Vuosisopimus ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosisopimus ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-17"

Transkriptio

1 Vuosisopimus ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kuntayhtymähallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut Yleistä Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset Strategian mukaiset kehittämisalueet 4 2. Vuosisopimus Hallinto Hallinto ja toimistopalvelut Hankkeet Tukipalveluyksikkö Tilintarkastus Varhaiskasvatuksen palvelut Hyvinvointipalvelut Lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja perhekeskustoiminta Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Terapiapalvelut Hoito- ja vanhustyön palvelut Painopistealueet Kotihoito Asumispalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut Vuodeosastot Täydentävät palvelut Kuntoutus Sairaankuljetus ja ensihoito Työterveyshuolto Suun ja hampaiden terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Dialyysiyksikkö Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Palvelutasosuunnitelman mukaiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Ympäristöterveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Ympäristönsuojelu ja maa-ainesvalvonta Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta Palvelutasosuunnitelman mukaiset suoritteet Palvelulinjojen suoritetaulu Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015 ja tunnusluvut) Yhteenveto talousarvioesityksestä 2015 kunnittain Talousarvio kunnittain tuloslaskelmamuodossa (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015) Talousarvio kunnittain ja palvelulinjoittain (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015) Yhteenveto kuntien maksuosuuksista Talousarvion sitovuus Investointiosa Rahoitusosa Taloussuunnitelma Jäsenkuntien maksuosuudet ja tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Liitteet Talousarvio kustannuspaikoittain Vakanssit ja henkilöstön vähentämistavoite 63

3 1. Yleisperustelut 1.1 Yleistä Suomen hallitus valmistelee kuntalain uudistusta, joka on lähetetty kuntiin lausunnolle kesällä Kuntalaki korvaa vuoden 1995 kuntalain ja sen tarkoituksena on ottaa huomioon muuttuva toimintaympäristö kunnissa ja kuntahallinnon rakenteiden vaatimat uudistustarpeet. Kuntalaki olisi edelleen yleislaki koskien kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta. Lailla pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Kuntalain uudistus tulee voimaan Kuntalain yksi merkittävä uudistus on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentaminen ja laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valmisteilla olevan Sote-järjestämislain mukaan palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Lain lähtökohtana on lähipalvelujen turvaaminen ja palveluja voidaan keskittää vain, mikäli palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja, tai palvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät keskittämistä. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Laki käsitellään eduskunnassa syysistuntokaudella Sotealueet ja tuottamisvastuussa olevat kunnat/kunta-yhtymät aloittavat toimintansa Uusi vanhuspalvelulaki on tullut voimaan Lain tavoitteena on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä osallistumista palvelujen kehittämiseen kunnissa. Laki tulee lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia nykytasosta. Myös omaishoidon tuen saajien määrää on tarkoitus lisätä hallitusohjelman mukaisilla tavoitteilla. Kuntatalouden kehittymiseen vaikuttaa osaltaan valtiontalouden linjaukset sekä euroalueen vakauttamiseen ja EU:n yhteisen talouspolitiikan vaatimukset. Heikko talouskasvu heijastaa vaikutuksensa kuntien talouteen, verotulojen kasvu hidastuu ja valtio säästää leikkaamalla valtionosuuksia. Kunta-alalla on saavutettu yksimielisyys vuoden 2015 kunta-alan palkankorotuksista. Ratkaisun mukaan vuoden 2015 korotus on 0,40 %. Jaksotyötä tekevissä työpaikoissa jaksotyön, palkkahinnoittelumuutosten ja vuosilomamääräysten aiheuttama kustannusvaikutus nostavat palkkakustannuksia vuonna 2015 noin 0,6 %, johon kuntayhtymä varautuu. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen korotusvaikutus on 0,4 % ja Lääkärisopimuksen terveyskeskuslääkäreillä 0,3 %, hammaslääkäreillä 0,81 % ja eläinlääkäreillä 0,33 %. Myös eläke- ja sosiaaliturvamaksut nousevat edellisvuodesta. Talousarviossa on varauduttu yhteensä 22,629 %:n sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenkuntia ovat Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungit sekä Reisjärven kunta. Kärsämäen kunta eroaa kuntayhtymästä alkaen ja ottaa järjestämisvastuun itselleen, tuottamisvastuussa tulee olemaan yksityinen sote-palveluiden tuottaja. Kärsämäen kunta tulee olemaan osajäsen alkaen erillisien sopimusten mukaan ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden ja Taloushallinto Selman talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Talousarviovuosi on kuntayhtymän kuudes toimintavuosi. Kuntayhtymän luottamushenkilöiden ylimpänä päätöksentekoelimenä toimii yhtymähallitus. Perussopimuksen mukaisesti merkittävät asiat, kuten esimerkiksi talousarvio ja tilinpäätös, hyväksytään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Muita luottamushenkilöiden toimielimiä ovat ympäristö-, tarkastuslautakunta sekä yksilöjaos. 1

4 Jäsenkuntien asukasluku oli yhteensä asukasta. Alueen asukasmäärä on vähentynyt koko luvun ajan. Kärsämäen eroamisesta johtuen Selänteen jäsenkuntien asukasmäärä pienenee lisää 2723 asukkaalla. Kunta Muutos 12/13 Muutos 12/13% Haapajärvi ,3 Pyhäjärvi Reisjärvi ,1 Yhteensä ,1 Kuntien asukasluvun perusteella jaettujen menojen osalta tapahtuu muutos edellisiin vuosiin verrattuna. Haapajärven osuus on 46,8 % Pyhäjärven osuus 35,2 % ja Reisjärven osuus 18 %. Jäsenkuntien väestön ikärakenne vaihtelee kunnittain v. osuus väestöstä % v. osuus väestöstä % yli 65 v. osuus väestöstä % Työpaikkojen määrää, työssäkäyntiä ja muuta toimintaa kuvaavat seuraavat tilastoluvut. Jäsenkuntien taloutta kuvaavat seuraavat luvut vuoden 2013 tilinpäätöksissä. perheiden lukumäärä kpl Haapajärvi 20, , Pyhäjärvi 14,5 57,6 27, Reisjärvi 20,1 57,8 22,1 747 Yhteensä/ka 13,8 43,9 17, Valtion veronalaiset tulot Asuntokuntien euroa/tulon lukumäärä saaja Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Työssä käyvien hlöiden osuus vuotiaista, % Haapajärvi ,2 Pyhäjärvi ,8 Reisjärvi ,5 Yhteensä Vuosikate Valtionosuudet Verotulot Lainakanta Tilikauden tulos euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas Haapajärvi Pyhäjärvi Reisjärvi Yhteensä/ka Myös jäsenkuntien taloudellinen tilanne vaihtelee ja se on huonontunut vuoden 2011 tilinpäätöksiin verrattuna. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne heijastuu myös kuntayhtymän talouteen. Jäsenkunnat ovat asettaneet perussopimusneuvotteluissa kuntayhtymän kustannusten nousulle 3 %:n tavoitteen verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Huoltosuhde kasvaa Selänteen kunnissa. Huoltosuhde ilmaisee kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. 2

5 Huoltosuhde, demografinen Haapajärvi ,9 62,1 62,2 63,8 65,4 66,5 Kärsämäki ,7 63,8 65,5 67,8 71,1 74,5 Pyhäjärvi ,8 64,7 66,3 68,6 69,9 73,5 Reisjärvi ,6 66,2 66,4 69,1 71,5 72,9 Nivala ,6 66,4 67, ,8 72,6 Haapavesi ,2 60,6 61,2 61,7 62,9 65,1 Pohjois-Pohjanmaa ,1 53,4 54,2 55,5 56,8 58,1 Kelan sairasvakuutusindeksi, ikävakioitu Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisistä on lisääntynyt viime vuosien aikana. 3

6 1.3. Strategian mukaiset kehittämisalueet Visio: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on yhtenäinen kuntayhtymä, jolla on yhteinen tahto toteuttaa perustehtäväänsä sekä kyky ja halu sopeutua tulevaan. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vaikuttaa osaltaan tuottamillaan terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluilla alueen säilymiseen vetovoimaisena asukkaille. Se kykenee tuottamaan kustannustehokkaasti laadukkaita lakisääteisiä palveluja kehittämällä jatkuvasti toimintaansa. Alue tunnetaan aktiivisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Selänne on arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani. Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua Selänteen kehittämistoimintaan. Asukkailla on vastuu omasta terveydestä, jota Selänne tarvittaessa tukee. Toiminta-ajatus: Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi. Selänteen tehtävänä on vahvistaa alueen asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointi tuottamalla kustannustehokkaasti näihin liittyviä palveluja. Selänne järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut, ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Arvot: Kaikessa toiminnassa sekä päätöksenteossa että palveluissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja omatoimisuutta. Arvoina ovat: oikeudenmukaisuus: oikeudenmukaisuus toteutuu, kun toimitaan palvelutasosuunnitelman, kuntien antaminen taloudellisten edellytysten, hyvän hallinnon vaatimusten sekä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan mukaan asiakaslähtöisyys: palveluprosessit perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Prosesseissa asiakas on aktiivinen toimija ja vastuussa omalta osaltaan hyvinvoinnistaan ja elinympäristönsä turvallisuudesta. tuloksellisuus: tuloksellisuudella tarkoitetaan palvelutoiminnan taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja palvelukykyä. Toimintaprosessien lyhyen ja pitkän tähtäimen tulokset tunnistetaan. Tuloksia arvioidaan ja saatua tietoa hyödynnetään toiminnan jatkuvassa suunnittelussa ja toteutuksessa. Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet toiminnan alussa palvelutasosuunnitelman, jossa määriteltyjen palvelujen perusteella laaditaan vuosittain palvelujen vuosisopimus ja talousarvio. Vuoden 2015 alkupuolella saatetaan loppuun kuntayhtymän strategian laadinta vuosille ja palvelutasosuunnitelma vuosille Suunnitelmakauden henkilöstöstrategian laadinta kuuluu osana strategiatyöhön. Kuntayhtymähallitus on hyväksynyt uuden organisaatiorakenteen voimaan tulevaksi vuoden 2015 alusta, sen kehittämistä jatketaan. Vuoden 2014 aikana on uuden organisaatiorakenteen mukaisesti yhdistetty lasten ja perheiden palvelujen ja psykososiaalisten palvelujen palvelulinjat hyvinvointipalvelujen palvelulinjaksi. Kuntayhtymähallituksen päätöksen mukaisesti varhaiskasvatus toimii omana palvelulinjana vuoden 2015 loppuun saakka ja sen jälkeen varhaiskasvatus siirtyy takaisin kuntiin. Henkilöstöpolitiikan kehittäminen on kuntayhtymän keskeinen toiminnallinen tavoite. Sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltainen ala, jolla on ollut pitkään pula eri alojen työntekijöistä. Selänteessä ei ole saatu täytettyä mm. kaikkia avoimena olleita psykologien, sosiaalityöntekijöiden, terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien vakansseja. Rekrytointityöryhmä on perustettu vaikeita rekrytointitilanteita varten. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin jatkuvalla kehittämisellä taataan nykyisen henkilöstön työskentely ja ylläpidetään Selänteen hyvää työnantajakuvaa uusille työntekijöille. Esimiesten koulutukseen varaudutaan vuoden 2015 aikana. Vuonna 2013 tehdyn 4

7 työhyvinvointikyselyn pohjalta työyksiköissä on tehty kehittämissuunnitelmat työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Vuoden 2013 lopusta saakka Selänteessä on tehty rakenneselvitystä toimintojen osalta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Rakenneselvityksen pohjalta kuntayhtymähallitus hyväksyy toteuttavaksi rakennemuutokset. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne on tiukka ja Selänteen toimintaa tulee kehittää siten, että vakanssien määrää voidaan vähentää eläköitymisten myötä. Yksityiskohtainen palvelulinjoittainen tavoite henkilökunnan vähentymisestä on esitetty liitteessä 7. Vuoden 2015 aikana jatketaan sijaiskieltoa kesäkuun loppuun saakka eli sijaisia ei oteta kolmen päivän sijaisuuksiin, jos minimimiehitys täyttyy. Työhyvinvointityöryhmä on perustettu vuoden 2014 aikana ja sen tehtävänä on edelleen työhyvinvoinnin lisäämisen toimenpiteet. Päivätyössä olevien vakanssien täyttö tuodaan päätettäväksi kuntayhtymähallitukseen. Työterveyshuoltoon esitetään työfysioterapeutin vakanssin perustamista ergonomiakorttikoulutuksen järjestämiseksi henkilökunnalle työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauslomien vähentämiseksi. Lisäksi työfysioterapeutti olisi enemmän läsnä ergonomisesti haastavassa työssä. Ppky Kalliossa on ergonomiakorttikouluttajat omasta takaa ja siellä sairauspoissaolot ovat vähentyneet dramaattisesti ergonomiaosaamisen myötä. Muutos kuntayhtymähallitus : Pyhäjärven osalta tehdystä muutoksesta neuvotellaan Pyhäjärven kanssa. Säästöjen tarkka kohdentaminen toteutetaan vuoden 2015 neuvottelujen yhteydessä. 2. Vuosisopimus 2.1. Hallinto Hallinto ja toimistopalvelut Kuntayhtymän toimintoja ja palvelulinjojen välisiä palveluketjuja kehitetään. Tavoitteena on varmistaa alueen asukkaille hyvä ja tasapuolinen palvelujen saatavuus. Toiminnan kehittämisessä käytetään tasapainotettua mittaristoa ja IVA arviointia. Palvelusihteerit siirtyvät vuoden alusta toimistopalveluista palvelulinjoille tehtäviensä mukaisesti. Hallinto ja toimistopalvelujen kustannuspaikkaan kuuluvat kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, toimistosihteerit sekä hyvinvointikoordinaattori 0,5 henkilötyövuoden panostuksella. Hallinnon määräraha on vuona 2015 yhteensä euroa, joka sisältää myös Tukipalveluyksikkö Selman kustannukset. Hallinnon kustannukset jakautuvat asukasluvun mukaisesti jäsenkuntien maksettavaksi. Lisäksi hallinnon kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan työterveyshuollon kustannukset ja muut henkilökunnan luontoisedut mm. uimahallimaksut sekä potilasasiamiehen kustannukset. Taloushallinto Selma hoitaa Kärsämäen talous- ja henkilöstöhallinnon Kärsämäen osajäsenyyden kautta Hankkeet Hallinnon kustannusten jakautuminen Haapajärvi 46,8 % Pyhäjärvi 35,2 % Reisjärvi 18 % Muu Hallinto Tukipalveluyksikkö Selma Yhteensä Luottamushenkilöhallintoon kuuluu kuntayhtymähallitus (11 jäsentä), yksilöajos (4 jäseninen) ja tarkastuslautakunta (8 jäseninen). Toiminnan kehittämiseksi kuntayhtymä on vuonna 2015 mukana useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeissa. Hankkeisiin varattu määräraha on yhteensä euroa, josta osa on kirjattu kotihoidon menoihin. 5

8 Kotona Paras Arki projektin tarkoituksena on kehittää uusia toimintatapoja ja työprosesseja kotona asumisen tukemiseen. Lähtökohtana on tukea asiakkaiden toimintakykyä kehittämällä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ja kotona asumista tukevia monialaisia toimintamalleja ja palveluja. Tavoitteena on palvelujen ja toimintamallien kehittäminen asiakkaiden kotona asumista vahvistaen ja yksilöllinen tarve huomioiden. Lisäksi hankkeessa tavoitteena on kehittää toimintamalleja, joissa asiakkaat pääsevät osaksi palvelujen suunnittelua ja arviointia yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Myös työntekijöiden työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota palvelujen laatua kehittämällä. Hankkeen kohderyhmä ovat kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen henkilöstö ja esimiehet, jotka voivat kehittää omaa työtään ja työn sisältöjä ja sitä kautta vaikuttaa työhyvinvointiinsa. Varsinaiset hyödyt kanavoituvat hankealueen väestölle. Hankkeen koordinoijana ja hallinnoijana toimii Oamk ja toimijoina alueen yhteistoiminta-alueet ja Oulaisten kaupunki sekä alueen koulutuskuntayhtymät (Centria, Oamk, Jokilaaksot). Kustannusarvio on kokonaisuudessaan ja se jakautuu kolmelle vuodelle. Selänteen omarahoituksen osuus vuodelle 2015 on 6.128, vuodelle ja vuodelle Pohjois-Suomen Lasten Kaste on jatkoa Lasten hyvä arki I ja II -hankkeille, joissa kuntayhtymä on ollut mukana. Uusi hanke sisältää kolme kehittämisteemaa: perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskeluhuolto sekä lastensuojelu. Kuntayhtymä osallistuu Eteläisen osahankkeen lastensuojelu- ja perhekeskusosioihin. Koko hankkeen kustannusarvio vuosille on 2 milj. euroa, josta kuntarahoitusosuus on 25 %. Eteläisen osahankkeen kuntarahoitusosuudesta kuntayhtymän osuus ( ) on , mikä sisältää myös oppilashuollon osuuden. Avustajatoiminta-hanke Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n hallinnoima työvoimapoliittinen hanke, jossa palkataan pitkäaikaistyöttömiä veteraaneille kotiin avustamaan kaikissa kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi projektin tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen mahdollisuuksien mukaan. Keski- Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry on pyytänyt kuntayhtymää hankkeeseen mukaan Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungin ja Reisjärven kunnan osalta. Kuntalisää haetaan neljän avustajan palkkaamiseen ajalla Kuntalisän suuruus on euroa/vuosi. Kuntalisä on varattu hoito-ja vanhustyönpalvelujen kotihoidon menoihin kohtaan avustukset yhteisöille; Haapajärvi , Pyhäjärvi ja Reisjärvi Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean hankkeessa Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi tavoitteena on kehittää ja selkiyttää moniammatillisia käytännön toimintamalleja Suomessa sekä tukea niiden paikallista käyttäjälähtöistä juurtumista käytäntöön. Kuntayhtymässä hankkeen tavoitteena on kehittää moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia asiakkaiden/potilaiden lääkehuollon turvalliseen toteuttamiseen. Moniammatilliseen kehittämistiimiin kuuluvat farmaseutit, lääkäri sekä sairaanhoitajat eri toimintayksiköistä. Tavoitteena on myös farmaseuttien tehtävänkuvien tarkistaminen osana kehittämistyötä siten, että heidän osaamistaan voidaan käyttää yhä enemmän asiakkaiden lääkehoidon turvaamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin. Hanke on haettu ajalle ja hankkeen omarahoitusosuus muodostuu henkilökunnan tekemästä työstä Tukipalveluyksikkö Selma Palvelusopimukset, joissa määritellään tukipalveluyksikkö Selman ja asiakkaiden työnjako, on tarkistettu vuoden 2013 aikana ja sopimus allekirjoitetaan vuoden 2014 aikana. Uutena toimintona otetaan käyttöön E-laskujen lähettäminen. Tukipalveluyksikkö Selma tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä IT-palvelujen palvelut jäsenkunnille ja kuntayhtymälle. Lisäksi Selma tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Kärsämäen kunnalle. Henkilökuntaa tukipalveluyksikössä on 23. Tukipalveluyksikkö Selman määräraha on yhteensä euroa (Hpj , Pj , Rj ) vuonna

9 2.1.4 Tilintarkastus Tilintarkastajan ostopalvelujen ja tarkastuslautakunnan toiminnan määräraha on euroa. Hallinto TP2012 TP2013 TA2014 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto ja toimistopalvelut Tukipalveluyksikkö Tarkastustoimi Kuntaosuudet Yhteensä Varhaiskasvatuksen palvelut Selänteen varhaiskasvatuspalvelut vastaavat alueen perheiden tarpeisiin järjestämällä lähipalveluina kuntakohtaisesti päivähoitopalveluita lapsille. Lähtökohtana on vastata päivähoitolain antamaan subjektiiviseen oikeuteen osallistua päivähoidon piirissä toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Oman tuotannon rinnalle pyritään saamaan yksityisiä palveluntuottajia palvelusetelin avulla. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvontavelvollisuus on kuntakeskusten palvelutoimistoja hoitavilla varhaiskasvatuksen ohjaajilla. Keskitettyinä palveluina koko Selänteen alueella järjestetään erityisvarhaiskasvatus. Erityisvarhaiskasvatusta tarvitsevien lasten hoito järjestetään integroiden normaaleihin päivähoitoryhmiin. Lapsen erityistarpeet huomioidaan hoitopaikkasijoitusta tehtäessä. Tarvittaessa lapsiryhmän kokoa pienennetään tai ryhmään lisätään henkilökuntaa (ryhmäavustaja tai tarvittaessa henkilökohtainen avustaja). Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä perheen ja eri asiantuntijoiden kanssa. Erityislastentarhanopettaja on käytettävissä koko Selänteen alueella varhaiskasvatuksen toimipisteissä konsultaatio- ja ohjausperiaatteella. Kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteella kuntien kesken. Varhaiskasvatuspalveluissa keskeiseksi painopisteeksi nostetaan varhaisen vaikuttamisen keinot, asiakkaiden osallisuus ja työntekijöiden ennalta ehkäisevä työote. Henkilöstön osaamisen laadusta ja hyvinvoinnista huolehditaan hyvällä johtamisella, käymällä kehityskeskustelut, ajanmukaisella täydennyskoulutuksella sekä tarvittaessa työnohjauksella. Varhaiskasvatuksen siirtymistä osaksi jäsenkuntien opetus- ja sivistyspalveluita valmistellaan. Siirron on suunniteltu tapahtuvan Painopistealueet: Varhaiskasvatuksen pedagoginen kehittäminen - toimitaan kaikissa tilanteissa kasvatuskumppanuudessa ja yhteistyössä perheiden kanssa, rakentaen yhteistä varhaispedagogiikkaa lapsille - pienryhmätoiminta toteutuu jokaisessa hoitopaikassa Yhteistyöverkoston vahvistaminen - perhe on ensisijainen yhteistyökumppani 7

10 - varmistetaan, että yhteistyö toimii hyvin muiden lapsen ja perheen kanssa toimivien tahojen kanssa (mm. neuvola, perhetyö, lastensuojelu, koulu) - luodaan toimivat yhteistyökäytännöt yksityisten palveluntuottajien kanssa Perhekeskustoiminnan kehittäminen - Lasten Kaste- Oulun eteläisen osahankkeen avulla kehitetään edelleen perhekeskustoimintaa - perhekeskuskoordinaattorin saaminen toiminnan kehittäjäksi ja ohjaajaksi - avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen koko Selänteen alueella Toimitaan lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäen - Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman mukaisesti otetaan käyttöön Lapset puheeksi - työmenetelmä lapsen arjen tueksi - kuntien kanssa yhteistyössä huolehditaan rakennusten ja tilojen hyvästä kunnosta sekä hoitotilojen turvallisuudesta Laadulliset tavoitteet ja niiden seuranta / arviointi: Vastataan perheiden päivähoidon tarpeisiin laadukkaalla varhaiskasvatuksella - asiakastyytyväisyyskyselyt joka toinen vuosi - jonotusaikojen seuranta päivähoitopaikan saannista Varhaiskasvatussuunnitelmat ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelmat tehdään kattavasti kaikille lapsille - seuranta lapsikohtaisesti yksikön esimiehen tehtävänä Kotikäynnit - päivähoidon aloitusvaiheessa tehdään kaikkiin uusiin asiakasperheisiin kotikäynti ennen päivähoitosuhteen alkamista - kotikäynti tehdään tarvittaessa myös hoitopaikan vaihtuessa tai muun tarpeen ilmaantuessa lapsen / perheen kohdalla Haasteet tulevaisuuteen: Uusien perhepäivähoitajien rekrytointi on haasteellista ja omassa kodissaan toimivien perhepäivähoitajien määrä vähenee koko ajan. Hoitomuoto on monen perheen ja pienen lapsen kannalta paras mahdollinen hoitoryhmän pienen koon takia. Työstä maksettavat korvaukset eivät kuitenkaan vastaa työn vaatimuksia eivätkä oman kodin tilojen antamista kunnallisen päivähoidon käyttöön. Perhepäivähoitajille maksettava palkkaus tai muut korvaukset tulisi saada paremmiksi, jotta perhepäivähoitajia saataisiin edelleen rekrytoitua. Päivähoidon tilat saadaan vuosien aikana parantumaan huomattavasti. Haapajärvellä päiväkoti Satakielen remontin ja laajennusosan myötä päiväkoti Satakieli ja päiväkoti Viherpeippo siirtyvät samoihin, saneerattuihin tiloihin. Tältä osin muutos ei vaikuta henkilöstötarpeeseen Haapajärvellä. Pyhäjärvellä valmistuu vuoden 2015 syksyllä uusi Lastentalo ja ryhmäperhepäivähoidon käytössä olleita erillisiä tiloja saadaan poistaa käytöstä. Pyhäjärven henkilöstö talousarvioon on laskettu ryhmäperhepäivähoidon henkilöstön mukaisesti vuoden 2015 loppuun saakka. Lastentalossa tulee olemaan 4 päiväkotiryhmää ja niissä päivähoitolain ja asetuksen mukainen henkilöstö. Muutos tulee vaatimaan henkilöstömuutoksia (lastentarhanopettajien ja hoitajien lisätarve). Tuleviin henkilöstömuutoksiin on varauduttu täyttämällä vapautuneet hoitajien ja perhepäivähoitajien vakanssit vuosien aikana määräaikaisina. Haapajärvellä tulee varhaiskasvatuksen tiloista käynnistää tilatarveselvitys, jossa suunnitellaan tilojen tarve ja sijoittuminen päiväkoti Peukaloisen, avoimen päiväkoti Ruusunnuppujen, ryhmis Hippiäisten sekä Lemmikkien ja Perhekeskustoiminnan osalta. Olemassa olevien päivähoitopaikkojen määrä on kuntakohtaisesti tällä hetkellä minimissä suhteessa tarpeeseen. Hoitopaikkojen täyttöprosentit ovat suuret, päivähoitojonossa on jatkuvasti uusia lapsia. Haapajärvellä kasvaneen vuorohoidontarpeen takia tulee suunnitella ryhmis Hippiäisten muutos vuorohoitopäiväkodiksi, jonka ryhmäkoko voi olla suurempi kuin 12 hoitopaikkaa. Muutos pyritään suunnittelemaan siten, että ryhmä aloittaa päiväkotiryhmänä

11 Pyhäjärvellä avattava uusi Lastentalo antaa mahdollisuuden joustavaan päivähoitoryhmien muunteluun tarpeen mukaisesti. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä Lastentalon vuokrasta vähennetään Reisjärvellä hoitopaikkatilanne on haastava sekä tilojen että henkilöstön vaihtuvuuden takia. Päiväkodin tarve 28-paikkaisena on otettu huomioon talousarviossa (1 hoitaja lisätty). Suoritteet liitteenä Lasten ja perheiden palvelut TP2012 TP2013 TA2014 alkuperäinen TAE2015 Hallinto Varhaiskasvatus Yhteensä Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa painopistealueina ovat hyvinvoinnin edistäminen, palveluiden järjestäminen ensisijaisesti Ppky Selänteen omana palveluna, tuettu asuminen ja asiakkaiden omatoimisuuden tukeminen sekä henkilökunnan hyvinvointi, rekrytointi ja pysyminen. Hyvinvointipalveluissa toimii yksi palvelujohtaja ja neljä palvelupäällikköä. Hyvinvointipalvelujohtajan ja palvelupäälliköiden hallinnon työpanos on jaettu (tehtävästä riippuen 40-60%) asukasluvun suhteessa jäsenkuntien kesken. Hallinnossa on lisäksi eri toimintayksiköissä toimivien 5,50 palvelusihteerien palkat Lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja perhekeskustoiminta Selänteen lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja perhekeskuksen painopistealueena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeätä tunnistaa ja huomioida perheiden erilaisuus, erilaiset voimavarat ja erityistarpeet sekä tarjota varhaisessa vaiheessa tukea kasvatukseen ja vanhemmuuteen matalan kynnyksen leimaamattomina palveluina. Toinen painopistealue on perinteisten kansantautien ennalta ehkäiseminen aktivoimalla perheitä heidän omista lähtökohdistaan. Kolmas painopistealue on käyntien kirjaamiskäytännön harjaannuttaminen THL:n ohjeiden mukaisesti. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Neuvolatoiminta Äitiysneuvolan ja perhesuunnittelun tavoitteena on tarjota yksilölliset palvelut alueen perheille turvaamalla odottavan äidin, sikiön ja vastasyntyneen terveys sekä edistetään ja ylläpidetään perheen terveyttä ja hyvinvointia. Vapaaehtoiset seulontatutkimukset tarjotaan joko omana toimintana tai ostopalveluina alueen äideille. Synnytykset hoidetaan pääosin Oulaskankaalla, osa OYS:ssa ja Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa. Kotikäynnit toteutetaan synnytyksen jälkeen (joskus jo ennen synnytystäkin esim. perhetyön kanssa yhdessä). Neuvolan perhetyötä kehitetään äitiys- ja lastenneuvolan tukena. Neuvoloissa tarjotaan myös ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita. Terveydenhoitajat ovat mukana perhekeskushankkeessa ja lastensuojelun hankkeessa kehittämässä alueen palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja kehittämässä omaa osaamistaan. Lastenneuvolan tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja 9

12 tukeminen sekä terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja poistaminen. Lastenneuvola pyrkii edistämään koko perheen hyvinvointia ja tukee perhettä omaksumaan terveellisiä elintapoja. Keskusteluissa pyritään auttamaan vanhempia löytämään keinoja ratkaista perheen ongelmia ja luottamaan omiin kykyihinsä kasvattajina. Vertaistukea tarjotaan erilaisissa ryhmissä ja perhekeskuksissa yhdessä muiden lasten parissa työskentelevien kanssa. Yksi terveydenhoitaja vetää perhekerhoja Haapajärvellä perhetyöntekijän kanssa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Tavoitteena on oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Lisäksi tavoitteena on koko kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Opiskelijaterveydenhuollon tehtävä on vastata terveydenhuollon palveluista opiskelijoille heidän kotipaikkakunnasta riippumatta. Peruskoululaisten terveystarkastus tehdään joka vuosi ja lisäksi lääkärin tarkastus 1., 5. ja 8. luokille (vanhempi/ huoltaja mielellään mukana). Ammattikoulun ja lukion opiskelijoille tehdään terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus kaikille, ammattikorkeakoulussa terveyskysely ensimmäisenä vuonna ja tarvittaessa terveystarkastus. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa kouluterveydenhoitajan työpanoksen lisäämistä oppilashuollossa. Selänteen kouluterveydenhoitajia on mukana Kaste-hankkeessa kehittämässä kuntien oppilashuoltoa. Työnjakoja katsotaan tehtäväjärjestelyjen yhteydessä uudelleen Haapajärvellä ja Reisjärvellä. Haapajärvellä on suunniteltu vapautuneen puolikkaan terveydenhoitajan vakanssin täyttämistä kokoaikaisena alkaen. Lisäksi terveydenhoitajat huolehtivat pääosin syksyisistä rokotuskampanjoista ja mammografiatutkimusten järjestämisestä seulontaryhmille, kutsuntatarkastuksista, matkailijoiden rokotusneuvonnasta, naisten joukkotarkastuksista sekä gynekologisista tutkimuksista. Perhekeskus Perhekeskustoiminta on vaihtoehto kunnalliselle päivähoidolle; sen palveluita ovat varhaiskasvatuskerhot, erilaiset perhekerhot, vertaisryhmät ja lapsiparkki. Perhekeskuksen toiminnassa otetaan huomioon vanhempien toiveet kerhojen sisältöjä suunniteltaessa. Perhekeskus toimii yhteistyössä muiden lasten parissa toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Koulujen loma-aikoina ei ole toimintaa, paitsi kesäkuussa leikkikenttätoiminta Pyhäjärven Ruotasen ja Ikosen kouluilla sekä perhekeskuksessa. Selänne on mukana kehittämässä perhekeskustoimintaa Kaste- hankkeessa. Vuonna 2015 perhekeskustoiminta on neuvolatoiminnan alueella Pyhäjärvellä. Haapajärvellä perhekeskustoiminta on v varhaiskasvatuksen toiminta-alueella. Perhekeskustoimintaa pyritään laajentamaan myös Reisjärvelle. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä lastenneuvolan ja äitiysneuvolan määrärahaa vähennetään Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö Painopistealueena on tuottaa Selänteen kunnissa vaikuttavia, laadukkaita ja monimuotoisia lastensuojelupalveluita lain edellyttämiä määräaikoja noudattaen. Lain edellytykset täyttyvät mikäli kasvavaan lastensuojelutarpeeseen osoitetaan riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kaikissa Selänteen kunnissa lastensuojelun toimenpiteet ovat lisääntyneet. Painopistealue on erittäin haasteellinen. Lapsia ja perheitä tuetaan avun tarpeen ollessa siten, että vaihtoehtoisia palvelupolkuja arvioidaan asiakkaan tarpeesta käsin. Selänteessä lastensuojelutyö on lastensuojelun lähipalvelua. Lastensuojeluyksikön työntekijät tekevät parityötä kuntakohtaisilla vastuualueillaan. Näin turvataan Selänteen kunnissa yhtäläinen lastensuojeluprosessien hallinta. Lastenvalvojan tehtävät hoidetaan lähipalveluna koko Selänteen alueella. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys toteutetaan alueellisena yhteistyönä ja siihen sosiaalityöntekijät ja ohjaajat osallistuvat vuorollaan. 10

13 Selänteessä osallistutaan vuonna 2014 alkaneeseen Lasten Kaste-hankkeeseen yhdessä Oulun eteläisen alueen kanssa. Hankkeen taustalla on valtakunnallisen Lastensuojeluselvitysryhmän loppuraportin palvelurakennetta koskevien tavoitteiden mukaisesti kehittää mm. ennaltaehkäisevää perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua. Lastensuojeluteemassa kehitetään lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön yhteistä toimintamallia sekä sijaishuollon perhehoitoa. Hanke tarjoaa ammatillista koulutusta alueen työntekijöille. Perhetyössä perheitä tuetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa avohuoltopainotteisesti. Tähän haasteeseen tulisi olla riittävät perhetyön resurssit. Varhaisen vaiheen tukimuotona perhetyö on nostettu yhdeksi tavoitteeksi kuntien Hyvinvointisuunnitelmissa ja päätöksenteossa se tulee huomioida. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja tuettuna ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota säännöllisten työpaikkapalavereiden ja työnohjauksen keinoin. Ammatillisiin täydennyskoulutuksiin osallistutaan määrärahojen ja Lasten Kastehankkeen puitteissa. Henkilöstöresurssi jokaiseen kuntaan kohdennetaan kuntien asiakasmäärien suhteessa. Lastensuojelussa jatketaan yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa tehdään yhteistyötä perhesijoitusten ja tukiperhetoiminnan lisäämiseksi. Perhetyötä jatketaan avohuollon tukitoimena yhteisen toimintamallin mukaisesti. Perhetyössä akuutin kriisiavun tarpeeseen käytetään tarvittaessa tilapäistyövoimaa. Varhaista tukea annetaan edelleen lapsiperheiden kotipalvelussa sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla (maksullinen). Laadullisena tavoitteena lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitykset pyritään tekemään lain määräaikojen puitteissa. AVI ja THL seuraavat määräaikojen toteutumista. Lastensuojelun ja lastenvalvojan asiakasmäärät ovat tasaisesti lisääntyneet vuosittain ja asiakastapaukset ovat yhä haastavampia. Selänteessä haasteena on pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi. Nykyisillä resursseilla ei voida tehdä lastensuojelutyötä avohuoltopainotteisesti lain edellyttämällä tavalla ja henkilökunnan jaksamista vaarantamatta ja kansallisia lastensuojelun laatusuosituksia noudattaen. Tällöin on tukena käytetty ammatillisia ostopalveluita. Keväällä 2014 julkaistun Valviran valtakunnallisen lastensuojelun henkilöstöselvityksen (1:2014) mukaan on koko maassa asiakkaana keskimääräisesti 39 lasta / sosiaalityöntekijä. Selänteessä asiakkaita on yli kaksinkertainen määrä eli 41 perhettä tai 72 lasta / sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijöiden ammattijärjestö Talentian suositukseen mukaan saisi olla enintään 30 perhettä tai 40 lasta / sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Perhetyön palveluja on kehitetty ja tehostettu, mutta tarve tulee kasvamaan entisestään. Asiakasmääriä ei voida enää nostaa resurssien puutteen vuoksi, vaikka toimintaa pitäisi voida kehittää ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen suuntaan. Perusteltua on, että ennaltaehkäisevään työhön voidaan palkata tilapäisesti työntekijöitä, jotka auttavat perheen lyhytaikaisen avun tarpeessa mm. kriisiytyneessä elämäntilanteessa. Jos ei investoida riittävästi perhetyöhön ja avohuoltoon, painopiste siirtyy sijaishuoltoon, joka vie kasvavan määrän voimavaroista (kustannukset ja työntekijän työpanos) todennäköisesti voimaantulevan uuden sosiaalihuoltolain mukaan kuntien tulisi panostaa lapsiperheiden kotihoidon apuun tarpeiden mukaisesti. Perhetyön työmäärää tulee lisäämään vuonna 2015 Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lisättävä säännös siitä, missä tilanteissa lapsen tapaaminen on järjestettävä tuettuna tai valvottuna. Tämä toiminta tulee kuntien järjestettäväksi. Tuetut tai valvotut tapaamiset voidaan hoitaa ostamalla palvelua yksityisiltä palveluntuottajilta tai tuottaa omana perhetyöntekijöiden palveluna. Talousarviossa on varattu määräraha ( ) puolikkaan lapsiperheiden kodinhoitajan palkkaamiseen Haapajärvelle eli esitetään lapsiperheiden kotipalveluun lisäresurssia 50 %, jotta käytettävissä olisi alkaen 1,5 lapsiperheiden kodinhoitajaa. Monet perheet ovat hakeneet omaehtoisesti apua jaksamiseen ja arjen hallintaan, mutta kotipalvelua on ollut vaikea saada. Tämä on saattanut aiheuttaa tilanteiden tarpeetonta kriisiytymistä ja lastensuojelun asiakkuuksien lisääntymistä. Varataan määrärahaa 1,5 työntekijän palkkoihin. 11

14 2.3.3 Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä perhekodin ostopalvelujen määrärahaa pienennetään Aikuissosiaalityön tavoitteena on tukea lisääntyvän aikuisväestön/-asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä, vastuullisuutta, syrjäytymisen ehkäisyä sekä ennaltaehkäistä ja puuttua ongelmien syntyyn ja tukea omatoimista suoriutumista. Aikuissosiaalityö tuottaa toimeentulotuki, vaikeavammaisten-, kuntouttavan työtoiminnan- ja välitystiliasiakkaiden palveluita. AVI:n ohjeistuksen mukaan toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesätyöllistäminen siirretään palkkoihin menoksi ja pois ehkäisevästä toimeentulotuesta alkaen kansaneläkelaitoksen maksamasta työttömyyspäivärahasta osa tulee kuntien maksettavaksi jo 300 työttömyyspäivärahan jälkeisestä maksupäivästä alkaen, kun se on aikaisemmin ollut 500 päivän jälkeen. Määrärahan tarve voi kasvaa kunnittain, mutta kustannuspaikalle ei kuitenkaan ole varattu lisää määrärahaa. Painopistealueena on pitkäaikaistyöttömien ja nuorten (alle 30 vuotiaat) työttömien aktivointi, asiakas-, palvelu- ja aktivointisuunnitelmien laatiminen ja jatkuva seuranta sekä henkilökunnan tehtävien jaon ja verkoston kehittäminen. Asiakassuunnitelmien tekemisiä jatketaan aktiivisena työvälineenä, jolla pyritään asiakkaiden omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen. Työttömyyttä pyritään ehkäisemään yhteistyöllä eri yhteistyötahojen kanssa. Aikuissosiaalityön palvelut tuotetaan lähipalveluina. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja ohjaajat osallistuvat alueelliseen virka-ajan ulkopuoliseen sosiaalipäivystykseen. Henkilökunta: kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja etuuskäsittelijä. Etuuskäsittelijälle palkataan osa-aikaeläkkeen vuoksi 50% määräaikainen sijainen vuodeksi kerrallaan. Näin turvataan palveluiden saatavuus, lähipalvelut ja lainmukainen hakemusten käsittelyajat. Aikuissosiaalityössä ja lastensuojelun sosiaalityössä on yhteinen johtava sosiaalityöntekijä. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja tuettuna, kuten mm. vaikeavammaisten palveluasuminen ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä vammaispalvelujen vaikeavammaisten avustuksista vähennetään Vammais- ja kehitysvammapalveluissa edistetään vammaisten henkilöiden suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvataan heidän tarvitsemansa asumispalvelut, hoito ja muu huolenpito. Vammaispalveluiden painopistealueet vuonna 2015 ovat asumispalveluiden ja tilapäishoidon kehittäminen omana toimintana sekä laitoshoidon purkaminen Vammaispalveluiden johtajan työajasta käytetään hallintoon 60% ja 40% palveluohjaukseen. Haapajärvellä kehitetään omana toimintana järjestettävää tehostettua palveluasumista Männistökodilla. Loput lähihoitajien vakansseista, joita ei ole vielä muutettu ohjaajan vakansseiksi (ei palkkakustannusvaikutuksia) muutetaan ohjaajan vakansseiksi. Määräaikaisen hoitoapulaisen vakanssi muutetaan ohjaajan vakanssiksi. Jatkossa Haapajärven Männistökodilla ja Reisjärven Mäntykodilla on yhteinen vastaava ohjaaja, joka vastaa asumispalveluiden, tilapäishoidon ja ryhmätilapäishoidon toiminnasta sekä toimii asiantuntijana kehitysvammaisten asumispalvelukysymyksissä. Vastaavan ohjaajan työaika jakaantuu hallintoa 40 %, 30% Männistökodille ja 30% Mäntykotiin. Perustelut: 12

15 2.3.5 Terapiapalvelut Kelpoisuuslaki (272/2005) 10 :n 4momentin mukainen soveltuva korkeakoulu-tutkinto, alan asiantuntemus ja riittävä johtamistaito. STM:n suositusten(2007:14) mukaan hoitohenkilöstöstä vähintään 1/3:lla tulee olla soveltuva opisto- tai AMK -tasoinen sosiaali- ja terveysalan tutkinto ja muualla henkilöstöllä sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto. Valviran vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluita koskevan valvontaohjelman (julkaistu helmikuussa 2012) mukaan henkilöstömäärän ja rakenteen tulee vastata asiakkaiden tarpeita: 0,50 työntekijää / asukas (yksiköissä, joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla tai heillä on henkilökohtaisia avustajia, 0,8 tai yli työntekijää / asukas muissa kuin edellä mainitussa tapauksessa, lisäksi avustavaa henkilöstöä 0,1 0,15 / asukas =siivoukseen, ruokahuoltoon ja muihin tehtäviin). Männistökodilla tämä tarkoittaa 11 työntekijää. Kodin henkilökuntamäärää tarkastellaan kehitysvammaisten määrän lisääntyessä. Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä tarvitaan 100 % palveluohjaajat ja Reisjärvellä 60 %. Palveluohjaajat eivät pysty hoitamaan lisäksi toisen kunnan palveluohjausta, koska kuntien asiakasmäärät ovat kasvussa ja asiakastilanteet ovat työllistäviä. Ppky Selänteen alueen alle 18-vuotiaiden kehitysvammaisten tilapäishoidon järjestämistä/kehittämistä omana toimintana jatketaan Haapajärvellä perhekeskuksen tiloissa. Perusteluina paikkakunnan muutokselle on: palvelun käyttäjien palaute, toiveet ja tilojen käytännöllisyys ja soveltuvuus sekä henkilökunnan saatavuus. Tilapäishoitoa tulee käyttämään kaikki alle 18-vuotiaat kehitysvammaiset, joilla ei ole tilapäisen perhehoidon mahdollisuutta. Kukin jäsenkunta maksaa omien asukkaittensa tilapäishoidosta aiheutuvat kustannukset. Haapajärven lasten ja nuorten kehitysvammaisten palvelujen tarve on kasvanut. Tämä näkyy kasvuna tehostetun asumispalvelun ostopalveluiden tarpeessa, tilapäishoidossa ja omaishoidon tuessa. Pyhäjärvellä asumispalveluiden tarve edelleen kasvussa (lisäys 730vrk/vuodessa). Pyhäjärven palvelujen tarve on kasvanut edelleen myös alle kouluikäisten ja kouluikäisten osalta. Tämä näkyy kustannusten kasvuna koululaisen päivähoidossa, omaishoidon tuessa ja tilapäis- sekä laitoshoidossa. Koululaisen päivähoitoon palkataan määräaikainen osa-aikainen työntekijä. Tarvittaessa koululaisten päivähoitoon palkataan tilapäisiä määräaikaisia työntekijöitä tarpeen mukaan ja/tai ostetaan palvelua Pyhäjärven koulutoimelta. Reisjärven Toimintakeskus Violan asiakasmäärä on kasvanut entisestään ja asiakkaiden tuen tarve on kasvanut, niin että tarvitaan lisää ohjaajia, jotta asiakkaat voivat käydä päivittäin toimintakeskuksessa (lakisääteinen oikeus). Esitetään, että palkataan jatkossakin määräaikainen oma ohjaajaa toimintakeskus Violaan. Vuodesta 2011 Reisjärvellä on ollut osa-aikainen ohjaaja tuetussa asumisessa, esitetään tehtävän vakinaistamista ja yhdistämistä toimintakeskuksen ohjaajan vakanssiin. Tuetun asumisen ohjaajan työllä on saatu säästöä vuositasolla tehostetusta palveluasumisesta, koska itsenäisesti asuvat asiakkaat ovat voineet asua yksin omassa kodissa tukihenkilön avulla, eikä heitä ole tarvinnut sijoittaa tuen tarpeen puuttuessa palveluasumiseen tai ostaa ulkopuolisia tukipalveluita. Tuetun asumisen ohjaajan työ linkitetään asumispalveluiden ohjaustyöhön. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti asumispalveluja ja tilapäishoitoa tarvitseville järjestetään palvelut ensisijaisesti Selänteen omista asumispalveluista ja tuettuna asumisena omiin koteihin ja vasta toissijaisesti asumispalveluja hankitaan ostopalveluina. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä kehitysvammapalvelujen ostopalvelujen määrärahaa vähennetään Terapiapalveluiden toimiala käsittää aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut, lasten- ja nuorisopsykiatriset perheneuvolapalvelut sekä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta- ja asumispalvelut. Toimintavuoden 2015 suunnittelussa on lähdetty turvaamaan asiakkaidemme vaatimat peruspalvelut ja samalla yritetty panostaa niihin toimintamuotoihin, joilla asiantuntemuksemme mukaan on mahdollista saada tulevaisuudessa kustannussäästöjä. 13

16 Tyhjillään 1,5 vuotta ollut Haapajärven perheneuvolan psykologin paikka on ollut avoinna syksyllä Yhtään muodollisesti pätevää psykologia ei ole ollut virkaa hakemassa, mutta virka voidaan täyttää määräaikaisesti opiskelijalla, joka valmistuu vuoden 2015 aikana. Jos omat perheneuvolan psykologin virat saadaan täytettyä, voidaan ostopalvelupsykologin käyttämistä merkittävästi vähentää. Tämä tuo säästöä toimintakustannuksiin ja mahdollistaa psykologipalveluiden joustavan käytön koko Selänteen alueella. Haapajärven mielenterveyspalveluissa jatketaan huhtikuussa 2014 alkanutta määräaikaista kotiin tehtävää työtä lähihoitajan palvelulla. Tällä uudella työmuodolla on saatu jo tuloksia ja kokeilua halutaan jatkaa, jotta kaikki työmuodon tuomat hyödyt saadaan näkyviksi ja myös rahallisesti mitattavaksi ennen kuin tehtävää esitetään vakituiseksi. Tuettua asumispalvelua tuottava Haapajärven Kirsikkakoti jatkaa toimintaansa entisin resurssein täysillä asukaspaikoilla. Yhden työntekijän työpanos katsotaan edelleen riittäväksi sekä Kirsikkakodin asumispalvelun että päivätoiminnan tarpeisiin. Reisjärven mielenterveyspalveluita jatketaan yhden vakinaisen ja määräaikaisen 50% hoitajan turvin. Määräaikaisen työntekijän työpanosta suunnataan nuorten kanssa tehtävään mielenterveystyöhön ja kotiin tehtävään työhön. Perheneuvolan ja päihdetyön palveluita on saatavilla Reisjärvellä joka toinen viikko ja lisäksi asiakkaat voivat hakeutua Haapajärven terapiayksikköön. Mikäli Haapajärvelle saadaan uusi määräaikainen psykologin vakanssi, niin Reisjärven perheneuvolapalveluita pystytään lisäämään. Pyhäjärven mielenterveyspalveluissa kotiin tehtävällä mielenterveystyöllä ja ryhmäkodin intervallihoidon lisäämisellä on saavutettu selkeää säästöä mm. erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Ryhmäkodin siirtymistä tehostetuksi asumispalveluyksiköksi lykätään ainakin toistaiseksi. Tehtyjen selvitysten perusteella ryhmäkodin asumispaikat ovat täyttyneet palveluasumista tarvitsevilla kuntoutujilla ja vakituisilla asiakkailla eikä yövalvonta ole näin ollut vielä tarpeen. Ryhmäkodin henkilökuntaa esitetään kuitenkin vahvistettavan yhdellä lähihoitajalla, mikä mahdollistaa viikonloppujen tekemisen kahdessa työvuorossa ja intervallipaikkojen tehokkaan käytön. Ryhmäkotia esitetään muutettavaksi tehostetuksi palveluasumisyksiköksi vuoden 2015 aikana, jos asiakkaita saadaan kotiutettua ostopalveluista. Ryhmäkodin muuttuminen tehostetuksi palveluasumisyksiköksi edellyttää henkilökunnan lisäämistä kahdella työntekijällä, määrärahaa ei ole varattu talousarvioon. Työikäisten ja lastensuojeluperheiden tarve päihdekuntoutukseen on kasvanut lähivuosina kaikissa kunnissa ja budjetissa pysyminen on päihdekatkojen- ja erityisesti kuntoutusten osalta haastavaa. Jotta päihdetyö olisi alueellamme tasavertaista, tulisi päihdekuntoutuksen määrärahoja lisätä Reisjärvellä vuodelle Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden tarve näyttäytyy edelleen suurena. Huomattavaa on, että osa asumispalvelujen budjetista menee yli 75-vuotiaiden asumispalveluihin. Yhteistyön selkiyttämistä jatketaan vanhuspalveluiden kanssa, jotta sektorillamme jatkossa pystytään panostamaan enemmän nuoriin ja työikäisiin asiakkaisiin. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä asumisen ostopalveluista vähennetään määrärahaa Suoritteet liitteenä 14

17 Psykososiaaliset palvelut TP2012 TP2013 TA2014 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto Neuvola Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Terapiapalvelut Yhteensä Hoito- ja vanhustyön palvelut Painopistealueet Hoito- ja vanhuspalveluiden toimintaa kehitetään tulleen vanhuspalvelulain velvotteiden ja Selänteen vanhuspalvelusuunnitelman mukaisesti. Painopisteenä on iäkkään henkilön toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden ja kotona asumisen turvaaminen kotiin annettavia palveluja kehittämällä. Toiminnan kehittämisessä huomioidaan myös kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmien painopistealueet. Hoidonporrastuksen kehittämistä jatketaan Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten ja Vanhuspalvelulain mukaisesti. Lain tavoitteena on turvata iäkkäille ihmisille hyvä hoito ja huolenpito.tämä edellyttää moniammatiilista yhteistyötä sekä ammattitaitoista ja riittävää henkilökuntaa jokaisella hoidonporrastuksen tasolla. Tehtävien vapautuessa arvioidaan mikä koulutuspohja parhaiten vastaa työyksikön kulloistakin tarvetta. Tehtävät, joita hoidetaan palkkatuella tai kouluttamattomalla henkilökunnalla muutetaan esim. oppisopimuksen kautta lähihoitajien tehtäviksi ja lähihoitajien tehtäviä sairaanhoitajien tehtäviksi toiminnan niin vaatiessa. Kotisairaalatoimintaa kehitetään ja käynnistetään kaikissa kotihoidon ja tehostetun palveluseumisen yksiköissä yhteistyössä avopalveluiden ja vuodeosaston kanssa. Toimiva hoidonporrastus ja laadukas hoito vaativat säännöllisten lääkäri- ja erityisammattiryhmien palvelujen turvaamista kaikilla hoidon portailla. Hoitosuunnitelmien laatiminen hoitoneuvotteluissa yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa tukee asiakkaan laadukasta ja yksilöllistä hoitoa. Kokonaisuutta kehitettäessä kuntouttavaa työotetta korostetaan koko palveluketjussa. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan kuntoutumisen tukemisen erityisopintoihin. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota koulutuksen, toimintojen järkeistämisen mm. ergonomisen työskentelyn ja riittävän henkilöstömitoituksen keinoin. Henkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota osallistavalla johtamisella ja mm työnohjauksen avulla. Hoitotyön tunnettavuutta tehdään yläkouluissa sekä lukioissa ja rekrytointia ammatillisissa oppilaitoksissa. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella laadittujen kehittämissuunnitelmien toteuttamista jatketaan työyksiköissä. Hoitotyön henkilöstön lääkehoidon osamisen ylläpitämiseksi ja varmistamiseksi lääkehuollon koulutus ja tenttiminen suoritetaan suunnitelmallisesti ATK-pohjaisen lääkehuollon tenttiohjelman kautta. Potilasturvallisuussuunnitelmien käyttöönottoa jatketaan, vastuutetaan ja toimintamallit päivitetään. Koko henkilökunta suorittaa Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen. Hoivapalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat ovat valmistuneet vuonna 2014 Valviran ohjeistuksen mukaan ja yksiköiden toimintaa arvioidaan ja toteutetaan suunnitelmien mukaan. 15

18 2.4.2 Kotihoito Investointeihin varataan RAI toimintakyvyn arviointi ja seuranta ohjelma Lisäksi Reisjärvelle varataan hoitojakutsujärjestelmän uusimiseen Lisäksi varataan määrärahaa tietokoneitten hankintaan ATK vastuuhenkilöitten laatiman suunnitelman mukaisesti. Toiminnanohjausjärjestelmän ja kotihoidon tehokkuutta ja toimivuutta arvioidaan ja juurrutetaan käytäntöön. Hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa käytävissä hoitoneuvotteluissa ja ne päivitetään 3kk:n välien. Kotisairaalatoimintaa ja saattohoitoa toteutetaan vuoden 2014 aikana kehitettyjen toimintamallien mukaisesti. Sairaanhoitajien työpanosta siirretään iltoihin ja viikonloppuihin. Turvapuhelinpalvelun järjestäminen arvioidaan uudelleen. Vanhusten neuvolatoiminnassa korostuu ohjaus ja neuvonta. Terveystarkastuksia tehdään 75 vuotta täyttäneiden ikäluokassa ja avohoitovastaanottoa pidetään kerran viikossa. Kaikille 80 vuotta täyttäneille, ei palvelujen piirissä oleville tehdään hyvinvointia tukevat ennaltaehkäisevät/ ohjaukselliset kotikäynnit. Muistisairaiden kotihoitoa kehitetään ja geriatrin palvelut turvataan. Voimaa vanhuuteen -hankkeessa kehitettyjä toimintakäytäntöjä toteutetaan yhteistyössä järjestöjen ja kaupungin liikunta- ja vapaa-aikatoimen kanssa Asumispalvelut Haapajärvi Pitkäaikaisosastolta siirtyy neljän (4) lähihoitajan vakanssit kotihoitoon osaston lakkauttamisen myötä. Vakansseilla korvataan aiemmat tilapäisesti täytetyt tehtävät. Pyhäjärvi Henkilökunnan työhyvinvointia, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään. Reisjärvi Yksi (1) avoinna oleva kodinhoitajan tehtävä muutetaan vastaavan sairaanhoitajan tehtäväksi. Omaishoidontukea vahvistetaan määrärahan korotuksella. Muutos kuntayhtymähallitus : teksti poistetaan Kotihoitoon lisätään kaksi (2) työntekijää joko osaston paikkojen vähenemisen myötä työntekijäsiirtona tai ellei se toteudu, perustamalla uudet tehtävät. Hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa käytävissä hoitoneuvotteluissa ja ne päivitetään 3kk:n välien. Kotisairaalatoimintaa ja saattohoitoa toteutetaan vuoden 2014 aikana kehitettyjen toimintamallien mukaisesti. Sairaanhoitajien työpanosta siirretään iltoihin ja viikonloppuihin. Ostopalveluna hankittavat tehostetun palveluasumisen palvelut muutetaan palveluseteleillä hankittavaksi sitä mukaa, kun niitä vapautuu ostopalvelusopimuksista. Haapajärvi Olavintupa on kevään 2014 aikana muutettu vuorohoitoyksiköksi, mutta siirtymävaiheessa siellä asuu edelleen joitakin talossa jo aiemmin asuneita vanhuksia. Yksikön nimenä on vuorohoitoyksikkö Olavintupa ja kustannuspaikkana vuorohoito- ja päiväkeskustoiminta. Vuorohoitoyksikkö toimii myös vuodeosastolta siirtyvien jatkokuntoutuspaikkana. Vuorohoitoyksikössä on 16 paikkaa, joista vielä 5 on vakituisten asukkaiden käytettävissä. Paikat muuttuvat luonnollisen poistuman myötä vuorohoitopaikoiksi. Toiminnan sisältöä kehitetään suunnitelman mukaan. 16

19 Karjalahden Palvelukeskuksen yksikköjakoa toteutetaan syksyllä 2014 suunnitellun mallin mukaiseksi. Henkilöstömäärää ja -rakennetta vahvistetaan pitkäaikaisvuodeosastolta siirtyvien kahden (2) lähihoitajan ja yhden (1) sairaanhoitajan vakanssin avulla. Tällöin henkilöstömitoitus vastaa paremmin hoidettavuutta ja kotisairaalatoimintaa voidaan toteuttaa suunnitelman mukaan. Remonttihanke vuosille etenee teknisen toimen johtamana. Palveluasumisen ostopalvelut kustannuspaikkana lopetetaan ja siirretään tehostetun asumispalvelujen ostoihin. Tehostettuun ostopalveluun ja palveluseteliin varataan toteutuman 2014 mukainen määräraha. Lampelan Palvelukodin asukkaat täyttävät tehostetun asumispalveluiden kriteerit. Pyhäjärvi Köpsinrinne on tehostetunpalveluasuminen yksikkö, jossa on 59 paikkaa. Lisäksi vuorohoitopaikkoja on 12. Päivätoimintaa järjestetään n. 50 asiakkaalle. Päivätoiminnassa toimivat myös kaupungin palkkaamat kotiapuhenkilöt silloin kun heillä ole varauksia omaishoitotyön tueksi. Päivätoimintaa jatketaan arkipäivisin. Vuorohoitojaksoilla pyritään kuntouttamaan asiakkaita kokonaisvaltaisesti siten että kotona asumista ja omaishoitajan jaksamista tuetaan. Työhyvinvointia, työkiertoa, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään yhdessä henkilökunnan kanssa. Tehostetun palveluasumisen hankkimiseen ostopalveluna ja palvelusetelinä varataan määrärahaa saman verran kuin vuonna Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen määrärahaa vähennetään Reisjärvi Palvelukeskus Honkalinnassa on 21 tehostetunpalveluasumisen ja vuorohoidon paikkaa. Honkalinnassa jatketaan kotisairaalatoimintaa. Palveluasumisen oston tarvetta selvitellään. Tehostettua palveluasumista ostetaan edelleen tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Suoritteet liitteenä. TA2014 Hoito- ja vanhustyön palvelut TP2012 TP2013 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto Kotiin annettavat palvelut Asumispalvelut Yhteensä

20 2.5. Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut Uusi päivystysasetus astuu voimaan ja asettaa päivystystoiminnalle uudet vaatimukset. Tämän vuoksi Selänteen viikonloppupäivystys terveyskeskuksissa loppuu ja arkipäivien päivystys lyhenee klo Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on Oulaskankaan yhteispäivystyksessä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ja Iisalmen sairaalassa. Arkipäivien 8-16 päivystystä täydennetään edelleen osittain ostopalveluna, koska nykyinen virkalääkäritilanne ei riitä takaamaan päivystykseen lääkäriä arkipäiville muiden toimintojen kohtuuttomasti kärsimättä. Päivystyksen järjestämiseen tarvitaan osastonlääkärin (jota ei voida irroittaa päivystykseen) lisäksi 5-6 lääkäriä/paikkakunta. Virkalääkäreiden työpanosta tarvitaan täydentämään ostopäivystystä nykyisen päivystysajan lyhentyessä ja tiivistyessä. Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä päivystäjää tarvitaan kiireisimpinä päivinä (esim maanantaisin) 1,5 päivystäjää/arkipäivä. Virkalääkärit osallistuvat päivystykseen sekä Haapajärvellä että Pyhäjärvellä päivystämällä osan kiireisimmistä päivistä. Lääkäripalvelujen kustannuksia pyritään hallitsemaan panostamalla rekrytointiin ja saamaan lääkäreitä virkasuhteisiin ostopalvelun sijaan. Ostopalveluja joudutaan kuitenkin käyttämään, mikäli sijaisuuksiin ja virkoihin ei saada riittävästi lääkäreitä. Esitämme yhden terveyskeskuslääkärin viran perustamista Haapajärvelle ja kahden terveyskeskuslääkärin viran perustamista Pyhäjärvelle. Mikäli kaikki lääkärivirat saadaan täytettyä, päivystys pystytään järjestämään omalla lääkäriresurssilla. Mikäli virkoja ei saada täytettyä, päivystykseen ostetaan yhden lääkärin työpanos sekä Haapajärvelle että Pyhäjärvelle. Rekry-tointityöryhmä miettii keinoja lääkärivirkojen täyttämiseksi. Lääkärikoulutus ja -professio kannustaa vahvasti lääkäreiden erikoistumiseen. Terveyskeskustyön tekeminen vaatii vahvaa, laaja-alaista ja monipuolista osaamista monilta erikoisaloilta, johon yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus kannustaa ja antaa valmiuksia. Selänteen terveyskeskusten toimiminen lääketieteen opiskelijoiden ja yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutusyksikkönä edellyttää, että meillä on käytössämme yleislääketieteen tai muun soveltuvan alan (esim. geriatria, työterveyshuolto tms.) erikoislääkäreitä ohjaamassa, kouluttamassa ja koordinoimassa palveluja tekeviä lääkäreitä. Vain siten saamme houkuttelevuutta Selänteeseen. Esitämme, että v terveyskeskuslääkäreiden virkoja muutetaan erikoislääkäreiden viroiksi tarpeen mukaan erillisellä päätöksellä mikäli Selänteen virkalääkäreitä valmistuu yleislääketieteen tai muun soveltuvan alan erikoislääkäreiksi. Terveyskeskustyö pitkien välimatkojen alueella vaatii vahvaa erikoisosaamista sekä lääkäreiltä että hoitajilta. Reseptinkirjoitusoikeudellisia hoitajia pyritään saamaan jokaiseen toimipisteeseen vahvistamaan hoitajien vastaanottoa ja päivystystoimintaa. Mikäli poliklinikoilta vapautuu perus-/lähihoitajien vakansseja, ne esitetään muutettavaksi sairaanhoitajien vakansseiksi. Päivystyksen ja terveyskeskuksen aukioloajan lyhentyessä päivystävän sairaanhoitajan palvelut ovat osa hoidonporrastusta ja hoidon tarpeen arviointia tehostetaan. Muutos kuntayhtymähallitus : Mikäli poliklinikoilta vapautuu perus- /lähihoitajan vakansseja, ne esitetään muutettavaksi tarpeen mukaan erillisellä päätöksellä sairaanhoitajan vakansseiksi. Muutos kuntayhtymähallitus : lääkäreiden palkoista vähennetään Pyhäjärven kaupungin esityksestä Selänne osallistuu Kaste-hankkeena toteutettavaan Hyvä Potku hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelujen saatavuutta. Projektiin kuuluu nykytilanteen kartoitus pystymmekö nykyresursseilla vastaamaan vastaanottoaikojen kysyntään paremmin työtämme organisoimalla. Vuonna 2015 aikana tavoitteena on saada kiireetöntä vastaanottoaikaa tarvitsevalle potilaalle aika 14 vuorokauden sisällä. Päivystys- ja 18

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Vuosisopimus ja talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-16

Vuosisopimus ja talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-16 Vuosisopimus ja talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-16 Kyhallitus 31.10.2013 136 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset 1 1.3 Strategian mukaiset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013)

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Väestöennuste 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2005 2010 2015 2020 2025 2000 1000

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön SELVITYS TALOUSTOIMIKUNNALLE PERUSTURVAPALVELUT/Eeva-Sirkku Pöyhönen TOTEUTUNEET SÄÄSTÖT 2014 2015 Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (15) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 21.12.2016 Voimaan 1.1.2017

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

pöytäkirjantarkastajat: Mikko Suontakanen ja Antti Vedenpää yleisesti nähtävillä: perjantai 20.12.2013 klo 9-14

pöytäkirjantarkastajat: Mikko Suontakanen ja Antti Vedenpää yleisesti nähtävillä: perjantai 20.12.2013 klo 9-14 REISJÄRVEN KUNTA VALTUUSTO 9/2013 ASIALISTA Aika: Tiistai 17.12.2013 klo 18.00 18.50 Paikka: Kunnantalo, valtuustosali Läsnä: Liite 1 Leppänen Pekka, kunnanjohtaja pöytäkirjantarkastajat: Mikko Suontakanen

Lisätiedot

Vuosisopimus ja talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-18

Vuosisopimus ja talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-18 Vuosisopimus ja talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-18 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset 1 1.3 Strategian mukaiset kehittämisalueet 4

Lisätiedot

2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi

2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi 1 2015 Toimintasuunnitelma/sosiaalitoimi Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3619/02.02/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3619/02.02/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 45 Asianro 3619/02.02/2013 Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden vuoden 2013 tekniset talousarviomuutokset Perusturvan palvelualue Vanhus- ja vammaispalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015 Sisällys 1 Nettokustannukset... 2 2 Suoritteet... 7 3 Yksikköhinnat... 10 4 Jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat... 11 4.1 Masku... 11 4.2

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO LKM 31.12.2014 LKM 31.12.2014 perusturvajohtaja 1 Avoimet

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu JOENSUU Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 35 565 35 043 39 740 18 570 KV kk kumulatiivinen lääkäriasiakkaat 24 341 26 548 12 112 kk kumulatiivinen hoitaja-asiakkaat 29 164 28

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Yhtymähallituksen 17.10.2011 hyväksymä

Yhtymähallituksen 17.10.2011 hyväksymä Vuosisopimus ja talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013-14 Yhtymähallituksen 17.10.2011 hyväksymä 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut 3 2. Vuosisopimus 7 3. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa 26 4. Investointiosa

Lisätiedot