Arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta TOIMINTA- KERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta TOIMINTA- KERTOMUS"

Transkriptio

1 Arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta 20 TOIMINTA- KERTOMUS

2 Sisällys TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET, HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUMPPANINA KÄPYRINNE -STRATEGIA EDUNVALVONTA JA KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN EUROOPAN VAPAAEHTOISTYÖN TEEMAVUOSI TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT TOIMINNAN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ STRATEGINEN JOHTAMINEN TIETÄMYKSEN JOHTAMINEN TURVALLISUUSJOHTAMINEN TALOUS- JA YMPÄRISTÖJOHTAMINEN ARVIOINTI- JA SEURANTA KEHITTÄMIS -JA PROJEKTITOIMINTA TYÖSSÄ ON HYVÄ OLLA PROJEKTI VAHVAKSI VERKOSSA PROJEKTI KOTONA KUNNOSSA- PROJEKTI... 6

3 TOIMINNAJOHTAJAN KATSAUS Käpyrinne ry:n vuosi 20 on ollut haastava sekä asukkaille että työntekijöille monien erilaisten rakennushankkeiden keskellä asuessa ja työskennellessä. Kuitenkin vuoden 20 aikana tehdyt parannukset ovat lisänneet asukas- ja työturvallisuutta. Näistä hankkeista merkittävin oli sammutusjärjestelmän rakentaminen niin korjauskohteena kuin talousnäkökulmastakin. Henkilöstö on osoittanut myös sitoutumista ja tahdonvoimaa kehittämällä mm. virkistystoimintaa, ottamalla käyttöön uusia sähköisiä ohjelmistoja ja opiskelemalla erilaisia ammattitutkintoja, jotka tukevat toiminnan kehittämistä ja henkilöstön osaamista sekä vahvistavat Käpyrinne ry:n kilpailukykyä. Kyky motivoitua ja asennoitua mielenkiinnolla omaan työhön, työyhteisöön ja ennen kaikkea asiakkaisiin on hyvän työn edellytys ja laadukkaan toiminnan tae. 2 Lisäksi vapaaehtoisuudesta, halusta ilahduttaa ja tahdosta olla hyödyksi kumpusi Euroopan vapaaehtoisvuonna arvokkaita hetkiä Käpyrinteen asukkaille. Nämä Käpyrinteen vapaaehtoiset ns. Vantterat toivat iloisia tuulahduksia Käpyrinteen arkeen: hemmottelua, muistelua, auttavaa kättä, kuuntelijaa, vertaisuutta. Näillä eväin on hyvä jatkaa aktiivista ikääntymistä ja tukea sukupolvien välistä solidaarisuutta tänä Euroopan unionin teemavuotena 202. Päivi Tiittula Toiminnanjohtaja Kuva. Vapaaehtoistoiminnanohjausryhmä (vas. Sirkka-Liisa Skriko, Ritva Winter, Aira Heinänen, Pirkko Maisel-Niemi ja Anneli Eskola oik. Edessä).

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET, HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Toimintaympäristö muuttuu ja myös kilpailu sosiaali- ja terveyspalveluissa kiristyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyy entistä enemmän voitontavoittelua ja tehostamisvaatimuksia. Voittoa tavoittelemattomien toimijoiden on löydettävä omat vahvuutensa pärjätäkseen kilpailussa. Toisaalta toimintaa on uudistettava ja parannettava huomioiden toiminnan läpinäkyvyys. Vuoden 20 lopussa Käpyrinne ry hakeutui yhdessä Kantti ry:n kanssa mukaan Living lab hankkeeseen, jonka yhtenä tarkoituksena on tukea muutosvaiheessa olevaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Hankkeessa rahoittajana on Helsingin kaupunki, joka tällä antaa positiivista viestiä kolmannen sektorin toiminnalle. Hanke jatkuu vuoden 203 alkuun. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen lisää tulonsiirtoja, mutta kolmannen iän eläkeläiset voidaan nähdä myös potentiaalisena resurssina ja eläkeläiskotitaloudet hopeahapsikuluttajina. Vuonna 20 inflaatio, elinkustannusten nousu sekä taloudellinen epävarmuus hillitsi yleistä kulutusta. Kotiin ostettavien palvelujen ostaminen todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa, kun entistä heikomman toimintakyvyn omaavat ihmiset asuvat kotona. Myös entistä enemmän ikääntyneet ihmiset tulevat turvautumaan läheisverkostoonsa, jolloin omaishoitajien avuntarve on nähtävä ja heidän jaksamiseensa on panostettava. Muistisairaiden määrä lisääntyy merkittävästi, ja heidän suuri avuntarpeensa aiheuttaa vanhustyölle erityisen innovatiivisen kehittämisen tarpeen. Juuri heidän kotona asumisensa on uhattuna. Vanhuspalvelulaki tulee antamaan ainakin osittaisia vastauksia vanhuksen laillisiin oikeuksiin saada apua ja tukea. 3 Kotona asumisen suositus sekä Helsingin kaupungin oma vanhuspalvelutuotanto ja ostopolitiikka synnytti muutospaineita Käpyrinne ry:n toimintaan. Yhä useampi Käpyrinne ry:n asiakas on yksityisasukas, jolla on mahdollisesti oikeus palveluseteliin. Palveluseteli, jonka tarkoitus on lisätä vanhusten valinnan vapautta, onkin omassa monimutkaisuudessaan siirtänyt riskejä ja mm. työprosesseihin liittyviä kustannuksia entistä enemmän palveluntuottajalle mutta myös vanhukselle itselleen. Tuleva Helsingin kaupungin kilpailutus vanhusten ympärivuorokautisesta palveluasumisesta haastaa Käpyrinne ry:n entistä vahvemmin arvioimaan omaa toimintajärjestelmäänsä ja hinnoittelemaan laatu oikein. Koska Käpyrinne ry:n rahoitus perustuu asiakasmaksuihin, ja henkilöstökulut on merkittävin kulukokonaisuus, on osaava asiakastarpeen kartoitus ja oikea henkilöstönkapasiteetti yksityisasukkaiden hinnoittelun onnistumisen edellytyksiä. 2 KUMPPANINA KÄPYRINNE -STRATEGIA Vuosi 20 oli ensimmäinen Käpyrinteen Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta - strategian toteutumisvuosi. Käpyrinteen strategisiksi tavoitteiksi vuoteen 205 asetettiin seuraavaa Käpyrinne ry verkostoituu ja kehittää yhteiskuntavastuullisesti Käpyrinne ry toimii verkostomaisesti, arvostettuna voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä, joka edistää ikäihmisten osallisuutta, kansalaistoimintaa ja tasavertaisuutta. Yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla yhdistys kehittää vanhustyön käytäntöjä, joilla mahdollistetaan ikäännyttäessä merkityksellinen ja mielekäs arki sekä arvokas elämä. Käpyrinne ry räätälöi toiminnan ja palvelut asiakaslähtöisesti ja laaja-alaisesti osallisuutta tukevaksi

5 Käpyrinne ry järjestää hyvinvointia edistävää, ennakoivaa ja laaja-alaisesti toimintakykyä tukevaa toimintaa, kuntoutusta ja palvelua. Elämäntilanteen muuttuessa räätälöidään palvelut yksilöllisesti ympärivuorokautista huolenpitoa, hoitoa ja hoivaa tuottavaksi turvaksi. Käpyrinne ry kehittää prosesseja ja toiminnan vaikuttavuutta Käpyrinne ry kehittää prosesseja ja resurssienhallintaa, joilla vastataan tehokkaammin ikäihmisten sekä ikääntyvän yhteiskunnan kasvaviin tarpeisiin. Samalla turvataan Käpyrinne ry:n palvelujen taloudellisuus ja toiminnan jatkuvuus. Käpyrinne ry oppii ja innovoi Käpyrinne ry rakentaa määrätietoisesti yhteisöä, jossa ammattitaitoinen, osaava ja innostunut henkilöstö haluaa työskennellä inhimillisesti ja asiakaslähtöisesti ikäihmisen arvokkaan elämän puolesta. Työssään henkilöstö voi kokea ammatillista ylpeyttä ja työhyvinvointia. 4 Toteutuakseen strategia vaatii järjestelmällistä tavoitteellista kehitystyötä, herkkyyttä tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja heikot signaalit, joihin vastaamalla pystymme ketterästi muuttamaan keinoja tavoitteisiin pääsyksi, mutta tarvittaessa myös katsomaan strategisia tavoitteita uudesta näkökulmasta ja muuttamaan niitä. 3 EDUNVALVONTA JA KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN Käpyrinne ry:n tavoitteena on edistää ikäihmisten osallisuutta, kansalaistoimintaa ja tasavertaisuutta sekä parantaa ja kehittää vanhustyönkäytäntöjä yhteistyössä kumppanuus- ja sidosryhmäverkoston kanssa sekä toimia lakien ja asetusten mukaisesti. Käpyrinne ry ajoi ikäihmisten tasavertaisuutta ja vaikutti vanhuspalveluiden kehittämiseen yhteiskunnallisella tasolla kuulumalla valtakunnallisiin vanhusjärjestöihin ja osallistumalla niiden kokouksiin, koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Käpyrinne ry:n toiminnanjohtaja kuului toimintavuonna Vanhus- ja lähimmäispalvelunliiton liittotoimikuntaan varajäsenenä ja osallistui liittotoimikunnan viiteen kokoukseen. Edustus liittotoimikunnassa antoi näköalapaikan valtakunnalliseen vanhustyön kenttään sekä mahdollisuuden olla vahvasti vaikuttamassa vanhustyön kehittämiseen. Liittotoimikunta otti kantaa mm. Ikälain valmisteluun. Lisäksi Käpyrinne ry teki myös yhteistyötä Ikäinstituutin, Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen, Helsingin Alzheimer ja Itä-Helsingin lähimmäistyö yhdistyksen sekä monien muiden vanhusalan yhdistysten kanssa. Projektiyhteistyössä kehitettiin ikääntyvien ihmisten kotona asumista tukevia toimintamuotoja sekä vanhustyöhön työllistymiskeinoja. Käpyrinne ry toimii myös paikallisesti kehittäen yhteistyötä Käpylän alueella Käpynet -verkostossa. Käpyrinne ry on ollut mukana Helsingin kaupungin hyvinvointiverkostossa, jossa haettiin yhteistoiminnan muotoja järjestöjen ja kaupungin välille. Käpyrinne ry:n jäsenyyden ja hallitusjäsenyyden kautta myös ikääntyvillä ihmisillä itsellään on ollut mahdollisuus vaikuttaa oman ikäryhmänsä toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, suunnitteluun ja arviointiin. Toimintavuonna Käpyrinne ry tuki ikääntyvien ihmisten kansalaistoimintaa tarjoten erilaisille ikääntyville ryhmille kokoontumistilaa, jossa he saattoivat virkistyä, saada vertaistukea ja ylläpitää osallisuutta. Tällaisia kokoontuvia ryhmiä olivat Käpyvisa- ryhmä, Ihanat Ladyt, Miesten ryhmä, OTK-naislaulajat, Mieli maasta -ryhmä ja Omaishoitajien vertaisryhmä.

6 4 EUROOPAN VAPAAEHTOISTYÖN TEEMAVUOSI 20 Vuosi 20 oli virallisesti Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, ja Käpyrinteessä otettiin EU:n vapaaehtoisvuoden tavoitteet Käpyrinteen perinteikkään vapaaehtoistoiminnan kehittämisen lähtökohdiksi. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle ja palkitsemiselle asetettiin ohjausryhmä, joka nimettiin Sateenkaariryhmäksi, jossa toimivat Aira Heinänen, Anneli Eskola, Pirkko Maisel-Niemi, Soili Hietamies, Ritva Winter ja Kristiina Hehku sekä toiminnanjohtaja Päivi Tiittula. Ohjausryhmän lisäksi Käpyrinteessä järjestettiin viisi vapaaehtoisten Vantterafoorumia, jossa vapaaehtoiset voivat jakaa kokemuksiaan ja suunnitella toimintaa suuremmassa kokoonpanossa yhteistyössä myös henkilökunnan kanssa. Tavoitteena näissä kokouksissa on parantaa vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä ja luoda suotuisa toimintaympäristö vapaaehtoistyölle. Foorumeihin osallistui kerrasta riippuen 9-6 vapaaehtoista. Vuonna 20 vapaaehtoisia Käpyrinteen vapaaehtoisrekisterissä oli Toimintavuonna jatkettiin perinteisiä vapaaehtoistoiminnan muotoja, joita olivat mm. Ulkoiluapu, Saattamis- ja asiointiapu, Tapahtumat ja retket, Ystävätoiminta, Papiljottisalonki, Ryhmätoiminta sekä Vantteraillat. Nämä toimintamuodot ovat muodostuneet Käpyrinteessä merkittäviksi ilon ja avun lähteeksi ja Käpyrinteen Olympialaiset olivat voitokkaat yhteisen tekemisen riemujuhla. Joulukuun toisena lauantaina pidettiin Käpymyyjäiset, joilla vapaaehtoiset keräsivät varoja tulevaan vanhusten virkistystoimintaan. Kuva 2 Kuvassa takana ihanat ja aina niin ahkerat vapaaehtoiset Anu Huhtala ja Saili Luoto sekä kuvassa edessä Käpyvisan Käpyrinteen asukasedustajat tietoviisaat Ville Ruosteinen ja Pirkko Merikari Vapaaehtoisvuoden teemaksi Vantterailtoihin, joita pidettiin joka kuun viimeinen torstai, päätettiin ottaa muistelu. Kansansivistysrahastolta saadun avustuksen avulla, saatiin painatettua Aira Heinäsen toimittama Ikäihmisten kulttuurimuistot talteen -kirja Vantterailtojen muisteluteemoista. Illat olivat vuorovaikutteisia, joissa sekä asukkaat että vapaaehtoiset saivat tietoa erilaisista aiheista, mutta myös omista muistoesineistään. Muisteluteemoihin Käpyrinteen asukkaita ja Vantteroita johdattivat: Vanhoihin kirjoihin Antikvaari Anssi Arohonka, Arabian astioihin Marjut Kumela Postikortteihin Kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi, Rahoihin ja mitaleihin Varatuomari Aimo Linkosalmi, Kotien taide esineisiin Sosiaalineuvos Aira Heinänen, Vanhoihin huonekaluihin Tutkija Marja-Liisa Lehto, Nukkeihin ja leluihin Lelumuseon johtaja Sari Malila sekä Silitysvälineisiin Ekonomi Tuuli Larjavaara. Jokaisen kuukauden toisena tiistaina vapaaehtoisvoimin järjestettiin Käpyvisa eli jännittävä tietokilpailun 4-6 -jäsenisille joukkueille, jotka koostuvat niin Käpyrinteen asukkaista kuin

7 Asukasmäärät TOIMINTAKERTOMUS 20 avopalvelun asiakkaista ja muista yhteistyö-ystävistä. Tiedotuksessa käytetään taiteilija Raimo Huittisen logoa. Vapaaehtoisten organisoima ja Toreniuksen liikenne Oy:n lahjoittamat Mennään bussilla retket toteutettiin Käpyrinteen asukkaille keväällä ja syksyllä yhdessä vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa. Pari tuntia kestävillä opastetuilla bussikiertoajelulla katsottiin yhdessä kaupunkimme tuttuja paikkoja ja uusia rakennelmia. Vuonna 20 Käpyrinne ry sai avustusta Kansan sivistysrahastolta kirjapainatukseen ja Helsingin kaupungilta vapaaehtoistoimintaa ja kotona asumista tukevaan toimintaan. Vapaaehtoistoiminnan merkityksen tunnustamiseksi Käpyrinteen vapaaehtoisille järjestettiin osittain omakustanteinen tutustumisretki Tallinnaan. Lisäksi Käpyrinteen vapaaehtoisia muistettiin syksyn viimeisessä Vantteraillassa, jossa vapaaehtoisia palkittiin taiteilija Tuula Auermaan suunnittelemalla keraamisella elämänkaari rintaneulalla. Tilaisuutta oli kunnioittamassa professori ja Vanhusja lähimmäispalvelunliiton puheenjohtaja Vappu Taipale. Kuva 3 Taiteilija Raimo Huittisen tekemä Käpyvisa- logo 6 Näkyvyyttä Käpyrinne ry sai Kallio- ja Käpylä-lehdissä, joissa molemmissa oli juttua Käpyrinteen vapaaehtoistoiminnasta. Tällä tavoin Käpyrinne ry oli omalta osaltaan tekemisessä tunnetuksi vapaaehtoistyön arvoa ja merkitystä, mikä oli EU:n vapaaehtoisvuoden yhtenä tavoitteena. 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Toimintavuonna Käpyrinteen palvelutalossa asui keskimäärin 6 asukasta (tehostettu palveluasuminen). Helsingin kaupunki ostaa noin puolet paikoista, mutta enenevässä määrin asukkaat ovat yksityisiä. Taulukko Asukkaat ryhmittäin Käpyrinteen palvelutalon asukkaat ostopalvelu yksityiset maksusitoumus LAH- asukkaat yht. muistiyksikkö Tehostettu Anninkoti yht

8 Päivät TOIMINTAKERTOMUS 20 Noin puolet asukkaista sai ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa muistisairauden vuoksi, jota annetaan muistiyksikössä. Muistiyksikkö koostuu kahdesta kodista: Martan- ja Helmikodista. Muita avuntarvetta synnyttäviä tekijöitä oli laaja-alaisesti heikentynyt toimintakyky ja mielenterveydelliset tekijät yhdistyneenä kotiolosuhteissa selviytymättömyyteen ja yksinasumiseen, jolloin he saavat palvelunsa ja hoitonsa tehostetutussa palveluasumisessa. Taulukko 2 Hoitopäivät asukasryhmittäin Hoitopäivät Ostopalvelu Yksityiset Maksusitoumus LAH- asukkaat YHT. MUISTIYKSIKKÖ ANNINKOTI YHT Asukkaiden hoidontarvetta arvioitiin ja asukkaille laadittiin yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka perusteella asukkaiden hoito- ja palvelusopimukset sekä maksut määräytyivät. Vuonna 20 asukkaiden hoidon arvioinnissa käytettiin RAI- järjestelmää. Taulukko 3 Sairaalapäivät asukasryhmittäin Sairaalapäivät Ostopalvelu Yksityiset Maksusitoumus LAH- asukkaat YHT. MUISTIYKSIKKÖ ANNINKOTI YHT Vuonna 20 poistuma oli 5 henkilöä ja uusia asukkaita sisään muutti 6. Käpyrinteessä tehtiin myös asukkaiden avuntarpeen muuttuessa sisäisenä muutoksena neljän asunnon laajennus muistiyksikköön, siten että muistisairaat asukkaat pääsivät saamaan tarvitsemaansa hoitoa.

9 Prosentti TOIMINTAKERTOMUS 20 Taulukko 4 Palvelunkäyttöaste asukasryhmittäin Palvelun käyttöaste Ostopalvelu Yksityiset Maksusitoumus LAH- asukkaat YHT. MUISTIYKSIKKÖ ,5 ANNINKOTI YHT ,5 Asukkaista naisia oli 54 ja miehiä 8. Asukkaiden keski-ikä oli 86 vuotta vuonna 20. Taulukko5 Asukkaiden ikä jakaantuma ikäryhmittäin 25 Asukkaiden määrä ikäryhmittäin ikäryhmät Käpyrinteen tehostetussa palveluasumisessa on hoidon tarpeenarvioinnin lisäksi kehitetty omaishoitajuutta siten että myös Anninkodissa on otettu käyttöön omahoitajuus. Lisäksi virkistysja kuntoutustoimintaa on päivittäin asukkaille osittain hoitohenkilökunnan toimesta, mutta myös ulkopuolisena palveluna tai yhteistyöverkoston avulla ja vapaaehtoisvoimin. Esimerkki yhdestä yhteistyöstä Virkistys Verso -hankkeen ja Käpyrinne ry välillä nähtiin Ylen uutisissa sekä seitsemän että Puoli yhdeksän -uutisissa. Virkistys Verso-hankkeessa tutkittiin musiikin merkitystä

10 vanhusten hyvinvoinnille ja Käpyrinne ry oli yksi tutkimukseen osallistuja taho. Vuosittain juhlitaan perinteiset juhlat ja asukkaiden syntymäpäiviä vietetään kuukausittain. Kuva 3 Anninkodin asukkaat pelaamassa Mölkkyä toukokuisena päivänä 9 6 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT Käpyrinteen kotona asumista tukevat palvelut olivat vuonna 20: Kotipalvelu ja kotihoito, saunapalvelu, kotiin viedyt ateriat ja ryhmätoiminta. Palvelua toteutetaan asiakkaan kanssa laaditun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kotipalvelun asiakkaina oli kotona asuvia ikäihmisiä. Asiakkaita oli noin 50. Suurin osa asiakkaista oli naisia, miespuolisia asiakkaita oli neljä ja pariskuntia yhdeksän. Asiakkaiden keskiikä oli 83-vuotta. Asiakkaat olivat melko iäkkäitä; asiakkaista noin puolet oli yli 85 -vuotiaita ja heistä yhdeksän yli 90-vuotiaita. Asiakkaista nuorin oli 58-vuotias ja vanhin 00-vuotias. Käyntitiheys vaihteli neljästä kerrasta viikossa yhteen kertaan kuussa. Kotipalvelu sisälsi lähes kaikilla asiakkailla kodinhoitoa. Mitä enemmän asiakkaalla oli käyntejä sitä monipuolisempaa ja hoidollisempaa kotipalvelu oli. Vuoden 20 aikana kotipalvelusta on vuokrattu hoitohenkilöstöä palvelutalon aamutoimiin keskimäärin 52 tuntia kuussa. Helsingin kaupungin ostopalvelua oli Käpyrinteessä annettava saunapalvelu. Saunapalvelussa asiakkaina oli Keskisen alueen kotihoidon huonokuntoiset asiakkaat, kenellä ei ollut peseytymismahdollisuuksia kotona. Asiakkaat saivat palvelua kerran viikossa tai joka toinen viikko. Sauna-asiakkaita oli vuonna 20 noin 50 ja asiakaskäyntejä saunapalvelussa vuoden aikana oli 837 eli noin 70 saunakäyntiä kuukaudessa. Omaishoidonlomitus on omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämistä ja palvelun tavoitteena on tukea hoitajan jaksamista hoitaa omaistaan kotona. Palveluun omaishoitoperhe saa palvelusetelin Helsingin kaupungilta. Omaishoidonlomituspalvelua toteutetaan omaishoitoperheen kanssa laaditun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti.

11 Käpyrinteen kotipalvelun henkilöstön toimesta järjestettiin ryhmätoimintaa niin Käpyrinteen palvelutalossa kuin Asunto-osakeyhtiö Käpylänhovissa. Käpyrinteessä kokoontui Teematorstai - ryhmä Käpyrinteen Iidantuvassa ( krt/vko). Ryhmään osallistui kuusi kotona asuvaa ikäihmistä ja 2-4 palvelutalon asukasta. Osallistujat maksoivat pienen osallistumismaksun, jonka lisäksi toimintaan saatiin Helsingin kaupungin avustusta kotona asumista tukevaan toimintaan. Tämän lisäksi pidettiin jumppa- ja muistiryhmiä Käpylänhovin tiloissa kerran viikossa. Ryhmätoiminnan järjestäminen siirtyi Kotona kunnossa -projektin päätyttyä kotipalvelulle. Ryhmiin osallistui ryhmästä riippuen 4-7 Käpylänhovin asukasta. Osallistujat sitoutuivat toimintaan kuukaudeksi kerrallaan ja heidän kanssa laadittiin palvelusopimus. 7 TOIMINNAN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN 0 7. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Käpyrinne ry:n päättävin elin on yhdistyksen vuosikokous. Toimintavuonna Käpyrinne ry:n jäsenmäärä putosi 3 jäsenestä jäseneen, siten että eronneita oli 8 (2 eronnut ja 6 kuollut) ja uusia toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä hakeutui jäseneksi viisi. Kevätkokoukseen, joka pidettiin , osallistui 5 jäsentä. Käpyrinteen jäsenistöstä valittiin edellisen vuoden syyskokouksessa hallitus, joka käytti yhdistyksen toimeenpanovaltaa ja loi puitteet ja strategiset suuntaviivat toiminnalle. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia pidettiin kolmetoista ja hallitus koostui seuraavista jäsenistä. Taulukko 6 Hallituksen jäsenet ja osallistuminen Hallituksen jäsenet 20 Hallituksen kokousosallistuminen 20 puheenjohtaja Skriko Sirkka-Liisa 3 varapuheenjohtaja Hiltunen Anneli hallituksen jäsen Eskola Anneli 2 hallituksen jäsen Hehku Kristiina 8 hallituksen jäsen Holmberg Mia 3 hallituksen jäsen Kilponen Marja-Riitta 7 hallituksen jäsen Lehtonen Mirja 9 hallituksen jäsen Maisel-Niemi Pirkko 3 hallituksen jäsen Parviainen Ansa 2 sihteeri Tiittula Päivi, toiminnanjohtaja 3 Toimintavuonna hallitus osallistui seuraavasti koulutuksiin ja seminaareihin: Ikääntyneen onnistunut asuminen vaatii muutakin kuin seinät koulutukseen , Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitossa järjestettyyn Ajattelupajaan , Tulevaisuuden mahdollisuudet seminaariin , Vanhustyönkeskusliiton aluetapaamiseen Puotilan vanhainkodissa ja palvelutalossa , Vanhustyön keskusliiton Hyvä hallintotapa järjestöissä -koulutukseen Lisäksi hallituksen edustajat osallistuivat mm. Oy Ursulan hallitukseen, Helsingin kaupungin 400- vuotiskotisäätiön hallitukseen sekä Suvanto ry:n jäsenkokouksiin. Syyskokoukseen, joka pidettiin , osallistui 25 jäsentä ja vuoden 202 hallitukseen valittiin Soili Hietamies ja Ansa Parviainen jäi hallituksesta pois.

12 Hallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi Käpyrinteen toiminnanjohtaja, joka myös toimii hallituksen alaisuudessa ja operatiivisena johtajana sekä yhdistyksen virallisena edustajana. Toiminnanjohtaja on henkilöstön esimies. Hänelle kuuluu henkilöstön rekrytointi ja vastuu henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Toiminnanjohtaja vastaa ulospäin palvelutalon tuottamien palveluiden laadusta. Hänelle kuuluvat palvelutalon työsuojelu- ja laatupäällikkötehtävät sekä johtoryhmätyöskentelyn johtaminen ja suhdetoiminta. Toiminnanjohtajan tukena toimi moniammatillinen johtoryhmä, joka koostuu yksikköjen esimiehistä. Johtoryhmä toimii operatiivisen johtamisen asiantuntijaelimenä. Johtoryhmä kokoontui - 2 kertaa kuukaudessa. Johtoryhmään kuului 20 toiminnanjohtaja lisäksi kuusi jäsentä, taloudenhoitaja Heikki Niemi, ravintopäällikkö Sirkka Salovaara, muistiyksikön vastaava hoitaja Sirkkis Honkaniemi, kotipalveluvastaava Minna Partanen, tehostetun Anninkodin palveluasumisen vastaava hoitaja Mirja Huhtala ja projektivastaava Seija Jaakkola. 7.2 STRATEGINEN JOHTAMINEN Käpyrinne ry on rakentanut erilaisia yhteistoimintaverkostoja eri yhdistysten kesken, jotta kyettäisiin hallitsemaan resursseja tehokkaammin. Näistä merkittävimpänä on Käpyrinne ry:n ja Kantin yhdistymisen valmistelu. Yhdistymisessä Kantti ry: n on määrä lahjoittaa varansa, velkansa ja toimintansa Käpyrinne ry:lle ja lakkauttaa toimintansa. Vuoden 202 aikana tullaan tekemään lopulliset ratkaisut asiaan liittyen. Myös Sofia ry ja Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:n sekä Kantti ry:n kanssa on rakennettu yhteistä sijaispankkitoimintaa Työssä on hyvä olla projektin johdolla, jolla pyritään yhdistämään resursseja. Strategisen tavoitteena on myös kehittää sujuvampia ja virheettömämpiä prosesseja.. Vuoden 20 lopussa Käpyrinne ry:stä lähti neljä henkeä osallistumaan Oma tahto- koulutukseen, jonka tarkoituksen on suorittaa tuotekehittäjän tutkinto sekä luoda sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä. Vastuut jaettiin prossien kuvausta varten ja vuoden 202 aikana päivitetään koko Käpyrinteen laatujärjestelmä. Hankkeen aikana tullaan arvioimaan toiminnan tehokkuutta ja parannetaan käytäntöjä. Koko työyhteisö tulee osallistumaan toiminnanohjausjärjestelmän rakentamiseen. Strategisesti Käpyrinne ry haluaa myös löytää keinot osoittaa toimintansa vaikuttavuutta ja yhteiskuntavastuullisuuttaan. Toimintavuoden lopussa Käpyrinne ry haki mukaan yhteiskunnallinen yrittäjyys Living lab -hankkeeseen yhdessä Kantti ry:n kanssa. Hankehakemus hyväksyttiin ja toiminnan rahoittaa Helsingin kaupunki. Hanke kestää maaliskuuhun 203 asti. Mukana hankkeessa Helsingin kaupungin lisäksi ovat mm. Aalto yliopisto, Diakonissa laitos, Syfo ry. Tämän hankkeen avulla tullaan paneutumaan mm. vaikuttavuuden osoittamiseen. 7.3 TIETÄMYKSEN JOHTAMINEN Vuonna 200 lopussa Kuntoutussäätiön Punk-hankkeen avulla toteutetun työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella erityisesti parannettavia kohtia olivat palkkaus, työterveyshuollon saatavuus ja yksiköiden välinen tiedotus. Punk-hankkeen esityksestä johtoryhmälle suositeltiin työnohjausta yhteistoiminnan ja tiedottamisen kehittämiseksi, ja johtoryhmä kokoontui neljä kertaa ulkopuolisen työnohjaajan avulla parantamaan johtoryhmä työskentelyä. Työterveyshuollon toimivuudesta tehtiin työntekijöille tarkempi kysely, joka vahvisti, että työterveyshuoltoon pääsyssä oli ongelmia. Kun oli päässyt palvelunpiiriin, palveluun oltiin tyytyväisiä. Toiminnanjohtaja antoi palautetta työterveyshuoltoon ja työterveyshuollosta tehtiin työpaikkakäynti. Myös harkinnanvaraisten järjestelyerien arviointi ja jakoperusteita tarkennettiin. Toisaalta henkilöstörakenteessa tapahtui jonkin verran muutoksia ja nuorentumista. Toimintakertomusvuonna työntekijöiden keski-ikä oli 45,5. Vakituisista työntekijöistä vaihtui 6.

13 Toimintavuonna eläkkeelle jäi täysin palvelleena kolme työntekijää ja osa-aikaeläkkeelle jäi yksi. Äitiys- ja vanhempainvapailla oli vuonna 20 kuusi työntekijää. Kuva 4 Käpyrinnettä 35- vuotta ansiokkaasti palvelleen Liisa Laitisen eläke juhla. Juhlassa mukana asukkaat ja henkilökunta 2 Käpyrinteessä on myös pyritty varmistamaan osaaminen. On suoritettu erilaisia ammattitutkintoja, jotka ovat vaatineet osallistujilta paljon myös henkilökohtaista panostusta. Toimintakertomusvuonna Käpyrinteessä lähihoitaja -oppisopimuskoulutusta suoritti kolme opiskelijaa. Vanhustyönerikoisammattitutkinnon suoritti vuonna 20 kahdeksan työntekijää ja yhden tutkinnon suorittaminen viivästyi vuoteen 202. Koulutus tapahtui työyhteisössä, jolloin yhteinen kehittäminen ja yhteiset näkökannat vahvistivat työyhteisön tavoitteellista kehittymistä. Yritysjohtamisen ammattitutkinnon suoritti Käpyrinteestä kaksi, ja merkonomitutkinnon yksi työntekijä myöskin oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutuksiin liittyy jatkuva sisäinen, mutta myös ulkopuolinen sekä työntekijän osaamiseen että työyhteisön työtapoihin, -menetelmiin ja kehittämiseen liittyvä arviointi, joka kehittää niin työntekijää kuin työyhteisöäkin. Lisäksi toiminnanjohtaja suoritti loppuun Aalto -yliopiston Hyvinvointialojen liiketoiminnanerikoitumisopinnot. Kaiken kaikkiaan työyhteisössä koulutuspäiviä oli 34. Sammutus- ja pelastuskoulutus oli ainoa joka koski koko henkilökuntaa. Hallinto osallistui johtajuuteen, tulevaisuuden mahdollisuuksiin, lainsäädäntöön, talouteen ja rahoitukseen liittyviin koulutuksiin. Hygieniapassi koulutukseen osallistui henkilökuntaa, joilta passi puuttui. Muu hoitoon ja sen arviointiin liittyvät koulutukset: RAI- koulutukset. Hilkka-ohjelmisto koulutus. Lääkehoitoon ja haavahoitoon liittyvät koulutukset. Vanhusten mielenterveyttä edistävä hoito- ja huolenpito. Muistisairaiden hoitoon liittyvät koulutukset mm. Asiakkaana muistiongelmainen, Dementoituneiden vanhusten kuntouttava hoito ja huolenpito, Ihmisläheinen ja laadukas koti muistisairaille. Yöhoitajille: Yksintyöskentely ja harhainen vanhuus. Kuntoutukseen liittyvät koulutukset: Musiikki työvälineenä, Virike- ja virkistystoiminta vanhustyössä sekä kuntouttavan työotteen työvälineet ja toimintatavat. Keittiön koulutukset liittyivät johtamiseen, ikääntyvien ravitsemukseen ja ekologisuuteen.

14 Työntekijämäärä TOIMINTAKERTOMUS TURVALLISUUSJOHTAMINEN Osaamisen lisäksi hoidonturvallisuutta lisää henkilöstöresursointi. Toimintakertomusvuonna Käpyrinteessä oli 55 työntekijää, joista vakituisia työntekijöitä oli 43 ja määräaikaisia työntekijöitä oli 2. Käpyrinteen muistiyksikössä hoitomiehitys on 0,6 ja Anninkodissa 0,55. Tehostettuun palveluasumiseen palkattiin lisää yksi sairaanhoitaja, jonka jälkeen Käpyrinteessä työskenteli kaikkiaan neljä sairaanhoitajaa. Hoitohenkilöstön lisäksi Käpyrinteessä työskentelee avustavaa henkilökuntaa ja oppisopimusopiskelijoita. Lisäksi palvelutalossa käytetään lisäresurssina kotipalvelun hoitohenkilökuntaa. 25 keittiöapulainen kotitalousteknikko kokki/keittäjä VTM YTM 0 3 merkonomia kuntohoitaja 2 sosionomi /sos.ohj opp kotipalvelutyöntekijä/ hoitoapulainen/-avustaja lähihoitaja sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja Työntekijämäärät yksikköittäin

15 Käpyrinteessä sairaspäiviä oli yhteensä 766 päivää, joista -3 päivän sairaslomia oli 8 ja 4-60 päivän sairaslomia oli 585 sairaspäivää. Oppisopimusopiskelija pitkäaikainen sairastaminen ja työmatkalla sattunut tapaturma selittävät osittain pitkäaikaisten sairaslomien suuruutta. Sairauspoissaolot jakaantuivat yksiköittäin seuraavasti. VaVeprojekti 0 % Toho-projekti % KoKu-projekti 0 % Anninkoti 3 % Taulukko 7 Sairauspoissaolot yksiköittäin Kotipalvelu 30 % 4 Taloustoimist o LK-Käpy % % Keittiö 2 % Muistiyksikkö 42 % Työterveyshuollon tarkastuskäynti toteutettiin toiminnanjohtajan vaatimuksesta. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä vuonna 20 oli Aslak- kuntoutus, johon Käpyrinteelle oli varattu kaksi Aslak- kuntoutuspaikkaa, mutta vain yksi työntekijä hakeutui Aslak -kurssille. Vuoden 20 lopussa valitut uudet työsuojeluvaltuutettu ja -varavaltuutettu saivat työsuojeluun liittyvää peruskoulutusta. Kunnossa kaiken ikää -rahoituksella henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua yhdeksään erilaiseen erilaisiin liikuntakokeiluihin zumbasta, kuntonyrkkeilyyn. Osa henkilöstöstä osallistui Nauru pidentää työuraa - työkaluja työssä jaksamiseen ja työyhteisön toimivuuteen. Kotipalvelu sai työnohjausta. Lisäksi koko henkilöstö osallistui kehityskeskusteluihin. Ansiokkaasta vanhustyöstä palkittiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton hopeisella ansiomerkillä hallituksenjäsenet Anneli Eskola ja Marja-Riitta Kilponen sekä vastaavahoitaja Sirkkis Honkaniemi. Kultaisella ansiomerkillä palkittiin hallituksenjäsen Mirja Lehtonen sekä pitkäaikaiset hoitotyöntekijä Virpi Lehto ja Liisa Laitinen. Käpyrinteen palvelutalossa tehtiin keväällä 20 palotarkistus. Lisäksi henkilökunta on osallistunut pelastus ja sammutuskoulutukseen ja on huolehdittu siitä että henkilökunnalla on riittävä ensiapuvalmius. Lisäksi lääkehoidon osaamista valvotaan. Toimintavuonna valmistui sammutusjärjestelmä Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustuksen turvin. Vanhustyönkeskusliitosta saatiin korjausneuvonnan asiantuntija-apua. Lisäksi kiinteistöön jouduttiin tekemään monia yllätyksellisiä korjauksia ja parannuksia. Korjattiin rakenteita ja tehtiin kuivatustöitä, kun vettä pääsi runsaslumisen talven vuoksi rakenteisiin. Rakennettiin mm. räystäslämmitysjärjestelmä sekä korjattiin rikkoontuneita kattotiiliä. Samassa yhteydessä suoritetaan joitakin huoneiden ja yleisten tiloja pintakorjauksia ja parannuksia mm. välilasiseinät poistettiin muistiyksikön kodeista, jotta yksikköön saatiin enemmän väljyyttä ja tilantuntua. Myös jätesäiliöt vaihdettiin syväjätesäiliöhin ns. Molokkeihin, näin vähennettiin roskakatoksiin liittyvä tuhotyöriski. Lisäksi ilmavaihtokanaviin rakennettiin tarkistusluukkuja ja tehtiin perusteellinen puhdistus ilmanvaihtokanaviin, ilmanvaihtokoneistoon ja ilmanvaihtoventtiileihin.

16 7.5 TALOUS- JA YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Yleinen elinkustannusten ja hintojen nousu aiheutti hinnan korotuspaineita. Elintarvikkeiden, kiinteistöhuollon, energian ja kaukolämmön hintojen nousu oli vuonna 20 huomattavaa. Myös ohjelmistojen ylläpitäjät nostivat hintojaan. Asiakkaiden hoitoisuus aiheutti monenlaisten apuväline- ja hoitolaitteiden hankintatarpeita. Toisaalta myös asukkaiden toimintakyvyn heikkenemisestä seurasi jätehuollonkustannusten nousua mm. vaippajätemäärien ja pakkausjätteen kasvaessa. Myös asukastarpeista lähtevät erilaiset lisä- ja erikoisruokavaliot ja -ravinteet vaikuttivat myös ruokamaksujen hintamuodostukseen. Erityisesti tehostetussa Anninkodin palveluasumisessa asukkaiden ympärivuorokautisen avuntarpeen kasvaessa henkilöstöresurssien lisääminen synnytti lisämenoja. Tällaisia olivat mm. sijaismenojen kasvu ja toisen vakituisen sairaanhoitajan palkkaaminen. Helsingin kaupungin tontinvuokran huima nousu oli ennakoitu, mutta Käpyrinne ry: n kiinteistöön liittyvät korjaustarpeet sekä sammutusjärjestelmän rakentamisen alimitoitettu kustannusarvio aiheuttivat ennakoimattomia kustannuksia. Myös sään aiheuttamat huolto ja energiakustannukset kovan ja runsaslumisen talven johdosta olivat rasittamassa kiinteistökustannuksia. 5 Myös keittiön heikko tulos aiheutti toimenpiteitä. Keväällä 20 hallitus teki päätöksen lopettaa Lounaskahvila Kävyn toiminta tappiollisena. Toisena toimenpiteenä hallituksen toimesta perustettiin keväällä 20 keittiönkehittämistyöryhmä, johon kuului sekä ravintopäällikkö, taloudenhoitaja, toiminnanjohtaja sekä kaksi edustajaa hallituksesta ja ravintoalankonsultti. Kehittämistyöryhmässä luotiin käytäntöjä, joilla pystyttiin paremmin seuraamaan keittiön toimintaa sekä asetettiin laadullisia ja määrällisiä tavoitteita. 7.6 ARVIOINTI- JA SEURANTA Toimintaympäristön muutosnopeus vaati jatkuvaa toimintaympäristön suositusten, vaatimusten lakien ja asetusten sekä uusien tutkimusten seurantaa. Tulevat vaatimukset mm. omavalvontasuunnitelma, ikälaki ja tuleva kilpailutus sekä rakentamisrahoituskuvioiden muutokset herättävät osittain selkiytymättömiä kehittämispaineita. Käpyrinteessä toimintavuonna kouluttauduttiin RAI järjestelmään, jonka avulla pystytään paremmin selvittämään ja seuramaanvanhusasiakkaiden hoidontarvetta sekä arvioimaan ja seuramaan hoidon laatua ja kustannuksia. Toimintavuonna tehtiin ensimmäiset asukasarvioinnit ja opeteltiin tulkitsemaan tuloksia. Jatkossa RAI:ta hyödynnetään edelleen hoidon ja toiminnan parantamisessa. Helsingin kaupunki selvitti toimintakertomusvuonna omaistyytyväisyyttä, asukkaiden ravitsemukseen liittyviä tekijöitä palveluasumisessa sekä asukkaiden ulkoilua/ulkoilutusta. Näihin tutkimuksiin Käpyrinne ostopalvelutalon osallistui ja Käpyrinteen tulokset olivat hyviä. Lisäksi Käpyrinne käy säännöllisesti vuorovaikutteista palaute- ja kehittämiskeskustelua asukkaiden ja omaisten kanssa mm. asukaskokouksissa ja omaisten illoissa sekä Helsingin kaupungin vanhuspalvelujen vuosineuvotteluissa arvioidaan hinnan lisäksi yhteistyötä ja toiminnan laatua. 8 KEHITTÄMIS -JA PROJEKTITOIMINTA 8. TYÖSSÄ ON HYVÄ OLLA PROJEKTI Työssä On Hyvä Olla projekti on Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama hanke. Projektin tavoitteena on työllistää vuosittain pitkäaikaista työnhakijaa vanhustenhuoltoon, joista 80 % on 500 päivää työttömänä ollutta. Lisäksi tavoitteena on tarjota työharjoittelu-, kokeilu- sekä

17 työelämävalmennuspaikkoja, jotka toimivat vanhustyöhön tutustumisen ja palkkatuettuun työhön siirtymisen väylänä. Työllistämistoimenpiteissä olevia tuetaan hakeutumaan alan koulutukseen. Vuoden 20 aikana projektin kautta palkkatukityöllistettiin yhteensä 42 työtöntä työnhakijaa, joista vaikeasti työllistyvien osuus oli 76 %. Vuoden aikana 7 ihmistä sai palkkatukityön jälkeen vähintään määräaikaisen työn. Projektin kautta työllistyneistä henkilöistä 9 sai vuoden aikana vakituisen työn. Työpaikan saaneiden osuus palkkatuella työllistyneistä oli 40.5 % Vuoden 20 työllistämistoimenpiteissä olleiden mielestä suurin osa koki saaneensa projektin työntekijöiltä riittävästi tietoa alasta ja tukea sopivan työpaikan löytymisessä ja uskoivat omien valmiuksien lisääntyneen työnhaussa projektin ansiosta. Työyhteisöt kokivat yhteistyön projektin työntekijöiden kanssa pääsääntöisesti onnistuneen hyvin tai erinomaisesti. Enemmistö työyhteisöistä arvioi työllistämistoimenpiteissä olevien työhön sitoutumista ja työmotivaatiota hyväksi. Osa työnantajista näki mahdollisena löytää projektin kautta myös vakituista henkilökuntaa. 6 Vuoden 20 aikana käynnistettiin projektissa sijaispankin kehittämistyö yhteistyössä kolmen eri yhdistyksen kanssa. 8.2 VAHVAKSI VERKOSSA PROJEKTI Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vahvaksi verkossa projekti aloitti toimintansa vuonna 20. Projektivastaava aloitti projektin kesäkuussa 20 ja syksyllä projektiin palkattiin toinen projektityöntekijä, jonka työsuhde kesti vuoden loppuun. Projektin tavoitteena on osaajaverkoston ja teknologian hyödyntäminen ikäihmisten ja asiantuntijoiden vuorovaikutuksessa. Projekti linkittyy Yhteistyöverkostohankkeeseen, jossa keskeisimmät projektikumppanit ovat Hely ry, Key ry, Helsingin Alzheimer ry ja Helsingin kaupungin Toimiva koti. Verkoston tavoitteena on jakaa omaa asiantuntijuuttaan ja tavata säännöllisesti vahvistaen järjestön sisäistä asiantuntemusta, yhteistyöosaamista sekä palveluohjauksellista työtapaa sekä oppia rakentamaan entistä asiakaslähtöisempää lähestymistapaa. Tarkoituksena on luoda osaajapankki, jonka avulla yhdistetään ja tarjotaan helsinkiläisten järjestöjen ja Toimivan kodin asiantuntijuus, erityisosaaminen ja voimavarat asiakkaiden sekä eri toimijoiden käyttöön. Ikäihmisten omaa osallisuutta vahvistetaan sekä vahvistetaan verkostodialogia virtuaalisesti ja paikallisesti. Myöhäisestä projektialoituksesta ja henkilöstö vaihdoksesta huolimatta Vahvaksi verkossa - projekti on käynnistynyt hyvin ja projektille asetetut tavoitteet saavutettiin osittain. Suunnitelmaa jouduttiin muuttamaan asiakastarpeista lähtien siten, että syksyn 20 aikana oli opeteltava perusasioista ja tietokoneen käyttötaitojadoista. Toinen muutos alkuperäiseen suunnitelmaan oli se, että yhteistyötä syntyi tiiviimmin Hely ry:n kanssa, koska kohde ryhmä oli samanlainen. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen mm. ryhmien suunnittelu ja ohjausvastuu jaettiin yhdessä Hely ry:n kanssa. 8.3 KOTONA KUNNOSSA- PROJEKTI Kotona kunnossa -projekti toimintaa juurruttettiin ja toimintamuotoja kehitettiin kertomusvuoden alussa ja myös projektiraporttia kirjoitettiin yhdessä Ikäinstituutin kanssa. Projektin toimintamuotoja jatkettiin Asunto-osakeyhtiön tiloissa asuville vanhusasiakkaille kotona asumisen tukemiseksi sekä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi korvausta vastaan. Raportti on luettavissa kotisivuilla.

18 Käpyrinne ry TILINPÄÄTÖS Luvut tuhansia euroja Tilikauden tuotot Ostopalvelumaksut Projektiavustukset Helsingin kaupungin avustus 6 3 Kotipalvelun tuotot Muut tuotot 4 7 Osakkeiden arvonkorotus 0 3 Tilikauden kulut Henkilöstökulut Korkokulut 6 4 Kiinteistön hoidon kustannukset Poistot Muut kulut Osakkeiden arvonalennus 43 3 Tilikauden tulos -90-5

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 VANHUS- JA VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Aika Torstai 24.10.2013 klo 14.00 15.30 Paikka Läsnä sto Osallistujat

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry.

Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry. Kaupunginhallitus 151 16.04.2013 Kaupunginhallitus 289 05.08.2014 Kaupunginhallitus 68 10.03.2015 Anomus koskien ikäihmisten päivätoiminnan toteuttamista 2015/Livokas ry. 71/02.45/2013, 348/02.45/2014,

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

YHTEISKUNTAVASTUUVIESTINTÄ 2015

YHTEISKUNTAVASTUUVIESTINTÄ 2015 Turvallisen hoivan ja huolenpidon palvelutalo YHTEISKUNTAVASTUUVIESTINTÄ 2015 Hopearannan palvelutalo on 55-paikkainen vanhusten palvelutalo, joka tarjoaa laadukkaita ja yksilöllisiä hoiva- ja hoitopalveluja.

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10. 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.2013 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Turvallisuus on yhteinen asia Puheenjohtaja ylilääkäri

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

VANH 9 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 10 VANH 10 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 10 VANH 11 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA 11

VANH 9 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 10 VANH 10 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 10 VANH 11 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA 11 2/2011 28.4.2011 Asiat VANH 9 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 10 VANH 10 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 10 VANH 11 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA 11 VANH 12 ELÄKELÄISYHDISTYSTEN TOIMINTA-AVUSTUS

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot