Euroopan näkymätön ala valokeilassa Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminta Yksikkö 1.4 Mekaaniset, sähkö- ja telelaitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan näkymätön ala valokeilassa Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminta Yksikkö 1.4 Mekaaniset, sähkö- ja telelaitteet"

Transkriptio

1 NB FI-C DOI: /67539 FI Euroopan näkymätön ala valokeilassa Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminta Yksikkö 1.4 Mekaaniset, sähkö- ja telelaitteet Metalliteollisuus Euroopan unioni, 2010 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Kansilehti: Alfa Laval Painettu Belgiassa EUROOPAN UNIONIN JULKAISUTOIMISTO L-2985 Luxemburg Euroopan komissio Yritystoiminta ja teollisuus Tätä julkaisua on rahoitettu EU:n kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta (CIP), jonka tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

2 1. Näkymätön ala 2. Keskeiset tilastot 3. Heikkoudet ja vahvuudet 4. Uhat ja mahdollisuudet 5. Kilpailuasema 6. Tarjolla olevat aloitteet 7. Saatavilla olevat palvelut ja rahoitus Nämä tietolehtiset perustuvat Competitiveness of the EU Metalworking and Metal Articles Industries -tutkimukseen, joka on osa alakohtaista kilpailukykyä koskevaa puitesopimukseen perustuvaa tutkimussarjaa FWC Sector Competitiveness Studies. Tutkimuksen laativat Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastolle Cambridge Econometrics, Tanskan teknologiainstituutti (Teknologisk Institut) ja IDEA Consult.

3 1 Näkymätön ala EU:n metalliteollisuuden luonne Metalliteollisuutta pidetään usein näkymättömänä alana. Se on tosiasiassa hyvin laajalle levinnyt ala, ja sitä löytyy lähes kaikista kaupungeista ja kaikilta alueilta ympäri Eurooppaa. Melkein jokaisen eurooppalaisen kodin lähellä toimii todennäköisesti metalliteollisuuden alan yritys. Vaikka alalla on muutamia suuryrityksiä, selvästi eniten on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pkyrityksiä), jotka toimivat alihankkijoina monilla eri teollisuuden, kuten autoteollisuuden, lentokoneteollisuuden, koneenrakennusteollisuuden, kuljetusteollisuuden, rakennusteollisuuden ja elintarviketeollisuuden, aloilla. Nämä pk-yritykset kuuluvat niin tiiviisti teollisuuden toimitusketjuun, ettei niihin edes kiinnitä huomiota. Koska alan yritykset ovat yleensä melko pieniä, ala on eräällä tapaa näkymätön, mikä vaikuttaa huomattavasti alan kauppaan ja rahoitukseen. Metalliteollisuuden alan yritykset ansaitsisivat paljon parempaa. Ne ovat itse asiassa joustavia, mukautuvia, innovoivia ja palvelualttiita ja niissä on paljon työpaikkoja tarjolla. Mitä metalliteollisuuden alalla oikeastaan tehdään? Tarjotaan teknologiaa, palveluja ja välineitä kaikille muille teollisuuden aloille ja tehdään myös valmiita tuotteita. Metalliteollisuudella on keskeinen asema EU:n teollisuudessa. Metalliteollisuus on keskeinen lenkki EU:n tehdasteollisuuden toimitusketjussa tavarantoimittajiensa (teräksen ja muiden metallien valmistajien) ja asiakkaidensa (monien tehdasteollisuuden alojen) välillä. Metalliteollisuuden toimintaan kuuluvat: teräsrakenteiden valmistus rakennustekniikkateollisuudelle; astioiden, säiliöiden ja höyrykattiloiden valmistus jalostusteollisuudelle, kuten elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuudelle; metallituotteiden, kuten ruokailuvälineiden; johtimien ja jousien; ruuvien, mutterien ja pulttien; lukkojen ja saranoiden sekä erilaisten työkalujen tuotanto.

4 Metalliteollisuus voidaan jakaa esimerkiksi neljään alasektoriin tuotteiden, tuotantoprosessien ja markkinoiden perusteella: Metallinjalostus, johon kuuluvat metallien sulatus, takominen ja pintakäsittely. Tavallisesti yritykset ovat pieniä, ja niitä on kaikkialla 27 EU-maassa (EU-27). Metallirakenteet, jotka liittyvät yleensä tiiviisti rakennusteollisuuteen. Höyrykattilat, metallisäiliöt ja metallipakkaukset. Yleensä yritykset ovat suuria mittakaavaedun vuoksi. Metallituotteet, joita valmistavat yritykset ovat hyvin erikokoisia ja -tyyppisiä. METALLITEOLLISUUDEN ALAN YRITYSTEN JAKAUTUMINEN TUOTERYHMITTÄIN VUONNA 2006, EU-27 METALLITEOLLISUUDEN ALAN TUOTANTO TUOTERYHMITTÄIN VUONNA 2006, EU-27 Metallituotteet, 25% Metallituotteet, 24% Höyrykattilat, säiliöt, pakkaukset, 4% Metallinjalostus, 41% Höyrykattilat, säiliöt, pakkaukset, 12% Metallinjalostus, 40% Metallirakenteet, 30% Metallirakenteet, 24% Yhteensä = yritystä Yhteensä = 506 miljardia euroa Lähteet: Eurostat; Euroopan komission laskelmat Lähteet: Eurostat; Euroopan komission laskelmat Maailmanlaajuinen talouskriisi on koetellut metalliteollisuutta monin tavoin: Tuotanto on vähentynyt. Autonromutusalan tilanne on vaikuttanut alaan välillisesti. Työpaikat ovat vähentyneet, muttei yhtä paljon kuin tuotanto on laskenut. Monet yritykset ovat pystyneet säilyttämään pätevät työntekijänsä, minkä ansiosta niiden lähtökohdat ovat ihanteelliset kysynnän lähtiessä kasvuun. Hinta- ja kustannuspaineet: energian, raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten kustannukset ovat yhtäältä nousseet ja toisaalta loppukäyttäjät ovat painostaneet alentamaan myyntihintoja. Lukuisat alan pk-yritykset kärsivät maksuvalmiuden heikentymisestä ja vaikeuksista saada luottoa ja pääomaa.

5 2 Keskeiset tilastot Perus- ja tilastotiedot Metalliteollisuus on merkittävässä asemassa EU:n taloudessa ja yksi suurimmista työllistäjistä. Se on tärkeä osa EU:n tehdasteollisuutta, ja se menestyy useaa muuta tehdasteollisuuden alaa paremmin. EU:n metalliteollisuus tuottaa 10 prosenttia koko tehdasteollisuuden alan lisäarvosta, ja sen osuus tehdasteollisuuden alan tuotannosta on 7,5 prosenttia. Teräs- ja perusmetalliteollisuuden osuus on noin 5 prosenttia tehdasteollisuuden alan tuotannosta. Metalliteollisuuden tuottama lisäarvo, 177 miljardia euroa, oli 10 prosenttia koko EU:n tehdasteollisuuden lisäarvosta vuonna 2006, ja sen toiminnallinen bruttotulos, 60 miljardia euroa, oli 9,5 prosenttia koko tehdasteollisuuden alan vastaavasta. Molemmat osuudet olivat suurempia kuin metalliteollisuuden osuus EU:n tehdasteollisuuden liikevaihdosta, eli metalliteollisuus on EU:n lisäarvomestari. Metalliteollisuus menestyy heikommin, kun mitataan työvoiman tuottavuutta (vuonna 2006 metalliteollisuuden työvoiman tuottavuus oli noin 91 prosenttia koko tehdasteollisuuden työvoiman tuottavuudesta). Metalliteollisuuden toiminnallinen tulos suhteessa liikevaihtoon on kuitenkin 27 prosenttia suurempi kuin koko tehdasteollisuuden vastaava suhdeluku. Metalliteollisuus on EU:n tehdasteollisuuden alan suurin työllistäjä. Sen osuus lisäarvosta on 10 prosenttia, työpaikoista 12,5 prosenttia ja kaikista tehdasteollisuuden alan yrityksistä 20 prosenttia. Vuonna 2008 metalliteollisuuden tuotannon arvo oli noin 530 miljardia euroa. Metalliteollisuuden ala koostuu pääasiassa pk-yrityksistä, ja alan yrityksiä on eri puolilla Eurooppaa yli Noin 90 prosenttia niistä työllistää alle 50 henkilöä. Ala on siis paljon hajanaisempi kuin siihen tiiviisti liittyvä ajoneuvo- tai perusmetalliteollisuus. Esimerkiksi autoteollisuudessa 10 valmistajaa pitää hallussaan lähes 90:tä prosenttia henkilöautojen markkinoista. Metalliteollisuus tarjoaa työpaikkoja eri puolilla Eurooppaa. Metalliteollisuudessa työskentelee noin 4,2 miljoonaa henkilöä eli yli 12 prosenttia kaikista tehdasteollisuuden alan työntekijöistä. Työvoiman tuottavuus on heikompi kuin koko tehdasteollisuuden alalla, mikä selittyy alan työvaltaisella luonteella (27 EU-maan keskiarvo on euroa). 25 EU-maan toiminnallinen tulos suhteessa liikevaihtoon on noin 12 prosenttia ja työvoiman tuottavuus noin euroa palkattua työntekijää kohti (investointi työntekijää kohti on kaksi tai kolme kertaa pienempi kuin kemian- tai perusmetalliteollisuudessa).

6 Metallinjalostus hallitsee alaa, ja sen osuus on noin 40 prosenttia metalliteollisuuden alan tuotannosta, työpaikoista ja yrityksistä. Pienin alasektoreista on höyrykattiloiden, pakkausten ja säiliöiden tuotannon ala, jolla toimii vain 4 prosenttia metallialan yrityksistä ja jonka osuus on prosenttia tuotannosta. Kokonaisinvestoinnit aineellisiin hyödykkeisiin ovat suuremmat kuin perusmetalli-, konepaja- ja sähkötekniikkateollisuudessa, mutta pienemmät kuin kemian- ja ajoneuvoteollisuudessa. Vuonna 2006 ne olivat hieman yli 21 miljardia euroa, kaksi kertaa enemmän kuin perusmetalliteollisuudessa. Vaikka lähes kaikilla muilla aloilla työpaikkojen määrä väheni jo ennen talouskriisiä, metalliteollisuudessa työpaikkojen määrä kasvoi tasaisesti talouskriisiin asti. Vuosina työpaikkojen määrä lisääntyi 8 prosenttia eli työpaikalla. Metalliteollisuus on teräksen suurkuluttaja, ja se nielee kaksi kolmasosaa EU:ssa tuotetusta raakateräksestä. Rakennusteollisuutta lukuun ottamatta metalliteollisuuden alalla on enemmän yrityksiä kuin millään muulla konetekniikan ja tehdasteollisuuden alalla. Metalliteollisuuden osuus EU:n tehdasteollisuudesta on 20 prosenttia, kun sähkötekniikkateollisuuden osuus on 9 prosenttia ja perusmetalliteollisuuden osuus vain 0,5 prosenttia. Vertailua Metalliteollisuuden osuus on 7,5 prosenttia tehdasteollisuuden alan tuotannosta ja 10 prosenttia koko tehdasteollisuuden alan lisäarvosta 27 EU-maassa. Perusmetalliteollisuuden osuus on noin 5 prosenttia tehdasteollisuuden alan tuotannosta. Metalliteollisuuden ala on perusmetalliteollisuuden alaa suurempi sekä tuotannon että työpaikkojen määrän osalta. Metalliteollisuuden tuotannon osuus koko tehdasteollisuuden tuotannosta on 7,5 prosenttia, ja perusmetalliteollisuuden 5 prosenttia. Metalliteollisuuden työpaikkojen osuus on yli 12 prosenttia, ja perusmetalliteollisuuden 2 prosenttia. Metalliteollisuuden osuus työpaikoista on suurempi kuin autoteollisuuden 7 prosentin osuus. Metalliteollisuuden sisällä 44 prosenttia työntekijöistä työskentelee metallinjalostuksen ja 29 prosenttia metallirakenteiden alalla. Vaikka muiden alojen, esimerkiksi ajoneuvoteollisuuden, osuus tehdasteollisuudesta voi olla suurempi (metalliteollisuus: 7,5 prosenttia, ajoneuvoteollisuus: 11 prosenttia), metalliteollisuuden työpaikkojen osuus on suurempi (yli 12 prosenttia). Tilannekatsaus Euroopasta Saksa on metalliteollisuuden alan tuotteiden suurin tuottaja, ja seuraavaksi suurimpia ovat Espanja, Italia, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta (EU-5). Saksassa metalliteollisuuden osuus tehdasteollisuudesta on lähes 20 prosenttia. Metalliteollisuuden alan tuotteiden kauppaa EU:ssa hallitsee 5 8 EU-maata. EU-5:n osuus on hieman yli 50 prosenttia viennistä ja tuonnista. Saksa ja Italia ovat suurimpia viejiä toisiin EU-maihin ja EU-maiden ulkopuolelle, ja vuonna 2008 Saksan osuus kaikesta viennistä oli 21 prosenttia ja Italian osuus 13 prosenttia. Noin 75 prosenttia tuotannosta on peräisin EU-5:stä. Saksan ja Italian osuus on noin 50 prosenttia metallinjalostusja metallituoteteollisuuden alan tuotannosta. Tuotanto neljällä alasektorilla metalliteollisuuden alan noin yritystä vuonna 2006 kaikissa 27 EU-maassa: Metallinjalostus hallitsee alaa, ja sen osuus on 40 prosenttia tuotannosta ja työpaikoista (metallien sulatus, takominen ja käsittely). Metallituotteiden (työkalut, valmiit metallituotteet ja yleinen rautatavara) ja metallirakenteiden osuudet ovat molemmat 25 prosenttia tuotannosta, mutta viimeksi mainittu on paljon työvaltaisempi, ja sillä työskentelee kaksi kertaa enemmän työntekijöitä kuin metallituoteteollisuudessa. Metallituoteteollisuus on EU:n kannattavin ja tuottoisin alasektori, ja sen toiminnallisen tuloksen suhde liikevaihtoon * on 14 prosenttia. Höyrykattiloiden, metallisäiliöiden ja pakkausten ala on vähiten tuottava alasektori, vaikka sen työvoiman tuottavuus on hyvä. Tällä alasektorilla toiminnallisen tuloksen suhde liikevaihtoon on 8,6 prosenttia. Työvoiman tuottavuus oli euroa palkattua työntekijää kohti, kun se oli koko metalliteollisuuden alalla euroa. * Gross operating rate

