Siivoa, haravoi, luo lunta, Asennon korjaus. Onnen kukkulalta kivun kuiluun: arkipäivän aktiivisuus näkyy terveydessä s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siivoa, haravoi, luo lunta, Asennon korjaus. Onnen kukkulalta kivun kuiluun: arkipäivän aktiivisuus näkyy terveydessä s. 14"

Transkriptio

1 Fysioterapian ja kuntoutuksen uutis- ja asiakaslehti Siivoa, haravoi, luo lunta, arkipäivän aktiivisuus näkyy terveydessä s. 14 Asennon korjaus toi avun kovaan lonkkakipuun s. 36 Onnen kukkulalta kivun kuiluun: fysioterapeutti kipukuntoutujana s. 6

2

3 tässä lehdessä Fysioterapian ja kuntoutuksen ammatillinen uutis- ja asiakaslehtiasleh Pääkirjoitus... 4 Palvelusetelien käyttöönotto... 5 Fysioterapeutti kipukuntoutujana... 6 Pallo pöydällä Hoitopöydälle asetettu jumppapallo, jonka päällä fysioterapeutti istuu, tekee työskentelystä ergonomisempaa ja painonsiirroista helpompia. Tiesitkö että...10 Monet pitkäaikaissairaat voisivat tehdä työtä Fysioterapian vaikuttavuuden arviointi on tätä päivää Arkipäivän aktiivisuus näkyy terveydessä FYSI kouluttaa: Käden taidot Luut ja laihduttaminen FYSI:n koulutuskalenteri Milloin fysioterapiaan? FYSI ry:n jäsenyritykset FYSI-Yrittäjäpäivät lokakuussa Muistisairauksien hoitosuositus Vuoden 2010 Fysioterapiayrittäjä... täjä FYSI-lehden julkaisija: Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry Nuijamiestentie 5 B HELSINKI puh: (09) fax: (09) fysi.info(at)fysi.fi Kustantaja: Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy Toimitus: Nuijamiestentie 5 B HELSINKI puh: (09) fax: (09) Toimittaja: Ritva Tiittanen-Wallenius puh: ritva.wallenius(at)gmail.com Ulkoasu ja taitto: Disa Holmberg disa.holmberg(at)gmail.com Ilmoitusmyynti: Leila Salonen Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy puh: (09) fax: (09) leila.salonen(at)fysi.fi Painatus: Kirjapaino Edita Prima Oy 2010 Asennon korjaus toi avun kovaan lonkkakipuun Hyvä ryhti auttaa niveliä...38 Reuman hoitoa ja kuntoutusta järjestellään Tiesitkö että Elävä liikekuvasto Arena-messut liikunnan ammattilaisille Väitökset Kirjanmerkki Päätoimittaja: Aino Sainio aino.sainio(at)fysi.fi Painos: kpl ISSN Fyssari suosittelee...50 Osallistu Lukijakilpailuun...50 Kannen kuva: Ritva Tiittanen-Wallenius FYSI

4 4 FYSI päätoimittajalta Palvelusetelit ja kotitalousvähennykset käyttöön kuntoutuksessa Vuosi sitten voimaan astunut palvelusetelilaki antoi kunnille mahdollisuuden parantaa kuntalaisilleen järjestämiään palveluja, lisätä kuntalaisten valinnanvapautta ja hyödyntää oman alueensa pieniä yksityisiä palveluntuottajia ja lisätä näin työpaikkoja ja verotuloja. Monen kunnan poliitikot vielä pohtivat palvelusetelien käyttöönottoa omassa kunnassaan. Toivottavasti edelläkävijäkuntien esimerkki ja hyvät kokemukset saisi muutkin kunnat ottamaan palvelusetelit pikaisesti tehokkaaseen käyttöön myös lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Kotitalousvähennys on osoittautunut menestykseksi niillä aloilla, jotka ovat sen piirissä. Yksi keskeinen ala on vielä ulkopuolella, ja se ala on kuntoutus. Esim. ikääntynyt ihminen tai hänen lapsensa voi vähentää siivouskulut kotitalousvähennyksenä, mutta ei tarvitsemaansa kuntoutusta. Ikääntyminen ei ole sairaus, joten sen aiheuttamaa toimintakyvyn heikkenemistä ei korvata sairausvakuutuksesta. Olisi välttämätöntä, että toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvittava lääkinnällinen kuntoutus liitettäisiin mm. omaishoitajien eläkeläisjärjestöjen toiveiden mukaisesti kotitalousvähennyksen piiriin. Yksityisesti vai julkisin verovaroin omistettu yritys Suomen hallitus on kesän aikana joutunut vastaamaan EU:lta tulleeseen ns. Palmia tapauksen perusteella tehtyyn selvityspyyntöön, jossa edellytetään avoimilla markkinoilla toimivien, verovaroin omistettujen liikelaitosten muuttamista osakeyhtiöiksi. Yrittäjäjärjestöt ovat korostaneet sitä, että kuntien verovaroilla ei pidä perustaa yrityksiä sellaisille aloille, joilla jo on olemassa yritystoimintaa ja sellaista alaa on vaikea löytää, jolla yrityksiä ei olisi. Kunnan tehtävä on lain mukaan järjestää palvelut kuntalaisille, mutta tuottamistavan valinta on vapaa. Kiljavan kuntoutumissairaala on esimerkki siitä, mitä seuraa, kun kunnat perustavat yrityksen, jonka toiminta osoittautuukin vahvasti tappiolliseksi. Jokainen Kiljavassa mukana olleesta kuudesta kunnasta on jo tähän mennessä kärsinyt miljoonien eurojen tappiot - ja raha leikataan kuntalaisten palveluista. Suomen tulisi ottaa mallia läntisistä naapurimaistaan, joissa asiakas kilpailuttaa palvelut, joita tuottavat sekä julkiset yksiköt että yksityiset yritykset tasavertaisina toimijoina. Jos asiakkaat eivät halua käyttää jotakin yksikköä, se kuolee pois, olipa se yksityinen tai julkisesti omistettu. Vaikuttaa siltä, että Suomessa ollaan hyvää vauhtia menossa täysin päinvastaiseen suuntaan, eli julkisin verovaroin omistettuun järjestelmään, jossa yrityksetkin olisivat kuntien ja kuntayhtymien omistamia. Samaan suuntaan tähtäävät myös Yhteiskunnallisia yrityksiä koskevat suunnitelmat, joiden mukaan terveet yritykset olisivat pahiksia ja ns. yhteiskunnalliselle yrityksille eli hyviksille annettaisiin kilpailutussuojaa tai muita helpotuksia. Uutta on myös se, että Suomen Kuntaliiton hallitus on antanut toimivalle johdolle harkintansa mukaan oikeuden merkitä osakkeita eurolla perusteilla olevasta yli 100 kunnan omistamasta talous- ja henkilöstöhallintoalan KPK ICT Oy:stä. Yrittäjä on kuin urheilija aina valmis reiluun kilpailuun Kilpaileminen innostaa kehittämään omaa osaamistaan ja voitto kilpailutuksessa on yhtä arvokas kuin urheilussa: se kannustaa parantamaan omaa suoritustaan. Syntyy uusia ideoita, toiminta kehittyy, työpaikat lisääntyvät ja kunnan verotulot kasvavat. Pienyritysten kilpailuttamisen kuningas on Kela. Parhaillaan on menossa vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailuttaminen koko maassa. Nyt meneillään olevalla kaudella Kela teki sopimuksen noin 1200 lääkinnällistä kuntoutusta tarjoavan yrityksen kanssa ja systeemi toimii hyvin. Merkillepantavaa on, että lähes kaikki palveluntuottajat ovat alle 5 hengen yrityksiä. Palvelu tuotetaan täsmälleen sellaisena, kuin se on kilpailutuksessa sovittu, kotona ja lähellä vammaisten kotia. Miksi ihmeessä kunnat ja kaikki muutkin julkiset, verovaroja käyttävät terveydenhuollon yksiköt eivät hioisi omaa kilpailuttamisosaamistaan huippuunsa ja ostaisi palveluja aidoilta yrityksiltä? FYSI Yrittäjäpäivillä (sivut 25-28) pohditaan näitä ja monia muita alan tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ja perehdytään tulossa olevaan kaikkia koskettavaan uuteen lainsäädäntöön. Aino Sainio Päätoimittaja

5 FYSI ajankohtaista Peruspalveluministeri Paula Risikko: Palvelusetelien käyttöönotossa työsarkaa yrittäjäjärjestöille Vuoden voimassa ollut palvelusetelilaki on otettu kunnissa innolla tai empien vastaan, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko avatessaan Sitran järjestämän Palveluseteliseminaarin. Palveluseteliä voidaan hyödyntää koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palvelusetelin avulla kunta voi lisätä asiakkaiden valinnanvapautta, edistää kuntien ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja kumppanuutta, sekä antaa kunnille uutta liikkumavaraa palvelujen järjestämisessä. Läheskään kaikissa kunnissa palveluseteliä ei ole otettu käyttöön. Asian vauhdittamisesta ministeri Risikko heitti palloa yrittäjäjärjestöille: asiaan pitäisi vaikuttaa kuntatasolla. Kunnat päättävät itsenäisesti palvelusetelin käyttöönotosta ja siitä, mihin palveluihin se kohdistetaan. Lain vauhdittajana ovat olleet myös kuntien lisääntyvät paineet kustannusten hallinnassa. Uusi terveydenhoitolaki tulee Eduskunnan käsittelyyn tänä syksynä ja lain on tarkoitus tulla voimaan Uusi laki lisää merkittävästi asiakkaan valinnanvapautta julkisessa terveydenhuollossa, totesi ministeri Paula Risikko. Ensimmäisessä vaiheessa asiakas voi valita hoitavan lääkärin tai hammaslääkärin oman kunnan tai kuntayhtymän sisällä. Vuonna 2014 valinnanoikeus laajenee siten, että omalääkärin voi valita mistä tahansa päin Suomea. Lain tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa. Kuntien tehtäväksi jää yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa sopia, mitä palvelua missäkin tuotetaan. Tavoitteena on kehittää asiakaskeskeinen palvelujärjestelmä. - Kaikilla on oltava mahdollisuus valita parasta, painottaa Risikko. Yrittäjäjärjestöt ovat kritisoineet lain valmistelua siitä, että terveydenhoitoalan yritykset on unohdettu lakiesityksessä. Yrittäjät eivät ole päässeet kertomaan näkemyksiään lain valmisteluvaiheessa ja tästä johtuen lakiesityksissä on kohtia, jotka vaarantavat joidenkin terveydenhoidon alojen yritystoiminnan. Lain mukaan asiakas voi valita vain julkisen terveydenhuollon yksiköitä. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava laki huomioi myös yritykset, joten valinnanvapaus on huomattavasti laajempi: asiakas voi valita julkisten ja yksityisten yksikköjen välillä, jotka ovat kilpailullisesti samassa asemassa. Tämä on nostanut palvelujen laatua ja lisännyt kustannustehokkuutta. Jos asiakkaat eivät halua käyttää jotakin yksikköä, se kuolee pois, olipa se yksityinen tai julkisesti omistettu. Valokuvat: Sitra. Sitran kansainvälinen seminaari käsitteli eurooppalaisia sosiaali- ja terveyspalveluita teemalla Järjestämismallit ja toimintatavat arvona valinnanvapaus. Kaksipäiväisessä seminaarissa esiintyy alan kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka esittelevät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalleja Ruotsissa, Englannissa ja Hollannissa. Seminaarin keskeinen aihe on kansalaisten valinnanvapaus ja henkilökohtainen budjetti osana palvelusetelien käytön laajentamista.

6 6 FYSI Fysioterapeutti kipukuntoutujana Onnen kukkulalta kivun kuiluun Elämä voi muuttua hetkessä. Onnen kukkulan ja kivun kuilun välillä voi olla sekunnin murto-osa. Luottavainen tulevaisuuteen kurkottaminen muuttuu yhdestä sähkölangan sävähdyksestä näköalattomaksi kivun ja byrokratian kanssa selviämiseksi. Kun tämän kokijana on nuori, lahjakas, suorapuheinen fysioterapeutti, kuultavana on tärkeä raportti kipupotilaan arjesta, kuntoutumisen polusta ja voimavaroista. Runsaat kaksi vuotta sitten, kesäkuun 26. päivänä 2008, tapahtui jotakin, mitä ei olisi tarvinnut tapahtua. Hiljattain fysioterapeutiksi valmistunut ja unelmiensa työpaikassa aloittanut Laura Jätyri oli työtehtävissä, lähdössä leirikisojen päätteeksi uittamaan hevosia 20 nuoren leiriläisen kanssa. Laitumen porttia sulkiessaan hän sai kädensijasta sähköiskun ja säpsähti sillä seurauksella, että hänen taluttamansa hevonen säikähti, pyörähti sähkölankaan ja talloi pelästyksissään Lauran jalkoihinsa astuen hänen oikean säärensä, vatsansa ja kasvojensa päälle. Hevosen jalkoihin tallautuivat myös pitkäksi aikaa nuoren ihmisen tulevaisuudensuunnitelmat. Intoa puhkuvasta, monitaitoisesta fysioterapeutista tuli hetkessä potilas. Hän ei vielä silloin tiennyt, että joutuisi katsomaan kivun ja kuntoutumisen kortit perusteellisesti ja liittymään siihen joukkoon, joka voimavaroja kokoon kaapien etsii apua milloin kahden kuukauden ajan yhtäjaksoisesti valvottavaan kipuun, milloin jatkuvaan oksetuksen tunteeseen, milloin useaksi päiväksi samenevaan näköön tietämättä, mihin kaikki johtaa. - Eniten ajatuksia on herättänyt se kokemus, että ihmiseltä vaaditaan kaikkein eniten juuri silloin, kun hän on kaikkein heikoimmillaan. Minut yllätti se, miten paljon kuntoutuja joutuu itse hakemaan hoitoa, palvelua, tietoa ja tukia. Jos en itse olisi alusta asti ollut aktiivinen ja osannut ehdottaa erilaisia vaihtoehtoja, en tiedä, miten olisi käynyt. - Olen aina ihaillut omia asiakkaitani, joilla asenne

7 FYSI kuntoutukseen on ollut kohdallaan. Vasta nyt ymmärrän, kuinka suuren taistelun saa käydä, että edes pääsee fysioterapiaan. Meiltä ammattilaisilta pitäisikin löytyä ymmärrystä sille, että kuntoutukseen itsensä taistellut ihminen ei välttämättä heti jaksa olla motivoituneena ja innoissaan tekemässä ehdottamiamme harjoitesarjoja, Laura Jätyri sanoo. Moniammatillisuuden tärkeys kuntoutukselle tiedetään jo, mutta käytäntö laahaa perässä. - Tämä on aihe, joka tuli minulle jollakin tavalla tutuksi jo fysioterapeutiksi opiskellessani: Eri ammattiryhmät eivät tunnu tietävän, mitä kenenkin osaamisalueeseen kuuluu. Esimerkiksi omassa koulussamme opiskeli sairaanhoitajia ja sosionomeja. Missään vaiheessa meillä ei ollut konkreettista kanssakäymistä toistemme kanssa, jotta olisimme oppineet toistemme osaamista. Harva terveydenhuollon ammattilainenkaan tietää esimerkiksi, mitä kaikkea fysioterapeutti osaa. Yhteistyötä haluttaisiin kyllä tehdä, mutta se on vaikeaa, kun omaa ammattiryhmää pidetään ainoana osaajana. Moniammatillisuuden kompastuskiviä pitäisi poistaa, se olisi kuntoutujan etu, Laura sanoo kokemuksenaan. Toivoisin, että me terveydenhuollon ihmiset ymmärtäisimme, ettei kukaan tule hakemaan apua turhaan. Oma kokemukseni on se, että vain harva meistä osaa todella kuunnella, mitä apua hakemaan tulevalla ihmisellä on sanottavanaan. Hänen oma kuntoutuksensa sai paremman suunnan vasta, kun onnettomuudesta oli kulunut kymmenisen kuukautta. Asiat alkoivat järjestyä, kun kuntoutusprosessin toimijoiksi löytyi toinen toistaan arvostavia terveydenhuollon ammattilaisia. - Kaiken takana oli hammaslääkäri. Hän ohjasi minut kipupoliklinikalle, jonka kautta psykologi neuvoi minut keskustelemaan erilaisista mahdollisuuksista fysiatrin kanssa. Fysiatri onneksi arvosti psykologin ohjausta ja toimitti minut edelleen keskustelemaan sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa mahdollisista uudelleenkoulutus- ja eläkevaihtoehdoista. Kipupoliklinikan lääkäri puolestaan otti vastuulleen lääkitykseni järkevän seurannan ja suunnittelun ja ortopedi auttoi selvittämään vakuutusyhtiölle silloisen tilanteeni. Kannattaa etsiä rohkeasti oikeita ihmisiä parhaimmillaan ammattilaiset ovat kuntoutujan tukipilareita ja tsemppareita. Täytyy olla rohkeutta mennä vielä uusien ihmisten luo, jos tuntuu, ettei tule kuulluksi. Kaikkein raskain, eniten voimia kahden vuoden aikana imenyt prosessin osa on Laura Jätyrin mielestä ollut sairastamiseen, kuntoutumiseen ja toimeentuloon liittyvä loputon paperirumba, joka on kuntoutujan itsensä vastuulla. Siitä on tullut sairaslomalla tavallaan päätyöni eikä siihen valmista potilasta kukaan: Käyn vakuutusyhtiössä ja lähettelen papereita, otan kopioita kaikista mahdollisista lausunnoista ja pidän ne järjestyksessä. Mitään ei saa hävittää. Tapauksessani ongelmaksi on muodostunut se, ettei minulle tehty heti alun alkaen riittävästi tutkimuksia. Kipua selittävät löydökset tehtiin toiminnallisessa magneetissa ja toimintaterapeutin testeissä vasta sitten, kun vakuutusyhtiö oli jo ilmoittanut, että se on korvannut riittävästi vammoihini nähden. Muutoksenhakuun puolestaan kuluu aikaa kuukausia ja vuosia. Laura Jätyri sanoo muuttuneensa prosessin aikana toiseksi ihmiseksi. Nyt 28-vuotiaana hän on oppinut oman

8 kokemuksensa kautta potilaan ammatin. - Nyt kun minulle on avautumassa työkokeilun kautta mahdollisuus palata takaisin fysioterapeutin työhöni, tämä toinen ammattini ja sen mukanaan tuomat kokemukset kulkevat mukanani potilastyössä. En koskaan ennen tiennyt, miltä tuntuu, kun hermosäryt pitävät lääkkeistä huolimatta hereillä kahden kuukauden ajan. En koskaan ennen tiennyt, miltä tuntuu VAS-janalla ilmoitettu pahin mahdollinen kipu. En koskaan ennen tiennyt, kuinka väsyttävää on, kun kipua ei voi saada kokonaan pois. Mutta nyt tiedän. - Tiedän myös, miltä tuntuu, kun kipujen olemassaoloa epäillään tai kipuja vähätellään ja kun ihminen joutuu vakuuttelemaan, että tarvitsee oikeasti apua. Sairaslomalla olemistakin joutuu jostain syystä selittelemään ja monet tuntuvat kaipaavan todisteita, että on ihan oikeasti ja oikeasta syystä työkyvytön. On ollut yllättävää huomata, miten vaikea ympäristön myös meidän terveydenhuollon ammattilaisten - on suhtautua siihen, että ihminen on pitkällä sairaslomalla. Niinhän se on: Me ihmiset pidämme selviytymistarinoista, onnellisista lopuista ja urheista, hammasta purevista ihmisistä, jotka kulkevat vaikeuksien kautta voittoon. Jokainen, joka on tuntenut entisen ja tuntee nykyisen Lauran, voi sijoittaa hänet empimättä näiden taistelijoiden joukkoon. Mutta kun elämä on : Se tuo joillekin meistä eteen asioita, jotka eivät taistelemallakaan asetu toivottuun sapluunaan. Jokainen meistä voi kysyä itseltään, millaista olisi elää jatkuvan kivun ja koskaan kokonaan loppumattoman päänsäryn kanssa. Tuskin osaamme sitä edes kuvitella. Niitäkin on, jotka sen tietävät. Laura Jätyri sanoo saaneensa valtavasti voimia sairaslomansa aikana sattumalta löytämänsä meksikolaisen Frida Kahlon taiteesta ja kohtalosta. - Erityisesti ne hänen maalauksensa, joissa on nauloja pitkin kehoa, ovat olleet tosi puhuttelevia. Niitä on ollut valtavan helppo ymmärtää, kun itsellä on juuri 8 FYSI

9 FYSI Koirien vuoksi pääsen sängystä ylös ja kämpästä ulos. Koirat jaksavat kuunnella. Ne eivät esitä tyhmiä kysymyksiä. Paras ystävä on ollut aina silloin läsnä, kun elämässä on tullut vaikea aika. Vain todelliset ystävät ovat jäljellä. Koirat vievät luontoon. Lähden aina uudestaan koirien kanssa yöllä hiljaiseen metsään. Meksikolainen, itse kivun kanssa kamppaillut naistaiteilija Frida Kahlo on ollut minulle tavallaan ensimmäinen vertaistuki. Vertaisryhmien antama tuki on ollut aivan ehdoton. Niissä voimme jättää kaiken muun taka-alalle ja keskittyä puhumaan pelkästään ikävistä asioista, purkaa itseämme ja omaa kipuamme ilman, että vertailemme sitä toisten kipuun. Silloin ystäviä ei tarvitse käyttää kaatopaikkana. sellainen tuska, joka ei näy päällepäin. Kipu on läsnä aina hienoimmissakin hetkissä - kuin tumma sadepilvi. Eikä minulla ole vastausta siihen ystävieni usein esittämään kysymykseen, milloin olen taas kunnossa. Olen menettänyt terveyteni ja se menetys on ollut minulle valtavan suuri. En silti ole ollut masentunut, vaikka sitä selitystä lääkkeineen tuputetaan tänä päivänä väsyksiin asti. Olen joutunut kerta toisensa jälkeen sanomaan, että ei - en ole masentunut olen kipeä! Epätoivon ja turhautumisen aikoja on kyllä ollut, mutta mielestäni olisi epänormaalia, jos niitä ei tällaisessa tilanteessa tulisi. - Mutta olen myös kasvanut ja löytänyt tässä prosessissa elämän tärkeimmät asiat. Niiden varassa jatkan eteenpäin. Olen yrittänyt toimia niin kuin olisin ollut oma asiakkaani. Olen yrittänyt liikkua ja pysyä liikkuvana niin paljon kuin mahdollista. Olen pyrkinyt harrastamaan niitä asioita, jotka auttavat jaksamaan ja kuntoutumaan. Tällä hetkellä en saa lainkaan fysioterapiaa, mutta tarvitsisin sitä. Vaikka olen itse fysioterapeutti, tarvitsen toisen tsemppariksi, antamaan uskoa eteenpäin. Fysioterapia - erityisesti nikamia avaavat käsittelyt on lisäksi ollut se ainoa hoitomuoto, joka on saanut kehoni kivuttomaksi muutaman tunnin ajaksi. - Vaikeat ajat antavat toivoa ja tekevät ihmisestä kärsivällisen. Kärsimys kasvattaa taistelutahtoa ja muistuttaa elossa olemisesta. Pakollinen pysähtyminen puolestaan pistää miettimään uusia vaihtoehtoja ja antaa mahdollisuuden uudelle alulle. Pysähtymisen jälkeen on helpompi lähteä liikkeelle ja pyrkiä kohti korkeampia tavoitteita, Laura Jätyri sanoo. Tapasin keväällä elämäni miehen. Se on parasta, mitä minulle tapahtunut. Olen löytänyt ihmisen, joka hyväksyy minut juuri tällaisena. Tanssi on ollut minulle aina henkireikä ja tapa liikkua. Harrastin aikaisemmin pitkänmatkanjuoksua, mutta polvileikkauksen vuoksi juoksu-ura jäi lyhyeksi. Kisamatkanani oli puolimaraton. Juoksun tilalle tuli tanssi. Tällä hetkellä minulla ei ole varaa sitä harrastaa eikä kuntokaan sitä salli. Tanssin kautta myös musiikki on tärkeää. Tällä hetkellä minua puhuttelevat erityisesti Johanna Kurkela ja hänen kauniit, osuvat sanoituksensa. Kappale Tahdon elää niin, etten vanhana mä joudu katumaan, on minulle tärkeä. Olen ajatellut niin lapsesta saakka. Parhaan ystäväni lapsen kasvun seuraaminen on ollut ihana etuoikeus. Samalla olen voinut olla avuksi. Kaksivuotias pikkumies antaa tosi paljon virtaa. Hiljentyminen on mukana monissa tämän listan kohdis- sa. Koen, että niin kuin lapsi tarvitsee unta kehittyäkseen, niin aikuinen tarvitsee hiljentymistä kasvaakseen. On tärkeää pysähtyä, olla hiljaa ja kuunnella itseään. Toivoisin niin kovasti, että minusta löytyisi jonkinlaista muutakin näkyvää todistetta, kuin vatsani yli kulkeva 30 cm pitkä arpi. Silloin säästyisin paljolta selittelyltä niin tuntemattomien kuin vakuutusyhtiönkin kanssa.

10 10 FYSI tiesitkö että Miehillä virheellisiä uskomuksia syövän hoidosta Nuorena harrastettu liikunta ehkäisee työstressiä Jyväskylän World Sport for All -kongressissa esitellyn tutkimuksen mukaan lapsena ja nuorena harrastettu yhtäjaksoinen liikunta vähentää työssä koettua stressiä aikuisiällä. Kolme vuotta kestänyt säännöllinen liikunnan harrastaminen 9 18 vuoden iässä vähensi huomattavasti työn kuormittavuuden kokemista varhaisessa keski-iässä. Tutkija Xiaolin Yangin tutkimukseen osallistui vuotiasta lasta ja nuorta, joiden liikunnallisuutta kartoitettiin kyselytutkimuksella ja lääkärintarkastuksilla vuosina 1980 ja Lapset ja nuoret jaettiin kolmeen ryhmään vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden perusteella. Tutkimukseen osallistuneiden kroonista työstressiä aikuisiällä mitattiin vuosina Tulosten mukaan lapsuudessaan ei-aktiiviset kärsivät todennäköisemmin kroonisesta työstressistä kuin nuorena kohtuullisesti tai erittäin aktiivisesti liikkuneet. Ikä, koulutus tai työ eivät vaikuttaneet tuloksiin. Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten syöpätietämyksessä on parantamisen varaa, ja vain noin puolet vuotiaista miehistä uskoo, että eturauhassyöpää voidaan hoitaa tehokkaasti. Erityisesti sädehoitoon liittyy runsaasti virheellisiä uskomuksia. - Syövän hoidossa sairauden varhainen toteaminen ja nopea hoidon aloitus ovat ratkaisevia. Kehittyneiden hoitojen ansiosta lähes kaikki syöpään sairastuneet voivat jo parantua, Docrates Klinikan johtava ylilääkäri, kliinisen onkologian dosentti Timo Joensuu kertoo. - On hyvä, että potilas on itse aktiivinen oman sairautensa ja hoitovalintojen suhteen. Parhaimmillaan potilas saa juuri hänelle räätälöityä hoitoa, elämänlaatua unohtamatta, Joensuu korostaa. Timo Joensuu on yksi Suomen johtavia syövän hoidon asiantuntijoita. Hän on erikoistunut eturauhassyövän hoitoon ja modernin sädehoidon mahdollisuuksiin. Hän työskentelee yksityiseen syövän tutkimukseen ja hoitoon erikoistuneen Docrates Klinikan johtavana ylilääkärinä Helsingissä. Eturauhassyöpä on suomalaisten yleisin syöpätauti. Siihen sairastuu vuosittain yli suomalaista miestä. Syövän hoidossa sairauden varhainen toteaminen ja nopea hoidon aloitus ovat ratkaisevia. Kehittyneiden hoitojen ansiosta lähes kaikki syöpään sairastuneet voivat jo parantua. Kävellen kouluun - vähemmän stressiä Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan kohtuullisesti kuormittava kävely kodin ja koulun välillä alentaa koululaisten sydän- ja verenkiertoelimistön stressireaktioita psykologisesti kuormittavissa tilanteissa. Lapset joutuvat kohtaamaan koulupäivän aikana useita sosiaalisia ja kognitiivisia stressitilanteita, joita aiheuttavat mm. ystävyyssuhteiden luonti, ryhmätyöt ja kotitehtävät. Stressin laukaisemien sydän- ja verenkiertoelimistön vasteiden suuruus eli reaktiivisuus on yhteydessä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien syntyyn. Kävellen tai pyöräillen kuljetut koulumatkat on yksi tapa lisätä päivittäistä fyysistä aktiivisuutta ja mahdollisesti vähentää sydän- ja verenkiertoelimistön reaktiivisuutta koulupäivään liittyvissä stressitilanteissa. Buffalon yliopiston tutkijoiden tarkoituksena oli selvittää onko koulumatkakävelyä simuloivalla kävelyllä syke- ja verenpainereaktiivisuutta alentavia vaikutuksia kognitiivisessa stressitilanteessa verrattuna passiiviseen vertailuryhmään. Lisäksi selvitettiin koettua stressiä. Tutkimuksen mukaan syke, systolinen verenpaine, pulssipaine ja koettu stressi olivat merkitsevästi alhaisemmat kävelyryhmällä kognitiivisessa stressitilanteessa vertailuryhmään nähden. Näin ollen koulumatkan kulkeminen jalan tai pyörällä saattaa vaimentaa sydän- ja verenkiertoelimistön reaktiivisuutta ja alentaa koettua stressiä koulupäivän stressaavien kognitiivisten tilanteiden aikana. Tämä voi alentaa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskiä myöhemmin elämässä. Lisäksi lapsuudessa syntyneet liikkumistottumukset siirtyvät usein aikuisuuteen ja kävely säilyy todennäköisemmin potentiaalisena liikkumisen muotona. Fyysisen aktiivisuuden tiedetään myös parantavan kognitiivisia toimintoja ja olevan yhteydessä parempaan koulumenestykseen. Tutkimuksesta uutisoi Liikuntatieteellinen seura

11 FYSI Monet pitkäaikaissairaat voisivat tehdä työtä Pitkäaikaissairaat ovat motivoitunut työvoimareservi. Suomessa on sellaista työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa pitkäaikaissairasta, jotka voisivat ja haluaisivat tehdä työtä. Näiden sitoutumaan valmiiden, koulutusta ja kokemustakin omaavien pitkäaikaissairaiden työpanoksen luulisi kiinnostavan työnantajia. Yhtenä kompastuskivenä on ON OFF tyyppinen työelämä, jossa joko ollaan töissä täysipäiväisesti tai sitten ei ollenkaan. Uusia tuulia on tosin jo ilmassa, vaikka taloudellinen taantuma on asettanut niiden tielle hidasteita. - Sopivilla työelämän joustoilla, räätälöinneillä ja hyvillä hoidoilla pitkäaikaissairaat, jotka ovat usein erittäin motivoituneita työntekijöitä, voisivat pysyä työelämässä pidempään. Työnantajien ja työyhteisöjen asenteet ja riittämätön tai vanhentunut tieto sairauksista sekä niiden hoitomahdollisuuksista saattavat olla esteinä työssäkäynnille, totesi Reumaliiton uusi toimitusjohtaja Mervi Ahlroth tilaisuudessa, jossa kuuden potilasjärjestön edustajat luovuttivat työministeri Anni Sinnemäelle pitkäaikaissairaiden työssäolo-oikeutta puolustavan Takaisin toimeen vetoomuksen. - Työkyvyn ylläpidon tulisi olla yksi hyvinvointiyhteiskunnan perusasioita. Samalla kun keskustellaan eläkeiän nostosta ja työvoiman riittävyydestä, tulisi keskusteluun liittää myös se, miten kaikki työikäiset saataisiin paremmin pysymään työelämässä, Mervi Ahlroth korosti. Ministeri Sinnemäki sanoi työ- ja elinkeinoministeriönkin halunneen kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuteen työelämässä. Monien tutkimusten ja selvitysten mukaan sellaiset työyhteisöt, joissa on töissä erilaisia Työtehtäviä ja työkykyä on epätäydellisiä ihmisiä, pystyttävä mukauttamaan paremmin niin, että osatyökykyiset pystyvät työyhteisöjä. Kun koke- ovat tuottavia ja hyviä jatkamaan työelämässä, työministeri Anni Sinnemäki korostaa. set ihmiset musmaailmaltaan erilai- törmäävät, syntyy uutta ajattelua ja uudenlaisia ongelmanratkaisuja. Työtehtäviä ja työaikaa on kyettävä Sinnemäen mukaan mukauttamaan niin, että osatyökykyiset pystyvät jatkamaan työelämässä. Hän muistutti myös, että tehokkainta työuran pidentämistä on se, jos pystytään estämään kolmekymppisen siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi masennuksen takia. Siitä saamme kaikkein eniten pidentyvää työuraa. Työurien pidennystä saadaan myös siitä, että työttömyysjaksot olisivat mahdollisimman lyhyitä, siitä että nuoret eivät ahdistuneena harhailisi pääsykoeviidakossa ja sillä että pitkäaikaissairaat tulevat mukaan työelämään. Työurien pidentäminen tulee olemaan yksi keskeisistä poliittisista aiheista. Takaisin toimeen -vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Suomen Reumaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry, Psoriasisliitto ry, Crohn ja Colitis ry, Munuais- ja maksaliitto ry ja Aivohalvaus- ja Kuuden pitkäaikaissairaita edustavan potilasjärjestön edustajat luovuttivat työministeri Anni Sinnemäelle vetoomuksen, jossa muistutetaan osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden muodostamasta motivoituneesta työvoimareservistä. dysfasialiitto ry. Näissä järjestöissä on yhteensä noin jäsentä ja ne edustavat sairauksia, joita sairastaa noin neljännesmiljoona suomalaista. Vetoomus on osa Takaisin toimeen -hanketta Huippulaite fysioterapiaan Cellu M6 KMI 2i Cellu M6 Integral Tutkimustyötä yli 23 vuotta, lue tutkimuksista Hoitaa lihaskipuja Leikkausten jälkitilat Vähentää lihasten ja nivelten Bursiitit jäykkyyttä Tehostaa elimistön Tendiniitit palautumista Hoitaa akuutteja Faskiitit ja kroonisia jännetulehduksia Lumbago Tervetuloa Arena-messuille Osasto 4c20 Messukeskus H:ki Nopeuttaa revähtäneen, Tension neck krampanneen tai muilla tavoin Ödema vaurioituneen lihaksen paranemista, estäen Lymfaödema arpikudoksen syntymistä Tehoaa Revähdykset akuutteihin nyrjähdyksiin Iskuvammat

12 12 FYSI Fysioterapian vaikuttavuuden arviointi on tätä päivää Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin on kehitetty viimeisten kymmenen vuoden aikana lukuisia mittareita. Mittareista käytetyimmät ja toimivimmat kootaan pian samaan tietokantaan, yhteiseen työkalupakkiin. Standardoidut arviointimenetelmät halutaan saada osaksi kliinistä käytäntöä ja niiden käyttöä halutaan yhtenäistää. TtT, fysioterapeutti Jaana Paltamaan kiinnostus fysioterapian tulosten mittaamiseen ja arviointiin lähti käytännön työn tarpeista. Aloitin vuonna 1989 uuden työn Keski-Suomen keskussairaalan Neurologian poliklinikan konsultoivana fysioterapeuttina. Tehtävänäni oli arvioida ja perustella, ketkä potilaista tarvitsevat kuntoutusta, mutta törmäsin sekä kunnollisten mittareiden että oman osaamiseni puutteisiin. Perustelut jäivät havainnoinnin ja kuvailun asteelle. Johtopäätökseni oli, että haluan ja tarvitsen asiasta paljon enemmän tietoa, joten päätin lähteä tekemään maisterin opintoja liikuntatieteelliseen, Jaana Paltamaa kertoo. Ihan vähään oppiin Jaana Paltamaa ei tyytynytkään, vaan mittaaminen ja arviointi veivät naisen mennessään tohtorin tutkintoon saakka ja siitä edelleen tutkijaksi ja kouluttajaksi. Fysioterapian alan väitöskirja käsitteli ICF-viitekehystä MS-tautia sairastavien fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa. Tänä syksynä TtT, fysioterapeutti Jaana Paltamaa on aloittanut työn erikoissuunnittelijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja kuntoutuskeskus Peurungan yhteisessä hankkeessa. Kahden viime vuosikymmenen aikana fysioterapian ja kuntoutuksen mittareissa ja arviointimenetelmissä tapahtunut kehitys on ollut Jaana Paltamaan mukaan valtava. - Erityisesti 2000-luvun puolella tapahtunut kehitys on ollut ilahduttava. Erilaisia mittareita on kehitetty niin vaikeavammaisten lasten kuin aikuistenkin kuntoutukseen, samoin iäkkäille. Myös työkyvyn mittaamiseen soveltuvia mittareita on jo paljon. Asenteissa on tapahtunut yhtä oleellinen, tärkeä muutos. Vielä 1990-luvulla monet fysioterapeutit kysyivät, pitääkö fysioterapeutin mitata. Jouduimme vakuuttamaan, että kyllä pitää, koska se on ainoa objektiivinen tapa osoittaa eri tahoille fysioterapian ja kuntoutuksen vaikuttavuus. Tänä päivänä asiaa ei enää kyseenalaisteta, vaan ammattikuntamme on hyvin valveutunutta ja aivan ajan tasalla. Arviointimenetelmistä ollaan kiinnostuneita ja niistä keskustellaan vilkkaasti, Jaana Paltamaa sanoo. - Kouluttautuminen on nykypäivää, ja kuntoutusalan ammattilaisten kannattaa perehtyä myös ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaan. Siellä on paljon mm. toimintakyvyn arviointiin ja ICF-viitekehyksen käyttöön liittyvää täydennyskoulutusta. Tämän päivän tärkeä haaste on mittareiden ja mittauskäytäntöjen runsauden esiin nostattama yhtenäistämistarve. Villit käytännöt eivät palvele vaikuttavuuden todentamista parhaalla mahdollisella tavalla. Kansallinen asiantuntijaverkosto on tehnyt jo joitakin vuosia yhteistyötä, jonka tavoitteena on luoda yhtenäisiä mittauskäytäntöjä. Niitä kootaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään Toimia-tietokantaan. Siitä halutaan muodostaa käytännön työkalupakki, josta löytyy standardoituja mittareita arviointiohjeineen, lomakkeistoineen ja viitearvoineen. Tavoitteena on, että samaa mittaria käytettäisiin kaikkialla samalla tavalla, mikä mahdollistaa myös tulosten vertailun ja tasavertaisen arvioinnin kuntoutujille. Tulkintaohjeet ja viitearvot ovat erityisen kysyttyjä. Testien tulkintaohjeita on tähän asti ollut saatavilla Jaana Paltamaa ja Ira Jeglinsky ovat fysioterapeutteja, tutkijoita ja kouluttajia, jotka ovat aktiivisesti mukana valtakunnallisissa asiantuntijaverkostoissa luomassa yhtenäisiä mittaus- ja arviointikäytäntöjä niin aikuisten kuin lastenkin kuntoutukseen.

13 FYSI TtT, ft Jaana Paltamaa on kouluttajana FYSI:n järjestämässä Toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen ICF-luokituksen eri aihealueilla -koulutuksessa. Helsingin kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui 95 fysioterapeuttia eri puolilta maata. Koulutus järjestetään samansisältöisenä Oulussa Tietolähteitä: työläästi, mutta Toimia-verkoston yksi tärkeä tehtävä on tehdä tulkinnasta helpompaa ja nopeampaa. Kuntoutujat ovat itsekin kiinnostuneita tietämään, miten jossakin mittauksessa saatuja pistemääriä tulisi tulkita, Jaana Paltamaa sanoo. Tärkeän osan Toimia-hanketta on muodostanut arviointimenetelmien linkitys ICF-luokitukseen eli Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväliseen luokitukseen. WHO:n luokitusperheeseen kuuluva ICF (International Classification of Functioning, Disability and Health) tarjoaa yhtenäisen ja kansainvälisesti sovitun viitekehyksen ja toimintakykykielen toiminnallisen terveyden kuvaamiseen. ICF-luokituksen tarkoitus on parantaa kommunikaation tasoa eri toimialojen ja hallinnonalojen välisessä verkostoituvassa yhteistyössä toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Toimia-tietokanta on pian fysioterapeuttien ja muiden toimintakyvyn kanssa työskentelevien käytettävissä ja Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeen (VAKE) tuloksista ilmestyy loppuvuodesta kirja Kelan julkaisusarjassa. Hanke jatkuu vuoteen 2013 saakka. Vuorossa ovat uusien kuntoutusmuotojen pilotoinnit. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisen asiantuntijaverkoston sivusto. Sivustolle kootaan parhaillaan tietokantaa, johon kootaan käytössä olevat toimintakyvyn mittausmenetelmät, niiden arviot sekä suositukset eri tarkoituksia varten käytettävistä menetelmistä. Sairaanhoitopiirien sivustot Sairaanhoitopiirit tiedottavat sivustoillaan mm. yhteisistä arviointikäytännöistä. Esimerkkinä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin To-Mi -kansio, josta on tullut monen muuallakin maassa toimivan terveydenhuollon ammattilaisen apuneuvo. IKINÄ-opas Ikinä-opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoama, kaikenikäisille sopiva opas on ladattavissa ja tulostettavissa pdf-versiona Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta. Sivustolla esitellään kaatumisvaaran arviointiin liittyvä liikkumiskykytestistö ohjeistuksineen. Lisäksi sivustolla on tulostettavissa kaatumisvaaran arviointiin liittyvät testi- ja arviointilomakkeet. Opettajille ja kouluttajille on tarjolla valmiita luentotiivistelmiä ikäihmisten kaatumistapaturmista, niiden ehkäisystä ja kaatumisvaaran arvioinnista. Youtube Youtubesta löytyy havainnollisia videoklippejä esimerkiksi tiettyjen perustestien toteuttamisesta.

14 14 FYSI Arkipäivän näkyy Tutkimusmenetelmien T ja mittareiden kehittyminen on tuonut mielenkiintoista ja osin klii- nikotkin yllättänyttä tietoa ihmisen kuormit- tumisesta. T Kuormittumisanalyysit ovat paljastaneet, että moni sellainen ihminen, joka ei miellä itseään ollenkaan liikunnalliseksi, saattaa todellisuudessa kuormittaa itseään päivittäisissä aktiviteeteissaan yhtä paljon tai enemmän kuin itsensä suhteellisen aktiivisiksi liikkujiksi mieltävät, toteaa fysioterapeutti, TtM, fysioterapiapalveluiden toimialajohtaja Marjo Mäki FysioSporttis Oy:stä. Kuormittumisanalyysi voi yllättää toisinkin päin. Itsensä suhteellisen liikunnalliseksi mieltävä voi hämmästyä sitä, etteivät pari kolme viikoittaista aerobic- tai lenkkeilykertaa riitäkään tekemään hänen viikostaan terveyden kannalta riittävän kuormittavaa. Näin on silloin, jos henkilön muu arki on hyvin inaktiivista. Tieto fyysisen arkiaktiivisuuden merkityksestä on erityisen tervetullut juuri niille ihmisille, jotka syystä tai toisesta eivät pidä liikunnan harrastamisesta, mutta ovat muuten ahkeria puuhailemaan ja touhuamaan, lähtemään liikkeelle. Kuormittumisanalyysien käyrät eivät erittele sitä, onko tekemisen elimistössä aikaansaama fyysinen reaktio syntynyt liikunnaksi korvamerkityn vai jonkin muun riittävästi kuormittavan tekemisen seurauksena. Marjo Mäki korostaa, että keskeistä onkin juuri kokonaisuus: - Tutkittaessa fyysisen kuormituksen yhteyttä terveyteen, tulee kuormitus mitata koko vuorokauden ajalta, jolloin Kuormitusfysiologia ja liikuntalääketiede ovat FysioSporttis Oy:n fysioterapiapalveluiden toimialajohtaja, ft, TtM Marjo Mäen rakkainta aluetta. Hän alusti aiheesta Tiedätkö miten kuormitut? Fyysisen kuormittumisen mittaaminen osana työhyvinvointia Energiaa elämään asiantuntijaseminaarissa. se sisältää työajan, vapaa-ajan ja vielä yön, unen ja levonkin, sillä myös riittävällä palautumisella on tärkeä merkitys. Mielenkiintoinen paradoksi on, että monien tutkimusten mukaan fyysinen kokonaisaktiivisuus on yhteiskunnassamme vähentynyt, vaikka liikunta on lisääntynyt tai ainakin liikunnan harrastamista raportoidaan koko ajan enemmän.

15 FYSI aktiivisuus terveydessä Selitys löytyy juuri päiviemme, vuorokausiemme ja viikkojemme kokonaisuudesta. Myöntävä vastaus kysymyk-k seen Harrastatko liikuntaa? ei vielä kerro sitä, kuinka fyysisesti aktiivinen kyseinen ihminen arjessaan on, kuinka paljon energiaa hän kuluttaa ja mikä hänen fyysisen aktiivisuuden kokonaistehonsa on. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi ilmeisesti alkaa kysellä tarkemmin koko vuorokauden, koko viikon ja normaaliarjen aikaista eikä pelkästään liikunnaksi korvamerkittyä tekemistä, Marjo Mäki sanoo. Inaktiiviseksi monen nykyihmisen arjen tekevät lisääntynyt istumatyö, lisääntynyt autoilu, tietokoneen ja television ääressä vietetyt tunnit. Jos arki on tätä, pari kolme kertaa viikossa suoritettu hikijumppa tai hikilenkki ei riitä nostamaan kokonaisaktiivisuuden tasoa terveyden kannalta riittäväksi, vaan myös muuhun elämään tulisi lisätä aktiivisuutta. Nykykäsityksen mukaan vaikuttaa siltä, että nimenomaan kulutettu energiamäärä on välittävä tekijä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksille. Näyttää myös siltä, että fyysisen aktiivisuuden tasoa kuvaa enemmän aktiivisuuden ajallinen kokonaiskesto kuin sen teho. Marjo Mäki kertoo, että jatkossa asiasta on luvassa lisää ja tarkempaa tietoa. Suurin osa jokapäiväisestä aktiivisuudesta tapahtuu hyvin matalalla teholla. Terveystieteellisessä tutkimuksessa onkin nyt kiinnostuttu tällaisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista. Tutkijat yrittävät selvittää, kuinka tämän päivän ihmiselle tyypillisellä matalatehoisella tekemisellä saataisiin kootuksi sellainen annos fyysistä aktiivisuutta, että sillä saataisiin tietty terveydellinen vaste ja hyöty. Ilmiön ytimeen yritetään päästä uudenlaisilla menetelmillä syke- ja muut suorituskykymittaukset, jotka on tarkoitettu korkeammalla fyysisellä rasitustasolla tapahtuvaan aktiivisuuden mittaamiseen, eivät tarkoitukseen sellaisinaan istu. Mutta viesti on jo nyt selvä: Niin kuin meille on vakuutettu, jokainen tuolista ylös nousu, tulostimelle kävely, hissin vaihtaminen rappuihin, kauppamatkan teko kävellen tai pyörällä, lasten kanssa telmiminen kannattaa ja näkyy fyysisen aktiivisuuden kokonaissaldossa. Istuminen on lisääntynyt huolestuttavassa määrin myös lapsen elämässä kotona, koulussa ja automatkoilla. Aikuisen tehtävä on huolehtia siitä, että lapsen ja nuoren elämässä on tietokoneen ja television vastapainoksi riittävästi leikkimistä, tekemistä ja ulkoilua. Käyttökelpoinen MET-yksikkö Jos olet lukenut liikuntaa ja fyysistä suorituskykyä käsitteleviä artikkeleita tai kuunnellut alustuksia aiheesta, olet ehkä jo törmännyt termiin MET (metabolinen ekvivalentti). Kyseessä on havainnollinen yksikkö, jolla voidaan aikaisempia yksiköitä helpommin ja ymmärrettävämmin kuvata olemisen, tekemisen ja liikunnan tehoa vaikkapa fysioterapian asiakkaalle. Tuolilla hiljaa paikallaan istuvan ihmisen fyysisen aktiivisuuden taso on 1 MET (perusaineenvaihdunnan vaatima hapenkulutus lepotilassa), viiden kilometrin tuntivauhdilla hölkkäävän juoksijan puolestaan noin 5 MET jne. MET-yksikkö on jo suhteellisen laajassa käytössä erilaisissa työhön, fyysiseen aktiivisuuteen, kestävyysliikuntaan ja kuntoon liittyvissä tutkimuksissa ja arvioinneissa. Hapenkulutuksena 1 MET = noin 3,5 millilitraa painokiloa kohti minuutissa. Fyysisen aktiivisuuden ei tarvitse olla liikuntamerkkistä ollakseen terveydellisesti vaikuttavaa. Marjo Mäki muistuttaa, että fyysisen aktiivisuuden teholla on kuitenkin edelleen merkitystä sydän- ja verenkiertoelimistön kehittymisen kannalta. Se kehittyy vain niillä kuormitusalueilla, joilla sitä harjoitetaan. Näin ollen sydämen sykettä tulisi myös säännöllisesti nostaa yli arkipäivän tason, jotta sydän tottuu työskentelemään korkeammillakin sykkeillä ja kestää yllättävän rasituksen vaikkapa tilanteessa, jossa on juostava kiireesti bussiin. Kuormitusta mitattaessa on havaittu esim. siivouksen olevan usein yllättävän kuormittavaa ja hikihän siinä helposti tuleekin. Siivotessa saa siis paitsi paikat kiiltämään, myös harjoitusta sydämelle, Marjo Mäki sanoo.

16 16 FYSI koulutus Käden taidot selkä- ja niskavaivojen tutkimisessa ja terapiassa (ma-ti), Helsinki FYSI ry järjestää Käden taidot koulutuksen vastavalmistuneille ja päivitystä kaipaaville fysioterapeuteille kaksipäiväisenä Helsingissä. Kouluttajina toimivat Eira Karvonen ja Markku Paatelma. OHJELMA: 1. päivä: maanantai kouluttaja: Eira Karvonen 2. päivä: tiistai kouluttaja: Markku Paatelma klo klo klo klo klo klo klo Ilmoittautuminen ja aamukahvi Manuaaliset testit tutkimisen ja kliinisen päättelyn apuna - kliinisen päättelyn prosessi; milloin tarvitaan spesifejä manuaalisia testejä - miten arvioin manuaalisesti asiakkaan tule-kipua ja hermolihas niveltoimintaa - tapausesimerkit Lounas Käytännön harjoittelua parityöskentelynä - niska- ja rintarangan toiminnan manuaalinen tutkiminen Iltapäiväkahvi Käytännön harjoitukset jatkuvat - lannerangan ja lantiorenkaan toiminnan manuaalinen tutkiminen Koulutuspäivän päätös klo klo klo klo klo klo klo Aamukahvi Manuaaliset käsittelyt osana selkä- ja niskavaivojen terapiaa; kivun lievityksestä toiminnan palauttamiseen - manuaaliset tekniikat hermolihas-nivel-kudosten käsittelyssä; kipuinhibitio, neuraalikudoksen dynamiikka, pehmytkudosten elastisiteetti, nivelten liikkuvuus ja stabiliteetti Lounas Käytännön harjoittelua parityöskentelynä - niska-, rintaranka ja hartiarengas Iltapäiväkahvi Käytännön harjoitukset jatkuvat - lanneranka ja hartiarengas Koulutuksen päätös ja todistusten jako Aika: (ma-ti) Paikka: FYSI:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2. krs, Helsinki Kouluttajat: THM, ft. OMT, fysioterapian opettaja Eira Karvonen, Fysioterapian Konsultointi Ky ft, OMT-kouluttaja, THM, Markku Paatelma, Auron OMT Keskus Osallistujat: max. 20 fysioterapeuttia. Hinta: Jäsenhinta: alv 23 % / päivä, yhteensä alv 23 % normaalihinta: alv 23 % / pvä, yhteensä alv 23 %. Hinta sisältää lounaat, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä opiskelumateriaalikansion Koulutuksen järjestää FYSI ry ja tuottaa Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy.

17 FYSI Luut eivät pahastu laihduttamisesta Laihduttaminen ei vähennä luiden massaa tai lujuutta, vaikka se kiihdyttääkin luiden aineenvaihduntaa. Tämä selviää UKK-instituutin tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus selvitti painonpudotuksen vaikutusta luukatoon ja luiden murtumaherkkyyteen. - Useinhan kuulee sanottavan, että liikapaino suojaa luukadolta. Päätelmä perustuu muun muassa siihen, että luusto tarvitsee kuormitusta, ja liikapaino puolestaan aiheuttaa sitä, sanoo erikoistutkija Kirsti Uusi-Rasi UKK-instituutista. Tutkimus ei kuitenkaan viittaa siihen, että laihtuminen vastaavasti heikentäisi luustoa. Tutkimukseen osallistuneet naiset laihtuivat keskimäärin lähes kymmenen kiloa kolmen kuukauden intensiivisellä laihdutusjaksolla. Laihdutuksessa käytettiin erittäin niukkaenergiaisia laihdutusvalmisteita. Laihdutusta seurasi 9 kuukauden painonhallintajakso. Kehon koostumus sekä luun massa mitattiin ennen ja jälkeen laihdutusjakson ja vielä painonhallintajakson päätyttyä. Luun aineenvaihdunnan määrittämiseksi otettiin verinäytteet. Lisäksi mitattiin lihasvoimaa, lihasten voimantuottoa ja ketteryyttä. Laihdutuksen todettiin parantavan hieman tutkittavien suorituskykyä. Luun aineenvaihdunta - sekä uudismuodostus että hajoaminen - kiihtyi laihdutuksen aikana, mutta palautui lähtötasolle painonhallintajakson aikana. Luustomuutokset olivat niin pieniä, ettei niillä ole kliinistä merkitystä. Ainoa merkittävä muutos tapahtui värttinäluun distaalipäässä (ranteen puoleinen pää), jossa taivutusvastus pieneni keskimäärin neljä prosenttia. Sen sijaan sääriluussa, johon painon aiheuttama kuormitus kohdistuu, ei tapahtunut muutoksia tutkittavien laihtumisesta huolimatta. - Liikunta on voinut suojata painoa kantavaa luustoa ja korvata laihtumisen aiheuttaman kuormituksen vähenemisen. Liikunnan aiheuttama kuormitus on luonteeltaan dynaamista ja kuormittaa luustoa monipuolisemmin kuin liikapainon aiheuttama staattinen kuormitus, sanoo Uusi-Rasi. Liikunta voi myös tehostaa kalsiumin imeytymistä, mikä voi osittain selittää sen, miksi sääriluu ja värttinäluu käyttäytyivät eri tavoin. - Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka luun aineenvaihdunta kiihtyi laihduttamisen aikana, laihduttamisesta ei ollut haittaa luumassalle tai luun lujuudelle. Laihduttaessa tulee kuitenkin huolehtia riittävästä suojaravintoaineiden saannista. Liikunta sekä tukee laihduttamista että turvaa luuston terveyttä, Uusi-Rasi toteaa. Tutkittavat pitivät liikuntapäiväkirjaa, johon kirjattiin harrastus- ja hyötyliikunta. Eniten laihtuneet myös harrastivat liikuntaa eniten. Vuoden kestäneeseen tutkimukseen osallistui 75 ylipainoista naista (painoindeksi > 30), joista pääosa oli Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Koukkuniemen vanhainkodin henkilökuntaa. Tutkimusraportti on julkaistu Bone-lehdessä (2010;46: ). Thera-vital restoraattori on nyt entistä mukavampi käyttää! Suomenkielinen käyttöliittymä! Kestävä rakenne Pöytä hierontaan ja terapiaan Fysioline Pro ,4 kosketusnäyttö Uudet pohjetuet Kuvan pöytä lisävarustein. Uusi, säädettävä jalkaterän kiinnitys Harjoitteludatan tulostin Pyörätuolilukitus Vakiovarusteet: Manuaalinen keskitaitto Leveys 55 cm vakio, tilauksesta cm Pituus 200 cm Sivulevikkeet, Käsituet 1-osainen kasvoaukko Jalkakytkin Puh. (03) Fax (03) Maahantuonti Myynti Huolto Kokonaisratkaisut Lisävarusteet: Keskuslukittavat siirtopyörät, paperirullateline, kaksoissaranoitu kasvoaukko, lisäjalkakytkin, jalkakytkinteline, place-free korkeudensäätökehikko, erikoisväri

18 18 FYSI koulutus Hyvänlaatuinen asentohuimaus: perustietoa ja kliinisiä sovellutuksia ja Helsinki Kohtaat työssäsi varmasti päivittäin asiakkaita, joilla yhtenä oireena on huimaus. Huimaukseen ja dizzinesstyyppiseen oireeseen voi löytyä hoitokeino. FYSI ry järjestää Hyvänlaatuinen asentohuimaus: perustietoa ja kliinisiä sovellutuksia - koulutuksen kaksipäiväisenä Helsingissä. Kouluttajana toimii korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Tapani Rahko, joka on tehnyt tutkimusta hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta ja sen hoidosta eri kliinisissä tiloissa lapsilla ja aikuisilla: lihasjännitys, ympäristön hahmotus, koordinaatio, kehon hahmotus, neurovegetatiiviset toiminnot, näkökyvyn eri ominaisuudet, visuaalinen hahmotus, vaikutukset verisuonien läpimittaan ja siitä seuraavat ilmiöt. Aika: 1. päivä: (to) ja 2. päivä: (to), klo Paikka: FYSI:n koulutustila. Nuijamiestentie 5 B, 2. krs, Helsinki Kouluttaja: Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Tapani Rahko Hinta: 223 / koulutuspäivä, kaksi koulutuspäivää yhteensä 446 / henkilö. Sisältäen lounaat, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä opiskelumateriaalikansiot. Ilmoittautuminen edellyttää sitoutumista molempiin koulutuspäiviin. Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus Kohderyhmä: Fysioterapeutit. Kelan kilpailutusten lähestyessä FYSI järjestää uuden 3-moduulisen neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutuksen, joka alkaa joulukuussa Kiitettyä koulutusta on toteutettu jo vuodesta 2006 alkaen. Koulutuksen käyneet ovat saaneet lisäpisteitä Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen kilpailutuksissa edellisillä kausilla. Ryhmä 9 Moduuli I : Moduuli II: Moduuli III: (ma-ke), Helsinki (ma-ke) (ma-ke), Helsinki Ryhmä 10: alkaa helmikuussa 2010 Ilmoittautuminen: tai fi/koulutus Lisätiedot puh /Mari Visakko ja TULE -erikoiskoulutus fysioterapeuteille Syksyllä 2010: kolmesta moduulista (2+3+3 päivää) koostuva TULE erikoiskoulutus fysioterapeuteille. Moduuli I: (ma-ti) Moduuulit II ja III, keväällä Koulutus koostuu sekä teoriasta että käytännön harjoittelusta. Kouluttajat ovat alan huippuasiantuntijoita, sekä lääkäreitä että fysioterapeutteja. Koulutuksen suunnitteluun ovat osallistuneet mm. fysiatrian erikoislääkäri, kipupoliklinikan ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri ja professori, ortopedi Sakari Orava. Edellisen koulutuksen osallistujat ovat antaneet ensimmäisestä koulutuksesta kiittävää palautetta. Kou- lutus antaa ajankohtaiskatsauksen tule -sairauksiin ja toimintahäiriöihin. Saat lähtökohtia kliiniseen päätöksentekoon ja tavoitteelliseen terapiaan. Koulutuksen (3 moduulia, 8 koulutuspäivää) sisällön tiivistelmä: Kivun synty, luokittelu, mekanismit ja hoitokeinot Selkä, kliininen tutkimus ja käytännön harjoitukset Tyypillisimmät olkapääleikkaukset Olkapääpotilaan fysioterapia; yliliikkuva, ahdas, leikattu, jäätynyt olkapää Jalkaterä, nilkka, lonkka, reisi: tärkeimmät diagnosit ja leikkaukset TOS oireisto, whiplash vammat Fysioterapeutti kipupotilaan hoidossa; stimulaatiohoidot, tens, niska-selkä-olkapää-yläraajat Krooninen kipu, kipupotilaan psykologia ja fysioterapia jne. Ilmoittaudu FYSI:in ja tilaa koulutusesite: tai puh Koulutustiedot tulevat myös nettiin /koulutus FYSI Yrittäjäpäivät Yrittäjille tärkeä hetki on käsillä. FYSI Yrittäjäpäivillä (sivut 25-28) perehdyt ajankohtaisiin Kela-, lainsäädäntö-, hinta/palkkaym aiheisiin, jotka ovat tärkeitä jokaisella alan yrittäjälle ja yritysten johtohenkilöille. Yrittäjäpäivät pidetään Helsingin messukeskuksessa alan ammattilaisten ARENA messujen yhteydessä. Lisätietoja saat Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry:n sivuilta toimistosta puh tai sähköpostilla

19 FYSI koulutus Lapsen sensomotorinen kehitys ja sen poikkeavuudet: milloin terapiaan? Aika: Moduuli I: (ma-ke) Moduuli II: (ke-to) (Perusliikkumisen fasilitointi, 2 päivää) Sisältö mod I: vauvaikäisen lapsen sensomotorinen kehitys ja liikkumisen kehitys, hypo- ja hypertonisen lapsen kehitys, paikallaolevien vauvojen havainnointi ja tutkiminen pienryhmissä, videodemonstraatiot. Vauvan käsittelyohjeet. Sisältö mod II: normaalin perusliikkumisen valmiuksien ja syy-seuraussuhteiden analysointi. Teorian lisäksi paljon käytännön harjoituksia parityöskentelynä. Kouluttaja: Liisa Kallinen, fysioterapeutti, NDT, Bobath seniorikouluttaja, Marjuli Oy. Liisa Kallinen on saanut aiemmista koulutuksistaan erinomaista palautetta: Vankkaan tietotaitoon perustuvat erinomaiset esitykset, Tietoa ja ajatuksia käytännön työhön, Elävät ja esimerkkilapset videolla yhdistettynä erinomaisen selventävään selostukseen, havainnollisuus, Liisa Kallisen käytännönläheisyys, sain suoraan töihin sovellettavaa tietoa, Täyden kympin luennot, Liisa Kallinen on mahtava luennoija Koulutuspaikka: FYSI:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2.krs, Helsinki Kohderyhmä: Fysioterapeutit, lääkärit, terveydenhoitajat ja toimintaterapeutit. Soveltuu hyvin myös ns.neuvolatiimille Koulutuksen kesto: Koulutuksen kesto on 5 päivää ja se koostuu kahdesta moduulista. Koulutuksen hinta: 239 /päivä + alv 23% (jäsenhinta), 269 / päivä + alv 23 % (normaalihinta). Koko koulutuksen hinta on alv 23 % (jäsenhinta) ja alv 23 % (normaalihinta). Laskutus tapahtuu moduuleittain. Hintaan sisältyvät lounaat, koulutusmateriaalit, kahvit, kahvileivät ja hedelmät. Koulutuksesta annetaan todistus, jonka voi liittää esim. Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen tarjouskilpailuun. Järjestäjä: Suomen Fysioterapiaja kuntoutusyrittäjät FYSI ry, tuottajana on Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy. Lasten neurologinen kuntoutus koulutus (ma-ke) Suuren suosion saavuttanut lasten neurologisen kuntoutuksen uusi 3-päiväinen koulutus pidetään joulukuussa Koulutuksen tavoitteena on fysioterapeuttien tietojen ja taitojen päivittäminen lasten neurologisesta kuntoutuksesta, toimintakykylähtöisestä fysioterapiasta, lasten kuntoutusjärjestelmästä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä. Koulutuksen pääluennoijana toimii, ft, NDT, Bobath-seniorikouluttaja Liisa Kallinen, Marjuli Oy:sta. Kohderyhmä: Lasten kanssa työskentelevät fysioterapeutit. Ryhmän koko on noin 25 henkilöä. Koulutuksen kesto: 3 päivää, Paikka: FYSI:n koulutustila, Nuijamiestentie 5 B, 2. krs, Helsinki. Koulutuksen sisältö: Koulutus on kolmepäiväinen. Koulutus sisältää teoriaopetusta ja käytäntöön soveltamista demonstraatioharjoitusten avulla. Erityisen havainnollisia ovat pääopettajamme Liisa Kallisen videot. Moniammatilliseen yhteistyöhön tähtäävän koulutuksen teemaalueita ovat yleisimmät lastenneurologiset sairaudet,kuntoutuksen nykykäsitykset, kehitysneurologinen tutkiminen ja diagnostiikka, neurologisen lapsen fysioterapia oire- ja toimintakykylähtöisesti, neurologisen lapsen toimintaterapia ja puheterapia sekä moniammatillinen yhteistyö. Todistus: koulutuksesta annetaan todistus, jonka voi liittää esim. Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen tarjouskilpailumateriaaliin. Ilmoittautuminen: tai Lisätiedot puh /Mari Visakko Koulutuksen hinta: 254 /päivä + alv 23% (jäsenhinta), 298 / päivä + alv 23 % (normaalihinta). Koko koulutuksen hinta on alv 23 % (jäsenhinta), alv 23 % (normaalihinta). Hinta sisältää lounaat, kahvit, kahvileivät ja hedelmät sekä opiskelumateriaalikansiot. Koulutuksen järjestää FYSI ry ja tuottaa Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy Peruutusehdot: Viikkoa ennen ensimmäistä koulutuspäivää peruutukset veloituksetta, sen jälkeisistä peruutuksista veloitamme 50% koulutuksen kokonaishinnasta. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa maksutta. Ohjelma : Yleisimmät lastenneurologiset sairaudet, lastenneurologi Helena Mäenpää, HUS CP ja lasten neurologisen kuntoutuksen nykykäsityksiä, Helena Mäenpää Lastenneurologin ja fysioterapeutin yhteistyö, Helena Mäenpää ja Liisa Kallinen Puheterapeutin ja fysioterapeutin yhteisterapia, puheterapeutti Hannele Kettunen ja Liisa Kallinen Neurologisen lapsen fysioterapia, ft, NDT, Bobath-seniorikouluttaja Liisa Kallinen, Marjuli Oy Neurologisen lapsen toimintaterapia, toimintaterapeutti, NDT, Anna-Maria Seppänen, Lasten terapiakeskus Terapeija Toimintaterapeutin ja fysioterapeutin yhteistyö (Anna-Maria Seppänen ja Liisa Kallinen) Todistusten jako

20 koulutus Koulutuskalenteri FYSI ry - syksy 2010 Kaikkien koulutusten järjestäjä on Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry. * Tähdellä merkityt koulutukset tuottaa FYSI ry:n osakeyhtiö Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset SFHL Oy. Koulutukset syksy 2010 Elokuu (pe-la) Akupunktuurikoulutus, mod I, Helsinki, Järjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry (ma-ti) * Toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen -koulutus, Helsinki (ke-pe) * Lihasenergiatekniikat, MET -koulutus, osa I, Darren Higgins, Helsinki (ma-ti) * Lihasenergiatekniikat, MET -koulutus, osa II, Darren Higgins, Helsinki Syyskuu (ke-ma) Opintomatka, Pariisi (to-pe) Akupunktuurikoulutus, mod II, Helsinki, ärjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry (ma-ke) Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus, mod I, (ryhmä 9), Helsinki (ke) Hätäensiapukoulutus, 1 pv, Helsinki (pe-su) Akupunktuurikoulutus, mod III, Helsinki, Järjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry (ma-ke) * Lapsen sensomotorinen kehitys, I osa, Helsinki Lokakuu (ke-pe) Arena -messut liikunnan ammattilaisille, Helsingin messukeskus (to-pe) FYSI -yrittäjäpäivät, Helsingin messukeskus, Arena -messujen yhteydessä (ke-to) Akupunktuurikoulutus, mod V, Helsinki, Järjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry (pe-su) Valtakunnalliset Selkäpäivät ja Terveys, kauneus, muoti, hää- ja korumessut, Helsingin messukeskus (to-pe) * Terveydenhuollon tietotekniikkakoulutus, mod II, (ryhmä 10), Helsinki (pe-la) Akupunktuurikoulutus, mod IV, Helsinki, Järjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry (ma-ke) Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus, mod II, (ryhmä 9), Helsinki (to) Hyvänlaatuinen asentohuimaus, osa I, Helsinki Marraskuu (ma-ti) * Käden taidot -koulutus fysioterapeuteille, Helsinki (ke-to) * Lapsen sensomotorinen kehitys, II osa, Helsinki (ma-ti) * TULE -erikoiskoulutus, mod I, (ryhmä 3), Helsinki (ma-ti) * Terveydenhuollon tietotekniikka-koulutus, mod III, (ryhmä 11), Helsinki (to-pe) * Toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen -koulutus, Oulu (ma-ke) Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus, mod III, (ryhmä 9), Helsinki (to) Hyvänlaatuinen asentohuimaus, osa II, Helsinki Joulukuu (to-pe) * Terveydenhuollon tietotekniikka-koulutus, mod IV, Helsinki (ma-ke) * Lasten neurologisen kuntoutuksen koulutus, (ryhmä 7), 3 pv, Helsinki päivämäärä avoin Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutus, mod I, Helsinki Kevät 2011 Tammikuu (ma-ti) * Mobilisointi- ja kivunhoitotekniikat, Mulligan concept -peruskurssi I, Helsinki päivämäärä avoin * TULE -erikoiskoulutus, mod II-III, (ryhmä 3), Hki päivämäärä avoin Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutus, mod I - III, Helsinki Koulutukset aiheittain TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA MITTAAMINEN- KOULUTUS (2 pv) *) ma-ti, , 2 pv, Helsinki to-pe , 2 pv, Oulu NEUROLOGISEN KUNTOUTUKSEN ERITYISKOULUTUS (9 pv) Ryhmä 9, mod I, ma-ke, , 3 pv, Helsinki Ryhmä 9, mod II, ma-ke, , 3 pv, Helsinki Ryhmä 9, mod III, ma-ke, , 3 pv, Helsinki Jatkoseminaari (2 pv) koulutuksen käyneille, päivämäärä avoin, Helsinki TERVEYDENHUOLLON TIETOTEKNIIKKATUTKINTO- KOULUTUS (2 pv) *) Ryhmä 10, mod II, to-pe, , 2 pv, Helsinki Ryhmä 10, mod III, ma-ti, , 2 pv, Helsinki mod IV, to-pe, , 2 pv, Helsinki TULE-ERIKOISKOULUTUS (8 pv) *) Ryhmä 3, mod I, ma-ti, , 2 pv, Helsinki Ryhmä 3, mod II, päivämäärä avoin, 3 pv, Helsinki Ryhmä 3, mod III, päivämäärä avoin, 3 pv, Helsinki HYVÄNLAATUINEN ASENTOHUIMAUS (2 pv) Perustietoa ja kliinisiä sovellutuksia to, , osa I, Helsinki to, , osa II, Helsinki päivämäärä avoin, kertauspäivä, Helsinki POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTTI - KOULUTUS (5 pv) Järjestäjät: Työterveyslaitos ja FYSI ry mod I, joulukuu 2010, 2 pv, Helsinki mod II - III, tammi-helmikuu 2011, 2 pv, Helsinki LIHASENERGIATEKNIIKAT MET -KOULUTUKSET *) MET I, ke-pe, , 3 pv, Helsinki MET II, ma-ti, , 2 pv, Helsinki HÄTÄENSIAPUKOULUTUKSET (1 pv) ke, , 1 pv, Helsinki AKUPUNKTUURIKOULUTUKSET (11 pv) Järjestäjät: Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry ja FYSI ry mod I, pe-la, , 2 pv, Helsinki mod II, to-pe, , 2 pv, Helsinki mod III, pe-su, , 3 pv, Helsinki Jatkokoulutus mod V, ke-to, , 2 pv, Helsinki (kutsutuille) mod IV, ke-to, , 2 pv, Helsinki (kutsutuille) OPINTOMATKA ke-ma, , 6 pv, Pariisi LAPSEN SENSOMOTORINEN KEHITYS (5 pv) *) ma-ke, , osa I, (3 pv), Helsinki ke-to, , osa II, (2 pv), Helsinki FYSI -YRITTÄJÄPÄIVÄT, Arena -messujen yhteydessä to-pe, , Helsinki, Messukeskus ARENA-messut liikunnan ammattilaisille ke-pe, , Helsinki, Messukeskus VALTAKUNNALLISET SELKÄPÄIVÄT ja Terveys, kauneus, muoti, hää- ja korumessut pe-su, , Helsinki, Messukeskus Mobilisointi- ja kivunhoitotekniikat, MULLIGAN CONCEPT -KOULUTUS *) Peruskurssi osa I, ma-ti, , 2 pv, Helsinki LASTEN NEUROLOGISEN KUNTOUTUKSEN- -KOULUTUS (3 pv) *) Ryhmä 7, ma-ke, , Helsinki KÄDEN TAIDOT -koulutus fysioterapeuteille *) Soveltuu erityisesti nuorille fysioterapeuteille ja muille taitojensa päivittämistä tarvitseville, kesto 2 pv, ma-ti, , Helsinki GERIATRISEN KUNTOUTUKSEN ERITYISOSAAJAKOULUTUS (12 pv) mod I-IV, päivämäärä avoin, Helsinki LANTIONPOHJAN TOIMINTAHÄIRIÖT (2 pv) Päivämäärä avoin, Helsinki 20 Koulutusta kaikille fysioterapian ja kuntoutuksen ammattilaisille (yksityinen ja julkinen sektori). FYSI ry:n jäsenyritysten henkilökunta jäsenhinnalla. FYSI ry pidättää oikeuden muutoksiin. FYSI

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Auron Koulutukset 2015

Auron Koulutukset 2015 Auron Koulutukset 2015 CERM Guide protokollakoulutukset Lannerangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Lantion harjoitteet, sisältäen omaharjoitteet Kaularangan tutkiminen ja terapia alaluokittain Niska-hartiarenkaan

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com Foam roller Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. Mikä on foam roller? Vuosikymmen takaperin lähes kaikki valmentajat, fysioterapeutit, urheilijat ja muut salilla käyjät olisivat katsoneet tuota sylinterin

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot