Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella"

Transkriptio

1 Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella Heavy Users Care Chains in OuluArc (HUCCO) päivitetty EAKR -hankehakemus OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Ylikiiminki Piisilta 1, Ii Puh (08) Faksi (08)

2 Sisältö 1. Johdanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja yhteistyö Oulunkaarella Kuntien profiilit Puitelain mukaisen yhteistoiminta-alueen rakentaminen Oulunkaaren verkostoituneen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallin kehittäminen Verkostoituneen toimintamallin periaatteet Oulunkaarella Teknologian tilanne Sosiaalipalvelujen seudullinen verkostoituminen Terveydenhuollon verkostoitumisen tilanne Terveyskeskusten potilasryhmien ja toimintakäytäntöjen arviointi Oulunkaaren terveyskeskusten potilasryhmät Johtopäätökset Integraatio hoito- ja palveluketjujen rakentamisessa Integraatio käsitteenä Potilaslähtöinen hoidon integraatio Johtopäätökset Palveluketjujen rakentaminen tehokkuuden lisäämiseksi Palveluprosessien uudistaminen Toiminnanohjaus osana palveluprosessin uudistamista Johtopäätökset Oulunkaaren EAKR hankkeen yhteys aluekehitysohjelmiin Oulunkaaren suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentamisen hanke Lähtökohta Teknologia osana suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentamisessa Tavoitteet Suunnitelman sisältö Aikataulutus Hankkeen organisointi ja yhteistyökumppanit Hankkeen kustannukset Hankkeen arviointi LÄHTEET

3 1. Johdanto Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalassa kunnissa on aloitettu aktiivinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistyö vuonna 2003 palvelujen turvaamiseksi harvaan asutulle alueelle, jonka väestö on vanhusvoittoista ja sairastavuus selvästi muuta maata yleisempää. Useiden eri hankkeiden myötä on seutukunnassa kehittynyt verkostoituneen terveydenhuollon toimintamalli (vrt. Timonen 2004, Ylitalo 2005, 2006), jossa pyritään perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parempaan yhteensovittamiseen yhteistyötä, työnjakoa, teknologiaa ja osaamista parantamalla. Myös sosiaalipalvelujen kehittämisessä ja kuntien välisen yhteistyön suunnittelussa on ollut samat verkostoitumisen periaatteet. Kunnat ovat tehneet paljon yhteistyötä toimintamallin kehittämisessä, mutta hallinnollisesti toimineet erillisinä yksiköinä. Kehittämistyön edetessä alueen kunnista Ii ja Kuivaniemi ovat muodostaneet uuden Iin kunnan ja Ylikiimingin kunta yhdistyy Oulun kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Helmikuussa 2007 voimaan tullut laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta edellyttää, että kuntien on muodostettava vähintään asukkaan väestöpohjaan perustuva yhteistoiminta-alue, joka huolehtii perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalihuollon palveluista eli keskeisistä kuntalaisten arkeen vaikuttavista lähipalveluista. Toimeenpanosuunnitelma on esitettävä valtioneuvostolle elokuun loppuun mennessä. Yhteistoiminta-alueen selvitystyö käynnistettiin yhdessä Iin, Utajärven, Pudasjärven, Yli-Iin, Vaalan ja Taivalkosken kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa viime vuoden marraskuussa ja selvitysmies Olavi Timosen ehdotus sosiaali- ja terveyspiiristä on valmistunut toukokuussa Esityksen mukaan piirin hallinto järjestetään erottamalla palvelujen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen (vrt. tilaaja-, tuottajamalli). Palvelujen järjestämisestä huolehtiva organisaatio, Järjestämiskeskus, tulee toimimaan vuoden 2009 alusta lähtien puitelain 5 :n vaatimana yhteistoiminta-alueen organisaationa. Vuosina Järjestämiskeskuksen tehtäviä hoitaa Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä. Järjestämiskeskuksen keskeinen tehtävä on käynnistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen integraation kehittäminen eli hoidon ohjaaminen suunnitellusti ja järjestelmällisesti. Hoidon ohjaaminen käynnistyy palvelujen suurkäyttäjien hoitosuunnitelmien rakentamiseksi (case managementiin). Terveydenhuollon suurkäyttäjät ryhmän palvelumallien kehittäminen on valittu keskeiseksi kohteeksi, koska tämän ryhmä kuluttaa huomattavan osan terveydenhuollon palveluista (on arvioitu, että 25% potilasta käyttää 80% palveluista). 3

4 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja yhteistyö Oulunkaarella 2.1 Kuntien profiilit Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat viimeisten vuosien aikana olleet useiden muutosten edessä. Erityisesti Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on keskeiseksi haasteeksi noussut palvelujen saatavuuden turvaaminen laajan asuinpinta-alan ja pitkien välimatkojen vuoksi. Oulunkaaren seutukunta on tyypillinen tällainen alue. Oulunkaaren seutukunnan muodostavat 6 kuntaa Oulun pohjois- ja itäpuolelta: Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala, Yli-Ii ja Ylikiiminki (Kuvio 1). Ylikiiminki liittyy Ouluun v. 2009, joten Ylikiimingin tietoja ei tässä käsitellä. Kuvio 1. Oulunkaaren seutukunnan kunnat (ilman Ylikiiminkiä) Oulunkaaren seutukunnan kunnat ovat etäisyyksiltään suuria, harvaanasuttuja maaseutumaisia kuntia. Seutukunnan asukasluku oli vuoden 2007 lopussa ilman Ylikiiminkiä henkilöä. Väestömäärältään suurin kunta on Pudasjärvi (9142) ja pienin Yli-Ii (2229). Alueen kuntien väestömäärä kehitys on Iitä lukuun ottamatta negatiivista (nettomuuton vaihtelu Iin 6 %:sta Yli-Iin -22 %:iin/ 1000 asukasta v. 2006). Alueen väestörakenne eroaa myös kunnittain. Ennusteiden mukaan lasten lukumäärä vähenee kaikissa muissa kunnissa paitsi Iissä, jossa on alueen kunnista suhteessa eniten lapsia. Vanhusvoittoisimpia kuntia alueella ovat Vaala, Utajärvi ja Pudasjärvi, mutta vuoteen 2015 mennessä yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa eniten Taivalkoskella (37 %), Pudasjärvellä (29 %) ja Yli-Iissä (28 %). Muutos ennustaa huomattavaa vanhusten palvelujen tarpeen kasvua näissä kunnissa lähitulevaisuudessa. Kuntien taloudellinen tilanne ja velkaantuminen näyttävät uhkaavalta. Vuosikatteet ovat olleet alijäämäisiä useissa kunnissa. Työttömyys ja muu huono-osaisuus samoin kuin sairastavuus on koko Suomen keskiarvoa yleisempää. Miesten ja naisten koulutustaso jää selvästi alhaisemmaksi kuin koko maan koulutustaso. Vahvuutena alueella on vielä kohtalaisen hyvä palvelutarjonta sosiaali- ja terveystoimen osalta. Palveluiden tuottajina toimivat kunnat pääasiassa itsenäisesti ja kuntien välinen yhteistyö on vähäistä. Yksityisten palveluiden tuottajia on vähän, mutta järjestöjä on alueella huomattava määrä. 4

5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on useilla tunnusluvuilla mitattuna keskimääräistä suurempaa kuin muualla Suomessa. Esimerkiksi kaikkien seutukunnan kuntien sairastavuus on korkeampaa kuin Suomessa keskimäärin (taulukko 1). Yli- Iissä, Iissä ja Vaalassa sairastavuus on alhaisinta ja alueen korkeimmat sairastavuusluvut ovat Utajärvellä ja Pudasjärvellä. Taulukko 1. Kuntien ikävakioidut sairastavuusindeksit (Kela) Kunta Ikävakioitu sairastavuusindeksi Ii 121 Pudasjärvi 133 Utajärvi 137 Vaala 126 Yli-Ii 119 Kelasta saatavien erityiskorvattavien lääketilastojen perusteella on seutukunnan alueella useiden pitkäaikaissairauksien esiintyvyys korkeampaa kuin koko maassa. Ennaltaehkäisevään työhön on sen takia kiinnitettävä erityistä huomiota. Seutukunnassa sairastetaan kansantauteja selvästi muuta maata enemmän, etenkin sydämen vajaatoimintaa, verenpainetautia ja sepelvaltimotautia. Diabeteksen esiintyvyys on Utajärvellä, Vaalassa ja Yli-Iissä muuta maata yleisempää. Utajärvellä kaikkien kansantautien esiintyvyys on suurempaa kuin koko seutukunnassa keskimäärin. Työikäisten sairauspäivärahan saajien määrä/1000 asukasta vuonna 2006 oli koko Suomen tasoa ylempänä kaikissa muissa kunnissa, paitsi Yli-Iissä. Eniten työikäisiä sairaspäivärahan saajia oli Iissä ja Utajärvellä. Työkyvyttömyyseläkkeensaajia oli kaikissa alueen kunnissa huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin, eniten Pudasjärvellä ja Utajärvellä, vähiten Yli-Iissä. Työkyvyttömyyttä aiheuttavista sairauksista suurimmat ryhmät olivat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Samoin kuin sairastavuus myös sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat seutukunnan alueella ja Vaalassa korkeat. Erityisesti perusterveydenhuollon kustannukset olivat v selkeästi korkeammat kuin muussa Suomessa keskimäärin. Erikoissairaanhoidon menot olivat v Vaalaa lukuun ottamatta koko Suomen keskiarvoa alhaisemmat, mutta selvästi kasvamassa.tarvevakioidut terveydenhuoltomenot olivat kaikissa alueen kunnissa selvästi koko maan keskiarvoa pienemmät v. 2005, mikä tarkoittaa, että kunnat järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut muuta maata alhaisimmilla kustannuksilla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen suhteen Oulunkaaren seutukunnan kunnilla ja Vaalan kunnalla on edelleenkin merkittävä rooli palvelujen tuottajana. Yksityisten palvelujen ja kolmannen sektorin osuus on vähäinen. Seudun kuntien kyky rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on vaikeutunut kasvavien järjestämisvelvoitteiden ja kuntien heikentyneen tulopohjan vuoksi. Palvelujen saatavuuden turvaamisen lisäksi keskeinen haaste tulee olemaan suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä. Seutukunnan alueella on jo tänä päivänä pulaa erityisosaajista, esimerkiksi lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Jatkossa voi olla vaikeuksia saada myös muita perustyöntekijöitä. Haasteeksi 5

6 nousee myös kuntatyöntekijöiden korkea sairastavuus ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen. Seudun työpaikkojen tekeminen houkutteleviksi edellyttää jatkuvaa työyhteisöjen ja toimintamallien kehittämistä. Toisaalta ammattitaitovaatimukset lisääntyvät asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten erilaistuessa ja moninaistuessa ja se tarkoittaa terveydenhuollon henkilöstön jatkuvaa osaamisen vahvistamista ja lisäkouluttautumista. Yhteenvetona keskeiset Oulunkaaren kuntien ongelmat: pitkät välimatkat, väestön ikääntyminen, korkea sairastavuus, korkeat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset, vuokralääkärien käyttö terveyskeskuksessa, mikä johtanut erikoissairaanhoidon kustannusten nopeaan nousuun, erityisosaajien puute, kuntien heikko taloudellinen tilanne. 2.2 Puitelain mukaisen yhteistoiminta-alueen rakentaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain ( ) mukaan kuntien tuli laatia elokuun loppuun 2007 mennessä puitelain mukaiset selvitykset yhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitelmat palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Kunta tai yhteistoimintaalue, jonka on oltava vähintään n asukasta, huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä. Oulunkaaren seutukunnan kunnat (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Yli-Ii) Ylikiiminkiä lukuun ottamatta sekä Vaalan ja Taivalkosken kunnat aloittivat syksyllä 2006 (seutuhallitus ) yhteisen hankkeen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa sosiaali- ja terveyspiirin perustamisselvityksen tekemiseksi. Kunnanvaltuuston päätöksellä ( ) Taivalkosken kunta päätti jättäytyä pois hankkeesta ja jatkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa omana toimintana voimassaolevin sopimuksin. Hankkeen selvityshenkilöksi nimettiin Utajärvi-Vaalan johtava lääkäri Olavi Timonen. Alueen kunnat muodostavat yhdessä riittävän suuren alueen (n asukasta) kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaiseksi yhteistoimintaalueeksi. Selvityksen mukaan Oulunkaaren yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Iin kunta, Utajärven kunta, Pudasjärven kunta, Vaalan kunta ja Yli-Iin kunta. Perustettavaan yhteistoiminta-alueeseen otetaan mukaan kaikki kansanterveyslain edellyttävät perusterveydenhuollon tasoiset terveydenhuollon palvelut ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Sosiaalihuollon palveluista mukaan otetaan kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot. Päivähoidon osalta ratkaisut piirin kuulumisesta tehdään pilotoinnin aikana. Kuntien sosiaali- ja terveysosastoon /peruspalveluihin kuuluvat tukitoiminnot, esim. toimistopalvelut, ravintopalvelut, siivoustoimi, pesulatoiminta, eivät ole mukana piirin järjestämissä toiminnoissa. Piirin hallinto järjestetään erottamalla palvelujen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen (vrt. tilaaja-, tuottajamalli). Palvelujen järjestämisestä huolehtiva organisaatio, Järjestämiskeskus, tulee toimimaan vuoden 2009 alusta lähtien puitelain 5 :n vaatimana yhteistoiminta-alueen organisaationa. Vuosina Järjes- 6

7 tämiskeskuksen tehtäviä hoitaa Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä. Muiden kuntien mukaan tulo kuntayhtymään mahdollistetaan tarvittaessa (esim. Taivalkoski ja Vaala). Järjestämiskeskuksen tehtävät pilotoinnin aikana: ohjausjärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen alueyksiköiden (esim. Ii-Yli-Ii, Pudasjärvi, Utajärvi-Vaala) toiminnan suunnittelun ohjaaminen kuntien palvelutoiminnan harmonisoinnista vastaaminen henkilöstön rekrytoinnin tukeminen järjestelmällisen hoidon (managed care) suunnittelu ja ohjaaminen (ns. suurkuluttajien palvelujen ohjaus) kustannuksia tasaavan rahoitusjärjestelmän luominen Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantotoiminta säilytetään pilotoinnin ajan hallinnollisesti nykyisellään pääosin kuntien omana toimintana. Lopullinen hallintomalli ratkaistaan vuoden 2009 aikana. Mikäli uusi yhteinen tuotantopuolen organisaatio käynnistyy vuoden 2010 alussa, siirtyvät mukaan tulevien toimintojen henkilökunnat uuden organisaation palvelukseen vanhoina työntekijöinä (liikkeenluovutus). Kustannusten jakamisessa käytetään ns. sekamallia, jossa jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva ja pääasiassa omin kuntalaisten käyttämä palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta. Ulkopuolisilta palvelun tuottajilta ostettava tai kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto hoidetaan sopimuksin ja laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla. Järjestämiskeskuksen kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa. Jokaisessa mukana olevassa kunnassa on oma talousarvio ja kirjanpito pilotoinnin aikana. Erikoissairaanhoidon kustannusten voimakkaaseen vaihteluun pyritään vaikuttamaan muuttamalla OYS:n kalliinhoidon tasausjärjestelmää vuoden 2008 alusta. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspiiri (Järjestämiskeskus) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelevat mallin koskien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamista sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen toiminnallisen kokonaisuuden rakentamista, tuotannonohjausjärjestelmän kehittämistä, toteuttamista ja vuosittaista arviointia. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspiirin yhteistoiminta-alueen pilotoinnin ja valmisteluvaiheen aikana toiminnan suunnittelua, käynnistämistä ja seurantaa ohjaa Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän seutuhallitus ja johtotiimi täydennettynä seutukuntaan kuulumattomien kuntien edustajilla. Seutuhallitus nimeää erillisen valmistelun toimeenpanoryhmän (myöhemmin lautakunta) valmisteluvaiheen täytäntöönpanoon. 7

8 3. Oulunkaaren verkostoituneen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallin kehittäminen 3.1 Verkostoituneen toimintamallin periaatteet Oulunkaarella Seudullisesti verkostoituneen toimintamallin kehitystyötä on tehty Oulunkaarella vuodesta 2004 alkaen eri hankkeiden yhteydessä. Kehittämistyössä on edetty systemaattisesti Hyvinvoinnin terveyskeskus hankkeen aikana laaditun suunnitelman mukaisesti. Oulunkaaren verkostoituneessa toimintamallissa tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen moniammatillinen yhteistyö, missä asiakkaalla on mahdollisuus saada palveluja jo varhaisessa vaiheessa ja palvelut kunnissa toimivat joustavasti. Sosiaalihuollossa tämä pitää sisällään sosiaalialalla toimivien työntekijöiden ammatillisen erityisosaamisen vahvistamisen ja seudullisten sosiaalialan asiantuntijaverkostojen rakentamisen alueen yhteisten toimintakäytäntöjen kehittämiseksi ja palvelujen myöntämiskriteereiden yhdentämiseksi. Asiantuntijoiden keskinäisessä verkostoitumisessa ja asiakkaiden palveluiden kehittämisessä hyödynnetään uusinta videopuhelinteknologiaa. Verkostoituneen terveydenhuollon toimintamallin kantavana ajatuksena on, että tuloksekas hoitoprosessi on seurausta hyvin verkostoituneesta toiminnasta potilaan terveydentilan edistämiseksi. Hyvät verkostosuhteet mahdollistavat joustavan tiedonkulun palveluntuottajien välillä, nopeasti etenevän hoitoprosessin sekä potilaan hoidon kannalta oleellisten omaisverkostojen kytkemisen hoitoon. Verkostoituneen terveydenhuollon toimintamallissa terveyspalveluja tuotetaan alueellisessa verkostossa, jossa hoitoprosessit ohjautuvat potilaslähtöisten tarpeiden perusteella. Toimivat verkostoyhteydet, joita tukee kehittynyt informaatioteknologia, mahdollistavat hoitoprosessien sujuvuuden ja hoidon kannalta parhaimman asiantuntijuuden. Alueellisen terveydenhuollon palveluverkoston muodostavat terveyskeskukset, erikoissairaanhoito ja yksityiset palveluntuottajat. Terveyden edistämisessä toimii laajennettu verkosto, johon kuuluvat myös julkisen sektorin muut toimialat, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Toimintamallin kehittyessä osa erityispalveluista tulee integroitumaan alueellisiksi palveluntuottajiksi. Verkostoituneessa toimintamallissa on viisi keskeistä ulottuvuutta: 1) Hoito- ja palveluprosessit - tehokkaat hoito- ja palveluprosessit ovat keskeinen osa hoidon vaikuttavuutta, sujuvuutta ja kustannustehokkuutta - tehokkaan hoito- ja palveluprosessin varmistaa asiakaslähtöisyys, näyttöön perustuvat toimenpiteet ja sujuvat hoitoketjut 8

9 2) Asiantuntijuus - sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat oman alansa asiantuntijoina - asiantuntijoiden osaamista kehitetään jatkuvalla koulutuksella, jonka mahdollistaa alueellinen yhteistyö ja etäteknologiajärjestelmä - verkostotyöskentely mahdollistaa myös osaamisen lisääntymistä - tehokkaasti toimivan palveluverkoston yhteinen asiantuntijuus on enemmän kuin osiensa summa 3) Työnjako - asiantuntijuuteen perustuva optimaalinen työnjako on tärkeä osa tehokasta palvelujärjestelmää - työnjako tapahtuu suunnitellusti lääkäreiden ja muiden terveyskeskusten työntekijöiden välillä sekä terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon välillä - työnjako tapahtuu tiimityön mallissa, jossa asiantuntijat toimivat tiiviissä yhteistyössä 4) Teknologia - seudullinen IP-pohjainen alue- ja videopuhelinverkko parantaa hoito- ja palveluprosessien sujuvuutta, verkostoitumista, palvelujen saatavuutta - etäteknologian avulla parannetaan palvelujen saatavuutta alueelle ja vähennetään verkostoitumisen ja koulutuksen kustannuksia - kehittynyt puhelinpalveluteknologia parantaa palvelujen saavutettavuutta ja yhteydenottojen sujuvuutta 5) Terveyden edistäminen - terveyden edistäminen perustuu tarkkoihin selvityksiin alueen väestön hyvinvoinnin tilasta ja yhteisesti hyväksyttyihin terveyden edistämisen tavoitteisiin ja suunnitelmiin - terveyttä edistetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Terveyspalvelujen osalta toimintamallissa asiakkaiden palveluprosessiin osallistuva tiimi muodostuu aina asiakkaan tilanteen mukaan (vrt. kuvio 2). Perustiimi muodostuu potilaasta, sairaanhoitajasta ja lääkäristä ja se vastaa asiakkaan/potilaan hoidon ensiarvioinnista, suunnittelusta ja toteutuksesta. Laajennettuun tiimiin voi kuulua esim. terveyskeskuksen muita ammattihenkilöitä, alueellisia ja yksityisiä erityisasiantuntijoita sekä erikoissairaanhoidon osaajia. Perustiimin jäsen tukeutuu ongelmatilanteissa ensisijaisesti kokeneempaan terveyskeskuksen osaajaan, jonka toimipaikka voi olla seutukunnan missä tahansa yksikössä. Myös monen muun ammattiryhmän palveluita on järkevää tuottaa seudullisina palveluina (esim. työterveyshuolto, lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, ravitsemusterapia). Erikoissairaanhoidon osaamisessa keskeisiä yhteistyöalueita ovat sisätaudit, neurologia, kirurgia, lastentaudit, psykiatria ja fysiatria/kuntoutus. Toimiva videoneuvottelujärjestelmä mahdollistaa yhteisten seudullisten palvelujen järjestämisen kustannustehokkaasti. 9

10 Kuvio 2. Verkostoituneen terveydenhuollon tiimimalli Verkostoituneen terveydenhuollon keskeinen tavoite on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatioiden välinen raja on jyrkkä ja osaamista siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon huonosti. Verkostoituneessa terveydenhuollon toimintamallissa tavoitteena on, että yhä suurempi osa potilaista hoidettaisiin perusterveydenhuollossa, mutta hyödyntäen erikoissairaanhoidon osaamista. Koulutusta ja asennemuokkausta tarvitaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Myös sosiaalipalvelujen osalta seudullinen verkostoituminen on koettu tarpeelliseksi, koska Oulunkaaren seutukunnan alueen kunnat ovat liian pieniä yksiköitä tuottamaan sellaista sosiaalihuollon palveluvalikoimaa, joita kunnat ovat velvoitettu järjestämään. Jotta kansalaisten yhdenvertaisuus peruspalvelujen suhteen toteutuu, on sosiaalihuollon erityisosaamista vaativat ja pienille asiakasryhmille tarkoitetut palvelut tarkoituksenmukaista järjestää seudullisesti tai tätäkin laajemmalle väestöpohjalle. Tarvitaan uudenlaisia palvelurakenteita, joissa sosiaalihuollon erityisosaaminen turvataan ja avohuollon palvelut kehitetään yhteistyössä terveyden huollon palvelujen kanssa osana yhteistä palveluketjua. Kuntien päihde- mielenterveyspalvelujen kehittämisen tarve on viime vuosina yhä lisääntynyt. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto on pyrkinyt vastaamaan kasvaviin ongelmiin yksittäisillä, usein viimesijaisilla palveluilla, kuten katkaisuhoidoilla ja laitosjaksoilla. Pienten kuntien mahdollisuudet ohjata päihdeongelmaisten hoitoa ovatkin rajalliset. Näissä palveluissa keskeisenä periaatteena tulee olla, että ne järjestetään asiakaslähtöisesti ja toimivina kokonaisuuksina, mihin päästään 10

11 ainoastaan kehittämällä palvelujen koordinaatiota ja yhteistyötä niin kuntien, perus- ja erikoispalveluiden kuin sosiaali- ja terveyssektorin ja muiden toimijoiden välillä. Hyvin hoidetut päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä. 3.2 Teknologian tilanne Oulunkaaren seutukunnassa on tähän mennessä rakennettu kaikki seutukunnan kunnasvirastot, sosiaalitoimen, terveyskeskukset, yliopiston kansanterveystieteen laitoksen ja Oulun yliopistollisen keskussairaalan tietyt klinikat kattava ippohjainen videopuhelinverkosto, joka mahdollistaa taloudellisen ja joustavan verkostoitumisen. Videopuhelinten teknistä toimivuutta kehitetään jatkuvasti, koska tavoitteena on yhteyksien korkea laatu sekä siltayhteyksissä että suorissa yhteyksissä. Videopuhelimia käytetään jo säännöllisesti diabetesvastaanotossa, psykiatriassa ja kuntoutuksessa. Myös työkokouksissa, koulutuksessa ja asiakastyöhön liittyvissä neuvotteluissa videopuhelimet ovat jatkuvassa käytössä. Videosilta mahdollistaa 12 yhtäaikaista yhteyttä. Joulukuussa 2006 seutukunnassa, erikoissairaanhoidossa, yliopistolla ja Pelastakaa Lapset ry:llä on käytössä yhteensä n. 90 videopuhelinta. Uusia yhteyksiä rakennetaan edelleen. 3.3 Sosiaalipalvelujen seudullinen verkostoituminen Seudullinen verkostoituminen on edennyt selvästi monella eri alueella. Seutu- Verso hankkeen projektipäällikkö kartoitti seudullisen yhteistyön tarpeita ja toimintalinjoja kuntien sosiaalialan työntekijöiden kanssa, jolloin sosiaalipäivystys, päihdehuolto ja varhaiskasvatus nousivat keskeisimmiksi seudullisiksi kehittämisalueiksi. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat ovat nimenneet Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kunnan edustajat seudulliseen päihdepalvelujen asiantuntijaverkostoon, jonka toimintaa Seutuverso hankkeen projektipäällikkö ohjasi ja koordinoi hankkeen aikana vuoden 2007 loppuun saakka. Päihdepalveluiden osalta sovittiin mm. kuntien osallistumisesta VAMP-(valtakunnallinen miniinterventio) hankkeeseen ja terveyskeskusten henkilökunta sai mini-interventio - koulutusta vuosien aikana. Hyvinvointi- ja sotetiimeissä suositeltiin keväällä 2006 alueen kuntia solmimaan seutukunnallinen alkoholikumppanuussopimus sosiaali- ja terveysministeriön ehdotuksesta. Projektipäällikkö valmisteli kumppanuussopimukseen ehdotuksen seutukunnallisesta toimintasuunnitelmasta, minkä käsittely on tässä vaiheessa kunnissa kesken. Päihdetyöverkoston palavereissa käytiin keskustelua ja tehty suunnitelmia päihdeasiakkaiden kuntoutuksesta ja pitkäaikaistyöttömien päihdeongelmaisten tilanteiden kartoituksesta sekä hoito- ja kuntoutusprosessin kehittämisestä. Viimeksi mainitussa on edetty myös toiminnan asteelle. Seudullisen sosiaalipäivystyksen kehittämisessä toteutettiin kokeilu, jossa testattiin kehitettyä toimintamallia käytännössä. Sosiaalipäivystys järjestetään yhteistyössä Oulun ensi- ja turvakodin kanssa, jonne virka-ajan ulkopuoliset, kiireelliset puhelut ohjataan hätäkeskuksista, poliisista ja muilta viran- 11

12 omaisilta. Takapäivystäjäjärjestelmä koostuu kuntien sosiaalityöntekijöistä. Sosiaalipäivystys käynnistyi virallisena toimintana vuoden 2007 alusta. Syksyn 2006 aikana saatiin jokaiseen kuntaan sosiaalityöntekijälle videoneuvotteluyhteydet työasemalle. Kuntien keskinäisten neuvotteluyhteyksien lisäksi laajennettiin videoneuvotteluyhteyksiä kuntien tarpeiden mukaan eri asiantuntijaverkostoihin. Neuvotteluyhteyden tarvetta ilmeni mm. Pelastakaa Lapset ry:een, mistä tuotettiin työnohjauspalvelua seutukunnan kuntien sosiaalityöntekijöille ja perhetyöntekijöille. Sosiaalipäivystysjärjestelmän yhteydessä videoneuvotteluyhteys luotiin myös Oulun ensi- ja turvakodille, missä sitä hyödynnettiin kuntien ja Ensi- ja turvakodin keskeisissä asiakasneuvotteluissa sekä seutukunnan työntekijöiden työnohjauksellisessa, koulutuksellisessa tarkoituksessa. Oulunkaaren seutukunnan päihdetyöverkoston palavereja on myös järjestetty videoneuvotteluyhteyksien avulla Terveydenhuollon verkostoitumisen tilanne Terveydenhuollon verkostoitumisen käytännön toimintana on toteutettu mm. seutukunnallinen hoitajakoulutus, diabetes- ja psykiatristen potilaiden etävastaanotto sekä lääkinnällisen kuntoutuksen verkostoitumisen suunnittelu. Etäkonsultaatiomahdollisuudet on rakennettu myös kirurgisten potilaiden hoitoon. Tarpeen hoitajakoulutukselle käynnisti osassa alueen terveyskeskuksia vaivaava lääkäripula ja tilanne, jossa hoitajat kokivat tekevänsä hoitotoimenpiteitä, joihin heillä ei ollut koulutusta eikä kirjallisia valtuuksia. Hoitajakoulutuksen seudullinen toteutus käynnistyi yhteistyössä Oulunkaaren Seudullisesti verkostoitunut terveydenhuolto- hankkeen, seutukunnan erityisasiantuntijoiden, Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Kuntakohtaisiksi koordinaattoreiksi valittiin jokaisesta kunnasta yksi lääkäri-hoitaja pari. Koulutusohjelman tärkeimpinä kohteina olivat puhelinneuvonta, pitkäaikaissairauksien ehkäisy, tutkiminen ja hoito sekä päivystyspotilaiden tutkiminen ja hoito. Sairaanhoitajan laajennettuun työnkuvaan liittyvän koulutuksen laajuus oli 30 opintopistettä ja se jakaantui yleisiin ja syventäviin opintoihin. Syventävät opinnot koostuivat kahdesta koulutusohjelmasta: puhelinneuvontaa antavan hoitajan ja päivystävän hoitajan koulutusohjelma sekä kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon koulutusohjelma. Koulutus koostui lähiopiskelusta, videoluennoista, niihin liittyvistä potilastehtävistä, harjoittelusta, ja projektiöistä. Koulutuksen lopussa oli näyttökoe ja lopputentti. Ennen laajennettuun työnkuvaan siirtymistä terveyskeskuksen johtava lääkäri antoi sairaanhoitajalle henkilökohtaisen toimiluvan, jossa määriteltiin ne tehtävät, joihin sairaanhoitajalla on oikeus. Koulutukseen osallistui 69 opiskelijaa Oulunkaaren seutukunnasta ja Vaalan kunnista. Lisäksi opiskelijoita on Muhokselta, Tyrnävältä ja Limingasta, yhteensä 7 opiskelijaa. Lääkäreiden etävastaanottotoiminta on ollut laajimmin käytössä diabetes potilaiden hoidossa. Jokaisessa seutukunnan kunnassa ja Vaalan kunnassa toimii koulutettu diabeteshoitaja, joka vastaa potilaiden hoidosta yhdessä etälääkärin kanssa. Asiantuntijalääkäri on kouluttanut kaikki alueen diabeteshoitajat potilai- 12

13 den tutkimiseen. Vastaanottotilanteessa potilas ja hoitaja ovat alueen terveyskeskuksessa ja etävastaanottoa pitävä lääkäri Oulussa. Hoitajat ovat motivoituneita uudenlaiseen, itsenäiseen työskentelyyn ja potilaat kokevat saavansa laadukasta hoitoa etäisyyksistä huolimatta. Diabetesetälääkärivastaanotto toimii Oulunkaaren seutukunnan ja Vaalan kuntien terveyskeskuksiin, lukuun ottamatta Ylikiiminkiä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa ja henkilöstön osaamista on kehitetty yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Oulunkaaren terveyskeskuksista videoteitse tapahtuva etäkonsultaatio- ja vastaanottotoiminta käynnistyi Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan kanssa tammikuussa Etätoimintaa laajennettiin vuoden 2007 aikana kirurgian poliklinikalle ja lääkinnällisen kuntoutuksen osastolle sekä poliklinikalle. Yhteistyöneuvotteluja on käyty myös sisätautipoliklinikan ja fysiatrian osaston kanssa. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa on kokeiltu moniammatillisen kuntoutusneuvottelun toteuttamista videopuhelimen välityksellä. Kuntoutusneuvottelussa oli mukana kuntoutuksen ammattihenkilöitä OYS:n kuntoutusosastolta ja Pudasjärveltä, asiakas ja hänen läheisensä. Kokeilu oli onnistunut ja toimintaa aiotaan jatkaa. Lääkinnällisen kuntoutuksen seudullista yhteistyötä on suunniteltu sekä terveyskeskusten fysioterapeuttien yhteisissä videoneuvotteluissa että terveyskeskusten ja OYS:n kuntoutusosaston henkilökunnan yhteisissä neuvotteluissa. 3.5 Terveyskeskusten potilasryhmien ja toimintakäytäntöjen arviointi Terveyskeskusten toiminnan arviointi on tänä päivänä vielä vähäistä, lähinnä vastaanottokäyntien määrän seurantaa. Outi Elonheimon kehittämä APR (=avohoidon potilasryhmitys) on kehitetty terveyskeskusten toiminnan kehittämisen apuvälineeksi. Sen avulla saadaankin varsin tarkka kuva terveyskeskusten asiakkaista, toimenpiteistä, resurssien käytöstä ja työnjaosta. Se on sähköinen tietojärjestelmä, jonka avulla tieto kerätään sovittuna ajanjaksona jokaisen potilaskäynnin yhteydessä. Tietojärjestelmä myös muodostaa ja luokittelee potilasryhmistä ja toimenpiteistä terveyskeskustoiminnan hoitoprosessit eli tuotteet. APR:tä käytettäessä terveyskeskuksen työntekijä täyttää jokaisesta hoitamastaan asiakkaasta luokitustiedot tiettynä sovittuna ajanjaksona. APR:n tuloksia voidaan hyödyntää mm. toimintakäytäntöjen ja työjaon kuvaamisessa, seurannassa, vertailussa ja kehittämisessä. Oulunkaaren seutukunnassa APR päätettiin ottaa käyttöön keväällä Ohjelman käyttöönotossa olivat mukana Iin, Pudasjärven, Utajärven, Vaalan ja Yli- Iin terveyskeskukset. Kevään 2006 aikana terveyskeskusten lääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat perehdytettiin ohjelman käyttöön. Yhteiseksi tietojenkeruun ajankohdiksi sovittiin sekä Tässä ensimmäisessä kokeilussa olivat mukana terveyskeskusten vastaanotto, neuvolat, työterveyshuolto ja kouluterveydenhoito. Kuntoutus- ja mielenterveysyksiköt eivät olleet tässä vaiheessa vielä mukana Oulunkaaren terveyskeskusten potilasryhmät 13

14 Oulunkaaren terveyskeskuksissa tilastoitiin touko-kesäkuussa ja lokamarraskuussa APR:een yhteensä potilaskontaktia. Kaikkien kontaktien (papr) yhteinen kustannuspaino oli 3,34 kun terveyskeskusten valtakunnallinen kustannuspaino on 3,51, mikä tarkoittaa, että alueen terveyskeskuksissa käytettiin hieman vähemmän resursseja/kontakti kuin muissa APR-keräykseen osallistuvissa terveyskeskuksissa keskimäärin. Suurimmat potilasryhmät olivat terveet (23 %), helppohoitoiset infektiot (10 %) sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet (yhteensä 10 %). Myös diabetes- ja verenpainepotilaiden osuus terveyskeskuksen potilaista oli huomattavan suuri. (Taulukko 1.) Perus-APR ryhmien tarkastelussa terveiden vastaanottokäyntiin liittyviin käyntiin käytettiin eniten terveyskeskusten resursseja. Verenpaine-, diabetes- sekä tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoitoon käytettiin myös huomattavia määriä terveyskeskusten voimavaroja. Taulukko 2. Oulunkaaren terveyskeskusten potilasryhmät v Sairaus (ASL) Kontaktien lkm Kontaktien osuus Terve % Helppohoitoiset infektiot % Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat % Verenpainetauti % Diabetes komplikaatioineen % Muu tuki- ja liikuntaelinsairaus* % Raskaus, synnytys ja niiden komplikaatiot % Korva-, nenä- ja kurkkutauti % Selkä- ja kaularangan sairaudet* % Vamma tai myrkytys % +Kaikki yhteensä: * tule yht % Kuntakohtaiset erot potilasrakenteessa eivät olleet kovin suuria seutukunnan sisällä, eivätkä myöskään verrattuna muihin APR-tiedonkeruussa mukana olleisiin terveyskeskuksiin. Pudasjärvellä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kontaktit olivat yleisempiä kuin muissa terveyskeskuksissa ja raskauden vuoksi tehdyt kontaktit vähäisempiä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työikäiset ovat terveyskeskusten vastaanottojen suurin käyttäjäryhmä kaikissa muissa terveyskeskuksissa paitsi Vaalassa. Nuorin ikärakenne oli Iin terveyskeskuksessa. Oulunkaaren alueella terveyskeskusten välillä oli selviä eroja sekä väestön terveyspalvelujen kysynnässä että toimintakäytännöissä (esim. työnjako, eshlähetteet, painoarvot). APR:n avulla pystytään myös laskemaan toiminnan kustannustehokkuutta ja tuottavuutta, kun APR-tietoihin yhdistetään tiedot henkilökunnan työajan käytöstä ja palkkakustannustiedot. Vuoden 2006 APR-tulosten mukaan lääkärien ja hoitajien työnjaossa ei ollut vielä nähtävissä merkkejä muutoksesta. Useissa terveyskeskuksissa oli lääkärien osuus potilaiden hoidossa lisääntynyt, mikä johtunee hieman paremmasta lääkä- 14

15 ritilanteesta. Koska työjaon muutos on ollut yksi keskeisimpiä SeutuVerto hankkeen tavoitteita, on APR-tiedonkeruu toteutettava myös vuoden 2007 aikana, jotta mahdolliset muutokset voidaan todentaa. APR:n uusin kehittämiskohde on ollut ns. episodi-apr, joka mahdollistaa potilaskohtaisten palveluprosessien seurannan. Ohjelma listaa peräkkäin saman potilaan kaikki käynnit terveyskeskuksessa tietyllä ajanjaksolla (esim. ½-1 vuosi), jolloin hänen käyntiensä syistä ja tehdyistä toimenpiteistä voidaan tehdä yhteenvetoa. Episodi-APR:ää voidaan käyttää esim. runsaasti palveluja käyttävien asiakkaiden hoitoprosessien analysointiin ja seurantaan. 3.6 Johtopäätökset Terveydenhuollon verkostoitunutta toimintamallia tarvitaan etenkin moniongelmaisten potilaiden tehokkaassa hoidossa. Moniongelmaisuuden vuoksi sosiaalihuolto ja terveydenhuollon erityisasiantuntijat ovat erityisen tärkeitä verkostokumppaneita, mutta myös perusterveydenhuollon sisäinen yhteistyö ja työnjako ovat tärkeitä. Oulunkaaren seutukunnassa verkostomaista toimintatapaa ja sen mahdollistavia teknologisia apuvälineitä on kehitetty useissa eri hankkeissa. Seutukunnassa on myös tehty paljon tutkimus-, selvitys- ja arviointityötä ja sen myötä seutukunnassa on varsin tarkka käsitys asukkaiden palvelutarpeista sekä alueen palvelujärjestelmien mahdollisuuksista. Kehittämistyössä on nyt edetty vaiheeseen, jossa perusta on hallinnassa, tulevaisuus linjattu ja nyt ollaan valmiita vaativaan hoitoketjujen ja prosessien yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. 15

16 4. Integraatio hoito- ja palveluketjujen rakentamisessa 4.1. Integraatio käsitteenä Integraatio käsitteellä voidaan tarkoittaa sekä hallinnollista integraatiota että hoidon integraatiota (Feachem & Sekhri 2005). Integroidulla hoidolla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoverkostojen koordinaatioprosesseja, jotka tähtäävät saumattomaan, potilaslähtöiseen hoitoon ja jonka perustana on kokonaisvaltainen käsitys potilaasta. (Mur-Veeman ym. 2003). Hyvin integroitu hoito tapahtuu aina optimaalisella terveydenhuollon tasolla, hoitoketju on nopea ja tehokas (Feachem & Sekhri 2005). Hallinnollisella integraatiolla tarkoitetaan yhteistä hallintoa, joka ohjaa ja vastaa toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hallinnollisessa integraatiossa voidaan myös kliiniset erikoisalat integroida monialaisiksi tiimeiksi, jotka pitävät sisällään sekä perus- että erikoissairaanhoidon ja jotka vastaavat yhdessä toiminnan kustannustehokkuudesta. (Feachem & Sekhri 2005). Integraatio keskustelussa on käytetty myös horisontaalisen ja vertikaalisen integraation käsitteitä. Vertikaalisella integraatiolla tarkoitetaan yhteistyötä eri hierarkkisten tasojen (lähinnä perus- ja erikoissairaanhoidon) kanssa. Horisontaalisella integraatiolla on tarkoitettu samalla hierarkkisella tasolla toimivien ammattilaisten, palveluiden tai organisaatioiden yhteistyötä. (Gask 2005.) Horisontaalisella tasolla voidaan tarkoittaa myös eri toimialojen (esim. sosiaali- ja terveydenhoidon) välistä yhteistyötä. Organisaatioteoriassa verkostoilla tarkoitetaan yleensä joustavia hallintarakenteita vastakohtana markkinoille ja hierarkioille (Zetting 2003). Tämän vuoksi horisontaalinen integraatio ja verkosto-organisaatio asettuvat käsitteellisesti hyvin lähelle toisiaan (vrt. esim. Robinson & Casalino 1996), mutta verkottunutta toimintaa esiintyy kaikissa organisaatiomuodoissa. Integraatiolla voidaan tarkoittaa myös yhteistyön syvyyttä (Gask 2005), verkoston tiheyttä (density) tai verkostokoordinaation keskittyneisyyttä (centralization, Milward & Provan 1995). 4.2 Potilaslähtöinen hoidon integraatio Potilaan hoidon integrointi keskustelua on käyty käsitteillä hoidon koordinointi (managed care), hoitoketjut (supply/care chains), case management ja disease management. Keen ym. (2006) korostavat verkostomaisen koordinoinnin merkitystä hoitoketjuajattelun rinnalla. Esim. kroonisten sairauksien, mielenterveysongelmien ja vanhojen ihmisten hoito vaatii kokonaisvaltaisempia hoitoprosesseja (person-centered) kuin tiettyyn sairauteen liittyvät (condition-centered) hoitoketjut. Burns & Pauly (2002) ehdottavat palvelutuottajapohjaisen integraation korvaamista potilaslähtöisellä integraatiolla, jonka muotoja ovat esim. case management (samansuuntainen kuin person centered) -hoitomalli ja disease management hoitomalli, joka ohjaa sairausryhmä-kohtaista hoitoa (lähinnä kroonisissa sairauksissa). Heidän mukaansa potilaslähtöistä integraatiota voidaan 16

17 edistää myös informaatioteknologialla, potilaan mukana kulkeva sairauskertomusjärjestelmällä sekä tiimityön lisäämisellä. Integraatiota voi olla kolmella eri tasolla: strategisella (yhteinen suunnittelu), operationaalisella (saumattomat palvelut) tai yksilöllisellä tasolla (eri ammattiryhmät vastaavat yhdessä yksilön tarpeisiin). Todellinen integraatio näkyy ajattelutapana kaikilla näillä tasoilla. (Heenan & Birell 2006.) Integraatiokeskustelun yksi keskeinen osa koskee hallinnollisen/rakenteellisen ja hoidon integraation suhdetta. Heenan & Birell (2006) tulivat tutkimuksessaan siihen johtopäätökseen, että rakenteellinen integraatio helpottaa toiminnan integraatiota, mutta ei riitä yksistään. Burns & Pauly (2002) ehdottavat sairaala- ja organisaatiolähtöisen integraation korvaamista potilaslähtöisellä integraatiolla, jonka neljä muotoja ovat seuraavat 1) kroonisten ja kalliiden sairauksien koordinoitu hoito: case management ohjelma, joka kohdistuu potilaisiin, joilla on erilaisten terveydellisten, toiminnallisten ja sosiaalisten ongelmien vuoksi suuri riski joutua sairaalahoitoon sekä disease management ohjelma, joka kohdistuu yksittäisiin sairauksiin, joiden hoito on melko yhtenäistä 2) samankaltaisten toimintojen/yleis- ja erikoisterveydenhuoltopalvelujen sijoittaminen (maantieteellisesti) samaan paikkaan, ei tosin ole yksistään riittävä, vaan tarvitaan myös todellisen yhteistyön kehittämistä (esim. päihdehuollossa perusja erikoisyksiköiden sijoittaminen samaan paikkaan) 3) informaatioteknologian avulla tapahtuva integraatio: mm. elektroniset potilaskertomukset, digitaalinen kuvansiirto- ja tallennus, automatisoitu lääkkeiden jako, elektroninen sänkyyn rakennettu potilaskortti ja etävalvonta 4) potilaan itsenä integroima terveydenhuolto, jonka mahdollistaa potilaan mukana kulkeva, potilaskeskeinen potilaskertomus Potilasmanageri toiminta (case management) on yleistynyt viimeisten 15 vuoden aikana etenkin Yhdysvalloissa, jossa hoidon koordinointiin (managed care) on kiinnitetty erityistä huomiota (Tahan ym. 2006). Toimintamalli on laajentumassa myös Eurooppaan, etenkin Englannissa on 2000 luvulla käynnistetty projekteja, joissa pyritään sovittamaan case management mallia englantilaiseen terveydenhoitojärjestelmään (Hudson & Moore 2006, Murphy 2004). Potilasmanageri toiminnalla tarkoitetaan yleisellä tasolla moniammatillista yhteistyöprosessia, jonka tarkoituksena on integroida ja koordinoida terveyspalveluja ja siten edistää terveyspalvelujen laatua ja hallita palvelujen kustannuksia. Potilasmanageri on terveydenhuollossa yleensä tähän tarkoitukseen erityiskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, jonka tehtävänä on riskipotilaiden tunnistaminen ja heidän yksilöllisten hoitoprosessien suunnittelu, ohjaaminen, seuranta ja arviointi. Riskipotilaat, joihin case management mallia sovelletaan, ovat etenkin pitkäaikaissairaat vanhukset. (Tahan ym. 2006, Hudson & Moore) Englannissa on arvioitu, että 2 % kaikista potilaista käyttää 30 % suunnittelemattomista sairaalajaksoista ja 80 % yleislääkärin vastaanottokäynneistä. Tämä 2 % ovat lähinnä pitkäaikaissairaita. (Murphy 2004). Toimintamallia on sovellettu myös päihdepotilaiden ja psykiatristen potilaiden hoidossa sekä kuntoutuksessa. Potilasmanageri toimii perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnoilla, tavoitteena on peruspalvelujen ensisijaisuus ja sairaalajaksojen ehkäisy. Toimintamalli vaatii kuitenkin erityisosaajien konsultointien helppoa saatavuutta perus- 17

18 terveydenhuoltoon. Potilasmanagerin työ edellyttää mm. laajaa tietämystä sairauksista, lääkkeistä, näyttöön perustuvista käytännöistä, sosiaali- ja terveyspalveluista, hyviä yhteistyötaitoja sekä potilaiden psykososiaalisen tilanteen ymmärtämistä. (Hudson & Moore 2006, Tahan ym ) Potilasmanageri voi olla myös erityiskoulutettu sosiaalityötekijä (Murphy 2004). 4.3 Johtopäätökset Tehokkaalla hoidon integraatiolla tavoitellaan potilaan kannalta entistä sujuvampia hoitoketjuja, mutta myös tehokkaampia ja taloudellisempia terveydenhuollon palveluita. Kansainvälisessä terveydenhuoltopalveluiden kehittämisessä hoidon integraation tarve ja toteuttamismuodot ovat olleet keskeisenä kiinnostuksen kohteena. Myös Suomessa on selkeästi tiettyjä sairaus- ja potilasryhmiä, joiden terveyspalvelujen ohjaaminen pitäisi olla suunnitelmallisempaa kuin nykyisin. Disease management tyyppistä, sairausryhmäkohtaista toimintaa meillä onkin, esim, kansalliset astma- ja diabetes ohjelmat. Terveydenhuollon case management toiminta sen sijaan on melko vähäistä. Suomalaisessa terveyskeskuksessa suurkäyttäjät, joita on 5 % kaikista käyttäjistä, käyttävät 25 % kaikista terveyskeskuspalveluista (Jyväsjärvi 2001). Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa monisairaat vanhukset ovat selkeästi suurin käyttäjäryhmä (Stakes 2004). Näiden potilasryhmien sekä vertikaaliseen että horisontaaliseen hoidon integrointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tämä tarkoittaa tarkkaa, yksilökohtaista hoidon suunnittelua, jossa potilaan psykososiaalinen tausta, palvelutarve ja palvelujärjestelmän mahdollisuudet yhdistetään optimaalisesti. 18

19 5. Palveluketjujen rakentaminen tehokkuuden lisäämiseksi Terveydenhuollon tarpeen kasvaminen mm. väestön ikääntymisen seurauksena ja terveydenhuollon kustannusten kasvu ovat aiheuttaneet lisääntyvää kiinnostusta terveydenhuollon tehokkuuden lisäämiseen (Ekroos & Vauramo 2005). Tuotantotaloudellisen tarkastelun pohjalta terveydenhuollossa on mahdollista päästä prosessien kehittämisellä jopa 20 % parannukseen tehokkuuden osalta (Lillrank & Parviainen 2004). Toisaalta väestön hyvinvoinnin edistäminen vaatii myös terveydenhuoltoa kiinnittämään entistä enemmän huomiota sujuviin hoitoketjuihin. Hoidon tehokkuuden ja laadun vaatimukset ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua ja kehittämistoimenpiteitä terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti. Saumattomien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen on nähty ratkaisuksi tehokkuuden lisääntymiseksi terveydenhuollossa. Palveluketjut (care group based integrated care pathway, pathway of care, clinical pathway, seamless care): koskevat joko yksittäistä henkilöä tai tietyn sairauden potilasryhmän hoitoa ja määrittelevät työnjaon perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä tietyllä alueella. Hoitoketju ja ohjeet porrastuksesta ja työnjaosta perustuvat paikallisten olojen ja vaatimusten tuntemiseen, missä ja kuka tekee ne asiat, jotka hoitosuositus määrittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon sanasto (1999) määrittää palveluketjun seuraavasti: Palveluketju on saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuva, sosiaali- ja terveydenhuollon rajat ylittävä, suunnitelmallinen ja yksilöllisesti toteutettava palveluprosessien kokonaisuus. Joustava palveluketju tarkoittaa asiakkaan ja/tai häntä koskevan tiedon siirtymistä joustavasti palveluprosessista ja organisaatiosta toiseen. Palveluketju voidaan jäsentää palveluprosesseihin, jotka puolestaan koostuvat palvelutapahtumista. Hoito/palveluprosessi on saman asiakkaan tiettyyn ongelmakokonaisuuteen kohdistuvien hoitotapahtumien muodostama suunnitelmallinen tapahtumasarja. (Nylander & Nenonen 2000). Terveydenhuollon palvelutyypit voidaan jakaa Nylanderin ja Nenosen mukaan (2000): 1) operatiiviset eli erilaisia toimenpiteitä (leikkauksia) vaativat yhden ongelman palveluketjut 2) operatiiviset moniongelmaiset palveluketjut (moniongelmaiset asiakkaat, joilla usein toimintakyvyn vajausta, käyttävät useita eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita) 3) selkeät konservatiiviset ja psykiatrian palveluketjut, joiden asiakkaat käyttävät pääasiassa yhtä palvelua, mutta käyttävät myös runsaasti avopalveluja ja kuntoutuspalveluja 4) epäselvät konservatiiviset ja psykiatrian palveluketjut, asiakkaan ongelma sekä palvelun alku ja loppu on epäselviä 5) pitkäaikaissairaudet 6) kehitysvammaisten palveluketjut 19

20 5.1 Palveluprosessien uudistaminen Palveluprosessien uudistamiseen on kehitelty lukuisia menetelmiä etenkin tuotantotalouden sektorilla. Prosessien uudistamisen onnistumiseen vaikuttavat mahdollisimman tehokas prosessimuoto sekä prosessin uudistamisessa käytettävät strategiat ja keinot (Towill käyttää sanaa trajectory eli kaari). Pahimmillaan huonosti suunniteltu ja toteutettu prosessin uudistus saattaa johtaa jopa tehokkuuden huonontumiseen. (Towill 2006) Seuraavassa esitellään lyhyesti muutamia kirjallisuudesta löytyneitä prosessien uudistamisen menetelmiä. Parvinen ym. (2005) mukaan prosessimuutosten johtamisessa on seuraavat tehtävät: 1) prosessien määrittäminen ja kartoittaminen 2) prosessin omistajien nimeäminen 3) pullonkaulojen tunnistaminen 4) vaihtelun mittaaminen ja vähentäminen 5) läpimenoajan lyhentäminen Prosessien parantaminen (improvement) (Van der Bij ym. 1999) perustuu olemassa olevien prosessien muokkaamiseen. Vaiheet ovat 1) prosessin analysointi (rajapinnat, puutteet, prosessiin liittyvä päätöksenteko, tapahtumat) 2) uudelleen muotoilu 3) vertailu (benchmarking) samaa prosessia käytetään toisessa organisaatiossa Prosessien uudistaminen (renewal) voidaan myös rakentaa kokonaan uusia prosesseja. Se tehdään yleensä kauempana terveydenhuollon arjesta seuraavien vaiheiden kautta: 1) osallisten vaatimusten kuuntelu 2) prosessien muotoilu 3) virheiden poistaminen uusista prosesseista Prosessien uudistamisessa pitää ottaa huomioon sekä institutionaaliset tekijät (säännöt, normit, professionalismi, kulttuuriset normit ja oletukset) että ohjausjärjestelmät (esim. kannustinjärjestelmät, seurantamekanismit). (Parvinen ym. 2005) 5.2 Toiminnanohjaus osana palveluprosessin uudistamista Toiminnanohjausjärjestelmän tavoitteena on integroida eri tietojärjestelmistä tuotettua tietoa niin, että sitä voidaan hyödyntää päivittäisessä johtamistyössä. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla integroidaan palveluprosessit toisiinsa. Toimiva toiminnanohjausjärjestelmä pystyy tunnistamaan systeemin tehottomat, arvoa tuottamattomat osat ja suuntaa resurssit optimaalisesti. Tietojärjestelmistä saadaan tarkka tieto siitä, mitä operatiivisella tasolla päivittäin tapahtuu ja syntyy ymmärrys siitä, mistä kustannukset syntyvät, onko kaikki tarpeellista ja kannattaako resursseja siirtää muualle. Mittaamisesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää benchmarkingissa. (Parvinen, ym. 2005) 20

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari tuotteistus Hiiden terveyskeskusten toimintakäytäntöjen kehittämishanke Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari Lähtökohta! Lohjan perusturvalautakunta 20.8.2003: Perusturvakeskus käynnistää välittömästi

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus. 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus. 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Terveyskeskusten avotoiminnan tuotteistaminen Mikä on tuotteistus?

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Esityksen sisältö Etäkonsultaatiot Etävastaanotot Diabetes etävastaanotto Verkkopalvelut Videopuhelin

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot

Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot Seurantaseminaari 31.1.27 Toiminnan tarkastelu! 1 suurinta potilasryhmää (papr-ryhmää) Aineistona koko terveyskeskuksen aineisto! Seurantaan valitut sairausryhmät

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Esimerkki avohoidon nykyisestä tilastoinnista Perusterveyden

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot