VR:n muutosohjelma työpaikkaa s. 8. Kesäpäivä Airistolla. s. 16. Kuva: Seppo Juselius

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VR:n muutosohjelma. 1200 työpaikkaa s. 8. Kesäpäivä Airistolla. s. 16. Kuva: Seppo Juselius"

Transkriptio

1 R a u t a t i e v i r k a m i e s n : o 5 Kesäpäivä Airistolla s. 16 VR:n muutosohjelma vie 1200 työpaikkaa s. 8 Kuva: Seppo Juselius

2 YMPÄRISTÖMERKKI tässä numerossa Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimistosihteeri Sini Mero Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) Lehden osoiteasiat Sini Mero Puh. (09) Taitto ja kuvankäsittely Painotalo Auranen Oy ISSN Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Painotalo Auranen Oy 4 Muutosohjelma vietävä läpi pehmein keinoin Ammattijärjestöt eivät ole olleet mukana työstämässä VR:n julkistamaa uutta organisaatiota ja pari vuotta kestävää muutosohjelmaa: - RVL on painottanut aikaa muutosten läpiviemisessä. Aikajänne olisi saanut olla pitempikin, koska henkilöstön vähentämistavoitteet tuntuvat aika rankoilta. RVL ei tietenkään hyväksy irtisanomisia. On järkyttävää, jos irtisanomiset osuvat niihin, jotka eivät ikänsä puolesta yllä mihinkään eläkeratkaisuihin. Tällaista ei saa tapahtua, kirjoittaa puheenjohtaja Tarja Turtiainen. 6 Uusi johtamismalli käyttöön heti VR-konsernissa käynnistetään voimaan tulevaan uuteen organisaatioon liittyvä muutosohjelma. Jatkossa VR-konserni koostuu viidestä divisioonasta: Henkilöliikenne, Logistiikka, Palvelut ja tuotanto, Oy VR-Rata Ab sekä Venäjänja kansainväliset toiminnot. Logistiikkapuolella suunnitellaan noin työntekijän vähennystä ja tukitoiminnoissa noin 200 vuoden 2011 loppuun mennessä. Konsernin kannattavuuteen tavoitellaan noin 100 miljoonan euron parannusta. 8 Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän VR-konsernissa viime keväästä asti valmisteltuun organisaation muutosohjelmaan liittyy työntekijän vähentämistarve. Konsernin heinäkuussa aloittaneen toimitusjohtajan Mikael Aron mukaan siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän ja että ne hoidettaisiin mahdollisimman hyvin: - Irtisanomisten välttäminen on kuitenkin mahdotonta. Neuvottelut jär- jestöjen kanssa on aloitettu alkaneella viikolla ja varsinaiset yt-neuvottelut aloitetaan myöhemmin. 11 Miten kriisistä eteenpäin? Työnantaja on lomauttanut VR Cargon asiakaspalvelupisteistä noin 30 RVL:läistä toimihenkilöä. Säästösyistä tehdyt lomautukset kestävät pääsääntöisesti viitisen kuukautta. Lisäksi julkistettiin tieto konserniorganisaation uudelleenjärjestelyistä. Miten lomautuksiin ja suuriin muutoksiin liittyvästä kriisistä pääsee eteenpäin? Työterveyslaitos on julkaissut Tiina Saarelma-Thielin kirjoittaman oppaan työkriisien inhimilliseen hallintaan. Oppaassa käsitellään asiaa kriisistä selviytymisen näkökulmasta. 16 RVL:n kesäpäivillä Turussa Lähes 150 osallistujaa vietti helteisen viikonlopun Turun kesäpäivillä risteilemällä s/s Ukkopekan kyydissä Loistokarille. Illalla viihdyttiin Liedon Vanhalinnassa. MILJÖMÄRKT Painotuote

3 RVL menestyy yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla Keväällä RVL:n toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Ulla Riekkinen toteaa, että RVL menestyy meidän kaikkien yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla. Liiton osastojakoa Ulla pitää aikansa eläneenä: - Parasta olisi, jos jäsenet olisivat suoraan liiton jäseniä. Myös nuoret pitäisi saada aktiivisesti toimintaan mukaan. 26 Eeva lukee lehtiä työkseen Kirjastosihteeri Eeva Halosen työhön kuuluu VR:n lehtikatsauksen kokoaminen. Se lähetetään ympäri Suomea sataan eri paikkaan. Katsausta varten selataan päivittäin lähes 60 kotimaista sanomalehteä: - Tehtäviini kuuluu lehtikatsauksen koonnin lisäksi mm. tiedonhakua, postitusta, lehtien saapumisjärjestyksen valvontaa, kirjojen luettelointia ja hyllyjen järjestämistä. Työ tekijäänsä kiittää? Kun VR-konserni julkisti organisaatiouudistuksensa ja siihen liittyvän muutosohjelman, se päivittyi kertarytinällä työntekijöitään vähentävien valtioyhtiöiden joukkoon. Konsernin tulevaisuuden turvatakuuna on työpaikan vähentäminen (noin 10 % nykyisistä) 2011 loppuun mennessä. Toimintatapoja on syytä tarkistaa missä organisaatiossa tahansa aika ajoin, mutta kuljetuspalvelu tarvitsee tekijänsä. Se on ongelmanratkaisua ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkossakin. Asiakkaat ovat aina halunneet joustavaa, asiantuntevaa, kohtuuhintaista, nopeaa, yksilöllistä palvelua. Kukin tarpeidensa mukaan. Tämä yhtälö on ratkaistava joka kerta. VR:ltä siirtyy vanhuuseläkkeelle muutosohjelman toteuttamisen aikana lähes henkilöä. Tiedossa on, että työpaikkojen vähentämistarve ja eläkkeellesiirtymiset eivät täysin kohtaa toisiaan. Työnantaja on luvannut henkilöstöjärjestöille käyttää ns. pehmeitä keinoja henkilöstön vähentämisessä niin pitkälle kuin mahdollista. Tämän on myös toteuduttava käytännössä niin, ettei irtisanomisia tule. Yksilöllisiäkin ratkaisuja voi tehdä esimerkiksi siirtymäajan suhteen. RVL tekee tulevissa yt-neuvotteluissa kaikkensa irtisanomisten välttämiseksi. Työnantaja asian kuitenkin ratkaisee ja ottaa siitä vastuun. Vanhan sanonnan mukaan työ tekijäänsä kiittää. Erityisesti näinä päivinä se tuntuu miltei rienaamiselta; työkyvyn ylläpitäminen vaatii ponnisteluja. Erilaiset huhut ja tarinat elävät omaa elämäänsä, joten on hyvin tärkeätä, että työnantaja tiedottaa riittävästi muutosohjelman etenemisestä. Asioihin suhtautuminen on jokaisen omalla vastuulla. Työnantajan on tuettava työntekijöitä itse suunnittelemiensa järeiden muutosten kohtaamisessa. Ja sitten kun aika on kypsä, voi kukin miettiä kohdallaan, miten tilanteen kanssa voi elää. Koko kesän mediassa uutisoitiin puolueiden ja yksittäisten ehdokkaiden saamista vaalirahoituksista ja tuista. Osansa julkisuudesta saivat myös ammattiliitot. RVL ei ole antanut eikä tule antamaan senttiäkään millekään puolueelle tai yksittäiselle vaaliehdokkaalle. Päätoimittaja 3

4 Puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Työntekijälle räätälöity kehitysohjelma Muutosohjelma vietävä läpi pehmein keinoin Tätä kirjoitettaessa VR on julkistanut uuden organisaationsa. Se on esitelty mm. hallintoneuvostolle ja ammattijärjestöillekin, mutta sen työstämisessä järjestöt eivät ole olleet mukana. Kannattaa siis lukea VR:n tarjoamaa infoa uudesta organisaatiosta. Uusi organisaatio on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta. Samalla VR aloittaa pari vuotta kestävän muutosohjelman. RVL on painottanut aikaa muutosten läpiviemisessä. Aikajänne olisi saanut olla pitempikin, koska henkilöstön vähentämistavoitteet tuntuvat aika rankoilta. On puhuttu kaikkien pehmeiden keinojen käyttämisestä, mutta samalla tuotu jo nyt ilmi, että ne eivät riitä. Jos tahtotila on viedä muutos läpi pehmein keinoin, niin se onnistuu. Kaikki on kiinni tahtotilasta. Jos sitä ei oikeasti ole, ei homma onnistu. Tämän tahtotilan täytyy näkyä koko VR:n organisaatiossa. RVL ei tietenkään hyväksy irtisanomisia. On järkyttävää, jos irtisanomiset osuvat niihin, jotka eivät ikänsä puolesta yllä mihinkään eläkeratkaisuihin. Tällaista ei saa tapahtua, ja aikajännettä on jopa pidennettävä näissä tapauksissa. Lomautukset vaikeuttavat asiakkaiden palvelua VR Cargon toteuttamat lomautukset käynnistyivät heinäkuussa. Mielenilmauspäivänä haluttiin kiinnittää huomiota valtion omistajapolitiikkaan, jonka yksi näkyvä seuraus olivat juuri lomautukset. Työnantaja painotti moneen kertaan, että lomautukset tapahtuvat siellä missä työt ovat vähentyneet. 4

5 Heti alkuvaiheessa alkoi kuitenkin kuulua vaikeuksista asiakaspalvelusta. Laskutukset seisovat ja rahat jäävät saamatta, on ollut jäsenten viesti. Puutavaraa on kuljetettu jopa autoilla. On aivan kummallista, että lomautusten takia kuljetuksia ei oteta vastaan. Mikä on lopulta säästösumma, kun töitä joudutaan tekemään jälkeenpäin ylitöinä eikä kaikkea rahaa mitä olisi voitu saada, oteta vastaan? Voi kysyä toteutuuko säästösumma näillä lomautuksilla. Ymmärrettävästi asiakkaat ovat ärtyneitä, mutta se ei ole asiakaspalvelupisteessä työskentelevien vika. Lomautukset näkyvät väistämättä palvelutasossa ja siitä vastuun kantaa työnantaja. Lomautettujen reaktiot ovat ymmärrettäviä ja oikeutettujakin. Cargolaisten kirje VR:n johdolle oli täyttä asiaa, mutta VR:n vastaus herätti kummastusta: Uudelleen organisoinnin suunnitelmat perustuvat pitkään valmisteluun ja keskusteluun mm. henkilöstöjärjestöjen kanssa. Nyt vedottiin valmisteluun järjestön kanssa, mutta tosiasiassa esim. järjestön edustajan saaminen johtoryhmään oli kiven takana. Kun viime vuoden lopussa peräsimme VR:n suunnitelmia, vakuutettiin, että yhteistyö lähtisi puhtaalta pöydältä. Tänä keväänä saatiin asiaan liittyvä projektisuunnitelma, joka oli päivätty viime marraskuulle. Järjestöjen nimeämät edustajat ovat olleet mukana vasta keväästä lähtien, jolloin suunnitelmat siis ovat todella olleet pitkällä, mutta yhdessä niitä ei ole tehty. Kun järjestöjä halutaan mukaan vaikeisiin asioihin, yhteistyön tulee olla vilpitöntä. RVL on omalta osaltaan neuvonut lomautetuksi joutuvia ja lähettänyt heille laajan ohjepaketin korvausten hakemiseen. On tärkeää, että Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa pystyy maksamaan ansioon suhteutettuja korvauksia heti kun se aikarajojen puitteissa on mahdollista. Toisin kuin joillakin muilla aloilla, irtisanottuja ja lomautettuja on huomattavasti vähemmän, joten kassa pystyy maksamaan korvaukset ajallaan. Työntekijän osaamisesta huolehdittava Kukaan ei voi enää ajatella, että kun kerran hankkii ammatin, sillä osaamisella pärjäisi 40 vuotta. Pitää olla mahdollisuus päivittää osaamistaan tai kouluttautua vaikka uuteen ammattiin. Näin totesi opetusministeri Henna Virkkunen Jyty-lehdessä. Luen kommenttia siten, että pääpaino on sanalla MAHDOLLISUUS. Kuka sen mahdollisuuden antaa? Tietysti kulloinenkin työnantaja. Joissakin firmoissa uudelta tulokkaalta kysytään, miksi hän aikoo isona. Vastauksen perusteella firma kouluttaa ja edesauttaa tähän tavoitteeseen pääsemiseen, vaikka se ei tapahdu ko. firmassa. VR:läisten työurat ovat yleensä erittäin pitkiä ja siksi VR:llä työnantajana on erittäin suuri vastuu huolehtia työntekijöiden osaamisen päivittämisestä. Erityisesti tämä vastuu tulee esiin silloin, kun työpaikka katoaa alta esim. organisaatiouudistuksen tai tietotekniikan kehittymisen myötä. Viisikymppisenä on hyvin vaikea sijoittua muualle työelämään, jos osaamista ei ole päivitetty jatkuvasti. Kun suuret muutokset ovat näkyvissä, olisi työnantajan syytä voimakkaasti kiinnittää huomiota muutosten kohteeksi joutuvien kouluttamiseen. Jokaiselle muutoksen kohteeksi joutuvalle pitää rakentaa henkilökohtainen suunnitelma, joka pitää sisällään myös koulutusmahdollisuudet. Pitäisin ihanteellisena sellaista, että jo talossa oleva henkilö pitkänkin uudelleenkoulutuksen jälkeen voisi olla valmis ottamaan vastaan huomattavasti entistä vaativamman tehtävän. Tällöin hänellä olisi jo valmiina melkoinen tietämys VR:n kokonaisuudesta ja viimeisen päälle uusin koulutus. Ehkä ainakin joissakin tapauksissa tällainen valinta olisi parempi kuin ulkopuolelta palkkaaminen. Ja sellainen tilanne, jossa toisesta päästä saneerataan ja toisesta päästä palkataan sisään väkeä, lyö oikeustajua korville. Mielestäni erilaisia koulutusmahdollisuuksia on VR:llä käytetty liian vähän. Ns. omalla alalla eteenpäin pääsy saattaisi olla innostavampaa kuin aivan toisentyyppiseen työhön hakeutuminen. 5

6 VR käynnistää muutosohjelman Uusi johtamismalli käyttöön heti VR-konsernin uusi juridinen rakenne tulee voimaan viimeistään , mutta siirtyminen uuden organisaation mukaiseen johtamismalliin käynnistyy välittömästi. Henkilöstövähennystarve on noin työntekijää vuoden 2011 loppuun mennessä. Teksti ja kuva: Soile Olmari Lähde: VR-konsernin tiedotteet Muutosohjelmassa keskitytään aluksi logistiikkatoimintojen tehostamiseen ja uudelleenorganisointiin. Myös henkilöliikenteessä käynnistyy useita hankkeita. Muutosohjelman läpivienti kestää 2 3 vuotta. Konsernin kannattavuuteen tavoitellaan noin 100 miljoonan euron parannusta sekä säästämällä kustannuksissa että hakemalla uusia liikevaihdon kasvumahdollisuuksia. Logistiikkapuolelta suunnitellaan noin työntekijän vähennystä ja tukitoiminnoista noin 200. Henkilöstöjärjestöille on luvattu, että vähentäminen tehdään ns. pehmein järjestelyin. Tämä tarkoittaa, että suuri osa on muutenkin siirtymässä eläkkeelle ja mahdollisimman monelle tarjotaan uusia tehtäviä. Ne saattavat edellyttää työskentelyä toisella paikkakunnalla kuin nyt ja vaatia uudelleenkouluttamista. Muutosohjelman tavoitteena on vastata äkillisesti ja osittain pysyvästi muuttuneeseen markkinatilanteeseen; tavaraliikenteen kuljetusmäärät ovat pienentyneet voimakkaasti. - Tavoitteena on vastata paremmin asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin, VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo. 6

7 käsittelee VR:n toimintaa koskevia strategisia tai muuten merkittäviä asioita sekä tärkeimpiä päivittäisiä toimintoja ja operatiivisia päätöksiä. Se kokoontuu yleensä kerran viikossa. Puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja. Mikael Aro, emba toimitusjohtaja, VR-Yhtymä Oy VR-konsernin johtoryhmä Rolf Jansson, DI ja KTM Kehitysjohtaja, VR-Yhtymä Oy Timo Koskinen, varatuomari Henkilöstöjohtaja, VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen, DKK Venäjän- ja kansainvälisten toimintojen divisioonajohtaja, VR-Yhtymä Oy Pertti Saarela, oikeust.kand. Palvelu- ja tuotantodivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Teuvo Sivunen, DI Toimitusjohtaja, Oy VR-Rata Ab Erik Söderholm, KTM Logistiikkadivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Antti Jaatinen, ekonomi Henkilöliikennedivisioonan johtaja, VR-Yhtymä Oy Heli Ollila, KTM Talousjohtaja, VR-Yhtymä Oy Hanna von Wendt, VTM Viestintäjohtaja, VR-Yhtymä Oy Aron mukaan tavoitteena on kehittää konsernia pitkäjänteisesti ja vastuullisesti yhdessä työntekijöiden ja järjestöjen kanssa: - Toimien tavoitteena on turvata konsernin tulevaisuus ja varmistaa kasvumahdollisuudet. jatkuu omissa yhtiöissään. Kaikki talous-, IT- ja henkilöstöpalvelut keskitetään konsernitasolle. - VR on edelleen valtionyritys, jonka päätehtävänä on tarjota henkilö- ja tavaraliikennepalveluja sekä rakentaa ja ylläpitää rataverkkoa. Uudistuneet toimintatavat ja asiakaskeskeisyys ovat edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle, Mikael Aro painottaa. Viisi divisioonaa Muutosohjelmaan liittyen VRkonsernin organisaatiota uudistetaan. Jatkossa konserni koostuu viidestä divisioonasta: Henkilöliikenne, Logistiikka, Palvelut ja tuotanto, Oy VR-Rata Ab sekä Venäjän- ja kansainväliset toiminnot. Kaikki logistiikkatoiminnot: VR Cargo, Transpoint Oy Ab, Transpoint Cargo Oy ja Transpoint International -yhtiöt yhdessä muodostavat konsernin logistiikkadivisioonan. Kaikki Transpoint-yhtiöt jatkavat toimintaansa omina yhtiöinään. Pohjolan Liikenteen linja-autoliikenne siirtyy osaksi henkilöliikennedivisioonaa, mutta toiminta VR:n hallintoneuvostoon on kutsuttu mukaan henkilöstöjärjestöjen edustajat, joilla on kokouksissa puhe- ja läsnäolooikeus. He eivät ole hallintoneuvoston täysivaltaisia jäseniä. Rautatievirkamiesliittoa edustaa puheenjohtaja Tarja Turtiainen, Rautatieläisten Liittoa puheenjohtaja Vesa Mauriala, Veturimiesten liittoa puheenjohtaja Risto Elonen, Rautatiealan Teknisten Liittoa puheenjohtaja Esko Salomaa ja VR Akavaa puheenjohtaja Jarmo Saarijärvi. Hallintoneuvostoon kuuluvat Kristillisdemokraattien Sari Essayahin tilalle nimitetty Peter Östman, Matti Ahde (Sdp), Eero Akaan-Penttilä (Kok.), Katja Alvoittu (Vihr), Thomas Blomqvist (Rkp), Timo Korhonen (Kesk), Raili Myllylä (Kesk), Lauri Oinonen (Kesk), Aino-Kaisa Pekonen (Vas), Satu Taiveaho (Sdp), Raija Vahasalo (Kok.) ja Raimo Vistbacka (PS). 7

8 VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän VR-konsernissa viime keväästä asti valmisteltu organisaation muutosohjelma julkistettiin Kun ohjelmaan liittyy työntekijän vähentämistarve, on kysymyksessä inhimillisestikin ottaen todella iso muutos. Teksti ja kuva: Soile Olmari VR-konsernin heinäkuussa aloittanut toimitusjohtaja Mikael Aro ymmärtää, että asia painaa monia ihmisiä: - Kaikkein pahinta olisi tuoda asiat tietoon pätkittäin. - Lisäksi VR on median kiinnostuksen keskipisteessä, joten päätimme tiedottaa kaikista suunnitelmista kerralla. Muutoksen toteuttamiseen on varattu kahden ja puolen vuoden aika ja henkilöstöjärjestöille on luvattu, että henkilöstövähentämisissä käytetään ns. pehmeitä keinoja niin pitkälle kuin mahdollista. - Siihen pyritään, että irtisanomisia tulisi mahdollisimman vähän ja että ne hoidettaisiin mahdollisimman hyvin. Irtisanomisten välttäminen on kuitenkin mahdotonta. Uudelleenkoulutusta tarvitaan Noin työntekijän vähentämistarve koskee koko logistiik- kapuolen henkilöstöä, kuten rahtijunien huollon ja kunnossapidon henkilöstöä, veturinkuljettajia sekä myynti- ja markkinointihenkilökuntaa ja asiakaspalvelua. Tukitoiminnoista, kuten IT-tehtävistä sekä henkilöstöhallinnosta ja talousosastolta vähennetään noin 200 henkilöä. Logistiikkapuolelta on siirtymässä eläkkeelle noin 950 henkilöä: - He kaikki eivät kuitenkaan siirry eläkkeelle lakkautettavista toimista, Aro korostaa. - Ihmisiä eläköityy myös toimista, jotka jatkuvat. Vapautuvia töitä tarjotaan niille, joilta ne loppuvat. On varauduttava kuitenkin siihen, että joko toimenkuva muuttuu tai työpaikkakunta muuttuu tai molemmat. - Uusiin tehtäviin siirtyville henkilöille tullaan tarjoamaan uudelleenkoulutusta. Karkeasti voi todeta, että työntekijästä noin 700 siirtyy eläkkeelle henkilölle tarjotaan joko uudelleenkoulutusta tai siirtymistä uudelle paikkakunnalle tai molempia. Tukitoimintojen puolella tilanne on haastavampi, koska eläköitymistä ei ole läheskään niin paljon kuin vähentämisen tarvetta. Tämä muutosohjelma valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä: - Toki nyt jo on tiedossa asioita, joita ei tuossa aikataulussa pystytä toteuttamaan, mutta tukitoimintojen muutokset pyritään tekemään Mikael Aro on tehnyt pitkään myynti- ja markkinointitöitä: - Sitä haluttiin VR:llä myös korostaa, kun minut palkattiin toimitusjohtajaksi. Nyt suunniteltu uusi organisaatio painottuukin asiakkuuksien ympärille. Olen luvannut tehdä parhaani. 8

9 씮 9

10 2011 loppuun mennessä. Nyt mainitut henkilömäärätkin varmistuvat muutosohjelmaa työstettäessä, Aro sanoo. Toimitusjohtaja ei sanele Henkilöstöjärjestöt eivät ole olleet suunnittelemassa tulossa olevia muutoksia: - Järjestöjen edustajia on informoitu asiasta; halusin välttää tilannetta, että jotenkin oltaisiin tukkanuottasilla. Mistään ei ole kuitenkaan sovittu. - Neuvottelut järjestöjen kanssa on aloitettu alkaneella viikolla. Ensin keskitytään siihen, miten neuvotellaan, ketkä neuvottelevat ja millä aikataululla, Aro kertoo. Hän korostaa, että yt-neuvotteluja tulee, mutta vielä ei ole niiden aika: - Neuvottelut aloitetaan ns. puhtaalta pöydältä. - On hyvin tärkeätä, että kummallakin puolella pöytää pyritään oikeasti yhteistyöhön; se on sekä henkilöstön että yrityksen kannalta paras ratkaisu. Olen itse tähän sitoutunut, enkä tule sanelemaan asioita. Aro pitää erityisen tärkeänä myös sitä, että vaikeat asiat pystyttäisiin käsittelemään hyvin talon sisällä: - VR:ään liittyy monella taholla paljon intohimoja, mutta mitä useampi kokki sitä huonompi soppa saadaan. - Henkilöstölle on järjestetty tämän kuun viimeisellä viikolla muutosohjelmaan liittyviä infotilaisuuksia Helsingissä, Kouvolassa, Oulussa ja Tampereella. - Kun muutosohjelmaan liittyviä asioita valmistuu ja päätöksiä tehdään, niistä tiedotetaan. Viestintään panostetaan muutenkin, Aro kertoo. Henkistä muutoksenhallintaa Aro puhuu henkisen muutoksenhallinnan tärkeydestä ja huomioimisesta: - Psykologi on ollut puhumassa johtoryhmälle. Meillä oli elokuun alussa kolmen päivän seminaari, josta muutoshallintaan käytettiin puolitoista päivää. - Käsiteltäviä aiheita olivat mm., miten ihmiset suhtautuvat muutoksiin, miten ne vaikuttavat, miten niistä pääsee yli ja miten voi auttaa muita. - Aiheesta järjestetään myös esimiehille puolen päivän koulutus. Tällainen esimiesvalmennus on tärkeätä. Suomessa näihin asioihin on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Aron mielestä organisaatio pitää kävelyttää koko muutoksiin liittyvän tunneskaalan läpi: - Yritysjohto tietää muutoksista muita työntekijöitä aiemmin ja ovat näin monta askelta edellä. - Kun surutyö on jo itsellä tehty, muut eivät vielä pysty katsomaan eteenpäin. Tämän seikan yritysjohto usein unohtaa. Sitoutunut pitkäjänteiseen työhön Kun Mikael Aro lupautui viime syksynä hänelle tarjottuun VRkonsernin toimitusjohtajan työhön, hän ei arvannut, minkälaisessa tilanteessa tänä kesänä ollaan. - VR on oikeasti ihan hyvä yritys ja tiesin, että muutoksia suunnitellaan. Suuruusluokka ei ollut tiedossa; talousluvut romahtivat vasta myöhemmin. - Uskon VR:ään ja raideliikenteeseen todella paljon. Jos VR ei olisi minua kiinnostanut, muitakin vaihtoehtoja olisi ollut. Suomeen muutto oli muutenkin mielessä; perhe asuu Tuusulassa. VR:lle tullessaan Aro sitoutui pysymään toimitusjohtajana pitkään: - Tässä tilanteessa ei toimi se, että mies vaihtuu kovin usein. Esimerkkinä sitoutumisestaan hän mainitsee 11,5 vuoden työskentelynsä edellisen työnantajan palveluksessa: - Sama työnantaja halusi vain käyttää minua eri tehtävissä. Hän on toiminut Carlsberg-konserniin kuuluvan Sinebrychoffin ja Carlsberg-konsernin Pohjois- Euroopan toimitusjohtajana ennen VR:lle tuloaan. Aro on myös sitoutunut tekemään hyvää yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa ja luvannut tuoda VR:lle uusia näkökulmia. Hallituksen tuki on toimitusjohtajalle kaikki kaikessa: - Ilman aktiivista hallitusta tästä ei tulisi mitään. Aron mielestä VR on operatiivisesti vahva yhtiö: - Numeroilla pystymme vastaamaan mahdolliseen kilpailuun ihan hyvin, vaikka se aiheuttaa lisää kustannuspaineita. - Raideliikenteen kilpailuttamisessa on muistettava, että EU ei meitä siihen velvoita, vaan se on kansallinen päätös. Kilpailu ei ole mikään peikko, mutta siihen pitää valmistautua. - Henkistä valmennusta vaatii se, että maltetaan pelata omaa peliä, eikä keskitytä katsomaan liikaa kilpailijoita. Minulla on valmentajan rooli joukkueessa. 10

11 Lomautettuna lähes 30 RVL:läistä Miten kriisistä pääsee eteenpäin? Työnantaja on lomauttanut VR Cargon asiakaspalvelupisteistä noin 30 RVL:läistä toimihenkilöä. Säästösyistä tehdyt lomautukset kestävät pääsääntöisesti viitisen kuukautta. Lisäksi julkistettiin tieto VRorganisaation uudelleenjärjestelyistä ja 1200 työpaikan vähentämisestä. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Lomautus on usein sen kohteeksi joutuneelle ja hänen läheisilleen sekä henkinen että taloudellinen kriisi. Helpolla eivät pääse myöskään työhön jääneet työtoverit. Lomautetun mielessä on kysymys, miksi juuri minä. Kaiken muun myllerryksen lisäksi on epätietoisuus työn jatkumisesta lomautuksen jälkeen. Joka tapauksessa kriisistä olisi päästävä eteenpäin. Mutta miten? Suunniteltua kriisinhallintaa Työterveyslaitos julkaisi koulutuspäällikkö Tiina Saarelma- Thielin kirjoittaman oppaan työkriisien inhimilliseen hallintaan. Eteenpäin kriisistä -oppaan painopiste on inhimillisessä toiminnassa. Opas antaa ohjeita kriisien käsittelyyn ja niistä yhteisvoimin selviytymiseen. Ennen kaikkea siitä hyötyy muutoksia työpaikoilla organisoivat, mutta siitä saa selviytymisapua myös lomautettu tai irtisanottu työntekijä. Saarelma-Thielin mukaan työpaikoilla tulee yhteisvoimin varautua kriisien psykososiaaliseen suunnitelmalliseen hallintaan. - Tilanteet voidaan ennakoida ja suunnitella toimenpiteet jälkihoitoa myöten. Yhteistyö ja vastuut voidaan määritellä toimijoiden johdon, esimiesten, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon kesken. Tuen avulla ylläpidetään henkilöstön hyvinvointia: - Suunnitelmallisella kriisinhallinnalla voidaan välttää inhimillisiä kärsimyksiä ja turvata työpaikan toimintakyky vaikeassakin tilanteessa, Saarelma-Thiel sanoo. Mikä on kriisi? Oppaan mukaan kriisi on uhka tai mahdollisuus, ratkaiseva käänne, äkillinen muutos tai kohtalokas häiriö. Se on väliaikainen hämmennyksen ja epäjärjestyksen tila. Siihen liittyy kyvyttömyys selviytyä tutuin ongelmanratkaisun keinoin. Kriisitilanteessa vanhat toimintamallit eivät päde, eikä uutta tapaa reagoida vielä ole. Työterveyslaitoksen oppaassa käsitellään mm. suuria organisaatiomuutostyyppejä, niiden syitä ja seurauksia kriisin vaiheita ja yksilöllisiä kriisin kokemistapoja työpaikan muutosten myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia kriisistä selviytymistä, riskiryhmiä ja menestyjiä sekä selviytymisen ulkoisia ja sisäisiä seikkoja kriisitilanteessa toimimista, jälkihoitoa ja palautumista sekä toiminnan arviointia ja oppimista. Yksilön selviytymiskeinojen kolme päästrategiaa ovat ulkoisen tilanteen muuttaminen, uudelleenasennoituminen ja oman henkisen tilan lievittäminen. Välitön tuki ehkäisee ja lieventää ongelmia Oppaassa käsitellään aihetta myös työpaikalle jäävien näkökulmasta: - Supistetun henkilöstön on sopeuduttava ja motivoiduttava uuteen sosiaaliseen tilanteeseen, mahdollisesti uuteen johtoon, uusiin työpareihin tai työryhmiin. 11

12 Työpaikkojen kriisitilanteissa päätöksenteossa keskitytään usein liiketaloudellisiin asioihin. Henkilöstön resurssien turvaaminen ja hyvinvointi jäävät helposti muun päätöksenteon varjoon. Saarelma-Thielin mukaan kriisiprosessin inhimillinen ja onnistunut hoitaminen on osa työpaikan hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jossa henkilöstö nähdään inhimillisenä pääomana. - Henkilöstön inhimillistä tilaa on seurattava ja prosessin läpiviemisestä vastaavat henkilöt voidaan valmentaa suunniteltuihin tehtäviinsä. Oppaassa kuvataan ns. kriisiryhmän toimijoiden tehtävät ja vastuut organisaation kriisissä ylimmästä johdosta henkilöstöön ja yksittäisiin työntekijöihin. Saarelma-Thiel kirjoittaa, että rajuissa muutoksissa koko henkilöstölle on järjestettävä mahdollisuus saada tukea: - Välitön tuki ehkäisee ja lieventää tulevia ongelmia sekä yksilö- että yhteisötasoilla. Oppaaseen on koottu tietoa myös erilaisista yhteiskunnan ja järjestöjen tuista. Oppaassa kannustetaan arvioimaan ja huomaamaan kriisi oppimiskokemuksena. - On hyvä ajatella, että huomenna löytyy jokin ulospääsy mahdottomaltakin tuntuvasta tilanteesta. Eteenpäin kriisistä -opasta (à 24,30 e) voi tilata TTL-Kirjakaupasta, puh , tai sähköpostitse: Tiina Saarelma-Thiel 12

13 Työssä olevat tekevät sen, minkä ehtivät VR Cargon asiakaspalvelupisteiden lomautetuista/lomautettavista noin 30:sta parisenkymmentä työskentelee Kouvolan, Imatran ja Joensuun asiakaspalvelukeskusten alueilla. RVL:n Itä-Suomen alueen pääluottamusmies Kari Vähäuski kertoo, että työssä olevat toimihenkilöt tekevät sen, minkä ehtivät: - Tiedän, että esimerkiksi iso kasa rahtikirjoja on odottanut käsittelyvuoroaan ja rahat makaavat. - Joidenkin työssä olevien kohdalla on tilanne, että riittävä osaaminen puuttuu, kun ko. työn osaajat on lomautettu. Ilkka Seppänen Miten lomautetut valikoituivat? Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskevan työehtosopimuksen ( ) mukaan: Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään. VR Cargon johtajan Ilkka Seppäsen mukaan lomautukset kohdistettiin esimiesten toimesta: - Valinnassa painotettiin tehtävien monipuolista osaamista ja arvioitiin mahdollisuutta selviytyä mahdollisesti ajoittain kasvavasta työmäärästä. - Keskittämisen sijasta koko toimipisteverkostoon kohdistetulla toimenpiteellä pyrittiin varmistamaan asiakaspalvelun perustaso maanlaajuisesti. Miten työt hoituvat? Seppänen toteaa, että jo lomautuksia suunniteltaessa tiedettiin joidenkin asiakaspalvelupisteiden työssä suoriutumisen muodostuvan ajoittain haasteelliseksi. - Vastuuntuntoinen, ammattitaitoinen ja hyvin motivoitunut henkilöstömme on kuitenkin selviytynyt kesän työmäärästä erittäin hyvin. - Tilannetta seurataan kaiken aikaa ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Muutamassa erityistapauksessa on suunniteltuja lomautuksia siirretty tai keskeytetty riittävän toiminnan tason varmistamiseksi. Miten henkilöstöä tuetaan? Ilkka Seppänen korostaa, että paikallisten esimiesten rooli on keskeinen henkilöstön hyvinvoinnista huolehdittaessa ja tässä tilanteessa esimiesten rooli vain korostuu. - On tärkeää seurata työkuorman kehittymistä, tunnistaa tärkeimmät tehtävät, löytää uusia toimintatapoja ja pitää huolta työssä olevan henkilöstön jaksamisesta. VR:n ylilääkäri Otso Ervasti kertoo, että lomautetut ovat oikeutettuja käyttämään työterveyshuollon palveluja normaalisti: - Lisäksi lomautuksista ja säästötoimista on informoitu työterveyshuollon palvelutuottajia. - Työterveyshuoltoja on kehotettu käyttämään aktiivisesti VR:n terveydenhuollon mahdollisuuksia parantaa työssä olevien jaksamista ja toisaalta hoitamaan aktiivisesti niitä, jotka kriisiytyvät lomautuksesta tai sen uhasta. 13

14 Luottamuksella Ei näe, ei kuule, ei puhu, ei ymmärrä? Kuva: Tekijä Inka Nieminen Neljättä apinaa ei edes kuvassa näy, ei kuulu eikä sen puhettakaan ymmärrä. Kesä cargon lomautuksineen on takana. Monille työpaikoilla olleille tämä on ollut todella raskasta aikaa. Sekä lomautuksen kohteeksi joutuneet että heidän työtoverinsa ovat menettäneet ansaitsemansa oikeuden nauttia kesästä ja sen tuomista iloista. Lomautuksen kokeneet kysyvät täysin ymmärrettävästi, miksi juuri me ja minä. Työpaikoille jääneet kokevat huonoa omaatuntoa toisten asemasta ja tunnollisina työntekijöinä ovat huolissaan koko tilanteesta. Käsittämätön meno on jatkunut kesän jälkeen liki samana, joillakin paikoilla tilanne on vain pahentunut viime viikkoina. Väistämättä on tullut mieleen vanha hokema Ei kannata kapteenin kantaa majurin huolia. Toisin sanoen, kenen asia ensisijassa on vastata liiketoiminnan kannattavuudesta? Kokonaisuudessaan lomautusten järkevyyttä on ollut helppo arvioida seuraamalla syntynyttä tilannetta. Asiak- kaille annetut lupaukset ja jopa tavoite ylittää asiakkaiden odotukset on jo saatu haudata. Päinvastoin, on jouduttu selittelemään tapahtumia ja epäämään asiakkaiden toivomuksia. Rahtikirjoja on maannut sadoittain käsittelemättöminä pitkiäkin aikoja, seisontamaksuja jäänyt kantamatta ja oheispalveluiden laskutusten suhteen asiat ovat sekaisin. Edelleen töitä jää koko ajan rästiin. Töitä on siirretty paikkakunnalta toiselle välittämättä henkilöstön jo olemassa olevista työmääristä tai perehdyttämisestä ao. tehtäviin. Junaliikennöinnissäkin on aikatauluja jouduttu jatkuvasti muuttamaan ja elämään käytettävissä olevan henkilöstön määrän ehdoilla. Tämäkin aiheuttaa jatkuvaa lisätyötä, kun joudutaan asiakkaille selittelemään, miksi heidän kiireiset vaununsa eivät lähteneetkään tänään. Lisäksi asiakkaat ovat jo oppineet, että näitä peruutuksia tulee ja kyselevät jo etukäteen lähteekö vai ei, mikä taas lisää työmäärää ja lisäyhteydenottoja junatoimistoon ja asiakkaaseen. Tässäkin tilanteessa ne työntekijät, jotka ovat välttyneet lomautuksilta, ovat kantaneet aiheestakin huolta siitä, miten tässä loppupeleissä käykään. Luottamusmiehet jäsenten kanssa käymissään keskusteluissa ovat varmasti ymmärtäneet tämänkin huolenpidon, mutta kuitenkin ehkä Ei kannata... Luottamusmiehet ovat myös pyrkineet vaikuttamaan lähiesimiesten kautta lomautusten uudelleen arviointiin. Huolellisesti harkitut ja perustellut esitykset eivät kuitenkaan ole johtaneet toimenpiteisiin. Päällikkötason vastaukset ovat vailla mitään perusteluita kuuluneet suunnilleen: Näillä on pärjättävä ja piste. Mitä tämä säästäminen tulee lopulta maksamaan? Kuka tai ketkä osaavat tai uskaltavat lopulta arvioida, mikä vaikutus päätetyillä toimenpiteillä on ollut asiakkaisiimme ja cargon tulokseen. Työnantajakuvaa on kirkastettu eri kampanjoilla ja rekry-messuilla. Henkilöstöjärjestöt ovat viisaasti päättäneet olla toistaiseksi 14

15 Luottamuksella kertomatta laajemmalti mielipiteitään näistä lomautuksista. Toimintapäivähän on ainoa tapahtuma, millä onnistuneesti ilmaistiin yleisölle järjestöjen kanta omistajaohjauksen toimintaan. Mikäli, kuten myös on arveltu, lomautusten takana on tarve muuttaa konsernissa noudatettua henkilöstöpolitiikkaa, hinta on kova ja tavoitekin sellainen, johon henkilöjärjestöillä jatkossakin on sanottavansa. Lomautusten realisoituessa huomasin aluepääluottamusmiehenä olevani melko yksin näitä asioita selvittämässä ja selittämässä. Käpykaartilaisten joukko yleisesti ottaen oli mittava johtuen tietysti ajankohdastakin, mutta silti? Niin, ja se neljäs apina? Keitä se edustaa ja missä, sitä minäkin tässä aprikoin? Tulee kuitenkin huomioida, että kohteena silloin oli ministeriö eikä nämä lomautukset toteuttanut VR työnantaja. erkki hokkanen, aluepääluottamusmies Länsi-Suomi Kosteusvauriohomeen myrkky lisää tulehdusta Lähde: Työterveyslaitos Kuva: Kari Viljakainen Edellisessä lehdessämme kerrottiin homeen sairastuttavan henkilökuntaa Joensuun asemalla. Lipputoimiston henkilöstö työskentelee aseman pihalla olevissa konteissa entisten tilojen remontin ajan. Uudet liikenteenohjauksen tilat ovat valmistuneet heinäkuun alussa Tiaisenkadulle. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa on löytynyt uusi, merkittävä kosteusvauriomikrobeihin liittyvä tulehduksellinen vaikutusmekanismi. Löydös voi johtaa kosteusvaurioihin liittyvien terveysongelmien osatekijöiden parempaan ymmärtämiseen ja sitä kautta näiden tautien toteamisen helpottamiseen. Kosteusvauriot johtavat mikrobien liikakasvuun vahingoittuneissa kiinteistöissä. Tämä puolestaan aiheuttaa terveysongelmia työpaikoilla ja kodeissa, kun mikrobikasvustosta vapautuu sisäilmaan mik- robisolujen soluseinärakenteita ja mikrobimyrkkyjä. Näiden terveysvaikutukset ovat edelleen huonosti tunnettuja, mutta aiemmin on jo todistettu, että kosteusvauriomikrobeille altistuneilla ihmisillä esiintyy hengitystieoireiden lisäksi tulehdusreaktioita. Tutkimuksista uutta tietoa Kosteusvaurioissa esiintyvät homeet tuottavat runsaasti erilaisia myrkkyjä, jotka estävät muiden mikrobien kasvua. Pitkälle edenneissä kosteusvauriokohteissa esiintyvä Stachybotrys Chartarum -home tuottaa trikotekeenimyrkkyjä. Tutkimuksessa osoitettiin, että trikotekeenimyrkyt yhdessä bakteerien soluseinärakenteiden kanssa aikaansaavat erittäin voimakkaan IL-1β tuotannon immuunijärjestelmän soluissa. IL-1β -niminen välittäjäaine osallistuu keskeisellä tavalla tulehdusreaktion käynnistymiseen ja sillä on tärkeä merkitys useiden tulehdussairauksien synnyssä. Saadut tutkimustulokset antavat uuttaa tietoa mikrobimyrkkyjen vaikutusmekanismeista ja luovat hyvän perustan jatkotutkimuksille, joiden avulla kosteusvauriomikrobien terveysvaikutuksia voidaan ymmärtää paremmin. Tutkimusta ovat rahoittaneet Finska läkaresällskapet, Nummelan parantolan säätiö, Suomen Akatemia ja Sigrid Juseliuksen säätiö. Tutkimus on julkaistu arvostetussa yhdysvaltalaisessa The Journal of Immunology -lehdessä. 15

16 RVL:n kesäpäivillä Kappale kauneinta Suomea Lähde: Wikipedia Kuvat: Seppo Juselius ja Soile Olmari Turun osasto sai lähes 150 vierasta RVL:n kesäpäiville Turkuun Leppoisa yhdessäolo toteutui auringon ja helteen helliessä. Risteily Suomen merialueiden viimeisellä reittiliikenteessä olevalla höyrylaiva s/s Ukkopekalla sujui seurustellessa ja upeita Aurajoen ja Airiston maisemia katsellessa. Matkan varsinainen kohde oli Turun saaristossa Airiston selällä sijaitseva pieni kallioinen luoto Loistokari. Luoto päätyi 1990-luvun alussa höyrylaiva Ukkopekan hallintaan ja iltaristeilyjen tukikohdaksi. Luodolle valmistui noin 1880 pieni majakanvartijan tupa, jota on korjattu Museoviraston suojelemaan tupaan on koottu pienimuotoinen museo kertomaan luodon ja sen ajan historiasta. 16

17 17

18 18

19 Loistokarilla vieraille tarjottiin lohikeittoa, saaristolaisleipää ja nokipannukahvit. Ehtipä moni vilvoittelemaan mereenkin. Tero Vall duo viihdytti niin laivamatkalla kuin laituritansseissa. Illansuussa lähdimme linja-autoilla Liedon Vanhalinnaan, joka on historiallinen, mutta nykyaikainen museo-, seminaari-, juhla- ja kulttuurikeskus. Mauno ja Ester Wanhalinna lahjoittivat muinaisen Linnavuoren juurella sijaitsevan kartanon Turun yliopistolle 1950-luvulla. Vuodesta 1974 se on kuulunut Turun Yliopistosäätiölle. Illastimme viljapellon laidassa vuonna 1919 valmistuneen kivinavetan Kartanoravintolassa ja iltaa jatkettiin tanssien navetan vintillä. Kaunis kiitos kesäpäivien järjestäjille. Mirja Tirranen ja Sinikka Pastinen Kouvolan osastosta toivottivat väen tervetulleeksi seuraaville kesäpäiville Lappeenrantaan. Myös Villimies houkutteli meitä elävän kuvan välityksellä kesäpäiville

20 RVL menestyy yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla Keväällä RVL:n toiseksi varapuheenjohtajaksi valitun Ulla Riekkisen mielestä ay-liike on ennen kaikkea yhteistyötä. Teksti ja kuva: Soile Olmari menestyy meidän kaikkien yhteistyöllä -RVL ja avoimella keskustelulla. Jäsenmäärien vähetessä yhteistyön tarve vain voimistuu, hän toteaa. Liiton osastojakoa hän pitää aikansa eläneenä: - Parasta olisi, että jäsenet olisivat suoraan liiton jäseniä. - Tällöin vastakkain asettelut kuten jako suuriin ja pieniin osastoihin jäisivät pois. Kaikki voimavarat voitaisiin keskittää olennaisimpaan eli jäsenten etujen valvontaan. Ay-toiminnan haasteena on Ullan mielestä nopeatahtiset muutokset työelämässä: - Tärkeätä olisi päästä vaikuttamaan työhön liittyviin kehityshankkeisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. - Myös nuoret jäsenet pitäisi saada aktiivisesti toimintaan mukaan. Monessa mukana Ulla tuli VR:lle töihin 1974 Malmin tavaratoimistoon. Nykyisin hän työskentelee Avecran palkanlaskijana. Vuodesta 1997 hän on toiminut työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna ja Helsingin osaston johtokunnan jäsenenä. Hän on ollut myös RVL:n liittovaltuuston jäsen ja Helsingin osaston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Nyt hän toimii kolmatta vuotta osaston puheenjohtajana. Tärkeintä aika läheisten kanssa - Ay-toiminta on tärkeää; ilman sitä meillä ei olisi esimerkiksi nykyisiä työaikoja tai muita saavutettuja etuja. - Toiminta on mielenkiintoista. Koko ajan oppii uutta ja saa uusinta tietoa kaikesta VR:llä tapahtuvasta. Vastapainoa työhön ja ay-toimintaan Ulla saa mm. lukemalla paljon kaikenlaisia kirjoja: - Pidän myös matkustelusta. Olen kiinnostunut historiasta ja kulttuureista. - Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ajan viettäminen läheisten, mieheni ja kahden aikuisen pojan kanssa. 20

21 Ulla Riekkisen työpaikan läheltä Kaisaniemen puistosta löytyy Sanna Karlsson- Sutisnan 2003 tekemä veistos Puun syleilyssä. 21

22 Henkilöstörahasto osana VR:n palkitsemisjärjestelmää Teksti ja kuvat: Rahastopalvelu RP Oy Henkilöstörahastojen hallinnointipalveluihin keskittyvä Rahastopalvelu RP Oy ja VR-konsernin Henkilöstörahasto HR allekirjoittivat sopimuksen henkilöstörahaston hallinnoimisesta. Henkilöstörahasto on henkilöstön palkitsemistapa, joka perustuu yrityksen menestymiseen. Rahaston tehtävänä on hallinnoida yrityksen sille suorittamia voittopalkkioeriä sekä niiden sijoittamisesta kertyneitä varoja. Yrityksen palveluksessa olevat henkilöt tulevat rahaston jäseniksi työsuhteensa perusteella. Henkilöstörahastotoiminnan tavoitteena on lisätä henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä kiinnostusta työhön ja yrityksen talouteen. Henkilöstörahasto pyrkii lisäämään yrityksen kannattavuutta, jolloin henkilöstöä voidaan palkita hyvästä tuloksesta. Rahastojen varallisuudesta toivotaan muodostuvan pääomalähde sijoituspääomia muodostavana järjestelmänä. Sekä yritys että henkilöstö hyötyvät Henkilöstörahasto on yritykselle kustannustehokas palkitsemistapa, koska rahastolle maksettu voittopalkkioerä on vähennyskelpoinen tulonhankkimiskustannusten menoerä. Rahastolle siirretystä voittopalkkiosta ei makseta henkilösivukuluja ja rahasto on täysin verovapaa. Henkilöstölle eli rahaston jäsenille 20 % nostetusta rahasto-osuudesta on verovapaata ja 80 % osuudesta verotetaan ansiotulona. Jäsenet voivat aloittaa rahastoon kertyneiden varojen vuosittaisen 15 % osuuden noston viiden jäsenyysvuoden jälkeen. He voivat myös jättää osuutensa rahastoon edelleen sijoitettavaksi ja nostaa sen myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päättyessä koko rahastoosuus maksetaan aina jäsenelle. Jäsenyys rahastossa perustuu työsuhteeseen ja vuosittain henkilökohtaista osuutta kasvatetaan sekä yrityksen tuloksen että rahaston sijoitustoiminnan tuottamilla rahaerillä. Järjestelmä tarjoaa koko henkilöstölle samanarvoisen, pitkäjänteisen sitouttamis- ja palkitsemistavan. Henkilöstörahastotoiminta käytännössä Yritys maksaa henkilöstörahastolle yrityksen vahvistaman voittopalkkiojärjestelmän mukaisesti vuosittain voittopalkkioerän. Jäsenyys henkilöstörahastossa perustuu työsuhteeseen, joten rahaston jäseniä ovat kaikki yritykseen työ- tai virkasuhteessa olevat henkilöt. Rahaston jäsenyydestä ei synny henkilökohtaisia velvoitteita. Henkilöstörahasto jakaa saamansa voittopalkkioerät jäsenten rahasto-osuuksiin rahaston säännöissä sovittujen jakoperiaatteiden mukaisesti. Jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin voittopalkkio jaetaan yleisimmin vuosiansion tai työajan suhteessa tai näiden yhdistelmänä. Henkilöstörahaston tulee sijoittaa varansa varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Sijoitustoiminnan 22

23 tuotot arvostetaan vuosittain rahaston tilinpäätöshetkellä ja jaetaan jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin jäsenellä tilikaudella keskimäärin olleen henkilökohtaisen rahasto-osuuden arvon suhteessa. Rahaston vuosilaskenta tehdään rahaston tilikauden päätyttyä ja tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen jäsenille annetaan selvitys rahasto-osuuden määrästä. Tiedotteesta jäsen näkee yrityksen tuloksesta sekä sijoitusten tuotoista henkilökohtaiseen rahasto-osuuteen kertyneet erät. Tiedotteessa annetaan myös selvitys, kuinka paljon jäsenellä on oikeus nostaa osuuttaan. Työsuhteen jatkuessa jäsenellä on viiden jäsenyysvuoden jälkeen oikeus nostaa rahasto-osuudestaan 15 % vuosittain. Jäsen voi halutessaan jättää nostamatta osuutensa ja nostaa sen tai osan siitä myöhempinä vuosina sijoitustuottoineen. Työsuhteen päätyttyä jäsenelle maksetaan koko rahasto-osuus, riippumatta siitä, onko viiden vuoden jäsenyysaika täyttynyt. Rahasto-osuuden maksuajankohta määräytyy henkilöstörahastolain mukaisesti ja perustuu työsuhteen päättymispäivään ja -syyhyn. Nostettu rahasto-osuus on saajien veronalaista ansiotuloa, josta 20 % on verovapaata. Henkilöstörahasto palkitsemisjärjestelmänä Yritys Ei maksa rahastolle voittopalkkioerästä henkilösivukuluja. Erä on yritykselle vähennyskelpoinen tulonhankkimiskustannus. Voittopalkkio maksetaan tulostavoitteen ylittyessä. Henkilöstörahasto Vastaanottaa ja sijoittaa varat verovapaasti. Jakaa voittopalkkioerän ja sijoitustoiminnan tuotot henkilöstölle. Henkilöstö omistaa ja hallinnoi rahaston toimintaa. Henkilöstö Nostettavasta osuudesta 20 % on verovapaata. Koko henkilöstön huomioiva pitkäjänteinen palkitsemistapa, joko yksin tai muiden palkitsemisjärjestelmien rinnalla. Yrityksen tulostavoitteet selkiintyvät. Sijoitustoiminta on oleellinen osa palkitsemisjärjestelmää. Henkilöstörahastojen hallinnoinnista ja usein myös sen sijoitustoiminnasta vastaavat alan asiantuntijayritykset. Silta-konserniin kuuluva Rahastopalvelu RP Oy on vanhin ja ainut kokonaisvaltaista henkilöstörahastojen hallinnointipalvelua tarjoava yritys Suomessa. Se aloitti toimintansa vuonna 1990, jolloin myös ensimmäiset henkilöstörahastot perustettiin Suomeen. Lisätietoja: Rahastopalvelu RP Oy Riikka Krause, puh Minna Autere, puh Jäsenpalvelu, puh

24 RAHASTO-OSUUDEN MAKSAMINEN TYÖSUHTEEN JATKUESSA Yrityksen tuloksesta kertyvät voittopalkkioerät Rahaston sijoitustoiminnan tulos Sidottu osa (ei voi nostaa 5 ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana) 5 vuotta Vuosittain 15 % kertyneestä osuudesta Henkilökohtainen rahasto-osuus Nostettavissa oleva osa (nostettavissa jäsenen valinnan mukaan vuosittain 30.9) vuosi 6 v. 7 v. 8 v. 9 v. 10 jne. Jäsen RAHASTO-OSUUDEN NOSTAMINEN TYÖSUHDE/JÄSENYYS PÄÄTTYY Osuuksia maksetaan kerran vuodessa, maksupäivä tuotannolliset tai taloudelliset syyt määräaikainen työsopimus perikunnalle maksu yrityskauppa, yritysjärjestelyt, lepäävä jäsen Jos työsuhde päättyy /työsuhdetapahtuma ajoittuu viimeistään rahasto-osuus maksetaan Esimerkki 1: Työsuhde päättyy , rahaston tilikausi päättyy , rahasto-osuus maksetaan Esimerkki 2: Työsuhde päättyy , rahaston tilikausi päättyy , rahasto-osuus maksetaan eläkkeelle Jos työsuhde päättyy mennessä, rahasto- osuus maksetaan tai neljän vuoden aikana jäsenen valitsemien erien suuruisena. Esimerkki: Työsuhde päättyy , rahaston tilikausi päättyy , rahasto-osuus maksetaan tai neljän vuoden aikana, vuosina oma pyyntö tai työsuhteen purku kaikki maksuun yhtiön 1 täyden tilikauden kuluttua (ero v. 2008, maksu ) Esimerkki: Työsuhde päättynyt v 2008, v 2009 on yrityksen seuraava täysi tilikausi ja rahasto-osuus maksetaan

25 Henkilöstörahaston jäsenkirjeet VR-konsernin henkilöstörahaston jäsenkirjeet rahaston tilikaudelta julkaistaan sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa Tilikauden aikana työsuhteensa päättäneille postitetaan paperinen jäsenkirje samana päivänä. Sähköisen jäsenkirjeen pääsee lukemaan omilla pankkitunnuksilla seuraavaa reittiä: lue lisää palveluistamme jäsenpalvelu kirjaudu jäsenpalveluun valitse oma pankki ja syötä henkilökohtaiset pankkitunnukset. Mikäli jäsenellä ei ole mahdollisuutta lukea jäsenkirjettään sähköisesti, hänen on mahdollista saada paperinen jäsenkirje postitse palkkahallinnon Rahastopalveluun ilmoittamaan osoitteeseen. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse Rahastopalvelun asiakaspalveluun, puh. (09) ja sähköpostilla osoitteeseen Muutoksen voi käydä tekemässä myös internet-sivujen kautta. HKI-TUKHOLMA RYHMÄTARJOUS HINNAT VOIMASSA LA-TO LÄHDÖT,VÄH 10 MATKUSTAJAA ALKAEN 50 E KYSY LISÄÄ RMY:STÄ! PAIKKOJA RAJOITETUSTI! TUOTETUNNUS FKGSP RAUTATEIDEN URHEILUN TUKI SÄÄTIÖN ITALIAN KOHTEESSA VIIKKO 40 VIELÄ VAPAANA. 25

26 Eeva lukee lehtiä työkseen Kirjastosihteeri Eeva Halosen työhön kuuluu VR:n lehtikatsauksen kokoaminen. Se lähetetään ympäri Suomea sataan eri paikkaan. Katsausta varten selataan päivittäin lähes 60 kotimaista sanomalehteä. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Lehtikatsauksen tekeminen on yksi osa Helsingin pääkonttorissa olevan VR:n kirjaston asiakaspalvelua. Kirjastossa työskentelee kolme henkilöä ja se kuuluu VR:n viestintäyksikköön. - Tehtäviini kuuluu lehtikatsauksen koonnin lisäksi mm. tiedonhakua, postitusta, lehtien saapumisjärjestyksen valvontaa, kirjojen luettelointia ja hyllyjen järjestämistä. Lehtikatsauksiin liikennejutut Lehtien lukemisessa Eeva saa apua työtovereiltaan, mutta varsinaisen katsauksen hän tekee itse. - Lehdistä poimitaan rautatiejuttujen lisäksi maantie-, satama- ja lentoliikennettä koskevat jutut. Luen, valikoin, saksin, liimaan paperille ja vien kopioitavaksi, Eeva kiteyttää katsauksen koontivaiheet. Kaikki lehdet eivät ilmesty joka päivä ja maanantaisin on selattavina osa perjantain lehdistä sekä viikonlopun ja maanantain lehdet. - Katsaukset jaetaan VR:n toimipaikkoihin ja joillekin sidosryhmille. Maakuntiin ja sidosryhmille ne lähetetään kaksi kertaa viikossa. - Voin olla vähän omituinen, kun tykkään tästä työstä. Se on ihan mielenkiintoista, Eeva naurahtaa. Tiedonhankintaa asemista ruumisjunaan Tietoja kirjastossa haetaan niin VR:n omalle väelle kuin ulkopuolisille asiakkaille: - Kyselyjä tulee puhelimitse ja sähköpostitse. - Torstaisin ulkopuoliset asiakkaat voivat tulla tutkimaan kirjaston aineistoja, Eeva kertoo. Esimerkiksi rautatieharrastajat kyselevät kaikkea mahdollista ja mahdotonta: - Yksikin mies kysyi Malmin ruumisjunan aikatauluja. Lehtikatsauksen kokoaminen vie Eeva Halosen päivittäisestä työajasta kahdesta kolmeen tuntia: - Keskimäärin katsauksessa on sivuja 8 12, mutta esimerkiksi oli 40 sivua. Tähän mennessä ennätys on ollut 56 sivua Jyväskylän onnettomuudesta kertovia juttuja ja lisäksi 38 sivua muuta asiaa. 26

27 - Hän oli tekemässä Stadin Slangi ry:n perinne- ja kulttuurilehteä. Tiedot löytyivät aikataulukirjasta ja hän oli hyvin tyytyväinen. Tyypillisesti kirjastosta kysytään rautatieasemiin liittyviä tietoja kuten, milloin jokin asema on rakennettu ja avattu liikenteelle, milloin aseman toiminta on lopetettu: - Harrastajat käyvät läpi mm. vanhoja aikataulukirjoja. Hyvänä apuna tietojen hankinnassa on Hyvinkäällä toimiva Suomen Rautatiemuseo: - Ellei meiltä löydy jotakin tietoa, rautatiemuseosta se yleensä löytyy. - Olen yhteydessä Hyvinkäälle vähintään kerran kuukaudessa. Me myös annamme museolle vanhaa materiaalia, Eeva mainitsee. Ruumisjunat Malmin hautausmaalle Malmin hautausmaa Helsingissä otettiin käyttöön Hautausmaalle rakennettiin Malmin asemalta noin kahden kilometrin pituinen pistoraide, jota käytettiin sekä vainajien että saattoväen kuljetuksiin. Ruumisjunat lähtivät Malmille Kalliossa Aleksis Kiven kadulla sijainneelta Harjun ruumishuoneelta. Lähde: Wikipedia Malmin hautausmaalla ei ollut omaa junasuorittajaa vaan junat liikkuivat Malmin asemapäällikön vastuulla. Malmin asemalla oli omat opastimet tätä rataa varten ja aseman opastintaulussa erilliset merkinnät. Veturien oli mentävä hautausmaan raiteille mahdollisimman vähillä höyryillä, ettei varoventtiili olisi alkanut puhaltaa hautajaisia häiritsevästi. Rata poistettiin käytöstä vuonna 1954 ja on purettu. Ratapenkereellä kulkee nykyään pyörätie ja entinen Harjun ruumishuone toimii nuorisotalona. Standardit löytyvät kirjastosta VR:n kirjastossa on tuhansia rautatiehistoriaa käsitteleviä niteitä - myös esimerkiksi alan pohjoismaisia historiakirjoja, rautatietekniikan kirjoja, jonkin verran taloutta ja markkinointia käsittelevää sekä liikennettä yleensäkin käsittelevää kirjallisuutta. - Sanomalehtiä, rautatiealan ulkomaisia aikakauslehtiä ja kotimaisia talouslehtiä on yhteensä noin 160. Jokainen VR:n työntekijä voi pyytää kirjastoa hankkimaan jonkin kirjan: - Teoksen on oltava kuitenkin ns. yleishyödyllinen, muitakin ihmisiä hyödyttävää tietoa sisältävä, Eeva kertoo. VR:n henkilökuntaa palvellaan myös auttamalla opiskelukirjoihin liittyvissä kaukopalvelutilauksissa muista kirjastoista. Kirjaston kautta tilataan kaikki teokset, joista löytyy VR:n töissä tarvittavia viranomaismääräyksiä ja -ohjeita sekä SFS-standardeja: - Hankin esimerkiksi juuri VR Engineeringin käyttöön hitsausta käsittelevän sanaston. - Työssäni on hyvin palkitsevaa, kun kysytyt tiedot löytyvät ja vanhat tilastotkin ovat hirveän mielenkiintoisia. Mummi tanssii lattareita Eeva Halonen tuli VR:lle töihin tsuppariksi : - Muutaman vuoden jälkeen siirryin li- punmyyntiin Helsinkiin. Vuoden verran laskin rahteja kiitotavaratoimistossa ja marraskuussa 1974 aloitin työt kirjastossa. Eeva on aktiivinen RVL:n jäsen. Hän on mm. Pääkonttorin osaston varapuheenjohtaja ja johtokunnan jäsen. Kunto hoituu käymällä kerran viikossa sekä vesijumpassa että latinotanssiharjoituksissa. Hän asuu Keravalla, jossa asuvat myös hänen kaksi lastaan ja kaksi lastenlasta: - Tapaan heitä usein ja nytkin aion pyytää neljävuotiaan mummille yökylään. 27

28 Jokainen on oman työnsä paras asiantuntija Teksti: aloitetoimikunnan pj Vesa Stenvall, VR Osakeyhtiö Kuva: Soile Olmari Meille jokaiselle on työskentelyn ohessa tullut mieleen ajatuksia, millä tavoin työt voisi tehdä järkevämmin. Tekemällä asian toisin saisivat asiakkaat parempaa palvelua. Vaunu- tai veturikaluston osaa kehittämällä voidaan parantaa kaluston luotettavuutta. Ottamalla talteen ja kierrättämällä säästetään materiaalikuluja ja vähennetään ympäristökuormitusta. Näitä ja monia muita ajatuksia meille syntyy arkisen aherruksemme yhteydessä. Lisää aloitteita toivotaan Aloitetoiminta on yksi kanava, jolla hyviä ajatuksia voi viedä eteenpäin. Aloitetoiminnan tarkoituksena on kannustaa osallistumaan ja vaikuttamaan henkilökohtaisella panoksella palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Viime vuosina aloiteaktiivisuus on ilahduttavasti kasvanut ja aloitteita on tehty vuosittain, mikä on viisi kertaa enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Aktiivisuudessa on kuitenkin vielä toivomisen varaa. Nykyisin vain joka kymmenes VR Osakeyhtiön työntekijästä tekee aloitteen vuodessa. Aktiivisimmissa suomalaisissa yhtiöissä aloitteita tekee keskimäärin jokainen yrityksen työntekijä ja vieläpä useita. Vastaus noin kolmessa kuukaudessa Aikaisemmin ja vielä nykyäänkin on joillakin uskomus, että tekemällä aloitteen vastaus tulee vuosien päästä tai ei milloinkaan. Tämä uskomus on väärä; aloitteeseen saa vastauksen keskimäärin kolmen kuukauden sisällä. Toki on vaikeita ratkaistavia asioita, joissa lausunnonantajilla kuluu enemmän aikaa pohtiessaan oikeaa ratkaisua. Joitakin vuosia sitten aloitesääntöjä ja aloitteiden palkitsemista uudistettiin. Toteutettavat aloitteet palkitaan säästö- tai hyötypalkkiolla, ja hyvät ideat kannustepalkkiolla. Tilastojen mukaan noin joka viides aloite todetaan toteuttamiskelpoiseksi ja palkitaan säästö- tai hyötypalkkiolla. Pienikin parannus voi olla tärkeä Vaikka aloite ei jostain syystä päätyisikään toteutukseen, ei kannata masentua ja ajatella, että aloite oli huono. Usein aloitteet ovat hyviä ideoita, mutta niiden toteuttaminen ei sillä hetkellä ole jostakin syystä mahdollista. Monesti nämä jäävät itämään lausunnonantajan ajatuksiin ja saattavat tulla toteutetuksi sopivana hetkenä. Jos näin käy, aloitesäännöt mahdollistavat myös palkitsemisen tarkastelun uudelleen. Kuljetusmarkkinat etenkin tavaraliikenteen puolella ovat muuttuneet ja niin on myös VR:n uudistuttava. VR:n kilpailukyvyn kehittämisessä myös pienet parannukset ovat tärkeitä. Ole siis aktiivinen ja osallistu VR:n toiminnan ja kilpailukyvyn kehittämiseen, sillä jokainen meistä on oman työnsä paras asiantuntija. 28

29 Vuoden työturvallisuusteko -palkinto Teksti: sihteeri Matti Kuusela, Pääjohtaja H. Roosin säätiö Pääjohtaja H. Roosin säätiö lähtee mukaan rautateiden työpaikkojen ennaltaehkäisevään työturvallisuustyöhön palkitsemalla vuoden työturvallisuustekoja. Toukokuun kokouksessaan säätiön hallitus päätti jakaa vuosittain arvoltaan enintään euron palkintoja. Palkinto voidaan antaa VR-Yhtymässä, VR Osakeyhtiössä, VR- Rata Oy:ssä tai Corenet Oy:ssä työskentelevälle henkilölle, työporukalle tai työyhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt työturvallisuuden toteutumista omassa työyhteisössään/yhtiössään ja ehkä laajemminkin VR:llä. Palkitsemisen kriteerinä on toiminta tai teko, joka kannustaa kaikkia entistä turvallisempaan toimintaan. Palkitsemisen aiheena voi olla uusi työturvallisuutta edistävä teko tai toimenpide, oma esimerkillinen toiminta tai pitkäjänteinen työ työturvallisuuden edistämiseksi. Aloitus 2010 Hakuprosessi on tammi helmikuussa. Yhtiöt esittävät palkittavaa henkilöä, työporukkaa tai työyhteisöä työturvallisuusverkostolle, joka valitsee muutamia vaihtoehtoja. Valitut vaihtoehdot esitetään Pääjohtaja H. Roosin säätiön hallitukselle lopullista valintaa varten. Säätiön hallitus valitsee ehdokkaista yhdestä kolmeen palkittavaa. Kunniakirja ja enintään euron arvoinen palkinto jaetaan erillisessä palkintojenjakotilaisuudessa VR:n vuosipäivänä maaliskuussa. Ensimmäisen kerran palkinto jaetaan vuonna Avustuksia jo 53 vuotta Pääjohtaja H. Roosin säätiön perusti VR:n entinen pääjohtaja, kenraali Harald Roos. Tarkoituksena on tukea työtapaturman takia perheen pääasiallisen huoltajan menettäneitä tai poikkeuksellisesti muusta syystä taloudelliseen ahdinkoon joutuneita rautatieläisperheitä. Kolme vuotta sitten lisättiin tukimuotoihin myös vakavasta työtapaturmasta toipuvan henkilön kuntouttamisen edistämiseen myönnettävä taloudellinen tuki. Säätiötä hoitaa hallitus, jonka VR- Yhtymän toimitusjohtaja nimeää aina kolmivuotiskaudeksi. Hallitukseen on nimetty työantajan edustajien lisäksi edustaja kustakin henkilöstöjärjestöstä. Säätiö on 53 toimintavuotensa aikana myöntänyt avustuksia kaikkiaan 299 yhteensä lähes euroa. Säätiöstä löytyy lisätietoja, mm. avustuksen hakulomake, Verstaalta osoitteesta: Työn tuki/liikunta ja vapaa-aika/virkistysmäärärahat ja tuet/ 29

30 Influenssa A (H1N1) -epidemiaan varautuminen VR:llä VR:lle on nimetty ns. sikainfluenssapandemian (A H1N1) varalta seurantaryhmä ja johtoryhmä, jotka toimivat aktiivisesti. - VR:llä on valmiussuunnitelma, ja toimimme viranomaisten antamien ohjeiden ja suositusten mukaan, kertoo VR:n ylilääkäri Otso Ervasti. - Kevään ja alkukesän aikana sellaista henkilökuntaa, jolla on erityinen vaara saada tai levittää pandemiaa, on ohjeistettu kohderyhmään sopivilla ohjeilla. - Tiettyjä työpisteitä on varustettu esim. desinfioiduin käsihuuhtein. Tiettyjen junien konduktöörivaunuissa on hengityssuojaimia niille matkustajille, jotka sairastuvat esim. yöjunamatkan aikana kovaan kuumetautiin. Koko VR:n henkilökuntaa varten on Verstaalle perustettu ns. tarttuvien tautien sivusto, jossa on ajankohtaisia toimintaohjeita mm. käsi- ja yskimishygieniasta: - Lisäksi Verstaan ajankohtaisessa osiossa on asiasta tietoa, Ervasti kertoo. - Toimintayksiköt ovat tehneet suunnitelmat, miten toiminta hoidetaan, jos/kun pandemia aiheuttaa runsaasti yhtäaikaisia sairauspoissaoloja. - VR avustaa viranomaisia kaikille kansalaisille tarkoitetun tietomateriaalin levittämisessä asemilla ja mahdollisesti junissa. Ervasti toteaa, että kyseessä on tavallinen sairaus, joka ei vaadi eristämistoimia: - Jos/kun epidemia leviää niin, että se alkaa vaikuttaa laajasti, VR:llä siirrytään tilapäisesti ns. kevennettyyn sairauslomakäytäntöön influenssaan sairastuneiden osalta. - Kun kevennetty malli otetaan käyttöön, siitä ilmoitetaan erikseen. Suunnitelma on, että jos influenssaan sairastunut ei tarvitse välitöntä lääkärin hoitoa, oma työterveyshoitaja voisi puhelimitse arvioida sairausloman tarpeen. - Mikäli sairastunut saa ohjeen työterveysasemalta tai hän tuntee kuuluvansa ns. riskiryhmään, on otettava yhteyttä oman kunnan tai terveyskeskuksen influenssapoliklinikkaan, Ervasti sanoo. 30

31 Hallitusti Hallitusti -palstalla kerrotaan lyhyesti RVL:n hallituksessa käsitellyistä asioista. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kokoukset ja Kuultiin Tarja Turtiaisen selvitys mahdollisen mielenilmaisupäivän taustoihin liittyvistä asioista. Käytiin perusteellinen keskustelu. Päätettiin yksimielisesti osallistua mielenilmaisuun omistajapolitiikkaa kohtaan. Sovittiin, että osastot hoitavat informaation jäsenilleen myös työpisteittäin. RVL:n jäsenkortin voimassaoloaika umpeutuu Nordea on maksanut tähän asti jäsenkortin painatuksen, mutta on sanonut sopimuksen irti 2010 alkaen. Vaihtoehtoja tutkitaan. Työnantaja on informoinut liittoja tulevasta VR:n organisaatiomuutoksesta. Järjestöjen edustajat kutsutaan mukaan kerran kuukaudessa VR:n laajennettuun johtoryhmään. Järjestöjen edustajat kutsutaan VR:n hallintoneuvostoon läsnäolo- ja puheoikeuksin. RVL:n edustajaksi nimettiin liiton puheenjohtaja Tarja Turtiainen. Varaedustajaksi johtoryhmään nimettiin Seppo Juselius. Hallintoneuvostossa ei ole varaedustajaa. Käsiteltiin RVL:n toimintasuunnitelmaa : 1) Edunvalvonta ja sopimustoiminta, 2) Yhteiskuntavaikuttaminen, omistajaohjaus ja yhteistyö muiden liittojen kanssa, 3) VR:n sisäinen toiminta ja 4) RVL:n sisäinen toiminta. Suunnitelma hyväksyttiin hallituksessa lisätyillä tarkennuksilla. Turtiainen esitteli RVL:n jäsentutkimuksesta tehdyt lisäanalyysit. Sovittiin tutkimuksen hyödyntämissuunnitelma: Osastojen johtokunnat käsittelevät tutkimusta yhdessä liittovaltuutettujen kanssa. Tulokset toimintaehdotuksineen lähetetään liitolle ja ne käsitellään vielä hallituksessa lokakuussa. Käytiin läpi mielenilmaisupäivän palautteita, kokemuksia ja oppia. Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry (LTY) on haastanut Rautatievirkamiesliiton ja Rautatieläisten Liiton sekä niiden osastot työtuomioistuimeen mielenilmaisusta Kanteen syynä on työrauhavelvoitteen rikkominen. Kuultiin asiantuntijana asianajaja Soile Salovaaraa haasteeseen ja lomauttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Sovittiin osastojen johtokuntien koulutuksen toteuttamisesta loppuvuoden ja alkuvuoden 2010 aikana. Kouluttajana toimii TSL. 31

32 Wanted!!!! VR-virkamieskurssilaiset Alhola, Anttila, Björkman, Böckerman, Hankivaara TERVETULOA VUOKATTIIN! Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan syksyisen Vuokatin upeista maisemista ja palveluista! Syystarjous VR:läisille 37 Eur/hlö/vrk Eur/hlö/vrk Hinta sisältää majoituksen uusitussa, saunallisessa loma-asunnossa Säätiön tuella (väh. 2 hlöä/asunto), aamiaisen ja päivällisen noutopöydästä, kuntosalin käytön, 2 tunnin lipun Katinkullan kylpylään ja kävelysauvojen tai polkupyörän vuokran. Lisämaksu 1 hh syyskuussa 10,50 Eur/vrk ja lokakuussa 12,60 Eur/vrk. Tarjous on voimassa ja koskee vain uusia varauksia. Varatessa käytettävä viitettä VRsyys09. Hinta ilman Säätiön tukea 53 Eur/hlö/vrk. Hinnat voimassa vain VR:läisille ja muille etuun oikeutetuille. Puh , fax Vuokatinhovintie 15, VUOKATTI RVL:n jäsenkyselyn hyödyntäminen Keväällä toteutetun jäsenkyselyn tuloksia on käsitelty ja analysoitu liiton hallituksessa. Tuloksia käsitellään seuraavaksi RVL:n osastojen johtokunnissa. Käsittelyihin kutsutaan mukaan kunkin osaston liittovaltuutetut. Johtokunnissa pohditaan vastausten perusteella erityisesti sekä toiminnan onnistumisia että erityistä kehittämistä kaipaavia asioita ja tehdään toimenpide-ehdotuksia. Hallitus käsittelee osastojen vastauksia ja tekee omat toimenpide-ehdotuksensa lokakuussa. Viisikymmentä vuotta sitten toukokuun lopulla 1959 päättyi Rautatieopiston ns. pitkä virkamieskurssi, josta pätevöityi junanlähettäjiä eri puolille Suomea silloisiin VR:n liikennejaksoihin. Virkamieskurssimme ei ollut erinäisistä syistä silloisen Rautatieopiston johtajan Matti Voltin mieleen. Niinpä juhlallinen todistusten jako kurssin päättyessä jäi toteuttamatta ja todistukset toimitettiin arkisesti postissa linjalle sijoitusasemillemme. Puoli vuosikymmentä on kulunut ja olisi oikea aika tapaamiseen ja muisteloihin. Ajatus on, että tapaaminen toteutuisi joskus tulevan marraskuun tai joulukuun alun aikoihin. Kokoontumispaikkakunta voisi olla Helsinki. Me alla mainitut henkilöt olemme valmiita järjestämään tilaisuuden, kunhan saamme yhteyden (vielä elossa oleviin) kurssilaisiin. Kaikki eivät tätä viestiä saa, koska eivät saa tätä lehteä. Jos tiedät tällaisen henkilön, ota yhteyttä häneen ja välitä nämä tiedot ja pyydä häntä mukaan tapaamiseen. Yhteydenotto käy joko puhelimitse tai sähköpostilla seuraaviin osoitteisiin: Osmo Björkman, puh , tai Heikki Kangasmäki, puh , 32

33 Sairastuminen lomautusten aikana Teksti: Henry Kulin, valtakunnallinen pääluottamusmies Lomautusten alettua syntyi monta kysymystä. Niiden ratkaisua voi lähestyä ns. aikaprioriteettisäännön näkökulmasta. Jos työntekijän poissaolon taustalla on sairauden lisäksi joku toinen peruste, arvioidaan työnantajan velvollisuudet yleensä ensin ilmenneen syyn mukaan (aikaprioriteettisääntö). Mahdollisia päällekkäisiä poissaolosyitä ovat lomautus, lakko, perhevapaa, vuorotteluvapaa. Sairaus ja lomautus Kun sairaus alkaa ennen lomautusilmoitusta, työnantaja maksaa palkkaa sairausajan palkanmaksujakson loppuun (Työtuomioistuimen päätös 57 vuodelta 1994). Työnantaja maksaa palkkaa lomautuksen alkamiseen asti, kun sairaus alkaa lomautusilmoituksen jälkeen mutta ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen ajalta palkkaa ei palkkaa makseta. (TT 01, 1997). Jos työntekijä on edelleen sairaana lomautuksen päättyessä, sairausajan palkan maksaminen jatkuu, kunnes työkyvyttömyys päättyy. Sairastuminen lomautuksen aikana Palkanmaksu alkaa lomautuksen päättymisajankohdasta. Lomautetulla on oikeus saada hakemuksesta myös Kelan sairauspäivärahaa, jos hän on lomautettuna sairaana. Oikeus sairauspäivärahaan alkaa, kun sairaus on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää. Sairauslomatodistukset on toimitettava työvoimatoimistoon ja Kelaan. Sairauspäivärahaa saa 6 arkipäivältä ja ansiosidonnaista ma - pe. Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä viimeisestä päivärahasta, päivärahajakso alkaa ilman uutta omavastuuaikaa. 33

34 Jutunjuuri Mistä virkistystä työntekoon? Nykyisin puhutaan paljon työssä jaksamisesta. Eikä suotta; työtahti on monilla työpaikoilla kova, joten stressi ja paine verottavat työntekijöitä. Paineen alla voi kärsiä myös työpaikan ilmapiiri, jolla on suuri merkitys työpaikalla viihtymiseen. Reipas ja levännyt työntekijä on kannattava myös työnantajan näkökulmasta. Virkistyspäivät ovatkin kasvattaneet suosiotaan viime aikoina. Yhteiset reissut ja tapahtumapäivät tuovat henkilökuntaa lähemmäs toisiaan. Ne tarjoavat työntekijöille ja johdolle hyvän tilaisuuden kohdata toisensa epävirallisesti. Yhdessä tekeminen ja kokeminen lujittavat myös me-henkeä. Tässä asiassa ovat liitot ja yhdistykset ottaneet jäsenet siipiensä suojiin ja järjestäneet erilaista virkistystoimintaa. Se onkin loistava asia; yhteiset tapahtumat tuovat piristystä arjen rutiineihin ja antavat meille uusia näkökantoja niin työ- kuin vapaa-ajalla askarruttaviin asioihin. Tällä hetkellä VR elää melkoisia muutoksen aikoja kuten moni muukin yritys. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja rekrytoinnit ovat tuoneet uutta verta talon ulkopuolelta sisään. Liikenneohjaaja Tämän ovat todenneet myös virkistystä järjestävät tahot miettiessään toiminnan ohjelmaa sopivaksi kaikille. Monissa, esimerkiksi RVL:n järjestämissä tapahtumissa on ikähaitari suuri. Odotuksia ja toivomuksia on laidasta laitaan. Tämä asettaa järjestäjille aina melkoisen haasteen. Eri ikäryhmille olisi hyvä olla mieluista heitä kiinnostavaa tekemistä, että jokainen saisi nauttia toiminnasta. 30- ja 50-vuotiaan ajatukset illanvietosta voivat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia. Osa porukasta toivoo, että he viettäisivät aikaa yhdessä. Tämä on jalo ajatus, mutta ihmisillä on erilaisia tapoja pitää hauskaa. Toiset haluavat tanssia valssia ja tangoa, toiset taas teknoa, rockia tai poppia. Järjestäjän päänvaivaksi jää tarjota kaikille mieluista ohjelmaa. Ja hyvinhän tässä on onnistuttu. Näistä onnistuneista virkistystapahtumista kuuluu suuri kiitos järjestäjille. Hyvää syksyn odotusta kaikille ja seuraavien virkistystapahtumien odottelua. 34

35 JÄSENASIAT ILMOITUS ELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ TAI JÄSENMAKSUN KESKEYTYKSESTÄ PALAUTA LOMAKE TÄYTETTYNÄ JA ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Jäsenasiat: Sini Mero puh.(09) fax (09) Eläkkeelle siirtyminen Henkilötiedot Nimi: Hetu: Siirryn eläkkeelle / alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu HELSINKI Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika / / Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? Päiväys ja allekirjoitus 35

36 Turku kiittää lämpimästi RVL:n kesäpäiville osallistuneita. Kouvola kutsuu RVL:n kesäpäiville Saimaan ja lehmusten kaupunkiin Lappeenrantaan

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

VR-YHTYMÄ OY:N PALKITSEMISTA KOSKEVAT TIEDOT. 1. a) Yhtiön nimi

VR-YHTYMÄ OY:N PALKITSEMISTA KOSKEVAT TIEDOT. 1. a) Yhtiön nimi SELVITYS 1 (6) VR-YHTYMÄ OY:N PALKITSEMISTA KOSKEVAT TIEDOT 1. a) Yhtiön nimi VR-Yhtymä Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus 100 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on kuljetustoiminta

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Work goes happy 1.4.2014 Elina Ravantti (KTM) Asiantuntija, Työterveyslaitos www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Apaja projektin tavoitteet PK-YRITYKSILLE

Lisätiedot

VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT

VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa Teknologian tutkimuskeskus VTT 12.12.2011 2 Työryhmän toiminta Määräaikaisia työsuhteita tarkasteleva työryhmä on ollut toiminnassa jo pitkään ja toiminta on vakiintunutta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

VR-konsernin henkilöstörahasto. Jäseninfo

VR-konsernin henkilöstörahasto. Jäseninfo VR-konsernin henkilöstörahasto Jäseninfo VR-konsernin henkilöstörahasto Henkilöstörahasto on yrityksen työntekijöiden omistama rahasto, jonka tarkoituksena on yrityksen työntekijöilleen maksamien palkkioiden

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Kontti Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myydään ainoastaan lahjoitustavaraa Kontti-toiminnan

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet Yhtymähallitus 4 26.01.2016 Yhtymähallitus 27 23.02.2016 Yhtymähallitus 51 26.04.2016 Vuoden 2017 säästötoimenpiteet 23/00.01.02/2015 Yh 26.01.2016 4 Valtio leikkaa ammatillisen koulutuksen kustannuksia

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 1 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille,

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 127 23.03.2015 Tuula Partasen ym. valtuustoaloite vuosittaisen määräärahan varaamiseksi Lappeenrannan kaupungin testamenttirahaston varoista kolmannen sektorin toimijoiden tekemän hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU

TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU ETUSIVU Kun tulet SOKU-järjestelmän (SOKU) etusivulle, näet listan avoimista työpaikoista. Yläpalkissa mustalla ympyröitynä on Kirjaudu-nappi Kun klikkaat sitä, pääset kirjautumissivulle.

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. SÄÄNNÖT 1 LOTTA SVÄRD SÄÄTIÖ - LOTTA SVÄRD STIFTELSEN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi Säätiön nimi on - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot