VR:n muutosohjelma työpaikkaa s. 8. Kesäpäivä Airistolla. s. 16. Kuva: Seppo Juselius

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VR:n muutosohjelma. 1200 työpaikkaa s. 8. Kesäpäivä Airistolla. s. 16. Kuva: Seppo Juselius"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 5 Kesäpäivä Airistolla s. 16 VR:n muutosohjelma vie 1200 työpaikkaa s. 8 Kuva: Seppo Juselius

2 YMPÄRISTÖMERKKI tässä numerossa Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimistosihteeri Sini Mero Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Lehden osoiteasiat Sini Mero Puh. (09) Taitto ja kuvankäsittely Painotalo Auranen Oy ISSN Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Painotalo Auranen Oy 4 Muutosohjelma vietävä läpi pehmein keinoin Ammattijärjestöt eivät ole olleet mukana työstämässä VR:n julkistamaa uutta organisaatiota ja pari vuotta kestävää muutosohjelmaa: - RVL on painottanut aikaa muutosten läpiviemisessä. Aikajänne olisi saanut olla pitempikin, koska henkilöstön vähentämistavoitteet tuntuvat aika rankoilta. RVL ei tietenkään hyväksy irtisanomisia. On järkyttävää, jos irtisanomiset osuvat niihin, jotka eivät ikänsä puolesta yllä mihinkään eläkeratkaisuihin. Tällaista ei saa tapahtua, kirjoittaa puheenjohtaja Tarja Turtiainen. 6 Uusi johtamismalli käyttöön heti VR-konsernissa käynnistetään voimaan tulevaan uuteen organisaatioon liittyvä muutosohjelma. Jatkossa VR-konserni koostuu viidestä divisioonasta: Henkilöliikenne, Logistiikka, Palvelut ja tuotanto, Oy VR-Rata Ab sekä Venäjänja kansainväliset toiminnot. Logistiikkapuolella suunnitellaan noin työntekijän vähennystä ja tukitoiminnoissa noin 200 vuoden 2011 loppuun mennessä. Konsernin kannattavuuteen tavoitellaan noin 100 miljoonan euron parannusta. 8 Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän VR-konsernissa viime keväästä asti valmisteltuun organisaation muutosohjelmaan liittyy työntekijän vähentämistarve. Konsernin heinäkuussa aloittaneen toimitusjohtajan Mikael Aron mukaan siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän ja että ne hoidettaisiin mahdollisimman hyvin: - Irtisanomisten välttäminen on kuitenkin mahdotonta. Neuvottelut jär- jestöjen kanssa on aloitettu alkaneella viikolla ja varsinaiset yt-neuvottelut aloitetaan myöhemmin. 11 Miten kriisistä eteenpäin? Työnantaja on lomauttanut VR Cargon asiakaspalvelupisteistä noin 30 RVL:läistä toimihenkilöä. Säästösyistä tehdyt lomautukset kestävät pääsääntöisesti viitisen kuukautta. Lisäksi julkistettiin tieto konserniorganisaation uudelleenjärjestelyistä. Miten lomautuksiin ja suuriin muutoksiin liittyvästä kriisistä pääsee eteenpäin? Työterveyslaitos on julkaissut Tiina Saarelma-Thielin kirjoittaman oppaan työkriisien inhimilliseen hallintaan. Oppaassa käsitellään asiaa kriisistä selviytymisen näkökulmasta. 16 RVL:n kesäpäivillä Turussa Lähes 150 osallistujaa vietti helteisen viikonlopun Turun kesäpäivillä risteilemällä s/s Ukkopekan kyydissä Loistokarille. Illalla viihdyttiin Liedon Vanhalinnassa. MILJÖMÄRKT Painotuote

3 RVL menestyy yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla Keväällä RVL:n toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Ulla Riekkinen toteaa, että RVL menestyy meidän kaikkien yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla. Liiton osastojakoa Ulla pitää aikansa eläneenä: - Parasta olisi, jos jäsenet olisivat suoraan liiton jäseniä. Myös nuoret pitäisi saada aktiivisesti toimintaan mukaan. 26 Eeva lukee lehtiä työkseen Kirjastosihteeri Eeva Halosen työhön kuuluu VR:n lehtikatsauksen kokoaminen. Se lähetetään ympäri Suomea sataan eri paikkaan. Katsausta varten selataan päivittäin lähes 60 kotimaista sanomalehteä: - Tehtäviini kuuluu lehtikatsauksen koonnin lisäksi mm. tiedonhakua, postitusta, lehtien saapumisjärjestyksen valvontaa, kirjojen luettelointia ja hyllyjen järjestämistä. Työ tekijäänsä kiittää? Kun VR-konserni julkisti organisaatiouudistuksensa ja siihen liittyvän muutosohjelman, se päivittyi kertarytinällä työntekijöitään vähentävien valtioyhtiöiden joukkoon. Konsernin tulevaisuuden turvatakuuna on työpaikan vähentäminen (noin 10 % nykyisistä) 2011 loppuun mennessä. Toimintatapoja on syytä tarkistaa missä organisaatiossa tahansa aika ajoin, mutta kuljetuspalvelu tarvitsee tekijänsä. Se on ongelmanratkaisua ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkossakin. Asiakkaat ovat aina halunneet joustavaa, asiantuntevaa, kohtuuhintaista, nopeaa, yksilöllistä palvelua. Kukin tarpeidensa mukaan. Tämä yhtälö on ratkaistava joka kerta. VR:ltä siirtyy vanhuuseläkkeelle muutosohjelman toteuttamisen aikana lähes henkilöä. Tiedossa on, että työpaikkojen vähentämistarve ja eläkkeellesiirtymiset eivät täysin kohtaa toisiaan. Työnantaja on luvannut henkilöstöjärjestöille käyttää ns. pehmeitä keinoja henkilöstön vähentämisessä niin pitkälle kuin mahdollista. Tämän on myös toteuduttava käytännössä niin, ettei irtisanomisia tule. Yksilöllisiäkin ratkaisuja voi tehdä esimerkiksi siirtymäajan suhteen. RVL tekee tulevissa yt-neuvotteluissa kaikkensa irtisanomisten välttämiseksi. Työnantaja asian kuitenkin ratkaisee ja ottaa siitä vastuun. Vanhan sanonnan mukaan työ tekijäänsä kiittää. Erityisesti näinä päivinä se tuntuu miltei rienaamiselta; työkyvyn ylläpitäminen vaatii ponnisteluja. Erilaiset huhut ja tarinat elävät omaa elämäänsä, joten on hyvin tärkeätä, että työnantaja tiedottaa riittävästi muutosohjelman etenemisestä. Asioihin suhtautuminen on jokaisen omalla vastuulla. Työnantajan on tuettava työntekijöitä itse suunnittelemiensa järeiden muutosten kohtaamisessa. Ja sitten kun aika on kypsä, voi kukin miettiä kohdallaan, miten tilanteen kanssa voi elää. Koko kesän mediassa uutisoitiin puolueiden ja yksittäisten ehdokkaiden saamista vaalirahoituksista ja tuista. Osansa julkisuudesta saivat myös ammattiliitot. RVL ei ole antanut eikä tule antamaan senttiäkään millekään puolueelle tai yksittäiselle vaaliehdokkaalle. Päätoimittaja 3

4 Puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Työntekijälle räätälöity kehitysohjelma Muutosohjelma vietävä läpi pehmein keinoin Tätä kirjoitettaessa VR on julkistanut uuden organisaationsa. Se on esitelty mm. hallintoneuvostolle ja ammattijärjestöillekin, mutta sen työstämisessä järjestöt eivät ole olleet mukana. Kannattaa siis lukea VR:n tarjoamaa infoa uudesta organisaatiosta. Uusi organisaatio on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta. Samalla VR aloittaa pari vuotta kestävän muutosohjelman. RVL on painottanut aikaa muutosten läpiviemisessä. Aikajänne olisi saanut olla pitempikin, koska henkilöstön vähentämistavoitteet tuntuvat aika rankoilta. On puhuttu kaikkien pehmeiden keinojen käyttämisestä, mutta samalla tuotu jo nyt ilmi, että ne eivät riitä. Jos tahtotila on viedä muutos läpi pehmein keinoin, niin se onnistuu. Kaikki on kiinni tahtotilasta. Jos sitä ei oikeasti ole, ei homma onnistu. Tämän tahtotilan täytyy näkyä koko VR:n organisaatiossa. RVL ei tietenkään hyväksy irtisanomisia. On järkyttävää, jos irtisanomiset osuvat niihin, jotka eivät ikänsä puolesta yllä mihinkään eläkeratkaisuihin. Tällaista ei saa tapahtua, ja aikajännettä on jopa pidennettävä näissä tapauksissa. Lomautukset vaikeuttavat asiakkaiden palvelua VR Cargon toteuttamat lomautukset käynnistyivät heinäkuussa. Mielenilmauspäivänä haluttiin kiinnittää huomiota valtion omistajapolitiikkaan, jonka yksi näkyvä seuraus olivat juuri lomautukset. Työnantaja painotti moneen kertaan, että lomautukset tapahtuvat siellä missä työt ovat vähentyneet. 4

5 Heti alkuvaiheessa alkoi kuitenkin kuulua vaikeuksista asiakaspalvelusta. Laskutukset seisovat ja rahat jäävät saamatta, on ollut jäsenten viesti. Puutavaraa on kuljetettu jopa autoilla. On aivan kummallista, että lomautusten takia kuljetuksia ei oteta vastaan. Mikä on lopulta säästösumma, kun töitä joudutaan tekemään jälkeenpäin ylitöinä eikä kaikkea rahaa mitä olisi voitu saada, oteta vastaan? Voi kysyä toteutuuko säästösumma näillä lomautuksilla. Ymmärrettävästi asiakkaat ovat ärtyneitä, mutta se ei ole asiakaspalvelupisteessä työskentelevien vika. Lomautukset näkyvät väistämättä palvelutasossa ja siitä vastuun kantaa työnantaja. Lomautettujen reaktiot ovat ymmärrettäviä ja oikeutettujakin. Cargolaisten kirje VR:n johdolle oli täyttä asiaa, mutta VR:n vastaus herätti kummastusta: Uudelleen organisoinnin suunnitelmat perustuvat pitkään valmisteluun ja keskusteluun mm. henkilöstöjärjestöjen kanssa. Nyt vedottiin valmisteluun järjestön kanssa, mutta tosiasiassa esim. järjestön edustajan saaminen johtoryhmään oli kiven takana. Kun viime vuoden lopussa peräsimme VR:n suunnitelmia, vakuutettiin, että yhteistyö lähtisi puhtaalta pöydältä. Tänä keväänä saatiin asiaan liittyvä projektisuunnitelma, joka oli päivätty viime marraskuulle. Järjestöjen nimeämät edustajat ovat olleet mukana vasta keväästä lähtien, jolloin suunnitelmat siis ovat todella olleet pitkällä, mutta yhdessä niitä ei ole tehty. Kun järjestöjä halutaan mukaan vaikeisiin asioihin, yhteistyön tulee olla vilpitöntä. RVL on omalta osaltaan neuvonut lomautetuksi joutuvia ja lähettänyt heille laajan ohjepaketin korvausten hakemiseen. On tärkeää, että Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa pystyy maksamaan ansioon suhteutettuja korvauksia heti kun se aikarajojen puitteissa on mahdollista. Toisin kuin joillakin muilla aloilla, irtisanottuja ja lomautettuja on huomattavasti vähemmän, joten kassa pystyy maksamaan korvaukset ajallaan. Työntekijän osaamisesta huolehdittava Kukaan ei voi enää ajatella, että kun kerran hankkii ammatin, sillä osaamisella pärjäisi 40 vuotta. Pitää olla mahdollisuus päivittää osaamistaan tai kouluttautua vaikka uuteen ammattiin. Näin totesi opetusministeri Henna Virkkunen Jyty-lehdessä. Luen kommenttia siten, että pääpaino on sanalla MAHDOLLISUUS. Kuka sen mahdollisuuden antaa? Tietysti kulloinenkin työnantaja. Joissakin firmoissa uudelta tulokkaalta kysytään, miksi hän aikoo isona. Vastauksen perusteella firma kouluttaa ja edesauttaa tähän tavoitteeseen pääsemiseen, vaikka se ei tapahdu ko. firmassa. VR:läisten työurat ovat yleensä erittäin pitkiä ja siksi VR:llä työnantajana on erittäin suuri vastuu huolehtia työntekijöiden osaamisen päivittämisestä. Erityisesti tämä vastuu tulee esiin silloin, kun työpaikka katoaa alta esim. organisaatiouudistuksen tai tietotekniikan kehittymisen myötä. Viisikymppisenä on hyvin vaikea sijoittua muualle työelämään, jos osaamista ei ole päivitetty jatkuvasti. Kun suuret muutokset ovat näkyvissä, olisi työnantajan syytä voimakkaasti kiinnittää huomiota muutosten kohteeksi joutuvien kouluttamiseen. Jokaiselle muutoksen kohteeksi joutuvalle pitää rakentaa henkilökohtainen suunnitelma, joka pitää sisällään myös koulutusmahdollisuudet. Pitäisin ihanteellisena sellaista, että jo talossa oleva henkilö pitkänkin uudelleenkoulutuksen jälkeen voisi olla valmis ottamaan vastaan huomattavasti entistä vaativamman tehtävän. Tällöin hänellä olisi jo valmiina melkoinen tietämys VR:n kokonaisuudesta ja viimeisen päälle uusin koulutus. Ehkä ainakin joissakin tapauksissa tällainen valinta olisi parempi kuin ulkopuolelta palkkaaminen. Ja sellainen tilanne, jossa toisesta päästä saneerataan ja toisesta päästä palkataan sisään väkeä, lyö oikeustajua korville. Mielestäni erilaisia koulutusmahdollisuuksia on VR:llä käytetty liian vähän. Ns. omalla alalla eteenpäin pääsy saattaisi olla innostavampaa kuin aivan toisentyyppiseen työhön hakeutuminen. 5

6 VR käynnistää muutosohjelman Uusi johtamismalli käyttöön heti VR-konsernin uusi juridinen rakenne tulee voimaan viimeistään , mutta siirtyminen uuden organisaation mukaiseen johtamismalliin käynnistyy välittömästi. Henkilöstövähennystarve on noin työntekijää vuoden 2011 loppuun mennessä. Teksti ja kuva: Soile Olmari Lähde: VR-konsernin tiedotteet Muutosohjelmassa keskitytään aluksi logistiikkatoimintojen tehostamiseen ja uudelleenorganisointiin. Myös henkilöliikenteessä käynnistyy useita hankkeita. Muutosohjelman läpivienti kestää 2 3 vuotta. Konsernin kannattavuuteen tavoitellaan noin 100 miljoonan euron parannusta sekä säästämällä kustannuksissa että hakemalla uusia liikevaihdon kasvumahdollisuuksia. Logistiikkapuolelta suunnitellaan noin työntekijän vähennystä ja tukitoiminnoista noin 200. Henkilöstöjärjestöille on luvattu, että vähentäminen tehdään ns. pehmein järjestelyin. Tämä tarkoittaa, että suuri osa on muutenkin siirtymässä eläkkeelle ja mahdollisimman monelle tarjotaan uusia tehtäviä. Ne saattavat edellyttää työskentelyä toisella paikkakunnalla kuin nyt ja vaatia uudelleenkouluttamista. Muutosohjelman tavoitteena on vastata äkillisesti ja osittain pysyvästi muuttuneeseen markkinatilanteeseen; tavaraliikenteen kuljetusmäärät ovat pienentyneet voimakkaasti. - Tavoitteena on vastata paremmin asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin, VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo. 6

7 käsittelee VR:n toimintaa koskevia strategisia tai muuten merkittäviä asioita sekä tärkeimpiä päivittäisiä toimintoja ja operatiivisia päätöksiä. Se kokoontuu yleensä kerran viikossa. Puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja. Mikael Aro, emba toimitusjohtaja, VR-Yhtymä Oy VR-konsernin johtoryhmä Rolf Jansson, DI ja KTM Kehitysjohtaja, VR-Yhtymä Oy Timo Koskinen, varatuomari Henkilöstöjohtaja, VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen, DKK Venäjän- ja kansainvälisten toimintojen divisioonajohtaja, VR-Yhtymä Oy Pertti Saarela, oikeust.kand. Palvelu- ja tuotantodivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Teuvo Sivunen, DI Toimitusjohtaja, Oy VR-Rata Ab Erik Söderholm, KTM Logistiikkadivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Antti Jaatinen, ekonomi Henkilöliikennedivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Heli Ollila, KTM Talousjohtaja, VR-Yhtymä Oy Hanna von Wendt, VTM Viestintäjohtaja, VR-Yhtymä Oy Aron mukaan tavoitteena on kehittää konsernia pitkäjänteisesti ja vastuullisesti yhdessä työntekijöiden ja järjestöjen kanssa: - Toimien tavoitteena on turvata konsernin tulevaisuus ja varmistaa kasvumahdollisuudet. jatkuu omissa yhtiöissään. Kaikki talous-, IT- ja henkilöstöpalvelut keskitetään konsernitasolle. - VR on edelleen valtionyritys, jonka päätehtävänä on tarjota henkilö- ja tavaraliikennepalveluja sekä rakentaa ja ylläpitää rataverkkoa. Uudistuneet toimintatavat ja asiakaskeskeisyys ovat edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle, Mikael Aro painottaa. Viisi divisioonaa Muutosohjelmaan liittyen VRkonsernin organisaatiota uudistetaan. Jatkossa konserni koostuu viidestä divisioonasta: Henkilöliikenne, Logistiikka, Palvelut ja tuotanto, Oy VR-Rata Ab sekä Venäjän- ja kansainväliset toiminnot. Kaikki logistiikkatoiminnot: VR Cargo, Transpoint Oy Ab, Transpoint Cargo Oy ja Transpoint International -yhtiöt yhdessä muodostavat konsernin logistiikkadivisioonan. Kaikki Transpoint-yhtiöt jatkavat toimintaansa omina yhtiöinään. Pohjolan Liikenteen linja-autoliikenne siirtyy osaksi henkilöliikennedivisioonaa, mutta toiminta VR:n hallintoneuvostoon on kutsuttu mukaan henkilöstöjärjestöjen edustajat, joilla on kokouksissa puhe- ja läsnäolooikeus. He eivät ole hallintoneuvoston täysivaltaisia jäseniä. Rautatievirkamiesliittoa edustaa puheenjohtaja Tarja Turtiainen, Rautatieläisten Liittoa puheenjohtaja Vesa Mauriala, Veturimiesten liittoa puheenjohtaja Risto Elonen, Rautatiealan Teknisten Liittoa puheenjohtaja Esko Salomaa ja VR Akavaa puheenjohtaja Jarmo Saarijärvi. Hallintoneuvostoon kuuluvat Kristillisdemokraattien Sari Essayahin tilalle nimitetty Peter Östman, Matti Ahde (Sdp), Eero Akaan-Penttilä (Kok.), Katja Alvoittu (Vihr), Thomas Blomqvist (Rkp), Timo Korhonen (Kesk), Raili Myllylä (Kesk), Lauri Oinonen (Kesk), Aino-Kaisa Pekonen (Vas), Satu Taiveaho (Sdp), Raija Vahasalo (Kok.) ja Raimo Vistbacka (PS). 7

8 VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän VR-konsernissa viime keväästä asti valmisteltu organisaation muutosohjelma julkistettiin Kun ohjelmaan liittyy työntekijän vähentämistarve, on kysymyksessä inhimillisestikin ottaen todella iso muutos. Teksti ja kuva: Soile Olmari VR-konsernin heinäkuussa aloittanut toimitusjohtaja Mikael Aro ymmärtää, että asia painaa monia ihmisiä: - Kaikkein pahinta olisi tuoda asiat tietoon pätkittäin. - Lisäksi VR on median kiinnostuksen keskipisteessä, joten päätimme tiedottaa kaikista suunnitelmista kerralla. Muutoksen toteuttamiseen on varattu kahden ja puolen vuoden aika ja henkilöstöjärjestöille on luvattu, että henkilöstövähentämisissä käytetään ns. pehmeitä keinoja niin pitkälle kuin mahdollista. - Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän ja että ne hoidettaisiin mahdollisimman hyvin. Irtisanomisten välttäminen on kuitenkin mahdotonta. Uudelleenkoulutusta tarvitaan Noin työntekijän vähentämistarve koskee koko logistiik- kapuolen henkilöstöä, kuten rahtijunien huollon ja kunnossapidon henkilöstöä, veturinkuljettajia sekä myynti- ja markkinointihenkilökuntaa ja asiakaspalvelua. Tukitoiminnoista, kuten IT-tehtävistä sekä henkilöstöhallinnosta ja talousosastolta vähennetään noin 200 henkilöä. Logistiikkapuolelta on siirtymässä eläkkeelle noin 950 henkilöä: - He kaikki eivät kuitenkaan siirry eläkkeelle lakkautettavista toimista, Aro korostaa. - Ihmisiä eläköityy myös toimista, jotka jatkuvat. Vapautuvia töitä tarjotaan niille, joilta ne loppuvat. On varauduttava kuitenkin siihen, että joko toimenkuva muuttuu tai työpaikkakunta muuttuu tai molemmat. - Uusiin tehtäviin siirtyville henkilöille tullaan tarjoamaan uudelleenkoulutusta. Karkeasti voi todeta, että työntekijästä noin 700 siirtyy eläkkeelle henkilölle tarjotaan joko uudelleenkoulutusta tai siirtymistä uudelle paikkakunnalle tai molempia. Tukitoimintojen puolella tilanne on haastavampi, koska eläköitymistä ei ole läheskään niin paljon kuin vähentämisen tarvetta. Tämä muutosohjelma valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä: - Toki nyt jo on tiedossa asioita, joita ei tuossa aikataulussa pystytä toteuttamaan, mutta tukitoimintojen muutokset pyritään tekemään Mikael Aro on tehnyt pitkään myynti- ja markkinointitöitä: - Sitä haluttiin VR:llä myös korostaa, kun minut palkattiin toimitusjohtajaksi. Nyt suunniteltu uusi organisaatio painottuukin asiakkuuksien ympärille. Olen luvannut tehdä parhaani. 8

9 씮 9

10 2011 loppuun mennessä. Nyt mainitut henkilömäärätkin varmistuvat muutosohjelmaa työstettäessä, Aro sanoo. Toimitusjohtaja ei sanele Henkilöstöjärjestöt eivät ole olleet suunnittelemassa tulossa olevia muutoksia: - Järjestöjen edustajia on informoitu asiasta; halusin välttää tilannetta, että jotenkin oltaisiin tukkanuottasilla. Mistään ei ole kuitenkaan sovittu. - Neuvottelut järjestöjen kanssa on aloitettu alkaneella viikolla. Ensin keskitytään siihen, miten neuvotellaan, ketkä neuvottelevat ja millä aikataululla, Aro kertoo. Hän korostaa, että yt-neuvotteluja tulee, mutta vielä ei ole niiden aika: - Neuvottelut aloitetaan ns. puhtaalta pöydältä. - On hyvin tärkeätä, että kummallakin puolella pöytää pyritään oikeasti yhteistyöhön; se on sekä henkilöstön että yrityksen kannalta paras ratkaisu. Olen itse tähän sitoutunut, enkä tule sanelemaan asioita. Aro pitää erityisen tärkeänä myös sitä, että vaikeat asiat pystyttäisiin käsittelemään hyvin talon sisällä: - VR:ään liittyy monella taholla paljon intohimoja, mutta mitä useampi kokki sitä huonompi soppa saadaan. - Henkilöstölle on järjestetty tämän kuun viimeisellä viikolla muutosohjelmaan liittyviä infotilaisuuksia Helsingissä, Kouvolassa, Oulussa ja Tampereella. - Kun muutosohjelmaan liittyviä asioita valmistuu ja päätöksiä tehdään, niistä tiedotetaan. Viestintään panostetaan muutenkin, Aro kertoo. Henkistä muutoksenhallintaa Aro puhuu henkisen muutoksenhallinnan tärkeydestä ja huomioimisesta: - Psykologi on ollut puhumassa johtoryhmälle. Meillä oli elokuun alussa kolmen päivän seminaari, josta muutoshallintaan käytettiin puolitoista päivää. - Käsiteltäviä aiheita olivat mm., miten ihmiset suhtautuvat muutoksiin, miten ne vaikuttavat, miten niistä pääsee yli ja miten voi auttaa muita. - Aiheesta järjestetään myös esimiehille puolen päivän koulutus. Tällainen esimiesvalmennus on tärkeätä. Suomessa näihin asioihin on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Aron mielestä organisaatio pitää kävelyttää koko muutoksiin liittyvän tunneskaalan läpi: - Yritysjohto tietää muutoksista muita työntekijöitä aiemmin ja ovat näin monta askelta edellä. - Kun surutyö on jo itsellä tehty, muut eivät vielä pysty katsomaan eteenpäin. Tämän seikan yritysjohto usein unohtaa. Sitoutunut pitkäjänteiseen työhön Kun Mikael Aro lupautui viime syksynä hänelle tarjottuun VRkonsernin toimitusjohtajan työhön, hän ei arvannut, minkälaisessa tilanteessa tänä kesänä ollaan. - VR on oikeasti ihan hyvä yritys ja tiesin, että muutoksia suunnitellaan. Suuruusluokka ei ollut tiedossa; talousluvut romahtivat vasta myöhemmin. - Uskon VR:ään ja raideliikenteeseen todella paljon. Jos VR ei olisi minua kiinnostanut, muitakin vaihtoehtoja olisi ollut. Suomeen muutto oli muutenkin mielessä; perhe asuu Tuusulassa. VR:lle tullessaan Aro sitoutui pysymään toimitusjohtajana pitkään: - Tässä tilanteessa ei toimi se, että mies vaihtuu kovin usein. Esimerkkinä sitoutumisestaan hän mainitsee 11,5 vuoden työskentelynsä edellisen työnantajan palveluksessa: - Sama työnantaja halusi vain käyttää minua eri tehtävissä. Hän on toiminut Carlsberg-konserniin kuuluvan Sinebrychoffin ja Carlsberg-konsernin Pohjois- Euroopan toimitusjohtajana ennen VR:lle tuloaan. Aro on myös sitoutunut tekemään hyvää yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa ja luvannut tuoda VR:lle uusia näkökulmia. Hallituksen tuki on toimitusjohtajalle kaikki kaikessa: - Ilman aktiivista hallitusta tästä ei tulisi mitään. Aron mielestä VR on operatiivisesti vahva yhtiö: - Numeroilla pystymme vastaamaan mahdolliseen kilpailuun ihan hyvin, vaikka se aiheuttaa lisää kustannuspaineita. - Raideliikenteen kilpailuttamisessa on muistettava, että EU ei meitä siihen velvoita, vaan se on kansallinen päätös. Kilpailu ei ole mikään peikko, mutta siihen pitää valmistautua. - Henkistä valmennusta vaatii se, että maltetaan pelata omaa peliä, eikä keskitytä katsomaan liikaa kilpailijoita. Minulla on valmentajan rooli joukkueessa. 10

11 Lomautettuna lähes 30 RVL:läistä Miten kriisistä pääsee eteenpäin? Työnantaja on lomauttanut VR Cargon asiakaspalvelupisteistä noin 30 RVL:läistä toimihenkilöä. Säästösyistä tehdyt lomautukset kestävät pääsääntöisesti viitisen kuukautta. Lisäksi julkistettiin tieto VRorganisaation uudelleenjärjestelyistä ja 1200 työpaikan vähentämisestä. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Lomautus on usein sen kohteeksi joutuneelle ja hänen läheisilleen sekä henkinen että taloudellinen kriisi. Helpolla eivät pääse myöskään työhön jääneet työtoverit. Lomautetun mielessä on kysymys, miksi juuri minä. Kaiken muun myllerryksen lisäksi on epätietoisuus työn jatkumisesta lomautuksen jälkeen. Joka tapauksessa kriisistä olisi päästävä eteenpäin. Mutta miten? Suunniteltua kriisinhallintaa Työterveyslaitos julkaisi koulutuspäällikkö Tiina Saarelma- Thielin kirjoittaman oppaan työkriisien inhimilliseen hallintaan. Eteenpäin kriisistä -oppaan painopiste on inhimillisessä toiminnassa. Opas antaa ohjeita kriisien käsittelyyn ja niistä yhteisvoimin selviytymiseen. Ennen kaikkea siitä hyötyy muutoksia työpaikoilla organisoivat, mutta siitä saa selviytymisapua myös lomautettu tai irtisanottu työntekijä. Saarelma-Thielin mukaan työpaikoilla tulee yhteisvoimin varautua kriisien psykososiaaliseen suunnitelmalliseen hallintaan. - Tilanteet voidaan ennakoida ja suunnitella toimenpiteet jälkihoitoa myöten. Yhteistyö ja vastuut voidaan määritellä toimijoiden johdon, esimiesten, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon kesken. Tuen avulla ylläpidetään henkilöstön hyvinvointia: - Suunnitelmallisella kriisinhallinnalla voidaan välttää inhimillisiä kärsimyksiä ja turvata työpaikan toimintakyky vaikeassakin tilanteessa, Saarelma-Thiel sanoo. Mikä on kriisi? Oppaan mukaan kriisi on uhka tai mahdollisuus, ratkaiseva käänne, äkillinen muutos tai kohtalokas häiriö. Se on väliaikainen hämmennyksen ja epäjärjestyksen tila. Siihen liittyy kyvyttömyys selviytyä tutuin ongelmanratkaisun keinoin. Kriisitilanteessa vanhat toimintamallit eivät päde, eikä uutta tapaa reagoida vielä ole. Työterveyslaitoksen oppaassa käsitellään mm. suuria organisaatiomuutostyyppejä, niiden syitä ja seurauksia kriisin vaiheita ja yksilöllisiä kriisin kokemistapoja työpaikan muutosten myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia kriisistä selviytymistä, riskiryhmiä ja menestyjiä sekä selviytymisen ulkoisia ja sisäisiä seikkoja kriisitilanteessa toimimista, jälkihoitoa ja palautumista sekä toiminnan arviointia ja oppimista. Yksilön selviytymiskeinojen kolme päästrategiaa ovat ulkoisen tilanteen muuttaminen, uudelleenasennoituminen ja oman henkisen tilan lievittäminen. Välitön tuki ehkäisee ja lieventää ongelmia Oppaassa käsitellään aihetta myös työpaikalle jäävien näkökulmasta: - Supistetun henkilöstön on sopeuduttava ja motivoiduttava uuteen sosiaaliseen tilanteeseen, mahdollisesti uuteen johtoon, uusiin työpareihin tai työryhmiin. 11

12 Työpaikkojen kriisitilanteissa päätöksenteossa keskitytään usein liiketaloudellisiin asioihin. Henkilöstön resurssien turvaaminen ja hyvinvointi jäävät helposti muun päätöksenteon varjoon. Saarelma-Thielin mukaan kriisiprosessin inhimillinen ja onnistunut hoitaminen on osa työpaikan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jossa henkilöstö nähdään inhimillisenä pääomana. - Henkilöstön inhimillistä tilaa on seurattava ja prosessin läpiviemisestä vastaavat henkilöt voidaan valmentaa suunniteltuihin tehtäviinsä. Oppaassa kuvataan ns. kriisiryhmän toimijoiden tehtävät ja vastuut organisaation kriisissä ylimmästä johdosta henkilöstöön ja yksittäisiin työntekijöihin. Saarelma-Thiel kirjoittaa, että rajuissa muutoksissa koko henkilöstölle on järjestettävä mahdollisuus saada tukea: - Välitön tuki ehkäisee ja lieventää tulevia ongelmia sekä yksilö- että yhteisötasoilla. Oppaaseen on koottu tietoa myös erilaisista yhteiskunnan ja järjestöjen tuista. Oppaassa kannustetaan arvioimaan ja huomaamaan kriisi oppimiskokemuksena. - On hyvä ajatella, että huomenna löytyy jokin ulospääsy mahdottomaltakin tuntuvasta tilanteesta. Eteenpäin kriisistä -opasta (à 24,30 e) voi tilata TTL-Kirjakaupasta, puh , tai sähköpostitse: Tiina Saarelma-Thiel 12

13 Työssä olevat tekevät sen, minkä ehtivät VR Cargon asiakaspalvelupisteiden lomautetuista/lomautettavista noin 30:sta parisenkymmentä työskentelee Kouvolan, Imatran ja Joensuun asiakaspalvelukeskusten alueilla. RVL:n Itä-Suomen alueen pääluottamusmies Kari Vähäuski kertoo, että työssä olevat toimihenkilöt tekevät sen, minkä ehtivät: - Tiedän, että esimerkiksi iso kasa rahtikirjoja on odottanut käsittelyvuoroaan ja rahat makaavat. - Joidenkin työssä olevien kohdalla on tilanne, että riittävä osaaminen puuttuu, kun ko. työn osaajat on lomautettu. Ilkka Seppänen Miten lomautetut valikoituivat? Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskevan työehtosopimuksen ( ) mukaan: Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään. VR Cargon johtajan Ilkka Seppäsen mukaan lomautukset kohdistettiin esimiesten toimesta: - Valinnassa painotettiin tehtävien monipuolista osaamista ja arvioitiin mahdollisuutta selviytyä mahdollisesti ajoittain kasvavasta työmäärästä. - Keskittämisen sijasta koko toimipisteverkostoon kohdistetulla toimenpiteellä pyrittiin varmistamaan asiakaspalvelun perustaso maanlaajuisesti. Miten työt hoituvat? Seppänen toteaa, että jo lomautuksia suunniteltaessa tiedettiin joidenkin asiakaspalvelupisteiden työssä suoriutumisen muodostuvan ajoittain haasteelliseksi. - Vastuuntuntoinen, ammattitaitoinen ja hyvin motivoitunut henkilöstömme on kuitenkin selviytynyt kesän työmäärästä erittäin hyvin. - Tilannetta seurataan kaiken aikaa ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Muutamassa erityistapauksessa on suunniteltuja lomautuksia siirretty tai keskeytetty riittävän toiminnan tason varmistamiseksi. Miten henkilöstöä tuetaan? Ilkka Seppänen korostaa, että paikallisten esimiesten rooli on keskeinen henkilöstön hyvinvoinnista huolehdittaessa ja tässä tilanteessa esimiesten rooli vain korostuu. - On tärkeää seurata työkuorman kehittymistä, tunnistaa tärkeimmät tehtävät, löytää uusia toimintatapoja ja pitää huolta työssä olevan henkilöstön jaksamisesta. VR:n ylilääkäri Otso Ervasti kertoo, että lomautetut ovat oikeutettuja käyttämään työterveyshuollon palveluja normaalisti: - Lisäksi lomautuksista ja säästötoimista on informoitu työterveyshuollon palvelutuottajia. - Työterveyshuoltoja on kehotettu käyttämään aktiivisesti VR:n terveydenhuollon mahdollisuuksia parantaa työssä olevien jaksamista ja toisaalta hoitamaan aktiivisesti niitä, jotka kriisiytyvät lomautuksesta tai sen uhasta. 13

14 Luottamuksella Ei näe, ei kuule, ei puhu, ei ymmärrä? Kuva: Tekijä Inka Nieminen Neljättä apinaa ei edes kuvassa näy, ei kuulu eikä sen puhettakaan ymmärrä. Kesä cargon lomautuksineen on takana. Monille työpaikoilla olleille tämä on ollut todella raskasta aikaa. Sekä lomautuksen kohteeksi joutuneet että heidän työtoverinsa ovat menettäneet ansaitsemansa oikeuden nauttia kesästä ja sen tuomista iloista. Lomautuksen kokeneet kysyvät täysin ymmärrettävästi, miksi juuri me ja minä. Työpaikoille jääneet kokevat huonoa omaatuntoa toisten asemasta ja tunnollisina työntekijöinä ovat huolissaan koko tilanteesta. Käsittämätön meno on jatkunut kesän jälkeen liki samana, joillakin paikoilla tilanne on vain pahentunut viime viikkoina. Väistämättä on tullut mieleen vanha hokema Ei kannata kapteenin kantaa majurin huolia. Toisin sanoen, kenen asia ensisijassa on vastata liiketoiminnan kannattavuudesta? Kokonaisuudessaan lomautusten järkevyyttä on ollut helppo arvioida seuraamalla syntynyttä tilannetta. Asiak- kaille annetut lupaukset ja jopa tavoite ylittää asiakkaiden odotukset on jo saatu haudata. Päinvastoin, on jouduttu selittelemään tapahtumia ja epäämään asiakkaiden toivomuksia. Rahtikirjoja on maannut sadoittain käsittelemättöminä pitkiäkin aikoja, seisontamaksuja jäänyt kantamatta ja oheispalveluiden laskutusten suhteen asiat ovat sekaisin. Edelleen töitä jää koko ajan rästiin. Töitä on siirretty paikkakunnalta toiselle välittämättä henkilöstön jo olemassa olevista työmääristä tai perehdyttämisestä ao. tehtäviin. Junaliikennöinnissäkin on aikatauluja jouduttu jatkuvasti muuttamaan ja elämään käytettävissä olevan henkilöstön määrän ehdoilla. Tämäkin aiheuttaa jatkuvaa lisätyötä, kun joudutaan asiakkaille selittelemään, miksi heidän kiireiset vaununsa eivät lähteneetkään tänään. Lisäksi asiakkaat ovat jo oppineet, että näitä peruutuksia tulee ja kyselevät jo etukäteen lähteekö vai ei, mikä taas lisää työmäärää ja lisäyhteydenottoja junatoimistoon ja asiakkaaseen. Tässäkin tilanteessa ne työntekijät, jotka ovat välttyneet lomautuksilta, ovat kantaneet aiheestakin huolta siitä, miten tässä loppupeleissä käykään. Luottamusmiehet jäsenten kanssa käymissään keskusteluissa ovat varmasti ymmärtäneet tämänkin huolenpidon, mutta kuitenkin ehkä Ei kannata... Luottamusmiehet ovat myös pyrkineet vaikuttamaan lähiesimiesten kautta lomautusten uudelleen arviointiin. Huolellisesti harkitut ja perustellut esitykset eivät kuitenkaan ole johtaneet toimenpiteisiin. Päällikkötason vastaukset ovat vailla mitään perusteluita kuuluneet suunnilleen: Näillä on pärjättävä ja piste. Mitä tämä säästäminen tulee lopulta maksamaan? Kuka tai ketkä osaavat tai uskaltavat lopulta arvioida, mikä vaikutus päätetyillä toimenpiteillä on ollut asiakkaisiimme ja cargon tulokseen. Työnantajakuvaa on kirkastettu eri kampanjoilla ja rekry-messuilla. Henkilöstöjärjestöt ovat viisaasti päättäneet olla toistaiseksi 14

15 Luottamuksella kertomatta laajemmalti mielipiteitään näistä lomautuksista. Toimintapäivähän on ainoa tapahtuma, millä onnistuneesti ilmaistiin yleisölle järjestöjen kanta omistajaohjauksen toimintaan. Mikäli, kuten myös on arveltu, lomautusten takana on tarve muuttaa konsernissa noudatettua henkilöstöpolitiikkaa, hinta on kova ja tavoitekin sellainen, johon henkilöjärjestöillä jatkossakin on sanottavansa. Lomautusten realisoituessa huomasin aluepääluottamusmiehenä olevani melko yksin näitä asioita selvittämässä ja selittämässä. Käpykaartilaisten joukko yleisesti ottaen oli mittava johtuen tietysti ajankohdastakin, mutta silti? Niin, ja se neljäs apina? Keitä se edustaa ja missä, sitä minäkin tässä aprikoin? Tulee kuitenkin huomioida, että kohteena silloin oli ministeriö eikä nämä lomautukset toteuttanut VR työnantaja. erkki hokkanen, aluepääluottamusmies Länsi-Suomi Kosteusvauriohomeen myrkky lisää tulehdusta Lähde: Työterveyslaitos Kuva: Kari Viljakainen Edellisessä lehdessämme kerrottiin homeen sairastuttavan henkilökuntaa Joensuun asemalla. Lipputoimiston henkilöstö työskentelee aseman pihalla olevissa konteissa entisten tilojen remontin ajan. Uudet liikenteenohjauksen tilat ovat valmistuneet heinäkuun alussa Tiaisenkadulle. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa on löytynyt uusi, merkittävä kosteusvauriomikrobeihin liittyvä tulehduksellinen vaikutusmekanismi. Löydös voi johtaa kosteusvaurioihin liittyvien terveysongelmien osatekijöiden parempaan ymmärtämiseen ja sitä kautta näiden tautien toteamisen helpottamiseen. Kosteusvauriot johtavat mikrobien liikakasvuun vahingoittuneissa kiinteistöissä. Tämä puolestaan aiheuttaa terveysongelmia työpaikoilla ja kodeissa, kun mikrobikasvustosta vapautuu sisäilmaan mik- robisolujen soluseinärakenteita ja mikrobimyrkkyjä. Näiden terveysvaikutukset ovat edelleen huonosti tunnettuja, mutta aiemmin on jo todistettu, että kosteusvauriomikrobeille altistuneilla ihmisillä esiintyy hengitystieoireiden lisäksi tulehdusreaktioita. Tutkimuksista uutta tietoa Kosteusvaurioissa esiintyvät homeet tuottavat runsaasti erilaisia myrkkyjä, jotka estävät muiden mikrobien kasvua. Pitkälle edenneissä kosteusvauriokohteissa esiintyvä Stachybotrys Chartarum -home tuottaa trikotekeenimyrkkyjä. Tutkimuksessa osoitettiin, että trikotekeenimyrkyt yhdessä bakteerien soluseinärakenteiden kanssa aikaansaavat erittäin voimakkaan IL-1β tuotannon immuunijärjestelmän soluissa. IL-1β -niminen välittäjäaine osallistuu keskeisellä tavalla tulehdusreaktion käynnistymiseen ja sillä on tärkeä merkitys useiden tulehdussairauksien synnyssä. Saadut tutkimustulokset antavat uuttaa tietoa mikrobimyrkkyjen vaikutusmekanismeista ja luovat hyvän perustan jatkotutkimuksille, joiden avulla kosteusvauriomikrobien terveysvaikutuksia voidaan ymmärtää paremmin. Tutkimusta ovat rahoittaneet Finska läkaresällskapet, Nummelan parantolan säätiö, Suomen Akatemia ja Sigrid Juseliuksen säätiö. Tutkimus on julkaistu arvostetussa yhdysvaltalaisessa The Journal of Immunology -lehdessä. 15

16 RVL:n kesäpäivillä Kappale kauneinta Suomea Lähde: Wikipedia Kuvat: Seppo Juselius ja Soile Olmari Turun osasto sai lähes 150 vierasta RVL:n kesäpäiville Turkuun Leppoisa yhdessäolo toteutui auringon ja helteen helliessä. Risteily Suomen merialueiden viimeisellä reittiliikenteessä olevalla höyrylaiva s/s Ukkopekalla sujui seurustellessa ja upeita Aurajoen ja Airiston maisemia katsellessa. Matkan varsinainen kohde oli Turun saaristossa Airiston selällä sijaitseva pieni kallioinen luoto Loistokari. Luoto päätyi 1990-luvun alussa höyrylaiva Ukkopekan hallintaan ja iltaristeilyjen tukikohdaksi. Luodolle valmistui noin 1880 pieni majakanvartijan tupa, jota on korjattu Museoviraston suojelemaan tupaan on koottu pienimuotoinen museo kertomaan luodon ja sen ajan historiasta. 16

17 17

18 18

19 Loistokarilla vieraille tarjottiin lohikeittoa, saaristolaisleipää ja nokipannukahvit. Ehtipä moni vilvoittelemaan mereenkin. Tero Vall duo viihdytti niin laivamatkalla kuin laituritansseissa. Illansuussa lähdimme linja-autoilla Liedon Vanhalinnaan, joka on historiallinen, mutta nykyaikainen museo-, seminaari-, juhla- ja kulttuurikeskus. Mauno ja Ester Wanhalinna lahjoittivat muinaisen Linnavuoren juurella sijaitsevan kartanon Turun yliopistolle 1950-luvulla. Vuodesta 1974 se on kuulunut Turun Yliopistosäätiölle. Illastimme viljapellon laidassa vuonna 1919 valmistuneen kivinavetan Kartanoravintolassa ja iltaa jatkettiin tanssien navetan vintillä. Kaunis kiitos kesäpäivien järjestäjille. Mirja Tirranen ja Sinikka Pastinen Kouvolan osastosta toivottivat väen tervetulleeksi seuraaville kesäpäiville Lappeenrantaan. Myös Villimies houkutteli meitä elävän kuvan välityksellä kesäpäiville

20 RVL menestyy yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla Keväällä RVL:n toiseksi varapuheenjohtajaksi valitun Ulla Riekkisen mielestä ay-liike on ennen kaikkea yhteistyötä. Teksti ja kuva: Soile Olmari menestyy meidän kaikkien yhteistyöllä -RVL ja avoimella keskustelulla. Jäsenmäärien vähetessä yhteistyön tarve vain voimistuu, hän toteaa. Liiton osastojakoa hän pitää aikansa eläneenä: - Parasta olisi, että jäsenet olisivat suoraan liiton jäseniä. - Tällöin vastakkain asettelut kuten jako suuriin ja pieniin osastoihin jäisivät pois. Kaikki voimavarat voitaisiin keskittää olennaisimpaan eli jäsenten etujen valvontaan. Ay-toiminnan haasteena on Ullan mielestä nopeatahtiset muutokset työelämässä: - Tärkeätä olisi päästä vaikuttamaan työhön liittyviin kehityshankkeisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. - Myös nuoret jäsenet pitäisi saada aktiivisesti toimintaan mukaan. Monessa mukana Ulla tuli VR:lle töihin 1974 Malmin tavaratoimistoon. Nykyisin hän työskentelee Avecran palkanlaskijana. Vuodesta 1997 hän on toiminut työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna ja Helsingin osaston johtokunnan jäsenenä. Hän on ollut myös RVL:n liittovaltuuston jäsen ja Helsingin osaston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Nyt hän toimii kolmatta vuotta osaston puheenjohtajana. Tärkeintä aika läheisten kanssa - Ay-toiminta on tärkeää; ilman sitä meillä ei olisi esimerkiksi nykyisiä työaikoja tai muita saavutettuja etuja. - Toiminta on mielenkiintoista. Koko ajan oppii uutta ja saa uusinta tietoa kaikesta VR:llä tapahtuvasta. Vastapainoa työhön ja ay-toimintaan Ulla saa mm. lukemalla paljon kaikenlaisia kirjoja: - Pidän myös matkustelusta. Olen kiinnostunut historiasta ja kulttuureista. - Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ajan viettäminen läheisten, mieheni ja kahden aikuisen pojan kanssa. 20

21 Ulla Riekkisen työpaikan läheltä Kaisaniemen puistosta löytyy Sanna Karlsson- Sutisnan 2003 tekemä veistos Puun syleilyssä. 21

22 Henkilöstörahasto osana VR:n palkitsemisjärjestelmää Teksti ja kuvat: Rahastopalvelu RP Oy Henkilöstörahastojen hallinnointipalveluihin keskittyvä Rahastopalvelu RP Oy ja VR-konsernin Henkilöstörahasto HR allekirjoittivat sopimuksen henkilöstörahaston hallinnoimisesta. Henkilöstörahasto on henkilöstön palkitsemistapa, joka perustuu yrityksen menestymiseen. Rahaston tehtävänä on hallinnoida yrityksen sille suorittamia voittopalkkioeriä sekä niiden sijoittamisesta kertyneitä varoja. Yrityksen palveluksessa olevat henkilöt tulevat rahaston jäseniksi työsuhteensa perusteella. Henkilöstörahastotoiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä kiinnostusta työhön ja yrityksen talouteen. Henkilöstörahasto pyrkii lisäämään yrityksen kannattavuutta, jolloin henkilöstöä voidaan palkita hyvästä tuloksesta. Rahastojen varallisuudesta toivotaan muodostuvan pääomalähde sijoituspääomia muodostavana järjestelmänä. Sekä yritys että henkilöstö hyötyvät Henkilöstörahasto on yritykselle kustannustehokas palkitsemistapa, koska rahastolle maksettu voittopalkkioerä on vähennyskelpoinen tulonhankkimiskustannusten menoerä. Rahastolle siirretystä voittopalkkiosta ei makseta henkilösivukuluja ja rahasto on täysin verovapaa. Henkilöstölle eli rahaston jäsenille 20 % nostetusta rahasto-osuudesta on verovapaata ja 80 % osuudesta verotetaan ansiotulona. Jäsenet voivat aloittaa rahastoon kertyneiden varojen vuosittaisen 15 % osuuden noston viiden jäsenyysvuoden jälkeen. He voivat myös jättää osuutensa rahastoon edelleen sijoitettavaksi ja nostaa sen myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päättyessä koko rahastoosuus maksetaan aina jäsenelle. Jäsenyys rahastossa perustuu työsuhteeseen ja vuosittain henkilökohtaista osuutta kasvatetaan sekä yrityksen tuloksen että rahaston sijoitustoiminnan tuottamilla rahaerillä. Järjestelmä tarjoaa koko henkilöstölle samanarvoisen, pitkäjänteisen sitouttamis- ja palkitsemistavan. Henkilöstörahastotoiminta käytännössä Yritys maksaa henkilöstörahastolle yrityksen vahvistaman voittopalkkiojärjestelmän mukaisesti vuosittain voittopalkkioerän. Jäsenyys henkilöstörahastossa perustuu työsuhteeseen, joten rahaston jäseniä ovat kaikki yritykseen työ- tai virkasuhteessa olevat henkilöt. Rahaston jäsenyydestä ei synny henkilökohtaisia velvoitteita. Henkilöstörahasto jakaa saamansa voittopalkkioerät jäsenten rahasto-osuuksiin rahaston säännöissä sovittujen jakoperiaatteiden mukaisesti. Jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin voittopalkkio jaetaan yleisimmin vuosiansion tai työajan suhteessa tai näiden yhdistelmänä. Henkilöstörahaston tulee sijoittaa varansa varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Sijoitustoiminnan 22

23 tuotot arvostetaan vuosittain rahaston tilinpäätöshetkellä ja jaetaan jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin jäsenellä tilikaudella keskimäärin olleen henkilökohtaisen rahasto-osuuden arvon suhteessa. Rahaston vuosilaskenta tehdään rahaston tilikauden päätyttyä ja tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen jäsenille annetaan selvitys rahasto-osuuden määrästä. Tiedotteesta jäsen näkee yrityksen tuloksesta sekä sijoitusten tuotoista henkilökohtaiseen rahasto-osuuteen kertyneet erät. Tiedotteessa annetaan myös selvitys, kuinka paljon jäsenellä on oikeus nostaa osuuttaan. Työsuhteen jatkuessa jäsenellä on viiden jäsenyysvuoden jälkeen oikeus nostaa rahasto-osuudestaan 15 % vuosittain. Jäsen voi halutessaan jättää nostamatta osuutensa ja nostaa sen tai osan siitä myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päätyttyä jäsenelle maksetaan koko rahasto-osuus, riippumatta siitä, onko viiden vuoden jäsenyysaika täyttynyt. Rahasto-osuuden maksuajankohta määräytyy henkilöstörahastolain mukaisesti ja perustuu työsuhteen päättymispäivään ja -syyhyn. Nostettu rahasto-osuus on saajien veronalaista ansiotuloa, josta 20 % on verovapaata. Henkilöstörahasto palkitsemisjärjestelmänä Yritys Ei maksa rahastolle voittopalkkioerästä henkilösivukuluja. Erä on yritykselle vähennyskelpoinen tulonhankkimiskustannus. Voittopalkkio maksetaan tulostavoitteen ylittyessä. Henkilöstörahasto Vastaanottaa ja sijoittaa varat verovapaasti. Jakaa voittopalkkioerän ja sijoitustoiminnan tuotot henkilöstölle. Henkilöstö omistaa ja hallinnoi rahaston toimintaa. Henkilöstö Nostettavasta osuudesta 20 % on verovapaata. Koko henkilöstön huomioiva pitkäjänteinen palkitsemistapa, joko yksin tai muiden palkitsemisjärjestelmien rinnalla. Yrityksen tulostavoitteet selkiintyvät. Sijoitustoiminta on oleellinen osa palkitsemisjärjestelmää. Henkilöstörahastojen hallinnoinnista ja usein myös sen sijoitustoiminnasta vastaavat alan asiantuntijayritykset. Silta-konserniin kuuluva Rahastopalvelu RP Oy on vanhin ja ainut kokonaisvaltaista henkilöstörahastojen hallinnointipalvelua tarjoava yritys Suomessa. Se aloitti toimintansa vuonna 1990, jolloin myös ensimmäiset henkilöstörahastot perustettiin Suomeen. Lisätietoja: Rahastopalvelu RP Oy Riikka Krause, puh Minna Autere, puh Jäsenpalvelu, puh

24 RAHASTO-OSUUDEN MAKSAMINEN TYÖSUHTEEN JATKUESSA Yrityksen tuloksesta kertyvät voittopalkkioerät Rahaston sijoitustoiminnan tulos Sidottu osa (ei voi nostaa 5 ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana) 5 vuotta Vuosittain 15 % kertyneestä osuudesta Henkilökohtainen rahasto-osuus Nostettavissa oleva osa (nostettavissa jäsenen valinnan mukaan vuosittain 30.9) vuosi 6 v. 7 v. 8 v. 9 v. 10 jne. Jäsen RAHASTO-OSUUDEN NOSTAMINEN TYÖSUHDE/JÄSENYYS PÄÄTTYY Osuuksia maksetaan kerran vuodessa, maksupäivä tuotannolliset tai taloudelliset syyt määräaikainen työsopimus perikunnalle maksu yrityskauppa, yritysjärjestelyt, lepäävä jäsen Jos työsuhde päättyy /työsuhdetapahtuma ajoittuu viimeistään rahasto-osuus maksetaan Esimerkki 1: Työsuhde päättyy , rahaston tilikausi päättyy , rahasto-osuus maksetaan Esimerkki 2: Työsuhde päättyy , rahaston tilikausi päättyy , rahasto-osuus maksetaan eläkkeelle Jos työsuhde päättyy mennessä, rahasto- osuus maksetaan tai neljän vuoden aikana jäsenen valitsemien erien suuruisena. Esimerkki: Työsuhde päättyy , rahaston tilikausi päättyy , rahasto-osuus maksetaan tai neljän vuoden aikana, vuosina oma pyyntö tai työsuhteen purku kaikki maksuun yhtiön 1 täyden tilikauden kuluttua (ero v. 2008, maksu ) Esimerkki: Työsuhde päättynyt v 2008, v 2009 on yrityksen seuraava täysi tilikausi ja rahasto-osuus maksetaan

25 Henkilöstörahaston jäsenkirjeet VR-konsernin henkilöstörahaston jäsenkirjeet rahaston tilikaudelta julkaistaan sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa Tilikauden aikana työsuhteensa päättäneille postitetaan paperinen jäsenkirje samana päivänä. Sähköisen jäsenkirjeen pääsee lukemaan omilla pankkitunnuksilla seuraavaa reittiä: lue lisää palveluistamme jäsenpalvelu kirjaudu jäsenpalveluun valitse oma pankki ja syötä henkilökohtaiset pankkitunnukset. Mikäli jäsenellä ei ole mahdollisuutta lukea jäsenkirjettään sähköisesti, hänen on mahdollista saada paperinen jäsenkirje postitse palkkahallinnon Rahastopalveluun ilmoittamaan osoitteeseen. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse Rahastopalvelun asiakaspalveluun, puh. (09) ja sähköpostilla osoitteeseen Muutoksen voi käydä tekemässä myös internet-sivujen kautta. HKI-TUKHOLMA RYHMÄTARJOUS HINNAT VOIMASSA LA-TO LÄHDÖT,VÄH 10 MATKUSTAJAA ALKAEN 50 E KYSY LISÄÄ RMY:STÄ! PAIKKOJA RAJOITETUSTI! TUOTETUNNUS FKGSP RAUTATEIDEN URHEILUN TUKI SÄÄTIÖN ITALIAN KOHTEESSA VIIKKO 40 VIELÄ VAPAANA. 25

26 Eeva lukee lehtiä työkseen Kirjastosihteeri Eeva Halosen työhön kuuluu VR:n lehtikatsauksen kokoaminen. Se lähetetään ympäri Suomea sataan eri paikkaan. Katsausta varten selataan päivittäin lähes 60 kotimaista sanomalehteä. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Lehtikatsauksen tekeminen on yksi osa Helsingin pääkonttorissa olevan VR:n kirjaston asiakaspalvelua. Kirjastossa työskentelee kolme henkilöä ja se kuuluu VR:n viestintäyksikköön. - Tehtäviini kuuluu lehtikatsauksen koonnin lisäksi mm. tiedonhakua, postitusta, lehtien saapumisjärjestyksen valvontaa, kirjojen luettelointia ja hyllyjen järjestämistä. Lehtikatsauksiin liikennejutut Lehtien lukemisessa Eeva saa apua työtovereiltaan, mutta varsinaisen katsauksen hän tekee itse. - Lehdistä poimitaan rautatiejuttujen lisäksi maantie-, satama- ja lentoliikennettä koskevat jutut. Luen, valikoin, saksin, liimaan paperille ja vien kopioitavaksi, Eeva kiteyttää katsauksen koontivaiheet. Kaikki lehdet eivät ilmesty joka päivä ja maanantaisin on selattavina osa perjantain lehdistä sekä viikonlopun ja maanantain lehdet. - Katsaukset jaetaan VR:n toimipaikkoihin ja joillekin sidosryhmille. Maakuntiin ja sidosryhmille ne lähetetään kaksi kertaa viikossa. - Voin olla vähän omituinen, kun tykkään tästä työstä. Se on ihan mielenkiintoista, Eeva naurahtaa. Tiedonhankintaa asemista ruumisjunaan Tietoja kirjastossa haetaan niin VR:n omalle väelle kuin ulkopuolisille asiakkaille: - Kyselyjä tulee puhelimitse ja sähköpostitse. - Torstaisin ulkopuoliset asiakkaat voivat tulla tutkimaan kirjaston aineistoja, Eeva kertoo. Esimerkiksi rautatieharrastajat kyselevät kaikkea mahdollista ja mahdotonta: - Yksikin mies kysyi Malmin ruumisjunan aikatauluja. Lehtikatsauksen kokoaminen vie Eeva Halosen päivittäisestä työajasta kahdesta kolmeen tuntia: - Keskimäärin katsauksessa on sivuja 8 12, mutta esimerkiksi oli 40 sivua. Tähän mennessä ennätys on ollut 56 sivua Jyväskylän onnettomuudesta kertovia juttuja ja lisäksi 38 sivua muuta asiaa. 26

27 - Hän oli tekemässä Stadin Slangi ry:n perinne- ja kulttuurilehteä. Tiedot löytyivät aikataulukirjasta ja hän oli hyvin tyytyväinen. Tyypillisesti kirjastosta kysytään rautatieasemiin liittyviä tietoja kuten, milloin jokin asema on rakennettu ja avattu liikenteelle, milloin aseman toiminta on lopetettu: - Harrastajat käyvät läpi mm. vanhoja aikataulukirjoja. Hyvänä apuna tietojen hankinnassa on Hyvinkäällä toimiva Suomen Rautatiemuseo: - Ellei meiltä löydy jotakin tietoa, rautatiemuseosta se yleensä löytyy. - Olen yhteydessä Hyvinkäälle vähintään kerran kuukaudessa. Me myös annamme museolle vanhaa materiaalia, Eeva mainitsee. Ruumisjunat Malmin hautausmaalle Malmin hautausmaa Helsingissä otettiin käyttöön Hautausmaalle rakennettiin Malmin asemalta noin kahden kilometrin pituinen pistoraide, jota käytettiin sekä vainajien että saattoväen kuljetuksiin. Ruumisjunat lähtivät Malmille Kalliossa Aleksis Kiven kadulla sijainneelta Harjun ruumishuoneelta. Lähde: Wikipedia Malmin hautausmaalla ei ollut omaa junasuorittajaa vaan junat liikkuivat Malmin asemapäällikön vastuulla. Malmin asemalla oli omat opastimet tätä rataa varten ja aseman opastintaulussa erilliset merkinnät. Veturien oli mentävä hautausmaan raiteille mahdollisimman vähillä höyryillä, ettei varoventtiili olisi alkanut puhaltaa hautajaisia häiritsevästi. Rata poistettiin käytöstä vuonna 1954 ja on purettu. Ratapenkereellä kulkee nykyään pyörätie ja entinen Harjun ruumishuone toimii nuorisotalona. Standardit löytyvät kirjastosta VR:n kirjastossa on tuhansia rautatiehistoriaa käsitteleviä niteitä - myös esimerkiksi alan pohjoismaisia historiakirjoja, rautatietekniikan kirjoja, jonkin verran taloutta ja markkinointia käsittelevää sekä liikennettä yleensäkin käsittelevää kirjallisuutta. - Sanomalehtiä, rautatiealan ulkomaisia aikakauslehtiä ja kotimaisia talouslehtiä on yhteensä noin 160. Jokainen VR:n työntekijä voi pyytää kirjastoa hankkimaan jonkin kirjan: - Teoksen on oltava kuitenkin ns. yleishyödyllinen, muitakin ihmisiä hyödyttävää tietoa sisältävä, Eeva kertoo. VR:n henkilökuntaa palvellaan myös auttamalla opiskelukirjoihin liittyvissä kaukopalvelutilauksissa muista kirjastoista. Kirjaston kautta tilataan kaikki teokset, joista löytyy VR:n töissä tarvittavia viranomaismääräyksiä ja -ohjeita sekä SFS-standardeja: - Hankin esimerkiksi juuri VR Engineeringin käyttöön hitsausta käsittelevän sanaston. - Työssäni on hyvin palkitsevaa, kun kysytyt tiedot löytyvät ja vanhat tilastotkin ovat hirveän mielenkiintoisia. Mummi tanssii lattareita Eeva Halonen tuli VR:lle töihin tsuppariksi : - Muutaman vuoden jälkeen siirryin li- punmyyntiin Helsinkiin. Vuoden verran laskin rahteja kiitotavaratoimistossa ja marraskuussa 1974 aloitin työt kirjastossa. Eeva on aktiivinen RVL:n jäsen. Hän on mm. Pääkonttorin osaston varapuheenjohtaja ja johtokunnan jäsen. Kunto hoituu käymällä kerran viikossa sekä vesijumpassa että latinotanssiharjoituksissa. Hän asuu Keravalla, jossa asuvat myös hänen kaksi lastaan ja kaksi lastenlasta: - Tapaan heitä usein ja nytkin aion pyytää neljävuotiaan mummille yökylään. 27

28 Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija Teksti: aloitetoimikunnan pj Vesa Stenvall, VR Osakeyhtiö Kuva: Soile Olmari Meille jokaiselle on työskentelyn ohessa tullut mieleen ajatuksia, millä tavoin työt voisi tehdä järkevämmin. Tekemällä asian toisin saisivat asiakkaat parempaa palvelua. Vaunu- tai veturikaluston osaa kehittämällä voidaan parantaa kaluston luotettavuutta. Ottamalla talteen ja kierrättämällä säästetään materiaalikuluja ja vähennetään ympäristökuormitusta. Näitä ja monia muita ajatuksia meille syntyy arkisen aherruksemme yhteydessä. Lisää aloitteita toivotaan Aloitetoiminta on yksi kanava, jolla hyviä ajatuksia voi viedä eteenpäin. Aloitetoiminnan tarkoituksena on kannustaa osallistumaan ja vaikuttamaan henkilökohtaisella panoksella palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Viime vuosina aloiteaktiivisuus on ilahduttavasti kasvanut ja aloitteita on tehty vuosittain, mikä on viisi kertaa enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Aktiivisuudessa on kuitenkin vielä toivomisen varaa. Nykyisin vain joka kymmenes VR Osakeyhtiön työntekijästä tekee aloitteen vuodessa. Aktiivisimmissa suomalaisissa yhtiöissä aloitteita tekee keskimäärin jokainen yrityksen työntekijä ja vieläpä useita. Vastaus noin kolmessa kuukaudessa Aikaisemmin ja vielä nykyäänkin on joillakin uskomus, että tekemällä aloitteen vastaus tulee vuosien päästä tai ei milloinkaan. Tämä uskomus on väärä; aloitteeseen saa vastauksen keskimäärin kolmen kuukauden sisällä. Toki on vaikeita ratkaistavia asioita, joissa lausunnonantajilla kuluu enemmän aikaa pohtiessaan oikeaa ratkaisua. Joitakin vuosia sitten aloitesääntöjä ja aloitteiden palkitsemista uudistettiin. Toteutettavat aloitteet palkitaan säästö- tai hyötypalkkiolla, ja hyvät ideat kannustepalkkiolla. Tilastojen mukaan noin joka viides aloite todetaan toteuttamiskelpoiseksi ja palkitaan säästö- tai hyötypalkkiolla. Pienikin parannus voi olla tärkeä Vaikka aloite ei jostain syystä päätyisikään toteutukseen, ei kannata masentua ja ajatella, että aloite oli huono. Usein aloitteet ovat hyviä ideoita, mutta niiden toteuttaminen ei sillä hetkellä ole jostakin syystä mahdollista. Monesti nämä jäävät itämään lausunnonantajan ajatuksiin ja saattavat tulla toteutetuksi sopivana hetkenä. Jos näin käy, aloitesäännöt mahdollistavat myös palkitsemisen tarkastelun uudelleen. Kuljetusmarkkinat etenkin tavaraliikenteen puolella ovat muuttuneet ja niin on myös VR:n uudistuttava. VR:n kilpailukyvyn kehittämisessä myös pienet parannukset ovat tärkeitä. Ole siis aktiivinen ja osallistu VR:n toiminnan ja kilpailukyvyn kehittämiseen, sillä jokainen meistä on oman työnsä paras asiantuntija. 28

29 Vuoden työturvallisuusteko -palkinto Teksti: sihteeri Matti Kuusela, Pääjohtaja H. Roosin säätiö Pääjohtaja H. Roosin säätiö lähtee mukaan rautateiden työpaikkojen ennaltaehkäisevään työturvallisuustyöhön palkitsemalla vuoden työturvallisuustekoja. Toukokuun kokouksessaan säätiön hallitus päätti jakaa vuosittain arvoltaan enintään euron palkintoja. Palkinto voidaan antaa VR-Yhtymässä, VR Osakeyhtiössä, VR- Rata Oy:ssä tai Corenet Oy:ssä työskentelevälle henkilölle, työporukalle tai työyhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt työturvallisuuden toteutumista omassa työyhteisössään/yhtiössään ja ehkä laajemminkin VR:llä. Palkitsemisen kriteerinä on toiminta tai teko, joka kannustaa kaikkia entistä turvallisempaan toimintaan. Palkitsemisen aiheena voi olla uusi työturvallisuutta edistävä teko tai toimenpide, oma esimerkillinen toiminta tai pitkäjänteinen työ työturvallisuuden edistämiseksi. Aloitus 2010 Hakuprosessi on tammi helmikuussa. Yhtiöt esittävät palkittavaa henkilöä, työporukkaa tai työyhteisöä työturvallisuusverkostolle, joka valitsee muutamia vaihtoehtoja. Valitut vaihtoehdot esitetään Pääjohtaja H. Roosin säätiön hallitukselle lopullista valintaa varten. Säätiön hallitus valitsee ehdokkaista yhdestä kolmeen palkittavaa. Kunniakirja ja enintään euron arvoinen palkinto jaetaan erillisessä palkintojenjakotilaisuudessa VR:n vuosipäivänä maaliskuussa. Ensimmäisen kerran palkinto jaetaan vuonna Avustuksia jo 53 vuotta Pääjohtaja H. Roosin säätiön perusti VR:n entinen pääjohtaja, kenraali Harald Roos. Tarkoituksena on tukea työtapaturman takia perheen pääasiallisen huoltajan menettäneitä tai poikkeuksellisesti muusta syystä taloudelliseen ahdinkoon joutuneita rautatieläisperheitä. Kolme vuotta sitten lisättiin tukimuotoihin myös vakavasta työtapaturmasta toipuvan henkilön kuntouttamisen edistämiseen myönnettävä taloudellinen tuki. Säätiötä hoitaa hallitus, jonka VR- Yhtymän toimitusjohtaja nimeää aina kolmivuotiskaudeksi. Hallitukseen on nimetty työantajan edustajien lisäksi edustaja kustakin henkilöstöjärjestöstä. Säätiö on 53 toimintavuotensa aikana myöntänyt avustuksia kaikkiaan 299 yhteensä lähes euroa. Säätiöstä löytyy lisätietoja, mm. avustuksen hakulomake, Verstaalta osoitteesta: Työn tuki/liikunta ja vapaa-aika/virkistysmäärärahat ja tuet/ 29

30 Influenssa A (H1N1) -epidemiaan varautuminen VR:llä VR:lle on nimetty ns. sikainfluenssapandemian (A H1N1) varalta seurantaryhmä ja johtoryhmä, jotka toimivat aktiivisesti. - VR:llä on valmiussuunnitelma, ja toimimme viranomaisten antamien ohjeiden ja suositusten mukaan, kertoo VR:n ylilääkäri Otso Ervasti. - Kevään ja alkukesän aikana sellaista henkilökuntaa, jolla on erityinen vaara saada tai levittää pandemiaa, on ohjeistettu kohderyhmään sopivilla ohjeilla. - Tiettyjä työpisteitä on varustettu esim. desinfioiduin käsihuuhtein. Tiettyjen junien konduktöörivaunuissa on hengityssuojaimia niille matkustajille, jotka sairastuvat esim. yöjunamatkan aikana kovaan kuumetautiin. Koko VR:n henkilökuntaa varten on Verstaalle perustettu ns. tarttuvien tautien sivusto, jossa on ajankohtaisia toimintaohjeita mm. käsi- ja yskimishygieniasta: - Lisäksi Verstaan ajankohtaisessa osiossa on asiasta tietoa, Ervasti kertoo. - Toimintayksiköt ovat tehneet suunnitelmat, miten toiminta hoidetaan, jos/kun pandemia aiheuttaa runsaasti yhtäaikaisia sairauspoissaoloja. - VR avustaa viranomaisia kaikille kansalaisille tarkoitetun tietomateriaalin levittämisessä asemilla ja mahdollisesti junissa. Ervasti toteaa, että kyseessä on tavallinen sairaus, joka ei vaadi eristämistoimia: - Jos/kun epidemia leviää niin, että se alkaa vaikuttaa laajasti, VR:llä siirrytään tilapäisesti ns. kevennettyyn sairauslomakäytäntöön influenssaan sairastuneiden osalta. - Kun kevennetty malli otetaan käyttöön, siitä ilmoitetaan erikseen. Suunnitelma on, että jos influenssaan sairastunut ei tarvitse välitöntä lääkärin hoitoa, oma työterveyshoitaja voisi puhelimitse arvioida sairausloman tarpeen. - Mikäli sairastunut saa ohjeen työterveysasemalta tai hän tuntee kuuluvansa ns. riskiryhmään, on otettava yhteyttä oman kunnan tai terveyskeskuksen influenssapoliklinikkaan, Ervasti sanoo. 30

31 Hallitusti Hallitusti -palstalla kerrotaan lyhyesti RVL:n hallituksessa käsitellyistä asioista. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kokoukset ja Kuultiin Tarja Turtiaisen selvitys mahdollisen mielenilmaisupäivän taustoihin liittyvistä asioista. Käytiin perusteellinen keskustelu. Päätettiin yksimielisesti osallistua mielenilmaisuun omistajapolitiikkaa kohtaan. Sovittiin, että osastot hoitavat informaation jäsenilleen myös työpisteittäin. RVL:n jäsenkortin voimassaoloaika umpeutuu Nordea on maksanut tähän asti jäsenkortin painatuksen, mutta on sanonut sopimuksen irti 2010 alkaen. Vaihtoehtoja tutkitaan. Työnantaja on informoinut liittoja tulevasta VR:n organisaatiomuutoksesta. Järjestöjen edustajat kutsutaan mukaan kerran kuukaudessa VR:n laajennettuun johtoryhmään. Järjestöjen edustajat kutsutaan VR:n hallintoneuvostoon läsnäolo- ja puheoikeuksin. RVL:n edustajaksi nimettiin liiton puheenjohtaja Tarja Turtiainen. Varaedustajaksi johtoryhmään nimettiin Seppo Juselius. Hallintoneuvostossa ei ole varaedustajaa. Käsiteltiin RVL:n toimintasuunnitelmaa : 1) Edunvalvonta ja sopimustoiminta, 2) Yhteiskuntavaikuttaminen, omistajaohjaus ja yhteistyö muiden liittojen kanssa, 3) VR:n sisäinen toiminta ja 4) RVL:n sisäinen toiminta. Suunnitelma hyväksyttiin hallituksessa lisätyillä tarkennuksilla. Turtiainen esitteli RVL:n jäsentutkimuksesta tehdyt lisäanalyysit. Sovittiin tutkimuksen hyödyntämissuunnitelma: Osastojen johtokunnat käsittelevät tutkimusta yhdessä liittovaltuutettujen kanssa. Tulokset toimintaehdotuksineen lähetetään liitolle ja ne käsitellään vielä hallituksessa lokakuussa. Käytiin läpi mielenilmaisupäivän palautteita, kokemuksia ja oppia. Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry (LTY) on haastanut Rautatievirkamiesliiton ja Rautatieläisten Liiton sekä niiden osastot työtuomioistuimeen mielenilmaisusta Kanteen syynä on työrauhavelvoitteen rikkominen. Kuultiin asiantuntijana asianajaja Soile Salovaaraa haasteeseen ja lomauttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Sovittiin osastojen johtokuntien koulutuksen toteuttamisesta loppuvuoden ja alkuvuoden 2010 aikana. Kouluttajana toimii TSL. 31

32 Wanted!!!! VR-virkamieskurssilaiset Alhola, Anttila, Björkman, Böckerman, Hankivaara TERVETULOA VUOKATTIIN! Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan syksyisen Vuokatin upeista maisemista ja palveluista! Syystarjous VR:läisille 37 Eur/hlö/vrk Eur/hlö/vrk Hinta sisältää majoituksen uusitussa, saunallisessa loma-asunnossa Säätiön tuella (väh. 2 hlöä/asunto), aamiaisen ja päivällisen noutopöydästä, kuntosalin käytön, 2 tunnin lipun Katinkullan kylpylään ja kävelysauvojen tai polkupyörän vuokran. Lisämaksu 1 hh syyskuussa 10,50 Eur/vrk ja lokakuussa 12,60 Eur/vrk. Tarjous on voimassa ja koskee vain uusia varauksia. Varatessa käytettävä viitettä VRsyys09. Hinta ilman Säätiön tukea 53 Eur/hlö/vrk. Hinnat voimassa vain VR:läisille ja muille etuun oikeutetuille. Puh , fax Vuokatinhovintie 15, VUOKATTI RVL:n jäsenkyselyn hyödyntäminen Keväällä toteutetun jäsenkyselyn tuloksia on käsitelty ja analysoitu liiton hallituksessa. Tuloksia käsitellään seuraavaksi RVL:n osastojen johtokunnissa. Käsittelyihin kutsutaan mukaan kunkin osaston liittovaltuutetut. Johtokunnissa pohditaan vastausten perusteella erityisesti sekä toiminnan onnistumisia että erityistä kehittämistä kaipaavia asioita ja tehdään toimenpide-ehdotuksia. Hallitus käsittelee osastojen vastauksia ja tekee omat toimenpide-ehdotuksensa lokakuussa. Viisikymmentä vuotta sitten toukokuun lopulla 1959 päättyi Rautatieopiston ns. pitkä virkamieskurssi, josta pätevöityi junanlähettäjiä eri puolille Suomea silloisiin VR:n liikennejaksoihin. Virkamieskurssimme ei ollut erinäisistä syistä silloisen Rautatieopiston johtajan Matti Voltin mieleen. Niinpä juhlallinen todistusten jako kurssin päättyessä jäi toteuttamatta ja todistukset toimitettiin arkisesti postissa linjalle sijoitusasemillemme. Puoli vuosikymmentä on kulunut ja olisi oikea aika tapaamiseen ja muisteloihin. Ajatus on, että tapaaminen toteutuisi joskus tulevan marraskuun tai joulukuun alun aikoihin. Kokoontumispaikkakunta voisi olla Helsinki. Me alla mainitut henkilöt olemme valmiita järjestämään tilaisuuden, kunhan saamme yhteyden (vielä elossa oleviin) kurssilaisiin. Kaikki eivät tätä viestiä saa, koska eivät saa tätä lehteä. Jos tiedät tällaisen henkilön, ota yhteyttä häneen ja välitä nämä tiedot ja pyydä häntä mukaan tapaamiseen. Yhteydenotto käy joko puhelimitse tai sähköpostilla seuraaviin osoitteisiin: Osmo Björkman, puh , tai Heikki Kangasmäki, puh , 32

33 Sairastuminen lomautusten aikana Teksti: Henry Kulin, valtakunnallinen pääluottamusmies Lomautusten alettua syntyi monta kysymystä. Niiden ratkaisua voi lähestyä ns. aikaprioriteettisäännön näkökulmasta. Jos työntekijän poissaolon taustalla on sairauden lisäksi joku toinen peruste, arvioidaan työnantajan velvollisuudet yleensä ensin ilmenneen syyn mukaan (aikaprioriteettisääntö). Mahdollisia päällekkäisiä poissaolosyitä ovat lomautus, lakko, perhevapaa, vuorotteluvapaa. Sairaus ja lomautus Kun sairaus alkaa ennen lomautusilmoitusta, työnantaja maksaa palkkaa sairausajan palkanmaksujakson loppuun (Työtuomioistuimen päätös 57 vuodelta 1994). Työnantaja maksaa palkkaa lomautuksen alkamiseen asti, kun sairaus alkaa lomautusilmoituksen jälkeen mutta ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen ajalta palkkaa ei palkkaa makseta. (TT 01, 1997). Jos työntekijä on edelleen sairaana lomautuksen päättyessä, sairausajan palkan maksaminen jatkuu, kunnes työkyvyttömyys päättyy. Sairastuminen lomautuksen aikana Palkanmaksu alkaa lomautuksen päättymisajankohdasta. Lomautetulla on oikeus saada hakemuksesta myös Kelan sairauspäivärahaa, jos hän on lomautettuna sairaana. Oikeus sairauspäivärahaan alkaa, kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää. Sairauslomatodistukset on toimitettava työvoimatoimistoon ja Kelaan. Sairauspäivärahaa saa 6 arkipäivältä ja ansiosidonnaista ma - pe. Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä viimeisestä päivärahasta, päivärahajakso alkaa ilman uutta omavastuuaikaa. 33

34 Jutunjuuri Mistä virkistystä työntekoon? Nykyisin puhutaan paljon työssä jaksamisesta. Eikä suotta; työtahti on monilla työpaikoilla kova, joten stressi ja paine verottavat työntekijöitä. Paineen alla voi kärsiä myös työpaikan ilmapiiri, jolla on suuri merkitys työpaikalla viihtymiseen. Reipas ja levännyt työntekijä on kannattava myös työnantajan näkökulmasta. Virkistyspäivät ovatkin kasvattaneet suosiotaan viime aikoina. Yhteiset reissut ja tapahtumapäivät tuovat henkilökuntaa lähemmäs toisiaan. Ne tarjoavat työntekijöille ja johdolle hyvän tilaisuuden kohdata toisensa epävirallisesti. Yhdessä tekeminen ja kokeminen lujittavat myös me-henkeä. Tässä asiassa ovat liitot ja yhdistykset ottaneet jäsenet siipiensä suojiin ja järjestäneet erilaista virkistystoimintaa. Se onkin loistava asia; yhteiset tapahtumat tuovat piristystä arjen rutiineihin ja antavat meille uusia näkökantoja niin työ- kuin vapaa-ajalla askarruttaviin asioihin. Tällä hetkellä VR elää melkoisia muutoksen aikoja kuten moni muukin yritys. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja rekrytoinnit ovat tuoneet uutta verta talon ulkopuolelta sisään. Liikenneohjaaja Tämän ovat todenneet myös virkistystä järjestävät tahot miettiessään toiminnan ohjelmaa sopivaksi kaikille. Monissa, esimerkiksi RVL:n järjestämissä tapahtumissa on ikähaitari suuri. Odotuksia ja toivomuksia on laidasta laitaan. Tämä asettaa järjestäjille aina melkoisen haasteen. Eri ikäryhmille olisi hyvä olla mieluista heitä kiinnostavaa tekemistä, että jokainen saisi nauttia toiminnasta. 30- ja 50-vuotiaan ajatukset illanvietosta voivat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia. Osa porukasta toivoo, että he viettäisivät aikaa yhdessä. Tämä on jalo ajatus, mutta ihmisillä on erilaisia tapoja pitää hauskaa. Toiset haluavat tanssia valssia ja tangoa, toiset taas teknoa, rockia tai poppia. Järjestäjän päänvaivaksi jää tarjota kaikille mieluista ohjelmaa. Ja hyvinhän tässä on onnistuttu. Näistä onnistuneista virkistystapahtumista kuuluu suuri kiitos järjestäjille. Hyvää syksyn odotusta kaikille ja seuraavien virkistystapahtumien odottelua. 34

35 JÄSENASIAT ILMOITUS ELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ TAI JÄSENMAKSUN KESKEYTYKSESTÄ PALAUTA LOMAKE TÄYTETTYNÄ JA ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Jäsenasiat: Sini Mero puh.(09) fax (09) Eläkkeelle siirtyminen Henkilötiedot Nimi: Hetu: Siirryn eläkkeelle / alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu HELSINKI Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika / / Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? Päiväys ja allekirjoitus 35

36 Turku kiittää lämpimästi RVL:n kesäpäiville osallistuneita. Kouvola kutsuu RVL:n kesäpäiville Saimaan ja lehmusten kaupunkiin Lappeenrantaan

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

YRITYS OY:N HENKILÖSTÖRAHASTO HR:N SÄÄNNÖT

YRITYS OY:N HENKILÖSTÖRAHASTO HR:N SÄÄNNÖT HENKILÖSTÖRAHASTON MALLISÄÄNNÖT PIENILLE JA KESKISUURILLE YRITYKSILLE YRITYS OY:N HENKILÖSTÖRAHASTO HR:N SÄÄNNÖT 1 Rahasto ja sen kotipaikka 2 Rahaston tarkoitus 3 Jäsenyys Rahaston nimi on Yritys Oy:n

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

VR-YHTYMÄ OY:N PALKITSEMISTA KOSKEVAT TIEDOT. 1. a) Yhtiön nimi

VR-YHTYMÄ OY:N PALKITSEMISTA KOSKEVAT TIEDOT. 1. a) Yhtiön nimi SELVITYS 1 (6) VR-YHTYMÄ OY:N PALKITSEMISTA KOSKEVAT TIEDOT 1. a) Yhtiön nimi VR-Yhtymä Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus 100 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on kuljetustoiminta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

VR:n verkkolaskut. Pirjo Tahvanainen, VR-Yhtymä Oy 5.5.2004. 5.5.2004, Pirjo Tahvanainen, ebusiness Forum, sivu 1

VR:n verkkolaskut. Pirjo Tahvanainen, VR-Yhtymä Oy 5.5.2004. 5.5.2004, Pirjo Tahvanainen, ebusiness Forum, sivu 1 VR:n verkkolaskut Pirjo Tahvanainen, VR-Yhtymä Oy 5.5.2004 5.5.2004, Pirjo Tahvanainen, ebusiness Forum, sivu 1 Sisältö VR lyhyesti Muisteloita EDI:n tulosta taloon XML:n tuleminen Ostolaskukokemukset

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta Timo Wallenius Toimitusjohtaja Henkilöstörahastopalvelut Oy Tarja Nuutinen Osastopäällikkö Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

23.5.2014, Naantali. Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen

23.5.2014, Naantali. Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen 23.5.2014, Naantali Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Mikko Wirén Toimitusjohtaja, Pihlajalinna Oy Antti Lahti Kuntayhtymäjohtaja, SASKY Toivon että nyt kehitettäisiin vaihtoehtoja, tutkittaisiin ja vertailtaisiin

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

HRV-palvelut yritysten käyttöön

HRV-palvelut yritysten käyttöön V O I M A A T Y Ö Y H T E I S Ö Ö N T E H O A T O I M I N T A A N HRV-palvelut yritysten käyttöön Edessä rekrytointi? Muutospaineita työyhteisössä? Hukassa hyvä työilmapiiri? Uuteen suuntaan? HRV-palvelut

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014)

Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014) Innofactor Investor Newsletter 11.11.2014 Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014) Toimitusjohtaja Sami Ension katsaus Vuoden 2014 kolmannella vuosineljänneksellä Innofactor

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Tupakoinnin rajoittamiselle taustaa Asiakaspalaute Pääosin palautteet ovat kohdistuneet häiritsevään

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 1 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 HALLITUKSEN JA VALIOKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT TALOUDELLISET ETUUDET Periaatteet ja päätöksentekojärjestys Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 EK-STTK Työsuhdepäivät 10. 12.2.2011 Pääluottamusmies Liisa Halme Vakuutusväen liitto Hallitus/Edustajisto/Työttömyyskassan hallitus Nordiska

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot