[Kirjoita asiakirjan alaotsikko]

Transkriptio

1 [Kirjoita asiakirjan alaotsikko] [Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä lyhyt yhteenveto asiakirjan sisällöstä. Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä lyhyt yhteenveto asiakirjan sisällöstä.] Juhana Mykrä

2 Johdanto... 3 TVT-kartoituksen taustatiedot... 4 Tieto- ja viestintäteknologiset taidot... 9 Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Esitysgrafiikka Kuvankäsittely Verkkoviestintä Verkkokirjoittaminen ja -julkaisu Yhteisöpalvelut Oppimisalustat Virtuaalimaailmat Miellekarttasovellukset Online-kyselyt Pilvipalvelut Liitteet

3 Ilo Oppia! -opistoverkosto on kymmenen varsinaissuomalaisen kansalais- ja työväenopiston yhteistoimintaverkosto. Lounais- Suomen aluehallintovirasto myönsi verkostolle Osaava-rahoitusta ohjelmakautena , jonka aikana toteutettiin Innovatiivisiin oppimisratkaisuihin uudistuvilla rakenteilla ja osaamisen kehittämisellä (INNO-OPPI ) -hanke. Hankkeen tavoitteena oli löytää ja kehittää uudenlaisia, erityisesti vapaan sivistystyön opetus- ja ohjaustilanteisiin soveltuvia oppimisratkaisuja opetustoimen henkilöstön osaamista kehittämällä. Osaamisen kehittämisen tueksi hankkeen alussa kartoitettiin koko opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan osaaminen. Kyselykartoituksen yhteistyötahona toimi INNO-OPPI hankkeen ohjausryhmä, johon kuuluivat Jaakola Risto, puheenjohtaja, Kaarinan kansalaisopisto; Lehtonen Miia, hankekoordinaattori, Kaarinan kansalaisopisto; Enqvist Gitte, Raision työväenopisto; Pörtfors Juhani/Sannaleena Härkönen, Auralan kansalaisopisto; Saarinen Mari, Raision työväenopisto. Ilo Oppia -opistoverkosto tilasi syksyllä 2012 tietotekniikkasuunnittelija Juhana Mykrältä tieto- ja viestintätekniikan kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa ennen kaikkea em. opistoverkoston opettajakunnan tietoja viestintäteknisiä valmiuksia ja sen perusteella ennakoida tulevia henkilöstökoulutustarpeita. 3

4 Kyselykartoituksen käytännön toteutuksesta sisällön laatimisen ja tutkimustulosten analysoimisen osalta vastasi tämän raportin kirjoittaja, Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston ITsuunnittelija, KM Juhana Mykrä. Kyselyn toteuttamisen ajankohtana oli kevät Kysely lähetettiin arviolta 500 opettajalle. Vastauksia saatiin 145. Kysely toteutettiin Digium Enterprise -järjestelmällä internetpohjaisena kyselynä. Paperinen kyselylomake oli PDF-muodossa tarvittaessa jaettavissa halukkaille. Kaikki vastaukset tulivat kuitenkin suoraan sähköiseen järjestelmään, jota kyselyn laatijalla oli mahdollista hallinnoida. Kyselyyn määriteltiin sellaiset asetukset, että vastaajaa ei kyetä saapuneiden lomakkeiden taustatiedoista tunnistamaan. Kyselyyn vastattiin anonyymisti ja saatteessa mainittiin, että kartoituksen vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Kyselyn tilaajan pyynnöstä kyselylomakkeen loppuun lisättiin kohta, jossa vastaaja sai halutessaan jättää yhteystietonsa, jos halusi osallistua lahjakortin arvontaan. Tässä näkymässä ilmoitettiin, että henkilötietoja ei yhdistetä kartoituksen vastauksiin. Kysely jaettiin sähköpostitse linkkinä, jota klikkaamalla avautui kysely nettiselaimen ikkunassa. Vastaajalla oli mahdollisuus kyselyn täyttämisen aikana ottaa talteen henkilökohtainen linkki, jonka avulla pääsi tarvittaessa myöhemmin jatkamaan omaa vastausprosessia (vrt. liite 2). Kyselylomakkeen sisällöt jaksotettiin loogisina kokonaisuuksina 21 eri osaan eli sivunäkymään, niin että yhdessä näkymässä kerrallaan oli esillä vain tiettyyn teemaan liittyvä kokonaisuus. Osasta toiseen pääsi liikkumaan tarvittaessa edestakaisin, jolloin vastaaja pääsi halutessaan helposti muuttamaan jo aiemmin täyttämiensä kohtien vastauksia. Kyselylomakkeen näkymät ovat esillä liitteessä 2. Kyselylomakkeessa vastaajille ensimmäisenä esille ilmestyi saateteksti, jonka jälkeen kysyttiin vastaajan demografia- ja muita taustatietoja. Näiden tulokset on esitelty luvussa vastaajien taustatiedot 4 Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien ammatillista osaamista eri näkökulmista 17 toteaman avulla. Tämä toteutettiin monivalintamatriiseina, joissa annettiin arvio omasta osaamisesta,

5 kaksi vaihtoehtoa: riittävästi ja puutteellisesti. Em. matriiseissa pääsi vielä arvioimaan, halusiko vastaaja koulutusta ko. asiassa vai ei. Ammatillisen osaamisen osion lopussa pyydettiin kirjaamaan kolme opettajan osaamisaluetta, jotka ovat vastaajan mielestä tärkeimpiä kansalaisopiston opettajan työssä. Vastaajalla oli lisäksi mahdollisuus kirjoittaa avoimeen tekstikenttään, mitä muuta halusi sanoa opettajan työstä. Ammatillisen osion vastausten analysoiminen ei kuulunut tämän raportin laatijan vastuulle. Niiden tulokset on graafeina ja taulukkoina saatettu kyselykartoituksen tilaajan edustajien tietoon. Kyselyn kolmannessa osiossa kartoitettiin yleisellä tasolla vastaajien tieto- ja viestintäteknologista (TVT) osaamista liittyen TVT:n eri osaalueisiin. Neljännen osion alaosiot generoituivat kyselylomakkeeseen automaattisesti satunnaisessa järjestyksessä kolmannen osion valintojen perusteella. Alaosiot tulivat näkyviin vastaajalle vain niiltä TVT:n osa-alueilta, joihin liittyviä työvälineitä ja työtapoja hän oli todennut käyttävänsä opetustehtäviinsä liittyen. Generoitumisella voitiin tehokkaasti rikkoa kyselyn laatijan ennalta määrittelemä lineaarinen eteneminen, mikä joiltakin osin olisi saattanut vaikuttaa tiettyjen TVT:n osa-alueiden liialliseen painottumiseen. Viimeksi mainittujen kahden osion tuloksia on avattu luvuissa X ja X. 5

6 Auralan kansalaisopisto Auranlaakson kansalaisopisto Kaarinan kansalaisopisto Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto Loimaan työväenopisto Naantalin opisto Paimion opisto Raision työväenopisto Saariston kansalaisopisto Väståbolands Medborgarinstitut SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON Kyselyn kohdejoukoksi oli valittu Ilo Oppia -opistoverkoston tuntiopettajat sekä muutama suunnittelijaopettaja. Osa opettajista opettaa useassa eri opistossa, joten kohdejoukon tarkkaa laajuutta on melko vaikea arvioida. Kyselyn tilaajan edustajan arvioi kohdejoukon suuruudeksi on 600 opettajaa. Kysely lähetettiin n. 500 opettajalle. Kyselyyn tuli määräaikaan mennessä 145 vastausta. Suunnilleen kolmasosa kohdejoukkoon kuuluvista vastasi kyselyyn. Vastaajien pääasiallisesti edustama opisto näkyy taulukossa 1, jonka yhteydessä olevassa taulukossa näkyvät vastaajien lukumäärät opistokohtaisesti. Vastausmäärät jakaantuvat melko tasaisesti. Opistokohtaista vastausaktiivisuutta voi tarvittaessa arvioida, kun vastausprosentteja laskettaessa vertailulukuna käyttää kyselyn vastaanottajien määrää opistoittain. Kunkin opiston opettajien kokonaislukumäärää voi tässä yhteydessä pitää sekundäärisenä vertailulukuna Taulukko 1: Vastaajan pääasiallinen opisto 6 Vastaajien sukupuolijakauman perusteella suunnilleen neljä viidesosaa vastaajista oli naisia (82 %). Tämä lienee samassa linjassa opiston opettajien sukupuolijakauman kanssa. Vastaajien ikäjakauman tarkastelu (vrt. taulukko 2) osoittaa työikäisten vuotiaiden osalta melko tasaista jakaumaa, kun vastaajat on jaoteltu kymmenen ikävuoden kohortteihin. Suurimmat vastaajien ikäryhmät

7 Peruskoulu Lukio Ylioppilas Ammattikoulu Opistotason tutkinto Amk-tutkinto Alempi kk-tutkinto Ylempi kk-tutkinto alle 18 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 64 vuotta ovat ja vuotiaat, kumpikin ryhmä yhteensä on yli puolet vastaajista. Yli 64-vuotiaita toisaalta on vastaajista joka kymmenes. Alle 25-vuotiaiden osuus vastaajista on hyvin pieni, yhteensä vain 2 vastaajaa eli vain reilun yhden prosentin luokkaa. Yksi alle 18-vuotiaskin näyttäisi vastanneen kyselyyn Taulukko 2: Vastaajien ikäjakauma Vastaajien koulutustaustan jakautuminen on esillä taulukossa 3, josta ilmenee ylemmän kk-tutkinnon omaavien olevan suurin opettajaryhmä (34 % vastaajista). Opistotason tutkintoja opettajakunnalla on viidesosa (21 %). Vastaajista on 14 % ilmoittanut koulutustaustaksensa amk-tutkinnon, 12 % ammattikoulun, 8 % alemman kk-tutkinnon. Opistoverkoston opettajakunnasta vastausten perusteella ylimmäksi koulutustasokseen vastaajista 5 % ilmoittaa itsensä ylioppilaaksi (lukio = 0 %). Kuudella prosentilla vastaajista on peruskoulupohja Taulukko 3: Vastaajien koulutustausta 7

8 alle 2 vuotta 2-5 vuotta 6-10 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 31 vuotta tai enemmän Opistoverkoston opettajakunnan ammatillinen kokemuspohja on työvuosien määrän perusteella vahva (vrt. taulukko 4). Yli puolet (52 %) vastanneista ilmoittaa työvuosien määrän kansalaisopistotyössä olevan yli 10 vuotta ja yli kolmasosa (35 %) yli 5 vuotta. Yli 20 vuotta kansalaisopistotyössä mukana olleiden osuus on kunnioitettavan suuri, yli kymmenen prosenttia (11 %). Kuusi (4 %) vastaajista ilmoittaa työvuosien määräkseen yli 31 vuotta! Toisaalta myös kokemattomampiakin kollegoja löytyy: vastaajista neljäsosa (26 %) ilmoittaa työvuosien määräksi kahdesta viiteen vuotta ja viidesosa (22 %) alle kaksi vuotta Taulukko 4: Työvuosien määrä kansalaisopistotyössä 7 % vastaajista ei ilmoittanut asuinkuntaansa. Tässä kohdin kyselyssä käytettiin luetteloa, jossa oli esillä pudotusvalikon kautta valittavana kaikki Suomen kunnat vuodelta tähän kohtaan vastanneista 30 % (41/135) ilmoitti asuinkunnakseen Turun. Seuraavaksi yleisimmät asuinkunnat olivat Naantali (10 % vastaajista), Kaarina, (9 %), Paimio (9 %), Loimaa (6 %), Raisio (6 %), Lieto (4 %), Pöytyä (4 %), Masku (4 %), Mynämäki (4%), ja Aura (3 %). Muissa ilmoitetuissa asuinkunnissa asui kussakin 1-2 kyselyn tähän kohtaan vastannutta. Varsinais-Suomeen verrattuna maantieteellisesti kaukaisimmat asuinkunnat olivat Ikaalinen ja Nokia. 8

9 SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON Kartoituksessa kysyttiin vastaajien itsearviota omasta tieto- ja viestintäteknologisesta (TVT) osaamisestaan yleisellä tasolla. Oheisesta kaaviosta (vrt. kaavio 1) käy ilmi vastausten lukumäärät kyselyyn mukaan otettujen TVT:n osa-alueiden ja niihin liittyvien taitotasoarvioiden osalta. Tämä osio toteutettiin kyselyssä matriisina: em. TVT:n osa-alueet oli lueteltu allekkain ja näillä riveillä oli monivalintana (sarakkeet) ko. kaaviossa näkyvät viisi osaamistasoa kuvaavaa vastausvaihtoehtoa. Vain yhden viidestä osaamistasosta pystyi valitsemaan yhtä TVT:n osa-aluetta kohti. Kukin vastaaja saattoi kuitenkin tehdä itsearvion useamman TVT-taitotason (rivin) osalta. Ne TVT:n osa-alueet, joihin vastaaja vastasi huomioitiin automaattisesti kyselyn edetessä: taitotasokyselyn sisällöksi generoitui satunnaisessa järjestyksessä ko. vastaajan valitsemat osaalueet, joihin liittyen oli kussakin osiossa omat tarkemmat monivalintakohtansa. Kaaviossa näkyvät vastausmäärät kunkin TVT-taitotasoarvion osalta. Kun osiot asettaa suuruusjärjestykseen, voidaan arvioida osioiden keskinäistä suosituimmuutta ja vastaajien kollektiivista TVT-taitojen kohdentumista. Ne ovat järjestyksessä Tekstinkäsittely 67 % vastaajista (97 vastaajaa 145 vastaajasta), Verkkoviestintä (60 %), Esitysgrafiikka (33 %), Kuvankäsittely (30 %), Taulukkolaskenta (27 %), Yhteisöpalvelut (26 %), Verkkokirjoittaminen ja -julkaisu (19 %), Oppimisalustat (11 %), Pilvipalvelut (10 %), Miellekarttasovellukset (3 %), Online-kyselyt (3 %) ja Virtuaalimaailmat (2 %). Vastaajien lukumäärän vähäisyyden vuoksi on haasteellista tehdä luotettavia ja vertailukelpoisia johtopäätöksiä joissakin TVT-osioissa. Toki vastausten vähäisyys ko. osioissa itsessään viittaa ainakin siihen, että nämä TVT:n osa-alueet ovat aliedustettuina, mahdollisesti esimerkiksi siksi, että niiden opetuskäyttömahdollisuuksia ei tunneta riittävästi. Tai ne eivät vaikuta olevan opetuskäytön suhteen relevantteja muiden kuin niitä osa-alueita opetuksessa käyttäneiden vastaajien osalta. Ns. suosituimmissa osioissa sen sijaan voinee itsearvion perusteella tehdä varmempia johtopäätöksiä. 9

10 Kyselyssä tämän osion johdantotekstissä pyydettiin vastaajia arvioimaan nimenomaan omia TVT-taitoja suhteessa omiin työtehtäviinsä. Siten kyselyn tuloksista ei saa suoraa vastausta opettajakunnan kaikkien TVT-taitojen laadusta esim. vapaa-ajan käytössä. Tämän osion vastausten perusteella voi todeta, että kyselyyn vastanneiden TVT-taidot yleisellä tasolla ovat erittäin hyvät. Kaikista tämän osion vastauksista 1 % (5/423) sijoittuu aloittelevan käyttäjän kategoriaan, 11 % (45/423) alkeistason käyttäjän kategoriaan, 20 % (84/423) perustason käyttäjän kategoriaan, 38 % (161/423) osaavan käyttäjän kategoriaan ja 30 % (128/423) edistyneen käyttäjän kategoriaan. Taitojen osalta kaksi parasta kategoriaa yhteensä käsittää 68 % vastauksista. Jotkut TVT:n osa-alueet ovat erityisen hyvin opistoverkoston opettajakunnan hallussa (vrt. erilliset kaaviot kussakin osiossa). Tekstinkäsittelytaidoissa 71 % vastaajista (69 vastaajaa 97 vastaajasta) on osaavan tai edistyneen käyttäjän tasolla (kaksi ylintä tasoa), taulukkolaskentataidoissa 74 % (29/39), esitysgrafiikassa 67 % (32/48), kuvankäsittelyssä 56 % (25/44) ja verkkoviestinnässä 68 %. Neljällä viimeksi mainitulla osa-alueella on joitakin yksittäisiä vastaajia, jotka arvioivat TVT-taitonsa aloittelevan käyttäjän tasolle. Verkkokirjoittamisessa ja -julkaisussa 56 % (15/27) on kahdella ylimmällä tasolla, yhteisöpalveluissa peräti 73 % (27/37); tosin näihin osioihin vastanneiden kokonaismäärät ovat jo alle neljäsosa kaikkien vastaajien kokonaismäärästä. 10

11 11 Kaavio 1: Vastaajien arvio tieto- ja viestintäteknologisesta osaamisesta yleisellä tasolla

12 SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON 67 % vastaajista (97 vastaajaa 145 vastaajasta) vastasi tähän osioon. Otos on siis merkitsevä ja kertoo melko hyvin koko kyselyyn vastanneiden osaamistasosta ja tarpeista. Otos on 19 % (97 vastaajaa n. 500 opistoverkoston henkilöstä) kyselyn kohderyhmänä olevasta joukosta, joten siitä voi kohtuullisen hyvin vetää suuntaviivoja myös laajempaan tarkasteluun. Työtehtävissään vastaajista 92 % (85 vastaajaa 92 vastaajasta) on käyttänyt kaupallista Microsoft Office Word - tekstinkäsittelyohjelmaa, maksutonta erikseen koneelle netistä asennettavaa OpenOffice Writer -ohjelmaa 36 % (33/92), Windowskäyttöjärjestelmän mukana tulevaa WordPad-ohjelmaa 26 % (24/92), Google Documents/Google Drive -asiakirjaa 16 % (15/92). Kaavio 2: Tekstinkäsittelysovellusten käyttäminen työtehtäviin liittyen 12 Yleisellä tasolla tarkasteltuna vastaajien itsearvio tekstinkäsittelyosaamisestaan osoittaa, että 34 % tähän osioon vastanneista oli edistyneitä käyttäjiä, 37 % osaavia käyttäjiä, 19 %

13 perustason käyttäjiä ja 10 % alkeistason käyttäjiä. Aloittelevia käyttäjiä ei tässä yleistarkastelussa löytynyt. Kaavio 3: Vastaajien arvio osaamisestaan (tekstinkäsittely) Tarkempi taitotasotarkastelu osoittaa, että tekstinkäsittelytaitoihin liittyen vastaajat ilmoittivat parhaimmaksi osaamisalueekseen tekstisisällön tuottamisen (edistynyt tai osaava käyttäjä - kategorioissa 79 % eli 77 vastaajaa 97 vastaajasta), toiseksi parhaana osaamisalueena tekstin ja dokumentin ulkoasun muotoilu 65 % (63/97) kahdessa ylimmässä kategoriassa. Seuraavina tulevat oikoluvun ja sanastojen hyödyntäminen 49 % (48/97), kuvien ja muiden graafisten elementtien lisääminen ja asettelu 46 % (45/97) ja valmiiden asiakirjapohjien käyttäminen ja muokkaaminen 35 % (34/97). Vain näissä kolmessa viimeksi mainitussa kategoriassa on muutamia aloittelevia käyttäjiä. Osaamisen suhteen huonoimpien taitoalueiden järjestys on edellinen luettelo päinvastaisessa järjestyksessä; toisaalta asiakirjapohjien käsittelyyn liittyen kolmasosa (31%, 30/97) vastaajista kuuluu toiseksi ylimpään kategoriaan (osaava käyttäjä), mutta tällä taitoalueella on vähiten edistyneitä käyttäjiä 14 % (14/97). Vastaajien arvio koulutustarpeesta osoittaa, että neljäsosa (26 %) vastaajista kaipaisi täydennyskoulutusta tekstinkäsittelysovellusten käytössä. 13

14 SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON 27 % vastaajista (39/145) vastasi tähän osioon. Otos toimii melko hyvin suuntaa-antavana koko kyselyyn vastanneiden osaamistasosta ja tarpeista. Sen sijaan koko kohderyhmää ajatellen vastausten määrä tässä osiossa edustaa vain 8 % koko opistoverkoston opettajakunnasta (39/500), joten tämän tuloksen perusteella on hankala tehdä muita kuin suuntaa-antavia päätelmiä. Työtehtävissään vastaajista 72 % (35 vastaajaa 37 vastaajasta) oli käyttänyt kaupallista Microsoft Office Excel -ohjelmaa, maksutonta erikseen koneelle netistä asennettavaa OpenOffice/Libre Office Calc -ohjelmaa ilmoitti käyttäneensä 24 % (9/37), Google Documents/Drive laskentataulukoita 16 % (6/37). Yksi vastaaja vastasi käyttäneensä muuta taulukkolaskentasovellusta (Apple Numbers). Kaavio 4: Taulukkolaskentasovellusten käyttäminen työtehtäviin liittyen 14 Yleisellä tasolla tarkasteltuna itsearvio taulukkolaskentaosaamisesta osoittaa, että 31 % tähän osioon vastanneista oli edistyneitä käyttäjiä, 44 % osaavia käyttäjiä, 20 % perustason käyttäjiä, 2 % alkeistason käyttäjiä ja 3 % aloittelevia käyttäjiä.

15 Kaavio 5: Vastaajien arvio osaamisestaan (taulukkolaskenta) Tarkempi taitotasotarkastelu osoittaa, että datan syöttäminen eniten käyttämäänsä taulukkolaskentaohjelmaan sujuu hyvin tähän osioon vastanneista 72 %:lla (edistyneitä tai osaavia käyttäjiä), datan luokittelu/lajittelu ja muokkaaminen sujuu hyvin 48 %:lla, laskentakaavojen käyttäminen 58 %:lla, kaavioiden ja kuvaajien luominen 49 %:lla. Kaikissa osaamiskategorioissa on muutamia aloittelevia käyttäjiä, jotka tarvitsevat usein apua. Vastaajien arvio koulutustarpeesta osoittaa, että kolmasosa (33 %) vastaajista kaipaisi täydennyskoulutusta taulukkolaskentasovellusten käytössä. 15

16 SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON 33 % vastaajista (48/145) vastasi tähän osioon. Otos toimii melko hyvin suuntaa-antavana koko kyselyyn vastanneiden osaamistasosta ja tarpeista. Sen sijaan koko kohderyhmää ajatellen vastausten määrä tässä osiossa edustaa 10 % koko opistoverkoston opettajakunnasta (48/500), joten tämän tuloksen perusteella on hankala tehdä muita kuin suuntaa-antavia päätelmiä. Työtehtävissään vastaajista 85 % (39 vastaajaa 46 vastaajasta) oli käyttänyt kaupallista Microsoft Office Excel -ohjelmaa, maksutonta erikseen koneelle netistä asennettavaa OpenOffice/Libre Office Impress -ohjelmaa ilmoitti käyttäneensä 26 % (12/46), Google Documents/Drive esityksiä 15 % (7/46), nettipohjaista Prezi.com - palvelua 11 % (5/46). Kolme vastaajista vastasi käyttäneensä jotain muuta esitysgrafiikkatasovellusta (Apple iworks, NeoOffice ja Adobe PhotoShop). Kaavio 6: Esitysgrafiikkasovellusten käyttäminen työtehtäviin liittyen Yleisellä tasolla tarkasteltuna itsearvio esitysgrafiikkaosaamisesta osoittaa, että 25 % tähän osioon vastanneista oli edistyneitä käyttäjiä, 42 % osaavia käyttäjiä, 14 % perustason käyttäjiä, 17 % alkeistason käyttäjiä ja 2 % aloittelevia käyttäjiä. 16

17 Kaavio 7: Vastaajien arvio osaamisestaan (esitysgrafiikka) Tarkempi taitotasotarkastelu osoittaa, että tekstin tuottaminen, muokkaus ja asettelu vastaajan eniten käyttämässä taulukkolaskentaohjelmassa sujuu hyvin 67 %:lla (edistyneitä tai osaavia käyttäjiä), kuvien ja multimediatiedostojen lisääminen onnistuu hyvin 55 %:lla, esitysten ulkoasun muokkaaminen 53 %:lla, valmiiden kaaviotyyppien hyödyntäminen 48 %:lla. Aloittelevia usein apua tarvitsevia käyttäjiä on hyvin vähän. Vastaajien arvio koulutustarpeesta osoittaa, että vajaa puolet (46 %) vastaajista kaipaisi täydennyskoulutusta esitysgrafiikkasovellusten käytössä. 17

18 SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON 30 % vastaajista (44/145) vastasi tähän osioon. Otos toimii melko hyvin suuntaa-antavana koko kyselyyn vastanneiden osaamistasosta ja tarpeista. Sen sijaan koko kohderyhmää ajatellen vastausten määrä tässä osiossa edustaa vain 9 % koko opistoverkoston opettajakunnasta (44/500), joten tämän tuloksen perusteella on hankala tehdä muuta kuin suuntaa-antavia päätelmiä. Työtehtävissään vastaajista 71 % (29 vastaajaa 41 vastaajasta) oli käyttänyt kaupallista Adobe Photoshop (tai Elements) -ohjelmaa, maksutonta erikseen koneelle netistä asennettavaa Google Picasa - ohjelmaa ilmoitti käyttäneensä 34 % (14/41), Microsoft Office - paketin mukana tulevaa Picture Manager -ohjelmaa 27 % (11/41), maksutonta erikseen koneelle netistä asennettavaa GIMP-ohjelmaa samoin 27 %, kaupallista Paint Shop Pro -ohjelmaa 20 % (8/41). Muiden kyselyssä esillä olleiden kuvankäsittelysovelluksien käyttäjiä oli muutamia. Kuvankäsittelyssä sovellusvalikoima on laaja: vastaajat toivat esille käyttämiänsä sovelluksia, joita ei ollut esillä kyselyssä, esim. Paint.net ja Irfanview (vrt. avoimet vastaukset). Kuvankäsittelyssä ilmaisohjelmia ilmoitti käyttäneensä vastaajista 28 % (22 vastausta 78 vastauksesta) ja kaupallisia 72 % (56/78). Kaavio 8: Kuvankäsittelysovellusten käyttäminen työtehtäviin liittyen 18 Yleisellä tasolla tarkasteltuna itsearvio kuvankäsittelyosaamisesta osoittaa, että 34 % tähän osioon vastanneista oli edistyneitä käyttäjiä, 23 % osaavia käyttäjiä, 21 % perustason käyttäjiä, 20 % alkeistason käyttäjiä ja 2 % aloittelevia käyttäjiä.

19 Kaavio 9: Vastaajien arvio osaamisestaan (kuvankäsittely) Tarkempi taitotasotarkastelu osoittaa, että tekstin tuottaminen, muokkaus ja asettelu vastaajan eniten käyttämässä taulukkolaskentaohjelmassa sujuu hyvin 67 %:lla (edistyneitä tai osaavia käyttäjiä), kuvien ja multimediatiedostojen lisääminen onnistuu hyvin 55 %:lla, esitysten ulkoasun muokkaaminen 53 %:lla, valmiiden kaaviotyyppien hyödyntäminen 48 %:lla. Aloittelevia usein apua tarvitsevia käyttäjiä on hyvin vähän. Vastaajien arvio koulutustarpeesta osoittaa, että vajaa puolet (45 %) vastaajista kaipaisi täydennyskoulutusta kuvankäsittelysovellusten käytössä. 19

20 SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON 60 % vastaajista (87/145) vastasi tähän osioon. Otos on siis merkitsevä ja kertoo melko hyvin koko kyselyyn vastanneiden osaamistasosta ja tarpeista. Otos on 17 % (87/500) kyselyn kohderyhmänä olevasta joukosta, joten siitä voi kohtuullisen hyvin vetää suuntaviivoja myös laajempaan tarkasteluun. Työtehtävissään vastaajista webmail-sähköpostipalvelua käyttäneitä oli 72 % (56 vastaajaa 78 vastaajasta), koneelle asennettua sähköpostiohjelmaa (esim. Microsoft Outlook, Mozilla Thunderbird) oli käyttänyt 63 % (49/78), Skype-ohjelmaa 32 % (25/78), Windows Live Messenger -sovellusta 14 % (11/78), Adobe Connect (Pro) - palvelua 13 % (10/78). Muutama vastasi kokeilleensa työtehtävissä Google Hangout -palvelua tai Yahoo! Messenger -palvelua. Kaavio 10: Verkkoviestintäsovellusten käyttäminen työtehtäviin liittyen Yleisellä tasolla tarkasteltuna itsearvio verkkoviestintäosaamisesta osoittaa, että 28 % tähän osioon vastanneista oli edistyneitä käyttäjiä, 40 % osaavia käyttäjiä, 23 perustason käyttäjiä, 7 % alkeistason käyttäjiä ja 2 % aloittelevia käyttäjiä. 20

21 Kaavio 11: Vastaajien arvio osaamisestaan (verkkoviestintä) Tarkempi taitotasotarkastelu osoittaa, että tähän osioon vastanneista 60 % on verkkoviestintäsovellusten perustoimintojen käyttämisessä edistyneitä tai osaavia käyttäjiä, 45 % hallitsee niiden lisätoiminnot hyvin ja 37 %:lla on niiden hallinnointitaidot hyvin hallussa. Kaikissa kolmessa osaamiskategoriassa on muutamia aloittelevia käyttäjiä. Vastaajien arvio koulutustarpeesta osoittaa, että yli kolmannes (38 %) vastaajista kaipaisi täydennyskoulutusta verkkoviestintäsovellusten käyttämisessä. 21

22 SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON 19 % vastaajista (27/145) vastasi tähän osioon. Otos toimii suuntaaantavana koko kyselyyn vastanneiden osaamistasosta ja tarpeista. Sen sijaan koko kohderyhmää ajatellen vastausten määrä tässä osiossa edustaa vain 5 % koko opistoverkoston opettajakunnasta (27/500), joten tämän tuloksen perusteella ei voine tehdä luotettavia päätelmiä. Työtehtävissään vastaajista oli blogisivustoja käyttänyt 75 % (21 vastaajaa 28 vastaajasta), YouTube-videojakopalvelua 61 % (17/28), wiki-sivustoja 25 % (7/28), Twitter-palvelua 21 % (6/28). Kaikkia muita esillä olleita sovelluksia ilmoitti kutakin käyttäneensä yksi vastaaja (4 %). Kaavio 12: Verkkokirjoittamiseen- ja julkaisemiseen tarkoitettujen sovellusten käyttäminen työtehtäviin liittyen Tässä osiossa osaamiseen liittyvien vastausten jakauma osoittaa, että vastaajat jakautuivat melko tasaisesti eri taitotasoille: edistyneitä käyttäjiä 29 %, osaavia käyttäjiä 26 %, perustason käyttäjiä 30 %, alkeistason käyttäjiä 15 %. Aloittelevia käyttäjiä ei tähän osioon vastanneista ollut kukaan. Toisaalta tarkemman taitokartoituksen vastauksista (osaaminen perustoiminnoisssa, lisätoiminnoissa ja hallinnointitaidoissa) alkeistason tai aloittelevia käyttäjiä oli suhteessa enemmän kuin suurimmassa osassa muita osioita. 22

23 Kaavio 13: Vastaajien arvio osaamisestaan (verkkokirjoittaminen ja - julkaisu) Vastaajien arvio koulutustarpeesta osoittaa, että 42 % vastaajista kaipaisi täydennyskoulutusta verkkoviestintätaitoihin liittyen. Tässä kohdassa on hyvä huomioida, että kysymyksen laatijalla on tullut ajatusvirhe: kysymyksen tekstisisältö viittaa enemmän edelliseen osioon (verkkoviestintään) kuin verkkokirjoittamiseen ja -julkaisuun. Toisaalta oletettavasti suurin osa vastaajista on vastannut aiemmista osioista tuttuun tapaan koskien ko. osion aihepiiriä. Käsitteellisesti verkkoviestintä, -kirjoittaminen ja -julkaisu ovat lähellä toisiansa. Vastausten perusteella näiden kahden osion koulutustarpeissa ei ole suurta eroa. 23

24 SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON 25 % vastaajista (37/145) vastasi tähän osioon. Otos toimii suuntaaantavana koko kyselyyn vastanneiden osaamistasosta ja tarpeista. Sen sijaan koko kohderyhmää ajatellen vastausten määrä tässä osiossa edustaa vain 7 % koko opistoverkoston opettajakunnasta (37/500), joten tähän tulokseen perustuen ei voine tehdä kovin luotettavia päätelmiä. Työtehtävissään Facebook-yhteisösivustoa oli käyttänyt tähän osioon vastanneista henkilöistä lähes kaikki, 97 % (33 vastaajaa 34 vastaajasta), mikä otos edustaa 23 % (33/145) kaikista kyselyyn vastanneista. Google+ -palvelua työtehtävissään oli käyttänyt tähän osioon vastanneista 21 % (7/34), Ning-palvelua 18 % (6/34). Myspace-palvelua ja Twitter-palvelua molempia ilmoitti kokeilleensa 6 % (2/34). Kaavio 14: Yhteisöpalveluiden käyttäminen työtehtäviin liittyen 24 Vastaajien arvio koulutustarpeesta osoittaa, että 35% vastaajista kaipaisi täydennyskoulutusta yhteisöpalveluihin liittyen. Tästä voi päätellä, että suurin osa tähän osioon vastanneista jo osaa hyödyntää yhteisöpalveluita, tai ei näe lisäarvoa niiden hyödyntämisessä opetuksessa. Ensin mainittua päätelmää tukee vastanneiden itsearvio osaamisestaan yhteisöpalveluihin liittyen: 73 % vastaajista kokee kuuluvansa edistyneen tai osaavan käyttäjän kategoriaan. Perustason käyttäjiä tähän kategoriaan vastanneista oli

25 16 %, alkeistason käyttäjiä 11 %. Aloittelevia käyttäjiä ei tähän kategoriaan vastanneissa ollut lainkaan. Tähän osioon vastanneista yhteisöpalveluiden perustoiminnot hallitsee hyvin 72 % (edistynyt ja osaava käyttäjä kategoriat), lisätoiminnot 49 %, hallinnointitaidot 51 %. Kaavio 15: Vastaajien arvio osaamisestaan (yhteisöpalvelut) 25

26 Vain 11 % (16/145) vastaajista vastasi tähän osioon, eikä tämän osion vastauksia voi siten pitää kovin merkittävinä edustamaan koko otosta. Siten tarkempaa analyysiä tämän osion osalta ei ole mielekästä tehdä. Koko kohderyhmää ajatellen vastausten määrä tässä osiossa edustaa vain 3 % koko opistoverkoston opettajakunnasta (16/500), joten tämän tuloksen perusteella ei voine tehdä luotettavia päätelmiä. Tutuimmat työvälineet vastaajille olivat Moodle ja Discendum Optima. Euroopan markkinajohtaja Fronter ei näytä olevan käytössä varsinaissuomalaisissa oppilaitoksissa. Kaavio 16: Oppimisalustojen käyttäminen työtehtäviin liittyen 26

27 Kaavio 17: Vastaajien arvio osaamisestaan (oppimisalustat) Vastaajien arvio koulutustarpeesta osoittaa, että 38 % vastaajista kaipaisi täydennyskoulutusta oppimisalustoihin liittyen. 27

28 SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON Tähän osioon vastasi vain neljä henkilöä (3 % vastaajista), eikä tämän osion vastauksia voi siten pitää merkittävinä edustamaan koko otosta saati sitten koko opistoverkoston opettajakuntaa. Siten tarkempaa analyysiä tämän osion osalta ei ole mielekästä tehdä. Voidaan olettaa, että tähän osioon eivät ole vastanneet sellaiset henkilöt, joilla ei ole kokemusta virtuaalimaailmoista, tai heillä ei ole intressejä käyttää virtuaalimaailmoja opetuksen tukena. Kaavio 18: Virtuaalimaailmojen käyttäminen työtehtäviin liittyen 28

29 Tähän osioon vastasi vain neljä henkilöä (3 % vastaajista), eikä tämän osion vastauksia voi siten pitää merkittävinä edustamaan koko otosta saati sitten koko opistoverkoston opettajakuntaa. Siten tarkempaa analyysiä tämän osion osalta ei ole mielekästä tehdä. Voidaan olettaa, että tähän osioon eivät ole vastanneet sellaiset henkilöt, joilla ei ole kokemusta miellekarttasovelluksista, tai heillä ei ole intressejä käyttää miellekarttasovelluksia opetuksen tukena. Eräs vastaaja ilmoitti miellekarttasovelluksiin liittyen piirtäneensä taululle. Koska kyse oli TVT-taitokartoituksesta, mahdollisesti tässä tapauksessa kyseessä on voinut olla interaktiivinen älytaulu. Kaavio 19: Miellekarttasovellusten käyttäminen työtehtäviin liittyen 29

30 Tähän osioon vastasi vain viisi henkilöä (3 % vastaajista), eikä tämän osion vastauksia voi siten pitää merkittävinä edustamaan koko otosta saati sitten koko opistoverkoston opettajakuntaa. Siten tarkempaa analyysiä tämän osion osalta ei ole mielekästä tehdä. Voidaan olettaa, että tähän osioon eivät ole vastanneet sellaiset henkilöt, joilla ei ole kokemusta online-kyselyiden tuottamisesta, tai heillä ei ole intressejä käyttää online-kyselyitä opetuksen tukena. Google Documents/Drive -palvelun lomaketyökalu näyttäisi olevan tutuin (4 vastausta 8 vastauksesta). Kaavio 20: Online-kyselypalvelun käyttäminen työtehtäviin liittyen 30

31 SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON Vain 10 % (15/145) vastaajista vastasi tähän osioon, eikä tämän osion vastauksia voi siten pitää kovin merkittävinä edustamaan koko otosta. Siten tarkempaa analyysiä tämän osion osalta ei ole mielekästä tehdä. Koko kohderyhmää ajatellen vastausten määrä tässä osiossa edustaa vain 3 % koko opistoverkoston opettajakunnasta (15/500), joten tämän tuloksen perusteella ei voine tehdä luotettavia päätelmiä. Kaavio 21: Pilvipalvelun käyttäminen työtehtäviin liittyen Vastaajista 93 % oli edistyneitä tai osaavia käyttäjiä. Tähän osioon ovat vastanneet henkilöt, joilla on aiempia kokemuksia pilvipalveluiden käyttämisessä työssään tai intressejä käyttää niitä opetuksen tukena. 31