOIMIVAMPAAN TULOSOHJAUKSEEN TULOSPRISMAN AVULLA Tulosohjauksen ongelmia...35 Laskentajärjestelmän olemassaolo ei takaa toimivaa tulosohjausta...35 Tulosprisma ei yksin tee ministeriöiden ohjauksesta tulosohjausta...36 Tavoitteiden asettaminen...37 Tavoitteet on asetettava oikein tukeakseen tulosohjausta...37 Tavoitteiden yksiselitteisyys...38 Tuotosten määrittely...39 Mitä ovat tuotokset?...39 Tuotosten mitattavuus eli laskettavuus...40 Tuotosten mitattavuudesta esimerkkien valossa

4 Tulosohjauksen toimivuuden parantaminen...41 Ministeriöiden ohjausotteen terävöittäminen...41 Tulosohjausta tukevien tulostavoitteiden asettaminen...42 LOPUKSI...44 LÄHDELUETTELO

5 Taustaksi Suomen valtion virastoissa on noudatettu tulosohjausta ja budjetointia vuodesta 1995 lähtien. Säädösten 1 mukaan tulosohjaus ja -budjetointi on tarkoittanut sitä, että valtion talousarviossa paitsi myönnetään virastoille määrärahat ja muut resurssit, myös asetetaan tavoitteet virastojen tuloksellisuudelle. Tuloksellisuudella on tässä yhteydessä tarkoitettu viraston vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta. Jokaisen tiliviraston 2 on myös pitänyt raportoida tavoitteiden toteutumisesta tilinpäätöksessään. Vuonna 2004 valtion talousarviolainsäädäntöä 3 muutettiin siten, että valtionhallinnon tuloksellisuus määriteltiin uudella tavalla. Tämä tuloksellisuuskäsitteistön uusiminen perustui pääosin valtiovarainministeriön työryhmän 4 työhön ja uudesta käsitteistöstä on käytännössä käytetty myös nimitystä (valtionhallinnon) tulosprisma 5. Uusien säädösten mukaan tilivirastojen tulostavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisesta raportoimisen on vuodesta 2005 lähtien tapahduttava tämän tulosprisman eli uuden tuloksellisuuskäsitteistön mukaisesti. Edellä mainitut muutokset liittyvät valtionhallinnossa parhaillaan meneillään olevaan tilivelvollisuusuudistukseen, jonka tavoitteena on sekä korostaa hallinnon tilivelvollisuutta että terävöittää tulosohjausta 6. Uudistus on koettu tarpeelliseksi, koska valtionhallinnon tulosohjauksen toimivuuteen ei kaikilta osin olla oltu tyytyväisiä. Ongelmia on nähty olevan mm. tuloksellisuuden määrittelemisessä, ministeriöiden ohjausotteessa ja tuloksellisuusraportoinnissa 7. Tilivelvollisuusuudistuksen toimeenpanon yhteydessä on esitetty, että toimiva tulosohjaus perustuu tuotto- ja kuluperusteiseen budjetointiin ja edellyttää kustannuslaskennalta hyvää tasoa. Kustannuslaskenta ja yleensäkin muu laskentatoimi on nähty tulosohjauksen onnistumisen ja tulosvastuun toteutumisen kannalta kriittisenä menestystekijänä 8. Lisäksi tilivelvollisuuden osoittaminen ja tulosvastuun kohentamisen tarve on näyttänyt korostavan 1 Laki valtion talousarviosta (1988/423), asetus valtion talousarviosta (1992/1243). 2 Tilivirasto: Valtiovarainministeriön määräämä, yhden tai useamman valtion viraston muodostama kokonaisuus, joka vastaa osaltaan valtion kirjanpidosta ja maksuliikkeestä. 3 Laki valtion talousarviosta (1988/423), asetus valtion talousarviosta (1992/1243). 4 Valtiovarainministeriö Ks. esimerkiksi Valtiovarainministeriö 2003: Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö 2003: 43, Valtiovarainministeriö 2003:

6 tuloksellisuuden esittämistä erilaisten mittareiden, tunnuslukujen ja indikaattorien avulla 9. Uutta tuloksellisuuskäsitteistöä esiteltäessä ei kuitenkaan ole määritelty, miten sitä tulisi soveltaa erilaisten virastojen ja erityyppisen toiminnan ohjauksessa. Käsitteistön soveltamiseen liittyykin vaara, että tulosprismaa pidetään kaikkivoipana tuloksellisen toiminnan osoittajana, jota voidaan soveltaa kaikissa tilanteissa ja kaikissa virastoissa samalla tavalla, vaikka virastojen toiminta voi olla hyvinkin erilaista. Artikkelin tavoite ja rajaus Tämän artikkelin tarkoituksena on arvioida, miten valtionhallinnon uusi tuloksellisuuskäsitteistö soveltuu käytettäväksi valtion tilivirastojen ohjauksen tukena. Artikkelissa keskitytään tarkastelemaan tilivelvollisuusuudistuksen toteuttamisen keinoista ainoastaan tulosprismaa; kertomusmenettelyä tai sisäistä valvontaa koskeviin muutoksiin tai niiden vaikutuksiin tilivirastojen tilivelvollisuuden toteuttamisesta tai tulosohjauksesta ei oteta kantaa. Artikkelissa etsitään vastausta seuraavaan kysymykseen: Miten uutta tuloksellisuuskäsitteistöä tulisi soveltaa erilaisten virastojen ohjauksessa? Uudistettua tuloksellisuuskäsitteistöä eli tulosprismaa tarkastellaan suhteessa Geert Hofsteden 10 luokitteluun julkiselle sektorille soveltuvista ohjausotteista 11. Lisäksi analysoidaan tulosprisman soveltuvuutta erilaista ohjausta edellyttäviin toimintoihin ja vertaillaan tulosprismaa tasapainotettuun tuloskortistoon (Balanced scorecard) ohjausta tukevana viitekehyksenä. Hofsteden mukaan perinteiset ohjausmenetelmät ja lähestymistavat eivät useinkaan toimi julkisella ja voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, vaan toiminnan tavoitteiden yksiselitteisyydestä ym. seikoista johtuen on sovellettava jopa kuutta erilaista ohjaustapaa 12. Artikkelissa tarkastellaan Suomen valtion tilivirastojen ohjausta. Eduskunnan ja valtioneuvoston ministeriöitään kohtaan harjoittama ohjaus rajataan artikkelin varsinaisen aihealueen ulkopuolelle. Artikkelin tarkoituksena ei ole tehdä tieteellisesti kattavaa tarkastelua asiassa, vaan kahta päälähdettä 13 käyttäen arvioida tulosprisman soveltuvuutta valtion virastojen tulosohjaukseen. 9 Valtiokonttori 2004: Hofstede Tässä artikkelissa termejä ohjaustapa, ohjausote ja ohjaustyyppi käytetään synonyymeinä. 12 Hofstede 1981: Valtiovarainministeriö 2003, Hofstede

7 Artikkelin sisältö Artikkeli etenee siten, että ensin käsitellään lyhyesti valtionhallinnon ohjausmenettelyjä yleisellä tasolla; millä tavalla virastoja voidaan ohjata. Sen jälkeen esitellään uuden tuloksellisuuskäsitteistön taustalla oleva tilivelvollisuusuudistus sekä sen tavoitteet ja tulosprisman sisältö. Tulosprismaan tutustumisen jälkeen tarkastellaan Hofsteden 14 luomaa teoreettista viitekehystä julkisten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden ohjaamisotteen valinnalle. Tämän jälkeen arvioidaan tulosprisman käyttökelpoisuutta valtion tulosohjauksessa suhteessa Hofsteden erilaisiin ohjausotteisiin ja käsitellään tulosprismaan ja sen hyödyntämiseen liittyviä rajoitteita. Tämän jälkeen pohditaan, miten tulosohjauksesta voitaisiin saada entistä toimivampaa. Lopuksi esitetään artikkelin perusteella syntyneet johtopäätökset. 14 Hofstede

8 Valtionhallinnon ohjausmenettelyistä Valtion virastojen ohjaus perustuu eduskunnan säätämiin lakeihin ja niiden nojalla annettuihin asetuksiin sekä määräyksiin. Muita ohjausvälineitä, joita käytetään lakien sallimassa laajuudessa, ovat mm. erilaiset suunnitelmat, sopimukset ja valtion talousarvio. Vuotuisen valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä voidaan lisäksi muuttaa lainsäädäntöä talousarvion edellyttämällä tavalla 15. Määrärahat ja muut resurssit virastojen lakisääteiseen ja mahdolliseen muuhun toimintaan otetaan valtion talousarvioon. Säädökset ovat siten hyvin keskeinen väline, joilla valtion virastojen toimintaa ohjataan. 16 Virastoille talousarviossa osoitettavat määrärahat ja tulostavoitteet määrätään valtioneuvoston, sen ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen välisessä ohjausmenettelyssä. Tämä ohjaus voi tapahtua ainakin kahdella eri tavalla: perinteisellä resurssiohjauksella tai tulosohjausmenettelyllä. Resurssiohjauksessa virastolle osoitettavat määrärahat määräytyvät sen tuotannontekijöiden hankkimisesta aiheutuvien menojen sekä suoritteiden luovuttamisesta saatavien tulojen mukaan. Tulosohjauksessa sen sijaan määrärahat kytketään reaaliprosessin tuloksiin. Tulosohjauksessa on tarkoituksena kytkeä yhteen reaaliprosessin tulokset ja rahoitus eli viraston määrärahat 17. Valtionhallinnossa tulosohjaus on määritelty vuorovaikutteiseksi sopimusajatteluun perustuvaksi ohjausmalliksi, jonka toiminnallinen ydin on sopijapuolten kyvyssä löytää oikea tasapaino käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien tulosten välillä 18. Julkisella sektorilla tuloksilla tarkoitetaan yleensä organisaation aikaansaannoksia eli suoritteita ja erityisesti niiden vaikutuksia. Saavutettujen tulosten hyvyyttä ei kuitenkaan arvioida suhteessa niiden aikaansaamiseksi uhrattuihin kustannuksiin. Pelkkien tulosten sijaan julkisella sektorilla onkin erotuksena kannattavuudesta alettu puhua tuloksellisuudesta, jolla erityisesti talouden näkökulmasta tarkoitetaan organisaation aikaansaamien suoritteiden tuottamia vaikutuksia suhteessa niiden aikaansaamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin 19. Toimintaa pidetään siis tuloksellisena silloin, kun aikaansaadut vaikutukset voidaan arvioida vähintään aiheuttamiensa kustannusten arvoisiksi. 15 Talousarvion yhteydessä säädettävät, ns. budjettilait 16 Meklin 2002: Meklin 2001: Valtioneuvosto 2002: Meklin 2002:

9 Valtion talousarviossa tulosohjausta sovelletaan siten, että talousarvioon esitettävät määrärahat on perusteltava aikaansaannoksilla. Aikaansaannoksilla tarkoitetaan vaikuttavuustavoitteiden ja toiminnallisten tulostavoitteiden esittämistä. 20 Tulosohjauksen perusmallissa voidaan erottaa tilaajat ja tuottajat, joiden välillä on selkeä työnjako. Tällöin tulosohjaaja on palvelujen tai tuotteiden tilaaja, joka päättää, mitä tuotetaan, millä laatutasolla ja millaisia määriä. Ohjattava eli virasto on tuottaja, joka vastaa palveluitten ja tuotteiden tuottamisesta tilauksen mukaisesti virastolle tuotantoon eli toimintaan osoitetuilla määrärahoilla Valtiovarainministeriö 2005: Meklin 2001:

10 Tulosprisma valtionyksiköiden ohjauksen uudistamisen keinona Valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään valtion tilinpäätösmenettelyjen kehittämistä. Työryhmän tavoitteena oli mm. parantaa tulosvastuun ja tilivelvollisuuden toteutumista ja niiden seurantaa. Tulosprisma syntyi tämän työryhmän työn tuloksena. 22 Uuden tuloksellisuuskäsitteistön tarvetta perusteltiin mm. sillä, ettei tuloksellisuuden jakaminen vaikuttavuuteen, taloudellisuuteen ja tuottavuuteen ole tuonut riittävästi esille julkisen hallinnon erilaisia rooleja ja vastuita tuloksellisen toiminnan järjestämisessä. Aikaisemmin käytetty käsitteistö on osaltaan johtanut siihen, että sekä tavoitteiden asettamisessa että tulosraportoinnissa yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus ovat voineet sekoittua. 23 Tulosprisman soveltuvuutta valtion virastojen tulosohjauksen tueksi on arvioitava niistä lähtökohdista, joissa uusi tuloksellisuuskäsitteistö luotiin. On ymmärrettävä, mitä tarkoitusta varten tulosprisma on kehitetty ja löydettävä sen rajoitteet. Tämän vuoksi seuraavassa tarkastellaan itse tilivelvollisuusuudistusta, sen taustaa sekä tavoitteita. Tulosprisman tausta - tilivelvollisuusuudistus Valtionhallinnon tilivelvollisuusuudistuksen tavoitteena on todettu olevan mm. 1. luoda perusteita tehokkaasti hoidetulle valtion taloudelle ja toiminnalle; 2. vahvistaa hallituksen ja ministeriöiden alaisten virastojen sekä tilivelvollisuutta että tulosvastuuta ja terävöittää niiden tulosohjausta; sekä 3. vahvistaa valtioneuvoston harjoittamaa valtionhallinnon johtamista ja ohjausta sekä sitä koskevaa parlamentaarista vastuuta eduskunnalle 24. Aikaisempaa parempaan tilivelvollisuuteen ja terävämpään tulosohjaukseen pyritään paitsi uuden tuloksellisuuskäsitteistön, tulosprisman avulla 25, myös 22 Valtiovarainministeriö HE 56/2003: Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö 2003:

11 uudistuneiden valtiontalouden kertomusten ja täsmentyneiden sisäisen valvonnan säädösten voimalla. Tulosprisma on siten vain yksi, vaikkakin varsin keskeinen keino toteuttaa tämän uudistuksen tavoitteita. Valtiovarainministeriön työryhmäraportin 26 perusteella voidaan todeta, että uusi tuloksellisuuskäsitteistö on ensisijaisesti tarkoitettu valtionhallinnon yksiköiden, tilivirastojen ja kokonaisia hallinnonaloja edustavien ministeriöiden tilivelvollisuuden toteamisen tueksi. Tulosprisma on nähtävä viitekehyksenä, jonka mukaan valtionyksiköiden on sekä suunniteltava toimintaansa että raportoitava toimintansa tuloksista. Tulosprisman toivotaan lisäksi terävöittävän ministeriöiden alaista hallintoaan kohtaan harjoittamaa ohjausta, mutta ministeriöitä ei ole tällaiseen esimerkiksi säädöksin velvoitettu. Tulosprisman toimivuutta arvioitaessa on siten huomattava, ettei sitä ole ensisijaisesti suunniteltu käytettäväksi tulosohjauksen, vaan tilivelvollisuuden toteamisen välineenä. Valtion uusi tuloksellisuuskäsitteistö tulosprisma Seuraavassa käsitellään tulosprisman lähtökohtia ja sisältöä sekä tulosprisman käyttämistä tulosohjauksen tukena sen mukaisesti, mitä valtiovarainministeriön työryhmä 27 on raportissaan todennut. Tulosprisman lähtökohdat Tulosprisman lähtökohtana on ollut oikeiden ja riittävien tietojen muodostaminen tiliviraston (ja budjettivaltion) tuloksellisuudesta 28. Toisaalta uudella tuloksellisuuskäsitteistöllä on haluttu löytää keinoja myös parempaan tulosohjaukseen. Tämän takia talousarviolainsäädäntöön on otettu määräykset soveltaa uutta käsitteistöä sekä talousarviossa että tilinpäätösraportoinnissa. Tulosprisman tulisi siten sekä toimia viitekehyksenä oikeiden ja riittävien tietojen antamisessa että mahdollistaa entistä terävämpi tulosohjaus. Tulosprisman sisältö Tuloksellisuuden uuden peruskäsitteistön mukaan valtionhallinnon tuloksellisuus muodostuu yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta ja kehittämisestä. Toiminnallinen tuloksellisuus jakaantuu edelleen tuotoksiin ja laadunhallintaan 26 Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö 2003: 23,

12 sekä toiminnalliseen tehokkuuteen. 29 Kuva 1 esittää tulosprisman osa-alueita, niiden sisältöä sekä tulosprismaa sellaisena viitekehyksenä, millaisena sitä on useimmiten käytännössä esitetty. Kuva 1. Tuloksellisuuden peruskäsitteistö eli tulosprisma. Tulosprisman yhteydessä yhteiskunnallisella vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnan laaja-alaisia ja yleensä pidempikestoisia vaikutuksia. Jotta toiminta olisi vaikuttavaa, on aikaansaatujen vaikutusten oltava niitä, joita on ollut tarkoituskin saavuttaa. 30 Tuotoksiin ja laadunhallintaan katsotaan kuuluvaksi 31 suoritteet ja niiden laatu sekä palvelukyky ja toiminnan laatu, jotka sisältävät asiakasvaikuttavuuden, asiakastyytyväisyyden, määritellyn laatukriteeristön ja laatuun vaikuttavien prosessien mukaisen laadun. Lisäksi tarkastellaan tuotettujen suoritteiden ja julkishyödykkeiden määrää 32. Toiminnallisella tehokkuudella tarkoitetaan taloudellisuutta, tuottavuutta, kannattavuutta ja kustannusvastaavuutta. Taloudellisuus määritellään tavallisesti tuotosten ja kustannusten suhteena. Toiminta on sitä taloudellisempaa, mitä enemmän tuotoksia saadaan aikaan määrätyillä kustannuksilla. Tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten (tuotannontekijöiden) suhdetta. Kannattavuudella tulosprisman yhteydessä tarkoitetaan maksullisen toiminnan kannattavuutta 33, josta tosin raportoidaan kustannusvastaavuuslaskelmalla Valtiovarainministeriö 2003: Valtiovarainministeriö 2003: 23, Valtiovarainministeriö 2003: Valtiokonttori 2004: Valtiovarainministeriö 2003:

13 Tulosprisman toiminnallisen tehokkuuden yhteydessä kustannusvastaavuudella puolestaan tarkoitetaan yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuutta 35. Henkisten voimavarojen hallinnan todetaan sisältävän mm. henkilöstön rakennetta ja sen kehitystä, henkilöstökustannuksia, henkilöstön määrää ja henkilötyövuosia, henkilöstön edustamaa osaamista sekä sen kehittymistä koskevia tietoja 36. Tulosprisma on tarkoitettu myös tulosohjauksen tueksi Valtiovarainministeriön työryhmän 37 mukaan tulosohjauksessa tuloksellisuuden peruskriteereitä sovellettaisiin siten, että tulostavoitteet olisi asetettava toiminnallisen tehokkuuden ja laadunhallinnan eri osille sekä lisäksi henkisten voimavarojen hallinnan rakenteelliselle ja pääasialliselle kehittämiselle samoin kuin yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kohdistuville olennaisimmille tavoitteille. Tulosprismaa on siten ainakin tarkoitus hyödyntää tulosohjauksessa. Tämä tarkoitus ilmenee myös talousarviosäädöksistä, joiden mukaan valtion talousarvioon otettavat tulostavoitteet tulee asettaa uuden tuloksellisuuskäsitteistön mukaisesti, samalla kuin vastaavaan toimintaan esitetään myönnettäväksi määrärahaa. Jää kuitenkin myöhemmin nähtäväksi, miten tulosprisma tulee vaikuttamaan valtionhallinnon ohjausmenettelyihin. 34 Valtiokonttori Valtion tilinpäätöstyöryhmän työn jälkeen toiminnallisen tehokkuuden sisältöä on täydennetty kohdalla kustannusvastaavuus. Ks. esimerkiksi Valtiokonttori 2004: 2, Valtiovarainministeriö 2003: Valtiovarainministeriö 2003:

14 Julkisen sektorin ohjauksen teoreettinen viitekehys Julkisen sektorin toiminta ei ole samanlaista kuin yksityissektorin toiminta. Yksi keskeinen julkista ja yksityistä sektoria erottava tekijä on se, että julkisen sektorin palvelutuotanto on enimmäkseen välillistä 38, kun taas yksityissektorin palvelutuotanto on välitöntä 39. Tämän vuoksi yksityissektorin perinteisiä ohjausmenetelmiä ei voi sellaisenaan soveltaa julkisella sektorilla ainakaan ilman perusteita. Julkiselle sektorille soveltuvaa ohjausta 40 tarkasteltaessa on siten otettava huomioon julkisen sektorin erityispiirteet, erityisesti sen toiminnan välillinen luonne 41. Hofsteden mukaan ohjaustapa on valittava ennemmin ohjattavan toiminnan kuin organisaation perusteella. Soveltuvan ohjausotteen valitsemista varten organisaatiota on siten tarkasteltava tehtävien tai toimintojen tasolla, koska kaikissa organisaatioissa on toimintoja, jotka vaativat erilaista ohjausta: välitöntä ja välillistä toimintaa ei voida ohjata samalla tavoin. Välillisessä toiminnassa voi silti olla välittömän toiminnan piirteitä esimerkiksi siinä mielessä, että sen tuotokset ovat hyvin mitattavissa olevia. Toisin sanoen, sikäli kuin julkisen organisaation toiminta on luonteeltaan välitöntä, kuten esimerkiksi valtion viraston maksullinen palvelutoiminta, sitä voidaan pitkälti ohjata samoin kuin yksityisen yrityksen toimintaakin Toiminnan tarkoituksena on aikaansaada yhteiskunnallisia vaikutuksia. Palvelun (välittömänä) käyttäjänä ei ole yhteiskunta, vaan kansalainen. 39 Yritykset tuottavat palveluja suoraan asiakkaalle 40 Hofstede määrittelee ohjauksen prosessiksi, jonka avulla johtajat pyrkivät varmistamaan, että resurssit sekä hankitaan että käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. 41 Hofstede 1981: Hofstede 1981:

15 Ohjaustavan valintakriteerit Hofstede 43 esittää julkisen organisaation toiminnalle neljä kriteeriä, joiden perusteella kyseiseen toimintaan soveltuva ohjaustapa valitaan. Nämä kriteerit ovat: 1. tavoitteiden yksiselitteisyys, 2. tuotosten mitattavuus, 3. ohjaustoimenpiteiden vaikutusten tunnettuus ja 4. toiminnan toistettavuus. Tarkastellaan seuraavaksi näitä ohjausmallin valintakriteereitä kutakin hieman lähemmin. Tavoitteiden yksiselitteisyys Ohjauksen kannalta tavoitteiden yksiselitteisyys on kaikkein kriittisin ja olennaisin ohjaukseen vaikuttava kriteeri. Ohjaus edellyttää olemassa olevaa, selkeää ja yksiselitteistä tavoitetta. Jos tavoite on epäselvä, ainoa toimintaan soveltuva ohjaustapa on poliittinen ohjaus. 44 Tavoite voidaan yleisesti määritellä niin, että se on saavutettavaksi tarkoitettu tila. Tavoite on ilmaistava sellaisessa muodossa, että sen saavuttaminen tai saavuttamatta jääminen voidaan todeta. Tämä taas edellyttää tavoitteelta mitattavuutta. 45 Tavoitteet voivat olla epäselviä monesta syystä. Ensinnäkin eri intressiryhmien tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi vankilanjohtajan tavoitteena voi olla varmistaa vankilan turvallisuus, kun taas oikeusministeriön tavoitteena voi olla kustannusten minimoiminen. Samoin esimerkiksi asiantuntijaorganisaatiossa asiantuntijoiden näkemykset toiminnan tavoitteista eroavat. Toiseksi, erimielisyyttä voi olla sen suhteen, johtaako valittu toiminta tavoitteen suuntaiseen toimintaan. Voidaan esimerkiksi olla yhtä mieltä siitä, että tavoitteena on työttömyyden vähentäminen, mutta eri mieltä siitä, johtaako valittu toiminta työttömyyden vähenemiseen, lisääntymiseen tai vaikuttaako se työttömyyteen millään tavalla. 46 Tavoitteet voivat olla yksiselitteisiä ja selkeitä vain silloin, kun toiminnasta päättävien tahojen välillä ei ole intressiristiriitoja ja niiden arvot ovat yhtenevät. Toisin sanoen tavoitteista vallitsee konsensus. Mahdollista on myös, että tavoitteet asettava auktoriteetti on niin voimakas, ettei sen tavoitteita aseteta kyseenalaiseksi. Tällöin ohjaava taho päättää tavoitteista ja tavoitteet muuttuvat 43 Hofstede Hofstede 1981: Meklin 2001: Hofstede 1981:

16 alemman tahon kannalta yksiselitteisiksi. Toinen tapa aikaansaada yksiselitteiset tavoitteet on neuvotella ja sopia tavoitteista yhteisesti. 47 Tuotosten mitattavuus Toisena kriteerinä ohjausotteen valitsemiselle on tuotosten mitattavuus. Toiminnan ohjaaminen edellyttää, että toiminnan tuotos voidaan identifioida ja aikaansaannosta voidaan verrata asetettuihin tavoitteisiin. Mitattavissa oleva tarkoittaa tässä määrällisesti mitattavaa. Hofsteden mukaan useat sekä yksityisen että julkisen sektorin tuotokset eivät kuitenkaan ole määriteltävissä kuin laadullisin ja epämääräisin käsittein. Esimerkkeinä Hofstede mainitsee puolustusvoimien ja opetusministeriön tehtävät. 48 Jos tuotokset eivät ole mitattavissa, on ensimmäiseksi kysyttävä, voidaanko löytää tuotoksia riittävän hyvin edustavia sijaismittareita 49. Mikäli sijaismitat ovat löydettävissä, voidaan näissä tapauksissa käsitellä tuotoksia niin kuin ne olisivat mitattavissa. 50 Ohjaustoimenpiteiden syy-seuraus suhteiden tunnettuus Kolmas kriteeri, jonka perusteella toimintaan soveltuva ohjaustapa valitaan, on toimenpiteiden syy-seuraus suhteiden tunnistaminen. Tehokas toiminnanohjaus edellyttää, että toimintaan voidaan puuttua, jos aikaansaannokset eivät ole asetettujen tavoitteiden mukaisia. Tämä edellyttää johtajalta tietoa siitä, miten puuttua toimintaan, jotta tavoitteet saavuttaisiin. Johtajan on ymmärrettävä sekä organisaation tapa reagoida hänen johtamistoimenpiteisiinsä että ympäristön reaktiot organisaation muuttuneeseen toimintaan. 51 Aina ohjaustoimenpiteiden syy-seuraus suhteet eivät ole tiedossa. Hofstede käyttää tällaisesta tilanteesta esimerkkinä tapausta, jossa vastuuhenkilö vaihdetaan kun tulokset eivät tyydytä. Ei voida olla varmoja siitä, että vaihdos korjaa tilanteen, ja vaikka tulokset paranisivatkin, ne voivat olla viivästynyttä tulosta edeltäjän toimenpiteistä tai jostain muusta kuin uudesta vastuuhenkilöstä. 47 Hofstede 1981: 194, Hofstede mainitsee myös muita tapoja saada tavoitteet yksiselitteisiksi kuten esimerkiksi sääntöjen ja menettelytapojen määrääminen tai uskottujen asiantuntijoiden käyttäminen. 48 Hofstede 1981: Hofstede käyttää termejä proxies ja surrogates. 50 Hofstede 1981: Hofstede 1981:

17 Toiminnan toistettavuus Neljäntenä ja viimeisenä kriteerinä ohjausotteen valitsemiselle on se, onko toiminta toistettavissa. Toistettavissa oleva toiminta sekä mahdollistaa oppimisen että helpottaa toiminnan ohjaamista ja valvontaa. Toistettavuus voi ilmetä ajallisesti toistuvissa tehtävissä, mutta myös monissa asiantuntijatehtävissä, kuten esimerkiksi lääkärin tai sosiaalityöntekijän tehtävissä. Yksi esimerkki toistettavissa olevasta tehtävästä on vuosisuunnittelu, joka ei ensimmäisenä vuonna välttämättä toimi oikein hyvin, mutta voi toimia paremmin neljän - viiden vuoden kuluttua. Ei-toistettavissa olevat tehtävät ovat ainoita laatuaan, kertaluonteisia projekteja, investointeja tms. Tällaisistakin tehtävistä voidaan toki oppia, esimerkiksi sitä, miten tehtävät olisi voitu hoitaa paremmin. Tätä oppimista ei kuitenkaan voida hyödyntää tulevissa tehtävissä, eikä oppimisella siten ole ohjauksen kannalta juurikaan merkitystä. 52 Ohjaustapojen luokittelu Hofsteden mukaan toiminnan ohjaukseen on sovellettava jotain seuraavista kuudesta ohjausotteesta sen mukaan, miten edellä esitetyt kriteerit täyttyvät 53. Kriteerien perusteella toimintaan soveltuvaksi ohjausotteeksi valitaan jokin seuraavista: 1. poliittinen ohjaus (political control); 2. harkintaan perustuva 54 ohjaus (judgmental control) 3. intuitiivinen ohjaus (intuitive control); 4. yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva ohjaus (trial and error control); 5. asiantuntijaohjaus (expert control) tai 6. rutiiniohjaus (routine control). Ohjaustapojen ja toiminnallisten kriteerien välinen yhteys ilmenee seuraavalla sivulla olevasta kuvasta Hofstede 1981: Hofstede 1981: Ks. Näsi ym Näsi ym. 2001: 39. Käännetty lähteestä Hofstede 1981:

18 Kuva 2. Ohjauksen typologia Hofsteden mukaan. Seuraavaksi tarkastellaan näitä kuutta ohjaustapaa hieman lähemmin. Poliittinen ohjaus Mikäli toiminnan tavoitteet eivät ole selviä, eikä näitä ristiriitoja ole mahdollista ratkaista yhteisesti hyväksyttävällä tavalla, toimintaa voidaan ohjata ainoastaan poliittisesti. Muut ohjaustavat edellyttävät tavoitteilta yksiselitteisyyttä. Poliittinen ohjaus tapahtuu valtarakenteiden, neuvotteluprosessien, erityisintressien sekä taloudellisten resurssien kulloisenkin niukkuuden perusteella. Poliittinen ohjaus voi yhdistyä muihin ohjausotteisiin, mikäli organisaation poliittinen johto pystyy ratkaisemaan alaisensa organisaation 18

19 tavoitteisiin sisältyvät ristiriidat. Tällöin muualla organisaatiossa voidaan ohjata toimintaa jäljempänä esitettävillä tavoilla. 56 Harkintaan perustuva ohjaus Kun tavoitteet ovat yksiselitteisiä, mutta tuotos ei ole mitattavissa, eikä niille ole löydettävissä hyväksyttäviä sijaismittoja, toimintaa ohjataan subjektiiviseen harkintaan perustuen. Tällainen ohjaus toimii parhaiten silloin, kun organisaatiolla on yksi vahva, suvereeni ja ylivaltainen johtaja, jonka harkinnan perusteella toimintaa ohjataan. 57 Intuitiivinen ohjaus Kun sekä tavoitteet ovat selkeät että tuotos mitattavissa, mutta toimenpiteiden syy-seuraus suhteita ei tunneta eikä toiminta ole toistettavissa, joudutaan turvautumaan intuitiiviseen ohjaukseen. Näin voi asianlaita olla myös silloin, kun luonteeltaan toistettavissa olevaa tehtävää tehdään ensimmäistä kertaa 58. Tällöin oppimista ei ole vielä voinut tapahtua. Yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva ohjaus Jos tavoitteet ovat selkeät, tuotos mitattavissa ja toiminta on toistuvaa, mutta toimenpiteiden syy-seuraus suhteita ei tunneta, organisaatio voi kehittyä ohjauksessaan omien virheidensä kautta. Tässä ohjausotteessa toiminnan tiukka sääntely ja ohjeistus ei ole mahdollista, mutta toimenpiteiden, onnistumisten ja virheiden välisten yhteyksien syvällinen analysoiminen on erityisen tärkeää. Jo aiemmin mainittu vuosisuunnittelu on yksi esimerkki toiminnasta, jossa tätä ohjaustapaa voidaan soveltaa. 59 Asiantuntijaohjaus Kun toiminnan tavoitteet ovat selvät, tuotokset mitattavissa, ohjaustoimenpiteiden vaikutukset tiedossa, mutta toiminta on ainutkertaista, ohjaus voi olla asiantuntijaohjausta. Tässä ohjausotteessa pyritään jäljittelemään toiminnan toistettavuutta sillä, että asiantuntijalle toiminta on tuttua aikaisemmista yhteyksistä ja niinpä hän onkin asiassaan kokenut asiantuntija. 56 Hofstede 1981: Hofstede 1981: Hofstede 1981: Hofstede 1981:

20 Menestyksellinen asiantuntijaohjaus riippuu silloin ohjaajan kyvystä sekä hyödyntää vastaavanlaisesta toiminnasta aikaisemmin keräämiään kokemuksia että välittää tätä tietoa nykyisille toimijoille. 60 Rutiiniohjaus Toiminnanohjaus voi muuttua rutiiniksi silloin, kun kaikki edellä esitetyt kriteerit toteutuvat: tavoitteet ovat yksiselitteiset, tuotokset mitattavissa, ohjaustoimenpiteiden vaikutukset tunnetaan ja samankaltaista toimintaa on harjoitettu aikaisemminkin. Tämä ohjausote soveltuu useimpiin toimintoihin tuotanto- ja palveluorganisaatioissa. Ohjaus tapahtuu määräyksin ja ohjein. 61 Esimerkki ohjausotteiden soveltamisesta budjetointiin Edellä esitetyt ohjaustyypit koskettavat kaikenlaisissa organisaatiomuodoissa tapahtuvaa toimintaa, oli kyseessä sitten yksityinen tai julkinen, voittoa tavoitteleva tai not-for-profit organisaatio. Ohjaustyypit ilmenevät yleensä niin, että organisaation alimmilla tasoilla ohjaus on rutiini- tai asiantuntijaohjausta, kun taas ylimmän johdon ohjaus on poliittista tai harkintaan perustuvaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuvaa ohjausta, samoin kuin intuitiivista ohjausta, sovelletaan organisaation keskivaiheilla. 62 Ohjaustapojen valinnan konkretisoimiseksi Hofstede ottaa esimerkiksi budjetoinnin. Ohjauksen näkökulmasta budjetit voidaan luokitella kolmenlaisiin taloudellisiin suunnitelmiin: 1. panos-tuotosyksikön toimintabudjetti (operations budget for input-output center). 2. panosyksikön toimintabudjetti (operations budget for input center); ja 3. investointibudjetti (investment budget); Panos-tuotosyksikön toimintabudjetti edellyttää mitattavissa olevia tuotoksia. Lisäksi näissä tapauksissa on useimmiten kyse myös toistettavissa olevasta toiminnasta, joten soveltuvia ohjausmalleja ovat rutiini- sekä yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva ohjaus. 63 Klassiset budjetointi- ja valvontamenetelmät rahamääräisine tavoitteineen ja tavoite- ja toteutuneiden lukujen eroanalyyseineen on kehitetty juuri panos-tuotos yksikköympäristöön Hofstede 1981: Hofstede 1981: Hofstede 1981: Hofstede 1981: Näsi ym. 2001:

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Tulosohjausverkoston tapaaminen Merja Snygg Valtiokonttori Esityksen aiheet Yhteinen arviointiasteikko valtion toiminnan tulosten arviointiin Arviointiasteikot

Lisätiedot

Lääninhallitusten toiminnan seurannan kehittämistyöryhmän muistio. Hallinto

Lääninhallitusten toiminnan seurannan kehittämistyöryhmän muistio. Hallinto Lääninhallitusten toiminnan seurannan kehittämistyöryhmän muistio Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 17/2005 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 2.5.2005 Tekijät (toimielimestä,

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 9.4A 4.6.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Tulosohjauksen haasteet. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Valtiovarainministeriö 29.10.2010

Tulosohjauksen haasteet. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Valtiovarainministeriö 29.10.2010 Tulosohjauksen haasteet Ylijohtaja Silja Hiironniemi Valtiovarainministeriö 29.10.2010 Tulosohjaus Tulosohjaus määritellään vuorovaikutteiseksi, sopimusajatteluun perustuvaksi ohjausmalliksi, jonka toiminnallinen

Lisätiedot

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Valtiokonttorista asiantuntija-apua talouden, hallinnon, IT-palvelujen ja vakuuttamisen asioihin Valtiokonttori tarjoaa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos 2013 IBM Corporation SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Uusi suunnittelu- ja seurantamalli Vaikuttava ja

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Toimintakertomuksen laatiminen -ohje

Toimintakertomuksen laatiminen -ohje Valtiokonttori Ohje 1 (18) Hallinnon ohjaus 30.11.2010 Dnro VK 510/03/2010 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Toimintakertomuksen laatiminen Valtion talousarviosta annetun

Lisätiedot

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa:

Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa: Tampereen teknillinen yliopisto 1 (5) Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa: yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista Miikka Palvalin Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mittaamiskäytäntöjä

Lisätiedot

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Tuottavuus ja sen mittaaminen Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Voimassa olevassa hallitusohjelmassa sana tuottavuus esiintyy 31 kertaa Perusasetelma Yritykset, joiden keskeinen tavoite on kannattavuus,

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 Opetusministeriö Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Turun

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 30.05.2002 Ulkoasiainministeriö ULKOASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Ulkoasiainministeriön

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI 1 (6) TOIMISTOPÄÄLLIKÖIDEN JA VASTAAVIEN YKSIKÖIDEN PÄÄLLIKÖIDEN KOKONAISPALKKAJÄRJESTELMÄ SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTOSSA SEKÄ VARHAISKASVATUSVIRASTOSSA Tässä ohjeessa kuvataan kokonaispalkkajärjestelmä

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tuloksia julkisen sektorin uudistamista koskevasta kyselytutkimuksesta (COCOPS) Tutkimus ja tiedolla johtaminen valtionhallinnon kehittämisessä tutkijat ja

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012

Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 106/53/2012 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 10.5.2013 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot