KANSANTALOUDEN TILINPITO KIERTOKULKUKAAVIONA
|
|
- Aku Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANSANTALOUDEN TILINPITO KIERTOKULKUKAAVIONA Matti Estola Joensuun Yliopisto, Taloustieteiden laitos, PL 111, Joensuu Kansantalouden kiertokulkukaavio ja tilinpito ovat kaksi tapaa kuvata kansantalouden talousyksiöiden vuorovaikutuksia reaali- ja rahavirtojen avulla. Kaikilla taloustoimilla on kaksi osapuolta: ostaja ja myyjä. Jokaisen kaupan yhteydessä ostajan menot ovat myyjän bruttotulojen suuruiset, joista liikevaihto- (arvonlisä) ja hyödykeverojen osuus tilitetään valtiolle. Kansantalouden tuotannon arvoa voidaan siten mitata sekä tuottajien bruttotulojen että kuluttajien bruttomenojen kannalta kansantalouden tilinpidon mukaisesti. Koska jokainen ostettu hyödyke saa aikaan hyödykkeen hinnan suuruisen rahallisen suorituksen, talouden reaaliprosessin tapahtumilla on vastineensa talouden rahaprosessissa. Kansantalouden käyttäytymistä voidaan siten analysoida tutkimalla kumpaa hyvänsä em. prosesseista. Yksityiset ja julkiset kulutusmenot ja investoinnit ovat yksityisen ja julkisen sektorin menoja. Kansantalouden tietyn ajanjakson ostomenojen yhteisarvo poikkeaa kotimaisen tuotannon jalostusarvosta tuonnin sekä myymättä jääneen tuotannon arvon verran, joista jälkimmäinen näkyy yritysten varastojen arvojen lisäyksinä eli varastoinvestointeina. Kun varastoinvestoinnit lisätään yritysten investointeihin, kansantalouden yhteenlasketut ostomenot vastaavat tuotannosta saatuja bruttotuloja, eli markkinahintaisen BKT:een ja tuonnin arvon summaa. Yritysten tuotantojen yhteenlaskettavuuden ehto on, että tuotantoja mitataan arvosuureina. Ero reaali- ja rahaprosessin välillä tehdään käyvin ja kiintein euroin laskettujen suureiden avulla. Kun yritysten arvonlisäyksistä yhteenlaskettu kansantalouden tuotantovirran arvoa kuvaava nimellinen BKT lasketaan jonkin tietyn vuoden hinnoin saadaan BKT:een aikasarja, joka approksimoi kansantalouden tuotantovirtaa. Tämä osoittaa reaali- ja rahavirtojen välisen yhteyden, eli tässä työssä kuvaamallamme rahavirtaperusteisella mallilla voidaan kuvata myös kansantalouden reaalista tuotantoprosessia. Työssä osoitamme, että kansantalouden makrotason rahavirtojen mallintamisessa voimme hyödyntää muutamia yksinkertaisia periaatteita, joita fysiikassa ja insinööritieteissä käytetään virtaussysteemien mallintamisessa. Aluksi kuvaamme talousyksiköt rahavirtasysteemeinä, sen jälkeen muodostamme talouden makrosektorit aggregoimalla talousyksiköt erillisiksi kokonaisuuksiksi ja lopuksi osoitamme, että kansantalouden tilinpito voidaan kuvata rakentamamme kiertokulkukaavion avulla. 1. Virtaussysteemien mallintamisperiaatteet Fysikaalisia virtaussysteemejä ovat vesi- ja muut nestevirtasysteemit, ilma- ja muut kaasuvirtasysteemit sekä sähkö- ja materiavirtasysteemit. Talousyksikköjä voidaan puolestaan kuvata rahavirtojen tulo-meno systeemeinä kiinteän ajanjakson aikana. Virtaussysteemien mallintamisessa voidaan soveltaa seuraavia periaatteita:
2 1) Materian, energian tai liikemäärän vakioisuus, ja/tai 2) Kirchhoffin virtaus- ja jännitelaki (Marshall 1978, s. 13, 16). Materian vakioisuus tarkoittaa, että materia ei häviä. Jos tietty vesimäärä kaadetaan letkuun, letkun toisesta päästä tulee ulos sama määrä. Vastaavasti, jos nelisylinterisen polttomoottorin jokainen sylinteri tuottaa pakokaasua yhteen pakoputkeen, putkesta tuleva pakokaasumäärä on sylinterien yhteensä tuottama määrä. Materia voi kuitenkin muuttaa olomuotoa; lämmitettäessä vettä osa siitä höyrystyy ja haihtuu ilmaan. Rahavirtasysteemeissä voimme olettaa, että raha ei häviä. Jos talousyksikölle annetaan rahasumma Y (EUR), yksikkö joko kuluttaa (siirtää toiselle) tai säästää rahat, mutta ei hävitä niitä. Siis Y = S + C, missä S on säästöt ja C kulutus. Kirchhoffin virtauslaki: Virtaussysteemin solmukohtaan tulevien sähkövirtojen summa = solmukohdasta lähtevien sähkövirtojen summa. Kirchhoffin jännitelaki: Jos suljetun virtapiirin jännite on vakio, virtapiirin tietyssä kohdassa tapahtuvaa jännitteen laskua vastaa yhtä suuri jännitteen lisäys toisessa kohdassa. (Marshall 1978, s. 13). Kirchhoffin lakien tulkinta rahavirtasysteemeissä: Virtauslaki: Rahavirtasysteemin jokaiseen solmukohtaan (tietylle talousyksikölle) tulevien rahavirtojen summa = solmukohdasta poistuvien rahavirtojen summa. Jännitelaki: Jos rahaa poistuu kiertokulusta jossain kohdassa tietty määrä, rahaa pitää tulla systeemiin toisessa kohdassa vastaava summa, jotta kiertokulussa kiertävä rahamäärä säilyisi vakiona. 2. Yritys i rahavirtasysteeminä Yritykseen i kohdistuu kiinteän ajanjakson aikana seuraavat rahavirrat. Tulot: Yksityisten talousyksikköjen kulutusmenot yritykselle C i, julkisen sektorin kulutusmenot yritykselle G i, muiden yritysten yritykseltä i ostama yksityinen kiinteän pääoman muodostus I Yi, julkisen sektorin yritykseltä i ostama kiinteän pääoman muodostus I Ji, ulkomaiden yritykselle maksamat vientitulot X i ja yrityksen julkiselta sektorilta saamat tukipalkkiot B Yi. Menot: Yrityksen i kiinteän pääoman kuluminen eli yrityksen tekemät poistot P i, yrityksen maksamat tuotannon ja tuonnin verot T Ti, työnantajan sosiaaliturvamaksut T Si, palkat ja palkkiot bruttomääräisenä (veroineen) W i, yrityksen i ulkomaille maksamat tuontimenot M i, sekä yrityksen toimintaylijäämä ja sekatulot (netto) V i, jotka yritys tulouttaa omistajilleen. Kaikki nämä ovat rahavirtoja mittayksiköltään EUR/vuosi, kun tarkastelujakson pituus on yksi vuosi. Jokainen yritys ei kohtaa kaikkia näitä rahavirtoja, sillä kaikki yritykset eivät tee vienti- ja tuontikauppaa, eivät saa tukipalkkioita julkiselta sektorilta eikä julkinen sektori osta niiltä kulutus- tai investointihyödykkeitä. Esimerkiksi, jos yritys i ei tuota investointihyödykkeitä, tällöin I Yi = I Ji = 0. Yrityksen i toimintaylijäämä saadaan, kun yrityksen arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset (brutto), tuonnin ja tuotannon verot, työnantajan sosiaaliturvamaksut, kiinteän pääoman kuluminen ja siihen lisätään tukipalkkiot. Markkinatuotannossa toimivan yrityksen arvonlisäys lasketaan vähentämällä yrityksen tuotannon arvosta tuotannossa käytettyjen välituotteiden arvo (tavarat ja palvelut). Sekatulo on korvaus yrityksen omistajan ja hänen perheenjäsentensä työstä, ja se pitää sisällään myös yrittäjän saaman voiton. (Tilastokeskus 2003, s ). 2
3 Tuotannon ja Julkiset Yksityiset tuonnin verot T Ti kulutus- kulutus- Kiinteän pääoman Tukipalkkiot B Yi menot G i menot C i kuluminen P i Yksityinen kiinteän Vientitulot X i Yritys i pääoman muodostus I Yi Julkinen kiinteän Tuontimenot M i muodostus pääoman muodostus I Ji Toimintaylijäämä ja Palkat ja Työnantajan sekatulot V i palkkiot W i sotumaksut T Si Kuvio 1. Yrityksen i rahavirrat vuoden aikana Kuviossa 1 kotitalouksien kulutusmenot ovat yrityksen yksityissektorilta saamat myyntitulot kulutushyödykkeistä, ja julkisen sektorin kulutusmenot ovat yrityksen julkiselta sektorilta saamat myyntitulot kulutushyödykkeistä. Koska yritysten kiinteä pääoma menettää arvoaan sekä kulumisen että teknologisen ja taloudellisen arvon alenemisen kautta, yritykset säästävät rahaa tekemällä poistoja, jotta yrityksillä on tarvittaessa varaa hankkia uusi kone. Kuvioon merkitty kiinteän pääoman kuluminen vastaa siis yrityksen tekemiä poistoja. Kiinteän pääoman muodostus vastaa puolestaan muiden yritysten ja julkisen sektorin tältä yritykseltä tekemiä kone- ja laitehankintoja, jotka ko. yritykset ja julkinen sektori kirjaavat investoinneikseen. Tuotannon ja tuonnin verot koostuvat arvonlisäverosta sekä muista tuotannon ja tuonnin veroista. Koska raha ei häviä, vuoden aikana yritykseen virtaava rahamäärä on yhtä suuri kuin yrityksestä pois virtaava rahamäärä lisättynä toimintaylijäämällä ja sekatuloilla, jotka ovat yrityksen tulojen ja menojen erotus jakson aikana. Jos rahavirtasysteemi samaistetaan vesivirtasysteemiksi, toimintaylijäämä ynnä sekatulo vastaa yritysastiaan vuoden aikana kertynyttä vesimäärää; tulot ovat virtauksia astiaan ja menot virtauksia astiasta. Vastaava yhtälömuotoinen esitys on: C i + G i + X i + B Yi + I Ji + I Yi = P i + W i + V i + M i + T Ti + T Si V i = C i + G i + X i + B Yi + I Ji + I Yi P i W i M i T Ti T Si. Yhtälön jälkimmäinen muoto määrittelee yrityksen toimintaylijäämän ja sekatulot. 3. Kotitalous j rahavirtasysteeminä Kotitalous j saa bruttomääräisiä palkkatuloja ja palkkioita kotimaasta W j, toimintaylijäämä- ja sekatuloja kotimaasta V j, sosiaaliavustuksia kotimaasta B Kj, ensituloa ulkomailta (netto) N Ej ja tulonsiirtoja ulkomailta (netto) N Tj. Ensitulo tarkoittaa tuloa, jonka kotitalous saa osallistumisestaan tuotantoon sekä korvauksia, jotka rahoitus- ym. varojen omistaja saa varojen järjestämisestä toisen yksikön käytettäväksi. Tulo voi olla palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja vähennettynä tukipalkkioilla, toimintaylijäämää, sekatuloa tai omaisuustuloa. Tulonsiirrot ovat julkisyhteisöiltä (EU ym.) sekä yksityiseltä sektorilta saatuja korvauksia, joihin ei liity työsuoritusta, eivätkä ne ole korvauksia tehdyistä 3
4 sijoituksista. (Tilastokeskus 2003, s ) Kotitalous j maksaa kulutusmenoja C j, välittömiä veroja T Vj ja säästää nettomääräisesti S Kj. Välittömät verot sisältävät tulo-, varallisuus ym. verot, jotka julkinen sektori laskuttaa tuloista siten, että kotitalous ei saa rahoja tililleen. Kaikkien rahavirtojen mittayksikkö on EUR/vuosi ja rahavirtakaavio on kuviossa 2. Välittömät Säästöt Toimintaverot T Vj (netto) S Kj ylijäämät V j Kulutusmenot C j Palkat ja palkkiot (brutto) W j Saadut sosiaaliavustukset B Kj Tulonsiirrot ulkomailta Kotitalous j Ensituloa ulkomailta (netto) N Ej (netto) N Tj Kuvio 2. Kotitalouden j rahavirrat vuoden aikana Kotitalouden j rahojen sisään- ja ulosvirtausten yhtä suuruusehto on: W j + V j + B Kj + N Ej + N Tj = C j + T Vj + S Kj S Kj = W j + V j + B Kj + N Ej + N Tj T Vj C j Yhtälön jälkimmäinen muoto määrittää kotitalouden j nettosäästöt tulojen ja menojen erotuksena. Jos S Kj < 0, kotitalous rahoittaa osan kulutuksestaan velkaantumalla. Jos kotitalous ajatellaan astiaksi vesivirtasysteemissä, astiassa oleva vesimäärä supistuu vuoden aikana kun S Kj < 0 ja päinvastoin. Jokainen kotitalous ei kohtaa kaikkia em. rahavirtoja, sillä kaikki kotitaloudet eivät esimerkiksi saa ensituloja ulkomailta. 4. Julkinen sektori rahavirtasysteeminä Julkinen sektori saa vero- ja veroluonteisia tuloja seuraavasti: Tuotannon ja tuonnin verot T T = Σ i T Ti, välittömät verot T V = Σ j T Vj sekä työnantajan sosiaaliturvamaksut T S = Σ i T Si, missä Σ i tarkoittaa summausta yli yritysten ja Σ j summausta yli kotitalouksien. Julkisen sektorin menot koostuvat kulutusmenoista G = Σ i G i ja yrityksille maksetuista tukipalkkioista B Y = Σ i B Yi, kotitalouksille maksetuista sosiaaliavustuksista B K = ΣjB Kj. Näiden tulo- ja menovirtojen erotuksena määräytyy julkisen sektorin nettosäästöt S J. Jos S J > 0, julkisen sektorin tulot vuoden aikana ovat olleet menoja suuremmat, eli julkinen talous on ollut ylijäämäinen ja päinvastoin. Välittömät verot T V Säästöt (netto) S J Sosiaaliavustukset B K Työnantajan sosiaaliturvamaksut T S Julkinen sektori Julkiset menot G Tuotannon ja tuonnin verot T T Tukipalkkiot B Y Kuvio 3. Julkisen sektorin rahavirrat vuoden aikana Julkisen sektorin rahojen sisään- ja ulosvirtausten yhtä suuruusehto on: T V + T S + T T = G + B Y + B K + S J S J = T V + T S + T T G B Y B K ; yhtälön jälkimmäinen muoto määrittää julkisen sektorin vuotuisen yli/alijäämän. 4
5 5. Pankki k rahavirtasysteeminä Pankki k saa vuoden aikana nettomääräisesti talletuksia kotitalouksilta S Kk :n ja julkiselta sektorilta S Jk :n sekä yksityisiltä yrityksiltä bruttomääräisesti P k :n verran, ja myöntää investointilainoja yrityksille I Yk :n ja julkiselle sektorille I Jk :n verran. Kotitalouksien säästöt (netto) S Kk Julkisen sektorin säästöt (netto) S Jk Yritysten tekemät poistot P k Yksityiset investoinnit I Yk Pankki k Julkisen sektorin investoinnit I Jk Kuvio 4. Pankin k rahavirrat vuoden aikana Pankin k rahojen sisään- ja ulosvirtausten yhtä suuruusehto on: S Kk + S Jk + P k = I Jk + I Yk I Yk = S Kk + S Jk + P k I Jk Yhtälön jälkimmäinen muoto määrittää pankin k vuoden aikana myöntämät investointilainat yksityisille yrityksille. Huom! Jos S Kk ja S Jk ovat negatiivisia, nämä talousyksiköt velkaantuvat pankille ko. määrillä vuoden aikana. 6. Kansantalouden rahavirtasysteemi kiertokulkukaaviona Kansantalouden toiminnot kuvautuvat talousyksikköjen välisinä rahavirtoina. Kaikki kotitaloudet aggregoidaan talousyksiköksi KS (Kotitalous Sektori), kaikki yritykset talousyksiköksi YS (Yritys Sektori), julkinen talous kokonaisuudessaan muodostaa JS:n (Julkinen Sektori), pankit ja rahoituslaitokset yhdessä muodostavat RS:n (Rahoitus Sektori) ja ulkomaat yhdessä muodostavat US:n (Ulkomaiden Sektori). Nämä sektorit ovat rahavirtasysteemin solmukohtia, joissa pätee Kirchoffin virtauslaki. Kansantalouden kiertokulun rahavirrat yksiköissä EUR/vuosi ovat: C = Σ j C j = Σ i C i Yksityiset kulutusmenot yhteensä, G = Σ i G i Julkisen sektorin kulutusmenot yhteensä, B Y = Σ i B Yj Yritysten JS:lta saamat tukipalkkiot yhteensä, B K = Σ j B Kj Kotitalouksien JS:lta saamat sosiaaliavustukset yhteensä, V = Σ i V i = Σ j V j Yritysten toimintaylijäämät ja sekatulot yhteensä, W = Σ i W i = Σ j W j Yritysten palkkamenot = kotitalouksien yhteenlasketut palkkatulot, I Y = Σ i I Yi = Σ k I Yk Yksityiset investoinnit yhteensä (Σ k on summaus yli pankkien), I J = Σ i I Ji = Σ k I Jk Julkisen sektorin investoinnit yhteensä, P = Σ i P i = Σ k P k Yritysten tekemät poistot = pankkien poistotalletukset yhteensä, S K = Σ j S Kj = Σ k S Kk Kotitalouksien nettosäästöt = pankkien nettotalletukset KS:lta, S J = Σ k S Jk X = Σ i X i M = Σ i M i Julkisen sektorin nettosäästöt = pankkien nettotalletukset JS:lta, Yritysten vientitulot yhteensä, Yritysten tuontimenot yhteensä, 5
6 T V = Σ j T Vj T T = Σ i T Ti T S = Σ i T Si N E = Σ j N Ej N T = Σ j N Tj Kotitalouksien maksamat välittömät verot yhteensä, Yritysten maksamat tuotannon ja tuonnin verot yhteensä, Yritysten maksamat työnantajan sosiaaliturvamaksut yhteensä, Kotitalouksien ulkomailta saamat ensitulot yhteensä (netto), Kotitalouksien ulkomailta saamat tulonsiirrot yhteensä (netto). T T + T S JS T V G + B Y B K N T + N E US X M YS C V + W KS Maan raja I Y + I J P RS S J S K Kuvio 5. Kansantalouden rahavirtakaavio Kansantalouden sektorien tulo-meno -yhtälöt: YS: C + I Y + I J + G + B Y + X = M + V + W + P + T T + T S, KS: V + W + B K + N E + N T = C + S K + T V, JS: T T + T S + T V = G + B Y + B K + S J, RS: P + S J + S K = I Y + I J, US: X + N E + N T = M. Koska yo. rahavirtasysteemi ulkomaat mukaan lukien on suljettu, Kirchhoffin jännitelain mukaan laskemalla yhteen minkä hyvänsä neljän sektorin tulo-meno yhtälöt saadaan viidennen sektorin tulo-meno yhtälö. KTT:n tilinpidon tilin 1.1 (bruttokansantuote eli huoltotase) johtaminen: Tili 1.1 saadaan YS:n tulo-meno yhtälöstä siirtämällä termejä puolelta toiselle: C + I + G + X M = V + W + P + T T + T S B Y, missä I = I Y + I J. Vasemmalla puolella on BKT markkinahintaan lopputuotteen käytön ja oikealla puolella tulojen kautta laskettuna. Huoltotase ilmaisee siis YS:n tulojen ja menojen yhtä suuruuden sekä tulojen ja menojen jakauman eri komponentteihin. KTT:n tilinpidon tilin 1.2 (kansantulo ja käytettävissä oleva tulo) johtaminen: Kansantaloudessa tuloja saavat yksiköt kuuluvat KS:iin ja JS:iin, sillä yritysten toimintaylijäämät ja sekatulot tuloutetaan niitä omistaville kotitalouksille. Tili 1.2 saadaan johdettua laskemalla yhteen sektorien KS ja JS tulo-meno yhtälöt: 6
7 V + W + B K + N E + N T + T T + T S + T V = C + S K + S J + T V + G + B K + B Y => V + W + T T + T S B Y + N E + N T = C + G + S => BKT P + N E + N T = C + G + S, missä BKT P = V + W + T T + T S B Y ja S = S J + S K. Yhtälön viimeinen muoto vastaa tiliä 1.2. Koska C + G on kansantalouden yhteenlasketut kulutusmenot ja S = S J + S K yhteenlasketut säästöt, tili 1.2 toteuttaa rahan häviämättömyysehdon: yhtälön vasemmalla puolella on kansantalouden käytettävissä olevat tulot ja oikealla puolella yhteenlaskettu kulutus ynnä säästöt. 7. Lopuksi Kansantalouden tilinpito on varsin monimutkainen systeemi. Työssä esittämämme rahavirtakaavion tarkoitus on selkeyttää tilinpidon periaatteita sekä liittää kansantalouden tilinpito ja kiertokulkukaavio toisiinsa siten, että niiden välillä on yksi - yhteen vastaavuus. Kyseessä on kansantalouden tuotantosysteemin systeemianalyyttinen kuvaus. Kyseisen mallintamistavan toivat kansantaloustieteeseen fysiokraatit ja Francois Quesnay antoi sille nimen Tableau Économique. Nimi juontaa siitä, että alkujaan Tableau oli numeerinen taulukko, jossa kuvattiin tulovirrat kolmen yhteiskuntaluokan välillä: tuottava (maanviljelijät jne.), steriili (kauppiaat jne.) ja omistava luokka (maanomistajat jne.). Quesnay osoitti kiertokulkukaavion avulla, miten eri luokat saavat osansa tuottavan luokan synnyttämästä tulovirrasta, ja miten luokat käyttävät tulonsa toisille luokille suunnattuihin maksuihin. (Ekelund & Herbert 1990, ss ) Toinen systeemianalyyttisen mallintamistavan sovellus kansantaloustieteessä kansantalouden tilinpidon ohella on Wassily Leontiefin kehittämä panos-tuotos analyysi (Blaug 1996, s. 27). Tämä työ jatkaa fysiokraattien systeemianalyyttistä mallintamisperinnettä. Työssä sovellettuja virtaussysteemien analysointiperiaatteita voidaan pitää yleisinä työkaluina, joita voidaan soveltaa mihin hyvänsä materia- tai rahavirtasysteemiin. Ajatellaan esimerkiksi yritystä panos-tuotos systeeminä, jossa yritykseen virtaavat raaka-aineet muuntuvat tuotteiksi ja jätteiksi periaatteella materia ei häviä, eli kaikki yritykseen hankittu materia kiinteää pääomaa lukuun ottamatta virtaa ulos. Tätä kautta kansantalouden tilinpitoon saadaan liitettyä ns. ympäristötilinpito seuraavasti. Työssä kuvaamamme rahavirtasysteemi muunnetaan materiavirtasysteemiksi siten, että yrityksistä ulos virtaava materia erotellaan tuotteiksi ja jätteiksi, jätteet erotellaan kierrätettäviin ja ei-kierrätettäviin eli kaatopaikalle päätyviin, ja yritysten käyttämät raaka-aineet erotellaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Tällainen materiaalivirtasysteemi on avoin, sillä osa kiertokulussa kiertävästä materiasta päätyy kaatopaikalle. Lähteet: Blaug, M., Economic theory in retrospect. Cambridge University Press. Ekelund, R.B. & Hebert, R.F., A History of Economic Theory and Method, Third Edition. McGraw-Hill Publishing Company. Marshall, S.A., Introduction to Control Theory. The Macmillan Press LTD. Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Kansantalous 2003:2. 7
KANSANTALOUDEN TILINPITO KIERTOKULKUKAAVIONA
KANSANTALOUDEN TILINPITO KIERTOKULKUKAAVIONA Matti Estola 1 Joensuun Yliopisto, Taloustieteiden laitos, PL 111, 80101 Joensuu E-mail: matti.estola@joensuu.fi Kansantalouden kiertokulkukaavio ja reaalitilinpito
Lisätiedotkansantalouden tilinpitoon. kiertokulkukaaviona
Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 2/2005 ARTIKKELEITA Kansantalouden tilinpito kiertokulkukaaviona Matti Estola 1 Dosentti Joensuun Yliopisto 1 Kiitokset Pirkko Aulin-Ahmavaaralle ja Arto Kokkiselle
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotKotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto
Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7
LisätiedotMikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne
Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotKotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen
Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite
Suomen taloudelliset näkymät 23 25 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 18.3.23 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/23 Talvi 23 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotOsa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite
Suomen taloudelliset näkymät 22 24 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 24.9.22 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/22 Kesä 22 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotLIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa
FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä
LisätiedotMetalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
LisätiedotInvestointien taloustiedot
Investointien taloustiedot Kunnat, kuntayhtymät sekä kansantalous Mikko Mehtonen Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) 1-217 Vuoden 2 hinnoin, mrd. Kansantalouden tilinpidon mukaan 3 2 2 24 22
LisätiedotKuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto
Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:
LisätiedotTutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia
Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät
LisätiedotMitä on kansantalouden tilinpito?
Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
Lisätiedota) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on
Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotTILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015
TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotToimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen
Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2012
Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotMaailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin Viennin määrän kehitys 7.8.218 Teknologiateollisuus Source: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis 1 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 0,6 miljardia euroa loka-joulukuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
LisätiedotMAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014
MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän
Lisätiedotvuosien aikaperspektiivi kasvua mitataan kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen BKT muutoksella
MAKROTALOUSTIEDE KANSANTALOUDEN TILINPITO Makrotalouden kohteena on kansantalous miten kansatalouden osien vuorovaikutus näkyy kansataloudessa? o kotitaloudet o yritykset o ulkomaat kysymys on kansatalouden
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä
Lisätiedot18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä
18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden
LisätiedotPohjanmaan metsäbiotalous
n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni miljardia euroa heinä-syyskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
LisätiedotTalousmatematiikka (3 op)
Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen
Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus
LisätiedotRahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7
RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2017 Neljännesvuositilinpito 2017, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi 1)
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1992-2017, mrd. Lainakanta Rahavarat 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 20 18 16
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 20 18 16
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2012 toisella
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite
Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite 18.12.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2 27.11.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2017 Neljännesvuositilinpito 2017, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote volyymi 1)
LisätiedotJulkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014
Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2019 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2018, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 0,6 miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
Lisätiedot