7 3 Heikkoudet ja vahvuudet Näkymättömän alan voima Metalliteollisuuden alan suurimpia etuja ovat sen leviäminen lähes kaikille Euroopan alueille sekä alan työpaikkojen, koulutuksen ja mahdollisuuksien monipuolisuus. Ala koostuu klustereiksi järjestäytyneistä pk-yrityksistä, joten se on hyvin mukautuvainen ja joustava teollisuudenala ja pystyy sopeutumaan helposti erilaisiin tilanteisiin. Alan suuruus: Metalliteollisuutta on lähes kaikissa EU-maissa, ja alalla toimii (Saksaa lukuun ottamatta) pääasiassa enintään 10 työntekijän pienyrityksiä. Tällaisten yritysten osuus on 80 prosenttia alan kaikista yrityksistä. Nämä ovat usein pieniä perheyrityksiä, ja niiden runsautta voidaan pitää sekä vahvuutena että heikkoutena. Vankka rakenne: Alalla ei kärsitä muiden alojen kaltaisesta ylikapasiteetista. Työpaikkojen syntyminen: Metalliteollisuuden alalla on paljon työpaikkoja, ja niiden osuus on yli 12 prosenttia tehdasteollisuuden alan työpaikoista kaikissa 27 EU-maassa. Lisäarvo: Metalliteollisuus menestyy paremmin kuin EU:n muut tehdasteollisuuden alat, kun menestystä mitataan toiminnallisen tuloksen suhteena liikevaihtoon. Toimitusketjun ja liitännäisteollisuuden maantieteellisen läheisyyden ansiosta metalliteollisuus voi toimia oikea-aikaisesti, luotettavasti ja joustavasti. Ala on pitkälle erikoistunutta ja pystyy mukautumaan muutoksiin nopeasti. Alan tuotanto on laadukasta, ja sen asema on vankka kalliin hintaluokan markkinoilla. Alalla käytetään tuotantomateriaaleja tehokkaasti ja harjoitetaan laajamittaista kierrätystä. Ala on teknologiapainotteinen ja keskittyy strategisesti innovointiin. Metalliteollisuuden suurin heikkous on sen rakenne. Vaikka pk-yritysten runsaudesta on monia etuja, se tekee alasta hajanaisen suhteessa tavarantoimittajiin ja asiakkaisiin.

8 Muut heikkoudet Teräksen kulutus: Metalliteollisuus käyttää runsaasti terästä muiden raaka-aineiden ohella. Alalla käytetään kaksi kolmasosaa EU:ssa tuotetusta raakateräksestä. Alan on saatava terästä ja muita raaka-aineita, kuten rautamalmia, kohtuulliseen hintaan, koska se ei pysty kilpailemaan EU:ssa työvoimakustannuksilla eikä saamaan mittakaavaetua tavarantoimittajiensa, erityisesti terässulattojen, tavoin. Puun ja kuoren välissä toimitusketjussa: Metalliteollisuus ostaa suurilta energian, teräksen ja muiden metallien toimittajilta ja myy suurten kestokulutushyödykkeiden tuottajille, kuten autoteollisuudelle. Koska sekä tavarantoimittajien että asiakkaiden joukossa on suuryrityksiä, metalliteollisuuden on vaikeaa määrätä kohtalostaan ja vaikuttaa liiketoimintaympäristöön. Pk-yritykset ovat ahtaalla etenkin teräksentoimittajien kanssa neuvotellessaan. Metalliteollisuus on työvaltainen ala, mikä on kilpailukyvyn kannalta epäedullista, sillä työvoimakustannukset ovat EU:ssa suhteellisen korkeat Kiinan ja Intian kilpailijoihin verrattuna. Energiantoimitus: Energian hinta on entistä merkittävämpi kilpailukyvyn tekijä etenkin suhteessa nousevan talouden maihin. Rahoituksen saanti: Metalliteollisuus rahoittaa toimintansa pankkien myöntämillä luotoilla, mikä rajoittaa alan laajentumis- ja innovointimahdollisuuksia. Imago-ongelma: Metalliteollisuutta pidetään yleisesti alana, jolla tehdään raskasta työtä karussa työympäristössä, vaikka tosiasiassa nykyisin valtaosassa yrityksistä tehdään enemmän aivotyötä kuin ruumiillista työtä.

9 4 Mahdollisuudet ja uhat Maailmanlaajuisen kehityskulun merkitys giovannialfieri.com, julkaistu Italian kone- ja metalliteollisuuden keskusliiton Animan luvalla. Euroopan tehdasteollisuuteen kohdistuu nykypäivänä ennen näkemättömiä haasteita. Maailmanlaajuinen talouskriisi ja siitä seurannut ketjureaktio liiketoimintaympäristössä, teollisuustuotannossa ja luottamuksessa tarkoittaa, että metalliteollisuuden kaupan on arvioitava painopisteensä täysin uudelleen. Mahdollisuudet Yhdistymistä pitäisi yrittää lisätä tarvittavan vähimmäismäärän kokoamiseksi yhteen. Markkinavalvontaa voitaisiin tehostaa säännösten noudattamisen tukemiseksi. Kilpailukykyä voitaisiin lisätä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa parantamalla. Energiatehokkuusratkaisuja voitaisiin tehostaa. Tuotteita ja palveluja voitaisiin parantaa uuden teknologian avulla. Innovointiyhteistyötä ja verkostoja pitäisi kehittää. Kasvavat markkinat teollistuvissa maissa, kuten Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa, tarjoavat mahdollisuuksia. Paikallisten yritysten pitäisi kansainvälistyä. Kapean erikoisalan markkinoita voitaisiin tavoittaa teknologista panosta lisäämällä, jolloin marginaalit kasvavat. Mahdollisuudet Metallinjalostus Metallirakenteet Höyrykattilat, säiliöt, pakkaukset Metallituotteet Yhdistymisen lisääminen X X X X Markkinavalvonnan tehostaminen säännösten noudattamisen tukemiseksi X X X X Nykyaikainen teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelmä X X X X Tehokkaammat energiankäyttöratkaisut X X Paremmat tuotteet teknologian avulla X X Innovointiverkostot, kumppanuudet ja yhteistyö X X X X

10 Uhat Metalliteollisuuden ääni hukkuu usein suurten tavarantoimittajien ja asiakkaiden äänen taakse. EU:n väestörakenteen takia osaavista työntekijöistä on yhä enemmän pulaa. Rahoituksen saanti on vaikeaa pankkien vaatiessa takauksia, ja joidenkin pienyritysten omistajat joutuvat jopa kiinnittämään kotinsa. Kilpailua syntyy alhaisten kustannusten maiden kanssa, joissa tuotanto kasvaa tasaisesti. Kotitalouksiin, autoteollisuuteen ja kodinkoneisiin sekä kodin muihin laitteisiin liittyvien eurooppalaisten tuotteiden kysyntä on vähentynyt. Rahoituskriisi vähentää teollisuuden kysyntää entisestään. Tietotaitoa ja teollis- ja tekijänoikeuksia ei ole suojattu asianmukaisesti. Uhat Metallinjalostus Metallirakenteet Höyrykattilat, säiliöt, pakkaukset Metallituotteet Väestörakenteen muutos X X X X Joustamattomat työehtosopimukset X X X X Tuotannon kasvu kehittyvissä maissa X Tuotantomateriaalin kustannusten kasvu X X X X Teollis- ja tekijänoikeuksien sekä tietotaidon suojaaminen X X X X Alan näkymättömyys X X X X

11 5 Kilpailuasema Haasteet ja tulevaisuudennäkymät Metalliteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavat toimitusketjuun kuuluvat vaikutusvaltaiset kumppanit, kuten metallintoimittajat ja loppukäyttäjät. Metalliteollisuuden kilpailukykyyn liittyy monia haasteita. Varjopuolet Alaan kohdistuu monia taloustekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa, kuten luotonannon tiukentuminen, lama, teräksen hinta ja raaka-aineiden saatavuus. Toimitusketjuun kuuluvat asiakkaat kasvavat koko ajan suuremmiksi, joten niiden suhteellinen vaikutusvalta kumppanina kasvaa. Lopputuotteiden, kuten toimitusketjuun kuuluvien asiakkaiden valmistamien autojen, kysyntä on laskenut rajusti. Toimitusketjun loppupään tuotantoon keskittyminen ja terästuottajien osallistuminen lisäävät pienempien pk-yritysten riskejä. Alalla on hyvin vaikeaa yhdistyä sekä rakenteellisista syistä että korkean erikoistumisasteen vuoksi. Yritysten koko ja luonne hankaloittavat mittakaavaedun tavoittelua. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on oleellista alan selviytymisen kannalta, mutta vain muutamilla yrityksillä on varaa rahoittaa sitä. Rahoitusta voi olla vaikea saada. Alan on parannettava suhteita ja yhteydenpitoa koko toimitusketjussa, jos tehokasta innovointia halutaan edistää. Säännösten noudattaminen tulee kalliiksi ja vie paljon aikaa. Teollis- ja tekijänoikeuksia suojaaviin käytäntöihin käytetty aika ja raha asettavat metalliteollisuuden yritykset epäedulliseen asemaan suuryrityksiin verrattuna.

12 Nousevan talouden maista tuleva kilpailu on lisännyt vastaavien halpojen metallituotteiden ja lopputuotteiden tuontia. EU:ssa noudatetaan tiukempia terveyttä ja turvallisuutta, päästöjä sekä laatuvaatimuksia koskevia sääntöjä kuin muilla markkinoilla, mikä heikentää alan kilpailukykyä. Korkeasti koulutettuja työntekijöitä ei ole riittävästi käyttämään uutta teknologiaa ja edistämään innovointia. Pk-yritysten hallintokustannukset ovat suhteellisen korkeat. Tulevaisuuden kannalta valoisat puolet Metalliteollisuus on keskeinen lenkki, joka liittää suurimmat kumppaninsa toimitusketjuun. Ilman sitä toimitusketju katkeaa. Toimitusketjun ulkomaiset yritykset ovat tuoneet uusia ideoita ja menetelmiä ja levittäneet uutta teknologiaa. Pidemmälle jalostettujen tuotteiden vienti kasvoi merkittävästi ennen vuotta Euron arvon alentuminen voi auttaa vientiä kasvuun: investointi- ja kestokulutushyödykkeet ovat halvempia maailmanmarkkinoilla. Öljyn hinta laskee ja myös raaka-aineet vaikuttavat halpenevan. Ympäristönsuojelua koskevien aloitteiden suurempi määrä luo uusia mahdollisuuksia. Pk-yritysten valta-asema tarkoittaa, että ne voivat sovittaa tuotantonsa toimitusketjuun kuuluvien asiakkaiden yhä monitahoisempiin tarpeisiin. Metalliteollisuuden alan tuotteita on yleensä helppo kierrättää. Globalisoituminen kannustaa yrityksiä erikoistumaan ja innovoimaan. Teollisuus tuottaa ainutlaatuisia tuotteita, joita on vaikea jäljitellä, mitä jatkuva innovointi tukee. Työvoiman tuottavuus on kasvussa.

13 6 Tarjolla olevat aloitteet Alan tulevaisuuden turvaamiseksi Yritysten yhteenliittymät, yritysostot ja strategiset kumppanuudet Nämä vahvistaisivat metalliteollisuuden alan neuvotteluvaltaa ja antaisivat mahdollisuuden sovittaa yhteen toimitusketjun suuret toimijat ja tuotantoketjun kysyntäpään. Tämä puolestaan alentaisi alan tuotantokustannuksia ja nostaisi tuotteiden hintoja. Se antaisi myös mahdollisuuden kansainvälisille kumppanuushankkeille, jollaisia rahoitetaan esimerkiksi EU:n seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta. Tietojen ja osaamisen jakaminen Eritenkin pk-yrityksille suunnatuista tiedotusfoorumeista ja ohjelmista olisi hyötyä. Metalliteollisuuden on määritettävä parhaita käytäntöjä ja joskus jopa varmistettava, että samaan yhtiöön kuuluvat tuotantolaitokset vaihtavat hyödyllistä tietoa keskenään. Alueellisten politiikanlaatijoiden olisikin pidettävä erikoistuneiden klusterien ja muiden tietojenvaihdon koordinointiin pystyvien organisaatioiden muodostamista ensisijaisena. Innovointi Pk-yritysten innovointiedellytyksiä on parannettava, eli pk-yritysten edustajien on osallistuttava enemmän uusien ohjelmien suunnitteluun. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) sopii hyvin suuremmille metalliteollisuuden alan yrityksille, mutta myös pienten yritysten on saatava tietoa sen ohjelmista. Yliopistojen on lisättävä osaamisen siirtämistä pk-yrityksille. Edellä mainitut klusteriorganisaatiot voisivat olla tässä erittäin hyödyllisiä. Osaava työvoima Insinöörejä, muotoilijoita ja johtajia kaivataan kipeästi kilpailussa Kiinan kaltaisia teollistuvia maita vastaan. EU-maiden ja metalliteollisuuden olisi keskityttävä elinikäisen oppimisen ohjelmiin, jotka on tarkoitettu kaikille työntekijöistä hankejohtajiin. Insinöörintutkintojen tunnustaminen EU:n laajuisesti helpottaisi asiantuntijoiden liikkuvuutta Euroopassa. Sinistä korttia koskevan direktiivin * avulla olisi houkuteltava osaavia työntekijöitä EU:n ulkopuolelta. Työntekijöitä saadaan houkuteltua metalliteollisuuteen, jos heille kerrotaan, että metalliteollisuuden insinöörityö on muutakin kuin autoteollisuuden osien tuotantoa se on myös hyvin suunniteltujen, suorituskyvyltään parempien ja kevyempien autojen suunnittelua. Tässä voidaan käyttää mainontaa ja brändäystä. * Neuvoston direktiivi 2009/50/EY, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009

14 Rahoituksen saanti Talouskriisi on hankaloittanut rahoituksen saantia. Pankkeja on rohkaistava parantamaan selvästi tarjontaansa koko tehdasteollisuudelle ja erityisesti metalliteollisuudelle, jolla toimii hyvin paljon pk-yrityksiä. Aloitteita tarvitaan varmistamaan, että metalliteollisuuden alan yritykset tuntevat EU:n ja valtioiden tarjoamat rahoitusmahdollisuudet. Koulutusohjelmia tarvitaan, jotta johtajia voidaan opastaa rahoituksen hakemisessa, ja aloitteita on käynnistettävä metalliteollisuuden pääomavirtojen tutkimiseksi. Ilmastonmuutos Kansainvälisen huomion keskittyminen ilmastonmuutokseen tarjoaa tärkeän tilaisuuden metalliteollisuudelle, joka on yleisesti kustannustehokas ja ympäristöasioissa valveutunut ala. Metalliteollisuuden tuottamat osat lisäävät usein suoraan keskeisten lopputuotteiden, esimerkiksi sulatusuunien, energiatehokkuutta, mikä auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Teollisuudessa, EU-maissa ja myös EU:ssa on otettava käyttöön strategioita, joilla edistetään tutkimusja kehittämistoimintaan suuntautuvia investointeja. EU:n ja EU-maiden politiikoissa olisi pohdittava, miten pk-yritykset saadaan osallistumaan aktiivisesti tutkimusverkostoihin, ja autettava pk-yrityksiä huolehtimaan ympäristömääräyksiä koskevista hallinnollisista vaatimuksista, ajettava hiilidioksidipäästöjen sääntelyn kansainvälistä yhtenäistämistä ja parannettava EU:n energiamarkkinoiden tehokkuutta. On laadittava pk-yritysten tarpeisiin soveltuva kohdennettu politiikka, jolla voidaan parantaa esimerkiksi tutkimusja kehittämistoimintaan osallistumisen edellytyksiä. Kiina on alkanut lisätä erikoistumista, kun EU:n teollisuudessa investointeja on vähennetty. Näkyvyys: Euroopan komission on kiinnitettävä enemmän huomiota metalliteollisuuteen. Metalliteollisuuden olisi osallistuttava Euroopan teknologiayhteisöihin (ETP), joihin kuuluu yrityksiä, tutkimuslaitoksia, rahoittajia ja sääntelyviranomaisia ja joissa sekä määritellään yhteinen tutkimusohjelma että hankitaan varoja julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Energia: Euroopassa tarvitaan vakaata sähköntoimitusta, kestävän politiikan täytäntöönpanoa ja toimivia energian sisämarkkinoita. Etenkin metalliteollisuuden on varmistettava kilpailukykyinen energiansaanti. Kilpailupolitiikka: Kilpailuviranomaisten olisi valvottava tiiviisti väärinkäyttöä, jota voi seurata teollisuuden suhteellisesta koosta tavarantoimittajien ja asiakkaiden kokoon nähden. Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja: Teollis- ja tekijänoikeuksia ei suojata aina tehokkaasti. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun toteuttaminen on oleellista patenttien suojaamiseksi ja tuoteväärennösten vähentämiseksi EU:n markkinoilla. Suojaaminen on erittäin tärkeää, jotta yritykset hyötyisivät tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja edistäisivät sitä.

15 7 Saatavilla olevat palvelut ja rahoitus Pääasialliset rahoitusmahdollisuudet FMMI Metalliteollisuuden ala koostuu laajalti pk-yrityksistä, joilla on monesti heikot mahdollisuudet investoida tutkimus- ja kehittämistoimintaan. EU:lla on monia elimiä, jotka tarjoavat palveluja ja rahoitusta, mutta pk-yritykset eivät aina tiedä niistä. Jotkin palvelut ja rahoitusmuodot on tarkoitettu pienyrityksille uusissa EU-maissa, toisilla edistetään työpaikkojen syntymistä tai pyritään ohjaamaan johtajia mikrorahoituksen käyttöön. Access2finance Access2finance-verkkosivusto on pk-yrityksille tarkoitettu EU-rahoituksen neuvontapalvelu, josta saa tietoa tarjolla olevasta rahoituksesta ja apua hakuprosessissa. Kansallinen yhteyspiste löytyy jokaisesta EU-maasta. Enterprise Europe Network Enterprise Europe Network verkosto auttaa pienyrityksiä hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa mahdollisimman tehokkaasti niin antamalla tietoa EU:n lainsäädännöstä ja etsimällä liiketoimintakumppaneita kuin kehittämällä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja tukemalla pk-yrityksiä ja yritysten osallistumista politiikanlaadintaan. Enterprise Europe Network on EU:n laajin yhteyspisteiden verkosto. Eurooppalainen pk-yritysportaali Euroopan komission perustamalta eurooppalaiselta pk-yritysportaalilta saa vaivattomasti tietoa pk-yrityksiin liittyvistä EU:n politiikoista ja aloitteista. Portaalilta on linkit myös rahoitusmahdollisuuksiin. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma (EIP) Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma on yksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvista kolmesta ohjelmasta ja metalliteollisuuden kannalta merkittävin. Ohjelmasta tuetaan teknisiä hankkeita, joista on merkittävää ympäristöhyötyä.

16 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan aluekehitysrahasto tarjoaa tietojenvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä lähinnä uusissa EU-maissa. Painopiste on pk-yrityksissä ja siinä, miten niiden alueellista ja paikallista ympäristöä, yrittäjyyttä, innovointia ja kilpailukykyä sekä alueiden välistä ja rajatylittävää yhteistyötä voidaan parantaa. Yksi rahaston painopisteistä on myös inhimillisiin voimavaroihin kohdistuvissa investoinneissa. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahasto on tarkoitettu pääasiassa uusille EU-maille, ja rahaston painopiste on ammattiosaamisessa. Rahastosta tuetaan opetusta, koulutusta ja työllisyyttä. Rahoitusta on saatavissa EU-maiden ja alueiden kautta. Rahaston tarkoituksena on lisätä työntekijöiden ja yritysten sopeutuvuutta, vahvistaa työhön pääsyn mahdollisuuksia, torjua epäedullisessa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja parantaa opetus- ja koulutusjärjestelmiä. Yhteinen toimi EU:n mikroluottolaitosten tukemiseksi (JASMINE) JASMINE on Euroopan komission, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston kokeiluhanke, jossa autetaan pienyrityksiä saamaan rahoitusta ja työttömiä ryhtymään ammatinharjoittajaksi. JASMINE on käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi (JEREMIE) JEREMIE kattaa kaikki 27 EU-maata ja sen tarkoituksena on parantaa rahoituksen, erityisesti mikroluottojen, pääomarahoituksen, takausten ja muun innovatiivisen rahoituksen, saantia. Aloitteesta tuetaan aloittavia yrityksiä, teknologiansiirtoa, teknologia- ja innovointirahastoja ja mikroluottoja. is JEREMIE.htm Ympäristöpolitiikan ja hallinnon Life + rahoitusväline Life + rahoitusvälineestä tuetaan teknologiahankkeita, joista on merkittävää ympäristöhyötyä ja jotka parantavat esimerkiksi tuotantoprosesseja ja tehokkuutta. Seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma Seitsemännessä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa on sekä metalliteollisuuden suuryrityksille että pk-yrityksille sopivia ohjelmia. Ohjelman aihealueita ovat yhteistyö, ideat, ihmiset ja valmiudet. Cordis-portaalin opas The Practical Guide to EU Funding (ks. edellä) auttaa hakijoita selvittämään oleelliset tiedot tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusmahdollisuuksista. Oppaassa The Grant Overview esitellään EU-rahoitukseen liittyviä mahdollisuuksia Euroopan komission eri politiikanaloilla. Yksittäisiin aloihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet Osaamisen vaihto ja tutkimusyhteistyö: ks. CIP. Työpaikat: ks. Euroopan sosiaalirahasto. Rahoituksen saanti: ks. CIP, ja tarkemmin sanottuna kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (GIF) ja pk-yritysten takausjärjestelmä (SMEG). Ks. myös JEREMIE-ohjelma ja JASMINE-ohjelma. Ilmastonmuutos: ks. Life +, CIP-ohjelman ekoinnovointiosio ja EAKR. FMMI

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

ALIHANKINTAVISIO 2015

ALIHANKINTAVISIO 2015 ALIHANKINTAVISIO 2015 Mitä näkemys alihankintatoiminnan kehityspoluista keskipitkällä 10 15 vuoden tähtäimellä Miksi herättämään keskustelua strategiatyön tueksi yritysten näkemyksenä Kenelle pää- ja alihankkijoille

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 17.06.2016 Kokkola Port Tower Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 12.4.2016 Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot