metsäenergia-ala ammatiksi

Transkriptio

1 Metsäja metsäenergia-ala LOPPURAPORTTI

2 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE Raportointikausi Sisällysluettelo 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoitteet Toteutus Toteutuksen organisaatio Resurssit Aikataulu Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Tulokset ja vaikutukset Tiedonvälitys mediassa Tiedonvälitys Metsä- TET Kesätyöpaikkojen edistäminen nuorille Osa-aikaviljelijät Metsäopetus.fi Metsäalan esittely Pohjois-Karjalan prikaatissa ja Kainuun prikaatissa Hankkeen ostopalvelut ja kilpailutus Esitykset jatkotoimenpiteiksi Allekirjoittajat ja päiväys Hankkeen toteuttaja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Karjala 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Metsä- ja metsäenergia-ala -tiedonvälityshanke, hanketunnus (hankkeen numero) on

3 3. Yhteenveto hankkeesta Työikäinen väestö vähenee maaseudulla, koska elinkeinopohjan heikentyessä muuttoliike suuntautuu asutuskeskuksiin. Vaarana on syvenevä kärrinpyörä, jossa ammattitaitoisen työvoiman riittämättömyys maaseudulla toimiville yrityksille heikentää niiden kehittymisedellytyksiä, mikä puolestaan heikentää yritysten työllistämismahdollisuuksia. Metsä- ja metsäbioenergia-alan yritystoiminnalla on keskeinen merkitys Pohjois-Karjalan kaltaisten maaseutuvaltaisten alueiden elinvoimaisuudelle. Metsä- ja metsäbioenergia-alalla olevat elinkeinomahdollisuudet voivat jäädä toteutumatta ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmien takia. Nopeasti paheneva saatavuusongelma ammattitaitoisesta työvoimasta uhkaa romuttaa pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman kansalliset tavoitteet lisätä kotimaan metsien vuosittaisia hakkuita miljoonaa kuutiometriä sekä kansallisen metsäohjelman tavoitteet lisätä metsähakkeen käyttöä miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Metsähakkeen käytön tavoitteet nousevat vuodesta 2015 vuoteen 2020 mennessä vielä noin 25 %, jolloin työvoiman saatavuusongelma metsäbioenergian korjuussa kärjistyy entisestään. Pohjois-Karjalan alueellisessa metsäohjelmassa oli asetettu tavoitteeksi 6,5 miljoonan kuutiometrin vuotuiset ainespuun hakkuut ja 0,375 miljoonan kuutiometrin metsähakkeen käyttö. Molempien tavoitteiden saavuttamista on hidastanut ammattitaitoisen työvoiman saatavuus metsä- ja metsäenergia-alan yrityksissä. Koneyrittäjillä on jo nyt vaikeuksia saada palvelukseensa esimerkiksi hakkuukoneiden ja metsätraktorien kuljettajia. Ikäluokkien pieneneminen ja nuoren väestönosan muutto kasvukeskuksiin ovat kasvavia uhkia työvoiman tarjonnalle maakunnassa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden parantaminen on asetettu metsä- ja metsäenergia-alan strategiseksi tavoitteeksi useissa kansallisissa ja alueellisissa selvityksissä ja ohjelmissa: Kansallisen metsäneuvoston laatimassa Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen vuodelta 2006 yhdeksi metsäsektorin kehittämisen painopisteeksi on nimetty ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Katsauksessa todetaan: Tavoitteena on, että metsäala on kiinnostava ja mahdollisuuksia tarjoava työympäristö, jotta työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa osaavaa työvoimaa on saatavissa koko maassa. Vuoden 2008 alussa julkistettiin opetusministeriön asettaman metsäsektorin koulutuksen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän loppuraportti. Loppuraportissa todetaan, että metsäkoneenkuljettaja-, metsuri- ja puutavara-autonkuljettaja opiskelijamääriä tulee lisätä voimakkaasti ja bioenergia-alan ammatillista ja AMK - 3

4 koulutusta on laajennettava. Raportin mukaan maassamme tarvitaan vuosittain lisää vähintään 215 metsuria, 100 metsäkoneenkuljettajaa ja 225 puutavaraautonkuljettajaa vuoden 2008 valmistujamääriin verrattuna. Pohjois-Karjalan työvoimatarpeen voidaan arvioida olevan tästä määrästä noin 10 15%, mikä tarkoittaa vuodessa henkilön rekrytointitarvetta jo yksinomaan metsäalan työtehtäviin. VTT:n ja Metla:n (2007) ja Jaakko Pöyryn (2005) selvitykset ennakoivat tuhannen henkilötyövuoden vajausta metsä- ja metsäenergia-aloilla vuoteen 2015 mennessä. Pahimmillaan työvoimatarve voi näiden selvitysten mukaan estää metsä- ja metsäenergia-alan elinkeinojen kehityksen eri puolilla Suomea. Suomen kansalliselle ja alueelliselle kilpailukyvylle on tärkeää, että yhä useampi työskentelisi ja pysyisi työelämässä aiempaa kauemmin. Lähivuosina työikäisestä väestöstä poistuvien vuotiaiden määrä ylittää työikään tulevien vuotiaiden määrän koko maan tasolla. Vaikein tilanne on Itä-Suomen maakunnissa, joissa työikään tulevien ikäluokkien koko on vuoden 2010 jälkeen enää % työvoimasta poistuvien ikäluokkien koosta (Työvoima 2020: Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi). Pohjois-Karjalan kuntien erityisesti haja-asutusalueiden tulevaisuuden ennustetta heikentää vielä se, että alueella asuu paljon pitkäaikaistyöttömiä ja huono-osaisia väestöryhmiä, joiden lapset ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta jo nuorena. Pohjois-Karjalan nuorisostrategia (2005) on laadittu täsmentämään Pohjois- Karjalan maakuntaohjelmassa, POKAT 2006:ssa esitettyjä tavoitteita nuorten elinolojen kehittämiseksi sekä osoittamaan tavoitteisiin vaadittavia toimenpiteitä. Nuorisostrategian tavoitteena on nuorisoystävällinen maakunta, johon nuoret ovat kiintyneet ja jonka kehittämisessä he ovat aktiivisesti mukana. Pohjois-Karjalassa on jo tarjolla vahvat koulutuspalvelut nuorisolle. Ohjelman mukaan nuorten ja työelämän yhteyksiä tulee vahvistaa ja nuorten yrittäjyyttä edistää. Resursseja on kohdennettava nuorten sosiaalisten riskien ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen. Pohjois-Karjalan lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi on kaikkien metsäalan toimijoiden keskuudessa laadittu metsäsertifioinnin 26. kriteerin edellyttämä toimenpideohjelma vuonna Toimenpideohjelmaan on koottu jo käytössä olevat toimintamallit, joita pyritään vakiinnuttamaan. Ohjelmassa on lueteltu myös uusia toimintamalleja, joiden avulla metsäosaamista pyritään lisäämään. Yhtenä uutena mallina on nuorten metsäkasvatuksen lisäämiseen tähtäävän kehittämishankkeen käynnistäminen. Myös metsäalan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja pyritään ohjelman mukaan lisäämään ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa syventämään. 4

5 Joensuun seudun elinkeino-ohjelman toimenpidesuunnitelmassa on yrityspalvelujen ja toimintaympäristöjen painopistealan yhdeksi toimenpiteeksi määritelty työvoiman saatavuuden turvaaminen tehostamalla nuorisotyötä teemalla hyviä töitä - hyviä ammatteja. Pohjois-Karjalan nuoriso ja koululaiset tarvitsevat enemmän ja syvempää tietoutta valitakseen metsä- tai metsäenergia-alan ammatin tai yrittäjyyden. Metsä- ja metsäenergia-alan ammatit ovat houkutteleva vaihtoehto erityisesti sellaiselle nuorelle, joka haluaa opiskella omassa maakunnassa ja jäädä omalle paikkakunnalle myös ammattiin valmistuttuaan. Työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja muuttuvat entistä nopeammin asettaen suuria haasteita metsä- ja metsäenergia-alan koulutukselle. Erityisesti metsäalan työpaikkojen vetovoima nuorison keskuudessa on heikko. Pohjois-Karjalan metsätalouden yhdeksi tulevaisuuden uhkaksi on tunnistettu puute metsätalouden työvoimasta. Metsäalan koulutus kilpailee opiskelijoista muiden alojen kanssa ja kilpailu yhä kiristyy ikäluokkien pienentyessä. Peruskoulussa on oppilaita, jotka haluavat asua kotipaikkakunnallaan ja tehdä töitä omin käsin. Näille oppilaille metsäja metsäenergia-alan ammatit olisivat luonteva valinta. Samoin työttömien työnhakijoiden joukossa on paljon henkilöitä, joille on tärkeää löytää työtä kotimaakunnasta. Heille metsä- ja metsäenergia-alan suorittavien töiden ammatteihin kouluttautuminen on varteenotettava vaihtoehto. 5

6 4. Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet Metsä- ja metsäenergia-ala -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä maaseutumaisten alueiden kehitykselle tärkeiden metsä ja metsäenergia-alan ammattien vetovoimaisuutta ja imagoa sekä saada uusia työntekijöitä ja yrittäjiä näille työvoimapulasta kärsiville toimialoille Pohjois-Karjalassa. Hankkeen toisena tavoitteena oli saada pohjoiskarjalaiset nuorten ja työttömien kanssa toimivat henkilöt kuten opettajat ja työvoimaviranomaiset tietoisiksi metsäalasta ja sen työnsaantimahdollisuuksista. Tätä kautta nuoret ja työttömät ohjautuvat metsä- ja metsäenergia-alan ammatteihin sekä jäävät töihin maaseudulle. Hankkeen kolmantena tavoitteena oli kohottaa metsä- ja metsäenergia-alan ammattien vetovoimaisuutta nuorille ja työttömille maakunnassa. Tavoitteiden saavuttamiseen pyrittiin lisäämällä tietoa metsäalan ammateista ja työ-mahdollisuuksista nuorille, varusmiehille, työttömille sekä osa-aikaviljelijöille talviaikana. 4.2 Toteutus Toteutuksen organisaatio Projektipäällikkönä hankkeessa on toiminut Risto Julkunen. Hankkeeseen palkattiin projektisuunnitelman mukaisesti projektityöntekijä Joulukuussa Paikka julistettiin yleiseen hakuun. Hakijoiden joukosta hanketyöntekijäksi valittiin metsätalousinsinööri Timo Härkönen metsäkeskuksesta. Hankesihteerinä on toiminut Marja Heikkinen. Myös taloushallinnon toimistosihteerit ovat osallistuneet toteutukseen. Timo Härkönen siirtyi metsäkeskuksen metsäpalvelujen palvelukseen Hänen paikalleen valittiin hoitamaan projektityöntekijän tehtävää metsäkeskuksen metsäsuunnittelija Janne Leppänen. Janne Leppänen siirtyi myös metsäpalvelun puolelle Hankkeessa on tapahtunut paljon henkilöstömuutoksia, joten päätimme asettaa projektihenkilön paikan yleiseen hakuun. Hakemuksia tuli noin 40, joista pätevin tehtävään oli metsätalousinsinööri Reeta Piikki Joensuusta. Piikki aloitti tehtävässään Työsopimus on tehty hankeen loppuun saakka. 6

7 Erityisosaamista vaativissa asioissa yksittäisiä tunteja hankkeelle ovat kirjanneet myös muutamat muut metsäkeskuksen toimihenkilöt. Hankkeen ohjausryhmään nimettiin seuraavat organisaatiot ja henkilöt: 1. ELY- keskus: Terho Sirviö 2. ELY- keskus: Kimmo Kettunen 3. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo: Tommi Anttonen 4. Josek Oy: Kimmo Kurkko 5. Maatalousyrittäjä: Ilkka Lukkarinen 6. Metsäliitto Osuuskunta: Janne Nissinen 7. Metsäpalvelu Turunen Oy: Tuomo Turunen 8. Koneyhtymä Tahvanainen Oy: Janne Tahvanainen 9. Enon metsäpalvelu Oy: Mikko Varis 10. Puuliitto: Pentti Hartikainen 11. Maaseutusihteeri: Teuvo Hirvonen 4.3 Resurssit Hankkeen projektipäällikön tehtävänä oli huolehtia hankkeen aloitustoimenpiteistä, johtamisesta, hankkeen koordinoinnista sekä hallinnollisesta kokonaisuudesta. Lisäksi hän vastaasi toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä, internetsivujen kehittämisestä, tiedotuksesta sekä markkinoinnista yhteistyössä muun hankehenkilöstön kanssa. Muun hankehenkilöstön tehtävänä oli tiedonvälityksen käytännön toteutus mm. tiedonvälitystilaisuuksien, julkaisujen, retkeilyjen ja erilaisten mediavälineiden avulla. Hankesihteeri hoiti tarvittavia toimisto- ja sihteeripalveluja sekä taloushallintoon ja kirjanpitoon liittyviä tehtäviä yhteistyössä metsäkeskuksen muun hallintohenkilöstön kanssa. Suomen metsäkeskuksen, Pohjois-Karjalan alueyksikön henkilöt ovat tehneet hanketyötä silloin, kun heillä oli projektitehtäviin liittyvää erityisosaamista. Tämä käyttötarve harkittiin aina tilanteen mukaan erikseen. Kaikki hankehenkilöt toimivat mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä alan muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Seurannassa otettiin huomioon hanketoimintaa koskevat säännökset ja ohjeet. Hankkeella oli paljon samansuuntaisia tavoitteita, kun päättyneellä Biomas -tiedonvälityshankkeella. Hanke oli tiiviissä yhteistyössä metsäkeskuksen Biomas -hankkeen kanssa, jossa saimme paljon synergiaetuja. Niissä markkinointitilanteissa, jossa bioenergiaan liittyviä ammatteja markkinoitiin, hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä. 7

8 Hankkeessa tavoiteltiin vuosittain yhteensä 3,89 htv.n työsuoritusta. Projektipäällikön osuus tästä suunniteltiin olevan 2,23 htv, osa-aikaisen projektisihteerin 0,55 htv sekä osa-aikainen projektityöntekijä tai muu metsäkeskuksen toimihenkilö 1,11 htv. 4.4 Aikataulu Toimenpiteet suunniteltiin toteutettavaksi vuotuisen toimintasuunnitelmaaikataulun mukaisesti. Käytännössä tiedonvälitystilaisuuksia tuli suunniteltua vähemmän, koska hankkeessa keskityttiin selvitystyöhän osa-aikaviljelijöiden kartoituksessa sekä TET paikkojen organisointiin. Tiedonvälitystilaisuudet löytyvät taulukosta kohdassa Kustannukset ja rahoitus Kuntaraha on laskutettu Josek Oy:ltä, Pikes Oy:ltä sekä Pohjois-Karjalan kuntayhtymästä yhteensä euroa. Yksityistä rahaa on laskutettu Metsämiesten säätiöltä sekä Metsäteollisuus ry:ltä yhteensä euroa. Taulukko 1. Kustannusseurantataulukko Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ,35 euroa. Maaseutuviraston antaman ohjeen mukaisesti vähennetään väliseltä ajalta arvonlisävero 6 638,20 euroa, jolloin hankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi jää ,15 euroa. 8

9 Taulukko 2. Rahoituksen seurantataulukko EU-rahoitus ja valtion rahoitus ovat vielä väliseltä ajalta saamatta. 4.6 Raportointi ja seuranta Toteutuksen seurantakirjaukset tehtiin heti toimenpiteiden jälkeen hankkeen indikaattorilomakkeelle. Sisäisen arvioinnin lähtökohtana olivat hankkeen sisäinen arviointijärjestelmä ja väliraportit, jotka käsiteltiin hankkeen ohjausryhmässä. Ohjausryhmän hankearviointiraportti on tämän loppuraportin liitteenä. 4.7 Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen toteuttamiseen ei liittynyt merkittäviä riskejä vaan riskit sisältyivät lähinnä kohderyhmien ja muiden yhteistyöryhmien motivaatioon ja mahdollisuuteen hyödyntää hankkeen välittämää tietoa toiminnassaan. Alan matalahkoksi koettu palkkataso, koettiin olevan riskitekijä sille, että nuoret hakeutuisivat metsäalan suorittaviin ja vastuullisiin töihin. Julkisuudessa käyty keskustelu metsäkoneenkuljettajien hakeutumisesta muihin töihin palkkatason vuoksi, ei ole omiaan edesauttamaan mielikuvaa hyvästä tulevaisuudesta metsäalalla. Yhtenä riskitekijänä olivat asenteet. Koulu- ja järjestökentän arvot ja asenteet eivät ehkä ole samansuuntaiset kuin metsäalan yrittäjillä tai muilla toimijoilla, jolloin uuden toimintatavan sisäänajo ja kehittely vie enemmän aikaa ja resursseja kuin on arvioitu. Vanhemmat eivät ehkä luota, että lapset tai nuoret voivat työllistyä metsäalalla. 9

10 4.8 Yhteistyökumppanit Metsä- ja metsäenergia-ala -hankkeessa tehtiin yhteistyötä mm. Biomas -tiedonvälityshankkeen kanssa. Erityisesti markkinointitilanteissa, jossa bioenergiaan liittyviä ammatteja markkinoitiin, hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä. Alueellisten kehittämisyhtiöiden Josek Oy:n, Pikes Oy:n kanssa tehtiin mahdollisimman paljon yhteistyötä, kuten myös työvoimaneuvojien kanssa. Lisäksi maakunnallista ja valtakunnallista yhteistyötä tehtiin Metsäopetus verkoston, ja kaikkien metsäoppilaitosten kanssa markkinoitaessa metsäalaa ja metsäalan ammatteja. 4.9 Tulokset ja vaikutukset Tiedonvälitys mediassa Tiedon välittämistä median avulla toteutettiin maakunnallisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Hankkeessa tehtiin metsäalan ammateista sekä hankkeesta kertova esite. Metsästä tulevaisuuden ammatti -esitteitä painettiin noin 5 000, joita jaettiin eri tilaisuuksissa. Esitteitä on kyselty useisiin ammattiopistoihin markkinointitarkoitukseen, joihin niitä lähetettiin pieniä määriä. Hanke on esiintynyt erilaisissa mediavälineissä 26 kertaa. Kaikki materiaali on nähtävillä hankkeen internetsivuilla kohdassa lehtiartikkelit osoitteessa Kuva 1. Metsäala hankkeen esitettä on jaettu alasta kiinnostuneille messuilla ym. tapahtumissa. 10

11 Taulukko 3. Mediaseurantaraportti Tiedonvälitys Hanke osallistui erilaisiin tiedonvälitystilaisuuksiin 42 kertaa, joissa kuulijoita oli yhteensä Metsäalan ammatteja esiteltiin 18 eri messuilla, joissa arvioidut kävijämäärät olivat yhteensä noin Toteutustapana olivat luennot, retkeilyt ja messuesittelyt. Hanke osallistui erilaisille messuille, joissa esiteltiin metsäalaa sekä metsäalan ammatteja. Hanke oli näytteilleasettajana Oppia ja työtä messuilla vuosina 2012 ja 2013, uratori messuilla sekä Karjalan messuilla, joissa tehtiin yhteistyössä ammattiopisto Valtimon kanssa. Messuilla yleisö sai testata hakkuukonesimulaattoria sekä halonhakkuupeliä. Hanke oli mukana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän järjestämässä rekrytointitapahtumassa, jossa nuoret saivat tietoa eri ammateista. Kesällä 2013 Suomen metsäkeskus sekä ProAgria järjesti Silva2013 metsänäyttelyn Joensuussa. Hankkeella oli oma osasto yhdessä ammattiopetus Valtimon kanssa. Osastolla oli kolme metsäkonesimulaattoria, joita nuoret saivat kokeilla. Esittelimme myös kävijöille metsäalaa sekä metsäalan koulutusmahdollisuuksia. Hanke järjesti osastolla myös seikkailuradan, jossa oli ekoammuntaa, simulaattoritehtävä, tulentekotehtävä ym. Palkintona oli nuorten suosima Jopo polkupyörä. Osastolla oli myös metsäkonevisa, jossa selvitettiin nuorten kiinnostusta metsäalan ammatteihin. Hanke järjesti tilaisuuksia yhteistyössä Biomas -hankkeen kanssa mm. lämpöyrittäjyyteen liittyen joissa esiteltiin myös metsäalan ammatteja sekä koulutusmahdollisuuksia. Peruskoulun 6-8 luokan oppilaille sekä esikoululaisille järjestettiin luentotilaisuuksia sekä retkeilyjä metsätyömaille, joihin osallistui yh-

12 teensä noin oppilasta. Hanke osallistui järjestelyihin oppilaanohjaajien pihkapäiville, jossa markkinoitiin metsäalan ammatteja. Valtimolla tehtiin yhteistyössä 4H yhdistyksen kanssa retkeily metsäkohteisiin peruskoulun oppilaille. Hanketta esiteltiin metsäkonekoulujen neuvottelupäivillä, jossa oli koolla metsäkonekoulujen rehtoreita kahdeksasta metsäkonekoulusta. Vuonna 2014 hanke esitteli TE -toimiston työvoimaneuvojille hankkeen tuloksista ja menetelmistä joka lähetettiin videoneuvotteluna koko Pohjois-Karjalan alueelle. Tiedonvälityskanavana hankkeesta oli internet sivusto Suomen metsäkeskuksen sivustoilla. Tämän sivuston tarkoituksena oli antaa informaatiota hankkeen tavoitteesta, toimenpiteistä sekä henkilöstöstä. Sivuille ladataan kaikki mediassa ollut materiaali. Sivuston osoite on Kohderyhmälle tiedotuskanavana käytettiin metsäopetus.fi sivustoa. Kuva 2. Hankkeen toimintaa on tiedotettu metsäkeskuksen sivustoilla. Tiedotusmateriaalina käytettiin myös hankkeessa tehtyjä videomateriaalia metsäalan ammateista, metsäkoneenkuljettajan työpäivästä sekä metsäkonealan opetuksesta. Videoiden tarkoituksena oli tuoda esille metsäalan ammateista sekä metsäkonekoulutuksen hyödyistä eri ammateissa. Viimeisessä videossa on kolme ammattilaista, jotka kertovat omasta ammatista sekä koulutuksen hyödyistä. Materiaali on kohdistettu ammattia miettiville nuorille, opettajille, oppilaiden vanhemmille sekä henkilöille, jotka vaikuttavat nuoren ammatinvalintapäätöksiin. Video valmistui keväällä 2013 ja on asetettu metsäopetus.fi sivustoille. 12

13 Taulukko 4. Tiedonvälitystilaisuudet joissa kuulijoita oli

14 Taulukko 5. Messut ja tapahtumat, johon hanke on osallistunut Metsä- TET Hanke on järjestänyt metsäalan työelämään tutustumispaikkoja (TET) peruskoulun oppilaille vuoden 2012 aikana noin 30 ja koko hankkeen aikana 55. Tavoitteena oli saada tulevaisuudessa jokaiselle koululle vastuuorganisaatio ja vastuuhenkilö kyseisen koulun TET jaksojen järjestämiseen. TET verkostoa on kehitetty neuvottelemalla metsäalan toimijoiden kanssa tulevien TET jaksojen vastuista tulevaisuudessa. Tavoite oli, että verkosto jäisi elämään hankkeen jälkeen. Suurin ponnistus oli saada TET -verkosto koottua metsäalan toimijoista siten, että jokaisessa koulussa on vastuuorganisaatio sekä vastuuhenkilö joka järjestää TET viikon. On tärkeää, että henkilö on oikeanlainen ja motivoitunut asiasta. Oikean henkilön löytäminen eri organisaatiosta on ollut haaste. TET oppilailta on otettu palautteita jakson järjestämisestä jatkokehittämistä varten. Palautteet ovat olleet pääosin hyviä ja kannustavia. Hanke kokosi metsäalan toimijat yhteen tavoitteena muodostaa metsäalan TET- verkosto Pohjois-Karjalaan. Toiminnan parantamiseksi hanke suunnitteli ja laati Metsä- TET sivuston, jossa nuori voi itse hakeutua metsäalan TET jaksolle. Sivuston tarkoituksena on helpottaa hakeutumista Metsä- TET jaksolle sekä helpottaa vastuuhenkilön toimintaa jaksojen laadinnassa ja suunnittelussa. Hanke koulutti toimijaverkoston vastuuhenkilöt sovelluksen käytössä, jossa tuli myös esille kehittämisideoi- 14

15 ta. Sivustolla oppilas täyttää lomakkeen omilla tiedoillaan ja toiveillaan, jonka jälkeen lähettää sen TET vastuuhenkilölle järjestelmästä. Vastuuhenkilö tekee ohjelman oppilaalle, sopii päivistä toimijoiden kanssa sekä lähettää sen kaikille osapuolille. Syksyllä 2013 testattiin ohjelman toimivuutta yhdeksännen luokan TET viikkojen aikana. Syksyn 2013 järjestelmän kautta haki Metsä -TET jaksoille 18 oppilasta ja helmikuun 2014 aikana oppilasmäärä oli 25. Päivittämistä tarvittiin verkoston yhteystietojen osalta ja vastuuhenkilöt tarvitsivat tukea ohjelmiston käytössä. Sivusto on sijoitettu metsäopetus.fi sivustoille, joka on luonnollinen paikka tämän tyyppiselle toiminnalle. Metsä -TET kokeilun aikana oppilailta pyydettiin palautteita TET jaksojen jälkeen. Palautteissa haluttiin selvittää millaisena oppilaat kokivat TET jakson, jossa jokainen päivä on erilainen sekä voisiko tätä suositella muille oppilaille. Kyselyssä haluttiin selvittää myös millainen mielikuva hänelle jäi metsäalan ammateista. Oppilaat saivat tuoda myös esille mitä parannettavaa TET jaksossa olisi heidän mielestään. Palautteessa kyseltiin oppilailta myös kouluarvosanaa TET järjestelyistä aihealueittain. Noin 92 % oppilaista koki tämän tyyppisen TET jakson hyvänä ja yksikään oppilas ei pitänyt tätä huonona. Kaikki halusivat suositella tätä muille. Mielikuva metsäalan ammateista jakson jälkeen oli pääsääntöisesti positiivinen. Vain murto-osa koki sen tyydyttävänä. Kouluarvosanat aihealueittain olivat pääsääntöisesti 9, lukuun ottamatta metsäsuunnittelijan ammattia, joka sai arvosanaksi vähän yli 8. Essee vastauksissa ylivoimaisesti eniten korostui monipuolisuus sekä järjestelyt. Hankkeessa tehtiin myös Webropol kysely toiminnassa mukana olleille oppilaanohjaajille sekä toimijoille. Kyselyssä haluttiin selvittää olisiko tämän tyyppinen TET jakso ideana hyvä ja miten tarpeellinen se on. Kyselyssä selvitettiin myös sitä miten järjestelyt olivat sujuneet sekä millaisen arvosanan tämän tyyppinen TET jakso kokonaisuudessaan saisi oppilailta sekä oppilaanohjaajilta. Kaikkien oppilaanohjaajien mielestä idea on erittäin hyvä, mutta toimijoiden keskuudessa tässä oli hieman hajontaa. Vain yhden toimijan mielestä idea oli huono. Kaikkien mielestä TET jakso on tarpeellinen nuoren ammatinvalinnan kannalta. Järjestelyt ovat pääsääntöisesti sujuneet hyvin, mutta jokseenkin samaa mieltä mielipiteitä oli jonkin verran. Kaikkien mielestä TET jaksot ovat lisänneet nuorille tietoa metsäalasta ja koulutusmahdollisuuksista ja että oppilaat ovat aidosti kiinnostuneita pääsemään tämän tyyppiselle TET jaksolle. Oppilaanohjaajien ja toimijoiden mielestä TET jaksot saivat kokonaisarvosanaksi 8,52. 15

16 Kuva 3. Metsä TET jaksoille voi nuoret hakeutua metsäopetus.fi sivustolta Kesätyöpaikkojen edistäminen nuorille Tavoitteena oli luoda yhteistyössä metsäalan toimijoiden ja ammattikorkeakoulun kanssa järjestelmä, jossa metsäalan ammattikorkeakoulun opiskelijat hankkivat ja hallinnoivat työkokonaisuuksia metsänhoitokohteissa. Metsäinsinööriopiskelijoilla olisi kokonaisvastuu työn suorittamisesta sekä laadullisesti, että määrällisesti. Nuorilla yli 16 vuotta täyttäneillä olisi halua tehdä metsätöitä saadakseen kokemusta ja käyttörahaa ja useiden nuorten vanhemmilla on raivaussahoja. Ongelmana on, että nuoret eivät saa tehtäväkseen metsänhoitokohteita. Syynä tähän on heidän kokemattomuus ja ammattitaidon puute eivätkä he yksin voi ottaa siitä vastuuta. Urakanantajat eivät myöskään luota, että työ tulisi tehtyä loppuun saakka ja laadukkaasti. Toimintamallissa metsätalousinsinööriopiskelijat hallinnoisivat metsänhoitokohteiden kokonaisuuksia, valvoisivat työn laatua ja toimisivat myös suorittavissa töissä. Nuoret tekisivät ainoastaan suorittavaa työtä kuten istutusta ja raivaussahatyötä. Metsätalousinsinööriopiskelijat saisivat näin kipeästi tarvitsemaansa kokemusta työnjohdosta ja kokonaisuuksien hallinnasta työelämää varten. 16

17 4H- piirillä on myös ongelmia saada metsänhoitokohteita nuorille, joten tämä tukisi myös heidän toimintaansa. Kesätyöpaikka osaprojekti sai jatkoa edellisestä hankkeesta, jossa nuoria työllistettiin edellisenä kesänä. Hanke laati lehti-ilmoituksen kesätyömahdollisuudesta metsäalan tehtävissä. Ilmoituksessa haettiin henkilöitä metsänistutustöihin sekä metsänhoitotöihin. Hakijoita oli noin 140, joista insinööriopiskelijat valitsivat haastattelujen perusteella 5 henkilöä. Kesätyöt alkoivat kesäkuun alussa ja työmaitakin tuli sen verran, että ryhmä pystyttiin työllistämään. Sitten kesän mittaan ilmeni ongelmia, kun yksi nuori ei ollut tyytyväinen palkkaansa. Tästä syystä hän lopetti kesätyöt tässä projektissa. Sitten parin viikon kuluttua loputkin nuorista lopettivat työt osuuskunnassa. Insinööriopiskelijat vastaten töiden laadusta ja tekemisestä suorittivat loput sovitut metsänhoitotyöt. Nuoret olivat osuuskunnan palkkalistoilla. Tämän jälkeen insinööriopiskelijat tekivät metsäsuunnittelua lopun ajan Joensuun kaupungin metsässä. Osuuskunta ei tehnyt kirjallisia työsopimuksia, kehotuksista huolimatta hankkeen taholta. Tämä aiheutti sen, että suullisesti oppilaiden kanssa sovitut asiat tahtoivat muuttua vanhemmille kerrottaessa ongelmien tullen. Jatkoa ajatellen oppilaiden kanssa tulisi osuuskunnan tehdä ehdottomasti kirjallinen sopimus, jossa tuodaan vielä selvemmin esille palkanmääräytymisperusteet sekä arvio nuoren kokemattoman ihmisen työmäärästä viikkoa kohden. Ehdottomasti sopimuksessa tulisi olla huoltajan allekirjoitus, mikäli oppilas on alaikäinen. Näin varmistetaan, että huoltajat ovat tietoisia sopimuksesta ja sen sisällöstä. Syksyn 2013 aikana neuvottelimme Karelia ammattikorkeakoulun sekä kahden amk opiskelijan kanssa mahdollisuuksista tehdä opinnäytetyö nuorten metsäalan kesätöiden kehittämisestä. Karelia ammattikorkeakoulu on sitoutunut toiminnan kehittämiseen. Kahden aiemman kesän kokemusten perusteella opiskelijoilla olisi hyvät valmiudet laatia toimintamalli metsäalan kesätyön järjestämisestä nuorille. Opiskelijat aloittivat opinnäytetyön tekemisen aiheesta syksyllä Opinnäytetyö on hyväksytty ammattikorkeakoulussa ja opinnäytetyön suunnitelma pitäisi olla valmis helmikuun aikana. Toimeksiantajaksi on nimetty Suomen 4H liiton/savo-karjalan aluejohtaja Kari Kuokkanen. 17

18 Kuva 4. Kaaviokuva nuorten metsäalan kesätyömallista Osa-aikaviljelijät Yksi hankkeen tavoitteista oli saada osa-aikaisia viljelijöitä metsäalan ammatteihin. Hanke kartoitti kaikki Pohjois-Karjalan maaseutusihteerit. Miltei jokaiseen maaseutusihteeriin otettiin yhteyttä puhelimella tai käymällä paikan päällä. Tavoitteena oli selkeyttää heille hankkeen tavoitteet tältä osin ja näin valita yhdessä potentiaalisimmat viljelijät, jotka voisivat hakeutua metsäalalle ja metsäalan koulutukseen. Kirjeitä lähetettiin 420. Vastauskortteja tuli 50, josta noin 30 oli kiinnostunut metsäalan ammateista. Kaikki kortin palauttaneet osallistuivat raivaussahan valjaiden arvontaan. Vuonna 2011 yhdelletoista kiinnostuneille viljelijälle soitettiin sekä tehtiin tilakäynti, jossa henkilöille selkeytettiin metsäalan ammatteja sekä koulutusmahdollisuuksia. Henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä tehtiin myös osaamiskartoitus, josta ilmenee henkilön aiempi koulutus sekä työkokemus. Henkilökohtaisia tapaamisia jatkettiin vuoden 2012 aikana ja tavoitteena oli saada kokoon ryhmä, joka voisi kouluttautua metsäkoneenkuljettajaksi, bioenergian osaajaksi tai metsuri - metsäpalvelujen tuottajaksi. 18

19 Vuoden 2012 aikana viljelijäkäyntejä suoritettiin 20, jotka suuntautuivat Pohjois-Karjalan pohjoisosiin kuten Nurmes-Lieksa akselille. Yksityisten henkilöiden nimiä sisältäviä taulukoita ei haluttu tähän raporttiin tietoturvasyistä. Kevään aikana tehtiin yritysvierailu Ponsse Oyj:n tehtaalle, johon osallistui 15 viljelijää. Matkan aikana tiedotettiin ammateista sekä koulutusmahdollisuuksista metsäalalle. Pohjois-Karjalan ammattiopistossa tapahtuvaan koulutukseen on osallistunut noin kahdeksan viljelijää. Varmuudella ei voi sanoa onko nämä hakeutumiset hankkeen ansiota, mutta se on todennäköistä Metsäopetus.fi Varsinaisena markkinointisivustona nuorille, opettajille, oppilaanohjaajille sekä suurelle yleisölle on sivusto. Sivustoa on päivitetty ja sisältöä on tuotettu, kuten hankesuunnitelmassa on mainittu. Sisällön tuottamisen vuoksi kävijämäärä on lisääntynyt sivustoilla. Sivustoa on mainostettu myös TV4 kanavalla. TV mainontaa ei ole rahoitettu hankkeesta. Metsäopetus.fi sivustoa on tarkasteltu Google Analytics työkalulla. Vuoden aikana sivuilla oli käynyt kävijää ja sivuja oli katseltu kertaa. Välitön poistumisprosentti oli vain 30, joka kertoo siitä, että sivut ovat olleet kiinnostavat. Uusia käyntejä sivuilla oli peräti ollut 74,3 %. Suosituin sivu on ollut etusivu käyntiä. Seuraavaksi suositut ovat olleet oppilaitokset noin käyntiä. Ammatit sivu on kolmantena noin käynnillä. Alkuvuoden kävijämäärien lisääntyminen johtuu siitä, että juuri tuohon aikaan tuotettiin sivustoille uusia videoita. Esimerkiksi Kuopiossa pidettävät taitajakisat lisäsivät kävijämääriä selvästi kisojen jälkeisinä päivinä. Metsäopetus sivustoa on päivitetty jatkuvasti. Sivusto uudistettiin syksyn 2012 aikana, jolloin ulkoasu muuttui. Sivuston löydettävyyden parantamiseksi on tehty googleoptimointia ym. toimenpiteitä. Metsäopetus.fi löydettävyyden parantamiseksi hanke muodosti metsäkone.fi sivuston. Sivuston tarkoitus on ohjata kävijä metsäopetukseen, metsäkonevalmistukseen, puunkorjuuseen liittyviin sivustoihin. Hankkeessa huomattiin, että sanalla metsäkone on googlessa etsitty tietoa kertaa kuukaudessa. Domain varattiin metsäopetukselle, jonka tarkoituksena on lisätä metsäopetuksen löydettävyyttä ja kävijämääriä huomattavasti entisestään. Metsäopetus.fi sivulle on tehty paljon uudistuksia ja sinne on tuotettu markkinointimateriaalia. Suurin ponnistus oli videon tuottaminen metsäkonekoulutuksesta, joka valmistui kesällä Videon DVD materiaalia on tarkoitettu jaettavaksi oppilaanohjaajille sekä nuorten kanssa tekemisissä oleville toimijoille. 19

20 Koska videolla halutaan saada suuri katsojamäärä, video ladattiin myös You- Tube metsäopetuskanavalle. Videon voi katsoa myös metsäopetus.fi sivustoilta opiskelu osiosta. Kuva 5. Metsäopetus.fi sivusto toimii tiedonvälityskanavana metsäalaa harkitseville Metsäalan esittely Pohjois-Karjalan prikaatissa ja Kainuun prikaatissa Metsäala -hankkeen sekä Työvoimaa metsäalalle -hankkeen aikana esiteltiin metsäalaa ja metsäalan koulutusmahdollisuuksia Pohjois-Karjalan prikaatissa kolme kertaa yhteistyössä eri metsäalan toimijoiden kanssa. Valitettavasti prikaati lakkautettiin, joten viimeiset metsäalan esittelyt olivat keväällä Hankkeessa selvitettiin syksyn 2013 aikana millaiset mahdollisuudet metsäalan esittelytoiminnalla olisi lanseerata toisaalle. Rajavartioston mielipide asiaan oli, että kohderyhmä ei ole otollinen, koska sinne hakeutuu toisenlaista ainesta, mitä kuljetuskomppaniaan. Toisaalta varusmiesmäärät ovat huomattavasti pienempiä, mitä Kontiorannassa oli. Päätimme siten, että emme lähde viemään yrittäjien resursseja rajavartiolaitokselle. Sen sijaan hanke oli yhteydessä Kainuun Prikaatiin, jossa kokonaisvahvuus on noin varusmiestä. Toteutimme metsäalan esittelyn Kainuussa yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja puunhankintaorganisaation kanssa. Esittelypäivä onnistui hyvin 20