MASKUN, MYNÄMÄEN JA NOUSIAISTEN HYVINVOINTIKERTOMUS VALTUUSTOKAUDELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MASKUN, MYNÄMÄEN JA NOUSIAISTEN HYVINVOINTIKERTOMUS VALTUUSTOKAUDELLE 2013 2016"

Transkriptio

1 MASKUN, MYNÄMÄEN JA NOUSIAISTEN HYVINVOINTIKERTOMUS VALTUUSTOKAUDELLE

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO HYVINVOINTITIEDON JA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI Yleistä Sairastavuus ja terveys Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Varhaiskasvatus Opetus Lapsiperheiden hyvinvointipalvelut Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointi Työikäisten hyvinvointi Laitoshoito ja palveluasuminen Kotihoito TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Maskun kunnan strategiset päämäärät Mynämäen kunnan strategiset tavoitteet Nousiaisten kunnan strategiset painopisteet Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella LIITTEET

3 1 JOHDANTO Masku, Mynämäki ja Nousiainen päättivät aloittaa yhteisen hyvinvointikertomuksen valmistelun vuoden 2014 alussa. Hyvinvointikertomusta on tehty työryhmissä erilaisin kokoonpanoin. Maskusta työskentelyyn ovat osallistuneet: kunnanjohtaja Rauli Lumio, varhaiskasvatusjohtaja Kirsi-Leena Hotinen, sivistysjohtaja Pekka Karenmaa, hallintojohtaja Maija Löfstedt, tekninen johtaja Marika Nurmikko, yhteysjohtaja Pekka Määttänen, talousjohtaja Kalle Palmros. Mynämäeltä työskentelyyn osallistuivat: kunnanjohtaja Seija Österberg, sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies, hallintojohtaja Marja Kärkkäinen, tekninen johtaja Timo Oja, liikunta- ja nuorisopalvelujohtaja Anna Salminen ja päiväkodin johtaja Ulla Luolila. Nousiaisista hyvinvointikertomusta ovat olleet tekemässä: kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä, sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen sekä hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi. Lisäksi Perusturvakuntayhtymä Akselista hyvinvointikertomusta ovat olleet tekemässä: kuntayhtymän johtaja Timo Tolppanen, sosiaalityö ja perhepalvelujen linjajohtaja Marita Pettersson, ikäihmisten vs. palvelulinjajohtaja Johanna-Maria Toivonen, kehittämisasiantuntija Ulla Tynni, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Susanna Laivoranta-Nyman, johtava hoitaja Maija Seppälä, vastaava hammaslääkäri Päivi Antila, vastaava suuhygienisti Erja Hakamäki, avosairaanhoidon vastaava sairaanhoitaja Jaana Laaksonen, vuodeosastojen osastonhoitaja Eija Mäkilä, vastaava fysioterapeutti Merja Junttila sekä vastaava lääkäri, työterveyshuolto Esa Mäkinen, ylilääkäri. Hyvinvointikertomus on hyväksytty Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnanvaltuustoissa xx.xx.xxxx. 2

4 2 HYVINVOINTITIEDON JA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 1.1 Yleistä Väestö Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Akselikuntien yhteenlaskettu väestömäärä oli vuonna 2013 noin Lasten ja nuorten sekä ikääntyneen väestön osuudet koko väestöstä vaihtelevat kuntien kesken jonkin verran. Alle 16-vuotiaiden osuus oli Akselikunnissa maan keskitasoa korkeampi ja korkeampi kuin monissa vertailukunnissa. Sen sijaan vuotiaiden osuus oli valtakunnallista tasoa alhaisempi. Ainoastaan Mynämäellä lasten osuus on muita Akselikuntia alhaisempi. Ikääntynyt väestö korostuu Mynämäellä, jossa noin joka kymmenes asukas oli yli 75-vuotias vuonna

5 Demografinen huoltosuhde Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Demografinen huoltosuhde on heikentynyt Akselikunnissa ja kaikilla vertailualueilla koko tarkasteluajanjakson ajan. Vuonna 2013 Akselikunnissa oli noin 60 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Huoltosuhteen nousu ja yli 75- vuotiaiden määrän kasvu lisäävät muun muassa terveyspalvelujen tarvetta tulevaisuudessa. Synnyttäneisyys ilmaisee vuosittain synnytysten lukumäärän tuhatta hedelmällisyysiässä olevaa ( vuotiasta) naista kohti. Akselikunnissa synnyttäneisyys mukailee maakunnan ja valtakunnan keskiarvoa. Synnyttäneisyys oli korkeinta Nousiaisissa, jossa se sai saman arvon kuin Raisiossa. Naantalissa puolestaan synnyttäneisyys oli kaikkia Akselikuntia huomattavasti alhaisempaa. Akselikuntien nettomuutto oli vuonna 2013 negatiivinen, kun vielä vuonna 2012 se oli positiivinen. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Masku ja Nousiainen olivat vuonna 2012 muuttovoittoisia kuntia, mutta Mynämäki selvästi muuttotappioinen. Vuonna 2013 taas ainoastaan Masku oli enää voittomuuttoinen. Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa asuvista perheistä noin 43 prosentilla oli alle 18- vuotiaita lapsia. Osuus on valtakunnallista ja maakunnallista keskiarvoa suurempi, myös monissa vertailukunnissa osuus oli Akselikuntia alhaisempi. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Maskussa lapsiperheiden 4

6 osuus kaikista perheistä oli noin 47 prosenttia vuonna 2013, kun taas Mynämäellä noin 38 prosenttia. Kaikista lapsiperheistä noin 13 prosenttia oli yksinhuoltajaperheitä vuonna Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on kasvanut Akselikunnissa. Avioeroja oli eniten Mynämäellä ja vähiten Maskussa vuonna Samana vuonna yhden hengen asuntokuntia oli noin 28 prosenttia kaikista asuntokunnista, mikä on huomattavasti maan keskiarvoa vähemmän. Maskussa väestö oli koulutetumpaa kuin Nousiaisissa ja Mynämäellä. Akselikuntien keskimääräinen koulutustaso on myös noussut tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ajan. Vuonna 2012 koulutustasomittaimen luku oli noin 320 Akselikunnissa, mikä tarkoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on noin 3 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Se kertoo tarkasteltavan alueen kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumisesta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Akselikuntien ginikertoimen keskiarvo vuonna 2012 oli noin 23, joka on hieman koko maan keskiarvoa pienempi. Näin ollen tulonjako on tasaisempaa Akselikunnissa kuin koko maassa keskimäärin. Keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät ovat työllisyys ja työttömyys Kunnan yleinen pienituloisuusaste (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa 5

7 Kunnan yleinen pienituloisuusaste taas kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuutta kaikista alueella asuvista kuntalaisista. Pienituloisuuden raja on 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevista keskimääräisistä tuloista. Pienituloisuuden raja oli euroa kulutusyksikköä kohden vuonna Toisin sanoen yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa ovat alle 1170 euroa kuukaudessa. Pienituloisuusasteet vaihtelevat Akselikunnissa jonkin verran. Maskussa oli alhaisin pienituloisuusaste, noin kuusi prosenttia. Mynämäellä pienituloisuusaste oli vuonna 2012 noin 13 prosenttia ja Nousiaisissa noin 9 prosenttia. Varsinais-Suomen ja koko maan keskiarvo pienituloisuusasteessa oli noin 15 prosenttia vuonna Sairastavuus ja terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Kelan tuottama sairastavuusindeksi ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon, joka ilmaistaan luvulla 100. Indeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Vuonna 2013 Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa väestö oli terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Nousiainen oli kaikkein lähimpänä koko maan keskiarvoa, kun taas Maskussa oltiin Akselikuntien terveimpiä. Aikasarja osoittaa, että Akselikuntien alueen asukkaat ovat olleet koko tarkasteluajanjakson ajan terveempiä kuin koko maassa keskimäärin ollaan. 6

8 Sydämen vajaatoiminta Psykoosit Diabetes Kansantauti-indeksi Työkyvyttömyysindeksi Lääkekorvausoikeusindeksi Kuolleisuusindeksi Sairastavuusindeksi Sairastavuusindeksit, ikävakioitu (2013) Kelan terveyspuntarit Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Astma Nivelreuma Nousiainen Mynämäki Masku THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Myös THL:n sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. 7

9 Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Akselikunnista Nousiaisissa edellä mainittujen sairauksien sairastaminen oli vuonna 2013 yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Maskussa ja Mynämäellä edellä mainittujen sairauksien sairastaminen oli vähäisempää. THL:n sairastavuusindeksit, ikävakioitu (2011) Dementiaindeksi Tapaturmaindeksi Mielenterveysindeksi TULE-indeksi Aivoverisuonitauti-indeksi Sepelvaltimotauti-indeksi Syöpäindeksi Sairastavuusindeksi Nousiainen Mynämäki Masku Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi kuvaa kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Kansantautiindeksi on näiden seitsemälle eri sairaudelle lasketun indeksin keskiarvo. Indeksiin kuuluvat sairaudet ovat astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Kansantauti-indeksi osoittaa, että vuonna 2013 kaikissa Akselikunnissa sairastettiin vähemmän kansantauteja kuin koko maassa keskimäärin ja Maskussa kansantautien sairastaminen oli näiden kuntien kesken vähäisintä. Kaikkiin erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita henkilöitä Perusturvakuntayhtymä Akselin alueella oli likimain saman verran kuin Varsinais- 8

10 Suomessa ja koko maassa vuonna Eroja erityiskorvattavuuksissa on, kun niitä tarkastellaan sairauskohtaisesti. Kuntayhtymän alueella on koko maata ja Varsinais- Suomen keskiarvoa vähemmän depressio- ja psykoosilääkkeiden erityiskorvattavuuksiin oikeutettuja vuotiaita. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja taas on kuntayhtymän alueella sekä koko maahan että Varsinais-Suomeen verrattuna enemmän. Tämä ero tulee esille erityisesti vuotiaissa, ei vuotiaissa. Kuntayhtymän alueella on koko Suomeen verrattuna vähemmän vuotiaita, jotka ovat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimo- tai verenpainetaudin vuoksi. Varsinais-Suomen keskiarvoon verrattuna kuntayhtymässä on suunnilleen saman verran erityiskorvaukseen oikeutettuja sepelvaltimotautia sairastavia, mutta jonkun verran enemmän verenpainetautia sairastavia. Erilaisten vammaispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden lukumäärä Akselikunnissa on pääsääntöisesti hieman suurempi kuin vastaavankokoisissa vertailukunnissa, kunnissa tai kuntayhtymissä. Vuonna 2013 henkilökohtaisen avun asiakkaita oli Akselikunnissa 90, joka on samaa suuruusluokkaa Härkätien perusturvakuntayhtymän kanssa, mutta suurempi kuin Raisiossa ja Naantalissa. Niin ikään kehitysvammaisten autetun asumisen asiakkaita oli vuonna 2012 vertailukuntia enemmän, 54 asiakasta. Samana vuonna myös vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli Akselikunnissa asiakkaita vertailukuntia enemmän. Sen sijaan vaikeavammaisten kuljetuspalveluita käytti 388 henkilöä vuonna 2013, joka oli suunnilleen saman verran tai hieman enemmän kuin vertailukunnissa ja kuntayhtymissä. Omaishoidon tuen piirissä olevien vuotiaiden osuus oli vuonna 2013 vertailukuntia suurempi, sen sijaan vuotiaiden osuus oli Raisiota ja Naantalia pienempi. 1.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden taloudellinen tilanne on hieman heikentynyt Akselikunnissa viime vuosina. Lasten pienituloisuusasteella kuvataan pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18- vuotiaiden henkilöiden osuutta prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden raja oli euroa kulutusyksikköä kohden vuonna Kotitalouden kulutusyksikköasteikon mukaan kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14- vuotiaat lapset painon 0,3. Vuonna 2012 noin yhdeksän prosenttia alle 18-vuotiaista kuului pienituloisiin kotitalouksiin Akselikuntien alueella, mikä oli samalla tasolla esimerkiksi 9

11 Härkätien kuntien (Lieto, Koski, Marttila ja Tarvasjoki) kanssa. Maskussa lasten pienituloisuusaste on ollut alhaisin eli noin kuusi prosenttia, Nousiaisissa noin kymmenen ja Mynämäellä noin 12 prosenttia. Kaikissa Akselikunnissa oli vähemmän pienituloisia perheitä kuin maassa keskimäärin. Pienituloisissa perheissä asuvien lasten ja nuorten määrä ei ole myöskään vaihdellut suuresti viime vuosina. 10 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on Akselikunnissa pysynyt noin neljässä prosentissa koko tarkasteluajanjakson ajan. Maskussa toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli alle kaksi prosenttia kaikista lapsiperheistä, Nousiaisissa 4,5 prosenttia ja Mynämäellä noin seitsemän vuonna Kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajaperheiden osuus on vähentynyt Akselikuntien alueella. 10

12 1.3.1 Varhaiskasvatus 68 Kaikki kunnan kustantamassa päivähoidossa olleiden osuus 1-6-vuotiaasta väestöstä (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Kaikkien kunnan kustantamassa päivähoidossa olevien lasten osuus oli Akselikuntien alueella valtakunnallista tasoa korkeampi, noin 65 prosenttia vuonna Etenkin Maskussa ja Mynämäellä päivähoidossa olevien lasten osuus on huomattavan suuri. Myös päivähoidossa olleiden 3-5 -vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on valtakunnallisesti korkea: 76 prosenttia. Osuus on huomattavasti maan keskiarvoa ja vertailukuntia korkeampi. Vertailukunnista ainoastaan Naantalin osuus on suurempi. Akselikunnat ovat mukana Turun seudun yhteistyössä, jossa päivähoitopaikkoja voidaan ostaa muilta kunnilta joustavasti. Mynämäessä ei ole yksityistä päiväkotitoimintaa, sen sijaan Nousiaisissa palveluita ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta 54 paikkaa ja Maskussa alkaen aluksi 35 päivähoitopaikkaa. Alueilla tarjotaan leikkipuistotoimintaa, perhepäivähoitoa, perhepäivähoidon varahoitoa, esiopetusta sekä päiväkotihoitoa. Kotihoidontukea saaneita perheitä oli Akselikunnissa yhteensä 528 vuonna Osuus on pysynyt tasaisena. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän käyttö kertoo palvelujärjestelmän ulkopuolella hoidettujen lasten määrästä, sillä he eivät käytä kunnallista päivähoitoa. Kuntalisää maksetaan Maskussa ja Mynämäellä. Akselikunnissa yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten osuus ja sitä käyttäneiden perheiden määrä on 11

13 kasvanut merkittävästi viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös Kelan maksamaa kuntalisää on käytetty aiempaa enemmän. Määrä on silti edelleen Naantalia ja Raisiota vähäisempi. Kelan kuntalisää maksetaan Maskussa. Sen sijaan hoitolisää saaneiden perheiden määrä on laskussa. Hoitolisä on kotihoidon tulosidonnainen lisä, jota saaneiden perheiden vähäisempi määrä kertonee näin ollen perheiden taloudellisen tilanteen kohentumisesta. Leikkitoiminnan piirissä olleiden lasten määrä oli 46 vuonna 2013, joka oli hieman vähemmän kuin Naantalissa, mutta enemmän kuin Raisiossa. Maskussa on tarjolla puistotoimintaa. Masku järjestää Nousiainen ohella myös avointa varhaiskasvatustoimintaa, joka käsittää päiväkodissa järjestetyn ohjatun toiminnan, johon vanhemmat voivat osallistua kerran viikossa. Leikkitoimintaan osallistuneet eivät käytä päivähoitopaikkaa. Toimintaan osallistuneiden osuutta on tarpeellista seurata ja sitä tulisi pystyä nostamaan. Esiopetuksessa olevien lasten määrä on ollut 317 vuonna 2012 ja lukumäärä on ollut kasvussa. Tämä johtunee esiopetusikäisten määrän kasvusta. Esiopetuksessa olevien lasten määrän kasvu viitoittanee tietä alkuopetuksen ja mahdollisen koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon tarpeen lisääntymiseen jatkossa Opetus Maskussa perusopetusta toteutetaan viidessä alakoulussa ja Maskun Hemmingin koulussa, joka on vuosiluokkien 7 9 yläkoulu. Maskun Hemmingin koululta on sijoitettu yksi yläkouluikäisten erityisen tuen pienryhmä ja yksi erityisluokanopettaja Maskussa sijaitsevaan yksityiseen lastensuojelulaitokseen. Perusopetuksessa toteutetaan perusopetuslain mukaista kolmiportaisen tuen mallia (yleinen tuki tehostettu tuki erityinen tuki). Lisäksi neljässä Maskun koulussa toimii erityisen tuen pienryhmiä. Kehitysvammaisille oppivelvollisille (EHA 1) Maskun kunta ostaa perusopetuspalvelut Turun kaupungilta. Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat (EHA 2) on sijoitettu Turkuun Mylly Antin kouluun. Mynämäellä perusopetusta tarjotaan kahdeksassa peruskoulussa, joista seitsemän ovat ala- /kyläkouluja ja Laurin koulu on iso yhtenäiskoulu. Erityisopetusta on kaikissa kouluissa, tosin pääsääntöisesti sen toteuttaminen on Tavastilan koulussa, jossa on useita erityisluokkia. Tavastila myös hallinnoi Niittylinnan erityisopetusyksikköä (7-9 lk), joka sijaitsee yksityisen lastensuojelunlaitoksen pihapiirissä. 12

14 Mynämäellä toimii lukio sekä käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, joka on osa Raision seudun koulutuskuntayhtymää. Nousiaisissa perusopetus toteutuu neljän alakoulun yhteydessä ja pienryhmämuotoinen erityisopetus on keskitetty Nummen kouluun. Perusopetusta annetaan lisäksi Henrikin koulussa (7-9 lk). Tarvittaessa erityisopetuksen paikkoja järjestetään kunnan ulkopuolelta. Myös Nousiaisissa toimii lukio, jossa käy opiskelijoita Maskusta ja Nousiaisista. Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta tuli voimaan lukien. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Akselikunnissa oppilashuolto on uudistettu vastaamaan uuden lainsäädännön edellyttämää mallia kehittämishankkeella kuntien ja perusturvakuntayhtymä Akselin yhteistyönä. Oppilashuoltotyö on moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat kouluilla opettajien lisäksi tarpeen mukaan erityisopettajat, opinto-ohjaajat, koulupsykologit ja kuraattorit sekä kouluterveydenhuolto. Kiusaamista ehkäistään kaikissa kouluissa KiVa koulu (=kiusaamisen vastainen) toimintamallin avulla. Toimintamallin tarkoituksena on ehkäistä kiusaamista, puuttua oppilaiden välisiin kielteisiin toimintatapoihin ja kulttuureihin, sekä käsitellä ja korjata varsinaisia kiusaamistapauksia. Kunnilla on perusopetuksessa meneillään useita kehittämishankkeita ja laadun kehitystyötä. Osa hanketoiminnasta on yhteistä Maskun ja Nousiaisten kanssa Lapsiperheiden hyvinvointipalvelut Akselikunnissa tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä on vuodesta 2008 vuoteen 2013 tultaessa kolminkertaistunut. Lastensuojeluilmoitusten kasvanut määrä johtunee vuonna 2008 uudistuneen lastensuojelulain laajentuneesta ilmoitusvelvollisuudesta. 13

15 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Sijoitettujen lasten ja nuorten osuus oli Akselikunnista vuonna 2013 noin 0.9 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Kaikissa Akselikunnissa sijoitettujen lasten määrä on kasvanut, mutta sijoitukset kohdistuivat Akselikunnista eniten Mynämäkeen. Lastensuojelun jälkihuollon palveluiden piirissä olevien osuus on hieman laskenut viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Alhaisin osuus oli Mynämäellä, kun taas Maskun ja Nousiaisten osuudet olivat maan keskitasoa. Vuonna 2013 kaikissa Akselikunnissa, mutta varsinkin Maskussa ja myös Mynämäellä, kodin ulkopuolelle sijoituksista aiheutuvat lastensuojelukustannukset kohosivat aiemmista vuosista. Kasvu johtui kunnasta riippuen joko huostaan otettujen määrän tai erityishoitoisten kalliimpien hoitopaikkojen tarpeen kasvusta tai siitä, että loppuvuodesta 2012 sijoitetun lapsen sijoituskustannukset näkyivät kustannuksina vasta vuonna Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Osuus on Akselikunnissa edelleen sekä maan että Varsinais-Suomen keskiarvoa ja esimerkiksi Raisiota alhaisempi. Toisaalta osuus on suurempi kuin Naantalissa. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden suhteellinen osuus on matala, koska ostopalveluna hankittaviin Raision perheneuvolan palveluihin oli jonotusta ja palveluihin pääsy oli siten vaikeampaa. Perusturvakuntayhtymä Akselin toimesta on päätetty järjestää kokeilutoimintana niin sanottua perheneuvontatoimintaa ajalle Toiminnan sisältö on muutoin samankaltaista kuin perheneuvolatoiminta, 14

16 mutta siellä ei tehdä lasten tutkimuksia eikä anneta pitkäkestoista terapiaa. Apu kohdistetaan tällä hetkellä alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Lähtökohtana palveluja annettaessa on varhainen ja nopea puuttuminen. Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat 8. ja 9. luokan oppilaiden hyvinvoinnista ja terveydestä heidän oman arvionsa perusteella. Vuonna 2013 noin neljä prosenttia Maskun ja Nousiaisten yläkouluikäisistä ilmoitti olevansa ilman yhtään läheistä ystävää. Mynämäen 8. ja 9. luokkalaisten viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2011, jolloin ilman ystävää oli 12 prosenttia yläkouluikäisistä. Koko maassa ilman läheistä ystävää oli noin kahdeksan prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista vuonna Vuonna 2011 noin 13 prosenttia ilmoitti keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta, jolla ei kuitenkaan tarkoiteta diagnosoitua masennusta vaan koettua masentuneisuutta. Arvo on Nousiaista lukuun ottamatta suurempi kuin maassa keskimäärin. Lisäksi noin 9 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista koki oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi vuonna 2013, kun taas koko maan keskiarvo oli noin 16 prosenttia. Maskussa osuus oli korkeampi kuin Varsinais-Suomessa tai maassa keskimäärin. Nousiaisissa kokemus masentuneisuudesta ja heikosta terveydentilasta on vähentynyt ja yhä harvempi nuori on jäänyt ilman yhtään ystävää. Henrikin koulun pienempi koko (noin oppilasta), riittävän pienet luokkakoot yläkoulussa sekä koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri ovat vaikuttaneet siihen, että oppilaiden ongelmiin voidaan puuttua ajoissa, kun ne havaitaan helpommin ja opettajilla on myös aikaa oppilaille. 15

17 Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit vuotiasta kohden Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon avokäyntien suhteellinen määrä oli Akselikunnissa vuonna 2013 hieman maan keskitasoa suurempi. Nousiaisissa taas käyntejä oli suhteessa hieman valtakunnallista tasoa vähemmän. Akselikunnissa käyntejä oli suhteessa saman verran kuin Raisiossa, mutta enemmän kuin Naantalissa ja Härkätien kuntayhtymässä Nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit vuotiasta kohden Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa 16

18 Sen sijaan nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien suhde tuhanteen vuotiaaseen oli Akselikunnissa maan keskitasoa alhaisempi. Raisiossa nuorisopsykiatrian avokäyntejä on saman verran kuin Akselikunnissa, mutta Naantalissa ja Härkätien kuntayhtymän alueella niitä oli enemmän. Sekä lasten- että nuortenpsykiatrian avohoitojen käyntien osuudet ovat kasvaneet huomattavasti viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Ennaltaehkäiseville ei-terveydenhuollon palveluille olisi tarvetta. Masku ja Mynämäki tarjoavat lapsille erilaisia liikuntapalveluja. Nousiaisten vapaaaikatoimessa on syksystä 2013 alkaen työskennellyt kokoaikainen liikunnanohjaaja, jonka työtehtävänä on ollut lasten ja nuorten harrasteliikunnan kehittäminen. Päiväkotilapsille sekä perhepäivähoidossa oleville lapsille on tarjolla ohjattua liikuntaa viikoittain ja koululaisten liikunnallista kerhotoimintaa on alakoululla niin ikään viikoittain. Nämä toiminnot ovat mahdollistuneet kokoaikaisen liikunnanohjaajan palkkaamisen myötä. 1.4 Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointi Mielenterveysperustaisesti työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus on korkea Akselikunnissa ja sen on kasvanut huomattavasti viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna. Osuus on korkea varsinkin Mynämäellä ja Nousiaisissa, joissa se ylittää Varsinais-Suomen ja maan keskiarvon. Maskussa osuus taas on vertailukuntiin nähden alhaisin yhdessä Naantalin kanssa. 12 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa 17

19 Akselikunnissa sen sijaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä, nuorisotyöttömien määrä ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuudet olivat keskimäärin Varsinais-Suomen ja maan keskiarvoa alhaisempi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus Mynämäellä tosin mukaili vuonna 2012 valtakunnallista tasoa. Nuorisotyöttömien ja toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on kuitenkin kasvanut huomattavasti viime vuosina Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Toimeentulotukea saaneiden ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuudet olivat korkeimmat Nousiaisissa, jossa toimeentulotukea sai jopa lähes 12 prosenttia ja pitkäaikaisesti yli kolme prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Osuudet mukailevat kuitenkin valtakunnallista keskiarvoa tai jäävät sen alle. Akselikunnissa keskimäärin oli valtakunnallista tasoa vähemmän toimeentulotukea saavia. Etsivä nuorisotyö on aloitettu uutena yhteisenä työmuotona Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnissa tammikuussa 2014 vastaamaan nuorisolain vaatimuksiin. Etsivän nuorisotyön raportissa 2014 nuorten kerrotaan ohjautuneen Akselin sosiaalitoimen, terveystoimen, koulujen, puolustusvoimien ja muiden etsivien nuorisotyöntekijöiden kautta. Myös nuoret ja heidän läheisensä ovat olleet yhteydessä etsivään nuorisotyöntekijään. Kevään aikana etsivä nuorisotyö on tuottanut kokeillen erilaisia palveluita, muun muassa kesätyöinfoa, Nousiaisten Nuokkarilla täysi-ikäisille tarkoitettua avointa toimintaa ja Nousiaisten yrittäjien toiveesta nuorille sosiaalista tukea kesätyöllistämiseen. 18

20 Etsivän nuorisotyön piirissä olevien nuorten tilanteet ovat liittyneet työllistymisen tai ammatinvalinnan vaikeuksiin. Valtaosa nuorista on ollut kouluttamattomia, heidän kanssaan työnhakuprosessi on aloitettu ammatinvalinnanohjauksella ja/tai työkokeilulla. Melkein kaikki näistä nuorista kaipaisivat itsetunnon vahvistamista ja onnistumisen kokemuksia työelämässä. Moni nuori on ohjattu ensisijaisesti TE-palveluihin ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Koulutusta vailla olevia nuoria ohjattiin yhteishakuun sekä hakemaan aikuiskoulutukseen Nuorten Aikuisten Osaamisohjelmaan. Myös mahdollisuutta opiskella oppisopimuksella on selvitetty, ohjattu pajatoimintaan sekä ammatinvalinnan kanssa tukea tarvitsevia nuoria on ohjattu sekä TE-palveluihin että VASITE hankkeelle. Alueellisella työllisyys- ja nuorisotakuusuunnitelmalla pyritään vastaamaan nuorisotakuun haasteisiin järjestämällä jokaiselle nuorelle työllistymistä tai kuntoutumista edistävä palvelu. Lisäksi tuetaan koulutukseen ja työelämään pääsyä sekä ehkäistään työttömyyttä ja ongelmia elämänhallinnassa varhaisen puuttumisen keinoin. Työnvälityksen, työvalmennuksen, toimeentuloturvan, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntoutumisprosessin moninaisessa kentässä nuorta opastavat kaikki hallinnonalat läpileikkaava etsivä nuorisotyö, joka varmistaa jatko-ohjauksen, tiedonsiirron ja järjestelmästä pudonneiden palvelut. Maskun työllistämismallissa ovat mukana sosiaali- ja nuorisotoimen työntekijät, etsivä nuorisotyö ja jatkossa myös seurakunta. Toimintaa koordinoi yhteysjohtaja, jonka päätöksestä edellä mainitut tahot toteuttavat palkkatuella työllistämisen, oppisopimuskoulutuksen, työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan, nuorten kesätyöt ja työharjoittelut. Akselikuntien alueella nuorisotoimen toiminta-alueet ovat pienryhmätoiminta tytöille ja pojille sekä erityisnuorisotyö, ennaltaehkäisevä päihdetyö, yleinen nuorisotyö, nuorisotalotoiminnan kehittäminen, kerhotyö, leiritoiminta, kurssit, teematapahtumat sekä nuorisotilojen ylläpito. Kunnissa on nuorisotiloja ja niissä on käytössä maksuton alueellinen nuorisokortti, joka oikeuttaa sisäänpääsyyn myös Turun, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Ruskon ja Sauvon nuorisotiloihin. Nuorisolle suunnataan erityistä liikunta- ja kulttuuritoimintaa, jota järjestetään toimialan yhteistyönä. Mynämäessä toimii myös osallisuutta korostava Nuorisoparlamentti, joka on vaaleilla valittu, poliittisesti sitoutumaton, nuorille harrastus-, virkistys-, ja koulutustoimintaa tarjoava ryhmä. Parlamentti seuraa nuoria koskevaa päätöksentekoa kunnassa. Se tekee aloitteita 19

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki 15 64

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELI TOIMINTAKERTOMUKSEN TAULUKKOLIITE 2015 Sisällys 1 Nettokustannukset... 2 2 Suoritteet... 7 3 Yksikköhinnat... 10 4 Jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat... 11 4.1 Masku... 11 4.2

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot