metsäenergia-ala ammatiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "metsäenergia-ala ammatiksi"

Transkriptio

1 Metsäja metsäenergia-ala LOPPURAPORTTI

2 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE Raportointikausi Sisällysluettelo 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoitteet Toteutus Toteutuksen organisaatio Resurssit Aikataulu Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Tulokset ja vaikutukset Tiedonvälitys mediassa Tiedonvälitys Metsä- TET Kesätyöpaikkojen edistäminen nuorille Osa-aikaviljelijät Metsäopetus.fi Metsäalan esittely Pohjois-Karjalan prikaatissa ja Kainuun prikaatissa Hankkeen ostopalvelut ja kilpailutus Esitykset jatkotoimenpiteiksi Allekirjoittajat ja päiväys Hankkeen toteuttaja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Karjala 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Metsä- ja metsäenergia-ala -tiedonvälityshanke, hanketunnus (hankkeen numero) on

3 3. Yhteenveto hankkeesta Työikäinen väestö vähenee maaseudulla, koska elinkeinopohjan heikentyessä muuttoliike suuntautuu asutuskeskuksiin. Vaarana on syvenevä kärrinpyörä, jossa ammattitaitoisen työvoiman riittämättömyys maaseudulla toimiville yrityksille heikentää niiden kehittymisedellytyksiä, mikä puolestaan heikentää yritysten työllistämismahdollisuuksia. Metsä- ja metsäbioenergia-alan yritystoiminnalla on keskeinen merkitys Pohjois-Karjalan kaltaisten maaseutuvaltaisten alueiden elinvoimaisuudelle. Metsä- ja metsäbioenergia-alalla olevat elinkeinomahdollisuudet voivat jäädä toteutumatta ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmien takia. Nopeasti paheneva saatavuusongelma ammattitaitoisesta työvoimasta uhkaa romuttaa pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman kansalliset tavoitteet lisätä kotimaan metsien vuosittaisia hakkuita miljoonaa kuutiometriä sekä kansallisen metsäohjelman tavoitteet lisätä metsähakkeen käyttöä miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Metsähakkeen käytön tavoitteet nousevat vuodesta 2015 vuoteen 2020 mennessä vielä noin 25 %, jolloin työvoiman saatavuusongelma metsäbioenergian korjuussa kärjistyy entisestään. Pohjois-Karjalan alueellisessa metsäohjelmassa oli asetettu tavoitteeksi 6,5 miljoonan kuutiometrin vuotuiset ainespuun hakkuut ja 0,375 miljoonan kuutiometrin metsähakkeen käyttö. Molempien tavoitteiden saavuttamista on hidastanut ammattitaitoisen työvoiman saatavuus metsä- ja metsäenergia-alan yrityksissä. Koneyrittäjillä on jo nyt vaikeuksia saada palvelukseensa esimerkiksi hakkuukoneiden ja metsätraktorien kuljettajia. Ikäluokkien pieneneminen ja nuoren väestönosan muutto kasvukeskuksiin ovat kasvavia uhkia työvoiman tarjonnalle maakunnassa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden parantaminen on asetettu metsä- ja metsäenergia-alan strategiseksi tavoitteeksi useissa kansallisissa ja alueellisissa selvityksissä ja ohjelmissa: Kansallisen metsäneuvoston laatimassa Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen vuodelta 2006 yhdeksi metsäsektorin kehittämisen painopisteeksi on nimetty ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Katsauksessa todetaan: Tavoitteena on, että metsäala on kiinnostava ja mahdollisuuksia tarjoava työympäristö, jotta työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa osaavaa työvoimaa on saatavissa koko maassa. Vuoden 2008 alussa julkistettiin opetusministeriön asettaman metsäsektorin koulutuksen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän loppuraportti. Loppuraportissa todetaan, että metsäkoneenkuljettaja-, metsuri- ja puutavara-autonkuljettaja opiskelijamääriä tulee lisätä voimakkaasti ja bioenergia-alan ammatillista ja AMK - 3

4 koulutusta on laajennettava. Raportin mukaan maassamme tarvitaan vuosittain lisää vähintään 215 metsuria, 100 metsäkoneenkuljettajaa ja 225 puutavaraautonkuljettajaa vuoden 2008 valmistujamääriin verrattuna. Pohjois-Karjalan työvoimatarpeen voidaan arvioida olevan tästä määrästä noin 10 15%, mikä tarkoittaa vuodessa henkilön rekrytointitarvetta jo yksinomaan metsäalan työtehtäviin. VTT:n ja Metla:n (2007) ja Jaakko Pöyryn (2005) selvitykset ennakoivat tuhannen henkilötyövuoden vajausta metsä- ja metsäenergia-aloilla vuoteen 2015 mennessä. Pahimmillaan työvoimatarve voi näiden selvitysten mukaan estää metsä- ja metsäenergia-alan elinkeinojen kehityksen eri puolilla Suomea. Suomen kansalliselle ja alueelliselle kilpailukyvylle on tärkeää, että yhä useampi työskentelisi ja pysyisi työelämässä aiempaa kauemmin. Lähivuosina työikäisestä väestöstä poistuvien vuotiaiden määrä ylittää työikään tulevien vuotiaiden määrän koko maan tasolla. Vaikein tilanne on Itä-Suomen maakunnissa, joissa työikään tulevien ikäluokkien koko on vuoden 2010 jälkeen enää % työvoimasta poistuvien ikäluokkien koosta (Työvoima 2020: Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi). Pohjois-Karjalan kuntien erityisesti haja-asutusalueiden tulevaisuuden ennustetta heikentää vielä se, että alueella asuu paljon pitkäaikaistyöttömiä ja huono-osaisia väestöryhmiä, joiden lapset ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta jo nuorena. Pohjois-Karjalan nuorisostrategia (2005) on laadittu täsmentämään Pohjois- Karjalan maakuntaohjelmassa, POKAT 2006:ssa esitettyjä tavoitteita nuorten elinolojen kehittämiseksi sekä osoittamaan tavoitteisiin vaadittavia toimenpiteitä. Nuorisostrategian tavoitteena on nuorisoystävällinen maakunta, johon nuoret ovat kiintyneet ja jonka kehittämisessä he ovat aktiivisesti mukana. Pohjois-Karjalassa on jo tarjolla vahvat koulutuspalvelut nuorisolle. Ohjelman mukaan nuorten ja työelämän yhteyksiä tulee vahvistaa ja nuorten yrittäjyyttä edistää. Resursseja on kohdennettava nuorten sosiaalisten riskien ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen. Pohjois-Karjalan lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi on kaikkien metsäalan toimijoiden keskuudessa laadittu metsäsertifioinnin 26. kriteerin edellyttämä toimenpideohjelma vuonna Toimenpideohjelmaan on koottu jo käytössä olevat toimintamallit, joita pyritään vakiinnuttamaan. Ohjelmassa on lueteltu myös uusia toimintamalleja, joiden avulla metsäosaamista pyritään lisäämään. Yhtenä uutena mallina on nuorten metsäkasvatuksen lisäämiseen tähtäävän kehittämishankkeen käynnistäminen. Myös metsäalan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja pyritään ohjelman mukaan lisäämään ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa syventämään. 4

5 Joensuun seudun elinkeino-ohjelman toimenpidesuunnitelmassa on yrityspalvelujen ja toimintaympäristöjen painopistealan yhdeksi toimenpiteeksi määritelty työvoiman saatavuuden turvaaminen tehostamalla nuorisotyötä teemalla hyviä töitä - hyviä ammatteja. Pohjois-Karjalan nuoriso ja koululaiset tarvitsevat enemmän ja syvempää tietoutta valitakseen metsä- tai metsäenergia-alan ammatin tai yrittäjyyden. Metsä- ja metsäenergia-alan ammatit ovat houkutteleva vaihtoehto erityisesti sellaiselle nuorelle, joka haluaa opiskella omassa maakunnassa ja jäädä omalle paikkakunnalle myös ammattiin valmistuttuaan. Työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja muuttuvat entistä nopeammin asettaen suuria haasteita metsä- ja metsäenergia-alan koulutukselle. Erityisesti metsäalan työpaikkojen vetovoima nuorison keskuudessa on heikko. Pohjois-Karjalan metsätalouden yhdeksi tulevaisuuden uhkaksi on tunnistettu puute metsätalouden työvoimasta. Metsäalan koulutus kilpailee opiskelijoista muiden alojen kanssa ja kilpailu yhä kiristyy ikäluokkien pienentyessä. Peruskoulussa on oppilaita, jotka haluavat asua kotipaikkakunnallaan ja tehdä töitä omin käsin. Näille oppilaille metsäja metsäenergia-alan ammatit olisivat luonteva valinta. Samoin työttömien työnhakijoiden joukossa on paljon henkilöitä, joille on tärkeää löytää työtä kotimaakunnasta. Heille metsä- ja metsäenergia-alan suorittavien töiden ammatteihin kouluttautuminen on varteenotettava vaihtoehto. 5

6 4. Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet Metsä- ja metsäenergia-ala -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä maaseutumaisten alueiden kehitykselle tärkeiden metsä ja metsäenergia-alan ammattien vetovoimaisuutta ja imagoa sekä saada uusia työntekijöitä ja yrittäjiä näille työvoimapulasta kärsiville toimialoille Pohjois-Karjalassa. Hankkeen toisena tavoitteena oli saada pohjoiskarjalaiset nuorten ja työttömien kanssa toimivat henkilöt kuten opettajat ja työvoimaviranomaiset tietoisiksi metsäalasta ja sen työnsaantimahdollisuuksista. Tätä kautta nuoret ja työttömät ohjautuvat metsä- ja metsäenergia-alan ammatteihin sekä jäävät töihin maaseudulle. Hankkeen kolmantena tavoitteena oli kohottaa metsä- ja metsäenergia-alan ammattien vetovoimaisuutta nuorille ja työttömille maakunnassa. Tavoitteiden saavuttamiseen pyrittiin lisäämällä tietoa metsäalan ammateista ja työ-mahdollisuuksista nuorille, varusmiehille, työttömille sekä osa-aikaviljelijöille talviaikana. 4.2 Toteutus Toteutuksen organisaatio Projektipäällikkönä hankkeessa on toiminut Risto Julkunen. Hankkeeseen palkattiin projektisuunnitelman mukaisesti projektityöntekijä Joulukuussa Paikka julistettiin yleiseen hakuun. Hakijoiden joukosta hanketyöntekijäksi valittiin metsätalousinsinööri Timo Härkönen metsäkeskuksesta. Hankesihteerinä on toiminut Marja Heikkinen. Myös taloushallinnon toimistosihteerit ovat osallistuneet toteutukseen. Timo Härkönen siirtyi metsäkeskuksen metsäpalvelujen palvelukseen Hänen paikalleen valittiin hoitamaan projektityöntekijän tehtävää metsäkeskuksen metsäsuunnittelija Janne Leppänen. Janne Leppänen siirtyi myös metsäpalvelun puolelle Hankkeessa on tapahtunut paljon henkilöstömuutoksia, joten päätimme asettaa projektihenkilön paikan yleiseen hakuun. Hakemuksia tuli noin 40, joista pätevin tehtävään oli metsätalousinsinööri Reeta Piikki Joensuusta. Piikki aloitti tehtävässään Työsopimus on tehty hankeen loppuun saakka. 6

7 Erityisosaamista vaativissa asioissa yksittäisiä tunteja hankkeelle ovat kirjanneet myös muutamat muut metsäkeskuksen toimihenkilöt. Hankkeen ohjausryhmään nimettiin seuraavat organisaatiot ja henkilöt: 1. ELY- keskus: Terho Sirviö 2. ELY- keskus: Kimmo Kettunen 3. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo: Tommi Anttonen 4. Josek Oy: Kimmo Kurkko 5. Maatalousyrittäjä: Ilkka Lukkarinen 6. Metsäliitto Osuuskunta: Janne Nissinen 7. Metsäpalvelu Turunen Oy: Tuomo Turunen 8. Koneyhtymä Tahvanainen Oy: Janne Tahvanainen 9. Enon metsäpalvelu Oy: Mikko Varis 10. Puuliitto: Pentti Hartikainen 11. Maaseutusihteeri: Teuvo Hirvonen 4.3 Resurssit Hankkeen projektipäällikön tehtävänä oli huolehtia hankkeen aloitustoimenpiteistä, johtamisesta, hankkeen koordinoinnista sekä hallinnollisesta kokonaisuudesta. Lisäksi hän vastaasi toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä, internetsivujen kehittämisestä, tiedotuksesta sekä markkinoinnista yhteistyössä muun hankehenkilöstön kanssa. Muun hankehenkilöstön tehtävänä oli tiedonvälityksen käytännön toteutus mm. tiedonvälitystilaisuuksien, julkaisujen, retkeilyjen ja erilaisten mediavälineiden avulla. Hankesihteeri hoiti tarvittavia toimisto- ja sihteeripalveluja sekä taloushallintoon ja kirjanpitoon liittyviä tehtäviä yhteistyössä metsäkeskuksen muun hallintohenkilöstön kanssa. Suomen metsäkeskuksen, Pohjois-Karjalan alueyksikön henkilöt ovat tehneet hanketyötä silloin, kun heillä oli projektitehtäviin liittyvää erityisosaamista. Tämä käyttötarve harkittiin aina tilanteen mukaan erikseen. Kaikki hankehenkilöt toimivat mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä alan muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Seurannassa otettiin huomioon hanketoimintaa koskevat säännökset ja ohjeet. Hankkeella oli paljon samansuuntaisia tavoitteita, kun päättyneellä Biomas -tiedonvälityshankkeella. Hanke oli tiiviissä yhteistyössä metsäkeskuksen Biomas -hankkeen kanssa, jossa saimme paljon synergiaetuja. Niissä markkinointitilanteissa, jossa bioenergiaan liittyviä ammatteja markkinoitiin, hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä. 7

8 Hankkeessa tavoiteltiin vuosittain yhteensä 3,89 htv.n työsuoritusta. Projektipäällikön osuus tästä suunniteltiin olevan 2,23 htv, osa-aikaisen projektisihteerin 0,55 htv sekä osa-aikainen projektityöntekijä tai muu metsäkeskuksen toimihenkilö 1,11 htv. 4.4 Aikataulu Toimenpiteet suunniteltiin toteutettavaksi vuotuisen toimintasuunnitelmaaikataulun mukaisesti. Käytännössä tiedonvälitystilaisuuksia tuli suunniteltua vähemmän, koska hankkeessa keskityttiin selvitystyöhän osa-aikaviljelijöiden kartoituksessa sekä TET paikkojen organisointiin. Tiedonvälitystilaisuudet löytyvät taulukosta kohdassa Kustannukset ja rahoitus Kuntaraha on laskutettu Josek Oy:ltä, Pikes Oy:ltä sekä Pohjois-Karjalan kuntayhtymästä yhteensä euroa. Yksityistä rahaa on laskutettu Metsämiesten säätiöltä sekä Metsäteollisuus ry:ltä yhteensä euroa. Taulukko 1. Kustannusseurantataulukko Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ,35 euroa. Maaseutuviraston antaman ohjeen mukaisesti vähennetään väliseltä ajalta arvonlisävero 6 638,20 euroa, jolloin hankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi jää ,15 euroa. 8

9 Taulukko 2. Rahoituksen seurantataulukko EU-rahoitus ja valtion rahoitus ovat vielä väliseltä ajalta saamatta. 4.6 Raportointi ja seuranta Toteutuksen seurantakirjaukset tehtiin heti toimenpiteiden jälkeen hankkeen indikaattorilomakkeelle. Sisäisen arvioinnin lähtökohtana olivat hankkeen sisäinen arviointijärjestelmä ja väliraportit, jotka käsiteltiin hankkeen ohjausryhmässä. Ohjausryhmän hankearviointiraportti on tämän loppuraportin liitteenä. 4.7 Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen toteuttamiseen ei liittynyt merkittäviä riskejä vaan riskit sisältyivät lähinnä kohderyhmien ja muiden yhteistyöryhmien motivaatioon ja mahdollisuuteen hyödyntää hankkeen välittämää tietoa toiminnassaan. Alan matalahkoksi koettu palkkataso, koettiin olevan riskitekijä sille, että nuoret hakeutuisivat metsäalan suorittaviin ja vastuullisiin töihin. Julkisuudessa käyty keskustelu metsäkoneenkuljettajien hakeutumisesta muihin töihin palkkatason vuoksi, ei ole omiaan edesauttamaan mielikuvaa hyvästä tulevaisuudesta metsäalalla. Yhtenä riskitekijänä olivat asenteet. Koulu- ja järjestökentän arvot ja asenteet eivät ehkä ole samansuuntaiset kuin metsäalan yrittäjillä tai muilla toimijoilla, jolloin uuden toimintatavan sisäänajo ja kehittely vie enemmän aikaa ja resursseja kuin on arvioitu. Vanhemmat eivät ehkä luota, että lapset tai nuoret voivat työllistyä metsäalalla. 9

10 4.8 Yhteistyökumppanit Metsä- ja metsäenergia-ala -hankkeessa tehtiin yhteistyötä mm. Biomas -tiedonvälityshankkeen kanssa. Erityisesti markkinointitilanteissa, jossa bioenergiaan liittyviä ammatteja markkinoitiin, hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä. Alueellisten kehittämisyhtiöiden Josek Oy:n, Pikes Oy:n kanssa tehtiin mahdollisimman paljon yhteistyötä, kuten myös työvoimaneuvojien kanssa. Lisäksi maakunnallista ja valtakunnallista yhteistyötä tehtiin Metsäopetus verkoston, ja kaikkien metsäoppilaitosten kanssa markkinoitaessa metsäalaa ja metsäalan ammatteja. 4.9 Tulokset ja vaikutukset Tiedonvälitys mediassa Tiedon välittämistä median avulla toteutettiin maakunnallisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Hankkeessa tehtiin metsäalan ammateista sekä hankkeesta kertova esite. Metsästä tulevaisuuden ammatti -esitteitä painettiin noin 5 000, joita jaettiin eri tilaisuuksissa. Esitteitä on kyselty useisiin ammattiopistoihin markkinointitarkoitukseen, joihin niitä lähetettiin pieniä määriä. Hanke on esiintynyt erilaisissa mediavälineissä 26 kertaa. Kaikki materiaali on nähtävillä hankkeen internetsivuilla kohdassa lehtiartikkelit osoitteessa Kuva 1. Metsäala hankkeen esitettä on jaettu alasta kiinnostuneille messuilla ym. tapahtumissa. 10

11 Taulukko 3. Mediaseurantaraportti Tiedonvälitys Hanke osallistui erilaisiin tiedonvälitystilaisuuksiin 42 kertaa, joissa kuulijoita oli yhteensä Metsäalan ammatteja esiteltiin 18 eri messuilla, joissa arvioidut kävijämäärät olivat yhteensä noin Toteutustapana olivat luennot, retkeilyt ja messuesittelyt. Hanke osallistui erilaisille messuille, joissa esiteltiin metsäalaa sekä metsäalan ammatteja. Hanke oli näytteilleasettajana Oppia ja työtä messuilla vuosina 2012 ja 2013, uratori messuilla sekä Karjalan messuilla, joissa tehtiin yhteistyössä ammattiopisto Valtimon kanssa. Messuilla yleisö sai testata hakkuukonesimulaattoria sekä halonhakkuupeliä. Hanke oli mukana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän järjestämässä rekrytointitapahtumassa, jossa nuoret saivat tietoa eri ammateista. Kesällä 2013 Suomen metsäkeskus sekä ProAgria järjesti Silva2013 metsänäyttelyn Joensuussa. Hankkeella oli oma osasto yhdessä ammattiopetus Valtimon kanssa. Osastolla oli kolme metsäkonesimulaattoria, joita nuoret saivat kokeilla. Esittelimme myös kävijöille metsäalaa sekä metsäalan koulutusmahdollisuuksia. Hanke järjesti osastolla myös seikkailuradan, jossa oli ekoammuntaa, simulaattoritehtävä, tulentekotehtävä ym. Palkintona oli nuorten suosima Jopo polkupyörä. Osastolla oli myös metsäkonevisa, jossa selvitettiin nuorten kiinnostusta metsäalan ammatteihin. Hanke järjesti tilaisuuksia yhteistyössä Biomas -hankkeen kanssa mm. lämpöyrittäjyyteen liittyen joissa esiteltiin myös metsäalan ammatteja sekä koulutusmahdollisuuksia. Peruskoulun 6-8 luokan oppilaille sekä esikoululaisille järjestettiin luentotilaisuuksia sekä retkeilyjä metsätyömaille, joihin osallistui yh-

12 teensä noin oppilasta. Hanke osallistui järjestelyihin oppilaanohjaajien pihkapäiville, jossa markkinoitiin metsäalan ammatteja. Valtimolla tehtiin yhteistyössä 4H yhdistyksen kanssa retkeily metsäkohteisiin peruskoulun oppilaille. Hanketta esiteltiin metsäkonekoulujen neuvottelupäivillä, jossa oli koolla metsäkonekoulujen rehtoreita kahdeksasta metsäkonekoulusta. Vuonna 2014 hanke esitteli TE -toimiston työvoimaneuvojille hankkeen tuloksista ja menetelmistä joka lähetettiin videoneuvotteluna koko Pohjois-Karjalan alueelle. Tiedonvälityskanavana hankkeesta oli internet sivusto Suomen metsäkeskuksen sivustoilla. Tämän sivuston tarkoituksena oli antaa informaatiota hankkeen tavoitteesta, toimenpiteistä sekä henkilöstöstä. Sivuille ladataan kaikki mediassa ollut materiaali. Sivuston osoite on Kohderyhmälle tiedotuskanavana käytettiin metsäopetus.fi sivustoa. Kuva 2. Hankkeen toimintaa on tiedotettu metsäkeskuksen sivustoilla. Tiedotusmateriaalina käytettiin myös hankkeessa tehtyjä videomateriaalia metsäalan ammateista, metsäkoneenkuljettajan työpäivästä sekä metsäkonealan opetuksesta. Videoiden tarkoituksena oli tuoda esille metsäalan ammateista sekä metsäkonekoulutuksen hyödyistä eri ammateissa. Viimeisessä videossa on kolme ammattilaista, jotka kertovat omasta ammatista sekä koulutuksen hyödyistä. Materiaali on kohdistettu ammattia miettiville nuorille, opettajille, oppilaiden vanhemmille sekä henkilöille, jotka vaikuttavat nuoren ammatinvalintapäätöksiin. Video valmistui keväällä 2013 ja on asetettu metsäopetus.fi sivustoille. 12

13 Taulukko 4. Tiedonvälitystilaisuudet joissa kuulijoita oli

14 Taulukko 5. Messut ja tapahtumat, johon hanke on osallistunut Metsä- TET Hanke on järjestänyt metsäalan työelämään tutustumispaikkoja (TET) peruskoulun oppilaille vuoden 2012 aikana noin 30 ja koko hankkeen aikana 55. Tavoitteena oli saada tulevaisuudessa jokaiselle koululle vastuuorganisaatio ja vastuuhenkilö kyseisen koulun TET jaksojen järjestämiseen. TET verkostoa on kehitetty neuvottelemalla metsäalan toimijoiden kanssa tulevien TET jaksojen vastuista tulevaisuudessa. Tavoite oli, että verkosto jäisi elämään hankkeen jälkeen. Suurin ponnistus oli saada TET -verkosto koottua metsäalan toimijoista siten, että jokaisessa koulussa on vastuuorganisaatio sekä vastuuhenkilö joka järjestää TET viikon. On tärkeää, että henkilö on oikeanlainen ja motivoitunut asiasta. Oikean henkilön löytäminen eri organisaatiosta on ollut haaste. TET oppilailta on otettu palautteita jakson järjestämisestä jatkokehittämistä varten. Palautteet ovat olleet pääosin hyviä ja kannustavia. Hanke kokosi metsäalan toimijat yhteen tavoitteena muodostaa metsäalan TET- verkosto Pohjois-Karjalaan. Toiminnan parantamiseksi hanke suunnitteli ja laati Metsä- TET sivuston, jossa nuori voi itse hakeutua metsäalan TET jaksolle. Sivuston tarkoituksena on helpottaa hakeutumista Metsä- TET jaksolle sekä helpottaa vastuuhenkilön toimintaa jaksojen laadinnassa ja suunnittelussa. Hanke koulutti toimijaverkoston vastuuhenkilöt sovelluksen käytössä, jossa tuli myös esille kehittämisideoi- 14

15 ta. Sivustolla oppilas täyttää lomakkeen omilla tiedoillaan ja toiveillaan, jonka jälkeen lähettää sen TET vastuuhenkilölle järjestelmästä. Vastuuhenkilö tekee ohjelman oppilaalle, sopii päivistä toimijoiden kanssa sekä lähettää sen kaikille osapuolille. Syksyllä 2013 testattiin ohjelman toimivuutta yhdeksännen luokan TET viikkojen aikana. Syksyn 2013 järjestelmän kautta haki Metsä -TET jaksoille 18 oppilasta ja helmikuun 2014 aikana oppilasmäärä oli 25. Päivittämistä tarvittiin verkoston yhteystietojen osalta ja vastuuhenkilöt tarvitsivat tukea ohjelmiston käytössä. Sivusto on sijoitettu metsäopetus.fi sivustoille, joka on luonnollinen paikka tämän tyyppiselle toiminnalle. Metsä -TET kokeilun aikana oppilailta pyydettiin palautteita TET jaksojen jälkeen. Palautteissa haluttiin selvittää millaisena oppilaat kokivat TET jakson, jossa jokainen päivä on erilainen sekä voisiko tätä suositella muille oppilaille. Kyselyssä haluttiin selvittää myös millainen mielikuva hänelle jäi metsäalan ammateista. Oppilaat saivat tuoda myös esille mitä parannettavaa TET jaksossa olisi heidän mielestään. Palautteessa kyseltiin oppilailta myös kouluarvosanaa TET järjestelyistä aihealueittain. Noin 92 % oppilaista koki tämän tyyppisen TET jakson hyvänä ja yksikään oppilas ei pitänyt tätä huonona. Kaikki halusivat suositella tätä muille. Mielikuva metsäalan ammateista jakson jälkeen oli pääsääntöisesti positiivinen. Vain murto-osa koki sen tyydyttävänä. Kouluarvosanat aihealueittain olivat pääsääntöisesti 9, lukuun ottamatta metsäsuunnittelijan ammattia, joka sai arvosanaksi vähän yli 8. Essee vastauksissa ylivoimaisesti eniten korostui monipuolisuus sekä järjestelyt. Hankkeessa tehtiin myös Webropol kysely toiminnassa mukana olleille oppilaanohjaajille sekä toimijoille. Kyselyssä haluttiin selvittää olisiko tämän tyyppinen TET jakso ideana hyvä ja miten tarpeellinen se on. Kyselyssä selvitettiin myös sitä miten järjestelyt olivat sujuneet sekä millaisen arvosanan tämän tyyppinen TET jakso kokonaisuudessaan saisi oppilailta sekä oppilaanohjaajilta. Kaikkien oppilaanohjaajien mielestä idea on erittäin hyvä, mutta toimijoiden keskuudessa tässä oli hieman hajontaa. Vain yhden toimijan mielestä idea oli huono. Kaikkien mielestä TET jakso on tarpeellinen nuoren ammatinvalinnan kannalta. Järjestelyt ovat pääsääntöisesti sujuneet hyvin, mutta jokseenkin samaa mieltä mielipiteitä oli jonkin verran. Kaikkien mielestä TET jaksot ovat lisänneet nuorille tietoa metsäalasta ja koulutusmahdollisuuksista ja että oppilaat ovat aidosti kiinnostuneita pääsemään tämän tyyppiselle TET jaksolle. Oppilaanohjaajien ja toimijoiden mielestä TET jaksot saivat kokonaisarvosanaksi 8,52. 15

16 Kuva 3. Metsä TET jaksoille voi nuoret hakeutua metsäopetus.fi sivustolta Kesätyöpaikkojen edistäminen nuorille Tavoitteena oli luoda yhteistyössä metsäalan toimijoiden ja ammattikorkeakoulun kanssa järjestelmä, jossa metsäalan ammattikorkeakoulun opiskelijat hankkivat ja hallinnoivat työkokonaisuuksia metsänhoitokohteissa. Metsäinsinööriopiskelijoilla olisi kokonaisvastuu työn suorittamisesta sekä laadullisesti, että määrällisesti. Nuorilla yli 16 vuotta täyttäneillä olisi halua tehdä metsätöitä saadakseen kokemusta ja käyttörahaa ja useiden nuorten vanhemmilla on raivaussahoja. Ongelmana on, että nuoret eivät saa tehtäväkseen metsänhoitokohteita. Syynä tähän on heidän kokemattomuus ja ammattitaidon puute eivätkä he yksin voi ottaa siitä vastuuta. Urakanantajat eivät myöskään luota, että työ tulisi tehtyä loppuun saakka ja laadukkaasti. Toimintamallissa metsätalousinsinööriopiskelijat hallinnoisivat metsänhoitokohteiden kokonaisuuksia, valvoisivat työn laatua ja toimisivat myös suorittavissa töissä. Nuoret tekisivät ainoastaan suorittavaa työtä kuten istutusta ja raivaussahatyötä. Metsätalousinsinööriopiskelijat saisivat näin kipeästi tarvitsemaansa kokemusta työnjohdosta ja kokonaisuuksien hallinnasta työelämää varten. 16

17 4H- piirillä on myös ongelmia saada metsänhoitokohteita nuorille, joten tämä tukisi myös heidän toimintaansa. Kesätyöpaikka osaprojekti sai jatkoa edellisestä hankkeesta, jossa nuoria työllistettiin edellisenä kesänä. Hanke laati lehti-ilmoituksen kesätyömahdollisuudesta metsäalan tehtävissä. Ilmoituksessa haettiin henkilöitä metsänistutustöihin sekä metsänhoitotöihin. Hakijoita oli noin 140, joista insinööriopiskelijat valitsivat haastattelujen perusteella 5 henkilöä. Kesätyöt alkoivat kesäkuun alussa ja työmaitakin tuli sen verran, että ryhmä pystyttiin työllistämään. Sitten kesän mittaan ilmeni ongelmia, kun yksi nuori ei ollut tyytyväinen palkkaansa. Tästä syystä hän lopetti kesätyöt tässä projektissa. Sitten parin viikon kuluttua loputkin nuorista lopettivat työt osuuskunnassa. Insinööriopiskelijat vastaten töiden laadusta ja tekemisestä suorittivat loput sovitut metsänhoitotyöt. Nuoret olivat osuuskunnan palkkalistoilla. Tämän jälkeen insinööriopiskelijat tekivät metsäsuunnittelua lopun ajan Joensuun kaupungin metsässä. Osuuskunta ei tehnyt kirjallisia työsopimuksia, kehotuksista huolimatta hankkeen taholta. Tämä aiheutti sen, että suullisesti oppilaiden kanssa sovitut asiat tahtoivat muuttua vanhemmille kerrottaessa ongelmien tullen. Jatkoa ajatellen oppilaiden kanssa tulisi osuuskunnan tehdä ehdottomasti kirjallinen sopimus, jossa tuodaan vielä selvemmin esille palkanmääräytymisperusteet sekä arvio nuoren kokemattoman ihmisen työmäärästä viikkoa kohden. Ehdottomasti sopimuksessa tulisi olla huoltajan allekirjoitus, mikäli oppilas on alaikäinen. Näin varmistetaan, että huoltajat ovat tietoisia sopimuksesta ja sen sisällöstä. Syksyn 2013 aikana neuvottelimme Karelia ammattikorkeakoulun sekä kahden amk opiskelijan kanssa mahdollisuuksista tehdä opinnäytetyö nuorten metsäalan kesätöiden kehittämisestä. Karelia ammattikorkeakoulu on sitoutunut toiminnan kehittämiseen. Kahden aiemman kesän kokemusten perusteella opiskelijoilla olisi hyvät valmiudet laatia toimintamalli metsäalan kesätyön järjestämisestä nuorille. Opiskelijat aloittivat opinnäytetyön tekemisen aiheesta syksyllä Opinnäytetyö on hyväksytty ammattikorkeakoulussa ja opinnäytetyön suunnitelma pitäisi olla valmis helmikuun aikana. Toimeksiantajaksi on nimetty Suomen 4H liiton/savo-karjalan aluejohtaja Kari Kuokkanen. 17

18 Kuva 4. Kaaviokuva nuorten metsäalan kesätyömallista Osa-aikaviljelijät Yksi hankkeen tavoitteista oli saada osa-aikaisia viljelijöitä metsäalan ammatteihin. Hanke kartoitti kaikki Pohjois-Karjalan maaseutusihteerit. Miltei jokaiseen maaseutusihteeriin otettiin yhteyttä puhelimella tai käymällä paikan päällä. Tavoitteena oli selkeyttää heille hankkeen tavoitteet tältä osin ja näin valita yhdessä potentiaalisimmat viljelijät, jotka voisivat hakeutua metsäalalle ja metsäalan koulutukseen. Kirjeitä lähetettiin 420. Vastauskortteja tuli 50, josta noin 30 oli kiinnostunut metsäalan ammateista. Kaikki kortin palauttaneet osallistuivat raivaussahan valjaiden arvontaan. Vuonna 2011 yhdelletoista kiinnostuneille viljelijälle soitettiin sekä tehtiin tilakäynti, jossa henkilöille selkeytettiin metsäalan ammatteja sekä koulutusmahdollisuuksia. Henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä tehtiin myös osaamiskartoitus, josta ilmenee henkilön aiempi koulutus sekä työkokemus. Henkilökohtaisia tapaamisia jatkettiin vuoden 2012 aikana ja tavoitteena oli saada kokoon ryhmä, joka voisi kouluttautua metsäkoneenkuljettajaksi, bioenergian osaajaksi tai metsuri - metsäpalvelujen tuottajaksi. 18

19 Vuoden 2012 aikana viljelijäkäyntejä suoritettiin 20, jotka suuntautuivat Pohjois-Karjalan pohjoisosiin kuten Nurmes-Lieksa akselille. Yksityisten henkilöiden nimiä sisältäviä taulukoita ei haluttu tähän raporttiin tietoturvasyistä. Kevään aikana tehtiin yritysvierailu Ponsse Oyj:n tehtaalle, johon osallistui 15 viljelijää. Matkan aikana tiedotettiin ammateista sekä koulutusmahdollisuuksista metsäalalle. Pohjois-Karjalan ammattiopistossa tapahtuvaan koulutukseen on osallistunut noin kahdeksan viljelijää. Varmuudella ei voi sanoa onko nämä hakeutumiset hankkeen ansiota, mutta se on todennäköistä Metsäopetus.fi Varsinaisena markkinointisivustona nuorille, opettajille, oppilaanohjaajille sekä suurelle yleisölle on sivusto. Sivustoa on päivitetty ja sisältöä on tuotettu, kuten hankesuunnitelmassa on mainittu. Sisällön tuottamisen vuoksi kävijämäärä on lisääntynyt sivustoilla. Sivustoa on mainostettu myös TV4 kanavalla. TV mainontaa ei ole rahoitettu hankkeesta. Metsäopetus.fi sivustoa on tarkasteltu Google Analytics työkalulla. Vuoden aikana sivuilla oli käynyt kävijää ja sivuja oli katseltu kertaa. Välitön poistumisprosentti oli vain 30, joka kertoo siitä, että sivut ovat olleet kiinnostavat. Uusia käyntejä sivuilla oli peräti ollut 74,3 %. Suosituin sivu on ollut etusivu käyntiä. Seuraavaksi suositut ovat olleet oppilaitokset noin käyntiä. Ammatit sivu on kolmantena noin käynnillä. Alkuvuoden kävijämäärien lisääntyminen johtuu siitä, että juuri tuohon aikaan tuotettiin sivustoille uusia videoita. Esimerkiksi Kuopiossa pidettävät taitajakisat lisäsivät kävijämääriä selvästi kisojen jälkeisinä päivinä. Metsäopetus sivustoa on päivitetty jatkuvasti. Sivusto uudistettiin syksyn 2012 aikana, jolloin ulkoasu muuttui. Sivuston löydettävyyden parantamiseksi on tehty googleoptimointia ym. toimenpiteitä. Metsäopetus.fi löydettävyyden parantamiseksi hanke muodosti metsäkone.fi sivuston. Sivuston tarkoitus on ohjata kävijä metsäopetukseen, metsäkonevalmistukseen, puunkorjuuseen liittyviin sivustoihin. Hankkeessa huomattiin, että sanalla metsäkone on googlessa etsitty tietoa kertaa kuukaudessa. Domain varattiin metsäopetukselle, jonka tarkoituksena on lisätä metsäopetuksen löydettävyyttä ja kävijämääriä huomattavasti entisestään. Metsäopetus.fi sivulle on tehty paljon uudistuksia ja sinne on tuotettu markkinointimateriaalia. Suurin ponnistus oli videon tuottaminen metsäkonekoulutuksesta, joka valmistui kesällä Videon DVD materiaalia on tarkoitettu jaettavaksi oppilaanohjaajille sekä nuorten kanssa tekemisissä oleville toimijoille. 19

20 Koska videolla halutaan saada suuri katsojamäärä, video ladattiin myös You- Tube metsäopetuskanavalle. Videon voi katsoa myös metsäopetus.fi sivustoilta opiskelu osiosta. Kuva 5. Metsäopetus.fi sivusto toimii tiedonvälityskanavana metsäalaa harkitseville Metsäalan esittely Pohjois-Karjalan prikaatissa ja Kainuun prikaatissa Metsäala -hankkeen sekä Työvoimaa metsäalalle -hankkeen aikana esiteltiin metsäalaa ja metsäalan koulutusmahdollisuuksia Pohjois-Karjalan prikaatissa kolme kertaa yhteistyössä eri metsäalan toimijoiden kanssa. Valitettavasti prikaati lakkautettiin, joten viimeiset metsäalan esittelyt olivat keväällä Hankkeessa selvitettiin syksyn 2013 aikana millaiset mahdollisuudet metsäalan esittelytoiminnalla olisi lanseerata toisaalle. Rajavartioston mielipide asiaan oli, että kohderyhmä ei ole otollinen, koska sinne hakeutuu toisenlaista ainesta, mitä kuljetuskomppaniaan. Toisaalta varusmiesmäärät ovat huomattavasti pienempiä, mitä Kontiorannassa oli. Päätimme siten, että emme lähde viemään yrittäjien resursseja rajavartiolaitokselle. Sen sijaan hanke oli yhteydessä Kainuun Prikaatiin, jossa kokonaisvahvuus on noin varusmiestä. Toteutimme metsäalan esittelyn Kainuussa yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja puunhankintaorganisaation kanssa. Esittelypäivä onnistui hyvin 20

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsä. Evaluointi. Puhuu

Metsä. Evaluointi. Puhuu Metsä 2014 Evaluointi Puhuu Metsä Puhuu Evaluointi Esityksen ja keskustelun rakenne! Mitä on tehty Tärkeimmät havainnot Tulokset tavoitteisiin peilaten Työstöä ja ideoita Evaluointi Haastateltava Organisaatio

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.05.2011 Diaarinumero 112/05.02.07/2010 Käsittelijä Kimmo Kettunen Puhelinnumero 044 2464624 Projektikoodi S10054

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyökysely t Kysely toteutettu helmikuussa 2013, koonti Anne Bondaréw/Tapio Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory yli

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Vetovoimaa nuorille. Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net

Vetovoimaa nuorille. Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Vetovoimaa nuorille Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Tehtävä Edistää rakennus- ja kiinteistöpalvelualan tunnettuutta ja vetovoimaa ammatinvalintaikäisten nuorten keskuudessa

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille -

Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille - Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille - Kävijämäärät vahvassa kasvussa Kävijämäärän kasvu 2009-2011 (kävijöitä per kuukausi) 35 423 72 293 141 802 lokakuu 2009 lokakuu 2010 lokakuu 2011 Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen perustiedot OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Hankeaika1.5.2015-31.12.2017 Rahoittaja: ESR / Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2014 1 Tiivistelmä Mitä tehty - ESR-rahoitushakemus (Euroopan sosiaalirahasto) - Kesätyöntekijöiden tapaaminen - FinnMETKO Jämsä Suunnitelmat loppuvuodeksi 2014 - Työtehoseuran

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot