MASKUN, MYNÄMÄEN JA NOUSIAISTEN HYVINVOINTIKERTOMUS VALTUUSTOKAUDELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MASKUN, MYNÄMÄEN JA NOUSIAISTEN HYVINVOINTIKERTOMUS VALTUUSTOKAUDELLE 2013 2016"

Transkriptio

1 MASKUN, MYNÄMÄEN JA NOUSIAISTEN HYVINVOINTIKERTOMUS VALTUUSTOKAUDELLE

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO HYVINVOINTITIEDON JA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI Yleistä Sairastavuus ja terveys Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Varhaiskasvatus Opetus Lapsiperheiden hyvinvointipalvelut Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointi Työikäisten hyvinvointi Laitoshoito ja palveluasuminen Kotihoito TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Maskun kunnan strategiset päämäärät Mynämäen kunnan strategiset tavoitteet Nousiaisten kunnan strategiset painopisteet Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella LIITTEET

3 1 JOHDANTO Masku, Mynämäki ja Nousiainen päättivät aloittaa yhteisen hyvinvointikertomuksen valmistelun vuoden 2014 alussa. Hyvinvointikertomusta on tehty työryhmissä erilaisin kokoonpanoin. Maskusta työskentelyyn ovat osallistuneet: kunnanjohtaja Rauli Lumio, varhaiskasvatusjohtaja Kirsi-Leena Hotinen, sivistysjohtaja Pekka Karenmaa, hallintojohtaja Maija Löfstedt, tekninen johtaja Marika Nurmikko, yhteysjohtaja Pekka Määttänen, talousjohtaja Kalle Palmros. Mynämäeltä työskentelyyn osallistuivat: kunnanjohtaja Seija Österberg, sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies, hallintojohtaja Marja Kärkkäinen, tekninen johtaja Timo Oja, liikunta- ja nuorisopalvelujohtaja Anna Salminen ja päiväkodin johtaja Ulla Luolila. Nousiaisista hyvinvointikertomusta ovat olleet tekemässä: kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä, sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen sekä hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi. Lisäksi Perusturvakuntayhtymä Akselista hyvinvointikertomusta ovat olleet tekemässä: kuntayhtymän johtaja Timo Tolppanen, sosiaalityö ja perhepalvelujen linjajohtaja Marita Pettersson, ikäihmisten vs. palvelulinjajohtaja Johanna-Maria Toivonen, kehittämisasiantuntija Ulla Tynni, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Susanna Laivoranta-Nyman, johtava hoitaja Maija Seppälä, vastaava hammaslääkäri Päivi Antila, vastaava suuhygienisti Erja Hakamäki, avosairaanhoidon vastaava sairaanhoitaja Jaana Laaksonen, vuodeosastojen osastonhoitaja Eija Mäkilä, vastaava fysioterapeutti Merja Junttila sekä vastaava lääkäri, työterveyshuolto Esa Mäkinen, ylilääkäri. Hyvinvointikertomus on hyväksytty Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnanvaltuustoissa xx.xx.xxxx. 2

4 2 HYVINVOINTITIEDON JA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 1.1 Yleistä Väestö Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Akselikuntien yhteenlaskettu väestömäärä oli vuonna 2013 noin Lasten ja nuorten sekä ikääntyneen väestön osuudet koko väestöstä vaihtelevat kuntien kesken jonkin verran. Alle 16-vuotiaiden osuus oli Akselikunnissa maan keskitasoa korkeampi ja korkeampi kuin monissa vertailukunnissa. Sen sijaan vuotiaiden osuus oli valtakunnallista tasoa alhaisempi. Ainoastaan Mynämäellä lasten osuus on muita Akselikuntia alhaisempi. Ikääntynyt väestö korostuu Mynämäellä, jossa noin joka kymmenes asukas oli yli 75-vuotias vuonna

5 Demografinen huoltosuhde Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Demografinen huoltosuhde on heikentynyt Akselikunnissa ja kaikilla vertailualueilla koko tarkasteluajanjakson ajan. Vuonna 2013 Akselikunnissa oli noin 60 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Huoltosuhteen nousu ja yli 75- vuotiaiden määrän kasvu lisäävät muun muassa terveyspalvelujen tarvetta tulevaisuudessa. Synnyttäneisyys ilmaisee vuosittain synnytysten lukumäärän tuhatta hedelmällisyysiässä olevaa ( vuotiasta) naista kohti. Akselikunnissa synnyttäneisyys mukailee maakunnan ja valtakunnan keskiarvoa. Synnyttäneisyys oli korkeinta Nousiaisissa, jossa se sai saman arvon kuin Raisiossa. Naantalissa puolestaan synnyttäneisyys oli kaikkia Akselikuntia huomattavasti alhaisempaa. Akselikuntien nettomuutto oli vuonna 2013 negatiivinen, kun vielä vuonna 2012 se oli positiivinen. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Masku ja Nousiainen olivat vuonna 2012 muuttovoittoisia kuntia, mutta Mynämäki selvästi muuttotappioinen. Vuonna 2013 taas ainoastaan Masku oli enää voittomuuttoinen. Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa asuvista perheistä noin 43 prosentilla oli alle 18- vuotiaita lapsia. Osuus on valtakunnallista ja maakunnallista keskiarvoa suurempi, myös monissa vertailukunnissa osuus oli Akselikuntia alhaisempi. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Maskussa lapsiperheiden 4

6 osuus kaikista perheistä oli noin 47 prosenttia vuonna 2013, kun taas Mynämäellä noin 38 prosenttia. Kaikista lapsiperheistä noin 13 prosenttia oli yksinhuoltajaperheitä vuonna Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on kasvanut Akselikunnissa. Avioeroja oli eniten Mynämäellä ja vähiten Maskussa vuonna Samana vuonna yhden hengen asuntokuntia oli noin 28 prosenttia kaikista asuntokunnista, mikä on huomattavasti maan keskiarvoa vähemmän. Maskussa väestö oli koulutetumpaa kuin Nousiaisissa ja Mynämäellä. Akselikuntien keskimääräinen koulutustaso on myös noussut tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ajan. Vuonna 2012 koulutustasomittaimen luku oli noin 320 Akselikunnissa, mikä tarkoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on noin 3 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Se kertoo tarkasteltavan alueen kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumisesta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Akselikuntien ginikertoimen keskiarvo vuonna 2012 oli noin 23, joka on hieman koko maan keskiarvoa pienempi. Näin ollen tulonjako on tasaisempaa Akselikunnissa kuin koko maassa keskimäärin. Keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät ovat työllisyys ja työttömyys Kunnan yleinen pienituloisuusaste (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa 5

7 Kunnan yleinen pienituloisuusaste taas kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuutta kaikista alueella asuvista kuntalaisista. Pienituloisuuden raja on 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevista keskimääräisistä tuloista. Pienituloisuuden raja oli euroa kulutusyksikköä kohden vuonna Toisin sanoen yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa ovat alle 1170 euroa kuukaudessa. Pienituloisuusasteet vaihtelevat Akselikunnissa jonkin verran. Maskussa oli alhaisin pienituloisuusaste, noin kuusi prosenttia. Mynämäellä pienituloisuusaste oli vuonna 2012 noin 13 prosenttia ja Nousiaisissa noin 9 prosenttia. Varsinais-Suomen ja koko maan keskiarvo pienituloisuusasteessa oli noin 15 prosenttia vuonna Sairastavuus ja terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Kelan tuottama sairastavuusindeksi ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon, joka ilmaistaan luvulla 100. Indeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Vuonna 2013 Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa väestö oli terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Nousiainen oli kaikkein lähimpänä koko maan keskiarvoa, kun taas Maskussa oltiin Akselikuntien terveimpiä. Aikasarja osoittaa, että Akselikuntien alueen asukkaat ovat olleet koko tarkasteluajanjakson ajan terveempiä kuin koko maassa keskimäärin ollaan. 6

8 Sydämen vajaatoiminta Psykoosit Diabetes Kansantauti-indeksi Työkyvyttömyysindeksi Lääkekorvausoikeusindeksi Kuolleisuusindeksi Sairastavuusindeksi Sairastavuusindeksit, ikävakioitu (2013) Kelan terveyspuntarit Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Astma Nivelreuma Nousiainen Mynämäki Masku THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Myös THL:n sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. 7

9 Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Akselikunnista Nousiaisissa edellä mainittujen sairauksien sairastaminen oli vuonna 2013 yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Maskussa ja Mynämäellä edellä mainittujen sairauksien sairastaminen oli vähäisempää. THL:n sairastavuusindeksit, ikävakioitu (2011) Dementiaindeksi Tapaturmaindeksi Mielenterveysindeksi TULE-indeksi Aivoverisuonitauti-indeksi Sepelvaltimotauti-indeksi Syöpäindeksi Sairastavuusindeksi Nousiainen Mynämäki Masku Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi kuvaa kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Kansantautiindeksi on näiden seitsemälle eri sairaudelle lasketun indeksin keskiarvo. Indeksiin kuuluvat sairaudet ovat astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Kansantauti-indeksi osoittaa, että vuonna 2013 kaikissa Akselikunnissa sairastettiin vähemmän kansantauteja kuin koko maassa keskimäärin ja Maskussa kansantautien sairastaminen oli näiden kuntien kesken vähäisintä. Kaikkiin erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita henkilöitä Perusturvakuntayhtymä Akselin alueella oli likimain saman verran kuin Varsinais- 8

10 Suomessa ja koko maassa vuonna Eroja erityiskorvattavuuksissa on, kun niitä tarkastellaan sairauskohtaisesti. Kuntayhtymän alueella on koko maata ja Varsinais- Suomen keskiarvoa vähemmän depressio- ja psykoosilääkkeiden erityiskorvattavuuksiin oikeutettuja vuotiaita. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja taas on kuntayhtymän alueella sekä koko maahan että Varsinais-Suomeen verrattuna enemmän. Tämä ero tulee esille erityisesti vuotiaissa, ei vuotiaissa. Kuntayhtymän alueella on koko Suomeen verrattuna vähemmän vuotiaita, jotka ovat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimo- tai verenpainetaudin vuoksi. Varsinais-Suomen keskiarvoon verrattuna kuntayhtymässä on suunnilleen saman verran erityiskorvaukseen oikeutettuja sepelvaltimotautia sairastavia, mutta jonkun verran enemmän verenpainetautia sairastavia. Erilaisten vammaispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden lukumäärä Akselikunnissa on pääsääntöisesti hieman suurempi kuin vastaavankokoisissa vertailukunnissa, kunnissa tai kuntayhtymissä. Vuonna 2013 henkilökohtaisen avun asiakkaita oli Akselikunnissa 90, joka on samaa suuruusluokkaa Härkätien perusturvakuntayhtymän kanssa, mutta suurempi kuin Raisiossa ja Naantalissa. Niin ikään kehitysvammaisten autetun asumisen asiakkaita oli vuonna 2012 vertailukuntia enemmän, 54 asiakasta. Samana vuonna myös vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli Akselikunnissa asiakkaita vertailukuntia enemmän. Sen sijaan vaikeavammaisten kuljetuspalveluita käytti 388 henkilöä vuonna 2013, joka oli suunnilleen saman verran tai hieman enemmän kuin vertailukunnissa ja kuntayhtymissä. Omaishoidon tuen piirissä olevien vuotiaiden osuus oli vuonna 2013 vertailukuntia suurempi, sen sijaan vuotiaiden osuus oli Raisiota ja Naantalia pienempi. 1.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden taloudellinen tilanne on hieman heikentynyt Akselikunnissa viime vuosina. Lasten pienituloisuusasteella kuvataan pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18- vuotiaiden henkilöiden osuutta prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden raja oli euroa kulutusyksikköä kohden vuonna Kotitalouden kulutusyksikköasteikon mukaan kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14- vuotiaat lapset painon 0,3. Vuonna 2012 noin yhdeksän prosenttia alle 18-vuotiaista kuului pienituloisiin kotitalouksiin Akselikuntien alueella, mikä oli samalla tasolla esimerkiksi 9

11 Härkätien kuntien (Lieto, Koski, Marttila ja Tarvasjoki) kanssa. Maskussa lasten pienituloisuusaste on ollut alhaisin eli noin kuusi prosenttia, Nousiaisissa noin kymmenen ja Mynämäellä noin 12 prosenttia. Kaikissa Akselikunnissa oli vähemmän pienituloisia perheitä kuin maassa keskimäärin. Pienituloisissa perheissä asuvien lasten ja nuorten määrä ei ole myöskään vaihdellut suuresti viime vuosina. 10 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on Akselikunnissa pysynyt noin neljässä prosentissa koko tarkasteluajanjakson ajan. Maskussa toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli alle kaksi prosenttia kaikista lapsiperheistä, Nousiaisissa 4,5 prosenttia ja Mynämäellä noin seitsemän vuonna Kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajaperheiden osuus on vähentynyt Akselikuntien alueella. 10

12 1.3.1 Varhaiskasvatus 68 Kaikki kunnan kustantamassa päivähoidossa olleiden osuus 1-6-vuotiaasta väestöstä (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Kaikkien kunnan kustantamassa päivähoidossa olevien lasten osuus oli Akselikuntien alueella valtakunnallista tasoa korkeampi, noin 65 prosenttia vuonna Etenkin Maskussa ja Mynämäellä päivähoidossa olevien lasten osuus on huomattavan suuri. Myös päivähoidossa olleiden 3-5 -vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on valtakunnallisesti korkea: 76 prosenttia. Osuus on huomattavasti maan keskiarvoa ja vertailukuntia korkeampi. Vertailukunnista ainoastaan Naantalin osuus on suurempi. Akselikunnat ovat mukana Turun seudun yhteistyössä, jossa päivähoitopaikkoja voidaan ostaa muilta kunnilta joustavasti. Mynämäessä ei ole yksityistä päiväkotitoimintaa, sen sijaan Nousiaisissa palveluita ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta 54 paikkaa ja Maskussa alkaen aluksi 35 päivähoitopaikkaa. Alueilla tarjotaan leikkipuistotoimintaa, perhepäivähoitoa, perhepäivähoidon varahoitoa, esiopetusta sekä päiväkotihoitoa. Kotihoidontukea saaneita perheitä oli Akselikunnissa yhteensä 528 vuonna Osuus on pysynyt tasaisena. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän käyttö kertoo palvelujärjestelmän ulkopuolella hoidettujen lasten määrästä, sillä he eivät käytä kunnallista päivähoitoa. Kuntalisää maksetaan Maskussa ja Mynämäellä. Akselikunnissa yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten osuus ja sitä käyttäneiden perheiden määrä on 11

13 kasvanut merkittävästi viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös Kelan maksamaa kuntalisää on käytetty aiempaa enemmän. Määrä on silti edelleen Naantalia ja Raisiota vähäisempi. Kelan kuntalisää maksetaan Maskussa. Sen sijaan hoitolisää saaneiden perheiden määrä on laskussa. Hoitolisä on kotihoidon tulosidonnainen lisä, jota saaneiden perheiden vähäisempi määrä kertonee näin ollen perheiden taloudellisen tilanteen kohentumisesta. Leikkitoiminnan piirissä olleiden lasten määrä oli 46 vuonna 2013, joka oli hieman vähemmän kuin Naantalissa, mutta enemmän kuin Raisiossa. Maskussa on tarjolla puistotoimintaa. Masku järjestää Nousiainen ohella myös avointa varhaiskasvatustoimintaa, joka käsittää päiväkodissa järjestetyn ohjatun toiminnan, johon vanhemmat voivat osallistua kerran viikossa. Leikkitoimintaan osallistuneet eivät käytä päivähoitopaikkaa. Toimintaan osallistuneiden osuutta on tarpeellista seurata ja sitä tulisi pystyä nostamaan. Esiopetuksessa olevien lasten määrä on ollut 317 vuonna 2012 ja lukumäärä on ollut kasvussa. Tämä johtunee esiopetusikäisten määrän kasvusta. Esiopetuksessa olevien lasten määrän kasvu viitoittanee tietä alkuopetuksen ja mahdollisen koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon tarpeen lisääntymiseen jatkossa Opetus Maskussa perusopetusta toteutetaan viidessä alakoulussa ja Maskun Hemmingin koulussa, joka on vuosiluokkien 7 9 yläkoulu. Maskun Hemmingin koululta on sijoitettu yksi yläkouluikäisten erityisen tuen pienryhmä ja yksi erityisluokanopettaja Maskussa sijaitsevaan yksityiseen lastensuojelulaitokseen. Perusopetuksessa toteutetaan perusopetuslain mukaista kolmiportaisen tuen mallia (yleinen tuki tehostettu tuki erityinen tuki). Lisäksi neljässä Maskun koulussa toimii erityisen tuen pienryhmiä. Kehitysvammaisille oppivelvollisille (EHA 1) Maskun kunta ostaa perusopetuspalvelut Turun kaupungilta. Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat (EHA 2) on sijoitettu Turkuun Mylly Antin kouluun. Mynämäellä perusopetusta tarjotaan kahdeksassa peruskoulussa, joista seitsemän ovat ala- /kyläkouluja ja Laurin koulu on iso yhtenäiskoulu. Erityisopetusta on kaikissa kouluissa, tosin pääsääntöisesti sen toteuttaminen on Tavastilan koulussa, jossa on useita erityisluokkia. Tavastila myös hallinnoi Niittylinnan erityisopetusyksikköä (7-9 lk), joka sijaitsee yksityisen lastensuojelunlaitoksen pihapiirissä. 12

14 Mynämäellä toimii lukio sekä käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, joka on osa Raision seudun koulutuskuntayhtymää. Nousiaisissa perusopetus toteutuu neljän alakoulun yhteydessä ja pienryhmämuotoinen erityisopetus on keskitetty Nummen kouluun. Perusopetusta annetaan lisäksi Henrikin koulussa (7-9 lk). Tarvittaessa erityisopetuksen paikkoja järjestetään kunnan ulkopuolelta. Myös Nousiaisissa toimii lukio, jossa käy opiskelijoita Maskusta ja Nousiaisista. Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta tuli voimaan lukien. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Akselikunnissa oppilashuolto on uudistettu vastaamaan uuden lainsäädännön edellyttämää mallia kehittämishankkeella kuntien ja perusturvakuntayhtymä Akselin yhteistyönä. Oppilashuoltotyö on moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat kouluilla opettajien lisäksi tarpeen mukaan erityisopettajat, opinto-ohjaajat, koulupsykologit ja kuraattorit sekä kouluterveydenhuolto. Kiusaamista ehkäistään kaikissa kouluissa KiVa koulu (=kiusaamisen vastainen) toimintamallin avulla. Toimintamallin tarkoituksena on ehkäistä kiusaamista, puuttua oppilaiden välisiin kielteisiin toimintatapoihin ja kulttuureihin, sekä käsitellä ja korjata varsinaisia kiusaamistapauksia. Kunnilla on perusopetuksessa meneillään useita kehittämishankkeita ja laadun kehitystyötä. Osa hanketoiminnasta on yhteistä Maskun ja Nousiaisten kanssa Lapsiperheiden hyvinvointipalvelut Akselikunnissa tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä on vuodesta 2008 vuoteen 2013 tultaessa kolminkertaistunut. Lastensuojeluilmoitusten kasvanut määrä johtunee vuonna 2008 uudistuneen lastensuojelulain laajentuneesta ilmoitusvelvollisuudesta. 13

15 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Sijoitettujen lasten ja nuorten osuus oli Akselikunnista vuonna 2013 noin 0.9 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Kaikissa Akselikunnissa sijoitettujen lasten määrä on kasvanut, mutta sijoitukset kohdistuivat Akselikunnista eniten Mynämäkeen. Lastensuojelun jälkihuollon palveluiden piirissä olevien osuus on hieman laskenut viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Alhaisin osuus oli Mynämäellä, kun taas Maskun ja Nousiaisten osuudet olivat maan keskitasoa. Vuonna 2013 kaikissa Akselikunnissa, mutta varsinkin Maskussa ja myös Mynämäellä, kodin ulkopuolelle sijoituksista aiheutuvat lastensuojelukustannukset kohosivat aiemmista vuosista. Kasvu johtui kunnasta riippuen joko huostaan otettujen määrän tai erityishoitoisten kalliimpien hoitopaikkojen tarpeen kasvusta tai siitä, että loppuvuodesta 2012 sijoitetun lapsen sijoituskustannukset näkyivät kustannuksina vasta vuonna Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Osuus on Akselikunnissa edelleen sekä maan että Varsinais-Suomen keskiarvoa ja esimerkiksi Raisiota alhaisempi. Toisaalta osuus on suurempi kuin Naantalissa. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden suhteellinen osuus on matala, koska ostopalveluna hankittaviin Raision perheneuvolan palveluihin oli jonotusta ja palveluihin pääsy oli siten vaikeampaa. Perusturvakuntayhtymä Akselin toimesta on päätetty järjestää kokeilutoimintana niin sanottua perheneuvontatoimintaa ajalle Toiminnan sisältö on muutoin samankaltaista kuin perheneuvolatoiminta, 14

16 mutta siellä ei tehdä lasten tutkimuksia eikä anneta pitkäkestoista terapiaa. Apu kohdistetaan tällä hetkellä alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Lähtökohtana palveluja annettaessa on varhainen ja nopea puuttuminen. Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat 8. ja 9. luokan oppilaiden hyvinvoinnista ja terveydestä heidän oman arvionsa perusteella. Vuonna 2013 noin neljä prosenttia Maskun ja Nousiaisten yläkouluikäisistä ilmoitti olevansa ilman yhtään läheistä ystävää. Mynämäen 8. ja 9. luokkalaisten viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2011, jolloin ilman ystävää oli 12 prosenttia yläkouluikäisistä. Koko maassa ilman läheistä ystävää oli noin kahdeksan prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista vuonna Vuonna 2011 noin 13 prosenttia ilmoitti keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta, jolla ei kuitenkaan tarkoiteta diagnosoitua masennusta vaan koettua masentuneisuutta. Arvo on Nousiaista lukuun ottamatta suurempi kuin maassa keskimäärin. Lisäksi noin 9 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista koki oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi vuonna 2013, kun taas koko maan keskiarvo oli noin 16 prosenttia. Maskussa osuus oli korkeampi kuin Varsinais-Suomessa tai maassa keskimäärin. Nousiaisissa kokemus masentuneisuudesta ja heikosta terveydentilasta on vähentynyt ja yhä harvempi nuori on jäänyt ilman yhtään ystävää. Henrikin koulun pienempi koko (noin oppilasta), riittävän pienet luokkakoot yläkoulussa sekä koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri ovat vaikuttaneet siihen, että oppilaiden ongelmiin voidaan puuttua ajoissa, kun ne havaitaan helpommin ja opettajilla on myös aikaa oppilaille. 15

17 Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit vuotiasta kohden Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon avokäyntien suhteellinen määrä oli Akselikunnissa vuonna 2013 hieman maan keskitasoa suurempi. Nousiaisissa taas käyntejä oli suhteessa hieman valtakunnallista tasoa vähemmän. Akselikunnissa käyntejä oli suhteessa saman verran kuin Raisiossa, mutta enemmän kuin Naantalissa ja Härkätien kuntayhtymässä Nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit vuotiasta kohden Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa 16

18 Sen sijaan nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien suhde tuhanteen vuotiaaseen oli Akselikunnissa maan keskitasoa alhaisempi. Raisiossa nuorisopsykiatrian avokäyntejä on saman verran kuin Akselikunnissa, mutta Naantalissa ja Härkätien kuntayhtymän alueella niitä oli enemmän. Sekä lasten- että nuortenpsykiatrian avohoitojen käyntien osuudet ovat kasvaneet huomattavasti viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Ennaltaehkäiseville ei-terveydenhuollon palveluille olisi tarvetta. Masku ja Mynämäki tarjoavat lapsille erilaisia liikuntapalveluja. Nousiaisten vapaaaikatoimessa on syksystä 2013 alkaen työskennellyt kokoaikainen liikunnanohjaaja, jonka työtehtävänä on ollut lasten ja nuorten harrasteliikunnan kehittäminen. Päiväkotilapsille sekä perhepäivähoidossa oleville lapsille on tarjolla ohjattua liikuntaa viikoittain ja koululaisten liikunnallista kerhotoimintaa on alakoululla niin ikään viikoittain. Nämä toiminnot ovat mahdollistuneet kokoaikaisen liikunnanohjaajan palkkaamisen myötä. 1.4 Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointi Mielenterveysperustaisesti työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus on korkea Akselikunnissa ja sen on kasvanut huomattavasti viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna. Osuus on korkea varsinkin Mynämäellä ja Nousiaisissa, joissa se ylittää Varsinais-Suomen ja maan keskiarvon. Maskussa osuus taas on vertailukuntiin nähden alhaisin yhdessä Naantalin kanssa. 12 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa 17

19 Akselikunnissa sen sijaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä, nuorisotyöttömien määrä ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuudet olivat keskimäärin Varsinais-Suomen ja maan keskiarvoa alhaisempi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus Mynämäellä tosin mukaili vuonna 2012 valtakunnallista tasoa. Nuorisotyöttömien ja toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on kuitenkin kasvanut huomattavasti viime vuosina Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (%) Masku Mynämäki Nousiainen Akselikunnat yhteensä Varsinais-Suomi Koko maa Toimeentulotukea saaneiden ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuudet olivat korkeimmat Nousiaisissa, jossa toimeentulotukea sai jopa lähes 12 prosenttia ja pitkäaikaisesti yli kolme prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Osuudet mukailevat kuitenkin valtakunnallista keskiarvoa tai jäävät sen alle. Akselikunnissa keskimäärin oli valtakunnallista tasoa vähemmän toimeentulotukea saavia. Etsivä nuorisotyö on aloitettu uutena yhteisenä työmuotona Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnissa tammikuussa 2014 vastaamaan nuorisolain vaatimuksiin. Etsivän nuorisotyön raportissa 2014 nuorten kerrotaan ohjautuneen Akselin sosiaalitoimen, terveystoimen, koulujen, puolustusvoimien ja muiden etsivien nuorisotyöntekijöiden kautta. Myös nuoret ja heidän läheisensä ovat olleet yhteydessä etsivään nuorisotyöntekijään. Kevään aikana etsivä nuorisotyö on tuottanut kokeillen erilaisia palveluita, muun muassa kesätyöinfoa, Nousiaisten Nuokkarilla täysi-ikäisille tarkoitettua avointa toimintaa ja Nousiaisten yrittäjien toiveesta nuorille sosiaalista tukea kesätyöllistämiseen. 18

20 Etsivän nuorisotyön piirissä olevien nuorten tilanteet ovat liittyneet työllistymisen tai ammatinvalinnan vaikeuksiin. Valtaosa nuorista on ollut kouluttamattomia, heidän kanssaan työnhakuprosessi on aloitettu ammatinvalinnanohjauksella ja/tai työkokeilulla. Melkein kaikki näistä nuorista kaipaisivat itsetunnon vahvistamista ja onnistumisen kokemuksia työelämässä. Moni nuori on ohjattu ensisijaisesti TE-palveluihin ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Koulutusta vailla olevia nuoria ohjattiin yhteishakuun sekä hakemaan aikuiskoulutukseen Nuorten Aikuisten Osaamisohjelmaan. Myös mahdollisuutta opiskella oppisopimuksella on selvitetty, ohjattu pajatoimintaan sekä ammatinvalinnan kanssa tukea tarvitsevia nuoria on ohjattu sekä TE-palveluihin että VASITE hankkeelle. Alueellisella työllisyys- ja nuorisotakuusuunnitelmalla pyritään vastaamaan nuorisotakuun haasteisiin järjestämällä jokaiselle nuorelle työllistymistä tai kuntoutumista edistävä palvelu. Lisäksi tuetaan koulutukseen ja työelämään pääsyä sekä ehkäistään työttömyyttä ja ongelmia elämänhallinnassa varhaisen puuttumisen keinoin. Työnvälityksen, työvalmennuksen, toimeentuloturvan, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntoutumisprosessin moninaisessa kentässä nuorta opastavat kaikki hallinnonalat läpileikkaava etsivä nuorisotyö, joka varmistaa jatko-ohjauksen, tiedonsiirron ja järjestelmästä pudonneiden palvelut. Maskun työllistämismallissa ovat mukana sosiaali- ja nuorisotoimen työntekijät, etsivä nuorisotyö ja jatkossa myös seurakunta. Toimintaa koordinoi yhteysjohtaja, jonka päätöksestä edellä mainitut tahot toteuttavat palkkatuella työllistämisen, oppisopimuskoulutuksen, työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan, nuorten kesätyöt ja työharjoittelut. Akselikuntien alueella nuorisotoimen toiminta-alueet ovat pienryhmätoiminta tytöille ja pojille sekä erityisnuorisotyö, ennaltaehkäisevä päihdetyö, yleinen nuorisotyö, nuorisotalotoiminnan kehittäminen, kerhotyö, leiritoiminta, kurssit, teematapahtumat sekä nuorisotilojen ylläpito. Kunnissa on nuorisotiloja ja niissä on käytössä maksuton alueellinen nuorisokortti, joka oikeuttaa sisäänpääsyyn myös Turun, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Ruskon ja Sauvon nuorisotiloihin. Nuorisolle suunnataan erityistä liikunta- ja kulttuuritoimintaa, jota järjestetään toimialan yhteistyönä. Mynämäessä toimii myös osallisuutta korostava Nuorisoparlamentti, joka on vaaleilla valittu, poliittisesti sitoutumaton, nuorille harrastus-, virkistys-, ja koulutustoimintaa tarjoava ryhmä. Parlamentti seuraa nuoria koskevaa päätöksentekoa kunnassa. Se tekee aloitteita 19

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Sivistystoimen hallinto / osaston yhteinen toiminta. Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies

Sivistystoimen hallinto / osaston yhteinen toiminta. Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies TALOUSARVIO 2016 Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tulosalue Tilivelvolliset Sivistystoimen hallinto / osaston yhteinen toiminta Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies Toiminta-ajatus Kehittää

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena TORNION KAUPUNGIN HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2014 Hyvinvointitilinpäätös on käsitelty Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmän kokouksessa 12.3.2015. Hytetu johtoryhmään kuuluvat:

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot