metsäenergia-ala ammatiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "metsäenergia-ala ammatiksi"

Transkriptio

1 Metsäja metsäenergia-ala LOPPURAPORTTI

2 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE Raportointikausi Sisällysluettelo 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoitteet Toteutus Toteutuksen organisaatio Resurssit Aikataulu Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Tulokset ja vaikutukset Tiedonvälitys mediassa Tiedonvälitys Metsä- TET Kesätyöpaikkojen edistäminen nuorille Osa-aikaviljelijät Metsäopetus.fi Metsäalan esittely Pohjois-Karjalan prikaatissa ja Kainuun prikaatissa Hankkeen ostopalvelut ja kilpailutus Esitykset jatkotoimenpiteiksi Allekirjoittajat ja päiväys Hankkeen toteuttaja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pohjois-Karjala 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Metsä- ja metsäenergia-ala -tiedonvälityshanke, hanketunnus (hankkeen numero) on

3 3. Yhteenveto hankkeesta Työikäinen väestö vähenee maaseudulla, koska elinkeinopohjan heikentyessä muuttoliike suuntautuu asutuskeskuksiin. Vaarana on syvenevä kärrinpyörä, jossa ammattitaitoisen työvoiman riittämättömyys maaseudulla toimiville yrityksille heikentää niiden kehittymisedellytyksiä, mikä puolestaan heikentää yritysten työllistämismahdollisuuksia. Metsä- ja metsäbioenergia-alan yritystoiminnalla on keskeinen merkitys Pohjois-Karjalan kaltaisten maaseutuvaltaisten alueiden elinvoimaisuudelle. Metsä- ja metsäbioenergia-alalla olevat elinkeinomahdollisuudet voivat jäädä toteutumatta ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmien takia. Nopeasti paheneva saatavuusongelma ammattitaitoisesta työvoimasta uhkaa romuttaa pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman kansalliset tavoitteet lisätä kotimaan metsien vuosittaisia hakkuita miljoonaa kuutiometriä sekä kansallisen metsäohjelman tavoitteet lisätä metsähakkeen käyttöä miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Metsähakkeen käytön tavoitteet nousevat vuodesta 2015 vuoteen 2020 mennessä vielä noin 25 %, jolloin työvoiman saatavuusongelma metsäbioenergian korjuussa kärjistyy entisestään. Pohjois-Karjalan alueellisessa metsäohjelmassa oli asetettu tavoitteeksi 6,5 miljoonan kuutiometrin vuotuiset ainespuun hakkuut ja 0,375 miljoonan kuutiometrin metsähakkeen käyttö. Molempien tavoitteiden saavuttamista on hidastanut ammattitaitoisen työvoiman saatavuus metsä- ja metsäenergia-alan yrityksissä. Koneyrittäjillä on jo nyt vaikeuksia saada palvelukseensa esimerkiksi hakkuukoneiden ja metsätraktorien kuljettajia. Ikäluokkien pieneneminen ja nuoren väestönosan muutto kasvukeskuksiin ovat kasvavia uhkia työvoiman tarjonnalle maakunnassa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden parantaminen on asetettu metsä- ja metsäenergia-alan strategiseksi tavoitteeksi useissa kansallisissa ja alueellisissa selvityksissä ja ohjelmissa: Kansallisen metsäneuvoston laatimassa Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen vuodelta 2006 yhdeksi metsäsektorin kehittämisen painopisteeksi on nimetty ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Katsauksessa todetaan: Tavoitteena on, että metsäala on kiinnostava ja mahdollisuuksia tarjoava työympäristö, jotta työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa osaavaa työvoimaa on saatavissa koko maassa. Vuoden 2008 alussa julkistettiin opetusministeriön asettaman metsäsektorin koulutuksen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän loppuraportti. Loppuraportissa todetaan, että metsäkoneenkuljettaja-, metsuri- ja puutavara-autonkuljettaja opiskelijamääriä tulee lisätä voimakkaasti ja bioenergia-alan ammatillista ja AMK - 3

4 koulutusta on laajennettava. Raportin mukaan maassamme tarvitaan vuosittain lisää vähintään 215 metsuria, 100 metsäkoneenkuljettajaa ja 225 puutavaraautonkuljettajaa vuoden 2008 valmistujamääriin verrattuna. Pohjois-Karjalan työvoimatarpeen voidaan arvioida olevan tästä määrästä noin 10 15%, mikä tarkoittaa vuodessa henkilön rekrytointitarvetta jo yksinomaan metsäalan työtehtäviin. VTT:n ja Metla:n (2007) ja Jaakko Pöyryn (2005) selvitykset ennakoivat tuhannen henkilötyövuoden vajausta metsä- ja metsäenergia-aloilla vuoteen 2015 mennessä. Pahimmillaan työvoimatarve voi näiden selvitysten mukaan estää metsä- ja metsäenergia-alan elinkeinojen kehityksen eri puolilla Suomea. Suomen kansalliselle ja alueelliselle kilpailukyvylle on tärkeää, että yhä useampi työskentelisi ja pysyisi työelämässä aiempaa kauemmin. Lähivuosina työikäisestä väestöstä poistuvien vuotiaiden määrä ylittää työikään tulevien vuotiaiden määrän koko maan tasolla. Vaikein tilanne on Itä-Suomen maakunnissa, joissa työikään tulevien ikäluokkien koko on vuoden 2010 jälkeen enää % työvoimasta poistuvien ikäluokkien koosta (Työvoima 2020: Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi). Pohjois-Karjalan kuntien erityisesti haja-asutusalueiden tulevaisuuden ennustetta heikentää vielä se, että alueella asuu paljon pitkäaikaistyöttömiä ja huono-osaisia väestöryhmiä, joiden lapset ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta jo nuorena. Pohjois-Karjalan nuorisostrategia (2005) on laadittu täsmentämään Pohjois- Karjalan maakuntaohjelmassa, POKAT 2006:ssa esitettyjä tavoitteita nuorten elinolojen kehittämiseksi sekä osoittamaan tavoitteisiin vaadittavia toimenpiteitä. Nuorisostrategian tavoitteena on nuorisoystävällinen maakunta, johon nuoret ovat kiintyneet ja jonka kehittämisessä he ovat aktiivisesti mukana. Pohjois-Karjalassa on jo tarjolla vahvat koulutuspalvelut nuorisolle. Ohjelman mukaan nuorten ja työelämän yhteyksiä tulee vahvistaa ja nuorten yrittäjyyttä edistää. Resursseja on kohdennettava nuorten sosiaalisten riskien ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen. Pohjois-Karjalan lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi on kaikkien metsäalan toimijoiden keskuudessa laadittu metsäsertifioinnin 26. kriteerin edellyttämä toimenpideohjelma vuonna Toimenpideohjelmaan on koottu jo käytössä olevat toimintamallit, joita pyritään vakiinnuttamaan. Ohjelmassa on lueteltu myös uusia toimintamalleja, joiden avulla metsäosaamista pyritään lisäämään. Yhtenä uutena mallina on nuorten metsäkasvatuksen lisäämiseen tähtäävän kehittämishankkeen käynnistäminen. Myös metsäalan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja pyritään ohjelman mukaan lisäämään ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa syventämään. 4

5 Joensuun seudun elinkeino-ohjelman toimenpidesuunnitelmassa on yrityspalvelujen ja toimintaympäristöjen painopistealan yhdeksi toimenpiteeksi määritelty työvoiman saatavuuden turvaaminen tehostamalla nuorisotyötä teemalla hyviä töitä - hyviä ammatteja. Pohjois-Karjalan nuoriso ja koululaiset tarvitsevat enemmän ja syvempää tietoutta valitakseen metsä- tai metsäenergia-alan ammatin tai yrittäjyyden. Metsä- ja metsäenergia-alan ammatit ovat houkutteleva vaihtoehto erityisesti sellaiselle nuorelle, joka haluaa opiskella omassa maakunnassa ja jäädä omalle paikkakunnalle myös ammattiin valmistuttuaan. Työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja muuttuvat entistä nopeammin asettaen suuria haasteita metsä- ja metsäenergia-alan koulutukselle. Erityisesti metsäalan työpaikkojen vetovoima nuorison keskuudessa on heikko. Pohjois-Karjalan metsätalouden yhdeksi tulevaisuuden uhkaksi on tunnistettu puute metsätalouden työvoimasta. Metsäalan koulutus kilpailee opiskelijoista muiden alojen kanssa ja kilpailu yhä kiristyy ikäluokkien pienentyessä. Peruskoulussa on oppilaita, jotka haluavat asua kotipaikkakunnallaan ja tehdä töitä omin käsin. Näille oppilaille metsäja metsäenergia-alan ammatit olisivat luonteva valinta. Samoin työttömien työnhakijoiden joukossa on paljon henkilöitä, joille on tärkeää löytää työtä kotimaakunnasta. Heille metsä- ja metsäenergia-alan suorittavien töiden ammatteihin kouluttautuminen on varteenotettava vaihtoehto. 5

6 4. Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet Metsä- ja metsäenergia-ala -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä maaseutumaisten alueiden kehitykselle tärkeiden metsä ja metsäenergia-alan ammattien vetovoimaisuutta ja imagoa sekä saada uusia työntekijöitä ja yrittäjiä näille työvoimapulasta kärsiville toimialoille Pohjois-Karjalassa. Hankkeen toisena tavoitteena oli saada pohjoiskarjalaiset nuorten ja työttömien kanssa toimivat henkilöt kuten opettajat ja työvoimaviranomaiset tietoisiksi metsäalasta ja sen työnsaantimahdollisuuksista. Tätä kautta nuoret ja työttömät ohjautuvat metsä- ja metsäenergia-alan ammatteihin sekä jäävät töihin maaseudulle. Hankkeen kolmantena tavoitteena oli kohottaa metsä- ja metsäenergia-alan ammattien vetovoimaisuutta nuorille ja työttömille maakunnassa. Tavoitteiden saavuttamiseen pyrittiin lisäämällä tietoa metsäalan ammateista ja työ-mahdollisuuksista nuorille, varusmiehille, työttömille sekä osa-aikaviljelijöille talviaikana. 4.2 Toteutus Toteutuksen organisaatio Projektipäällikkönä hankkeessa on toiminut Risto Julkunen. Hankkeeseen palkattiin projektisuunnitelman mukaisesti projektityöntekijä Joulukuussa Paikka julistettiin yleiseen hakuun. Hakijoiden joukosta hanketyöntekijäksi valittiin metsätalousinsinööri Timo Härkönen metsäkeskuksesta. Hankesihteerinä on toiminut Marja Heikkinen. Myös taloushallinnon toimistosihteerit ovat osallistuneet toteutukseen. Timo Härkönen siirtyi metsäkeskuksen metsäpalvelujen palvelukseen Hänen paikalleen valittiin hoitamaan projektityöntekijän tehtävää metsäkeskuksen metsäsuunnittelija Janne Leppänen. Janne Leppänen siirtyi myös metsäpalvelun puolelle Hankkeessa on tapahtunut paljon henkilöstömuutoksia, joten päätimme asettaa projektihenkilön paikan yleiseen hakuun. Hakemuksia tuli noin 40, joista pätevin tehtävään oli metsätalousinsinööri Reeta Piikki Joensuusta. Piikki aloitti tehtävässään Työsopimus on tehty hankeen loppuun saakka. 6

7 Erityisosaamista vaativissa asioissa yksittäisiä tunteja hankkeelle ovat kirjanneet myös muutamat muut metsäkeskuksen toimihenkilöt. Hankkeen ohjausryhmään nimettiin seuraavat organisaatiot ja henkilöt: 1. ELY- keskus: Terho Sirviö 2. ELY- keskus: Kimmo Kettunen 3. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo: Tommi Anttonen 4. Josek Oy: Kimmo Kurkko 5. Maatalousyrittäjä: Ilkka Lukkarinen 6. Metsäliitto Osuuskunta: Janne Nissinen 7. Metsäpalvelu Turunen Oy: Tuomo Turunen 8. Koneyhtymä Tahvanainen Oy: Janne Tahvanainen 9. Enon metsäpalvelu Oy: Mikko Varis 10. Puuliitto: Pentti Hartikainen 11. Maaseutusihteeri: Teuvo Hirvonen 4.3 Resurssit Hankkeen projektipäällikön tehtävänä oli huolehtia hankkeen aloitustoimenpiteistä, johtamisesta, hankkeen koordinoinnista sekä hallinnollisesta kokonaisuudesta. Lisäksi hän vastaasi toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä, internetsivujen kehittämisestä, tiedotuksesta sekä markkinoinnista yhteistyössä muun hankehenkilöstön kanssa. Muun hankehenkilöstön tehtävänä oli tiedonvälityksen käytännön toteutus mm. tiedonvälitystilaisuuksien, julkaisujen, retkeilyjen ja erilaisten mediavälineiden avulla. Hankesihteeri hoiti tarvittavia toimisto- ja sihteeripalveluja sekä taloushallintoon ja kirjanpitoon liittyviä tehtäviä yhteistyössä metsäkeskuksen muun hallintohenkilöstön kanssa. Suomen metsäkeskuksen, Pohjois-Karjalan alueyksikön henkilöt ovat tehneet hanketyötä silloin, kun heillä oli projektitehtäviin liittyvää erityisosaamista. Tämä käyttötarve harkittiin aina tilanteen mukaan erikseen. Kaikki hankehenkilöt toimivat mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä alan muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Seurannassa otettiin huomioon hanketoimintaa koskevat säännökset ja ohjeet. Hankkeella oli paljon samansuuntaisia tavoitteita, kun päättyneellä Biomas -tiedonvälityshankkeella. Hanke oli tiiviissä yhteistyössä metsäkeskuksen Biomas -hankkeen kanssa, jossa saimme paljon synergiaetuja. Niissä markkinointitilanteissa, jossa bioenergiaan liittyviä ammatteja markkinoitiin, hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä. 7

8 Hankkeessa tavoiteltiin vuosittain yhteensä 3,89 htv.n työsuoritusta. Projektipäällikön osuus tästä suunniteltiin olevan 2,23 htv, osa-aikaisen projektisihteerin 0,55 htv sekä osa-aikainen projektityöntekijä tai muu metsäkeskuksen toimihenkilö 1,11 htv. 4.4 Aikataulu Toimenpiteet suunniteltiin toteutettavaksi vuotuisen toimintasuunnitelmaaikataulun mukaisesti. Käytännössä tiedonvälitystilaisuuksia tuli suunniteltua vähemmän, koska hankkeessa keskityttiin selvitystyöhän osa-aikaviljelijöiden kartoituksessa sekä TET paikkojen organisointiin. Tiedonvälitystilaisuudet löytyvät taulukosta kohdassa Kustannukset ja rahoitus Kuntaraha on laskutettu Josek Oy:ltä, Pikes Oy:ltä sekä Pohjois-Karjalan kuntayhtymästä yhteensä euroa. Yksityistä rahaa on laskutettu Metsämiesten säätiöltä sekä Metsäteollisuus ry:ltä yhteensä euroa. Taulukko 1. Kustannusseurantataulukko Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ,35 euroa. Maaseutuviraston antaman ohjeen mukaisesti vähennetään väliseltä ajalta arvonlisävero 6 638,20 euroa, jolloin hankkeen tukikelpoisiksi kustannuksiksi jää ,15 euroa. 8

9 Taulukko 2. Rahoituksen seurantataulukko EU-rahoitus ja valtion rahoitus ovat vielä väliseltä ajalta saamatta. 4.6 Raportointi ja seuranta Toteutuksen seurantakirjaukset tehtiin heti toimenpiteiden jälkeen hankkeen indikaattorilomakkeelle. Sisäisen arvioinnin lähtökohtana olivat hankkeen sisäinen arviointijärjestelmä ja väliraportit, jotka käsiteltiin hankkeen ohjausryhmässä. Ohjausryhmän hankearviointiraportti on tämän loppuraportin liitteenä. 4.7 Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen toteuttamiseen ei liittynyt merkittäviä riskejä vaan riskit sisältyivät lähinnä kohderyhmien ja muiden yhteistyöryhmien motivaatioon ja mahdollisuuteen hyödyntää hankkeen välittämää tietoa toiminnassaan. Alan matalahkoksi koettu palkkataso, koettiin olevan riskitekijä sille, että nuoret hakeutuisivat metsäalan suorittaviin ja vastuullisiin töihin. Julkisuudessa käyty keskustelu metsäkoneenkuljettajien hakeutumisesta muihin töihin palkkatason vuoksi, ei ole omiaan edesauttamaan mielikuvaa hyvästä tulevaisuudesta metsäalalla. Yhtenä riskitekijänä olivat asenteet. Koulu- ja järjestökentän arvot ja asenteet eivät ehkä ole samansuuntaiset kuin metsäalan yrittäjillä tai muilla toimijoilla, jolloin uuden toimintatavan sisäänajo ja kehittely vie enemmän aikaa ja resursseja kuin on arvioitu. Vanhemmat eivät ehkä luota, että lapset tai nuoret voivat työllistyä metsäalalla. 9

10 4.8 Yhteistyökumppanit Metsä- ja metsäenergia-ala -hankkeessa tehtiin yhteistyötä mm. Biomas -tiedonvälityshankkeen kanssa. Erityisesti markkinointitilanteissa, jossa bioenergiaan liittyviä ammatteja markkinoitiin, hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä. Alueellisten kehittämisyhtiöiden Josek Oy:n, Pikes Oy:n kanssa tehtiin mahdollisimman paljon yhteistyötä, kuten myös työvoimaneuvojien kanssa. Lisäksi maakunnallista ja valtakunnallista yhteistyötä tehtiin Metsäopetus verkoston, ja kaikkien metsäoppilaitosten kanssa markkinoitaessa metsäalaa ja metsäalan ammatteja. 4.9 Tulokset ja vaikutukset Tiedonvälitys mediassa Tiedon välittämistä median avulla toteutettiin maakunnallisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Hankkeessa tehtiin metsäalan ammateista sekä hankkeesta kertova esite. Metsästä tulevaisuuden ammatti -esitteitä painettiin noin 5 000, joita jaettiin eri tilaisuuksissa. Esitteitä on kyselty useisiin ammattiopistoihin markkinointitarkoitukseen, joihin niitä lähetettiin pieniä määriä. Hanke on esiintynyt erilaisissa mediavälineissä 26 kertaa. Kaikki materiaali on nähtävillä hankkeen internetsivuilla kohdassa lehtiartikkelit osoitteessa Kuva 1. Metsäala hankkeen esitettä on jaettu alasta kiinnostuneille messuilla ym. tapahtumissa. 10

11 Taulukko 3. Mediaseurantaraportti Tiedonvälitys Hanke osallistui erilaisiin tiedonvälitystilaisuuksiin 42 kertaa, joissa kuulijoita oli yhteensä Metsäalan ammatteja esiteltiin 18 eri messuilla, joissa arvioidut kävijämäärät olivat yhteensä noin Toteutustapana olivat luennot, retkeilyt ja messuesittelyt. Hanke osallistui erilaisille messuille, joissa esiteltiin metsäalaa sekä metsäalan ammatteja. Hanke oli näytteilleasettajana Oppia ja työtä messuilla vuosina 2012 ja 2013, uratori messuilla sekä Karjalan messuilla, joissa tehtiin yhteistyössä ammattiopisto Valtimon kanssa. Messuilla yleisö sai testata hakkuukonesimulaattoria sekä halonhakkuupeliä. Hanke oli mukana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän järjestämässä rekrytointitapahtumassa, jossa nuoret saivat tietoa eri ammateista. Kesällä 2013 Suomen metsäkeskus sekä ProAgria järjesti Silva2013 metsänäyttelyn Joensuussa. Hankkeella oli oma osasto yhdessä ammattiopetus Valtimon kanssa. Osastolla oli kolme metsäkonesimulaattoria, joita nuoret saivat kokeilla. Esittelimme myös kävijöille metsäalaa sekä metsäalan koulutusmahdollisuuksia. Hanke järjesti osastolla myös seikkailuradan, jossa oli ekoammuntaa, simulaattoritehtävä, tulentekotehtävä ym. Palkintona oli nuorten suosima Jopo polkupyörä. Osastolla oli myös metsäkonevisa, jossa selvitettiin nuorten kiinnostusta metsäalan ammatteihin. Hanke järjesti tilaisuuksia yhteistyössä Biomas -hankkeen kanssa mm. lämpöyrittäjyyteen liittyen joissa esiteltiin myös metsäalan ammatteja sekä koulutusmahdollisuuksia. Peruskoulun 6-8 luokan oppilaille sekä esikoululaisille järjestettiin luentotilaisuuksia sekä retkeilyjä metsätyömaille, joihin osallistui yh-

12 teensä noin oppilasta. Hanke osallistui järjestelyihin oppilaanohjaajien pihkapäiville, jossa markkinoitiin metsäalan ammatteja. Valtimolla tehtiin yhteistyössä 4H yhdistyksen kanssa retkeily metsäkohteisiin peruskoulun oppilaille. Hanketta esiteltiin metsäkonekoulujen neuvottelupäivillä, jossa oli koolla metsäkonekoulujen rehtoreita kahdeksasta metsäkonekoulusta. Vuonna 2014 hanke esitteli TE -toimiston työvoimaneuvojille hankkeen tuloksista ja menetelmistä joka lähetettiin videoneuvotteluna koko Pohjois-Karjalan alueelle. Tiedonvälityskanavana hankkeesta oli internet sivusto Suomen metsäkeskuksen sivustoilla. Tämän sivuston tarkoituksena oli antaa informaatiota hankkeen tavoitteesta, toimenpiteistä sekä henkilöstöstä. Sivuille ladataan kaikki mediassa ollut materiaali. Sivuston osoite on Kohderyhmälle tiedotuskanavana käytettiin metsäopetus.fi sivustoa. Kuva 2. Hankkeen toimintaa on tiedotettu metsäkeskuksen sivustoilla. Tiedotusmateriaalina käytettiin myös hankkeessa tehtyjä videomateriaalia metsäalan ammateista, metsäkoneenkuljettajan työpäivästä sekä metsäkonealan opetuksesta. Videoiden tarkoituksena oli tuoda esille metsäalan ammateista sekä metsäkonekoulutuksen hyödyistä eri ammateissa. Viimeisessä videossa on kolme ammattilaista, jotka kertovat omasta ammatista sekä koulutuksen hyödyistä. Materiaali on kohdistettu ammattia miettiville nuorille, opettajille, oppilaiden vanhemmille sekä henkilöille, jotka vaikuttavat nuoren ammatinvalintapäätöksiin. Video valmistui keväällä 2013 ja on asetettu metsäopetus.fi sivustoille. 12

13 Taulukko 4. Tiedonvälitystilaisuudet joissa kuulijoita oli

14 Taulukko 5. Messut ja tapahtumat, johon hanke on osallistunut Metsä- TET Hanke on järjestänyt metsäalan työelämään tutustumispaikkoja (TET) peruskoulun oppilaille vuoden 2012 aikana noin 30 ja koko hankkeen aikana 55. Tavoitteena oli saada tulevaisuudessa jokaiselle koululle vastuuorganisaatio ja vastuuhenkilö kyseisen koulun TET jaksojen järjestämiseen. TET verkostoa on kehitetty neuvottelemalla metsäalan toimijoiden kanssa tulevien TET jaksojen vastuista tulevaisuudessa. Tavoite oli, että verkosto jäisi elämään hankkeen jälkeen. Suurin ponnistus oli saada TET -verkosto koottua metsäalan toimijoista siten, että jokaisessa koulussa on vastuuorganisaatio sekä vastuuhenkilö joka järjestää TET viikon. On tärkeää, että henkilö on oikeanlainen ja motivoitunut asiasta. Oikean henkilön löytäminen eri organisaatiosta on ollut haaste. TET oppilailta on otettu palautteita jakson järjestämisestä jatkokehittämistä varten. Palautteet ovat olleet pääosin hyviä ja kannustavia. Hanke kokosi metsäalan toimijat yhteen tavoitteena muodostaa metsäalan TET- verkosto Pohjois-Karjalaan. Toiminnan parantamiseksi hanke suunnitteli ja laati Metsä- TET sivuston, jossa nuori voi itse hakeutua metsäalan TET jaksolle. Sivuston tarkoituksena on helpottaa hakeutumista Metsä- TET jaksolle sekä helpottaa vastuuhenkilön toimintaa jaksojen laadinnassa ja suunnittelussa. Hanke koulutti toimijaverkoston vastuuhenkilöt sovelluksen käytössä, jossa tuli myös esille kehittämisideoi- 14

15 ta. Sivustolla oppilas täyttää lomakkeen omilla tiedoillaan ja toiveillaan, jonka jälkeen lähettää sen TET vastuuhenkilölle järjestelmästä. Vastuuhenkilö tekee ohjelman oppilaalle, sopii päivistä toimijoiden kanssa sekä lähettää sen kaikille osapuolille. Syksyllä 2013 testattiin ohjelman toimivuutta yhdeksännen luokan TET viikkojen aikana. Syksyn 2013 järjestelmän kautta haki Metsä -TET jaksoille 18 oppilasta ja helmikuun 2014 aikana oppilasmäärä oli 25. Päivittämistä tarvittiin verkoston yhteystietojen osalta ja vastuuhenkilöt tarvitsivat tukea ohjelmiston käytössä. Sivusto on sijoitettu metsäopetus.fi sivustoille, joka on luonnollinen paikka tämän tyyppiselle toiminnalle. Metsä -TET kokeilun aikana oppilailta pyydettiin palautteita TET jaksojen jälkeen. Palautteissa haluttiin selvittää millaisena oppilaat kokivat TET jakson, jossa jokainen päivä on erilainen sekä voisiko tätä suositella muille oppilaille. Kyselyssä haluttiin selvittää myös millainen mielikuva hänelle jäi metsäalan ammateista. Oppilaat saivat tuoda myös esille mitä parannettavaa TET jaksossa olisi heidän mielestään. Palautteessa kyseltiin oppilailta myös kouluarvosanaa TET järjestelyistä aihealueittain. Noin 92 % oppilaista koki tämän tyyppisen TET jakson hyvänä ja yksikään oppilas ei pitänyt tätä huonona. Kaikki halusivat suositella tätä muille. Mielikuva metsäalan ammateista jakson jälkeen oli pääsääntöisesti positiivinen. Vain murto-osa koki sen tyydyttävänä. Kouluarvosanat aihealueittain olivat pääsääntöisesti 9, lukuun ottamatta metsäsuunnittelijan ammattia, joka sai arvosanaksi vähän yli 8. Essee vastauksissa ylivoimaisesti eniten korostui monipuolisuus sekä järjestelyt. Hankkeessa tehtiin myös Webropol kysely toiminnassa mukana olleille oppilaanohjaajille sekä toimijoille. Kyselyssä haluttiin selvittää olisiko tämän tyyppinen TET jakso ideana hyvä ja miten tarpeellinen se on. Kyselyssä selvitettiin myös sitä miten järjestelyt olivat sujuneet sekä millaisen arvosanan tämän tyyppinen TET jakso kokonaisuudessaan saisi oppilailta sekä oppilaanohjaajilta. Kaikkien oppilaanohjaajien mielestä idea on erittäin hyvä, mutta toimijoiden keskuudessa tässä oli hieman hajontaa. Vain yhden toimijan mielestä idea oli huono. Kaikkien mielestä TET jakso on tarpeellinen nuoren ammatinvalinnan kannalta. Järjestelyt ovat pääsääntöisesti sujuneet hyvin, mutta jokseenkin samaa mieltä mielipiteitä oli jonkin verran. Kaikkien mielestä TET jaksot ovat lisänneet nuorille tietoa metsäalasta ja koulutusmahdollisuuksista ja että oppilaat ovat aidosti kiinnostuneita pääsemään tämän tyyppiselle TET jaksolle. Oppilaanohjaajien ja toimijoiden mielestä TET jaksot saivat kokonaisarvosanaksi 8,52. 15

16 Kuva 3. Metsä TET jaksoille voi nuoret hakeutua metsäopetus.fi sivustolta Kesätyöpaikkojen edistäminen nuorille Tavoitteena oli luoda yhteistyössä metsäalan toimijoiden ja ammattikorkeakoulun kanssa järjestelmä, jossa metsäalan ammattikorkeakoulun opiskelijat hankkivat ja hallinnoivat työkokonaisuuksia metsänhoitokohteissa. Metsäinsinööriopiskelijoilla olisi kokonaisvastuu työn suorittamisesta sekä laadullisesti, että määrällisesti. Nuorilla yli 16 vuotta täyttäneillä olisi halua tehdä metsätöitä saadakseen kokemusta ja käyttörahaa ja useiden nuorten vanhemmilla on raivaussahoja. Ongelmana on, että nuoret eivät saa tehtäväkseen metsänhoitokohteita. Syynä tähän on heidän kokemattomuus ja ammattitaidon puute eivätkä he yksin voi ottaa siitä vastuuta. Urakanantajat eivät myöskään luota, että työ tulisi tehtyä loppuun saakka ja laadukkaasti. Toimintamallissa metsätalousinsinööriopiskelijat hallinnoisivat metsänhoitokohteiden kokonaisuuksia, valvoisivat työn laatua ja toimisivat myös suorittavissa töissä. Nuoret tekisivät ainoastaan suorittavaa työtä kuten istutusta ja raivaussahatyötä. Metsätalousinsinööriopiskelijat saisivat näin kipeästi tarvitsemaansa kokemusta työnjohdosta ja kokonaisuuksien hallinnasta työelämää varten. 16

17 4H- piirillä on myös ongelmia saada metsänhoitokohteita nuorille, joten tämä tukisi myös heidän toimintaansa. Kesätyöpaikka osaprojekti sai jatkoa edellisestä hankkeesta, jossa nuoria työllistettiin edellisenä kesänä. Hanke laati lehti-ilmoituksen kesätyömahdollisuudesta metsäalan tehtävissä. Ilmoituksessa haettiin henkilöitä metsänistutustöihin sekä metsänhoitotöihin. Hakijoita oli noin 140, joista insinööriopiskelijat valitsivat haastattelujen perusteella 5 henkilöä. Kesätyöt alkoivat kesäkuun alussa ja työmaitakin tuli sen verran, että ryhmä pystyttiin työllistämään. Sitten kesän mittaan ilmeni ongelmia, kun yksi nuori ei ollut tyytyväinen palkkaansa. Tästä syystä hän lopetti kesätyöt tässä projektissa. Sitten parin viikon kuluttua loputkin nuorista lopettivat työt osuuskunnassa. Insinööriopiskelijat vastaten töiden laadusta ja tekemisestä suorittivat loput sovitut metsänhoitotyöt. Nuoret olivat osuuskunnan palkkalistoilla. Tämän jälkeen insinööriopiskelijat tekivät metsäsuunnittelua lopun ajan Joensuun kaupungin metsässä. Osuuskunta ei tehnyt kirjallisia työsopimuksia, kehotuksista huolimatta hankkeen taholta. Tämä aiheutti sen, että suullisesti oppilaiden kanssa sovitut asiat tahtoivat muuttua vanhemmille kerrottaessa ongelmien tullen. Jatkoa ajatellen oppilaiden kanssa tulisi osuuskunnan tehdä ehdottomasti kirjallinen sopimus, jossa tuodaan vielä selvemmin esille palkanmääräytymisperusteet sekä arvio nuoren kokemattoman ihmisen työmäärästä viikkoa kohden. Ehdottomasti sopimuksessa tulisi olla huoltajan allekirjoitus, mikäli oppilas on alaikäinen. Näin varmistetaan, että huoltajat ovat tietoisia sopimuksesta ja sen sisällöstä. Syksyn 2013 aikana neuvottelimme Karelia ammattikorkeakoulun sekä kahden amk opiskelijan kanssa mahdollisuuksista tehdä opinnäytetyö nuorten metsäalan kesätöiden kehittämisestä. Karelia ammattikorkeakoulu on sitoutunut toiminnan kehittämiseen. Kahden aiemman kesän kokemusten perusteella opiskelijoilla olisi hyvät valmiudet laatia toimintamalli metsäalan kesätyön järjestämisestä nuorille. Opiskelijat aloittivat opinnäytetyön tekemisen aiheesta syksyllä Opinnäytetyö on hyväksytty ammattikorkeakoulussa ja opinnäytetyön suunnitelma pitäisi olla valmis helmikuun aikana. Toimeksiantajaksi on nimetty Suomen 4H liiton/savo-karjalan aluejohtaja Kari Kuokkanen. 17

18 Kuva 4. Kaaviokuva nuorten metsäalan kesätyömallista Osa-aikaviljelijät Yksi hankkeen tavoitteista oli saada osa-aikaisia viljelijöitä metsäalan ammatteihin. Hanke kartoitti kaikki Pohjois-Karjalan maaseutusihteerit. Miltei jokaiseen maaseutusihteeriin otettiin yhteyttä puhelimella tai käymällä paikan päällä. Tavoitteena oli selkeyttää heille hankkeen tavoitteet tältä osin ja näin valita yhdessä potentiaalisimmat viljelijät, jotka voisivat hakeutua metsäalalle ja metsäalan koulutukseen. Kirjeitä lähetettiin 420. Vastauskortteja tuli 50, josta noin 30 oli kiinnostunut metsäalan ammateista. Kaikki kortin palauttaneet osallistuivat raivaussahan valjaiden arvontaan. Vuonna 2011 yhdelletoista kiinnostuneille viljelijälle soitettiin sekä tehtiin tilakäynti, jossa henkilöille selkeytettiin metsäalan ammatteja sekä koulutusmahdollisuuksia. Henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä tehtiin myös osaamiskartoitus, josta ilmenee henkilön aiempi koulutus sekä työkokemus. Henkilökohtaisia tapaamisia jatkettiin vuoden 2012 aikana ja tavoitteena oli saada kokoon ryhmä, joka voisi kouluttautua metsäkoneenkuljettajaksi, bioenergian osaajaksi tai metsuri - metsäpalvelujen tuottajaksi. 18

19 Vuoden 2012 aikana viljelijäkäyntejä suoritettiin 20, jotka suuntautuivat Pohjois-Karjalan pohjoisosiin kuten Nurmes-Lieksa akselille. Yksityisten henkilöiden nimiä sisältäviä taulukoita ei haluttu tähän raporttiin tietoturvasyistä. Kevään aikana tehtiin yritysvierailu Ponsse Oyj:n tehtaalle, johon osallistui 15 viljelijää. Matkan aikana tiedotettiin ammateista sekä koulutusmahdollisuuksista metsäalalle. Pohjois-Karjalan ammattiopistossa tapahtuvaan koulutukseen on osallistunut noin kahdeksan viljelijää. Varmuudella ei voi sanoa onko nämä hakeutumiset hankkeen ansiota, mutta se on todennäköistä Metsäopetus.fi Varsinaisena markkinointisivustona nuorille, opettajille, oppilaanohjaajille sekä suurelle yleisölle on sivusto. Sivustoa on päivitetty ja sisältöä on tuotettu, kuten hankesuunnitelmassa on mainittu. Sisällön tuottamisen vuoksi kävijämäärä on lisääntynyt sivustoilla. Sivustoa on mainostettu myös TV4 kanavalla. TV mainontaa ei ole rahoitettu hankkeesta. Metsäopetus.fi sivustoa on tarkasteltu Google Analytics työkalulla. Vuoden aikana sivuilla oli käynyt kävijää ja sivuja oli katseltu kertaa. Välitön poistumisprosentti oli vain 30, joka kertoo siitä, että sivut ovat olleet kiinnostavat. Uusia käyntejä sivuilla oli peräti ollut 74,3 %. Suosituin sivu on ollut etusivu käyntiä. Seuraavaksi suositut ovat olleet oppilaitokset noin käyntiä. Ammatit sivu on kolmantena noin käynnillä. Alkuvuoden kävijämäärien lisääntyminen johtuu siitä, että juuri tuohon aikaan tuotettiin sivustoille uusia videoita. Esimerkiksi Kuopiossa pidettävät taitajakisat lisäsivät kävijämääriä selvästi kisojen jälkeisinä päivinä. Metsäopetus sivustoa on päivitetty jatkuvasti. Sivusto uudistettiin syksyn 2012 aikana, jolloin ulkoasu muuttui. Sivuston löydettävyyden parantamiseksi on tehty googleoptimointia ym. toimenpiteitä. Metsäopetus.fi löydettävyyden parantamiseksi hanke muodosti metsäkone.fi sivuston. Sivuston tarkoitus on ohjata kävijä metsäopetukseen, metsäkonevalmistukseen, puunkorjuuseen liittyviin sivustoihin. Hankkeessa huomattiin, että sanalla metsäkone on googlessa etsitty tietoa kertaa kuukaudessa. Domain varattiin metsäopetukselle, jonka tarkoituksena on lisätä metsäopetuksen löydettävyyttä ja kävijämääriä huomattavasti entisestään. Metsäopetus.fi sivulle on tehty paljon uudistuksia ja sinne on tuotettu markkinointimateriaalia. Suurin ponnistus oli videon tuottaminen metsäkonekoulutuksesta, joka valmistui kesällä Videon DVD materiaalia on tarkoitettu jaettavaksi oppilaanohjaajille sekä nuorten kanssa tekemisissä oleville toimijoille. 19

20 Koska videolla halutaan saada suuri katsojamäärä, video ladattiin myös You- Tube metsäopetuskanavalle. Videon voi katsoa myös metsäopetus.fi sivustoilta opiskelu osiosta. Kuva 5. Metsäopetus.fi sivusto toimii tiedonvälityskanavana metsäalaa harkitseville Metsäalan esittely Pohjois-Karjalan prikaatissa ja Kainuun prikaatissa Metsäala -hankkeen sekä Työvoimaa metsäalalle -hankkeen aikana esiteltiin metsäalaa ja metsäalan koulutusmahdollisuuksia Pohjois-Karjalan prikaatissa kolme kertaa yhteistyössä eri metsäalan toimijoiden kanssa. Valitettavasti prikaati lakkautettiin, joten viimeiset metsäalan esittelyt olivat keväällä Hankkeessa selvitettiin syksyn 2013 aikana millaiset mahdollisuudet metsäalan esittelytoiminnalla olisi lanseerata toisaalle. Rajavartioston mielipide asiaan oli, että kohderyhmä ei ole otollinen, koska sinne hakeutuu toisenlaista ainesta, mitä kuljetuskomppaniaan. Toisaalta varusmiesmäärät ovat huomattavasti pienempiä, mitä Kontiorannassa oli. Päätimme siten, että emme lähde viemään yrittäjien resursseja rajavartiolaitokselle. Sen sijaan hanke oli yhteydessä Kainuun Prikaatiin, jossa kokonaisvahvuus on noin varusmiestä. Toteutimme metsäalan esittelyn Kainuussa yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja puunhankintaorganisaation kanssa. Esittelypäivä onnistui hyvin 20

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen

Ammatillisen koulutuksen Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 16.11.2016 Radisson Blu Seaside, Helsinki Matti Ilvonen, Kainuun ammattiopisto Seija Kärki, Savon ammatti- ja aikuisopisto Itäsuomalaisen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2014 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2014 1 Tiivistelmä Mitä tehty - ESR-rahoitushakemus (Euroopan sosiaalirahasto) - Kesätyöntekijöiden tapaaminen - FinnMETKO Jämsä Suunnitelmat loppuvuodeksi 2014 - Työtehoseuran

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari 29.-30.10.2015 Loppupuheenvuoro Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsäalan tulevaisuus on valoista BKT ja hyvinvointi Olemme tässä Biotalous Fossiilitalous Luontaistalous

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta

Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta Lumen 2/2016 TEEMA-ARTIKKELI Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta Reeta Sipola, agrologi (ylempi AMK), projektisuunnittelija, Teollisuuden ja luonnonvarojen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen Toimijat ja rahoittajat Lieksan vetovoimaisuus Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kuopion seudun viisas liikkuminen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2015

Kuopion seudun viisas liikkuminen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2015 Kuopion seudun viisas liikkuminen Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2015 KÄYTTÖ- KYNNYKSEN ALENTAMINEN (NYKYISTEN ESTEIDEN POISTAMINEN) https://vimeo.com/105731318 TIETOISUU -DEN LISÄÄ- MINEN ASIAKKAAN

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot