Euroopan näkymätön ala valokeilassa Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminta Yksikkö 1.4 Mekaaniset, sähkö- ja telelaitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan näkymätön ala valokeilassa Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminta Yksikkö 1.4 Mekaaniset, sähkö- ja telelaitteet"

Transkriptio

1 NB FI-C DOI: /67539 FI Euroopan näkymätön ala valokeilassa Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminta Yksikkö 1.4 Mekaaniset, sähkö- ja telelaitteet Metalliteollisuus Euroopan unioni, 2010 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Kansilehti: Alfa Laval Painettu Belgiassa EUROOPAN UNIONIN JULKAISUTOIMISTO L-2985 Luxemburg Euroopan komissio Yritystoiminta ja teollisuus Tätä julkaisua on rahoitettu EU:n kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta (CIP), jonka tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

2 1. Näkymätön ala 2. Keskeiset tilastot 3. Heikkoudet ja vahvuudet 4. Uhat ja mahdollisuudet 5. Kilpailuasema 6. Tarjolla olevat aloitteet 7. Saatavilla olevat palvelut ja rahoitus Nämä tietolehtiset perustuvat Competitiveness of the EU Metalworking and Metal Articles Industries -tutkimukseen, joka on osa alakohtaista kilpailukykyä koskevaa puitesopimukseen perustuvaa tutkimussarjaa FWC Sector Competitiveness Studies. Tutkimuksen laativat Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastolle Cambridge Econometrics, Tanskan teknologiainstituutti (Teknologisk Institut) ja IDEA Consult.

3 1 Näkymätön ala EU:n metalliteollisuuden luonne Metalliteollisuutta pidetään usein näkymättömänä alana. Se on tosiasiassa hyvin laajalle levinnyt ala, ja sitä löytyy lähes kaikista kaupungeista ja kaikilta alueilta ympäri Eurooppaa. Melkein jokaisen eurooppalaisen kodin lähellä toimii todennäköisesti metalliteollisuuden alan yritys. Vaikka alalla on muutamia suuryrityksiä, selvästi eniten on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pkyrityksiä), jotka toimivat alihankkijoina monilla eri teollisuuden, kuten autoteollisuuden, lentokoneteollisuuden, koneenrakennusteollisuuden, kuljetusteollisuuden, rakennusteollisuuden ja elintarviketeollisuuden, aloilla. Nämä pk-yritykset kuuluvat niin tiiviisti teollisuuden toimitusketjuun, ettei niihin edes kiinnitä huomiota. Koska alan yritykset ovat yleensä melko pieniä, ala on eräällä tapaa näkymätön, mikä vaikuttaa huomattavasti alan kauppaan ja rahoitukseen. Metalliteollisuuden alan yritykset ansaitsisivat paljon parempaa. Ne ovat itse asiassa joustavia, mukautuvia, innovoivia ja palvelualttiita ja niissä on paljon työpaikkoja tarjolla. Mitä metalliteollisuuden alalla oikeastaan tehdään? Tarjotaan teknologiaa, palveluja ja välineitä kaikille muille teollisuuden aloille ja tehdään myös valmiita tuotteita. Metalliteollisuudella on keskeinen asema EU:n teollisuudessa. Metalliteollisuus on keskeinen lenkki EU:n tehdasteollisuuden toimitusketjussa tavarantoimittajiensa (teräksen ja muiden metallien valmistajien) ja asiakkaidensa (monien tehdasteollisuuden alojen) välillä. Metalliteollisuuden toimintaan kuuluvat: teräsrakenteiden valmistus rakennustekniikkateollisuudelle; astioiden, säiliöiden ja höyrykattiloiden valmistus jalostusteollisuudelle, kuten elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuudelle; metallituotteiden, kuten ruokailuvälineiden; johtimien ja jousien; ruuvien, mutterien ja pulttien; lukkojen ja saranoiden sekä erilaisten työkalujen tuotanto.

4 Metalliteollisuus voidaan jakaa esimerkiksi neljään alasektoriin tuotteiden, tuotantoprosessien ja markkinoiden perusteella: Metallinjalostus, johon kuuluvat metallien sulatus, takominen ja pintakäsittely. Tavallisesti yritykset ovat pieniä, ja niitä on kaikkialla 27 EU-maassa (EU-27). Metallirakenteet, jotka liittyvät yleensä tiiviisti rakennusteollisuuteen. Höyrykattilat, metallisäiliöt ja metallipakkaukset. Yleensä yritykset ovat suuria mittakaavaedun vuoksi. Metallituotteet, joita valmistavat yritykset ovat hyvin erikokoisia ja -tyyppisiä. METALLITEOLLISUUDEN ALAN YRITYSTEN JAKAUTUMINEN TUOTERYHMITTÄIN VUONNA 2006, EU-27 METALLITEOLLISUUDEN ALAN TUOTANTO TUOTERYHMITTÄIN VUONNA 2006, EU-27 Metallituotteet, 25% Metallituotteet, 24% Höyrykattilat, säiliöt, pakkaukset, 4% Metallinjalostus, 41% Höyrykattilat, säiliöt, pakkaukset, 12% Metallinjalostus, 40% Metallirakenteet, 30% Metallirakenteet, 24% Yhteensä = yritystä Yhteensä = 506 miljardia euroa Lähteet: Eurostat; Euroopan komission laskelmat Lähteet: Eurostat; Euroopan komission laskelmat Maailmanlaajuinen talouskriisi on koetellut metalliteollisuutta monin tavoin: Tuotanto on vähentynyt. Autonromutusalan tilanne on vaikuttanut alaan välillisesti. Työpaikat ovat vähentyneet, muttei yhtä paljon kuin tuotanto on laskenut. Monet yritykset ovat pystyneet säilyttämään pätevät työntekijänsä, minkä ansiosta niiden lähtökohdat ovat ihanteelliset kysynnän lähtiessä kasvuun. Hinta- ja kustannuspaineet: energian, raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten kustannukset ovat yhtäältä nousseet ja toisaalta loppukäyttäjät ovat painostaneet alentamaan myyntihintoja. Lukuisat alan pk-yritykset kärsivät maksuvalmiuden heikentymisestä ja vaikeuksista saada luottoa ja pääomaa.

5 2 Keskeiset tilastot Perus- ja tilastotiedot Metalliteollisuus on merkittävässä asemassa EU:n taloudessa ja yksi suurimmista työllistäjistä. Se on tärkeä osa EU:n tehdasteollisuutta, ja se menestyy useaa muuta tehdasteollisuuden alaa paremmin. EU:n metalliteollisuus tuottaa 10 prosenttia koko tehdasteollisuuden alan lisäarvosta, ja sen osuus tehdasteollisuuden alan tuotannosta on 7,5 prosenttia. Teräs- ja perusmetalliteollisuuden osuus on noin 5 prosenttia tehdasteollisuuden alan tuotannosta. Metalliteollisuuden tuottama lisäarvo, 177 miljardia euroa, oli 10 prosenttia koko EU:n tehdasteollisuuden lisäarvosta vuonna 2006, ja sen toiminnallinen bruttotulos, 60 miljardia euroa, oli 9,5 prosenttia koko tehdasteollisuuden alan vastaavasta. Molemmat osuudet olivat suurempia kuin metalliteollisuuden osuus EU:n tehdasteollisuuden liikevaihdosta, eli metalliteollisuus on EU:n lisäarvomestari. Metalliteollisuus menestyy heikommin, kun mitataan työvoiman tuottavuutta (vuonna 2006 metalliteollisuuden työvoiman tuottavuus oli noin 91 prosenttia koko tehdasteollisuuden työvoiman tuottavuudesta). Metalliteollisuuden toiminnallinen tulos suhteessa liikevaihtoon on kuitenkin 27 prosenttia suurempi kuin koko tehdasteollisuuden vastaava suhdeluku. Metalliteollisuus on EU:n tehdasteollisuuden alan suurin työllistäjä. Sen osuus lisäarvosta on 10 prosenttia, työpaikoista 12,5 prosenttia ja kaikista tehdasteollisuuden alan yrityksistä 20 prosenttia. Vuonna 2008 metalliteollisuuden tuotannon arvo oli noin 530 miljardia euroa. Metalliteollisuuden ala koostuu pääasiassa pk-yrityksistä, ja alan yrityksiä on eri puolilla Eurooppaa yli Noin 90 prosenttia niistä työllistää alle 50 henkilöä. Ala on siis paljon hajanaisempi kuin siihen tiiviisti liittyvä ajoneuvo- tai perusmetalliteollisuus. Esimerkiksi autoteollisuudessa 10 valmistajaa pitää hallussaan lähes 90:tä prosenttia henkilöautojen markkinoista. Metalliteollisuus tarjoaa työpaikkoja eri puolilla Eurooppaa. Metalliteollisuudessa työskentelee noin 4,2 miljoonaa henkilöä eli yli 12 prosenttia kaikista tehdasteollisuuden alan työntekijöistä. Työvoiman tuottavuus on heikompi kuin koko tehdasteollisuuden alalla, mikä selittyy alan työvaltaisella luonteella (27 EU-maan keskiarvo on euroa). 25 EU-maan toiminnallinen tulos suhteessa liikevaihtoon on noin 12 prosenttia ja työvoiman tuottavuus noin euroa palkattua työntekijää kohti (investointi työntekijää kohti on kaksi tai kolme kertaa pienempi kuin kemian- tai perusmetalliteollisuudessa).

6 Metallinjalostus hallitsee alaa, ja sen osuus on noin 40 prosenttia metalliteollisuuden alan tuotannosta, työpaikoista ja yrityksistä. Pienin alasektoreista on höyrykattiloiden, pakkausten ja säiliöiden tuotannon ala, jolla toimii vain 4 prosenttia metallialan yrityksistä ja jonka osuus on prosenttia tuotannosta. Kokonaisinvestoinnit aineellisiin hyödykkeisiin ovat suuremmat kuin perusmetalli-, konepaja- ja sähkötekniikkateollisuudessa, mutta pienemmät kuin kemian- ja ajoneuvoteollisuudessa. Vuonna 2006 ne olivat hieman yli 21 miljardia euroa, kaksi kertaa enemmän kuin perusmetalliteollisuudessa. Vaikka lähes kaikilla muilla aloilla työpaikkojen määrä väheni jo ennen talouskriisiä, metalliteollisuudessa työpaikkojen määrä kasvoi tasaisesti talouskriisiin asti. Vuosina työpaikkojen määrä lisääntyi 8 prosenttia eli työpaikalla. Metalliteollisuus on teräksen suurkuluttaja, ja se nielee kaksi kolmasosaa EU:ssa tuotetusta raakateräksestä. Rakennusteollisuutta lukuun ottamatta metalliteollisuuden alalla on enemmän yrityksiä kuin millään muulla konetekniikan ja tehdasteollisuuden alalla. Metalliteollisuuden osuus EU:n tehdasteollisuudesta on 20 prosenttia, kun sähkötekniikkateollisuuden osuus on 9 prosenttia ja perusmetalliteollisuuden osuus vain 0,5 prosenttia. Vertailua Metalliteollisuuden osuus on 7,5 prosenttia tehdasteollisuuden alan tuotannosta ja 10 prosenttia koko tehdasteollisuuden alan lisäarvosta 27 EU-maassa. Perusmetalliteollisuuden osuus on noin 5 prosenttia tehdasteollisuuden alan tuotannosta. Metalliteollisuuden ala on perusmetalliteollisuuden alaa suurempi sekä tuotannon että työpaikkojen määrän osalta. Metalliteollisuuden tuotannon osuus koko tehdasteollisuuden tuotannosta on 7,5 prosenttia, ja perusmetalliteollisuuden 5 prosenttia. Metalliteollisuuden työpaikkojen osuus on yli 12 prosenttia, ja perusmetalliteollisuuden 2 prosenttia. Metalliteollisuuden osuus työpaikoista on suurempi kuin autoteollisuuden 7 prosentin osuus. Metalliteollisuuden sisällä 44 prosenttia työntekijöistä työskentelee metallinjalostuksen ja 29 prosenttia metallirakenteiden alalla. Vaikka muiden alojen, esimerkiksi ajoneuvoteollisuuden, osuus tehdasteollisuudesta voi olla suurempi (metalliteollisuus: 7,5 prosenttia, ajoneuvoteollisuus: 11 prosenttia), metalliteollisuuden työpaikkojen osuus on suurempi (yli 12 prosenttia). Tilannekatsaus Euroopasta Saksa on metalliteollisuuden alan tuotteiden suurin tuottaja, ja seuraavaksi suurimpia ovat Espanja, Italia, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta (EU-5). Saksassa metalliteollisuuden osuus tehdasteollisuudesta on lähes 20 prosenttia. Metalliteollisuuden alan tuotteiden kauppaa EU:ssa hallitsee 5 8 EU-maata. EU-5:n osuus on hieman yli 50 prosenttia viennistä ja tuonnista. Saksa ja Italia ovat suurimpia viejiä toisiin EU-maihin ja EU-maiden ulkopuolelle, ja vuonna 2008 Saksan osuus kaikesta viennistä oli 21 prosenttia ja Italian osuus 13 prosenttia. Noin 75 prosenttia tuotannosta on peräisin EU-5:stä. Saksan ja Italian osuus on noin 50 prosenttia metallinjalostusja metallituoteteollisuuden alan tuotannosta. Tuotanto neljällä alasektorilla metalliteollisuuden alan noin yritystä vuonna 2006 kaikissa 27 EU-maassa: Metallinjalostus hallitsee alaa, ja sen osuus on 40 prosenttia tuotannosta ja työpaikoista (metallien sulatus, takominen ja käsittely). Metallituotteiden (työkalut, valmiit metallituotteet ja yleinen rautatavara) ja metallirakenteiden osuudet ovat molemmat 25 prosenttia tuotannosta, mutta viimeksi mainittu on paljon työvaltaisempi, ja sillä työskentelee kaksi kertaa enemmän työntekijöitä kuin metallituoteteollisuudessa. Metallituoteteollisuus on EU:n kannattavin ja tuottoisin alasektori, ja sen toiminnallisen tuloksen suhde liikevaihtoon * on 14 prosenttia. Höyrykattiloiden, metallisäiliöiden ja pakkausten ala on vähiten tuottava alasektori, vaikka sen työvoiman tuottavuus on hyvä. Tällä alasektorilla toiminnallisen tuloksen suhde liikevaihtoon on 8,6 prosenttia. Työvoiman tuottavuus oli euroa palkattua työntekijää kohti, kun se oli koko metalliteollisuuden alalla euroa. * Gross operating rate

7 3 Heikkoudet ja vahvuudet Näkymättömän alan voima Metalliteollisuuden alan suurimpia etuja ovat sen leviäminen lähes kaikille Euroopan alueille sekä alan työpaikkojen, koulutuksen ja mahdollisuuksien monipuolisuus. Ala koostuu klustereiksi järjestäytyneistä pk-yrityksistä, joten se on hyvin mukautuvainen ja joustava teollisuudenala ja pystyy sopeutumaan helposti erilaisiin tilanteisiin. Alan suuruus: Metalliteollisuutta on lähes kaikissa EU-maissa, ja alalla toimii (Saksaa lukuun ottamatta) pääasiassa enintään 10 työntekijän pienyrityksiä. Tällaisten yritysten osuus on 80 prosenttia alan kaikista yrityksistä. Nämä ovat usein pieniä perheyrityksiä, ja niiden runsautta voidaan pitää sekä vahvuutena että heikkoutena. Vankka rakenne: Alalla ei kärsitä muiden alojen kaltaisesta ylikapasiteetista. Työpaikkojen syntyminen: Metalliteollisuuden alalla on paljon työpaikkoja, ja niiden osuus on yli 12 prosenttia tehdasteollisuuden alan työpaikoista kaikissa 27 EU-maassa. Lisäarvo: Metalliteollisuus menestyy paremmin kuin EU:n muut tehdasteollisuuden alat, kun menestystä mitataan toiminnallisen tuloksen suhteena liikevaihtoon. Toimitusketjun ja liitännäisteollisuuden maantieteellisen läheisyyden ansiosta metalliteollisuus voi toimia oikea-aikaisesti, luotettavasti ja joustavasti. Ala on pitkälle erikoistunutta ja pystyy mukautumaan muutoksiin nopeasti. Alan tuotanto on laadukasta, ja sen asema on vankka kalliin hintaluokan markkinoilla. Alalla käytetään tuotantomateriaaleja tehokkaasti ja harjoitetaan laajamittaista kierrätystä. Ala on teknologiapainotteinen ja keskittyy strategisesti innovointiin. Metalliteollisuuden suurin heikkous on sen rakenne. Vaikka pk-yritysten runsaudesta on monia etuja, se tekee alasta hajanaisen suhteessa tavarantoimittajiin ja asiakkaisiin.

8 Muut heikkoudet Teräksen kulutus: Metalliteollisuus käyttää runsaasti terästä muiden raaka-aineiden ohella. Alalla käytetään kaksi kolmasosaa EU:ssa tuotetusta raakateräksestä. Alan on saatava terästä ja muita raaka-aineita, kuten rautamalmia, kohtuulliseen hintaan, koska se ei pysty kilpailemaan EU:ssa työvoimakustannuksilla eikä saamaan mittakaavaetua tavarantoimittajiensa, erityisesti terässulattojen, tavoin. Puun ja kuoren välissä toimitusketjussa: Metalliteollisuus ostaa suurilta energian, teräksen ja muiden metallien toimittajilta ja myy suurten kestokulutushyödykkeiden tuottajille, kuten autoteollisuudelle. Koska sekä tavarantoimittajien että asiakkaiden joukossa on suuryrityksiä, metalliteollisuuden on vaikeaa määrätä kohtalostaan ja vaikuttaa liiketoimintaympäristöön. Pk-yritykset ovat ahtaalla etenkin teräksentoimittajien kanssa neuvotellessaan. Metalliteollisuus on työvaltainen ala, mikä on kilpailukyvyn kannalta epäedullista, sillä työvoimakustannukset ovat EU:ssa suhteellisen korkeat Kiinan ja Intian kilpailijoihin verrattuna. Energiantoimitus: Energian hinta on entistä merkittävämpi kilpailukyvyn tekijä etenkin suhteessa nousevan talouden maihin. Rahoituksen saanti: Metalliteollisuus rahoittaa toimintansa pankkien myöntämillä luotoilla, mikä rajoittaa alan laajentumis- ja innovointimahdollisuuksia. Imago-ongelma: Metalliteollisuutta pidetään yleisesti alana, jolla tehdään raskasta työtä karussa työympäristössä, vaikka tosiasiassa nykyisin valtaosassa yrityksistä tehdään enemmän aivotyötä kuin ruumiillista työtä.

9 4 Mahdollisuudet ja uhat Maailmanlaajuisen kehityskulun merkitys giovannialfieri.com, julkaistu Italian kone- ja metalliteollisuuden keskusliiton Animan luvalla. Euroopan tehdasteollisuuteen kohdistuu nykypäivänä ennen näkemättömiä haasteita. Maailmanlaajuinen talouskriisi ja siitä seurannut ketjureaktio liiketoimintaympäristössä, teollisuustuotannossa ja luottamuksessa tarkoittaa, että metalliteollisuuden kaupan on arvioitava painopisteensä täysin uudelleen. Mahdollisuudet Yhdistymistä pitäisi yrittää lisätä tarvittavan vähimmäismäärän kokoamiseksi yhteen. Markkinavalvontaa voitaisiin tehostaa säännösten noudattamisen tukemiseksi. Kilpailukykyä voitaisiin lisätä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa parantamalla. Energiatehokkuusratkaisuja voitaisiin tehostaa. Tuotteita ja palveluja voitaisiin parantaa uuden teknologian avulla. Innovointiyhteistyötä ja verkostoja pitäisi kehittää. Kasvavat markkinat teollistuvissa maissa, kuten Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa, tarjoavat mahdollisuuksia. Paikallisten yritysten pitäisi kansainvälistyä. Kapean erikoisalan markkinoita voitaisiin tavoittaa teknologista panosta lisäämällä, jolloin marginaalit kasvavat. Mahdollisuudet Metallinjalostus Metallirakenteet Höyrykattilat, säiliöt, pakkaukset Metallituotteet Yhdistymisen lisääminen X X X X Markkinavalvonnan tehostaminen säännösten noudattamisen tukemiseksi X X X X Nykyaikainen teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelmä X X X X Tehokkaammat energiankäyttöratkaisut X X Paremmat tuotteet teknologian avulla X X Innovointiverkostot, kumppanuudet ja yhteistyö X X X X

10 Uhat Metalliteollisuuden ääni hukkuu usein suurten tavarantoimittajien ja asiakkaiden äänen taakse. EU:n väestörakenteen takia osaavista työntekijöistä on yhä enemmän pulaa. Rahoituksen saanti on vaikeaa pankkien vaatiessa takauksia, ja joidenkin pienyritysten omistajat joutuvat jopa kiinnittämään kotinsa. Kilpailua syntyy alhaisten kustannusten maiden kanssa, joissa tuotanto kasvaa tasaisesti. Kotitalouksiin, autoteollisuuteen ja kodinkoneisiin sekä kodin muihin laitteisiin liittyvien eurooppalaisten tuotteiden kysyntä on vähentynyt. Rahoituskriisi vähentää teollisuuden kysyntää entisestään. Tietotaitoa ja teollis- ja tekijänoikeuksia ei ole suojattu asianmukaisesti. Uhat Metallinjalostus Metallirakenteet Höyrykattilat, säiliöt, pakkaukset Metallituotteet Väestörakenteen muutos X X X X Joustamattomat työehtosopimukset X X X X Tuotannon kasvu kehittyvissä maissa X Tuotantomateriaalin kustannusten kasvu X X X X Teollis- ja tekijänoikeuksien sekä tietotaidon suojaaminen X X X X Alan näkymättömyys X X X X

11 5 Kilpailuasema Haasteet ja tulevaisuudennäkymät Metalliteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavat toimitusketjuun kuuluvat vaikutusvaltaiset kumppanit, kuten metallintoimittajat ja loppukäyttäjät. Metalliteollisuuden kilpailukykyyn liittyy monia haasteita. Varjopuolet Alaan kohdistuu monia taloustekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa, kuten luotonannon tiukentuminen, lama, teräksen hinta ja raaka-aineiden saatavuus. Toimitusketjuun kuuluvat asiakkaat kasvavat koko ajan suuremmiksi, joten niiden suhteellinen vaikutusvalta kumppanina kasvaa. Lopputuotteiden, kuten toimitusketjuun kuuluvien asiakkaiden valmistamien autojen, kysyntä on laskenut rajusti. Toimitusketjun loppupään tuotantoon keskittyminen ja terästuottajien osallistuminen lisäävät pienempien pk-yritysten riskejä. Alalla on hyvin vaikeaa yhdistyä sekä rakenteellisista syistä että korkean erikoistumisasteen vuoksi. Yritysten koko ja luonne hankaloittavat mittakaavaedun tavoittelua. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on oleellista alan selviytymisen kannalta, mutta vain muutamilla yrityksillä on varaa rahoittaa sitä. Rahoitusta voi olla vaikea saada. Alan on parannettava suhteita ja yhteydenpitoa koko toimitusketjussa, jos tehokasta innovointia halutaan edistää. Säännösten noudattaminen tulee kalliiksi ja vie paljon aikaa. Teollis- ja tekijänoikeuksia suojaaviin käytäntöihin käytetty aika ja raha asettavat metalliteollisuuden yritykset epäedulliseen asemaan suuryrityksiin verrattuna.

12 Nousevan talouden maista tuleva kilpailu on lisännyt vastaavien halpojen metallituotteiden ja lopputuotteiden tuontia. EU:ssa noudatetaan tiukempia terveyttä ja turvallisuutta, päästöjä sekä laatuvaatimuksia koskevia sääntöjä kuin muilla markkinoilla, mikä heikentää alan kilpailukykyä. Korkeasti koulutettuja työntekijöitä ei ole riittävästi käyttämään uutta teknologiaa ja edistämään innovointia. Pk-yritysten hallintokustannukset ovat suhteellisen korkeat. Tulevaisuuden kannalta valoisat puolet Metalliteollisuus on keskeinen lenkki, joka liittää suurimmat kumppaninsa toimitusketjuun. Ilman sitä toimitusketju katkeaa. Toimitusketjun ulkomaiset yritykset ovat tuoneet uusia ideoita ja menetelmiä ja levittäneet uutta teknologiaa. Pidemmälle jalostettujen tuotteiden vienti kasvoi merkittävästi ennen vuotta Euron arvon alentuminen voi auttaa vientiä kasvuun: investointi- ja kestokulutushyödykkeet ovat halvempia maailmanmarkkinoilla. Öljyn hinta laskee ja myös raaka-aineet vaikuttavat halpenevan. Ympäristönsuojelua koskevien aloitteiden suurempi määrä luo uusia mahdollisuuksia. Pk-yritysten valta-asema tarkoittaa, että ne voivat sovittaa tuotantonsa toimitusketjuun kuuluvien asiakkaiden yhä monitahoisempiin tarpeisiin. Metalliteollisuuden alan tuotteita on yleensä helppo kierrättää. Globalisoituminen kannustaa yrityksiä erikoistumaan ja innovoimaan. Teollisuus tuottaa ainutlaatuisia tuotteita, joita on vaikea jäljitellä, mitä jatkuva innovointi tukee. Työvoiman tuottavuus on kasvussa.

13 6 Tarjolla olevat aloitteet Alan tulevaisuuden turvaamiseksi Yritysten yhteenliittymät, yritysostot ja strategiset kumppanuudet Nämä vahvistaisivat metalliteollisuuden alan neuvotteluvaltaa ja antaisivat mahdollisuuden sovittaa yhteen toimitusketjun suuret toimijat ja tuotantoketjun kysyntäpään. Tämä puolestaan alentaisi alan tuotantokustannuksia ja nostaisi tuotteiden hintoja. Se antaisi myös mahdollisuuden kansainvälisille kumppanuushankkeille, jollaisia rahoitetaan esimerkiksi EU:n seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta. Tietojen ja osaamisen jakaminen Eritenkin pk-yrityksille suunnatuista tiedotusfoorumeista ja ohjelmista olisi hyötyä. Metalliteollisuuden on määritettävä parhaita käytäntöjä ja joskus jopa varmistettava, että samaan yhtiöön kuuluvat tuotantolaitokset vaihtavat hyödyllistä tietoa keskenään. Alueellisten politiikanlaatijoiden olisikin pidettävä erikoistuneiden klusterien ja muiden tietojenvaihdon koordinointiin pystyvien organisaatioiden muodostamista ensisijaisena. Innovointi Pk-yritysten innovointiedellytyksiä on parannettava, eli pk-yritysten edustajien on osallistuttava enemmän uusien ohjelmien suunnitteluun. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) sopii hyvin suuremmille metalliteollisuuden alan yrityksille, mutta myös pienten yritysten on saatava tietoa sen ohjelmista. Yliopistojen on lisättävä osaamisen siirtämistä pk-yrityksille. Edellä mainitut klusteriorganisaatiot voisivat olla tässä erittäin hyödyllisiä. Osaava työvoima Insinöörejä, muotoilijoita ja johtajia kaivataan kipeästi kilpailussa Kiinan kaltaisia teollistuvia maita vastaan. EU-maiden ja metalliteollisuuden olisi keskityttävä elinikäisen oppimisen ohjelmiin, jotka on tarkoitettu kaikille työntekijöistä hankejohtajiin. Insinöörintutkintojen tunnustaminen EU:n laajuisesti helpottaisi asiantuntijoiden liikkuvuutta Euroopassa. Sinistä korttia koskevan direktiivin * avulla olisi houkuteltava osaavia työntekijöitä EU:n ulkopuolelta. Työntekijöitä saadaan houkuteltua metalliteollisuuteen, jos heille kerrotaan, että metalliteollisuuden insinöörityö on muutakin kuin autoteollisuuden osien tuotantoa se on myös hyvin suunniteltujen, suorituskyvyltään parempien ja kevyempien autojen suunnittelua. Tässä voidaan käyttää mainontaa ja brändäystä. * Neuvoston direktiivi 2009/50/EY, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009

14 Rahoituksen saanti Talouskriisi on hankaloittanut rahoituksen saantia. Pankkeja on rohkaistava parantamaan selvästi tarjontaansa koko tehdasteollisuudelle ja erityisesti metalliteollisuudelle, jolla toimii hyvin paljon pk-yrityksiä. Aloitteita tarvitaan varmistamaan, että metalliteollisuuden alan yritykset tuntevat EU:n ja valtioiden tarjoamat rahoitusmahdollisuudet. Koulutusohjelmia tarvitaan, jotta johtajia voidaan opastaa rahoituksen hakemisessa, ja aloitteita on käynnistettävä metalliteollisuuden pääomavirtojen tutkimiseksi. Ilmastonmuutos Kansainvälisen huomion keskittyminen ilmastonmuutokseen tarjoaa tärkeän tilaisuuden metalliteollisuudelle, joka on yleisesti kustannustehokas ja ympäristöasioissa valveutunut ala. Metalliteollisuuden tuottamat osat lisäävät usein suoraan keskeisten lopputuotteiden, esimerkiksi sulatusuunien, energiatehokkuutta, mikä auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Teollisuudessa, EU-maissa ja myös EU:ssa on otettava käyttöön strategioita, joilla edistetään tutkimusja kehittämistoimintaan suuntautuvia investointeja. EU:n ja EU-maiden politiikoissa olisi pohdittava, miten pk-yritykset saadaan osallistumaan aktiivisesti tutkimusverkostoihin, ja autettava pk-yrityksiä huolehtimaan ympäristömääräyksiä koskevista hallinnollisista vaatimuksista, ajettava hiilidioksidipäästöjen sääntelyn kansainvälistä yhtenäistämistä ja parannettava EU:n energiamarkkinoiden tehokkuutta. On laadittava pk-yritysten tarpeisiin soveltuva kohdennettu politiikka, jolla voidaan parantaa esimerkiksi tutkimusja kehittämistoimintaan osallistumisen edellytyksiä. Kiina on alkanut lisätä erikoistumista, kun EU:n teollisuudessa investointeja on vähennetty. Näkyvyys: Euroopan komission on kiinnitettävä enemmän huomiota metalliteollisuuteen. Metalliteollisuuden olisi osallistuttava Euroopan teknologiayhteisöihin (ETP), joihin kuuluu yrityksiä, tutkimuslaitoksia, rahoittajia ja sääntelyviranomaisia ja joissa sekä määritellään yhteinen tutkimusohjelma että hankitaan varoja julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Energia: Euroopassa tarvitaan vakaata sähköntoimitusta, kestävän politiikan täytäntöönpanoa ja toimivia energian sisämarkkinoita. Etenkin metalliteollisuuden on varmistettava kilpailukykyinen energiansaanti. Kilpailupolitiikka: Kilpailuviranomaisten olisi valvottava tiiviisti väärinkäyttöä, jota voi seurata teollisuuden suhteellisesta koosta tavarantoimittajien ja asiakkaiden kokoon nähden. Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja: Teollis- ja tekijänoikeuksia ei suojata aina tehokkaasti. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun toteuttaminen on oleellista patenttien suojaamiseksi ja tuoteväärennösten vähentämiseksi EU:n markkinoilla. Suojaaminen on erittäin tärkeää, jotta yritykset hyötyisivät tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja edistäisivät sitä.

15 7 Saatavilla olevat palvelut ja rahoitus Pääasialliset rahoitusmahdollisuudet FMMI Metalliteollisuuden ala koostuu laajalti pk-yrityksistä, joilla on monesti heikot mahdollisuudet investoida tutkimus- ja kehittämistoimintaan. EU:lla on monia elimiä, jotka tarjoavat palveluja ja rahoitusta, mutta pk-yritykset eivät aina tiedä niistä. Jotkin palvelut ja rahoitusmuodot on tarkoitettu pienyrityksille uusissa EU-maissa, toisilla edistetään työpaikkojen syntymistä tai pyritään ohjaamaan johtajia mikrorahoituksen käyttöön. Access2finance Access2finance-verkkosivusto on pk-yrityksille tarkoitettu EU-rahoituksen neuvontapalvelu, josta saa tietoa tarjolla olevasta rahoituksesta ja apua hakuprosessissa. Kansallinen yhteyspiste löytyy jokaisesta EU-maasta. Enterprise Europe Network Enterprise Europe Network verkosto auttaa pienyrityksiä hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa mahdollisimman tehokkaasti niin antamalla tietoa EU:n lainsäädännöstä ja etsimällä liiketoimintakumppaneita kuin kehittämällä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja tukemalla pk-yrityksiä ja yritysten osallistumista politiikanlaadintaan. Enterprise Europe Network on EU:n laajin yhteyspisteiden verkosto. Eurooppalainen pk-yritysportaali Euroopan komission perustamalta eurooppalaiselta pk-yritysportaalilta saa vaivattomasti tietoa pk-yrityksiin liittyvistä EU:n politiikoista ja aloitteista. Portaalilta on linkit myös rahoitusmahdollisuuksiin. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma (EIP) Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma on yksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvista kolmesta ohjelmasta ja metalliteollisuuden kannalta merkittävin. Ohjelmasta tuetaan teknisiä hankkeita, joista on merkittävää ympäristöhyötyä.

16 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan aluekehitysrahasto tarjoaa tietojenvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä lähinnä uusissa EU-maissa. Painopiste on pk-yrityksissä ja siinä, miten niiden alueellista ja paikallista ympäristöä, yrittäjyyttä, innovointia ja kilpailukykyä sekä alueiden välistä ja rajatylittävää yhteistyötä voidaan parantaa. Yksi rahaston painopisteistä on myös inhimillisiin voimavaroihin kohdistuvissa investoinneissa. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahasto on tarkoitettu pääasiassa uusille EU-maille, ja rahaston painopiste on ammattiosaamisessa. Rahastosta tuetaan opetusta, koulutusta ja työllisyyttä. Rahoitusta on saatavissa EU-maiden ja alueiden kautta. Rahaston tarkoituksena on lisätä työntekijöiden ja yritysten sopeutuvuutta, vahvistaa työhön pääsyn mahdollisuuksia, torjua epäedullisessa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja parantaa opetus- ja koulutusjärjestelmiä. Yhteinen toimi EU:n mikroluottolaitosten tukemiseksi (JASMINE) JASMINE on Euroopan komission, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston kokeiluhanke, jossa autetaan pienyrityksiä saamaan rahoitusta ja työttömiä ryhtymään ammatinharjoittajaksi. JASMINE on käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi (JEREMIE) JEREMIE kattaa kaikki 27 EU-maata ja sen tarkoituksena on parantaa rahoituksen, erityisesti mikroluottojen, pääomarahoituksen, takausten ja muun innovatiivisen rahoituksen, saantia. Aloitteesta tuetaan aloittavia yrityksiä, teknologiansiirtoa, teknologia- ja innovointirahastoja ja mikroluottoja. is JEREMIE.htm Ympäristöpolitiikan ja hallinnon Life + rahoitusväline Life + rahoitusvälineestä tuetaan teknologiahankkeita, joista on merkittävää ympäristöhyötyä ja jotka parantavat esimerkiksi tuotantoprosesseja ja tehokkuutta. Seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma Seitsemännessä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa on sekä metalliteollisuuden suuryrityksille että pk-yrityksille sopivia ohjelmia. Ohjelman aihealueita ovat yhteistyö, ideat, ihmiset ja valmiudet. Cordis-portaalin opas The Practical Guide to EU Funding (ks. edellä) auttaa hakijoita selvittämään oleelliset tiedot tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusmahdollisuuksista. Oppaassa The Grant Overview esitellään EU-rahoitukseen liittyviä mahdollisuuksia Euroopan komission eri politiikanaloilla. Yksittäisiin aloihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet Osaamisen vaihto ja tutkimusyhteistyö: ks. CIP. Työpaikat: ks. Euroopan sosiaalirahasto. Rahoituksen saanti: ks. CIP, ja tarkemmin sanottuna kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (GIF) ja pk-yritysten takausjärjestelmä (SMEG). Ks. myös JEREMIE-ohjelma ja JASMINE-ohjelma. Ilmastonmuutos: ks. Life +, CIP-ohjelman ekoinnovointiosio ja EAKR. FMMI

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 19.3.2015 2014/2209(INI) TARKISTUKSET 1-20 Liadh Ní Riada (PE546.893v01-00) vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. InvestEU-ohjelman perustamisesta

LIITE. asiakirjaan. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. InvestEU-ohjelman perustamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.6.2018 COM(2018) 439 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta {SEC(2018) 293 final} - {SWD(2018)

Lisätiedot

Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja.

Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja. EIP lyhyesti 2019 1 Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja. Tuemme talouskasvua, luomme työpaikkoja

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus 9.1.2019 A8-0482/25 25 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Jäsenvaltioiden talous kaipaa pikaisesti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten suunnattua julkista investointisuunnitelmaa,

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/587. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/587. Tarkistus 22.3.2019 A8-0206/587 587 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) Jäsenvaltioiden olisi käytettävä asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustettua sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI) alueellisten

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta 27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.5.2018 SWD(2018) 188 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne! Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/190/rev1. Tarkistus 190/rev1 Raffaele Fitto ECR-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/190/rev1. Tarkistus 190/rev1 Raffaele Fitto ECR-ryhmän puolesta 23.3.2019 A8-0094/190/rev1 190/rev1 Johdanto-osan 16 kappale (16) Jotta rajalliset resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, EAKR:stä osoitettava tuki asianomaisen erityistavoitteen mukaisiin

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI Euroopan investointiohjelma Tilannekatsaus Toukokuu 2018 MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI JUNCKERIN EUROOPAN INVESTOINTIOHJELMA SUOMESSA FI Suomessa Junckerin komission Euroopan investointiohjelmaan kuuluvan

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Briefing 3: Euroopan sisämarkkinat

Briefing 3: Euroopan sisämarkkinat Briefing 3: Euroopan sisämarkkinat Taneli Lahti EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti työskentelee Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n EU-edunvalvonnan ja kauppapolitiikan sekä Brysselin toimiston

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2043(BUD) 5.5.2017 TARKISTUKSET 1-16 Daniel Dalton (PE602.828v02-00) talousarviosta 2018 trilogin neuvotteluvaltuudet (2017/2043(BUD))

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Huomisen pöytää kattamassa. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Huomisen pöytää kattamassa. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan Huomisen pöytää kattamassa Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Elintarviketeollisuus kokoaan merkittävämpi tekijä Työllistää 38 000 suomalaista, välillinen vaikutus työllisyyteen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/3. Tarkistus. Sven Giegold, Jordi Solé, Tilly Metz, Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/3. Tarkistus. Sven Giegold, Jordi Solé, Tilly Metz, Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta 10.1.2019 A8-0482/3 3 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) InvestEU-ohjelman olisi voimaannutettava kansalaisia ja yhteisöjä, jotka haluavat investoida kestävämpään, hiilivapaaseen yhteiskuntaan, energiakäänne

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Maakunnan yhteistyöryhmä 15.12.217 Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Esityksen sisältöä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2044(BUD) 4.7.2017 TARKISTUKSET 1-11 Daniel Dalton (PE604.889v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2017 (OR. en) 9110/17 COMPET 336 IND 120 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2320(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE580.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2320(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE580. Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/2320(INI) 28.4.2016 TARKISTUKSET 1-33 Liadh Ní Riada (PE580.580v01-00) parhaasta tavasta hyödyntää pk-yritysten mahdollisuudet työpaikkojen luontiin

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritykset Suomessa Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritys Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoissa EU:n komission suositus (6.5.2003) pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (2003/361/EY,

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA Tiivistelmä

YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA Tiivistelmä YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA 2018 Tiivistelmä kesäkuuta 2018 TIIVISTELMÄ YHTEENVETORAPORTTI TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSRIKKOMUKSISTA 2018 kesäkuuta 2018 2 Tiivistelmä Yhteenvetoraportti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Lieksan Puuakatemian järjestämä PUUN KÄYTÖN LAAJA-ALAISTAMINEN -seminaari 20.5. 21.5.2014 Hannu Puhakka, Finnvera Oyj Finnveran tavoitteet Cleantech-sektorilla

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin pankkina me tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta taloudellisesti järkevällä ja kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin, jotka kohdistuvat

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita 6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2014 C(2014) 1410 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 11.3.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 täydentämisestä siltä osin

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot