SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaupunginjohtajan katsaus 1 2. Kaarinan kaupungin strategia Taloussuunnitelman tavoitteet, veroprosentit ja

Transkriptio

1

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaupunginjohtajan katsaus 1 2. Kaarinan kaupungin strategia Taloussuunnitelman tavoitteet, veroprosentit ja väestötiedot 4 4. Talousarvion sitovuus 6 5. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma 7 6. Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät 8 7. Kaupunkikonserni Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka Muut keskeiset konserniyhteisöt Palo- ja pelastustoimi Tarkastuslautakunta Hallintopalvelut Hallinnon tukipalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Kirjasto Koulutus Varhaiskasvatus Hyvinvointipalvelut Perusturvalautakunta Hyvinvointipalvelujen yleishallinto Perhe- ja vammaispalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Erikoisairaanhoito Kansalaistoiminnan lautakunta Hyvinvoinnin edistäminen Ympäristöpalvelut Tekninen lautakunta Ympäristöpalvelujen yleishallinto Infrapalvelut Vesihuoltolaitos Tila- ja ravintopalvelut Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Maankäyttö Ympäristönsuojelulautakunta Ympäristönsuojelu Investoinnit yhteensä Littoisten päiväkoti Kaupunginviraston laajennus Talonrakennuksen pienhankkeet Maanhankinta Tiet ja kadut Puistot ja yleiset alueet Urheilu- ja ulkoilualueet Vesilaitos Viemärilaitos Satamat Joukkoliikenne Tekninen lautakunta Tietohallinnon ohjelmistot, laitteet ja tuotantotilat Sivistyspalvelujen irtaimisto Perusturvalautakunnan irtaimisto Kansalaistoiminnan lautakunta Osakkeet ja osuudet Yhteenveto toimialojen vakanssimuutoksista 72

4 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Tämä uudistettu Kaarinan kaupungin talousarvio antaa hyvän kuvan vuoden 2014 taloudellisista ja toiminnallisista muutoksista. Talousarviokirjassa on aikaisempaa vähemmän tekstiä. Taulukoilla ja kuvioilla on pyritty lisäämään havainnollisuutta. Talousarvio sisältää talousarviokortit, toimialajohtajien katsaukset sekä tämän kaupunginjohtajan katsauksen niistä muutoksista, joita kaupungin toimintaan ja talouteen suunnitellaan. Investointikorteissa on yli euron investoinneista tarkat kustannuslaskelmat ja perustelut. Yleistä Maailmalla taantuma näyttää hellittävän, mutta kasvu pysyy maltillisena. Vaikka euroalueen kriisi hellittää, alueella ei nähdä merkittävää kasvupotentiaalia. Suomen kokonaistuotannon on ennustettu kuitenkin lisääntyvän hieman kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Turun seutua leimaa suurten teollisuusyritysten rakennemuutos, joka osittain jatkuu vieläkin. Seudun sekä Kaarinan pk-sektorissa on kuitenkin paljon positiivista virettä. Vuosi 2014 on rakenteiden tarkastelun vuosi. Rakenteita arvioidaan niin valtakunnallisesti, seudullisesti kuin paikallisestikin. Valtiovarainministeriö käynnistää erityisen kuntarakenneselvityksen todennäköisesti noin 20 varsinaissuomalaisen kunnan alueella. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta suunnitellaan muutettavaksi. Lakia valmistellaan ajatuksella, että kuntien mahdollisuutta järjestää edes perustason sosiaali- ja terveyspalveluja rajoitetaan ja maa jaetaan vaativan perustason sekä erikoissairaanhoidon osalta sote-alueisiin. Kaarinan kaupunki on ollut lausunnoissaan kriittinen niin sote- kuin kuntarakenneuudistuksenkin suhteen. Kaarinassa talouden heikkeneminen edellyttää kuitenkin palvelujen kriittistä pohdintaa ja vuonna 2013 valmistuvan talouden tasapainotussuunnitelman toteuttamista. Kaarina, kuten muutkin kunnat, edellyttää lisäksi valtiolta selviä päätöksiä nykyisten tehtävien karsimisessa. Paikallisesti suurena haasteena Kaarina näkee seudullisten ja maakunnallisten palvelujen erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun. Nykyistä Kaarina-strategiaa päivitetään, tiivistetään ja tavoitteita terävöitetään vuodenvaiheessa. Tarkoituksena on hyödyntää voimassaolevan strategian neljää tukipilaria: hyvinvoinnin edistämistä ennakoivasti, luovuudesta tunnettua Kaarinaa, laatu- ja kustannustietoista johtamista, ekologisesti viihtyisää ympäristöä. Strategiaan lisätään konkreettisia toimenpiteitä tavoitteena tehdä Kaarinasta luovempi, ketterämpi, yhteisöllisempi ja rohkeampi kaupunki. Talousarvion vaikutus ihmisten arkeen Talousarvio säilyttää hyvät kaarinalaiset palvelut ja se pitää sisällään useita muutoksia, jotka samalla edistävät tuottavuutta ja parantavat palvelujen laatua. Lasten ja nuorten hyvinvointia kehitetään muun muassa Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hankkeella (Olkkari) sekä sijaishuollon rakenteellisella muutoksella laitoshoidosta perhehoitoon. Perusopetuksessa vähennetään oppilaille annettavaa opetusta. Harvaluodon koulukiinteistössä ei syksyn jälkeen enää järjestetä perusopetusta. Kaarina-lisä kohdennetaan kotihoidon tukea saaville hoidettaville alle 2-vuotiaille lapsille ja heidän alle kouluikäisille sisaruksilleen. Päivähoitotakuulla puolestaan mahdollistetaan paluu samaan päiväkotiin esimerkiksi hoitovapaan jälkeen, jolloin vanhemmat uskaltavat ottaa vanhemmat lapset pois hoidosta vapaan ajaksi. Littoisten päiväkodin rakentaminen parantaa Littoisten alueen varhaiskasvatuksen puitteita. Piikkiön uuden urheilukentän valmistuminen parantaa Piikkiön alueen liikuntamahdollisuuksia. 1

5 Vanhusten hyvinvointia parannetaan muistipolku-toimintamallilla, geriatrin eli iäkkäiden ihmisten hoitoon erikoistuneen erikoislääkärin palkkaamisella ja avo- eli kotisairaalan perustamisella. Yhdessä Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen säätiön ja Perhehoitoliiton kanssa käynnistetään lisäksi aivan uusi Senioreiden perhehoitokylän toiminta. Myös omaishoitoon on lisätty resursseja. Kansalaisen vapaus valita terveyskeskuksensa vuoden alusta kuntarajoista välittämättä tuo haasteita terveyspalveluihin. Kaarinan terveyskeskus varautuu tilanteeseen lisätyllä lääkärien sijaismäärärahalla, uudella vastaanottomallilla, ns. solumallilla, ja edellä mainitulla kotisairaanhoidon kehittämisellä. Lemunniemen ja Rauhalinnan kaavoitus tähtää uusien viihtyisien merellisten asuntoalueiden rakentumiseen seuraavien vuosien aikana. Vesimaksuihin tehdään kustannustason nousun mukaiset korotukset. Talousarvion vaikutus yrityksiin Talousarvio takaa hyvät palvelut kaarinalaisille yrityksille eri toimialojen, Kaarinan Kehitys Oy:n ja Turun seudun kehittämiskeskuksen tuottamana. Talousarviossa on säilytetty kohtuullinen mahdollisuus palvelusetelien käyttöön omaishoidon ja tehostetun palveluasumisen osalta. Noin 12,8 miljoonan euron investoinnit tuovat työtä kaarinalaisille ja Turun seudun yrityksille. Varhaiskasvatuksen ostopalvelun käyttöä rajoitetaan, mutta päätetyt investoinnit ja pienten päiväkotien lakkauttamiset edellyttävät ostopalvelupaikkojen lisäämistä tulevaisuudessa. Talousarvion vaikutus ympäristöön Vuoden 2014 aikana käynnistyy uusi seudullinen joukkoliikennejärjestelmä. Samalla Kaarinan kaupunki kehittää omaa sisäistä joukkoliikennejärjestelmää ja palvelulinjastojaan. Yhä useammalle kaarinalaiselle tulee mahdollisuus siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi. Ekologisesti viihtyisää Kaarinaa toteutamme uusin kaavahankkein Lemunniemellä ja Rauhalinnassa sekä taajamaan liittyvillä täydennyskaavahankkeilla. Kuusiston koulun ja Pihlajanmarjan päiväkodin lämmitysjärjestelmät muutetaan uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviksi. Kaupunkiseudun ja valtion välinen MAL-aiesopimus yhdessä talousarvioon varattujen investointirahojen kanssa takaa pyörätieverkoston laajentamisen. Merkittävin hanke on Littoistentien pyörätien rakentaminen, mikä takaa turvallisen koulu- ja työpaikkaliikenteen sekä laajentaa kuntoilun mahdollisuuksia. Kaupunki pyrkii edistämään vesiosuuskuntien syntymistä Kaarinan haja-asutusalueille. Talousarvion vaikutus henkilöstöön Talousarviossa on varauduttu toimitilojen muutoksiin niin, että hyvinvointipalvelujen on mahdollisuus siirtyä pois nykyisistä sisäilmaltaan haasteellisista tiloista. Työsuojelussa aloittaa uusi organisaatio. Uimahallin ja kuntokoulun käyttömaksuihin tulee omakustannusosuus. Talousarvio lähtee siitä, että kaikilla Kaarinan kaupungin työntekijöillä on töitä taloussuunnitelmakaudella. Harri Virta Kaupunginjohtaja 2

6 2. KAARINAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi laajentuneen Kaarinan ensimmäisen kaupunkistrategian. Kaarinan strategiaa valmisteltiin kahdessa vaiheessa: vuoden 2009 elokuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen version strategiasta, jota toukokuussa 2010 tarkistettiin toimialojen ja eri yhteistyötahojen kommenttien perusteella. Kaarina-strategia on talousarvion ohella yksi tärkeimmistä välineistä tavoitteiden asettamiselle ja kaupungin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Strategiassa on määritelty Kaarinan kaupungin toiminta-ajatus, visio, strategiset päämäärät sekä kriittiset menestystekijät vuoteen 2016 asti. Toiminta-ajatus kuvaa, miksi Kaarinan kaupunki on olemassa. Visio vastaa kysymykseen, minkälaisen haluamme Kaarinan kaupungin olevan vuonna Strategiset päämäärät taas toteutuessaan johtavat vision osoittamaan tavoitetilaan. Kriittiset menestystekijät puolestaan kertovat, missä asioissa meidän ainakin tulee onnistua, jotta saavutamme strategiset päämäärämme. TOIMINTA AJATUS Tarjoamme kaarinalaisten hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut tasapuolisesti ja oikeaaikaisesti. Tuemme kaarinalaisten omatoimisuutta ja mahdollistamme arjen sujuvuuden sekä turvallisen huomisen asukkaille ja yrityksille. Huolehdimme myös vehreästä sekä merellisestä ympäristöstämme. VISIO Kaarina on kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti - Kaupunkilaisten tietoisuuden ja oman vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan - Palveluketjun toimivuus - Riskiryhmissä olevien löytäminen 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen - Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen - Elinkaarikustannusten selvittäminen - Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet - Ajantasainen palvelustrategia - Toimiva johtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö - Alueiden rakentaminen tukee olemassa olevan taajaman kehittymistä - Energiatehokkuuden parantaminen - Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä - Ranta-alueiden saavutettavuuden paraneminen 4. Luovuudesta tunnettu Kaarina - Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen - Osallistuva kaupunkilainen ja henkilöstö - Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti - Muutosherkkyyden edistäminen

7 3. TALOUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kaupungin talousstrategia edellyttää tervettä taloutta, jotta palvelujen tuotanto voidaan järjestää pitkälä aikavälillä vakaalla pohjalla. Strategia lähtee myös siitä, että kaupungin tuotot riittävät suunnittelukaudella kattamaan kulut ja investoinnit pääosin ilman velan kasvua. Valtionvarainministeriön syksyn talouskatsauksen mukaan Suomen kokonaistuotannon ennustetaan vuonna 2014 lisääntyvän 1,2 prosenttia kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Seuraavalle vuodelle ennustetaan noin kahden prosentin kasvua. Historiallisesti katsottuna talouden kasvupotentiaali on alhainen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan kuluvan vuoden loppuun mennessä 8,3 prosenttiin. Keskimäräinen inflaatio kuluvana vuonna on 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Talouden ennustettu kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä tasapainottamaan valtiontaloutta. Myös kuntatalous on alijäämäinen. Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 prosentia. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa arvioidaan teknisesti, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee 2,1 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa pudoten vajaan kahden prosentin tuntumaan. Vuonna 2014 kustannustason arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. (%-muutos) Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi (%-yksikköä) Työttömyysaste % Vaihtotase/BKT Lyhyet korot (Euribor 3kk) % Pitkät korot (10 v) % Veroaste/BKT Valtionvelka/BKT Lähde: Valtionvarainministeriö Taloudellinen katsaus syksy * 2015* 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 2 2,6 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 1,7-1,5-1,8-1,6-1,3-0,8 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 2,9 42,4 43,6 44,0 44,9 45,0 44,8 42,0 42,2 43,6 47,5 49,3 50,1 Kiinteistöverolaki muuttui vuoden 2010 alusta lukien. Veroprosenttien rajat ovat: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60-1,35, vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,32-0,72. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi olla 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Lain mukaan kaupunginvaltuusto voi vahvistaa muulle kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli on 0,60-1,35 prosenttia. Ellei muuta ole vahvistettu, sovelletaan näihin kiinteistöihin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Vuoden 2011 alusta lukien vahvistettiin kaupungissa yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentiksi 0 %. Talousarvio 2014 on laadittu samoilla veroprosenteilla kuin vuoden 2013 talousarvio. VEROPROSENTIT TA2014 TS2015 TS2016 Kunnallisvero Kiinteistöverot: - yleinen prosentti - yleishyödylliset yhteisöt - vakituinen asuinrakennus - muut asuinrakennukset - rakentamaton rakennuspaikka 18,00 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 19,00 0,55 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 0,00-0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,25 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0, ,50 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00

8 VÄESTÖ Ikäluokat TA2013 TA2014 TS2015 TS Yht Kasvu 1,6 % 1,4 % 1,4 % 0,5 % 0,6 % 0,9 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % Vuoden 2013 alussa kaupungissa oli asukasta. Väestömäärän ennustetaan kasvavan 1,1 prosentin vuosivauhtia Väestönikärakenne

9 4. TALOUSARVION SITOVUUS Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion noudattamisesta annettavat ohjeet. Ohjeet vahvistetaan talousarviovuodelle Ohjeet ovat samansisältöiset myös kaupungin johtosäännöissä. TALOUSARVIO a) Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto hyväksyy nettobudjetin käyttötalousosassa kaupunginhallitukselle, lautakunnille sekä tässä kirjassa mainituille muille yksiköille. Yksikköä sitovat ne toiminnalliset tavoitteet, jotka on mainittu valtuustoon nähden sitoviksi. Määrärahan sitova luku on toimintakate (nettobudjetti). Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden perustamisesta. b) Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy nettobudjetin niille kohteille, joiden kohdalla on mainittu tilivelvollinen toimielin ja viranhaltija. Sitovana tavoitteena on nettomääräraha sekä määrärahan käyttötarkoitus. Alle euroa maksavat koneet, kalusto, muut tavarat ja aineettomat hyödykkeet kirjataan vuosikuluksi käyttötalousosassa, ellei kyseessä ole kiinteistön ensikertainen kalustaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yli yhden miljoonan euron investointikohteiden hankesuunnitelmat. Teknisen lautakunnan tulee kuulla asianomaista lautakuntaa ennen hankesuunnitelman esittämistä kaupunginhallitukselle edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustolle. Enintään yhden miljoonan euron hankesuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta kuultuaan ensin asianomaista lautakuntaa. c) Rahoitusosa Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja rahoituskuluihin. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovat erät ovat pitkäaikaisten lainojen (yli vuoden päästä erääntyvät lainat) ja antolainasaamisten lisäys. Kaupunginvaltuusto hyväksyy toimintapääoman, varausten ja rahastojen mahdollisen muutoksen. Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisen tulee olla virkasuhteessa kaupunkiin. Vahvistaessaan talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten lisäksi kaupunginjohtaja, toimialajohtajat sekä ne johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka on määrätty kaupungin toimielimen esittelijäksi. KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAATIMINEN SEKÄ OSTOLASKUJEN HYVÄKSYJÄT Talousarvion vahvistamisen jälkeen tilivelvollisten toimielinten tulee vahvistaa käyttösuunnitelma. Suunnitelmassa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueille sekä vastuualueiden alaiset kustannuspaikkojen vastuuhenkilöt. Kustannuspaikkojen väliset määrärahajaot vahvistaa toimialajohtaja. Vastuuhenkilö vastaa nettotavoitteen saavuttamisesta ja hyväksyy vastuualueensa ostolaskut. Kaupunginhallitus voi päättää kaikille kaupungin kustannuspaikoille lisäksi muita ostolaskujen hyväksyjiä. Kaupunginhallitus vahvistaa kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien hankintarajat konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön mukaisesti. Talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Muusta talouden hoidosta antaa ohjeita tarvittaessa kaupunginhallitus. Viranhaltija voi delegoida toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

10 (1000 ) (ulkoinen) MTA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TP 2012 KH 2014 / MTA 2013 Toimintatuotot yhteensä ,6 % Myyntituotot ,1 % Maksutuotot ,9 % Tuet ja avustukset ,3 % Vuokratuotot ,7 % Muut toimintatuotot ,7 % Valmistus omaan käyttöön ,5 % Toimintakulut yhteensä ,9 % Henkilöstökulut ,0 % Palvelujen ostot ,2 % Aineet, tarv. ja tavarat ,1 % Avustukset ,4 % Vuokrat ,0 % Muut kulut ,0 % TOIMINTAKATE ,3 % Verotulot ,9 % Valtionosuudet ,4 % Rahoituserät 5. TULOSLASKELMA Korkotuotot ,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % Korkokulut ,0 % Muut rahoituskulut ,9 % VUOSIKATE ,1 % Poistot ,3 % TULOS ,3 % Poistoeron lis./väh ,0 % TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ ,6 % RAHOITUSLASKELMA (1000 ) MTA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TP 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja inv. rahavirta Antolainauksen muutokset Ottolainauksen muutos (nto) Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainakanta Velka euroa per asukas Asukasmäärä Taseen kertynyt ylijäämä

11 6. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT MÄÄRÄRAHAERÄT Luvut sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset tapahtumat. Sitovuustaso noudattaa pääosin lautakuntarakennetta, mutta erikoissairaanhoito ja aluepelastuslaitos ovat omina sitovuustasoinaan. Valtuustoon nähden sitova määrärahaerä on nettoluku eli kate. (1000 ) MTA 2013 HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TP 2012 KH 2014/ MTA 2013 Konserni Tuotot ,0 % johto Kulut ,1 % Kate ,1 % Tarkastus Tuotot lautakunta Kulut ,6 % Kate ,6 % Aluepelastus Tuotot laitos Kulut ,8 % Kate ,8 % Hallinnon Tuotot ,5 % tukipalvelut Kulut ,2 % Kate ,1 % Henkilöstö Tuotot ,9 % lautakunta Kulut ,6 % Kate ,1 % Sivistys Tuotot ,7 % lautakunta Kulut ,3 % Kate ,5 % Perusturva Tuotot ,9 % lautakunta Kulut ,0 % Kate ,7 % Erikois Tuotot sairaanhoito Kulut ,0 % Kate ,0 % Kansalais Tuotot ,2 % toiminnan Kulut ,3 % lautakunta Kate ,6 % Tekninen Tuotot ,7 % lautakunta Kulut ,1 % Kate ,0 % Kaavoitus ja Tuotot ,3 % rakennus Kulut ,2 % lautakunta Kate ,9 % Ympäristön Tuotot ,2 % suojelu Kulut ,7 % lautakunta Kate ,2 % Toimialojen vastuualueiden suorite ja vertailuhintataulukot on laskettu talousarvion HKEvaiheen lukujen perusteella.

12 7. KAUPUNKIKONSERNI KONSERNIJOHTO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Elinkeinopolitiikka Kaupunginjohtaja Harri Virta Kaupunginjohtaja Harri Virta Kaupunginjohtaja Harri Virta Kaupunginjohtaja Harri Virta Kaupunginhallituksen pj. Kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA AJATUS Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä elinkeinopolitiikka. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma: Kaupunginvaltuusto - Kaupuginvaltuusto linjaa ja antaa ohjeita mm. talouden tasapainottamiseen, kuntauudistukseen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistamiseen sekä kaupunkiseudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen toteuttamiseen. - Kaupunginvaltuusto suosittelee toimielimille, että toimielinten jäsenet luopuvat vapaaehtoisesti yhden kokouksen kokouspalkkiosta antamansa suostumuksen perusteella. Lisäksi tavoitteena on, että kokoussuunnittelun avulla kokousten kesto lyhenee. Kaupunginhallitus - Vuoden 2013 lopulla valmistunut talouden tasapainotussuunnitelmaa toteutetaan laatimalla tarvittaessa tarkempia selvityksiä mm. palveluverkon laajuudesta. Lisäksi talouden tasapainotustoimenpiteet aikataulutetaan. - Päivitetty Kaarina-strategian jalkautetaan toimialoille, vastuualueille ja työyksiköille. - Kevään 2014 aikana valmistellaan selvitys käynnissä olevista projekteista ja hankkeista. Selvitys koskee kaupungin omarahoitteisia hankkeita sekä hankkeita, joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Selvityksessä kartoitetaan mm. projektien ja hankkeiden luonne, kesto ja vaihe, kustannukset, henkilöstön määrä sekä hankkeiden vaikuttavuus. - Kaupungin organisaatiota tarkastellaan kevään aikana ja mahdollisia muutoksia sekä uudelleenresurssointeja voidaan tehdä tämän selvityksen valmistuttua. Kaupunginjohtaja - Tavoitteena on kaupunginhallituksen alaisena keskittyä palveluiden johtamiseen, kilpailukyvyn ja elinvoiman kehittämiseen, työhyvinvoinnin parantamiseen, työprosessin kehittämiseen, talouden ohjaamiseen ja johtamiseen sekä konsernirakenteen kehittämiseen. Elinkeinopolitiikka - Kaarinan Kehitys Oy - Vuoden 2014 painopistealueet ovat kasvuyritysten tunnistaminen ja verkoston luominen, yritysten omistajanvaihdosasiat, matkailuelinkeinon kehittäminen, yritysalueiden markkinointi sekä yhteistyö yritysten kanssa. Suurin yksittäinen tapahtuma on keväällä 2014 yhteistyössä yrittäjäyhdistysten kanssa järjestettävä Yrittäjyysviikko. Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma on jäljempänä. Elinkeinopolitiikka - Turun Seudun Kehittämiskeskus Oy - Kaupunki rakentaa yhdessä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja yritysten kanssa kiinnostavaa ja kasvavaa asuinseutua. - Seudullista elinkeintoimea kehitetään Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toimintasuunnitelman mukaisesti. Muutokset edelliseen vuoteen: Kaupunginvaltuusto - Ei merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen Kaupunginhallitus - Ei merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen. Kaupunginjohtaja - Rauhalinnan kartanto siirtyy konsernijohdosta suoraan tila- ja ravintopalveluiden hallintaan vuoden 2014 alusta lukien.

13 Elinkeinopolitiikka - Kaarinan Kehitys Oy - Viranhaltijavalmistelussa oli esillä, että vuonna 2013 päättyneen matkailuhankkeen jatkotoimena Kaarinan Kehitys Oy:n talousarvioon sisältyisi euron määräraha matkailuasiamiehen palveluiden ostamiseen sekä matkailun kehittämiseen. Tätä määrärahaa ei sisälly vuoden 2014 talousarvioon, kuten ei myöskään euron varausta Tuorlan vierailijakeskuksen suunnittelun jatkamiseen. - Tirolilainen aitta siirtyy Kaarinan Kehitys Oy:ltä suoraan tila- ja ravintopalveluiden hallintaan vuoden 2014 alusta lukien. Elinkeinopolitiikka - Turun Seudun Kehittämiskeskus Oy - Yhteismarkkinointihankkeeseen ei ole osoitettu erillistä määrärahaa Turun Seudun Kehittämiskeskuksen talousarvioon. Seudullinen markkinointi hoidetaan Kehittämiskeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton olemassaolevalla rahoituksella. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET STRATEGINEN TAVOITE JA KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITE MITTARIN TAVOITEARVO Luovuudesta tunnettu Kaarina/ elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Asiakkaiden tyytyväisyys Kaarinan Kaarina sijoittuu Varsinais-Suomen Kehitys Oy:n toimintaan säilyy hyvällä yrittäjien ja Elinkeinoelämän tasolla. keskusliiton yritysilmapiiritutkimuksessa kolmen parhaimman kunnan joukkoon. Palveluverkon laajuuden arviointi Kaupunkiorganisaation kokonaisarviointi Palveluverkkoselvitykset valmisteltu niin, että tulokset ovat hyödynnettävissä vuoden 2015 talousarvion laadinnassa. Organisaation muutostarpeet on tunnistettu ja selvitetty mennessä. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT SUORITTEET TP 2010 TP 2011 TP 2012 MTA 2013 HKE 2014 TA 2014 TA 14/13 Kaupunginvaltuusto Kokoukset ,67 % Käsitellyt asiat ,00 % Valtuustoaloitteet ,67 % Kaupunginhallitus Kokoukset ,00 % Käsitellyt asiat ,00 % Elinkeinopolitiikka Perustettujen yritysten määrä ,00 % Työpaikkojen määrä* ,00 % Toimipaikkojen määrä* ,00 % *Vuosien luvut ovat arvioita

14 VERTAILUHINNAT TP 2010 TP 2011 TP 2012 MTA 2013 HKE 2014 TA 2014 TA 14/13 Kaupunginvaltuusto Toimintakulut / asukas 6,39 6,22 6,62 8,71 8,03 8,03-7,79 % Kaupunginhallitus Toimintakulut / asukas 28,99 24,73 25,14 26,99 26,93 26,93-0,21 % Kaupunginjohtaja Toimintakulut / asukas 10,07 10,11 10,06 13,39 12,77 12,77-4,69 % Elinkeinopolitiikka Toimintakulut / asukas 10,85 13,73 16,52 15,56 17,10 16,84 8,26 % TALOUS EUROA TP 2010 TP 2011 TP 2012 MTA 2013 HKE 2014 TA 2014 TA 14/13 TULOT ,00 % MENOT ,08 % TOIMINTAKATE ,08 %

15 Elinkeinopolitiikka ja Kaarinan Kehitys Oy YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TALOUSARVIO 12

16 KAARINAN KEHITYS OY TULOSLASKELMA Budjetti 2013 Budjetti 2014 LIIKEVAIHTO yht LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT LIIKEVOITTO (-TAPPIO) VOITTO (TAP) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

17 7.2. MUUT KESKEISET KONSERNIYHTEISÖT TOIMINTA-AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma: Muutokset edelliseen vuoteen: 14

18 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Kaarinan Palvelutalot Oy Kaarinan Vuokratalot Oy Kaarinan Palvelutalot Oy 15

19 8. PALO- JA PELASTUSTOIMI TOIMINTA-AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma ja muutokset edelliseen vuoteen VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT TALOUS 16

20 9. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta TOIMINTA-AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA Muutokset edelliseen vuoteen: VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET TALOUS 17