KANSANTALOUDEN TILINPITO KIERTOKULKUKAAVIONA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSANTALOUDEN TILINPITO KIERTOKULKUKAAVIONA"

Transkriptio

1 KANSANTALOUDEN TILINPITO KIERTOKULKUKAAVIONA Matti Estola Joensuun Yliopisto, Taloustieteiden laitos, PL 111, Joensuu Kansantalouden kiertokulkukaavio ja tilinpito ovat kaksi tapaa kuvata kansantalouden talousyksiöiden vuorovaikutuksia reaali- ja rahavirtojen avulla. Kaikilla taloustoimilla on kaksi osapuolta: ostaja ja myyjä. Jokaisen kaupan yhteydessä ostajan menot ovat myyjän bruttotulojen suuruiset, joista liikevaihto- (arvonlisä) ja hyödykeverojen osuus tilitetään valtiolle. Kansantalouden tuotannon arvoa voidaan siten mitata sekä tuottajien bruttotulojen että kuluttajien bruttomenojen kannalta kansantalouden tilinpidon mukaisesti. Koska jokainen ostettu hyödyke saa aikaan hyödykkeen hinnan suuruisen rahallisen suorituksen, talouden reaaliprosessin tapahtumilla on vastineensa talouden rahaprosessissa. Kansantalouden käyttäytymistä voidaan siten analysoida tutkimalla kumpaa hyvänsä em. prosesseista. Yksityiset ja julkiset kulutusmenot ja investoinnit ovat yksityisen ja julkisen sektorin menoja. Kansantalouden tietyn ajanjakson ostomenojen yhteisarvo poikkeaa kotimaisen tuotannon jalostusarvosta tuonnin sekä myymättä jääneen tuotannon arvon verran, joista jälkimmäinen näkyy yritysten varastojen arvojen lisäyksinä eli varastoinvestointeina. Kun varastoinvestoinnit lisätään yritysten investointeihin, kansantalouden yhteenlasketut ostomenot vastaavat tuotannosta saatuja bruttotuloja, eli markkinahintaisen BKT:een ja tuonnin arvon summaa. Yritysten tuotantojen yhteenlaskettavuuden ehto on, että tuotantoja mitataan arvosuureina. Ero reaali- ja rahaprosessin välillä tehdään käyvin ja kiintein euroin laskettujen suureiden avulla. Kun yritysten arvonlisäyksistä yhteenlaskettu kansantalouden tuotantovirran arvoa kuvaava nimellinen BKT lasketaan jonkin tietyn vuoden hinnoin saadaan BKT:een aikasarja, joka approksimoi kansantalouden tuotantovirtaa. Tämä osoittaa reaali- ja rahavirtojen välisen yhteyden, eli tässä työssä kuvaamallamme rahavirtaperusteisella mallilla voidaan kuvata myös kansantalouden reaalista tuotantoprosessia. Työssä osoitamme, että kansantalouden makrotason rahavirtojen mallintamisessa voimme hyödyntää muutamia yksinkertaisia periaatteita, joita fysiikassa ja insinööritieteissä käytetään virtaussysteemien mallintamisessa. Aluksi kuvaamme talousyksiköt rahavirtasysteemeinä, sen jälkeen muodostamme talouden makrosektorit aggregoimalla talousyksiköt erillisiksi kokonaisuuksiksi ja lopuksi osoitamme, että kansantalouden tilinpito voidaan kuvata rakentamamme kiertokulkukaavion avulla. 1. Virtaussysteemien mallintamisperiaatteet Fysikaalisia virtaussysteemejä ovat vesi- ja muut nestevirtasysteemit, ilma- ja muut kaasuvirtasysteemit sekä sähkö- ja materiavirtasysteemit. Talousyksikköjä voidaan puolestaan kuvata rahavirtojen tulo-meno systeemeinä kiinteän ajanjakson aikana. Virtaussysteemien mallintamisessa voidaan soveltaa seuraavia periaatteita:

2 1) Materian, energian tai liikemäärän vakioisuus, ja/tai 2) Kirchhoffin virtaus- ja jännitelaki (Marshall 1978, s. 13, 16). Materian vakioisuus tarkoittaa, että materia ei häviä. Jos tietty vesimäärä kaadetaan letkuun, letkun toisesta päästä tulee ulos sama määrä. Vastaavasti, jos nelisylinterisen polttomoottorin jokainen sylinteri tuottaa pakokaasua yhteen pakoputkeen, putkesta tuleva pakokaasumäärä on sylinterien yhteensä tuottama määrä. Materia voi kuitenkin muuttaa olomuotoa; lämmitettäessä vettä osa siitä höyrystyy ja haihtuu ilmaan. Rahavirtasysteemeissä voimme olettaa, että raha ei häviä. Jos talousyksikölle annetaan rahasumma Y (EUR), yksikkö joko kuluttaa (siirtää toiselle) tai säästää rahat, mutta ei hävitä niitä. Siis Y = S + C, missä S on säästöt ja C kulutus. Kirchhoffin virtauslaki: Virtaussysteemin solmukohtaan tulevien sähkövirtojen summa = solmukohdasta lähtevien sähkövirtojen summa. Kirchhoffin jännitelaki: Jos suljetun virtapiirin jännite on vakio, virtapiirin tietyssä kohdassa tapahtuvaa jännitteen laskua vastaa yhtä suuri jännitteen lisäys toisessa kohdassa. (Marshall 1978, s. 13). Kirchhoffin lakien tulkinta rahavirtasysteemeissä: Virtauslaki: Rahavirtasysteemin jokaiseen solmukohtaan (tietylle talousyksikölle) tulevien rahavirtojen summa = solmukohdasta poistuvien rahavirtojen summa. Jännitelaki: Jos rahaa poistuu kiertokulusta jossain kohdassa tietty määrä, rahaa pitää tulla systeemiin toisessa kohdassa vastaava summa, jotta kiertokulussa kiertävä rahamäärä säilyisi vakiona. 2. Yritys i rahavirtasysteeminä Yritykseen i kohdistuu kiinteän ajanjakson aikana seuraavat rahavirrat. Tulot: Yksityisten talousyksikköjen kulutusmenot yritykselle C i, julkisen sektorin kulutusmenot yritykselle G i, muiden yritysten yritykseltä i ostama yksityinen kiinteän pääoman muodostus I Yi, julkisen sektorin yritykseltä i ostama kiinteän pääoman muodostus I Ji, ulkomaiden yritykselle maksamat vientitulot X i ja yrityksen julkiselta sektorilta saamat tukipalkkiot B Yi. Menot: Yrityksen i kiinteän pääoman kuluminen eli yrityksen tekemät poistot P i, yrityksen maksamat tuotannon ja tuonnin verot T Ti, työnantajan sosiaaliturvamaksut T Si, palkat ja palkkiot bruttomääräisenä (veroineen) W i, yrityksen i ulkomaille maksamat tuontimenot M i, sekä yrityksen toimintaylijäämä ja sekatulot (netto) V i, jotka yritys tulouttaa omistajilleen. Kaikki nämä ovat rahavirtoja mittayksiköltään EUR/vuosi, kun tarkastelujakson pituus on yksi vuosi. Jokainen yritys ei kohtaa kaikkia näitä rahavirtoja, sillä kaikki yritykset eivät tee vienti- ja tuontikauppaa, eivät saa tukipalkkioita julkiselta sektorilta eikä julkinen sektori osta niiltä kulutus- tai investointihyödykkeitä. Esimerkiksi, jos yritys i ei tuota investointihyödykkeitä, tällöin I Yi = I Ji = 0. Yrityksen i toimintaylijäämä saadaan, kun yrityksen arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset (brutto), tuonnin ja tuotannon verot, työnantajan sosiaaliturvamaksut, kiinteän pääoman kuluminen ja siihen lisätään tukipalkkiot. Markkinatuotannossa toimivan yrityksen arvonlisäys lasketaan vähentämällä yrityksen tuotannon arvosta tuotannossa käytettyjen välituotteiden arvo (tavarat ja palvelut). Sekatulo on korvaus yrityksen omistajan ja hänen perheenjäsentensä työstä, ja se pitää sisällään myös yrittäjän saaman voiton. (Tilastokeskus 2003, s ). 2

3 Tuotannon ja Julkiset Yksityiset tuonnin verot T Ti kulutus- kulutus- Kiinteän pääoman Tukipalkkiot B Yi menot G i menot C i kuluminen P i Yksityinen kiinteän Vientitulot X i Yritys i pääoman muodostus I Yi Julkinen kiinteän Tuontimenot M i muodostus pääoman muodostus I Ji Toimintaylijäämä ja Palkat ja Työnantajan sekatulot V i palkkiot W i sotumaksut T Si Kuvio 1. Yrityksen i rahavirrat vuoden aikana Kuviossa 1 kotitalouksien kulutusmenot ovat yrityksen yksityissektorilta saamat myyntitulot kulutushyödykkeistä, ja julkisen sektorin kulutusmenot ovat yrityksen julkiselta sektorilta saamat myyntitulot kulutushyödykkeistä. Koska yritysten kiinteä pääoma menettää arvoaan sekä kulumisen että teknologisen ja taloudellisen arvon alenemisen kautta, yritykset säästävät rahaa tekemällä poistoja, jotta yrityksillä on tarvittaessa varaa hankkia uusi kone. Kuvioon merkitty kiinteän pääoman kuluminen vastaa siis yrityksen tekemiä poistoja. Kiinteän pääoman muodostus vastaa puolestaan muiden yritysten ja julkisen sektorin tältä yritykseltä tekemiä kone- ja laitehankintoja, jotka ko. yritykset ja julkinen sektori kirjaavat investoinneikseen. Tuotannon ja tuonnin verot koostuvat arvonlisäverosta sekä muista tuotannon ja tuonnin veroista. Koska raha ei häviä, vuoden aikana yritykseen virtaava rahamäärä on yhtä suuri kuin yrityksestä pois virtaava rahamäärä lisättynä toimintaylijäämällä ja sekatuloilla, jotka ovat yrityksen tulojen ja menojen erotus jakson aikana. Jos rahavirtasysteemi samaistetaan vesivirtasysteemiksi, toimintaylijäämä ynnä sekatulo vastaa yritysastiaan vuoden aikana kertynyttä vesimäärää; tulot ovat virtauksia astiaan ja menot virtauksia astiasta. Vastaava yhtälömuotoinen esitys on: C i + G i + X i + B Yi + I Ji + I Yi = P i + W i + V i + M i + T Ti + T Si V i = C i + G i + X i + B Yi + I Ji + I Yi P i W i M i T Ti T Si. Yhtälön jälkimmäinen muoto määrittelee yrityksen toimintaylijäämän ja sekatulot. 3. Kotitalous j rahavirtasysteeminä Kotitalous j saa bruttomääräisiä palkkatuloja ja palkkioita kotimaasta W j, toimintaylijäämä- ja sekatuloja kotimaasta V j, sosiaaliavustuksia kotimaasta B Kj, ensituloa ulkomailta (netto) N Ej ja tulonsiirtoja ulkomailta (netto) N Tj. Ensitulo tarkoittaa tuloa, jonka kotitalous saa osallistumisestaan tuotantoon sekä korvauksia, jotka rahoitus- ym. varojen omistaja saa varojen järjestämisestä toisen yksikön käytettäväksi. Tulo voi olla palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja vähennettynä tukipalkkioilla, toimintaylijäämää, sekatuloa tai omaisuustuloa. Tulonsiirrot ovat julkisyhteisöiltä (EU ym.) sekä yksityiseltä sektorilta saatuja korvauksia, joihin ei liity työsuoritusta, eivätkä ne ole korvauksia tehdyistä 3

4 sijoituksista. (Tilastokeskus 2003, s ) Kotitalous j maksaa kulutusmenoja C j, välittömiä veroja T Vj ja säästää nettomääräisesti S Kj. Välittömät verot sisältävät tulo-, varallisuus ym. verot, jotka julkinen sektori laskuttaa tuloista siten, että kotitalous ei saa rahoja tililleen. Kaikkien rahavirtojen mittayksikkö on EUR/vuosi ja rahavirtakaavio on kuviossa 2. Välittömät Säästöt Toimintaverot T Vj (netto) S Kj ylijäämät V j Kulutusmenot C j Palkat ja palkkiot (brutto) W j Saadut sosiaaliavustukset B Kj Tulonsiirrot ulkomailta Kotitalous j Ensituloa ulkomailta (netto) N Ej (netto) N Tj Kuvio 2. Kotitalouden j rahavirrat vuoden aikana Kotitalouden j rahojen sisään- ja ulosvirtausten yhtä suuruusehto on: W j + V j + B Kj + N Ej + N Tj = C j + T Vj + S Kj S Kj = W j + V j + B Kj + N Ej + N Tj T Vj C j Yhtälön jälkimmäinen muoto määrittää kotitalouden j nettosäästöt tulojen ja menojen erotuksena. Jos S Kj < 0, kotitalous rahoittaa osan kulutuksestaan velkaantumalla. Jos kotitalous ajatellaan astiaksi vesivirtasysteemissä, astiassa oleva vesimäärä supistuu vuoden aikana kun S Kj < 0 ja päinvastoin. Jokainen kotitalous ei kohtaa kaikkia em. rahavirtoja, sillä kaikki kotitaloudet eivät esimerkiksi saa ensituloja ulkomailta. 4. Julkinen sektori rahavirtasysteeminä Julkinen sektori saa vero- ja veroluonteisia tuloja seuraavasti: Tuotannon ja tuonnin verot T T = Σ i T Ti, välittömät verot T V = Σ j T Vj sekä työnantajan sosiaaliturvamaksut T S = Σ i T Si, missä Σ i tarkoittaa summausta yli yritysten ja Σ j summausta yli kotitalouksien. Julkisen sektorin menot koostuvat kulutusmenoista G = Σ i G i ja yrityksille maksetuista tukipalkkioista B Y = Σ i B Yi, kotitalouksille maksetuista sosiaaliavustuksista B K = ΣjB Kj. Näiden tulo- ja menovirtojen erotuksena määräytyy julkisen sektorin nettosäästöt S J. Jos S J > 0, julkisen sektorin tulot vuoden aikana ovat olleet menoja suuremmat, eli julkinen talous on ollut ylijäämäinen ja päinvastoin. Välittömät verot T V Säästöt (netto) S J Sosiaaliavustukset B K Työnantajan sosiaaliturvamaksut T S Julkinen sektori Julkiset menot G Tuotannon ja tuonnin verot T T Tukipalkkiot B Y Kuvio 3. Julkisen sektorin rahavirrat vuoden aikana Julkisen sektorin rahojen sisään- ja ulosvirtausten yhtä suuruusehto on: T V + T S + T T = G + B Y + B K + S J S J = T V + T S + T T G B Y B K ; yhtälön jälkimmäinen muoto määrittää julkisen sektorin vuotuisen yli/alijäämän. 4

5 5. Pankki k rahavirtasysteeminä Pankki k saa vuoden aikana nettomääräisesti talletuksia kotitalouksilta S Kk :n ja julkiselta sektorilta S Jk :n sekä yksityisiltä yrityksiltä bruttomääräisesti P k :n verran, ja myöntää investointilainoja yrityksille I Yk :n ja julkiselle sektorille I Jk :n verran. Kotitalouksien säästöt (netto) S Kk Julkisen sektorin säästöt (netto) S Jk Yritysten tekemät poistot P k Yksityiset investoinnit I Yk Pankki k Julkisen sektorin investoinnit I Jk Kuvio 4. Pankin k rahavirrat vuoden aikana Pankin k rahojen sisään- ja ulosvirtausten yhtä suuruusehto on: S Kk + S Jk + P k = I Jk + I Yk I Yk = S Kk + S Jk + P k I Jk Yhtälön jälkimmäinen muoto määrittää pankin k vuoden aikana myöntämät investointilainat yksityisille yrityksille. Huom! Jos S Kk ja S Jk ovat negatiivisia, nämä talousyksiköt velkaantuvat pankille ko. määrillä vuoden aikana. 6. Kansantalouden rahavirtasysteemi kiertokulkukaaviona Kansantalouden toiminnot kuvautuvat talousyksikköjen välisinä rahavirtoina. Kaikki kotitaloudet aggregoidaan talousyksiköksi KS (Kotitalous Sektori), kaikki yritykset talousyksiköksi YS (Yritys Sektori), julkinen talous kokonaisuudessaan muodostaa JS:n (Julkinen Sektori), pankit ja rahoituslaitokset yhdessä muodostavat RS:n (Rahoitus Sektori) ja ulkomaat yhdessä muodostavat US:n (Ulkomaiden Sektori). Nämä sektorit ovat rahavirtasysteemin solmukohtia, joissa pätee Kirchoffin virtauslaki. Kansantalouden kiertokulun rahavirrat yksiköissä EUR/vuosi ovat: C = Σ j C j = Σ i C i Yksityiset kulutusmenot yhteensä, G = Σ i G i Julkisen sektorin kulutusmenot yhteensä, B Y = Σ i B Yj Yritysten JS:lta saamat tukipalkkiot yhteensä, B K = Σ j B Kj Kotitalouksien JS:lta saamat sosiaaliavustukset yhteensä, V = Σ i V i = Σ j V j Yritysten toimintaylijäämät ja sekatulot yhteensä, W = Σ i W i = Σ j W j Yritysten palkkamenot = kotitalouksien yhteenlasketut palkkatulot, I Y = Σ i I Yi = Σ k I Yk Yksityiset investoinnit yhteensä (Σ k on summaus yli pankkien), I J = Σ i I Ji = Σ k I Jk Julkisen sektorin investoinnit yhteensä, P = Σ i P i = Σ k P k Yritysten tekemät poistot = pankkien poistotalletukset yhteensä, S K = Σ j S Kj = Σ k S Kk Kotitalouksien nettosäästöt = pankkien nettotalletukset KS:lta, S J = Σ k S Jk X = Σ i X i M = Σ i M i Julkisen sektorin nettosäästöt = pankkien nettotalletukset JS:lta, Yritysten vientitulot yhteensä, Yritysten tuontimenot yhteensä, 5

6 T V = Σ j T Vj T T = Σ i T Ti T S = Σ i T Si N E = Σ j N Ej N T = Σ j N Tj Kotitalouksien maksamat välittömät verot yhteensä, Yritysten maksamat tuotannon ja tuonnin verot yhteensä, Yritysten maksamat työnantajan sosiaaliturvamaksut yhteensä, Kotitalouksien ulkomailta saamat ensitulot yhteensä (netto), Kotitalouksien ulkomailta saamat tulonsiirrot yhteensä (netto). T T + T S JS T V G + B Y B K N T + N E US X M YS C V + W KS Maan raja I Y + I J P RS S J S K Kuvio 5. Kansantalouden rahavirtakaavio Kansantalouden sektorien tulo-meno -yhtälöt: YS: C + I Y + I J + G + B Y + X = M + V + W + P + T T + T S, KS: V + W + B K + N E + N T = C + S K + T V, JS: T T + T S + T V = G + B Y + B K + S J, RS: P + S J + S K = I Y + I J, US: X + N E + N T = M. Koska yo. rahavirtasysteemi ulkomaat mukaan lukien on suljettu, Kirchhoffin jännitelain mukaan laskemalla yhteen minkä hyvänsä neljän sektorin tulo-meno yhtälöt saadaan viidennen sektorin tulo-meno yhtälö. KTT:n tilinpidon tilin 1.1 (bruttokansantuote eli huoltotase) johtaminen: Tili 1.1 saadaan YS:n tulo-meno yhtälöstä siirtämällä termejä puolelta toiselle: C + I + G + X M = V + W + P + T T + T S B Y, missä I = I Y + I J. Vasemmalla puolella on BKT markkinahintaan lopputuotteen käytön ja oikealla puolella tulojen kautta laskettuna. Huoltotase ilmaisee siis YS:n tulojen ja menojen yhtä suuruuden sekä tulojen ja menojen jakauman eri komponentteihin. KTT:n tilinpidon tilin 1.2 (kansantulo ja käytettävissä oleva tulo) johtaminen: Kansantaloudessa tuloja saavat yksiköt kuuluvat KS:iin ja JS:iin, sillä yritysten toimintaylijäämät ja sekatulot tuloutetaan niitä omistaville kotitalouksille. Tili 1.2 saadaan johdettua laskemalla yhteen sektorien KS ja JS tulo-meno yhtälöt: 6

7 V + W + B K + N E + N T + T T + T S + T V = C + S K + S J + T V + G + B K + B Y => V + W + T T + T S B Y + N E + N T = C + G + S => BKT P + N E + N T = C + G + S, missä BKT P = V + W + T T + T S B Y ja S = S J + S K. Yhtälön viimeinen muoto vastaa tiliä 1.2. Koska C + G on kansantalouden yhteenlasketut kulutusmenot ja S = S J + S K yhteenlasketut säästöt, tili 1.2 toteuttaa rahan häviämättömyysehdon: yhtälön vasemmalla puolella on kansantalouden käytettävissä olevat tulot ja oikealla puolella yhteenlaskettu kulutus ynnä säästöt. 7. Lopuksi Kansantalouden tilinpito on varsin monimutkainen systeemi. Työssä esittämämme rahavirtakaavion tarkoitus on selkeyttää tilinpidon periaatteita sekä liittää kansantalouden tilinpito ja kiertokulkukaavio toisiinsa siten, että niiden välillä on yksi - yhteen vastaavuus. Kyseessä on kansantalouden tuotantosysteemin systeemianalyyttinen kuvaus. Kyseisen mallintamistavan toivat kansantaloustieteeseen fysiokraatit ja Francois Quesnay antoi sille nimen Tableau Économique. Nimi juontaa siitä, että alkujaan Tableau oli numeerinen taulukko, jossa kuvattiin tulovirrat kolmen yhteiskuntaluokan välillä: tuottava (maanviljelijät jne.), steriili (kauppiaat jne.) ja omistava luokka (maanomistajat jne.). Quesnay osoitti kiertokulkukaavion avulla, miten eri luokat saavat osansa tuottavan luokan synnyttämästä tulovirrasta, ja miten luokat käyttävät tulonsa toisille luokille suunnattuihin maksuihin. (Ekelund & Herbert 1990, ss ) Toinen systeemianalyyttisen mallintamistavan sovellus kansantaloustieteessä kansantalouden tilinpidon ohella on Wassily Leontiefin kehittämä panos-tuotos analyysi (Blaug 1996, s. 27). Tämä työ jatkaa fysiokraattien systeemianalyyttistä mallintamisperinnettä. Työssä sovellettuja virtaussysteemien analysointiperiaatteita voidaan pitää yleisinä työkaluina, joita voidaan soveltaa mihin hyvänsä materia- tai rahavirtasysteemiin. Ajatellaan esimerkiksi yritystä panos-tuotos systeeminä, jossa yritykseen virtaavat raaka-aineet muuntuvat tuotteiksi ja jätteiksi periaatteella materia ei häviä, eli kaikki yritykseen hankittu materia kiinteää pääomaa lukuun ottamatta virtaa ulos. Tätä kautta kansantalouden tilinpitoon saadaan liitettyä ns. ympäristötilinpito seuraavasti. Työssä kuvaamamme rahavirtasysteemi muunnetaan materiavirtasysteemiksi siten, että yrityksistä ulos virtaava materia erotellaan tuotteiksi ja jätteiksi, jätteet erotellaan kierrätettäviin ja ei-kierrätettäviin eli kaatopaikalle päätyviin, ja yritysten käyttämät raaka-aineet erotellaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Tällainen materiaalivirtasysteemi on avoin, sillä osa kiertokulussa kiertävästä materiasta päätyy kaatopaikalle. Lähteet: Blaug, M., Economic theory in retrospect. Cambridge University Press. Ekelund, R.B. & Hebert, R.F., A History of Economic Theory and Method, Third Edition. McGraw-Hill Publishing Company. Marshall, S.A., Introduction to Control Theory. The Macmillan Press LTD. Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Kansantalous 2003:2. 7

KANSANTALOUDEN TILINPITO KIERTOKULKUKAAVIONA

KANSANTALOUDEN TILINPITO KIERTOKULKUKAAVIONA KANSANTALOUDEN TILINPITO KIERTOKULKUKAAVIONA Matti Estola 1 Joensuun Yliopisto, Taloustieteiden laitos, PL 111, 80101 Joensuu E-mail: matti.estola@joensuu.fi Kansantalouden kiertokulkukaavio ja reaalitilinpito

Lisätiedot

kansantalouden tilinpitoon. kiertokulkukaaviona

kansantalouden tilinpitoon. kiertokulkukaaviona Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 2/2005 ARTIKKELEITA Kansantalouden tilinpito kiertokulkukaaviona Matti Estola 1 Dosentti Joensuun Yliopisto 1 Kiitokset Pirkko Aulin-Ahmavaaralle ja Arto Kokkiselle

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudelliset näkymät 23 25 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 18.3.23 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/23 Talvi 23 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

vuosien aikaperspektiivi kasvua mitataan kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen BKT muutoksella

vuosien aikaperspektiivi kasvua mitataan kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen BKT muutoksella MAKROTALOUSTIEDE KANSANTALOUDEN TILINPITO Makrotalouden kohteena on kansantalous miten kansatalouden osien vuorovaikutus näkyy kansataloudessa? o kotitaloudet o yritykset o ulkomaat kysymys on kansatalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni miljardia euroa heinä-syyskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin) Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 0,6 miljardia euroa loka-joulukuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite 18.12.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2 27.11.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2012 toisella

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2015 Neljännesvuositilinpito 2015, 1. vuosineljännes Bruttokansantuote väheni 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä Korjattu 5.6.2015. Korjatut kohdat merkitty punaisella. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2017 Sektoritilit neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Kotitaloussektorin säästämisaste oli negatiivinen vuoden 2016 neljännellä vuosineljänneksellä Säästämisastetta on pitänyt loppuvuoden

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2014 Sektoritilit neljännesvuosittain 2014, 2. vuosineljännes Kotitalouksien säästämisaste kasvoi vuoden 2014 toisella vuosineljänneksellä Kotitalouksien säästämisaste palasi positiiviseksi

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin 2.5.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on voimistunut viime kuukausina Teollisuuden

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Sektoritilit neljännesvuosittain

Sektoritilit neljännesvuosittain Kansantalous 2016 Sektoritilit neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Kotitalouksien säästämisaste oli negatiivinen vuoden 2015 neljännellä vuosineljänneksellä Kotitaloussektorin säästämisaste oli

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2011 Neljännesvuositilinpito 2011, 1 vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,8 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 5,5 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen ylijäämä pieneni miljardia euroa huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2017 Neljännesvuositilinpito 2017, 1. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote volyymi 1)

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous Neljännesvuositilinpito, 3 vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa

Lisätiedot

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat Erikoistutkija Terttu Vainio RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN RAKENTAMINEN Tampereen rantaväylä 185 2 % - Tampere

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2015 Neljännesvuositilinpito 2015, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote pieneni 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2013 Neljännesvuositilinpito 2013, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote pysyi edellisen vuosineljänneksen tasolla Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pysyi

Lisätiedot

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus Vienti osana kansantaloutta 1 Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2012 Neljännesvuositilinpito 2012, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote väheni 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus Työeläkejärjestelmän kestävyys Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus

Eläkkeiden rahoitus Työeläkejärjestelmän kestävyys Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus Eläkkeiden rahoitus Työeläkejärjestelmän kestävyys Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus 16.5.2017 Reijo Vanne Johtava ekonomisti Tela Sisältö Työeläkehistoriaa kansantalouden tilinpidosta Kestävyys

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot