Arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta TOIMINTA- KERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta TOIMINTA- KERTOMUS"

Transkriptio

1 Arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta 20 TOIMINTA- KERTOMUS

2 Sisällys TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET, HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUMPPANINA KÄPYRINNE -STRATEGIA EDUNVALVONTA JA KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN EUROOPAN VAPAAEHTOISTYÖN TEEMAVUOSI TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT TOIMINNAN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ STRATEGINEN JOHTAMINEN TIETÄMYKSEN JOHTAMINEN TURVALLISUUSJOHTAMINEN TALOUS- JA YMPÄRISTÖJOHTAMINEN ARVIOINTI- JA SEURANTA KEHITTÄMIS -JA PROJEKTITOIMINTA TYÖSSÄ ON HYVÄ OLLA PROJEKTI VAHVAKSI VERKOSSA PROJEKTI KOTONA KUNNOSSA- PROJEKTI... 6

3 TOIMINNAJOHTAJAN KATSAUS Käpyrinne ry:n vuosi 20 on ollut haastava sekä asukkaille että työntekijöille monien erilaisten rakennushankkeiden keskellä asuessa ja työskennellessä. Kuitenkin vuoden 20 aikana tehdyt parannukset ovat lisänneet asukas- ja työturvallisuutta. Näistä hankkeista merkittävin oli sammutusjärjestelmän rakentaminen niin korjauskohteena kuin talousnäkökulmastakin. Henkilöstö on osoittanut myös sitoutumista ja tahdonvoimaa kehittämällä mm. virkistystoimintaa, ottamalla käyttöön uusia sähköisiä ohjelmistoja ja opiskelemalla erilaisia ammattitutkintoja, jotka tukevat toiminnan kehittämistä ja henkilöstön osaamista sekä vahvistavat Käpyrinne ry:n kilpailukykyä. Kyky motivoitua ja asennoitua mielenkiinnolla omaan työhön, työyhteisöön ja ennen kaikkea asiakkaisiin on hyvän työn edellytys ja laadukkaan toiminnan tae. 2 Lisäksi vapaaehtoisuudesta, halusta ilahduttaa ja tahdosta olla hyödyksi kumpusi Euroopan vapaaehtoisvuonna arvokkaita hetkiä Käpyrinteen asukkaille. Nämä Käpyrinteen vapaaehtoiset ns. Vantterat toivat iloisia tuulahduksia Käpyrinteen arkeen: hemmottelua, muistelua, auttavaa kättä, kuuntelijaa, vertaisuutta. Näillä eväin on hyvä jatkaa aktiivista ikääntymistä ja tukea sukupolvien välistä solidaarisuutta tänä Euroopan unionin teemavuotena 202. Päivi Tiittula Toiminnanjohtaja Kuva. Vapaaehtoistoiminnanohjausryhmä (vas. Sirkka-Liisa Skriko, Ritva Winter, Aira Heinänen, Pirkko Maisel-Niemi ja Anneli Eskola oik. Edessä).

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET, HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Toimintaympäristö muuttuu ja myös kilpailu sosiaali- ja terveyspalveluissa kiristyy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyy entistä enemmän voitontavoittelua ja tehostamisvaatimuksia. Voittoa tavoittelemattomien toimijoiden on löydettävä omat vahvuutensa pärjätäkseen kilpailussa. Toisaalta toimintaa on uudistettava ja parannettava huomioiden toiminnan läpinäkyvyys. Vuoden 20 lopussa Käpyrinne ry hakeutui yhdessä Kantti ry:n kanssa mukaan Living lab hankkeeseen, jonka yhtenä tarkoituksena on tukea muutosvaiheessa olevaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Hankkeessa rahoittajana on Helsingin kaupunki, joka tällä antaa positiivista viestiä kolmannen sektorin toiminnalle. Hanke jatkuu vuoden 203 alkuun. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen lisää tulonsiirtoja, mutta kolmannen iän eläkeläiset voidaan nähdä myös potentiaalisena resurssina ja eläkeläiskotitaloudet hopeahapsikuluttajina. Vuonna 20 inflaatio, elinkustannusten nousu sekä taloudellinen epävarmuus hillitsi yleistä kulutusta. Kotiin ostettavien palvelujen ostaminen todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa, kun entistä heikomman toimintakyvyn omaavat ihmiset asuvat kotona. Myös entistä enemmän ikääntyneet ihmiset tulevat turvautumaan läheisverkostoonsa, jolloin omaishoitajien avuntarve on nähtävä ja heidän jaksamiseensa on panostettava. Muistisairaiden määrä lisääntyy merkittävästi, ja heidän suuri avuntarpeensa aiheuttaa vanhustyölle erityisen innovatiivisen kehittämisen tarpeen. Juuri heidän kotona asumisensa on uhattuna. Vanhuspalvelulaki tulee antamaan ainakin osittaisia vastauksia vanhuksen laillisiin oikeuksiin saada apua ja tukea. 3 Kotona asumisen suositus sekä Helsingin kaupungin oma vanhuspalvelutuotanto ja ostopolitiikka synnytti muutospaineita Käpyrinne ry:n toimintaan. Yhä useampi Käpyrinne ry:n asiakas on yksityisasukas, jolla on mahdollisesti oikeus palveluseteliin. Palveluseteli, jonka tarkoitus on lisätä vanhusten valinnan vapautta, onkin omassa monimutkaisuudessaan siirtänyt riskejä ja mm. työprosesseihin liittyviä kustannuksia entistä enemmän palveluntuottajalle mutta myös vanhukselle itselleen. Tuleva Helsingin kaupungin kilpailutus vanhusten ympärivuorokautisesta palveluasumisesta haastaa Käpyrinne ry:n entistä vahvemmin arvioimaan omaa toimintajärjestelmäänsä ja hinnoittelemaan laatu oikein. Koska Käpyrinne ry:n rahoitus perustuu asiakasmaksuihin, ja henkilöstökulut on merkittävin kulukokonaisuus, on osaava asiakastarpeen kartoitus ja oikea henkilöstönkapasiteetti yksityisasukkaiden hinnoittelun onnistumisen edellytyksiä. 2 KUMPPANINA KÄPYRINNE -STRATEGIA Vuosi 20 oli ensimmäinen Käpyrinteen Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta - strategian toteutumisvuosi. Käpyrinteen strategisiksi tavoitteiksi vuoteen 205 asetettiin seuraavaa Käpyrinne ry verkostoituu ja kehittää yhteiskuntavastuullisesti Käpyrinne ry toimii verkostomaisesti, arvostettuna voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä, joka edistää ikäihmisten osallisuutta, kansalaistoimintaa ja tasavertaisuutta. Yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla yhdistys kehittää vanhustyön käytäntöjä, joilla mahdollistetaan ikäännyttäessä merkityksellinen ja mielekäs arki sekä arvokas elämä. Käpyrinne ry räätälöi toiminnan ja palvelut asiakaslähtöisesti ja laaja-alaisesti osallisuutta tukevaksi

5 Käpyrinne ry järjestää hyvinvointia edistävää, ennakoivaa ja laaja-alaisesti toimintakykyä tukevaa toimintaa, kuntoutusta ja palvelua. Elämäntilanteen muuttuessa räätälöidään palvelut yksilöllisesti ympärivuorokautista huolenpitoa, hoitoa ja hoivaa tuottavaksi turvaksi. Käpyrinne ry kehittää prosesseja ja toiminnan vaikuttavuutta Käpyrinne ry kehittää prosesseja ja resurssienhallintaa, joilla vastataan tehokkaammin ikäihmisten sekä ikääntyvän yhteiskunnan kasvaviin tarpeisiin. Samalla turvataan Käpyrinne ry:n palvelujen taloudellisuus ja toiminnan jatkuvuus. Käpyrinne ry oppii ja innovoi Käpyrinne ry rakentaa määrätietoisesti yhteisöä, jossa ammattitaitoinen, osaava ja innostunut henkilöstö haluaa työskennellä inhimillisesti ja asiakaslähtöisesti ikäihmisen arvokkaan elämän puolesta. Työssään henkilöstö voi kokea ammatillista ylpeyttä ja työhyvinvointia. 4 Toteutuakseen strategia vaatii järjestelmällistä tavoitteellista kehitystyötä, herkkyyttä tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja heikot signaalit, joihin vastaamalla pystymme ketterästi muuttamaan keinoja tavoitteisiin pääsyksi, mutta tarvittaessa myös katsomaan strategisia tavoitteita uudesta näkökulmasta ja muuttamaan niitä. 3 EDUNVALVONTA JA KANSALAISTOIMINNAN TUKEMINEN Käpyrinne ry:n tavoitteena on edistää ikäihmisten osallisuutta, kansalaistoimintaa ja tasavertaisuutta sekä parantaa ja kehittää vanhustyönkäytäntöjä yhteistyössä kumppanuus- ja sidosryhmäverkoston kanssa sekä toimia lakien ja asetusten mukaisesti. Käpyrinne ry ajoi ikäihmisten tasavertaisuutta ja vaikutti vanhuspalveluiden kehittämiseen yhteiskunnallisella tasolla kuulumalla valtakunnallisiin vanhusjärjestöihin ja osallistumalla niiden kokouksiin, koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Käpyrinne ry:n toiminnanjohtaja kuului toimintavuonna Vanhus- ja lähimmäispalvelunliiton liittotoimikuntaan varajäsenenä ja osallistui liittotoimikunnan viiteen kokoukseen. Edustus liittotoimikunnassa antoi näköalapaikan valtakunnalliseen vanhustyön kenttään sekä mahdollisuuden olla vahvasti vaikuttamassa vanhustyön kehittämiseen. Liittotoimikunta otti kantaa mm. Ikälain valmisteluun. Lisäksi Käpyrinne ry teki myös yhteistyötä Ikäinstituutin, Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen, Helsingin Alzheimer ja Itä-Helsingin lähimmäistyö yhdistyksen sekä monien muiden vanhusalan yhdistysten kanssa. Projektiyhteistyössä kehitettiin ikääntyvien ihmisten kotona asumista tukevia toimintamuotoja sekä vanhustyöhön työllistymiskeinoja. Käpyrinne ry toimii myös paikallisesti kehittäen yhteistyötä Käpylän alueella Käpynet -verkostossa. Käpyrinne ry on ollut mukana Helsingin kaupungin hyvinvointiverkostossa, jossa haettiin yhteistoiminnan muotoja järjestöjen ja kaupungin välille. Käpyrinne ry:n jäsenyyden ja hallitusjäsenyyden kautta myös ikääntyvillä ihmisillä itsellään on ollut mahdollisuus vaikuttaa oman ikäryhmänsä toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, suunnitteluun ja arviointiin. Toimintavuonna Käpyrinne ry tuki ikääntyvien ihmisten kansalaistoimintaa tarjoten erilaisille ikääntyville ryhmille kokoontumistilaa, jossa he saattoivat virkistyä, saada vertaistukea ja ylläpitää osallisuutta. Tällaisia kokoontuvia ryhmiä olivat Käpyvisa- ryhmä, Ihanat Ladyt, Miesten ryhmä, OTK-naislaulajat, Mieli maasta -ryhmä ja Omaishoitajien vertaisryhmä.

6 4 EUROOPAN VAPAAEHTOISTYÖN TEEMAVUOSI 20 Vuosi 20 oli virallisesti Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, ja Käpyrinteessä otettiin EU:n vapaaehtoisvuoden tavoitteet Käpyrinteen perinteikkään vapaaehtoistoiminnan kehittämisen lähtökohdiksi. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle ja palkitsemiselle asetettiin ohjausryhmä, joka nimettiin Sateenkaariryhmäksi, jossa toimivat Aira Heinänen, Anneli Eskola, Pirkko Maisel-Niemi, Soili Hietamies, Ritva Winter ja Kristiina Hehku sekä toiminnanjohtaja Päivi Tiittula. Ohjausryhmän lisäksi Käpyrinteessä järjestettiin viisi vapaaehtoisten Vantterafoorumia, jossa vapaaehtoiset voivat jakaa kokemuksiaan ja suunnitella toimintaa suuremmassa kokoonpanossa yhteistyössä myös henkilökunnan kanssa. Tavoitteena näissä kokouksissa on parantaa vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä ja luoda suotuisa toimintaympäristö vapaaehtoistyölle. Foorumeihin osallistui kerrasta riippuen 9-6 vapaaehtoista. Vuonna 20 vapaaehtoisia Käpyrinteen vapaaehtoisrekisterissä oli Toimintavuonna jatkettiin perinteisiä vapaaehtoistoiminnan muotoja, joita olivat mm. Ulkoiluapu, Saattamis- ja asiointiapu, Tapahtumat ja retket, Ystävätoiminta, Papiljottisalonki, Ryhmätoiminta sekä Vantteraillat. Nämä toimintamuodot ovat muodostuneet Käpyrinteessä merkittäviksi ilon ja avun lähteeksi ja Käpyrinteen Olympialaiset olivat voitokkaat yhteisen tekemisen riemujuhla. Joulukuun toisena lauantaina pidettiin Käpymyyjäiset, joilla vapaaehtoiset keräsivät varoja tulevaan vanhusten virkistystoimintaan. Kuva 2 Kuvassa takana ihanat ja aina niin ahkerat vapaaehtoiset Anu Huhtala ja Saili Luoto sekä kuvassa edessä Käpyvisan Käpyrinteen asukasedustajat tietoviisaat Ville Ruosteinen ja Pirkko Merikari Vapaaehtoisvuoden teemaksi Vantterailtoihin, joita pidettiin joka kuun viimeinen torstai, päätettiin ottaa muistelu. Kansansivistysrahastolta saadun avustuksen avulla, saatiin painatettua Aira Heinäsen toimittama Ikäihmisten kulttuurimuistot talteen -kirja Vantterailtojen muisteluteemoista. Illat olivat vuorovaikutteisia, joissa sekä asukkaat että vapaaehtoiset saivat tietoa erilaisista aiheista, mutta myös omista muistoesineistään. Muisteluteemoihin Käpyrinteen asukkaita ja Vantteroita johdattivat: Vanhoihin kirjoihin Antikvaari Anssi Arohonka, Arabian astioihin Marjut Kumela Postikortteihin Kotiseutuneuvos Raili Kuusjärvi, Rahoihin ja mitaleihin Varatuomari Aimo Linkosalmi, Kotien taide esineisiin Sosiaalineuvos Aira Heinänen, Vanhoihin huonekaluihin Tutkija Marja-Liisa Lehto, Nukkeihin ja leluihin Lelumuseon johtaja Sari Malila sekä Silitysvälineisiin Ekonomi Tuuli Larjavaara. Jokaisen kuukauden toisena tiistaina vapaaehtoisvoimin järjestettiin Käpyvisa eli jännittävä tietokilpailun 4-6 -jäsenisille joukkueille, jotka koostuvat niin Käpyrinteen asukkaista kuin

7 Asukasmäärät TOIMINTAKERTOMUS 20 avopalvelun asiakkaista ja muista yhteistyö-ystävistä. Tiedotuksessa käytetään taiteilija Raimo Huittisen logoa. Vapaaehtoisten organisoima ja Toreniuksen liikenne Oy:n lahjoittamat Mennään bussilla retket toteutettiin Käpyrinteen asukkaille keväällä ja syksyllä yhdessä vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa. Pari tuntia kestävillä opastetuilla bussikiertoajelulla katsottiin yhdessä kaupunkimme tuttuja paikkoja ja uusia rakennelmia. Vuonna 20 Käpyrinne ry sai avustusta Kansan sivistysrahastolta kirjapainatukseen ja Helsingin kaupungilta vapaaehtoistoimintaa ja kotona asumista tukevaan toimintaan. Vapaaehtoistoiminnan merkityksen tunnustamiseksi Käpyrinteen vapaaehtoisille järjestettiin osittain omakustanteinen tutustumisretki Tallinnaan. Lisäksi Käpyrinteen vapaaehtoisia muistettiin syksyn viimeisessä Vantteraillassa, jossa vapaaehtoisia palkittiin taiteilija Tuula Auermaan suunnittelemalla keraamisella elämänkaari rintaneulalla. Tilaisuutta oli kunnioittamassa professori ja Vanhusja lähimmäispalvelunliiton puheenjohtaja Vappu Taipale. Kuva 3 Taiteilija Raimo Huittisen tekemä Käpyvisa- logo 6 Näkyvyyttä Käpyrinne ry sai Kallio- ja Käpylä-lehdissä, joissa molemmissa oli juttua Käpyrinteen vapaaehtoistoiminnasta. Tällä tavoin Käpyrinne ry oli omalta osaltaan tekemisessä tunnetuksi vapaaehtoistyön arvoa ja merkitystä, mikä oli EU:n vapaaehtoisvuoden yhtenä tavoitteena. 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Toimintavuonna Käpyrinteen palvelutalossa asui keskimäärin 6 asukasta (tehostettu palveluasuminen). Helsingin kaupunki ostaa noin puolet paikoista, mutta enenevässä määrin asukkaat ovat yksityisiä. Taulukko Asukkaat ryhmittäin Käpyrinteen palvelutalon asukkaat ostopalvelu yksityiset maksusitoumus LAH- asukkaat yht. muistiyksikkö Tehostettu Anninkoti yht

8 Päivät TOIMINTAKERTOMUS 20 Noin puolet asukkaista sai ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa muistisairauden vuoksi, jota annetaan muistiyksikössä. Muistiyksikkö koostuu kahdesta kodista: Martan- ja Helmikodista. Muita avuntarvetta synnyttäviä tekijöitä oli laaja-alaisesti heikentynyt toimintakyky ja mielenterveydelliset tekijät yhdistyneenä kotiolosuhteissa selviytymättömyyteen ja yksinasumiseen, jolloin he saavat palvelunsa ja hoitonsa tehostetutussa palveluasumisessa. Taulukko 2 Hoitopäivät asukasryhmittäin Hoitopäivät Ostopalvelu Yksityiset Maksusitoumus LAH- asukkaat YHT. MUISTIYKSIKKÖ ANNINKOTI YHT Asukkaiden hoidontarvetta arvioitiin ja asukkaille laadittiin yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka perusteella asukkaiden hoito- ja palvelusopimukset sekä maksut määräytyivät. Vuonna 20 asukkaiden hoidon arvioinnissa käytettiin RAI- järjestelmää. Taulukko 3 Sairaalapäivät asukasryhmittäin Sairaalapäivät Ostopalvelu Yksityiset Maksusitoumus LAH- asukkaat YHT. MUISTIYKSIKKÖ ANNINKOTI YHT Vuonna 20 poistuma oli 5 henkilöä ja uusia asukkaita sisään muutti 6. Käpyrinteessä tehtiin myös asukkaiden avuntarpeen muuttuessa sisäisenä muutoksena neljän asunnon laajennus muistiyksikköön, siten että muistisairaat asukkaat pääsivät saamaan tarvitsemaansa hoitoa.

9 Prosentti TOIMINTAKERTOMUS 20 Taulukko 4 Palvelunkäyttöaste asukasryhmittäin Palvelun käyttöaste Ostopalvelu Yksityiset Maksusitoumus LAH- asukkaat YHT. MUISTIYKSIKKÖ ,5 ANNINKOTI YHT ,5 Asukkaista naisia oli 54 ja miehiä 8. Asukkaiden keski-ikä oli 86 vuotta vuonna 20. Taulukko5 Asukkaiden ikä jakaantuma ikäryhmittäin 25 Asukkaiden määrä ikäryhmittäin ikäryhmät Käpyrinteen tehostetussa palveluasumisessa on hoidon tarpeenarvioinnin lisäksi kehitetty omaishoitajuutta siten että myös Anninkodissa on otettu käyttöön omahoitajuus. Lisäksi virkistysja kuntoutustoimintaa on päivittäin asukkaille osittain hoitohenkilökunnan toimesta, mutta myös ulkopuolisena palveluna tai yhteistyöverkoston avulla ja vapaaehtoisvoimin. Esimerkki yhdestä yhteistyöstä Virkistys Verso -hankkeen ja Käpyrinne ry välillä nähtiin Ylen uutisissa sekä seitsemän että Puoli yhdeksän -uutisissa. Virkistys Verso-hankkeessa tutkittiin musiikin merkitystä

10 vanhusten hyvinvoinnille ja Käpyrinne ry oli yksi tutkimukseen osallistuja taho. Vuosittain juhlitaan perinteiset juhlat ja asukkaiden syntymäpäiviä vietetään kuukausittain. Kuva 3 Anninkodin asukkaat pelaamassa Mölkkyä toukokuisena päivänä 9 6 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT Käpyrinteen kotona asumista tukevat palvelut olivat vuonna 20: Kotipalvelu ja kotihoito, saunapalvelu, kotiin viedyt ateriat ja ryhmätoiminta. Palvelua toteutetaan asiakkaan kanssa laaditun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kotipalvelun asiakkaina oli kotona asuvia ikäihmisiä. Asiakkaita oli noin 50. Suurin osa asiakkaista oli naisia, miespuolisia asiakkaita oli neljä ja pariskuntia yhdeksän. Asiakkaiden keskiikä oli 83-vuotta. Asiakkaat olivat melko iäkkäitä; asiakkaista noin puolet oli yli 85 -vuotiaita ja heistä yhdeksän yli 90-vuotiaita. Asiakkaista nuorin oli 58-vuotias ja vanhin 00-vuotias. Käyntitiheys vaihteli neljästä kerrasta viikossa yhteen kertaan kuussa. Kotipalvelu sisälsi lähes kaikilla asiakkailla kodinhoitoa. Mitä enemmän asiakkaalla oli käyntejä sitä monipuolisempaa ja hoidollisempaa kotipalvelu oli. Vuoden 20 aikana kotipalvelusta on vuokrattu hoitohenkilöstöä palvelutalon aamutoimiin keskimäärin 52 tuntia kuussa. Helsingin kaupungin ostopalvelua oli Käpyrinteessä annettava saunapalvelu. Saunapalvelussa asiakkaina oli Keskisen alueen kotihoidon huonokuntoiset asiakkaat, kenellä ei ollut peseytymismahdollisuuksia kotona. Asiakkaat saivat palvelua kerran viikossa tai joka toinen viikko. Sauna-asiakkaita oli vuonna 20 noin 50 ja asiakaskäyntejä saunapalvelussa vuoden aikana oli 837 eli noin 70 saunakäyntiä kuukaudessa. Omaishoidonlomitus on omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämistä ja palvelun tavoitteena on tukea hoitajan jaksamista hoitaa omaistaan kotona. Palveluun omaishoitoperhe saa palvelusetelin Helsingin kaupungilta. Omaishoidonlomituspalvelua toteutetaan omaishoitoperheen kanssa laaditun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti.

11 Käpyrinteen kotipalvelun henkilöstön toimesta järjestettiin ryhmätoimintaa niin Käpyrinteen palvelutalossa kuin Asunto-osakeyhtiö Käpylänhovissa. Käpyrinteessä kokoontui Teematorstai - ryhmä Käpyrinteen Iidantuvassa ( krt/vko). Ryhmään osallistui kuusi kotona asuvaa ikäihmistä ja 2-4 palvelutalon asukasta. Osallistujat maksoivat pienen osallistumismaksun, jonka lisäksi toimintaan saatiin Helsingin kaupungin avustusta kotona asumista tukevaan toimintaan. Tämän lisäksi pidettiin jumppa- ja muistiryhmiä Käpylänhovin tiloissa kerran viikossa. Ryhmätoiminnan järjestäminen siirtyi Kotona kunnossa -projektin päätyttyä kotipalvelulle. Ryhmiin osallistui ryhmästä riippuen 4-7 Käpylänhovin asukasta. Osallistujat sitoutuivat toimintaan kuukaudeksi kerrallaan ja heidän kanssa laadittiin palvelusopimus. 7 TOIMINNAN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN 0 7. JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Käpyrinne ry:n päättävin elin on yhdistyksen vuosikokous. Toimintavuonna Käpyrinne ry:n jäsenmäärä putosi 3 jäsenestä jäseneen, siten että eronneita oli 8 (2 eronnut ja 6 kuollut) ja uusia toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä hakeutui jäseneksi viisi. Kevätkokoukseen, joka pidettiin , osallistui 5 jäsentä. Käpyrinteen jäsenistöstä valittiin edellisen vuoden syyskokouksessa hallitus, joka käytti yhdistyksen toimeenpanovaltaa ja loi puitteet ja strategiset suuntaviivat toiminnalle. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia pidettiin kolmetoista ja hallitus koostui seuraavista jäsenistä. Taulukko 6 Hallituksen jäsenet ja osallistuminen Hallituksen jäsenet 20 Hallituksen kokousosallistuminen 20 puheenjohtaja Skriko Sirkka-Liisa 3 varapuheenjohtaja Hiltunen Anneli hallituksen jäsen Eskola Anneli 2 hallituksen jäsen Hehku Kristiina 8 hallituksen jäsen Holmberg Mia 3 hallituksen jäsen Kilponen Marja-Riitta 7 hallituksen jäsen Lehtonen Mirja 9 hallituksen jäsen Maisel-Niemi Pirkko 3 hallituksen jäsen Parviainen Ansa 2 sihteeri Tiittula Päivi, toiminnanjohtaja 3 Toimintavuonna hallitus osallistui seuraavasti koulutuksiin ja seminaareihin: Ikääntyneen onnistunut asuminen vaatii muutakin kuin seinät koulutukseen , Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitossa järjestettyyn Ajattelupajaan , Tulevaisuuden mahdollisuudet seminaariin , Vanhustyönkeskusliiton aluetapaamiseen Puotilan vanhainkodissa ja palvelutalossa , Vanhustyön keskusliiton Hyvä hallintotapa järjestöissä -koulutukseen Lisäksi hallituksen edustajat osallistuivat mm. Oy Ursulan hallitukseen, Helsingin kaupungin 400- vuotiskotisäätiön hallitukseen sekä Suvanto ry:n jäsenkokouksiin. Syyskokoukseen, joka pidettiin , osallistui 25 jäsentä ja vuoden 202 hallitukseen valittiin Soili Hietamies ja Ansa Parviainen jäi hallituksesta pois.

12 Hallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi Käpyrinteen toiminnanjohtaja, joka myös toimii hallituksen alaisuudessa ja operatiivisena johtajana sekä yhdistyksen virallisena edustajana. Toiminnanjohtaja on henkilöstön esimies. Hänelle kuuluu henkilöstön rekrytointi ja vastuu henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Toiminnanjohtaja vastaa ulospäin palvelutalon tuottamien palveluiden laadusta. Hänelle kuuluvat palvelutalon työsuojelu- ja laatupäällikkötehtävät sekä johtoryhmätyöskentelyn johtaminen ja suhdetoiminta. Toiminnanjohtajan tukena toimi moniammatillinen johtoryhmä, joka koostuu yksikköjen esimiehistä. Johtoryhmä toimii operatiivisen johtamisen asiantuntijaelimenä. Johtoryhmä kokoontui - 2 kertaa kuukaudessa. Johtoryhmään kuului 20 toiminnanjohtaja lisäksi kuusi jäsentä, taloudenhoitaja Heikki Niemi, ravintopäällikkö Sirkka Salovaara, muistiyksikön vastaava hoitaja Sirkkis Honkaniemi, kotipalveluvastaava Minna Partanen, tehostetun Anninkodin palveluasumisen vastaava hoitaja Mirja Huhtala ja projektivastaava Seija Jaakkola. 7.2 STRATEGINEN JOHTAMINEN Käpyrinne ry on rakentanut erilaisia yhteistoimintaverkostoja eri yhdistysten kesken, jotta kyettäisiin hallitsemaan resursseja tehokkaammin. Näistä merkittävimpänä on Käpyrinne ry:n ja Kantin yhdistymisen valmistelu. Yhdistymisessä Kantti ry: n on määrä lahjoittaa varansa, velkansa ja toimintansa Käpyrinne ry:lle ja lakkauttaa toimintansa. Vuoden 202 aikana tullaan tekemään lopulliset ratkaisut asiaan liittyen. Myös Sofia ry ja Vanhusten palvelutaloyhdistys ry:n sekä Kantti ry:n kanssa on rakennettu yhteistä sijaispankkitoimintaa Työssä on hyvä olla projektin johdolla, jolla pyritään yhdistämään resursseja. Strategisen tavoitteena on myös kehittää sujuvampia ja virheettömämpiä prosesseja.. Vuoden 20 lopussa Käpyrinne ry:stä lähti neljä henkeä osallistumaan Oma tahto- koulutukseen, jonka tarkoituksen on suorittaa tuotekehittäjän tutkinto sekä luoda sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä. Vastuut jaettiin prossien kuvausta varten ja vuoden 202 aikana päivitetään koko Käpyrinteen laatujärjestelmä. Hankkeen aikana tullaan arvioimaan toiminnan tehokkuutta ja parannetaan käytäntöjä. Koko työyhteisö tulee osallistumaan toiminnanohjausjärjestelmän rakentamiseen. Strategisesti Käpyrinne ry haluaa myös löytää keinot osoittaa toimintansa vaikuttavuutta ja yhteiskuntavastuullisuuttaan. Toimintavuoden lopussa Käpyrinne ry haki mukaan yhteiskunnallinen yrittäjyys Living lab -hankkeeseen yhdessä Kantti ry:n kanssa. Hankehakemus hyväksyttiin ja toiminnan rahoittaa Helsingin kaupunki. Hanke kestää maaliskuuhun 203 asti. Mukana hankkeessa Helsingin kaupungin lisäksi ovat mm. Aalto yliopisto, Diakonissa laitos, Syfo ry. Tämän hankkeen avulla tullaan paneutumaan mm. vaikuttavuuden osoittamiseen. 7.3 TIETÄMYKSEN JOHTAMINEN Vuonna 200 lopussa Kuntoutussäätiön Punk-hankkeen avulla toteutetun työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella erityisesti parannettavia kohtia olivat palkkaus, työterveyshuollon saatavuus ja yksiköiden välinen tiedotus. Punk-hankkeen esityksestä johtoryhmälle suositeltiin työnohjausta yhteistoiminnan ja tiedottamisen kehittämiseksi, ja johtoryhmä kokoontui neljä kertaa ulkopuolisen työnohjaajan avulla parantamaan johtoryhmä työskentelyä. Työterveyshuollon toimivuudesta tehtiin työntekijöille tarkempi kysely, joka vahvisti, että työterveyshuoltoon pääsyssä oli ongelmia. Kun oli päässyt palvelunpiiriin, palveluun oltiin tyytyväisiä. Toiminnanjohtaja antoi palautetta työterveyshuoltoon ja työterveyshuollosta tehtiin työpaikkakäynti. Myös harkinnanvaraisten järjestelyerien arviointi ja jakoperusteita tarkennettiin. Toisaalta henkilöstörakenteessa tapahtui jonkin verran muutoksia ja nuorentumista. Toimintakertomusvuonna työntekijöiden keski-ikä oli 45,5. Vakituisista työntekijöistä vaihtui 6.

13 Toimintavuonna eläkkeelle jäi täysin palvelleena kolme työntekijää ja osa-aikaeläkkeelle jäi yksi. Äitiys- ja vanhempainvapailla oli vuonna 20 kuusi työntekijää. Kuva 4 Käpyrinnettä 35- vuotta ansiokkaasti palvelleen Liisa Laitisen eläke juhla. Juhlassa mukana asukkaat ja henkilökunta 2 Käpyrinteessä on myös pyritty varmistamaan osaaminen. On suoritettu erilaisia ammattitutkintoja, jotka ovat vaatineet osallistujilta paljon myös henkilökohtaista panostusta. Toimintakertomusvuonna Käpyrinteessä lähihoitaja -oppisopimuskoulutusta suoritti kolme opiskelijaa. Vanhustyönerikoisammattitutkinnon suoritti vuonna 20 kahdeksan työntekijää ja yhden tutkinnon suorittaminen viivästyi vuoteen 202. Koulutus tapahtui työyhteisössä, jolloin yhteinen kehittäminen ja yhteiset näkökannat vahvistivat työyhteisön tavoitteellista kehittymistä. Yritysjohtamisen ammattitutkinnon suoritti Käpyrinteestä kaksi, ja merkonomitutkinnon yksi työntekijä myöskin oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutuksiin liittyy jatkuva sisäinen, mutta myös ulkopuolinen sekä työntekijän osaamiseen että työyhteisön työtapoihin, -menetelmiin ja kehittämiseen liittyvä arviointi, joka kehittää niin työntekijää kuin työyhteisöäkin. Lisäksi toiminnanjohtaja suoritti loppuun Aalto -yliopiston Hyvinvointialojen liiketoiminnanerikoitumisopinnot. Kaiken kaikkiaan työyhteisössä koulutuspäiviä oli 34. Sammutus- ja pelastuskoulutus oli ainoa joka koski koko henkilökuntaa. Hallinto osallistui johtajuuteen, tulevaisuuden mahdollisuuksiin, lainsäädäntöön, talouteen ja rahoitukseen liittyviin koulutuksiin. Hygieniapassi koulutukseen osallistui henkilökuntaa, joilta passi puuttui. Muu hoitoon ja sen arviointiin liittyvät koulutukset: RAI- koulutukset. Hilkka-ohjelmisto koulutus. Lääkehoitoon ja haavahoitoon liittyvät koulutukset. Vanhusten mielenterveyttä edistävä hoito- ja huolenpito. Muistisairaiden hoitoon liittyvät koulutukset mm. Asiakkaana muistiongelmainen, Dementoituneiden vanhusten kuntouttava hoito ja huolenpito, Ihmisläheinen ja laadukas koti muistisairaille. Yöhoitajille: Yksintyöskentely ja harhainen vanhuus. Kuntoutukseen liittyvät koulutukset: Musiikki työvälineenä, Virike- ja virkistystoiminta vanhustyössä sekä kuntouttavan työotteen työvälineet ja toimintatavat. Keittiön koulutukset liittyivät johtamiseen, ikääntyvien ravitsemukseen ja ekologisuuteen.

14 Työntekijämäärä TOIMINTAKERTOMUS TURVALLISUUSJOHTAMINEN Osaamisen lisäksi hoidonturvallisuutta lisää henkilöstöresursointi. Toimintakertomusvuonna Käpyrinteessä oli 55 työntekijää, joista vakituisia työntekijöitä oli 43 ja määräaikaisia työntekijöitä oli 2. Käpyrinteen muistiyksikössä hoitomiehitys on 0,6 ja Anninkodissa 0,55. Tehostettuun palveluasumiseen palkattiin lisää yksi sairaanhoitaja, jonka jälkeen Käpyrinteessä työskenteli kaikkiaan neljä sairaanhoitajaa. Hoitohenkilöstön lisäksi Käpyrinteessä työskentelee avustavaa henkilökuntaa ja oppisopimusopiskelijoita. Lisäksi palvelutalossa käytetään lisäresurssina kotipalvelun hoitohenkilökuntaa. 25 keittiöapulainen kotitalousteknikko kokki/keittäjä VTM YTM 0 3 merkonomia kuntohoitaja 2 sosionomi /sos.ohj opp kotipalvelutyöntekijä/ hoitoapulainen/-avustaja lähihoitaja sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja Työntekijämäärät yksikköittäin

15 Käpyrinteessä sairaspäiviä oli yhteensä 766 päivää, joista -3 päivän sairaslomia oli 8 ja 4-60 päivän sairaslomia oli 585 sairaspäivää. Oppisopimusopiskelija pitkäaikainen sairastaminen ja työmatkalla sattunut tapaturma selittävät osittain pitkäaikaisten sairaslomien suuruutta. Sairauspoissaolot jakaantuivat yksiköittäin seuraavasti. VaVeprojekti 0 % Toho-projekti % KoKu-projekti 0 % Anninkoti 3 % Taulukko 7 Sairauspoissaolot yksiköittäin Kotipalvelu 30 % 4 Taloustoimist o LK-Käpy % % Keittiö 2 % Muistiyksikkö 42 % Työterveyshuollon tarkastuskäynti toteutettiin toiminnanjohtajan vaatimuksesta. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä vuonna 20 oli Aslak- kuntoutus, johon Käpyrinteelle oli varattu kaksi Aslak- kuntoutuspaikkaa, mutta vain yksi työntekijä hakeutui Aslak -kurssille. Vuoden 20 lopussa valitut uudet työsuojeluvaltuutettu ja -varavaltuutettu saivat työsuojeluun liittyvää peruskoulutusta. Kunnossa kaiken ikää -rahoituksella henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua yhdeksään erilaiseen erilaisiin liikuntakokeiluihin zumbasta, kuntonyrkkeilyyn. Osa henkilöstöstä osallistui Nauru pidentää työuraa - työkaluja työssä jaksamiseen ja työyhteisön toimivuuteen. Kotipalvelu sai työnohjausta. Lisäksi koko henkilöstö osallistui kehityskeskusteluihin. Ansiokkaasta vanhustyöstä palkittiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton hopeisella ansiomerkillä hallituksenjäsenet Anneli Eskola ja Marja-Riitta Kilponen sekä vastaavahoitaja Sirkkis Honkaniemi. Kultaisella ansiomerkillä palkittiin hallituksenjäsen Mirja Lehtonen sekä pitkäaikaiset hoitotyöntekijä Virpi Lehto ja Liisa Laitinen. Käpyrinteen palvelutalossa tehtiin keväällä 20 palotarkistus. Lisäksi henkilökunta on osallistunut pelastus ja sammutuskoulutukseen ja on huolehdittu siitä että henkilökunnalla on riittävä ensiapuvalmius. Lisäksi lääkehoidon osaamista valvotaan. Toimintavuonna valmistui sammutusjärjestelmä Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustuksen turvin. Vanhustyönkeskusliitosta saatiin korjausneuvonnan asiantuntija-apua. Lisäksi kiinteistöön jouduttiin tekemään monia yllätyksellisiä korjauksia ja parannuksia. Korjattiin rakenteita ja tehtiin kuivatustöitä, kun vettä pääsi runsaslumisen talven vuoksi rakenteisiin. Rakennettiin mm. räystäslämmitysjärjestelmä sekä korjattiin rikkoontuneita kattotiiliä. Samassa yhteydessä suoritetaan joitakin huoneiden ja yleisten tiloja pintakorjauksia ja parannuksia mm. välilasiseinät poistettiin muistiyksikön kodeista, jotta yksikköön saatiin enemmän väljyyttä ja tilantuntua. Myös jätesäiliöt vaihdettiin syväjätesäiliöhin ns. Molokkeihin, näin vähennettiin roskakatoksiin liittyvä tuhotyöriski. Lisäksi ilmavaihtokanaviin rakennettiin tarkistusluukkuja ja tehtiin perusteellinen puhdistus ilmanvaihtokanaviin, ilmanvaihtokoneistoon ja ilmanvaihtoventtiileihin.

16 7.5 TALOUS- JA YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Yleinen elinkustannusten ja hintojen nousu aiheutti hinnan korotuspaineita. Elintarvikkeiden, kiinteistöhuollon, energian ja kaukolämmön hintojen nousu oli vuonna 20 huomattavaa. Myös ohjelmistojen ylläpitäjät nostivat hintojaan. Asiakkaiden hoitoisuus aiheutti monenlaisten apuväline- ja hoitolaitteiden hankintatarpeita. Toisaalta myös asukkaiden toimintakyvyn heikkenemisestä seurasi jätehuollonkustannusten nousua mm. vaippajätemäärien ja pakkausjätteen kasvaessa. Myös asukastarpeista lähtevät erilaiset lisä- ja erikoisruokavaliot ja -ravinteet vaikuttivat myös ruokamaksujen hintamuodostukseen. Erityisesti tehostetussa Anninkodin palveluasumisessa asukkaiden ympärivuorokautisen avuntarpeen kasvaessa henkilöstöresurssien lisääminen synnytti lisämenoja. Tällaisia olivat mm. sijaismenojen kasvu ja toisen vakituisen sairaanhoitajan palkkaaminen. Helsingin kaupungin tontinvuokran huima nousu oli ennakoitu, mutta Käpyrinne ry: n kiinteistöön liittyvät korjaustarpeet sekä sammutusjärjestelmän rakentamisen alimitoitettu kustannusarvio aiheuttivat ennakoimattomia kustannuksia. Myös sään aiheuttamat huolto ja energiakustannukset kovan ja runsaslumisen talven johdosta olivat rasittamassa kiinteistökustannuksia. 5 Myös keittiön heikko tulos aiheutti toimenpiteitä. Keväällä 20 hallitus teki päätöksen lopettaa Lounaskahvila Kävyn toiminta tappiollisena. Toisena toimenpiteenä hallituksen toimesta perustettiin keväällä 20 keittiönkehittämistyöryhmä, johon kuului sekä ravintopäällikkö, taloudenhoitaja, toiminnanjohtaja sekä kaksi edustajaa hallituksesta ja ravintoalankonsultti. Kehittämistyöryhmässä luotiin käytäntöjä, joilla pystyttiin paremmin seuraamaan keittiön toimintaa sekä asetettiin laadullisia ja määrällisiä tavoitteita. 7.6 ARVIOINTI- JA SEURANTA Toimintaympäristön muutosnopeus vaati jatkuvaa toimintaympäristön suositusten, vaatimusten lakien ja asetusten sekä uusien tutkimusten seurantaa. Tulevat vaatimukset mm. omavalvontasuunnitelma, ikälaki ja tuleva kilpailutus sekä rakentamisrahoituskuvioiden muutokset herättävät osittain selkiytymättömiä kehittämispaineita. Käpyrinteessä toimintavuonna kouluttauduttiin RAI järjestelmään, jonka avulla pystytään paremmin selvittämään ja seuramaanvanhusasiakkaiden hoidontarvetta sekä arvioimaan ja seuramaan hoidon laatua ja kustannuksia. Toimintavuonna tehtiin ensimmäiset asukasarvioinnit ja opeteltiin tulkitsemaan tuloksia. Jatkossa RAI:ta hyödynnetään edelleen hoidon ja toiminnan parantamisessa. Helsingin kaupunki selvitti toimintakertomusvuonna omaistyytyväisyyttä, asukkaiden ravitsemukseen liittyviä tekijöitä palveluasumisessa sekä asukkaiden ulkoilua/ulkoilutusta. Näihin tutkimuksiin Käpyrinne ostopalvelutalon osallistui ja Käpyrinteen tulokset olivat hyviä. Lisäksi Käpyrinne käy säännöllisesti vuorovaikutteista palaute- ja kehittämiskeskustelua asukkaiden ja omaisten kanssa mm. asukaskokouksissa ja omaisten illoissa sekä Helsingin kaupungin vanhuspalvelujen vuosineuvotteluissa arvioidaan hinnan lisäksi yhteistyötä ja toiminnan laatua. 8 KEHITTÄMIS -JA PROJEKTITOIMINTA 8. TYÖSSÄ ON HYVÄ OLLA PROJEKTI Työssä On Hyvä Olla projekti on Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama hanke. Projektin tavoitteena on työllistää vuosittain pitkäaikaista työnhakijaa vanhustenhuoltoon, joista 80 % on 500 päivää työttömänä ollutta. Lisäksi tavoitteena on tarjota työharjoittelu-, kokeilu- sekä

17 työelämävalmennuspaikkoja, jotka toimivat vanhustyöhön tutustumisen ja palkkatuettuun työhön siirtymisen väylänä. Työllistämistoimenpiteissä olevia tuetaan hakeutumaan alan koulutukseen. Vuoden 20 aikana projektin kautta palkkatukityöllistettiin yhteensä 42 työtöntä työnhakijaa, joista vaikeasti työllistyvien osuus oli 76 %. Vuoden aikana 7 ihmistä sai palkkatukityön jälkeen vähintään määräaikaisen työn. Projektin kautta työllistyneistä henkilöistä 9 sai vuoden aikana vakituisen työn. Työpaikan saaneiden osuus palkkatuella työllistyneistä oli 40.5 % Vuoden 20 työllistämistoimenpiteissä olleiden mielestä suurin osa koki saaneensa projektin työntekijöiltä riittävästi tietoa alasta ja tukea sopivan työpaikan löytymisessä ja uskoivat omien valmiuksien lisääntyneen työnhaussa projektin ansiosta. Työyhteisöt kokivat yhteistyön projektin työntekijöiden kanssa pääsääntöisesti onnistuneen hyvin tai erinomaisesti. Enemmistö työyhteisöistä arvioi työllistämistoimenpiteissä olevien työhön sitoutumista ja työmotivaatiota hyväksi. Osa työnantajista näki mahdollisena löytää projektin kautta myös vakituista henkilökuntaa. 6 Vuoden 20 aikana käynnistettiin projektissa sijaispankin kehittämistyö yhteistyössä kolmen eri yhdistyksen kanssa. 8.2 VAHVAKSI VERKOSSA PROJEKTI Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vahvaksi verkossa projekti aloitti toimintansa vuonna 20. Projektivastaava aloitti projektin kesäkuussa 20 ja syksyllä projektiin palkattiin toinen projektityöntekijä, jonka työsuhde kesti vuoden loppuun. Projektin tavoitteena on osaajaverkoston ja teknologian hyödyntäminen ikäihmisten ja asiantuntijoiden vuorovaikutuksessa. Projekti linkittyy Yhteistyöverkostohankkeeseen, jossa keskeisimmät projektikumppanit ovat Hely ry, Key ry, Helsingin Alzheimer ry ja Helsingin kaupungin Toimiva koti. Verkoston tavoitteena on jakaa omaa asiantuntijuuttaan ja tavata säännöllisesti vahvistaen järjestön sisäistä asiantuntemusta, yhteistyöosaamista sekä palveluohjauksellista työtapaa sekä oppia rakentamaan entistä asiakaslähtöisempää lähestymistapaa. Tarkoituksena on luoda osaajapankki, jonka avulla yhdistetään ja tarjotaan helsinkiläisten järjestöjen ja Toimivan kodin asiantuntijuus, erityisosaaminen ja voimavarat asiakkaiden sekä eri toimijoiden käyttöön. Ikäihmisten omaa osallisuutta vahvistetaan sekä vahvistetaan verkostodialogia virtuaalisesti ja paikallisesti. Myöhäisestä projektialoituksesta ja henkilöstö vaihdoksesta huolimatta Vahvaksi verkossa - projekti on käynnistynyt hyvin ja projektille asetetut tavoitteet saavutettiin osittain. Suunnitelmaa jouduttiin muuttamaan asiakastarpeista lähtien siten, että syksyn 20 aikana oli opeteltava perusasioista ja tietokoneen käyttötaitojadoista. Toinen muutos alkuperäiseen suunnitelmaan oli se, että yhteistyötä syntyi tiiviimmin Hely ry:n kanssa, koska kohde ryhmä oli samanlainen. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen mm. ryhmien suunnittelu ja ohjausvastuu jaettiin yhdessä Hely ry:n kanssa. 8.3 KOTONA KUNNOSSA- PROJEKTI Kotona kunnossa -projekti toimintaa juurruttettiin ja toimintamuotoja kehitettiin kertomusvuoden alussa ja myös projektiraporttia kirjoitettiin yhdessä Ikäinstituutin kanssa. Projektin toimintamuotoja jatkettiin Asunto-osakeyhtiön tiloissa asuville vanhusasiakkaille kotona asumisen tukemiseksi sekä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi korvausta vastaan. Raportti on luettavissa kotisivuilla.

18 Käpyrinne ry TILINPÄÄTÖS Luvut tuhansia euroja Tilikauden tuotot Ostopalvelumaksut Projektiavustukset Helsingin kaupungin avustus 6 3 Kotipalvelun tuotot Muut tuotot 4 7 Osakkeiden arvonkorotus 0 3 Tilikauden kulut Henkilöstökulut Korkokulut 6 4 Kiinteistön hoidon kustannukset Poistot Muut kulut Osakkeiden arvonalennus 43 3 Tilikauden tulos -90-5

Kumppanina Käpyrinne

Kumppanina Käpyrinne Käpyrinteen strategia vuosille 2010-2015 Kumppanina Käpyrinne iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Kaupunki ja vanhaintuki Kotipalveluohjaajat Kodinhoitajat Kotiavustajat Lähihoitajat Kotipalvelun asiakkaat Vanhusten

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Sosiaalitoimi Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Puthaanrannantie 15 99300 MUONIO 24.10.2013 VANHUS- JA VETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Aika Torstai 24.10.2013 klo 14.00 15.30 Paikka Läsnä sto Osallistujat

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Etsiväpiirit projekti 2012-2016

Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Markku Holmi, projektisuunnittelija www.vpty.fi Toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää

Lisätiedot

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen 3.10.2013 Hyvinvointipalveluiden järjestäjän organisaatio 1.1.2013 HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Liisa Kalttila www.vitamiinat.fi Sisältöä Kokemuksia ruuankäytön seurannasta kotihoidossa Ruokapäiväkirjamenetelmä Ruuankäytön

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot