VELKOJA-ASEMASTA OSAKEYHTIÖN JAKAUTUESSA KOKONAAN TAI OSITTAIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VELKOJA-ASEMASTA OSAKEYHTIÖN JAKAUTUESSA KOKONAAN TAI OSITTAIN"

Transkriptio

1 Raimo Immonen OTT, kauppaoikeuden professori, Turun kauppakorkeakoulu VELKOJA-ASEMASTA OSAKEYHTIÖN JAKAUTUESSA KOKONAAN TAI OSITTAIN Artikkeli Marraskuu 2007 Julkaistu Edilexissä Julkaistu aiemmin teoksessa Sopimus, vastuu, velvoite Juhlajulkaisu Ari Saarnilehto / toimittaja Ari Saarnilehto Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2007

2 Raimo Immonen Velkoja-asemasta osakeyhtiön jakautuessa kokonaan tai osittain 1. Taustaa Jakautuminen on eräs tapa toteuttaa yritysjärjestelyjä. Osakeyhtiön jakautuessa sen varat ja velat jaetaan joko kokonaan tai osaksi uusille yhtiöille. Jakautuminen on omistajien strateginen ratkaisu ja se tehdään rakennemuutoksena horisontaalisessa tasossa eli vanhojen omistajien omistuksessa. 1 Osakeyhtiölaissa ( /624, OYL) jakautuminen on erillisesti säännelty 17 luvussa. Täydellinen jakautuminen (kokonaisjakautuminen) johtaa siihen, että jakautuva yhtiö purkautuu ja lakkaa olemasta. Osittainen jakautuminen (osittaisjakautuminen) säilyttää jakautuvan yhtiön ja vain osa sen varoista ja veloista siirretään uudelle saajalle. Jakautumiseen liittyy merkittäviä velkojien intressejä vaarantavia seikkoja. Sen vuoksi jakautumisessa sovelletaan erityistä ennakollista velkojainsuojajärjestelmää, joka on rakenteeltaan samanlainen kuin osakepääomaa alennettaessa (OYL 14 luku), sulautumisessa (OYL 16 luku) ja osakeyhtiömuotoa muutettaessa (OYL 19 luku). 2 Velkojainsuojaa täydentää sääntely vastaanottavien yhtiöiden yhteisvastuusta jakautuvan yhtiön velvoitteista. 1 2 Ks. yritysjärjestelyistä yhtiön strategioiden kannalta Raimo Immonen: Yritysjärjestelyt, Helsinki 2006, s. 28 ss. Velkojainsuojajärjestelmää sovelletaan myös tietynlaiseen yhtiöjärjestyksen muuttamiseen (OYL 14:7 ).

3 144 Velkoja-asemasta osakeyhtiön jakautuessa kokonaan tai osittain 2. Velkojan riski Velkojalla on riskinsä vuoksi intressiä päästä vaikuttamaan jakautumisen toteuttamiseen. Velkojan riski liittyy lähtökohtaisesti siihen, että velallisen varoja ja velkoja jaetaan eri yhtiöihin ja kaikki yhtiöt kuitenkin ovat toisistaan ja omistajistaan erillisiä vastuusubjekteja (OYL 1:2.2 ). Kun jakautuvan yhtiön velat jaetaan osallisyhtiöiden yhtiöiden kesken, tapahtuu lakiin perustuva velkojan vaihdos eli seuraanto. Velkojan erityinen suojantarve syntyy menettelyssä siitä, että velan katteena ollut varallisuus on kuitenkin hajautunut osiin. Yleisellä tasolla voidaan tehdä huomio, että jakautuminen jokseenkin aina heikentää velkojan asemaa tämän vastuukatteen rapautumisen vuoksi. Tilanne on toisenlainen esimerkiksi sulautumisessa, jossa osallisyhtiöiden varallisuuksia yhdistetään. Jakautuminen voidaan tehdä niin, että vastaanottavat yhtiöt perustetaan jakautumisen yhteydessä. 3 Vastaanottava yhtiö voi myös olla jo toimiva yhtiö eli rekisteriin merkitty yhtiö, jolla on ennestään omia varoja ja velkoja. Samaan jakautumismenettelyyn voi osallistua sekä sellaisia yhtiöitä, jotka perustetaan jakautumisen yhteydessä että jo toimivia yhtiöitä. Osittaisessa jakautumisessa jakautuvan yhtiön varoja ja velkoja voidaan esimerkiksi siirtää yhdelle perustettavalle yhtiölle ja yhdelle toimivalle yhtiölle. Jakautumisen jälkeen varoja ja velkoja on silloin kolmessa yhtiössä. Velkojan oikeudellinen ja taloudellinen asema suhteessa riskiin on erilainen riippuen siitä, miten jakautuminen toteutetaan ja myös siitä, mihin velkojan saatava perustuu. Jälkimmäisessä suhteessa voidaan erottaa sopimusvelkojat ja muut velkojat. Sopimusvelkojia ovat yleensä rahalainaa yhtiölle antaneet vakuusvelkojat, sekä erilaiset yhteistyökumppanit, kuten tavarantoimittajat ja muut yhtiön kanssa liikesuhteessa olevat velkojat, joilla ei ole erikseen sovittua vakuusoikeutta. Muita velkojia ovat tahot, jotka eivät ole sopimussuhteessa yhtiöön. Tällainen velkoja-asema voi perustua esimerkiksi oikeuteen saada korvausta yhtiöltä sen toiminnasta syntyneestä vahingosta. Yleisesti voidaan katsoa, että suojaa vähiten kaipaa vakuusvelkoja. Tällaisella velkojalla on ollut mahdollisuus arvioida asemaansa ja hän on voinut vaatia turvakseen vakuuden. Vakuuden antama suoja voi kuitenkin olla jakautumistilanteessa riittämätön, jolloin vakuusvelkojankin etu voi järjestelyn vuoksi vaaran- 3 Ks. eri vaihtoehdoista OYL 17:2 ja HE 109/2005, s Ks. myös Manne Airaksinen Pekka Pulkkinen Vesa Rasinaho: Osakeyhtiölaki II, Helsinki 2006, s. 313 ss.

4 Raimo Immonen 145 tua. 4 Ennakollinen varautuminen on kuitenkin mahdollista yleisesti katsoen kaikille sopimusvelkojille. Tavaroiden ja palvelujen kaupassa ei kuitenkaan ole tavallista vaatia vakuutta, toisin kuin rahaluotonannossa. Rahaluotonannossa erilaisiin velallisyhtiössä tehtäviin rakennemuutoksiin pyritään tavallisesti varautumaan erityisillä kovenanteilla, joilla velkojalle sovitaan erityinen reagointioikeus (esimerkiksi omistuksen muutoksia rajoitetaan Change of Ownership tai yrityskokonaisuuden säilyminen taataan Maintenance of Corporate Existence tai yritysjärjestelyjä rajoitetaan Anti Merger Clause). Tavaraluotonannossa, samoin kuin palveluja velaksi myytäessä, velkojat varsin harvoin sopivat tämänkaltaisista suojalausekkeista, joten tällä velkojaryhmällä on intressiä saada suojaa yritysjärjestelyissä. Vahingonkorvausvelkojalla ei tavallisesti ole etukäteistä mahdollisuutta suojata riskiään. 3. Velkojansuojan systematiikka ja ulottuvuus 3.1. Rakenne Velkojaa suojataan jakautumisessa kahdella tasolla: 1) velkoja saa oikeuden vastustaa jakautumista ja sen kautta varmistaa saatavansa maksaminen tai suojakseen turvaava vakuus, ja 2) velkoja voi tietyin ehdoin vaatia suoritusta jakautumisen jälkeen kaikilta osallisyhtiöiltä Velkojan oikeus vastustaa jakautumista ja menettely Osakeyhtiölain velkojainsuojajärjestelmä perustuu ennakolliseen suojaan: velkojalle varataan oikeus vastustaa suunniteltua menettelyä ja estää jakautumisen toimeenpaneminen. Suoja kytketään jakautumisen prosessiin seuraavasti (OYL 17:6 ): 4 Jakautuminen voi vaikuttaa vakuuksiin ja tehdä panttauksen tai takauksen sitomattomaksi. Ks. yleisesti Immonen 2006, s. 349 ss. ja erityisesti TakausL 10 ja 41.

5 146 Velkoja-asemasta osakeyhtiön jakautuessa kokonaan tai osittain 1) Yhtiö hakee rekisteriviranomaiselta kuulutuksen. 2) Rekisteriviranomaisen on hakemuksen saatuaan annettava yhtiön velkojille kuulutus, jossa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa jakautumista ilmoittamalla siitä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. 3) Rekisteriviranomaisen on julkaistava kuulutus virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää ja rekisteröitävä kuulutus viran puolesta. 4) Yhtiön on viimeistään kuukausi ennen määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus tunnetuille velkojilleen. Yhtiön hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus ilmoitusten lähettämisestä on toimitettava rekisteriviranomaiselle viimeistään määräpäivänä. 5) Rekisteriviranomaisen on ilmoitettava sille ilmoitetuista vastustuksista yhtiölle viipymättä määräpäivän jälkeen. 6) Rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä menettely, jos velkoja ei ole vastustanut jakautumista taikka jos velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan. 7) Jos velkoja on vastustanut jakautumista, jakautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. 8) Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, jos yhtiö osoittaa kuukauden kuluessa määräpäivästä panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, taikka jos yhtiö ja velkoja yhdessä pyytävät asian käsittelyn lykkäämistä. Jakautuvan yhtiön velkojilla on aina oikeus vastustaa jakautumista sekä kokonais- että osittaisessa jakautumisessa. Vastaanottavan yhtiön velkojilla tämä oikeus on vain, jos osallisyhtiöiden nimeämä tilintarkastaja jakautumissuunnitelmasta antamassaan lausunnossa (OYL 17:4 ) katsoo, että jakautuminen on omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. 5 Asian luontees- 5 Sääntelymalleja on erilaisia. Ruotsin osakeyhtiölain, aktiebolagslagen (2005:555) 24 kap. 24 :n mukaan sekä sulautuvan että vastaanottavan yhtiön velkojille pääsääntöisesti annetaan kuulutus, joka sisältää vastustamisoikeuden. Kuulutusta ei kuitenkaan anneta vastaanottavan yhtiön velkojille, jos tilintarkastajat sulautumissuunnitelmasta antamassaan lausunnossa katsovat, ettei velkojille aiheudu sulautumisesta vaaraa (..har uttalat att de inte har funnit att fusionen medför någon fara för dessa borgenärer,... ). Tanskan osakeyhtiölain, lov om aktieselskaber, A/S loven ( /370 muutoksin) 136 ja 134 c g:n mukaan sulautuvan ja vastaanottavan yhtiön velkojille annetaan oikeus vastustaa sulautumista, jos sulautumissuunnitelmasta annetussa asiantuntijan (vurderingsmaend) lausunnossa todetaan, että sulautuminen huonontaa velkojan mahdollisuutta suoritukseen (kreditorernes mulighed for fyldestgoerelse forringes ved fusionen).

6 Raimo Immonen 147 ta johtuu, että jakautumisen yhteydessä perustettavalla vastaanottavalla yhtiöllä ei vielä voi olla omia velkojia. Osakeyhtiölain velkojainsuojajärjestelmän taustalla on Euroopan yhteisöjen 6. Neuvoston direktiivi 82/891/ETY, (nk. jakautumisdirektiivi). Suojan raamit on määrätty direktiivin 12 artiklassa. Sen mukaan jäsenvaltioiden lainsäädännössä on järjestettävä riittävä suoja jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden niille velkojille, joiden saatavat ovat syntyneet ennen jakautumissuunnitelman julkaisemista, mutta eivät ole erääntyneet ennen sitä. Tämän toteuttamiseksi jäsenvaltioiden on lainsäädännössään säädettävä ainakin, että tällaisilla velkojilla on oikeus saada riittävä vakuus, jos tällainen suoja on jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden rahoitusaseman vuoksi tarpeen eikä heillä vielä ole tällaista vakuutta. OYL 17 luvussa omaksuttu sääntely on sopeutettu direktiivin velvoitteeseen, ja siinä on valittu malliksi ennakollinen suoja yhdistettynä toissijaiseen yhteisvastuuseen Ketä pidetään velkojana? Velkojan rajaaminen on keskeinen asia menettelyn kannalta, mutta se on myös vahvasti tulkinnanvarainen kysymys. 6 Asiaan liittyy ongelma sekä aineellisesta (laajuus) että ajallisesta ( jaksotus ) rajaamisesta. Vastustamiseen oikeutetuilla velkojilla tarkoitetaan OYL 17:6 :n mukaan sellaisia jakautuvan yhtiön velkojia, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä Norjan osakeyhtiölain, Aksjeloven, 13:14-15 ja 14:7:n mukaan sulautuvan yhtiön ja vastaanottavan yhtiön velkojilla on tietyin, saatavan selvyyttä ja erääntyneisyyttä koskevin edellytyksin oikeus vastustaa ja vaatia joko suoritus tai vakuus: Gjør en kreditor med uomtvistet og forfalt fordring innsigelse før fristen er utløpt, kan fusjonen ikke gjennomføres før fordringen er betalt En kreditor med omtvistet eller ikke forfalt fordring kan kreve at betryggende sikkerhet blir stilt, dersom fordringen ikke fra før er betryggende sikret. Skifteretten avgjør tvist om det foreligger en fordring og om sikkerheten er betryggende Skifteretten kan forkaste krav om sikkerhet etter annet ledd når det er klart at det ikke foreligger noen fordring eller at fusjonen ikke vil forringe kreditors mulighet til å få dekket fordringen. Ks. OYL1978:n aikaisesta tilanteesta Matti J. Sillanpää: The Status of a Recipient of a Guarantee on the Division of a Limited Liability Company, teoksessa: Mette Neville Karsten Engsig-Soerensen (eds.), The Regulation of Companies, Jos osallisyhtiö on yrityssaneerausmenettelyssä, tämä menettely korvaa (OYL 17:8 ) kuulutuksen, eikä velkojalla ole oikeutta vastustaa jakautumista osakeyhtiölain mukaan, jos kaikki jakautumiseen osallistuvat yhtiöt kuuluvat samaan konserniin ja niitä koskeva saneerausohjelma vahvistetaan samanaikaisesti.

7 148 Velkoja-asemasta osakeyhtiön jakautuessa kokonaan tai osittain Kaikkia jakautuvan yhtiön velkojia ei siten pidetä kuulutusmenettelyssä velkojana, vaan velkojastatus ratkaistaan ensin ajallisen kriteerin mukaan. Velkojastatuksen syntyajankohtaa on perusteltu sillä, että suunnitelman rekisteröimisen jälkeen yhtiön sopimuskumppanien oletetaan tietävän menettelystä, jolloin ne voivat varautua asiaan ja lisäksi suunnitelman julkistamisen jälkeen syntyneiden saatavien omistajilla ei ole muutostilanteessa vastaavaa oikeussuojan tarvetta kuin aiemmilla velkojilla, joiden osalta menettely merkitsee olennaista muutosta velkasuhteeseen. 8 Määrittely on samanlainen kuin sulautumisessa (OYL 16:6 ) ja myös sääntelyn perustelut ovat yhtenevät. Vastustamisoikeuden rajaa siis se, onko velan peruste syntynyt ennen menettelyn alkamista. Merkitystä ei sitä vastoin ole sillä, onko velka erääntynyt vai ei. 9 Velkoina pidetään myös velkoja, joiden peruste tai määrä on ehdollinen tai riitainen taikka muusta syystä epäselvä. Aineellisessa suhteessa rajaaminen on hankalampaa. Osakeyhtiölaissa ei nimenomaisesti määritellä velkojan tai velan käsitettä. Lain perusteluissa todetaan yleisesti, että velkojan käsitettä on tarkoitettu tulkittavaksi samalla tavalla kuin julkisesta haasteesta annetussa laissa. 10 OYL 17 luvussa käytetään termejä velkoja, saatava, velan maksu. Säännöksissä ei esimerkiksi käytetä termejä velvoite tai suoritus. Omaksuttu terminologia viittaisi siihen, että vastustamisoikeus olisi vain sellaisella velkojalla, jolla on yhtiöltä rahavelka. Esitöissä ei kuitenkaan ole perusteltu käsitteiden valintaa. Luontevaa on lähteä siitä, että velkojan käsite on samanlainen kuin siviilioikeudessa yleensä. Täsmällisempi rajaaminen edellyttää kannanottoa siihen, rajautuuko velka vain varsinaisiin rahavelkoihin vai luetaanko velan piiriin myös muut suoritusvelvoitteet, jotka muunnetaan vaadittaviksi ja maksettaviksi rahassa. 11 Yleisessä kielenkäytössä velalla tavallisesti tarkoitetaan rahavelkaa. Osakeyhtiölain systematiikan kannalta voidaan pitää selvänä, että suorituksen tulee olla vaadittavissa rahassa, mutta tulkinnanvaraista siis on se, rajoittuuko vastustamisoikeus vain mainittuihin varsinaisiin rahavelkoihin. Jakautumisessa velallinen vaihtuu velvoiteoikeuden normaaliperiaatteista poiketen ilman velkojan suostumusta. Velkoja ei siis voi kieltää jakautumista, Ks. HE 109/2005 s. 133 ja 154. Vrt. jakautumisdirektiivin 12 artikla, jossa merkitystä annetaan velan erääntymiselle. Ks. HE 109/2005 s Ks. Airaksinen ym 2006 s 67, jossa velkojarajausta tehdään sen mukaan, onko saatava valvottavissa konkurssissa. Ks. myös Jukka Mähönen Seppo Villa: Osakeyhtiö II, 2006, s. 358 s., jotka päätyvät puoltamaan velkojina vain varsinaisia rahavelkojia.

8 Raimo Immonen 149 mutta se voi vastustaa sitä halutessaan: jos velkoja ei vastusta jakautumista, hänen katsotaan suostuneen siihen. Taustalla sääntelyssä on velkojan oikeussuojan varmistaminen antamalla velkojalle oikeus valita kahden vaihtoehdon välillä: vastustaminen tai tyytyminen suorituksen saamiseen jakautumisen täytäntöönpanon jälkeen ensisijaisesti seuraantoon perustuen ja toissijaisesti osallisyhtiöiden rajoitetun yhteisvastuun perusteella. Tällaisesta oikeussuojanäkökulmasta katsottuna velkojiksi tulisi katsoa kaikki ne tahot, joilla on jakautuvalta yhtiöltä saatava ja siten intressiä vastustaa velallisen vaihtumista, kun he katsovat riskinsä lisääntyvän. Asiassa voidaan erottaa erilaisia saatavia. Perustilanteena voidaan pitää rahavelan antamista, jonka perusteella velkojalla on saamisoikeus yhtiöltä. Myös tavaroiden tai palvelujen myyminen velaksi synnyttää saamisoikeuden (tilisaaminen, siirtovelka), ja suoritus a) vaaditaan ja b) tehdään rahassa. Edelleen saamisoikeus voi perustua vuokraukseen, kuten toimitilan vuokraan tai tuotantokoneen leasingsopimukseen tai se voi perustua verojen maksuunpanopäätökseen. Kaikissa näissä tilanteissa yhtiöllä on velallisena maksuvelvollisuus ja suoritus tehdään rahana. Saamisoikeuden voidaan sanoa olevan välitön. Verot voidaan jakaa yhtäältä oma-aloitteisesti laskettaviin veroihin, joita ovat esimerkiksi työnantajan suorittamat ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut sekä arvonlisävero, ja toisaalta veroviranomaisen maksuunpanopäätöstä edellyttäviin veroihin, joita ovat esimerkiksi ennakkovero, lopullinen tulovero tai kiinteistövero. Veroveloista velkoja olisivat ennen suunnitelman rekisteröintiä edeltävältä ja sitä aikaisemmilta kuukausilta toimitettavat ja suoritettavat ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut, samoilta kuukausilta laskettavat arvonlisäveron kuukausitilitykset, säännönmukainen tulovero, jonka verotusperuste on syntynyt ennen rekisteröintiä sekä ne ennakkoverojen erät, jotka ovat erääntyneet ennen kyseistä päivää. Verovelka määräytyy asianomaisen verolain mukaan. Saamisoikeus voi perustua myös sopimusrikkomukseen. Jakautuva yhtiö esimerkiksi joutuu toimituksessaan viivästykseen tai se täyttää sopimusvelvoitteen virheellisesti. Myös jakautuminen itsessään voi olla sellainen sopimusrikkomus, joka voi oikeuttaa sopimuskumppanin purkamaan sopimuksen ja vaatimaan vahingonkorvausta. Seuraamus voi perustua myös sopimussakkoehtoon. Suoritus vaaditaan ja tehdään näissä tilanteissa rahana. Jos mittapuuna pidetään siviilioikeudellista velkakäsitettä, myös tällainen korvausperuste synnyttää velan. Sopimuskumppanilla olisi siten velkojan asema. Saamisoikeus voi olla myös välillinen. Tällainen saamisoikeus perustuu toissijaisuuteen. Esimerkiksi takaussitoumuksessa takaaja ottaa vastuun toisen velan (päävelka) maksamisesta ja hän saa sen maksettuaan päävelalliseen kohdistuvan saamisoikeuden (takautumis- eli regressisaaminen). Päävelallisella on takaajaa koh-

9 150 Velkoja-asemasta osakeyhtiön jakautuessa kokonaan tai osittain taan maksuvelvollisuus ja maksusuoritus tehdään rahana. Takaajalla on myös selvä oikeussuojan tarve. Takaajaa olisikin näistä syistä pidettävä velkojana. Velkoja-statukseen ei vaikuta se, onko velkojalla saamisestaan vakuus vai ei. Tämä seikka vaikuttaa kuitenkin vastustamisoikeuteen sen kautta, että turvaavan vakuuden jo saaneella velkojalla ei ole oikeutta vaatia vastustamisen yhteydessä lisää vakuutta: vakuuden tarkoituksena on turvata se, että velkoja saa maksun saatavastaan. Osakeyhtiölaissa ei ole tästä nimenomaista määräystä, kuten muun muassa Norjan 12 laissa, mutta näin asiaa tulee tulkita sääntelyn tarkoituksen perusteella. Edellä viitattiin osakeyhtiölain hallituksen esityksen (HE 109/2005 vp) perusteluissa olevaan mainintaan, jonka mukaan velkojan käsitettä tulisi arvioida samoin kuin julkisessa haasteessa. Viittauksen sisältö ei avaudu kovin hyvin. Muun muassa osakeyhtiön selvitysmenettelyyn liittyy julkinen haaste (OYL 20:14 ). Julkisen haasteen tehtävänä on turvata kaikkien velkojen huomioon ottaminen laskettaessa yhtiön omaisuuden säästöä, joka lopputilityksen mukaisesti jaetaan osakkeenomistajille jako-osana. Tämä esitöiden perustelu myös puoltaisi laajaa tulkintaa: kaikki velat tulisi ottaa huomioon. Julkiseen haasteeseen liittyy prekluusio: tuntemattomaksi jäänyt velka lakkaa julkisessa haasteessa mainitun määräpäivän päätyttyä. Velkaa pidetään tunnettuna, jos velka on mainittu hakemuksessa tai velkojan tekemässä ilmoituksessa taikka jos velkoja osoittaa, että velallinen tai velallisen lakimääräinen edustaja tai joka on määrätty selvittämään tai hoitamaan velallisen omaisuutta, on tiennyt velasta ennen määräajan umpeutumista. Julkista haastetta koskevassa laissa ei määritellä velkojaa tai velkaa. Lain esitöissä 13 todetaan, että julkisen haasteen tarkoituksena on saada selville muutoin tuntemattomat velat sekä sellaiset tunnettuihin velkasuhteisiin liittyvät seikat, jotka eivät ole hakijan tiedossa. Hakijan tulee ottaa velkoja koskevaan luetteloon kaikki velat. Vaikkei säännöksessä sitä erikseen mainita, myös erääntymättömät, ehdolliset tai riitaiset velkasuhteet on mainittava. Luetteloon merkitseminen ei merkitse sitä, että hakija myöntäisi velan perusteen tai sen määrän. Julkisen haasteen yhteydessä ei ratkaista saatavia koskevia riitoja eikä vahvisteta kysymystä saamisoikeuksien olemassaolosta taikka määrätä velkoja maksettaviksi Ks. Norjan laista alaviite 4. Ks. HE 187/2002 vp. Julkista haastetta koskevaa lakia muutettiin säädettäessä vanhentumislakia (Laki velan vanhenemisesta, 728/2003). Tuossakaan laissa ei määritellä velkojaa, mutta rajataan velvoite (ks. HE 187/ s), joihin luetaan varsinaiset rahavelat, mutta myös rahassa suoritettavat tavaravelat sekä vahingonkorvausvelat.

10 Raimo Immonen 151 Pääomalainavelkojalla on myös oikeus vastustaa jakautumista, ellei pääomalainaa koskevassa sopimuksessa ole muuta sovittu. Jos pääomalainavelkoja vastustaa jakautumista ja tämän torjumiseksi annettaisiin vakuus, tätä vakuutta ei saa antaa velallisyhtiöstä eikä sen tytäryhteisöstä (OYL 12:1.1:n 3 k). Yrityskiinnitysvelkoja on erikseen suojattu. OYL 17:15.4 :n mukaan jakautumisen rekisteröinti edellyttää yrityskiinnitysten etuoikeuksien järjestämistä yhtiöiden ja kiinnitysvelkojien keskinäisellä sopimuksella. 14 Vastustamisoikeus on, kuten todettiin, OYL 17:6 :n mukaan kuitenkin vain niillä velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröimistä. Tämä ajallinen rajaus näyttäisi poistavan vastustamiseen oikeutettujen velkojien piiristä takaajan. Takaajan suojantarve syntyy siitä, että hän ei päävelan suoritettuaan voisi saada perityksi takautumissaatavaansa. Jos päävelkaa ei kuitenkaan ole vielä maksettu ennen suunnitelman rekisteröimistä, ei takaajalle ole syntynyt takautumissaatavaa. Näin ollen, vaikka takaajaa tulisikin pitää velkojana, ei takaajalla olisi oikeutta vastustamiseen. Velkojalla voi olla oikeus saada vahingonkorvausta sopimuksen ulkopuolisella perusteella, esimerkiksi, kun yhtiön harjoittamasta toiminnasta on aiheutunut ympäristövahinkoa. Vahingonkorvaukseen perustuvan saatavan syntymisen ajankohdaksi voidaan esittää kaksi vaihtoehtoa: a) ajankohtana olisi päivä, jolloin vahinko on aiheutunut tai b) ajankohtana olisi päivä, jona vahingonkärsijä sai tiedon vahingon ilmenemisestä ja korvausvelvollisesta. Vertailua voidaan hakea insolvenssitilanteista. Yksityishenkilön velkajärjestelyssä (VelkajärjL 1:3 :n 3 k), yrityssaneerauksessa (YrSanL 3.1. :n 5 k) ja konkurssissa (KonkurssiL 1:5 ) korvaussaatava projisoidaan a) vaihtoehdon mukaiseen ajankohtaan. Yrityssaneerauksessa ennen lainmuutosta /247 rajaus tehtiin poikkeuksellisesti b) vaihtoehdon mukaan, mikä koettiin ongelmalliseksi erityisesti sen vuoksi, että velkoja saattoi omalla toiminnallaan vaikuttaa velan statukseen. 15 Jakautumisen näkökulmasta edellä a) kohdan mukainen vaihtoehto on perusteltu ja se vastaisi yleistä periaatetta korvaussaatavan syntymisestä. Vaikka vahinkoa kärsinyt ei jakautumissuunnitelman rekisteröintipäivään mennessä vielä siis tietäisikään kärsimästään vahingosta ja siitä, että yhtiö on korvausvelvollinen, mutta hän kuitenkin saa näistä seikoista yksilöidyn tiedon ennen määräpäivää, hän voi vastustaa jakautumista. Se seikka, että velka puolestaan on ollut yhtiölle tuntema YrKiinnL 21 a.2 :n mukaan kiinnitystä ei saa jakaa niin, että se olisi voimassa kahden tai useamman yhtiön omaisuuteen saman sitoumuksen vakuudeksi. Ks. HE 152/2006 vp, yleisperustelut 3.9.

11 152 Velkoja-asemasta osakeyhtiön jakautuessa kokonaan tai osittain ton, ei vaikuta asiaan. Yhtiö antaa kuulutuksesta ilmoituksen tunnetuille velkojilleen (OYL 17:7 ). Eri asia on, että sekä vahingonkorvauksen peruste että määrä voivat olla riitaisia, mikä ei kuitenkaan vaikuta vastustamisoikeuteen. Tarkoituksenmukaisena käytännön tason mittapuuna velkoja-aseman rajaamiseen voidaan pitää konkurssivalvontaa: velkojana pidetään niitä velkojia, joilla olisi oikeus valvoa saamisensa konkurssissa ja saada rahasuoritus pesän varoista. Tämä rajaus olisi linjassa myös lakisystemaattisesti: velkoja voi valita vastustamisen tai yhteisvastuuseen tyytymisen välillä. Konkurssilain 1:5 :n mukaan konkurssisaatavalla eli konkurssissa valvottavana, jako-osaan oikeuttavana saatavana tarkoitetaan sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista. Konkurssisaatavan tulee olla rahamääräinen. Konkurssisaatava voi perustua mihin tahansa pätevän velkasuhteen synnyttävään seikkaan, kuten velallisen sitoumukseen, vahingonkorvausvelvollisuuteen tai lakiin perustuvaan maksuvelvollisuuteen. Oikeus vastustamiseen rajoittuisi OYL 17:6 :n nojalla kuitenkin vain niin saataviin, joiden peruste on syntynyt ennen jakautumissuunnitelman rekisteröintiä. Osakeyhtiölain sääntely vastustamisesta turvaa velkojan etuja, kun vakuudeton velkoja voi muuntaa saatavansa vakuudelliseksi ja parantaa näin velkojanasemaansa. Velkoja voi omalta osaltaan myös sopia vastustamisoikeudesta ja luopua halutessaan oikeudestaan. Osakeyhtiölaissa ei ole rajoitettu tällaista luopumisoikeutta. Asiaa tulee kuitenkin arvioida yleisten periaatteiden nojalla ja sen vuoksi etukäteen annettu blancositoumus olla vetoamatta lain suomaan vastustamisoikeuteen, riippumatta jakautumisen olosuhteista, voi olla velkojaa sitomaton. 16 Voidaan toisaalta myös sopia, että velallisyhtiön jakautuminen eräännyttää velan ennenaikaisesti. Velkoja-statuksen rajaamisesta voidaan siten esittää erilaisia tulkintoja ja painotuksista riippuen velkojapiiri supistuu tai laajenee. Asiasta olisi tarpeen ottaa lakiin tarkempi määrittely. 17 Tämä voisi estää riitelyä tulkinnoista ja olisi omiaan tehostamaan jakautumisen käyttämistä rakennemuutoksen välineenä Vrt. Tanskan A/S loven g (stk. 5), jonka mukaan velkoja ei voi sitovasti luopua saamista koskevassa sopimuksessa vastustamisoikeudestaan. Ks. velkojansuojasta Paul Krüger Andersen: Aktie- og anpartsselskabsret, København 2006, s. 561 ja 567. Rajat ylittäviä sulautumisia ja jakautumisia koskevassa lainvalmistelussa (OM:n työryhmämietintö 2006:23, Rajat ylittävien sulautumisien ja jakautumisien yhtiöoikeudellinen sääntely) on ehdotettu OYL 17:6 :ään täsmennystä ilman tuomiota ja päätöstä perittävien verojen ja maksujen osalta, mutta ei sen sijaan muuta velkojan aseman täsmennystä. Mietinnössä kuitenkin todetaan (s ) perusteluissa, että velkojalla tarkoitettaisiin tahoa, joka voisi valvoa saatavansa yhtiön konkurssissa, jos konkurssi alkaisi säännöksen kannalta kriittisenä aikana.

12 Raimo Immonen 153 Tosin oikeuskäytännön puuttuminen näyttäisi viittaavan siihen, että käytännön tasolla tulkinnanvaraisuus ei ole ollut kovinkaan suuri ongelma. Voi tosin olla, että rajaa ei ole vielä koeteltu kunnolla ja lisäksi esimerkiksi prosessiekonomiset syyt saattavat rajoittaa sääntelyn testaamista tuomioistuinmenettelyssä. Vastaargumenttina voidaan tietenkin painottaa sitä, että omintakeisen, yleisestä velvoiteoikeudellisesta viitekehyksestä irrotetun velkojakäsitteen lanseeraaminen yhteisöoikeuteen ei liene tarkoituksenmukaista. Tähän voi vain todeta, että velkavastuun sääntely on osakeyhtiölaissa muutoinkin jo nyt omintakeinen ja perustuu kattavasti osakkeenomistajan rajoitettuun vastuuseen, yhdistettynä legaaliseen voiton tuottamisen tarkoitukseen Jakautumisen vastuuseuraanto OYL 17:16.1 :n mukaan jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottaville yhtiöille, kun jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Osittaisjakautumisessa siirtyvät kuitenkin ainoastaan jakautumissuunnitelmassa jaetut varat ja velat. OYL 17:16.6 :n mukaan jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Sellaisista jakautuvan yhtiön veloista, joista toinen yhtiö vastaa jakautumissuunnitelman mukaan, yhtiön vastuun kokonaismäärä on kuitenkin enintään sille jäävän tai siirtyvän netto-omaisuuden arvo. Jakautumissuunnitelmassa mainitusta velasta velkoja voi vaatia suoritusta yhteisvastuun perusteella vasta, kun on todettu, ettei hän saa suoritusta velalliselta tai vakuudesta. jakautumiseen osallistuvat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velasta, joka on syntynyt ennen kuin jakautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Yhteisvastuusäännöksellä estetään velan hävittäminen, mikä voisi tapahtua esim. siirtämällä varat toiseen vastaanottavaan yhtiöön ja vastuut toiseen vastaanottavaan yhtiöön. Osakeyhtiölain sääntely rakentuu jakautumisdirektiivin 12 artiklaan, jossa annetaan kaksi vaihtoehtoa: a) Jos sen yhtiön velkoja, jolle velvoite on siirretty jakautumissuunnitelman mukaisesti, ei ole saanut saatavalleen suoritusta, vastaanottavat yhtiöt vastaavat siitä yhteisvastuullisesti. Jäsenvaltiot voivat tällöin rajoittaa tämän vastuun kullekin yhtiölle jaettujen nettovarojen määrään muiden yhtiöiden kuin sen yhtiön osalta, jolle velvoite on siirretty. Jos jäsenvaltio siis yhdistää velkojansuojajärjestelmän vastaanottavien yhtiöiden yhteisvastuuseen,

13 154 Velkoja-asemasta osakeyhtiön jakautuessa kokonaan tai osittain se voi rajoittaa yhteisvastuun kullekin yhtiölle jaettujen nettovarojen määrään. Suomessa valittiin tämä vaihtoehto. 18 Jäsenvaltiot voisivat b) kuitenkin myös säätää, että vastaanottavat yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti jakautuvan yhtiön velvoitteista. Tällöin niiden ei tarvitse soveltaa edellä selostettua velkojainsuojajärjestelmää (vakuuden antaminen) koskevaa periaatetta. Vastuuseuraantoon voidaan vaikuttaa jakautumissuunnitelmaan otettavilla ehdoilla. Vastuun kohdentaminen on erilainen niiden velkojen osalta, jotka mainitaan jakautumissuunnitelmassa kuin suunnitelmassa mainitsematta jääneiden velkojen osalta. Ensin mainittujen velkojen osalta erotetaan ensisijaisesti vastuussa oleva yhtiö ja toissijaisesti vastuussa oleva yhtiö. Jos velkaa ei ole lainkaan mainittu jakautumissuunnitelmassa, jokainen vastaanottava yhtiö vastaa velasta täysimääräisesti ja ensisijaisesti. Tämä ero korostaa osallisyhtiöiden kannalta sen tärkeyttä, että velat kirjataan jakautumissuunnitelmaan tarkasti. Jakautumissuunnitelmassa voidaan myös määrätä, että kaikki tuntemattomat velat siirtyvät tietylle vastaanottavalle yhtiölle. Jos velan yksilöinti rajoittuu kuitenkin vain tällaiseen blancoleimaukseen, on tulkinnanvaraista, voisiko kysymyksessä olla lain tarkoittamalla tavalla jakautumissuunnitelmassa mainittu velka. Velkavastuun seuraanto tapahtuu näissä rajoissa suoraan lain nojalla. Jakautumisessa sovellettava seuraanto on muutoin monimuotoinen ja tulkinnallisesti väljä käsite. Seuraantoa on lain esitöissä luonnehdittu samanlaiseksi yleisseuraannoksi kuin sulautumisessa, mutta siihen kuitenkin liittyy asian luonteen vuoksi erityisiä piirteitä. Ks. HE 109/2005 s. 167, jossa todetaan näin: Sulautumisen tavoin jakautumista pidetään lähtökohtaisesti yleisseuraantona. Jakautumisen, erityisesti osittaisjakautumisen yleisseuraantoluonne ei kuitenkaan ole yhtä selvä kuin sulautumisen. Osittaisjakautumisessa yleisseuraanto ilmenee lähinnä siten, ettei jakautumissuunnitelmassa mainittujen varojen siirtymiseen tarvita eri luovutustoimia. Sulautumisen osalta (HE 109/2005 s. 161) puolestaan todetaan näin: Varojen ja velkojen siirtymisen ilman selvitysmenettelyä katsotaan vakiintuneesti merkitsevän niin kutsuttua yleisseuraantoa eikä yhtiön varoja ja velkoja tarvitse luovutusta varten erikseen yksilöidä. Nimenomaista velkojien tai muiden sopimuskumppaneiden suostumusta ei tarvita, ellei tällaisesta ole erikseen sovittu. Yleisseuraanto merkitsee myös sitä, että varojen ja velkojen luovutukseen ei tarvita sulautumisen täytäntöönpanon lisäksi muita luovutustoimia, kuten maakaaren mukaista kiinteistön luovutuskirjaa. Yleisseuraannosta huolimatta varojen ja velkojen siirtymisellä voi olla vaikutuksia sulautuvan ja vastaanottavan yhtiön oikeussuhteisiin Yleisseuraanto ei myöskään merkitse yhtiön identiteetin jatkumista. Laissa todetaan nimenomaisesti, että sulautumi- 18 Myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastuuseuraannoksi on valittu tämä vaihtoehto.

14 Raimo Immonen 155 sessa sulautuva yhtiö purkautuu, eli lakkaa olemasta. Seikalla saattaa olla merkitystä myös sellaisten sopimusten osalta, joissa on yhtiön purkautumista koskevia määräyksiä. Sulautuminen saattaa yksittäisen sopimuksen tulkinnasta riippuen johtaa tällaisten sopimusmääräysten soveltamiseen, vaikka sopimus sinällään siirtyykin sulautumisessa vastaanottavalle yhtiölle. Yleisseuraanto on käsitteenä epäselvä. Siitä ei tulisikaan tehdä laajoja johtopäätöksiä erilaisten oikeuksien ja velvoitteiden siirtymisestä. Seuraannon vaikutukset tulee arvioida tapauskohtaisesti ottaen huomioon oikeuksien ja velvollisuuksien luonne. Esimerkiksi sopimusvastuu ei välttämättä aina siirry sellaisenaan vastaanottavalle yhtiölle. Edellä todettiin, että erityisesti rahoitussopimuksiin usein sisältyy erilaisia kovenantteja sopimuskumppanin mahdollisen rakennemuutoksen varalta. Silloin sovelletaan sopimusehtoa. Vaikka mitään nimenomaista ehtoa ei olisi sovittukaan, sopimuskumppanilla voi olla yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla oikeus irtisanoa tai jopa purkaa sopimus ennenaikaisesti muuttuneiden olosuhteiden ja lisääntyneen riskinsä vuoksi. Jakautuminen on velkojan riskienhallinnan näkökulmasta hyvin yksilöllinen tilanne. Velkojan tulisi olla aktiivinen ja perehtyä jakautumissuunnitelmaan sen selvittämiseksi, miten erilaiset omaisuus- ja velkaerät on sovittu ohjautumaan osallisyhtiöiden kesken. Osakeyhtiölain sääntely turvaa yleisellä tasolla velkojalle hyvät mahdollisuudet välttää oikeudenmenetyksiä ja luottotappioita.

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry

Osuuskunnan sulautuminen ja. Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen ja osuuskunnan purkaminen Vesihuoltolaitosten yhdistyminen VT Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Osuuskunnan sulautuminen Osuuskunta voi sulautua toiseen osuuskuntaan siten, että

Lisätiedot

Täyttäkää vaiheittain (I vaihe tai III vaihe) sen mukaan mikä vaihe sulautumisesta nyt ilmoitetaan

Täyttäkää vaiheittain (I vaihe tai III vaihe) sen mukaan mikä vaihe sulautumisesta nyt ilmoitetaan TOIMINIMI (täyttäkää aina) Sulautumisen vastaanottava säätiö / Kombinaatiosulautumisessa syntyvä säätiö n nimi Y-tunnus Sulautuvat säätiöt / osakeyhtiöt / asunto-osakeyhtiöt / osuuskunnat / asunto-osuuskunnat

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten yhdistyminen: osuuskuntien sulautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitosten yhdistyminen: osuuskuntien sulautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitosten yhdistyminen: osuuskuntien sulautuminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Mikä on sulautumisprosessi? Sulautumisprosessin vaiheet» Sulautumissuunnitelma»

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

T A K A U S S I T O U M U S

T A K A U S S I T O U M U S T A K A U S S I T O U M U S Sivu 1 (6) Takauksen saaja Danske Bank Oyj Takaaja Kankaanpään kaupunki 01335961 Velallinen PSSV Palvelut Oy Päävelka Sopimuksen numero FI35 8116 7710 0328 54 Pääoma EUR 5 000

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 LUONNOS 4.6.2012 SULAUTUMISSUUNNITELMA 1 Sulautumisen osapuolet 1.1 Vastaanottava yhtiö 1.2 Sulautuva yhtiö Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

INTERAVANTI OYJ PÖRSSITIEDOTE 10.6.2009 klo 10:40

INTERAVANTI OYJ PÖRSSITIEDOTE 10.6.2009 klo 10:40 INTERAVANTI OYJ PÖRSSITIEDOTE 10.6.2009 klo 10:40 PROPOSTA OY SULAUTUU INTERAVANTI OYJ:ÖÖN Sulautumisjärjestelyn kuvaus Proposta Oy:n (Y-tunnus 0683848-8)ja Interavanti Oyj:n hallitukset ovat allekirjoittaneet

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

JAKAUTUMISEN PERUSTEET

JAKAUTUMISEN PERUSTEET JAKAUTUMISEN PERUSTEET Sievi Capital Oyj:n hallitus allekirjoitti 11.8.2011 jakautumissuunnitelman, jonka mukaan sopimusvalmistusliiketoiminta siirtyy uudelle perustettavalle julkiselle osakeyhtiölle Scanfil

Lisätiedot

16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE

16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE 16. HALLITUKSEN EHDOTUS OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMISEKSI STOCKMANNIN KANTA-ASIAKKAILLE Stockmann Oyj Abp:n hallitus ehdottaa 15.3.2012 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle optio-oikeuksien antamista

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Yritysmuodon muutokset Yrityskaupat Yritysmuodon muutokset Yleensä osa yritysjärjestelykokonaisuutta

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6)

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) KULJETUSPALVELUT OSTOLIIKENTEEN EHDOT Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

LUOTTOSUHDE 18.3.2015

LUOTTOSUHDE 18.3.2015 LUOTTOSUHDE 18.3.2015 Valinnainen opintojakso, 7 op 1. a: Koron korottaminen ja b: lisäkorko ( 2. Velan periminen. (Saarnilehto, Kivi ym) 3. Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2013:72 on kysymys muun ohessa

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä KAU Yhteistyösopimus Uudenkaupungin kaupungin ja Finn Sportsman Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tämän yhteistyösopimuksen osapuolina ovat: (1) Uudenkaupungin kaupunki (Y-tunnus: 0144036-6) Välskärintie 2 23500

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

Velallinen Oy, kotipaikka 17.3.2001 1.9.2001. Osoite Puhelinnumero Telefaxnumero. Tuomittaviksi ja maksettaviksi esitettävät valvotut saatavat

Velallinen Oy, kotipaikka 17.3.2001 1.9.2001. Osoite Puhelinnumero Telefaxnumero. Tuomittaviksi ja maksettaviksi esitettävät valvotut saatavat X:N KÄRÄJÄOIKEUDELLE KONKURSSIASIA 18.8.2001 01/xxx 1 LUETTELO KONKURSSIVALVONNOISTA Velallinen Velallinen Oy, kotipaikka Y- tai henkilötunnus xxxxxxx Takaisinsaannin määräpäivä eli hakemuksen vireilletuloajankohta

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS 1. PANTINANTAJA Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (y-tunnus: 2556709-7), osoite: Tuurinkyläntie 2, 63610 Tuuri (jäljemäpänä Pantinantaja ) 2. PANTINSAAJAT 1) kunta 2) kunta

Lisätiedot

Hoidettaessa sopimussuhteeseen liittyviä asioita yhteydenotot on osoitettava ostoliikennesopimuksessa mainitulle sopijapuolen edustajalle.

Hoidettaessa sopimussuhteeseen liittyviä asioita yhteydenotot on osoitettava ostoliikennesopimuksessa mainitulle sopijapuolen edustajalle. Akaan kaupungin kuljetuksia koskeva tarjouspyyntö 23.1.2015 Liite 4 OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULUKULJETUKSET LINJA-AUTOLLA Nämä ehdot otetaan osaksi erikseen tehtävää ostoliikennesopimusta. Ehtoja noudatetaan

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA [SANTASPORT PALVELUT] OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2014] Luottamuksellinen 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a 22.11.2011 S Y S : n s y y s k o k o u s K a r i M a r t t i n e n P a r t n e r A s i a n a j o t o i m i s t o

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT 1 (7) KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT Tässä muistiossa määritellään ne keskeiset periaatteet, joihin tukeutuen kaupungille esitettyjä takauspyyntöjä voidaan yleisellä

Lisätiedot

Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki

Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki ("Myyjä") 1.2 Ostaja Nimi: Eläkevakuutusosakeyhtiö

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

OSUUSKUNTIEN YHDISTYMINEN CASE-PYHÄSELKÄ

OSUUSKUNTIEN YHDISTYMINEN CASE-PYHÄSELKÄ OSUUSKUNTIEN YHDISTYMINEN CASE-PYHÄSELKÄ Suunnittelija Sanna Sorjonen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Entisen Suhmuran, Nivan ja Pykälikkö-Rasivaaran vesiosuuskunnan toimitusjohtajan Antero Stedin näkemys

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet. A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset

Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet. A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset 1 Oikeusministeriö Eurooppayhtiölaki-työryhmä/jj 17.10.2003 Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Nimi: Saimaan Palvelukiinteistöt Oy Y-tunnus: 2264713-9 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki

Nimi: Saimaan Palvelukiinteistöt Oy Y-tunnus: 2264713-9 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Nimi: Saimaan Palvelukiinteistöt Oy Y-tunnus: 2264713-9 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki ("Myyjä") 1.2 Ostaja Nimi: Magic

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Hallituksella on oikeus päättää Optio-oikeuksien muuntamisesta sarjasta toiseen.

Hallituksella on oikeus päättää Optio-oikeuksien muuntamisesta sarjasta toiseen. Okmetic Oyj:n Optio-oikeudet 2013 Okmetic Oyj:n (jäljempänä Okmetic tai "Yhtiö") hallitus (jäljempänä Hallitus ) on kokouksessaan 17.12.2013 päättänyt, että Yhtiö antaa optio-oikeuksia, joilla voidaan

Lisätiedot

1. OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT

1. OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT LIITE Pörssitiedote15.5.2014 ASPOCOMP GROUP OYJ:N TOIMITUSJOHTAJALLE OPTIO-OIKEUKSIA ASPOCOMP GROUP OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT 1/2014 1. OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT 1.1 Optio-oikeuksien määrä Annetaan yhteensä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt *

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * P7_TA(2010)0092 Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. toukokuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden (konserni) avainhenkilöille seuraavin ehdoin:

optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden (konserni) avainhenkilöille seuraavin ehdoin: OPTIO-OHJELMAN EHDOT TRAINERS HOUSE OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2012 Trainers House Oyj:n yhtiökokous on 21.3.2012 kokouksessaan päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden (konserni)

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki 1 (5) LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS II Asiamies: Y-tunnus: Yhteystiedot: Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki Yhteystiedot: PL 111, Lauttasaarentie 8

Lisätiedot

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen. Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei ostoliikennesopimuksessa

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

1. Liikenneluvan voimassaolo

1. Liikenneluvan voimassaolo TARJOUSKILPAILUN EHDOT Tarjouspyynnön LIITE 2. 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Yhteenliittymä 3. Alihankkijan käyttäminen 4. Tiedot liikennöitsijästä 5. Kilpailukohteet 6. Liikennöinnissä käytettävä ajokalusto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

OPTIO-OHJELMA I 2013 OPTIO-OHJELMAN EHDOT I OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMINEN. 1. Optio-oikeuksien määrä

OPTIO-OHJELMA I 2013 OPTIO-OHJELMAN EHDOT I OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMINEN. 1. Optio-oikeuksien määrä OPTIO-OHJELMA I 2013 OPTIO-OHJELMAN EHDOT I OPTIO-OIKEUKSIEN ANTAMINEN 1. Optio-oikeuksien määrä Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 500.000 kappaletta. Ne oikeuttavat merkitsemään enintään yhteensä

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Optio oikeuksista 1.320.000 merkitään tunnuksella 2010A, 1.340.000 merkitään tunnuksella 2010B ja 1.340.000 merkitään tunnuksella 2010C.

Optio oikeuksista 1.320.000 merkitään tunnuksella 2010A, 1.340.000 merkitään tunnuksella 2010B ja 1.340.000 merkitään tunnuksella 2010C. NOKIAN RENKAAT OYJ:N OPTIO OIKEUDET 2010 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus (hallitus) on kokouksessaan 10.2.2010 päättänyt esittää 8.4.2010 kokoontuvalle Nokian Renkaat Oyj:n (yhtiö) varsinaiselle yhtiökokoukselle

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin.

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOS OYJ PÖRSSITIEDOTE 22.12.2015 klo 12:45 Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOSIN RAHOITUKSEN JA TASERAKENTEEN

Lisätiedot