suuruuden ekonomian Lempäälä haastaa sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "suuruuden ekonomian Lempäälä haastaa sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Luottamushenkilö Maikki Hämäläinen- Ylikahri, Lempäälä Elina Palola: Kansalaisten(ko) Eurooppa? Perheväkivalta sivuutetaan lastensuojelun asiakirjoissa Saako lastensuojelulaitos ottaa haltuunsa lapsen tupakat? Monikulttuurisen työn osaamista kuntien palveluihin Teemapäiviä ja tapahtumia 2012 Sirkka-Liisa Kivelä Kahlitseminen jatkuu keinot muuttuvat Onko VERKossa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Äänestä vaikeaa? vuoden valopilkkua! Kerro mielipiteesi! Lempäälä haastaa suuruuden ekonomian

2 π Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Maija Perho, isännistön puheenjohtaja Aarne Kiviniemi, varapuheenjohtaja Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta Ulla Salonen-Soulié, toiminnanjohtaja puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 100. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: Ulla Salonen-Soulié, vastaava päätoimittaja puh. (09) Erja Saarinen, toimituspäällikkö puh. (09) pääkirjoitus Yhteistyötä vai yhteistä työtä? Harri Jokiranta 4 5 ajankohtaista aikuissosiaalityö, koulutus uutisia lyhyesti 6 7 ajankohtaista edelleen arkiston vanhoja kuvia kommentoija I THL:n Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi laina ja palaute Kahlitseminen jatkuu keinot muuttuvat palaute I Sirkka-Liisa Kivelä 8 13 kärki SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON YHTEISTYÖ näkökulma kolumni lukijalta pinnan alta sosiaalialan teemapäiviä ja tapahtumia muut teemat Monikulttuurisen työn osaamista kaivataan kuntien palveluihin Aira Kurtti muut teemat Perheväkivalta sivuutetaan lastensuojelun asiakirjoissa Johanna Hiitola juristin nurkkaus saako lastensuojelulaitos ottaa haltuunsa lapsen tupakat? Tapio Räty tutkimusta käytäntöön Isoveli valvoo, tietojärjestelmä ohjaa Jari Salonen oma ura 2 12 Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuvat 123RF / muokkaus Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat 2012 vuositilaus 71 euroa kestotilaus 66 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 33 euroa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino π Tampereen kupeessa sijaitsevasta Lempäälästä kuuluu kummia: sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö sujuu, asukkaat ovat palveluihin tyytyväisiä ja ne tuotetaan vieläpä valtakunnallisesti vertaillen edullisesti. Sosiaalitieto kävi paikan päällä katsomassa, miten tämä on mahdollista reilun asukkaan kunnassa Painotuote Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN Lea Suoninen-Erhiö Lempäälä haastaa suuruuden ekonomian Luottamushenkilö vastaa kuvat: 123RF/muokkaus Heikki Pälviä 2 sosiaalitieto 2 I12

3 kuva: Lea Suoninen-Erhiö Harri Jokiranta Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Olisiko sittenkin aika jättää yhteistyön etsiminen ja siirtyä yhteiseen työhön? Pääkirjoitus 14. helmikuuta 2012 seuraavassa numerossa 3 12 Kärki I Lähijohtaminen Mitä on e-asiantuntijuus sosiaalityössä? Arjen hoivatyö kaukana strategioiden hienoista sanoista Juristin nurkkaus: Omaishoidontukea koskeva päätöksenteko Yhteistyötä vai yhteistä työtä? Mietin usein moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Yhä useammin päädyn siihen, että toimiva moniammatillisuus syntyy vahvasta yksiammatillisuudesta : yhteistyön tekijöillä pitää olla vahva oman ammatin osaaminen ja orientaatio, jonka on synnyttänyt ammatin historia, tutkimus ja koulutus. Tämä ei vain saa tarkoittaa uskoa omaan kaikkivoipaisuuteen ja epäluuloa muiden ammattitaitoa kohtaan. Moniammatillinen yhteistyö syntyy ja elää kunkin organisaation perustehtävän ja tarkoituksen mukaisissa toimintarakenteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö edellyttää sen tekijöiltä vahvaa ammatillista osaamista ja selkeää toimintarakennetta. Sosiaali- ja terveydenhuolto on kiinteä osa kuntaa. Myös tämä tuo yhteistyöhön omat vaatimuksensa ja mahdollisuutensa. Asiakkaan elämässä sosiaali- ja terveyspalvelut liittyvät usein toisiinsa: palvelutarve ei rakennu erikseen sosiaalisesta ja terveydellisestä. Tämän takia ei ole perusteita tuottaa näitä palveluita toisistaan irrallaan. Sosiaali- ja terveydenhuolto on osa kunnan päätöksentekoa ja resurssien ohjausta. Kuntalaisten hyvinvointia ja kunnan elinvoimaisuutta koskevia ratkaisuja tehdään muun muassa kaupunki- ja ympäristösuunnittelussa sekä koulutus- ja kulttuuripalveluissa. Näiden ratkaisujen tekemisessä tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä asiantuntijuutta sekä valmistelussa että päätöksenteossa. On tärkeää, että kunnalle ja kuntalaisille tärkeät ratkaisut tehdään samassa päätöksentekojärjestelmässä eikä esimerkiksi niin, että osa sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja tehdään kunnasta irrallaan olevissa rakenteissa, kuten vaikkapa yhteistoiminta-alueilla. Kunnassa syntyy kokonaisuus päätöksenteon, päätösten vaikutusten ja talouden näkökulmasta. Kansalaisten on saatava oikeita palveluita, oikeasta paikasta, oikeaan aikaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluiden pitää muodostaa eheä kokonaisuus. Nyt on ratkaistava, mitkä ehkä aiemmin erikoissairaanhoidossa tuotetut toimenpiteet ja palvelut voidaan tuottaa peruspalveluissa lähempänä asiakkaan arkea ja mitkä taas edellyttävät vielä syvempää erityisosaamista ja niistä muodostuu erityispalvelujen kokonaisuus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden eheää kokonaisuutta tukemaan tarvitaan sitä palveleva kehittämis- ja koulutusrakenne sekä rahoitusjärjestelmä. Terveydenhuollon erityisvaltionosuuteen perustuva rahoitusjärjestelmä tarvitaan myös sosiaalihuollon erityiskoulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämiseen. Yhteinen kehittämisrakenne muodostuu sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan ja perusterveydenhuollon kehittämisyksiköiden yhteistoiminnasta. Tarvitaan yhteinen alusta, jolla luodaan yhteistyölle perustaa, tutkimusta ja kehittämistä. Olen etsinyt moniammatillisen yhteistyön lähtökohtia ja mahdollisuuksia, mutta olisiko sittenkin aika jättää yhteistyön etsiminen ja siirtyä yhteiseen työhön, yhdessä tekemiseen. Pitäisikö meidän siirtyä toimintatapaan, jossa kunnioitetaan kunkin ammatillista osaamista ja tehdään toimivia ratkaisuja kunnan, kuntalaisen ja asiakkaan tarpeisiin. Tähän pääsemiseksi tarvitsemme tukea yhteisestä kehittämis- ja tutkimustyöstä.? kuva: Lea Suoninen-Erhiö piirros: Heikki Pälviä Sosiaalitieto 3/12 postitetaan lukijoille 13. maaliskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 2 I12 3

4 ajankohtaista AIKUISSOSIAALITYÖ Asiakkaiden tietoa tarvitaan, korosti Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies aikuissosiaalityön päivillä Rovaniemellä. Hänestä on tärkeä luoda paikkoja, joissa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät ovat muualla kuin viranomaisen maaperällä. LAUSUNTO RÄPPINÄ Aikuissosiaalityön päivillä tehtiin todennäköisesti myös historiaa, kun Ironface ja Bala esittivät lausunnon sosiaalihuoltolakiuudistukseen räppinä. Ironfacen (Timo Martimo) ja Balan (Joni Pekkala) demo luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikölle Reijo Väärälälle. Räppi pohjautuu työryhmien näkemyksiin lakiuudistuksesta. Räppi julkaistaan virallisesti Pyramidihuijausnimisellä levyllä, jonka kansi on kuvassa. --- menetin mun työpaikan joku aika sitten mutten suostu itkeen, oon ollu aina sitkee en oo tarvinnu apua oon luottanu itteen tottunu omat rikkaruohoni kitkeen se ei onnistu, jos ei työtä eikä saa tukee, pitää säästöt syödä ei tässä taia huuto auttaa pitää laittaa asunto kai huutokauppaan sillon ku oot pohjalla tää on se tunne oon se tyyppi, jota pykälät ei tunne väliinputoaja oman onnensa nojassa kai ne tulee auttaan sitten ku oon ojassa ahkeraa rangaistaan, lyötyä lyödään menetän tuet, jos teen pätkätyötä pahinta on se etten voi ketään syyttää kenelle oon vihanen jos systeemi on syypää niin on valkoinen maa... aika on tullut pitää kiinni/ välittää toisistamme täällä aika on tullut pitää kiinni/ älä selekääsi käännä niin on valkoinen maa... Meillä ei ole mitään syytä olla käyttämättä asiakkaiden tietoa ja toimintatarmoa. On kuitenkin muistettava, että kohtaamispaikkoihin pitää olla mukava tulla. Ei niin, että asiakkaat haluavat olla kilttejä sosiaalityöntekijöille ja tulevat siksi mukaan. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on kehittänyt Rovaniemellä asiakaskahvilatoimintaa. Matthiesin mukaan jokainen kohtaamispaikka eri puolilla Suomea on omanlaisensa. Niin pitää ollakin. Kahviloista ei pidä tehdä instituutioita, vaan luovat ratkaisut ovat tervetulleita. Pitääkö olla sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä asiakas, että voi tulla mukaan vai riittääkö pelkkä kiinnostus, halu kehittää palveluja, hän aprikoi. Matthies kysyi, mikä merkitys kohtaamispaikoille annetaan. Asiakkaat ja potilaat voimaantuvat, mutta jos järjestelmässä ei muutu mikään, se ei ole kovin palkitsevaa. Yhteisöllisyys on Matthiesin mielestä arvokas asia. Siksi hän haluaisi turvata toimivat mallit pysyvällä rahoituksella. Itse tekemisen paikat, kuten kylätalot, ovat tärkeitä. Yhteisöllisyyden tukeminen on ennaltaehkäisevää työtä, ja se ei useinkaan vaadi kovin suuria rahoja, mutta korjaavat toimet tulevat kalliiksi. Matthies on huolissaan siitä, että sosiaalityöntekijöillä ja asiakkailla ei ole riittävästi valtaa suhteessa rakenteisiin. Kun rakenteet ja organisaatiot uudistuvat kaiken aikaa, työntekijän pitää sopeutua muutoksiin, eikä voimavaroja jää asiakkaalle. Esimiehillä ei ole aikaa tukea alaisiaan. Vallan siirto on Matthiesin mielestä vaikeaa. Esimerkiksi kuntayhtymissä kunnanjohtajat edustavat kuntia. Niissä edustuksellisella demokratialla tai asiakkaiden näkemyksillä ei juuri ole merkitystä. kuva: Maarit Simoska Matthies kehotti sosiaalityöntekijöitä puntaroimaan omaa suhtautumistaan työhönsä. Kun nyt mietitään, onko asiakas ymmärtänyt, mistä on kysymys, Matthies kääntää asian päinvastaiseksi. Onko työntekijä ymmärtänyt, mistä on kysymys asiakkaan elämässä. Mikä on tärkeää, sekö, että tehdään asioita oikein vai se, että tehdään oikeita asioita? Tyhjäkäynti pitää uskaltaa tunnistaa. Rovaniemen kahvilan kehittäjäasiakkaat Tuuli Viinisuo ja Hannu Lyly ovat tyytyväisiä viime keväänä alkaneeseen toimintaan. Olen kokenut, että olen saanut vaikuttaa siihen, miten uutta sosiaalihuoltolakia pitäisi kirjoittaa, että me kaikki ymmärtäisimme sitä, Viinisuo kertoo. Hän halusi uudistamaan palvelukäytäntöjä omien kokemustensa vuoksi. Pyysin apteekista lääkettä, jota en saanut tarvitsemaani määrää, koska reseptissä oli vanha tieto. Se kiukutti niin, että päätin osallistua tähän. Hänestä on keskeistä lisätä kansalaisten tietoa siitä, miten ja mistä erilaisia palveluja saa. Se on toinen asia, onko asiakkaalla ja sosiaalityöntekijällä yhteinen kieli, puhuvatko he samoista asioista samoilla käsitteillä. Hannu Lyly hämmästelee, kuinka paljon vajaassa vuodessa on saatu aikaan. Asiakaskahvilassa on vieraillut monenlaisia asiantuntijoita vastaamassa siihen, keitä varten palvelut oikeastaan ovat. Asiakkaita on Lylyn mielestä kuultu ja kuunneltu. Kolmisensataa sosiaalialan ammattilaista keskusteli kahden päivän ajan aikuissosiaalityön teemoista Rovaniemellä tammikuun lopulla. Osallistujien aplodit keräsi päivien loppupuolella Tuuli Viinisuo, kun hän kääntyi yleisöön päin ja kysyi sosiaalityön ammattilaisilta: Miten te jaksatte? Maarit Simoska VAIKUTTAMISTA SOSIAALIHUOLTOLAKIIN Tuuli Viinisuo ja Hannu Lyly ovat tyytyväisiä asiakaskahvilan alkutaipaleeseen Rovaniemellä. Viinisuo on tuntenut saaneensa vaikuttaa siihen, miten uutta sosiaalihuoltolakia pitäisi kirjoittaa niin, että kaikki ymmärtäisivät sitä. 4 sosiaalitieto 2 I12

5 uutisia lyhyesti kuvat: Erja Saarinen TEORIAA KÄYTÄNNÖN TUEKSI Vuosia asioimistulkkina toiminut Phuong Hoang (toinen vasemmalta) pitää tärkeänä, että työn tueksi saa teoreettisen koulutuksen. Hän uskoo sen tuovan ammatille arvostusta ja näkyvän myös palkkauksessa. Kuvassa vasemmalta myös Bakhcha Shaban, Mohamed Ahmed ja Tram Pham. TOHTORIAINESTA Tulkin ammattikorkeakoulututkinto avaa portit jatkoopintoihin. Koulutusta vetävä yliopettaja Nina Isolahti sanoo, että opiskelijaryhmässä on paljon tohtoriainesta. Hän korostaa, että on tärkeää saada maahanmuuttajien itse tekemää tutkimusta, jossa näkyy kielellinen ja kulttuurinen näkökulma. Isolahti valmistelee väitöskirjaa oikeustulkkauksesta ensimmäisenä Suomessa. KOULUTUS Uusi puhuttujen harvinaisten kielten tulkkauksen koulutusohjelma alkoi Diakonia-ammattikorkeakoulussa viime syksynä. Harvinaisten kielten asioimistulkeille ei ole aiemmin ollut tarjolla korkeakoulutusta. Arabia, kurdi, persia, somali ja vietnam ovat uuden koulutuksen ensimmäiset kielet. Opiskelijoilta vaaditaan työkielen osaaminen jo valmiiksi. Opinnot suoritetaan suomeksi. Tutkintonimikettä ei vielä ole vahvistettu, mutta kaavailtu nimike on tulkki (AMK) työkieliparina esimerkiksi somali-suomi. Suomessa ei ole aiemmin voinut opiskella korkeakoulussa harvinaisten kielten tulkkausta. Alalla toimii ihmisiä, jotka kutsuvat itseään tulkeiksi, mutta joilla ei ole tulkin koulutusta tai osaamista toimia vaativissa tehtävissä esimerkiksi oikeussaleissa ja terveydenhuollossa. Tilanteissa voi olla kyse ihmisen hengestä ja terveydestä. Niissä ei selviä ns. pizzatulkkauksella. Opinnot aloitti 48 opiskelijaa, joista suurin osa on toiminut jo pitkään asioimistulkkeina. Opinnot suoritetaan monimuotokoulutuksena, joten opiskelu onnistuu myös työn ohessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiointitilanteet ovat maahanmuuttajille yleisimpiä. Myös oikeus- ja poliisitulkkausta tarvitaan paljon. Opiskelijat perehtyvätkin laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan, palveluihin ja lainsäädäntöön. Harjoitteluja on muun muassa päiväkodeissa, kouluissa ja vanhusten palveluissa. Opinnot sisältävät myös työkielten ja -kulttuurien opetusta. Opiskelijat ja opettajat toivovat korkeakoulutuksen parantavan tulkin työn arvostusta. Koulutuksessa keskitytään tulkkauksen ja kääntämisen lisäksi tulkin työnkuvaan ja ammattietiikkaan. Tavoitteena on, että tulkin nimike suojattaisiin ja varattaisiin koulutuksen suorittaneille. Diak Etelän johtaja Marja Pentikäinen uskoo opiskelijoiden työllistyvän hyvin, sillä koulutettuja tulkkeja tarvitaan yhä enemmän, kun maahanmuutto lisääntyy. Koulutus edistää maahanmuuttajien tasa-arvoa ja kotoutumista sekä parantaa harvinaisten kielten käyttäjien asemaa. Erja Saarinen Lastensuojelun Keskusliitto on tuottanut Suojele Tue Toimi -materiaalin päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyön kehittämiseksi. Päiväkoti on luonteva paikka ehkäisevälle lastensuojelulle, koska siellä havaitaan perheiden ongelmat varhain. Lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyö ei aina kuitenkaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Sitä vaikeuttavat väärinkäsitykset ja lastensuojelun leimaava maine. Suojele Tue Toimi -aineisto verkossa > Mitä teemme > Ehkäisevä työ Perheelle annetaan entistä enemmän aikaa, kertoo Väestöliiton Perhebarometri Myös kiireen tunne on perheissä vähentynyt. Kotitalouden tulotaso vaikuttaa kiireeseen: Vaikka kiireen tunne on muita yleisempää ylemmillä toimihenkilöillä ja yrittäjillä, pienituloiset kokevat kuitenkin jatkuvaa kiirettä useammin kuin keski- tai suurituloiset. Helmikuun alusta pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Se voi koostua työ-, kansan- ja takuueläkkeestä. Oikeus koskee työtöntä, joka on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen, täyttänyt 62 vuotta ja saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Vanhuuseläkettä on haettava. Työtön voi valita, hakeeko hän sitä 62-vuotiaana vai myöhemmin. Jos hän ei halua hakea eläkettä, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Opas helpottaa tietojärjestelmän valintaa vanhuspalveluissa. Käyttäjälle kätevä teknologia, Käkäte -projektin oppaassa Vanhuspalvelujen tietojärjestelmät Kooste asiakastieto-, toiminnanohjaus- ja toimintajärjestelmistä esitellään vanhustenhuollon tietojärjestelmiä. Opas on avuksi tietojärjestelmän hankinnassa se helpottaa lukuisten järjestelmien työlästä vertailua. Oppaan on tehnyt Jaana Nykänen. Opas verkossa > Hankkeita ja julkaisuja > Julkaisuja > KÄKÄTE-projektin julkaisuja. Lapin yliopisto ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tiivistävät sosiaalialan koulutusyhteistyötä vastauksena työvoimapulaan. Oppilaitokset kehittävät yhteistä opiskelijamarkkinointia sekä joustavien ja houkuttelevien opintopolkujen rakentamista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Sociopolisyhteistyörakenne mahdollistaa suoran jatkumon ammattikorkeakouluopinnoista yliopistoon. Yhteistyörakenne on osapuolten yhteisistä toiminnoista muodostuva verkostomainen kokonaisuus. sosiaalitieto 2 I12 5

6 ajankohtaista edelleen Sosiaalitieto täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1912 nimellä Köyhäinhoitolehti. Nimi muutettiin Huoltajaksi 1919, Sosiaaliturvaksi 1976 ja Sosiaalitiedoksi Juhlavuonna ajankohtaissivuilla arvioidaan lehden arkiston vanhoja kuvia ja kirjoituksia nykyisyyden näkökulmasta, Laina ja palaute -palstan lainat poimitaan Sosiaalitiedon edeltäjistä. LAINA I Huoltaja 1921 ajankohtaista edelleen? Tästä puhutaan Mielisairas puoli vuotta raudoissa. Maaherra puuttunut asiaan oli otsikoitu Huoltaja-lehden uutinen vuodelta kuva: Fred Runeberg / Huoltaja-säätiön arkisto kuva: Erja Saarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen on perustettu tämän vuoden alusta Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi. Sen jäsenistä Jouko Kokko, Matti Ojala, Heidi Anttila, Tuula Hurnasti ja Päivi Nurmi-Koikkalainen (kuvassa) katselivat ja kommentoivat vuonna 1964 Huoltajassa julkaistua kuvaa raajarikkoisten kouluun menevistä lapsista. Tiimin työtilat ovat Mannerheimintiellä, lähellä entistä raajarikkoisten koulua, nykyistä Ruskeasuon koulua. RAAJARIKKOISET PALAAVAT KOULUUN Huoltaja-lehden 17/1964 kannessa on kuva Raajarikkoisten kansakoulun oppilaista Helsingin Ruskeasuolla. Kuva kouluun paluusta loman jälkeen kuvittaa lehden syysnumeroa. Pohdimme kuvan ajankohtaa, koska lasten vaatetus viittaisi 50-lukuun. Vai onko vain kyse vanhoista vaatteista ja raha-pulasta? Rakennuksen esteellisyys ja ahtaus sisäänkäynnissä kiinnittää huomiota. Vaikka kuvan ulkopuolella olisi luiska, niin kuvan portaat ovat aivan liian jyrkät. Onneksi nykyään esteettömyyttä ja saavutettavuutta edellytetään entistä enemmän. Apuvälineiden laatu on ns. perustasoa. Tuolloin ei ollut sähköisiä tai kehittyneitä välineitä. Koululaiset eivät näytä myöskään erityisen vaikeavammaisilta. Kuvan perusteella herättää ihmetystä, miksi niin monet ovat tarvinneet erityiskoulua. Tyttöjä näyttää olevan kuvassa vain kolme ja heistäkin kaksi auttamassa pyörätuolissa olevaa koululaista. Oliko poikien kouluttaminen tärkeämpää kuin tyttöjen? LAINA Huoltaja 18/1921 Kun Vaasan läänin maaherra Br. Sarlin elok. 24 p:nä toimitti tarkastuksen Alajärven kunnan kunnalliskodissa, havaitsi hän, että laitoksella oli lähes puoli vuotta pidetty jalastaan seinään rautakahleella kytkettynä mielisairasta miestä, minkä johdosta maaherra merkitsi laitoksen tarkastuspöytäkirjaan m.m. seuraavaa: Missään tapauksessa ei miestä saa enää tämän jälkeen pitää kahleissa, vaan on, ellei muuta mahdollisuuksia keksitä, palkattava erityinen vartija, kunnes parempi hoitopaikka on hankittu. Laitokseen ei täst edes saa sijoittaa mielenvikaisia lainkaan, ellei laitokselle rakenneta erityistä tarkoitustaan vastaavaa mielisairasosastoa. Köyhäinhoitohallituksen on minulle ilmoitettava ennen syyskuun 5 päivää, mitä asiassa on tehty ja millaisessa hoidossa mies on. Huoltajan uutinen verkossa > Artikkelipankki > Vanhoja artikkeleita 6 sosiaalitieto 2 I12

7 palaute I Sirkka-Liisa Kivelä Kahlitseminen jatkuu keinot muuttuvat Huoltaja-lehdessä 91 vuotta sitten julkaistu kirjoitus on ajankohtainen. Mielenterveyshäiriöistä kärsiviä pantiin koppeihin ja kahlittiin rautakahlein 1900-luvun alussa. Teknologian kehittyminen muutti rautakahleet muistisairaiden ja dementoituneiden nahkaremmeiksi, geriatrisiksi tuoleiksi ja magneettivöiksi. Psyykenlääkkeiden kehittäminen avasi kahlitsemiseen uuden keinon. Niitä ryhdyttiin käyttämään mielenterveyshäiriöistä, muistisairauksista tai dementioista kärsivien liikkumisen, toiminnan tai käyttäytymisen rajoittamiseen siten, että rajoittaminen oli ainoa tavoite eikä lääkkeiden käyttö perustunut hoitosuosituksiin. Kemiallisesta rajoittamisesta tuli hoidon osa. Kopit, rautakahleet, nahkaremmit ja magneettivyöt ovat ulkopuolisille näkyviä tapoja hillitä ihmisen käyttäytymistä ja toimintaa. Psyykenlääke on näkymätön tapa kahlita. Psyykenlääkkeiden ottaminen rajoittamisen keinoksi merkitsi siirtymistä eleganttiin ja salaiseen kahlitsemiseen. Niiden oikeasta käytöstä ja rajoittamisen haitoista keskusteltiin vain vähän. Tiedot muistisairauksista, iäkkäiden oireiden ja lääkehoitojen erityispiirteistä ja psyykenlääkkeiden haittavaikutuksista vanhoilla ihmisillä olivat puutteellisia. Tämä loi mahdollisuuden määrätä psyykenlääkkeitä iäkkäille perusteettomasti. Oli valtatie kemialliselle rajoittamiselle laitoksissa ja palvelutaloissa. Vanhusten kotihoito pirstoutui useiden tahojen nopeiksi kotikäynneiksi 2000-luvulla. Kotona asumisen korostaminen toi mahdollisuuden sitoa iäkkäät koteihinsa ilman inhimillistä vuorovaikutusta ja mahdollisuuksia ylläpitää fyysisiä ja älyllisiä kykyjä. Maassamme asuu yksin kodeissaan paljon muistisairaita, jotka eivät päivittäin tapaa ketään muuta ihmistä kuin nopeasti ruoan tai muun palvelun tuovan virallisen hoidon työntekijän. Psyykenlääkkeillä rajoittaminen on yleistä näidenkin iäkkäiden hoidossa. Toinen yli 90 vuotta vanhan kirjoituksen sanoma liittyy valvontaan. Maaherra puuttui rautoihin kahlitsemiseen. Kuka maaherra on 2000-luvulla puuttunut muistisairautta tai dementiaa sairastavien mekaaniseen tai kemialliseen rajoittamiseen tai edes kemialliseen pahoinpitelyyn? Mekaanista rajoittamista on tutkittu, ja sen oikeasta käytöstä on järjestetty täydennyskoulutusta 80-luvulta lähtien. Tutkijat ovat tuoneet kemiallisen rajoittamisen keskusteluun 2000-luvun alussa. Virallinen valvonta ei näytä pysyneen tiedon ja ajan tasalla. Uusiin rajoittamisen keinoihin ei ole puututtu riittävästi. Muistisairaiden ja dementoituneiden mekaaninen sitominen, kemiallinen rajoittaminen ja psyykenlääkkeiden määrääminen heille siten, että lääkehaitat ovat voimakkaat, eivät ole johtaneet virallisesta valvonnasta vastaavien tahojen puuttumiseen, vaikka potilastapauksia on tuotu esille tiedotusvälineissä. Jopa eduskunnan oikeusasiamiehen raportti kertoo surullista tarinaa suomalaisten iäkkäiden mekaanisesta ja kemiallisesta rajoittamisesta. Eivätkö valvontaviranomaiset pysty perehtymään nopeasti lisääntyvään tietoon? Kuinka Yleislääketieteen emeritaprofessori, dosentti Sirkka-Liisa Kivelä Rajoittamista tarvitaan joskus, mutta se ei saa rikkoa ihmisoikeuksia. jäljessä lainsäädäntö laahaa? Onko sallivuuden korostaminen johtanut siihen, että emme puutu mihinkään? Onko suomalaisen sivistyneisyyden mittarina pelkkä keskustelu ja pohdinta ilman johtopäätöksiä ja tekoja? Olemmeko muuttuneet valesivistyneiksi ja rajattoman salliviksi? Eikö meillä enää ole mitään eettisiä periaatteita? Onko meistä tullut lyhytjänteisiä taloudellisen voiton tavoittelijoita? Näitä kysymyksiä olen miettinyt katsoessani tutkimusteni tuloksia iäkkäiden psyykenlääkkeiden käytöstä ja käytön perusteista ja vertaillessani niitä kansainvälisiin tuloksiin. Myönteistäkin on tapahtunut. Maailman terveysjärjestö WHO on ottanut kemiallisen pahoinpitelyn uudeksi pahoinpitelyluokaksi fyysisen, psyykkisen, taloudellisen ja seksuaalisen pahoinpitelyn rinnalle. Mekaaninen rajoittaminen siinä määrin, että kyseessä on pahoinpitely, on jo aiemmin kuulunut fyysiseen pahoinpitelyyn. Raja sallitun rajoittamisen ja pahoinpitelyn välillä on määritelty. Miten tieto näistä saadaan käytäntöön? Miten asenteet ns. normaalista poikkeavalla tavalla käyttäytyviä kohtaan muuttuisivat? Tarvitaan tekoja, jotta mekaaninen ja kemiallinen rajoittaminen saadaan asialliseksi suhteessa rajoitusten kohteeksi joutuneen ihmisoikeuksiin ja hänelle rajoittamisesta koituviin haittoihin. Rajoittamista tarvitaan joskus, mutta se ei saa rikkoa ihmisoikeuksia ja aiheuttaa rajoitetulle henkilölle enemmän haittoja kuin hyötyjä. Teknologian kehittäminen tuo uusia mahdollisuuksia rajoittamiseen. Ihmisten ihoon tai vaatteisiin asetetut ja heidän paikallistamiseensa tarkoitetut mikrosirut voivat olla hyödyllisiä muistisairaille, mutta niiden käytöllä saatetaan rikkoa ihmisoikeuksia. Muistisairaiden koteihin asennetut hälytys-, kommunikaatio-, valvonta- ja ruoanlämmitysjärjestelmät voivat johtaa näiden järjestelmien varassa elävien täydelliseen eristämiseen koteihin kahlitseminen voi lisääntyä. sosiaalitieto 2 I12 7

8 kärki Lea Suoninen-Erhiö Lempäälä haastaa Tampereen kupeessa sijaitsevasta kunnasta on vuosien varrella kuulunut kummia: sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö sujuu, asukkaat ovat palveluihin tyytyväisiä ja ne tuotetaan vieläpä valtakunnallisesti vertaillen edullisesti. Lempäälän kunta l Perustettu vuonna Asukkaita ( ), viime vuosina määrä kasvanut asukkaan vuosivauhtia. Kunnan tuloveroprosentti 20. (2012) Kunnan johtoryhmässä kunnanjohtaja, elinkeinojohtaja, talousjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistystoimen johtaja ja tekninen johtaja. Sosiaali- ja terveystoimen organisaation vastuualueet: kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito, perhetyö ja toimeentuloturva, vanhustyö, päivähoito sekä vammaispalvelut. Työttömyysprosentti noin 7,5. Kuntaan on rekisteröitynyt noin yritystä; pienteollisuutta ja pienyrityksiä. Marjamäen yrityspuistossa sijaitsee mm. Lempäälän Ideapark. Mapit ovat järjestyksessä Lempäälän sosiaali- ja terveysjohtajan Raimo Niemisen työhuoneessa. Niin on moni muukin asia reilun asukkaan kunnassa. Otetaan vaikka vanhuspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö niissä. Palveluketjut toimivat ja terveyskeskuksen vuodeosastolla on paikkoja erikoissairaanhoidosta kotiutettaville potilaille. Erikoissairaanhoidon sakkomaksuja ei juuri tule. Lempäälässä sosiaali- ja terveydenhuolto yhdistettiin samaan organisaatioon 1995, kun Vesilahden ja Lempäälän kansanterveystyön kuntayhtymä purettiin. Kuntayhtymä koettiin hallinnollisena rasitteena, eikä siihen pystytty paljon vaikuttamaan. Terveyskeskus haukkasi ison osan kunnan budjetista ja se oli siinä vain maksuosuutena samaan tapaan kuin erikoissairaanhoito. Vaikka kuntayhtymissä on jäsenkuntien luottamushenkilöitä, heistä kehittyy kuntayhtymän puolestapuhujia, Nieminen sanoo. Jo silloin nähtiin, että sosiaali- ja terveystoimi pystyvät toimimaan paremmin yhteen samassa organisaatiossa peruskunnassa. Nieminen oli tuolloin kunnan sosiaalijohtaja, aloittanut siinä työssä jo Yhteistyöalueita terveyspuolen kanssa hän näki niin vanhusja vammaispalveluissa kuin lastensuojelussa ja päihdetyössä. Palkittua yhteistyötä Lempäälän terveyskeskuksen vuodeosastotoiminta ja vanhuspalveluiden kehittäminen saivat jokunen vuosi sitten Lääkäriliiton laatupalkinnon. Vuodeosaston yksi potilashuone muutettiin senioripotilaiden kuntosaliksi ja hoitokäytäntöjä muutettiin aktivoiviksi. Osastolle palkattiin fysioterapeutti sekä geriatrian erikoislääkäri. Heti kun sairauden akuutti vaihe on hoidettu, potilas aktivoidaan liikkeelle, ylös sängystä, sillä vuodepotilaana vanhuksen lihaskunto saattaa heiketä jo lyhyessä ajassa. Tarkoitus on, että potilas kuntoutuu ja pystyy palaamaan kotiin- sa tai hänelle sopivaan asumismuotoon. Vuodeosastolla aloitettuja kuntosalikäyntejä jatketaan usein potilaan kotiuduttua. Kuntosaleja on myös vanhuspalveluissa. Lempäälän vanhustyön johtaja Kristiina Kalliovalkama sanoo, että punaisena lankana koko kunnan vanhustyössä on vanhuksen kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään. Ja esimerkiksi vuodeosastolta kotiuttamisen onnistuminen edellyttää, että vanhustenhuollon avopalvelut toimivat. Kuntouttavalla työotteella Kunnan vanhustyön keskuksena toimii Himminkoto. Siellä on vanhainkodin lisäksi avohuollon tukipalveluita, kuten päivätoimintaa ja kuntosalitoimintaa. Kauppakassipalvelu sisältyy kotipalveluihin ja organisoidaan myös Himminkodosta käsin. Toinen kotipalvelun tukipiste on kunnan pohjoispäässä Sääksjärvellä ja siellä on myös päivätoimintaa kuntosaleineen. Lempäälän terveyskeskus sijaitsee Himminkodon kanssa samassa kiinteistössä. Naapuritaloissa on vanhusten vuokra-asuntoja. Terveyskeskuksen geriatri kiertää vanhainkodissa kerran viikossa, samoin terveyskeskuksen omalääkäri. Vanhustyön sosiaalityöntekijä Marja Kauppila kertoo, että kaikille asiakkaille tehdään palvelusuunnitelma. Lempäälässä vanhuspalveluiden asiakkuuden ikäraja on 65 vuotta. Yhdessä asiakkaan ja usein myös hänen omaistensa kanssa käydään läpi palvelutarve. Jos vaikkapa kotipalvelun lisäksi tarvitaan kotisairaanhoitoa, se sisällytetään suunnitelmaan. Myös laskutus kulkee yhdessä. Hyvinvointia tukevia kotikäyntejä tarjotaan kaikille 78-vuotiaille. Kuntosalipalveluita pyritään järjestämään heti, kun asiakas tulee vanhuspalveluihin. Ja jos asiakkaan kanssa on aloitettu kuntoutus terveyskeskuksen vuodeosastolla, jatkokuntoutus voidaan järjestää vanhuspalveluissa. Kuntouttava työote on tärkeä myös kotipalveluissa, Kauppila sanoo. 8 sosiaalitieto 2 I12

9 suuruuden ekonomian kuvat: 123RF/muokkaus Heikki Pälviä sosiaalitieto 2 I12 9

10 Tämänkokoisessa kunnassa asiakkaat voidaan kohdata yksilöllisesti. Vanhainkodin jaksohoitopaikkojen avulla tuetaan erityisesti omaishoitajia. Tehostettua palveluasumista ostetaan muun muassa yhdistyksen ylläpitämästä Ehtookodosta, joka on ollut kunnan vanhustenhuollon kumppani jo vuosia. Siellä on myös oma muistiyksikkönsä. Vanhustyön sosiaalityöntekijä Marika Salmela kertoo, että yhteistyötä tehdään paljon myös terveyskeskuksen muistisairaanhoitajan kanssa, joka on lisäksi erikoistunut psykiatriaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on vanhustyössä arkea. Muun muassa terveyskeskuksen viikoittaisissa sas-palavereissa selvitetään yhdessä vuodeosastolta kotiutettavien potilaiden tilannetta. Toki asiakastyössä on aina erilaisia näkemyksiä, mutta niitä on myös ammattiryhmien sisällä. Se on normaalia, ja keskustelun kautta haetaan ratkaisuja. Kotisaattohoitoa on ollut Lempäälässä jo pitkään, ja myös terveyskeskuksen vuodeosastolta voi siirtyä kotiin kuolemaan. Siellä pidetään paikka varoilta auki ja sinne voi halutessaan palata. Kotisaattohoidossa tarvitaan usein kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyötä. Kristiina Kalliovalkaman mielestä Lempäälä on sopivan kokoinen kunta. On matala kynnys tehdä yhteistyötä. Tiedämme ja tunnemme toisemme. Tämän kokoisessa kunnassa asiakkaat voidaan kohdata yksilöllisesti, kuulla heidän toiveitaan ja järjestää palvelut siltä pohjalta. Tästä haluamme pitää kiinni. Linjaorganisaatio ei estä yhteistyötä Lempäälässä ei ole innostuttu laatikkoleikeistä: organisaatiota ei ole pantu uusiksi parin vuoden välein muotitrendien mukaan. Palvelut on jaettu selkeisiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, joita ovat kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito, perhetyö ja toimeentuloturva, vanhustyö, päivähoito ja vammaispalvelut. Jako seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä. Linjaorganisaatiossa kullakin vastuualueella on oma johtaja. Sosiaali- ja terveysjohtaja vastaa kokonaisuudesta. Organisaatiorakenteet eivät sinänsä takaa tai estä sujuvaa yhteistyötä. Se on pitkälti kiinni ihmisistä. Aina kun rakennetaan jokin yksikkö, jolle annetaan nimi, hommasta tahtoo tulla sen yksikön juttu. Kun sitten yksikön budjetti on ylittymässä, jätetään sitä ja tätä tekemättä, mikä taas lisää kustannuksia jossakin toisessa yksikössä. Sen takia tietyt organisaatiokokonaisuudet ovat järkeviä, Nieminen sanoo. Lempäälän sosiaali- ja terveydenhuollon työkulttuurin mottona on me teemme, osaamme ja olemme siitä ylpeitä. Se sisältää ajatuksen asiakaslähtöisyydestä: jokaisen asiakkaan kanssa mietitään, mitä tehdään. Sosiaali- ja terveysalan moniammatillista osaamista hyödynnetään linjaorganisaation kaikilla vastuualueilla. Yhteistyötä tehdään muuttuvien työryhmien ja yhteistyökäytäntöjen pohjalta joustavasti. Nieminen korostaa, että ruohonjuuritason yhteistyö edellyttää sitä, että yhteistyö sujuu myös organisaation ylätasolla. Meillä sote-johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Kolmen tunnin aika tahtoo jäädä lyhyeksi, kun yhdessä mietitään asioita. Jokaisella on oikeus ja vähän velvollisuuskin mennä toisten sektoreille ja sanoa niistäkin jotakin. Voi tulla ihan hyviä ideoita, kun joku katsoo asioita ulkopuolelta kauheasti tietämättä sisällöistä. Johtoryhmässä ovat sosiaali- ja terveysjohtajan lisäksi terveydenhuollon puolelta ylilääkäri ja hoitotyön johtaja ja sosiaalipuolelta päivähoidon, vammaistyön, vanhustyön ja sosiaalityön johtajat sekä sosiaalityön suunnittelija. Yhteistyötä tarpeen mukaan Sosiaalityön johtaja Sisko Vesander vastaa Lempäälän sosiaalipalveluista. Hän on kunnassa melko uusi, vasta muutaman vuoden virassa ollut. Olin kuullut, että täällä on helppo tehdä yhteistyötä. Ja kyllä täällä sektorirajat ylittävä yhteistyö ja yli hallintokuntien menevä ajattelu on todellisuutta. Jos joku homma on järkevä ja mielekäs, helpolla lähdetään porukalla mukaan. Esimerkiksi tätä nykyä erilaisiin nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin hankkeisiin nuorisopalvelut ja sivistystoimi ovat hakeneet ja saaneet hankerahoja ja niitä toteutetaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. kuvat: Lea Suoninen-Erhiö TOISEN TONTILLE SAA ASTUA Raimo Nieminen kertoo, että Lempäälän sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuussa. Jokaisella on oikeus ja vähän velvollisuuskin mennä toisten sektoreille ja sanoa niistäkin jotakin. Voi tulla ihan hyviä ideoita, kun joku katsoo asioita ulkopuolelta kauheasti tietämättä sisällöistä. 10 sosiaalitieto 2 I12

11 Yhteistyökuviot rakentuvat tarpeen mukaan. Lähdemme asiat edellä liikkeelle, emme organisaatiolaatikoista. Esimerkiksi nyt on koottu päihdearviointitiimi, joka kehittää asiakasohjauksen lisäksi päihdepalveluita. Siinä on ollut meidän väkeä ja terveyspuolen väkeä ja seurakunnastakin kutsutaan tarvittaessa ihmisiä mukaan. Ja psykiatrian ylilääkärikin on osallistunut tähän. Asiakastyössä tehdään paljon verkostotyötä kaikilla sosiaalihuollon lohkoilla. Terveyskeskuksen omalääkärit, terveydenhoitajat, psykologit, päihdesairaanhoitaja ja monet muut ovat tuttuja yhteistyökumppaneita. Usein kuulee sanottavan, että moniammatillinen yhteistyö on kaunis periaate, mutta kompastuu käytännössä salassapitosäännöksiin. Kun kehitetään uusia työmuotoja moniammatillisissa tiimeissä, se ei ole este. Ja kun puhutaan asiakastyöstä, lähtökohtana on se, että aina pyydetään asiakkaan lupa ja hänen luvallaan voidaan puhua. Ehkäisevää lastensuojelutyötä lapsiperhetiimeissä Lempäälän pohjoisosassa sijaitsee Kuljun sosiaali- ja terveysasema, joka palvelee Kuljun ja Sääksjärven asukkaita. Koolla ovat lastensuojelun sosiaalityöntekijä Ritva Matero, neuvolan terveydenhoitaja Leila Lehto, psykiatrian erikoissairaanhoitaja Risto Koskinen ja psykiatrian erikoislääkäri Jaana Rajakangas. Nyt ei ole perhettä paikalla, mutta jos olisi, tiimi miettisi yhdessä perheen kanssa, millaista apua ja tukea perhe tarvitsee ja miten se järjestetään. SAMOISSA TILOISSA Psykiatrian ylilääkärin Jaana Rajakankaan (vas.) ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän Ritva Materon yhteistyötä helpottaa fyysinen läheisyys. Heidän työtilansa sijaitsevat samalla käytävällä Kuljun sosiaali- ja terveysasemalla. ASIAT YHDISTÄVÄT Sisko Vesander sanoo, että sektorirajat ylittävä yhteistyö on Lempäälässä todellisuutta. Lähdemme asiat edellä liikkeelle, emme organisaatiolaatikoista. Kunnan moniammatilliset lapsiperhetiimit palvelevat alle kouluikäisten lasten perheitä. Tiimien kokoonpanoon kuuluvat yleensä terveydenhoitaja, terveyskeskuslääkäri, terveyskeskuspsykologi, päivähoidon työntekijä sekä sosiaalityöntekijä, mutta kokoonpanoa räätälöidään perheen tarpeiden mukaan. Neuvolassa kohtaamme pienten lasten perheet iloineen ja suruineen. Tarjoan lapsiperhetiimin apua, jos vähänkin tuntuu, että perhe voisi siitä hyötyä. Suorastaan markkinoin sitä, Leila Lehto kertoo. Myös päivähoidon työntekijät ja terveyskeskuslääkärit ohjaavat asiakkaita tiimeihin. Perheillä on monenlaisia ongelmia; on uupuneita äitejä, ristiriitoja parisuhteessa, kasvatusvaikeuksia, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia. Tiimin kokouksessa perheen tilannetta käydään läpi kokonaisvaltaisesti ja katsotaan, mistä olisi apua. Tarvitaanko lasten päivähoitoa tai helpottaisiko tilannetta avoin päivähoito, jota Lempäälässä järjestetään neljässä perhetuvassa. Niissä toimii myös lapsiparkki. Entä perhetyö tai lapsiperheiden kotipalvelu? Sitäkin voi saada, tänä vuonna kotipalveluun ollaan palkkaamassa uusi työntekijäkin. Jos tarvitaan psykologin tai lääkärin apua, sovitaan tapaamiset heidän kanssaan. Paljon puhutaan ehkäisevästä lastensuojelutyöstä, ja lapsiperhetiimin työ on juuri sitä. Las- sosiaalitieto 2 I12 11

12 tensuojelun työsarkaa jaetaan tällä tavoin peruspalveluihin. On perheitä, jotka tulevat jo näin autetuiksi eivätkä koskaan päädy lastensuojelun asiakkaiksi, Ritva Matero kertoo. Psykiatrian yksiköstä osallistutaan lapsiperhetiimin kokoontumisiin yleensä silloin, kun jommalla kummalla vanhemmista jo on hoitosuhde yksikköön. Risto Koskinen pitää hyvänä sitä, että tiimissä haetaan konkreettisia ratkaisuja perheen auttamiseksi. Kun kaikki toimijat ovat koolla, voidaan sopia työnjaosta ja näin kokonaisuus selkiytyy. Ei pelkkää lääketiedettä Kuljun sosiaali- ja terveysasemalla moniammatillinen yhteistyö on muutenkin tiivistä. Esimerkiksi psykiatrian yksikön työntekijät ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät tapaavat toisiaan tuon tuosta, sillä heidän työtilansa sijaitsevat samalla käytävällä. Lempäälässä verkostoituminen on muutenkin pitkällä. On luontevaa tehdä yhteistyötä, psykiatrian ylilääkäri Jaana Rajakangas sanoo. Hän on itse mukana muun muassa kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä ja osallistuu tarvittaessa vaikkapa lastensuojelun asiakkaiden verkostopalavereihin. Joskus joudumme tekemään myös lastensuojeluilmoituksia. Silloin olen tavallaan kaksoisroolissa. Psykiatrina joudun kohtaamaan potilaan hädän ja auttamaan tätä lastensuojeluilmoituksen synnyttämässä reaktiossa. Samalla pyrin pehmentämään tilannetta ja se- KUNTOUTTAVAA VANHUSTYÖTÄ Lempäälässä vanhuspalveluiden asiakkaille tarjotaan kuntosalipalveluita. Myös terveyskeskuksen vuodeosastolla on kuntosali. Kuvassa Himminkodon ala-aulassa Marja Kauppila (vas.), Kristiina Kalliovalkama ja Marika Salmela. YHDESSÄ ASIAKKAAN ASIALLA Lapsiperhetiimien moniammatillisesta työstä kertovat psykiatrian erikoislääkäri Jaana Rajakangas (vas.), lastensuojelun sosiaalityöntekijä Ritva Matero, neuvolan terveydenhoitaja Leila Lehto ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja Risto Koskinen. Yhdessä perheen kanssa mietitään, millaista apua ja tukea perhe tarvitsee ja miten se järjestetään. littämään, ettei tässä nyt olla lapsia viemässä vaan hakemassa keinoja, joilla perhettä voidaan auttaa. Rajakangas korostaa, ettei psykiatrisella puolella voi tehdä vain lääketiedettä vaan potilaan tilanne on hahmotettava kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi taloudelliset vaikeudet saattavat nousta esiin, ja potilaiden luvalla olemme silloin tällöin tehneet yhteistyötä muun muassa etuuskäsittelijöiden kanssa. Toiminta ja talous yhtä Raimo Nieminen sanoo organisaatio-opeissaan olevansa selkeyden kannattaja. On tärkeää, että vallat ja vastuut ovat selvillä. Päätöksenteko on delegoitu niin pitkälle kuin mahdollista. Henkilöstön rekrytoinnissa vastuualueiden esimiehet tekevät valinnat ja sosiaali- ja terveysjohtaja taas valitsee ylilääkäriä lukuun ottamatta vastuualueiden esimiehet. Ylilääkärin ja sosiaali- ja terveysjohtajan valitsee kunnanhallitus. Asiakastyössä päätösvalta on työntekijöillä. Esimerkiksi toimeentulotuesta ja avohuollon tukitoimenpiteistä päättävät sosiaalityöntekijät. Lasten huostaanotoissa päätösvalta on kuitenkin sosiaalityön johtajalla. Miksi? Yhden lapsen laitoshoitoon sijoittaminen maksaa noin euroa vuodessa. Kun katsotaan kymmenen vuotta eteenpäin, puhutaan kahden miljoonan euron päätöksestä. Olen antanut työntekijöille luvan palkata vaikka kolme työntekijää hoitamaan yhtä perhettä vuoden tai kahden ajaksi, jos he arvioivat, että se auttaa. On tietysti yksinkertaisempaa tehdä huostaanottopäätös ja lähettää lapsi laitokseen. 12 sosiaalitieto 2 I12

13 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Alusta lähtien ajatukseni on ollut se, että toiminnasta vastaavat ihmiset valmistelevat omaa talousarviotaan, sillä he tietävät vastuualueensa tarpeet. Sillä tavalla toiminta ja talous ovat yhtä. Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden tulosalueella ei ole talouspäällikköä. Homma sisältyy sosiaali- ja terveysjohtajan työnkuvaan. Ketterä kunta Kaikissa Tampereen kehyskunnissa on suhteellisen edullinen väestörakenne: kuntiin muuttaa paljon lapsiperheitä. Sairastuvuusindeksit ovat pienemmät kuin ikärakenteeltaan vanhuspainotteisemmissa kunnissa. Vaikka tämäkin otetaan huomioon, sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot ovat Lempäälässä edulliset. Valtakunnallisissa vertailuissa kaikki Tampereen kehyskunnat pärjäävät hyvin, Nieminen sanoo. Tilastokeskuksen seurantatietojen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden olivat Lempäälässä euroa vuonna Tampereella rahaa kului euroa asukasta kohden. Vaikka otetaan huomioon, että Tampereella on enemmän työttömyyttä ja yksinhuoltajia, sekään ei vielä selitä eroa, Nieminen sanoo. Eikä kysymys ole siitäkään, että palvelut olisivat Lempäälässä jotenkin kehnot. Tutkimukset osoittavat päinvastaista. Lempäälä on tutkimuskuntana mukana laajassa Paras-arviointitutkimusohjelmassa. Sen vertailussa Lempäälä on pärjännyt hyvin, sosiaali- ja terveyspalveluissa neljästäkymmenestä tutkimuskunnasta parhaiten. Jotain kummallista tässä ajassa on. Suurkuntia ajetaan väkisin ja sitä perustellaan taloudellisilla syillä, vaikka suurimmat kunnat käyttävät suhteessa kaikkein eniten rahaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kun kunnan koko kasvaa, tarvitaan väliportaan hallintoa ja suunnittelusysteemiä. Ja siitä syntyy kustannuksia. Lempäälän kokoisessa kunnassa voi vielä ketterästi hakea vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja kehittää työtä asiakaslähtöisesti. Täällä ollaan lähellä ihmisiä: palveluilla on kasvot. Mutta tämä on nyt sitten sitä suuruuden ekonomian aikaa, Nieminen huokaa. Jos kuntarakenneuudistus ei toteudu, sitten muodostetaan asukkaan sotealueet. Näin se menee, mutta lempääläisten näkökulmasta se on kyllä askel huonompaan. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Miksi Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluilla on hyvä maine? Koko Lempäälällä on hyvä maine, ja kuntaan muuttaa valtavasti uutta väkeä. Palvelut toimivat. On luontoa. On ollut omakotitontteja myytävänä. Tampere on lähellä, ja liikenneyhteydet pelaavat hyvin. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, että kunta panostaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hyvän maineen varaan ei voi tuudittautua vaan näiden asioiden puolesta pitää taistella. Meillä oli Lempäälässä aikoinaan vahva naisporukka, valtuutettuja eri puolueista. Yhdessä ajoimme vanhustyön keskusta kuntaan ja saimme lopulta miehet lannistettua. Se oli vuosien työ. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole tainnut kuntaa koskettaa? Kaavailtiinhan sitä, että Lempäälä olisi lähtenyt isäntäkuntana Pirkkalan ja Vesilahden kanssa kimppaan. Olin valtuustoryhmäni kautta vaikuttamassa siihen, ettei isäntäkuntamallia syntynyt. Se olisi ollut käytännössä kuntayhtymä, ja niissä on kauheasti puliveivausta, paperisotaa ja muuta. Kun Lempäälä täytti asukkaan kriteerin, siihen ei ollut pakko lähteä. Nyt taistellaan Suur-Tamperetta vastaan. Kun eivät Tampereenkaan palvelut toimi, miten palvelut voisivat toimia, jos kaikki ympäristökunnatkin pantaisiin vielä sen kanssa yhteen? Seutukunnallisessa työssä näen sen sijaan järkeä: tehdään yhteistyötä liikennettä, maankäytön periaatteita, koulutusjärjestelmää ja muita isoja asioita koskevissa kysymyksissä. Seutukunnallisella työllä tavoitellaan koko Pirkanmaan elinvoimaa: luodaan edellytyksiä elinkeinoelämälle ja taloudelle. Elinvoimainen seutukunta mahdollistaa itsenäisten kuntien olemassaolon: kunnat saavat verotuloja ja pystyvät näin kustantamaan paikalliset palvelut. Palvelujen tuottamisen pitää olla lähellä kuntalaisia. Sosiaalineuvos Maikki Hämäläinen- Ylikahri (kesk.) on Lempäälän kunnanvaltuutettu ja toimii valtuuston toisena varapuheenjohtajana. Hämäläinen-Ylikahri teki pitkän työuran Lempäälän vanhustenhuollossa ja jäi eläkkeelle kunnan vanhustyön johtajan virasta Ura alkoi kunnalliskodin johtajana Koulutukseltaan hän on sosiaalihuoltaja ja sairaanhoitaja. Mitä tuumit kaavaillusta vanhuspalvelulaista? Nyt kun Lempäälään muuttaa uutta väkeä, koko ajan rakennetaan päiväkoteja ja kouluja ja palkataan niihin henkilöstöä. Ne vievät kunnan rahat. Vanhustyöstä sitten nipistetään, kun siellä ei ole lakia takana. Ja samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa. Paljon on puhuttu siitä, että laitokset tarvitsevat lisää henkilökuntaa, mutta se ei ole välttämättä totta. Laitoksissa pärjätään melko pienillä porukoilla, ja niissä asiat ovat kuitenkin aika hyvin. Minulla on aina ollut se näky vanhustyössä, että laitoksen pitää olla avokentän tuki palveluketjussa. Se, missä tarvitaan henkilökuntaa, on kotipalvelu. Kotona hoidetaan nykyään sellaisia vanhuksia, jotka ennen pääsivät ilman muuta vanhainkotiin. Vanhuspalvelulakiin pitäisi ehdottomasti saada henkilöstömitoitukset kotipalveluun. Minua surettavat myös nykyiset koulutusvaatimukset esimerkiksi vanhustyössä. Aiemmin oli hoito-, osasto- ja keittiöapulaisia, jotka tekivät sydämellään lähimmäistyötä. Nyt kaikkien pitää olla vähintään lähihoitajia ja kaikki vaan hoitavat; kuljetaan hanskat kourassa, mitataan verenpainetta ja jaetaan lääkkeitä. Mutta kun ihminen raihnaistuu, ensimmäisenä hän tarvitsee toista ihmistä, läheisyyttä, puhumista. Onko mielessäsi muuta? Sosiaalialalla tarvitaan näkyviä ja voimakkaita ihmisiä, jotka uskaltavat taistella näiden asioiden puolesta. Asioita täytyy pitää esillä ja kertoa niistä kuntalaisille. Nykyään hommat hoidetaan tyylikkäästi, melkein steriilisti, mutta henki puuttuu. Joskus pitää pistää kourat paskaan, kun jonkun asian puolesta taistelee! Lea Suoninen-Erhiö sosiaalitieto 2 I12 13

14 v a n k a s v a t u s t ap ä t e v ä ä o p e t u s t a - H u o l e h t i v a a h o i t o a - M i n ä k u näkökulma kuva: Pan Yi Kolumni Jorma Sipilä on palkkatyöstä vapautunut professori, jonka mielestä demokratia on ihmisen historian paras saavutus. Tiede, joka vaikenee kansan kielellä Sijais- ja jälkihuoltoa sekä luokkamuotoista kotiopetusta Ryhmäkodit vuotiaille lapsille Hollolassa ja Heinolassa Heikki Wariksen jälkeen en ole tavannut professoria, joka olisi yhtä innostunut yhteiskunnasta. Joka olisi yhtä vakuuttunut siitä, että yhteiskunta ja tiede tarvitsevat toisiaan. Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutus oli Warikselle intohimo. Oli tutkittava sitä, mitä yhteiskunnan täytyy tietää itsestään. Oli kerrottava kansalle tutkijoiden tuloksista, ennen muuta havaintoja yhteiskunnan tilasta ja muutoksesta. Oli koulutettava nuoria ymmärtämään ja palvelemaan yhteiskuntaa. Lukemattomia opiskelijoita hän auttoi löytämään ensimmäisen työpaikan. Ei se ollut Warikselle vaikeaa, sillä hänen työhuoneessaan ravasi koko yhteiskunta. Me emme analysoi, vaan? Ja opiskelijat vastasivat: Me erittelemme. Wariksen intohimona oli kieli, suomenkielisyys. Hän inhosi tieteellistä snobismia. Miksei aina kannata kirjoittaa mahdollisimman monille? Maahan on täynnä tiedonhaluisia ihmisiä. Kaikki tämä oli luonnollista meille, jotka elimme nuoruuttamme Wariksen laitoksella. Kesti kauan tajuta, kuinka epätavallinen hänen vakaumuksensa oli. Normaalitiedettä tehtiin silloin ja tehdään nytkin tieteellisille instituutioille. Ne eivät kysy, onko kirjoittajalla annettavaa Veera Veronmaksajalle. Nykyvaltiomme edistää englanninkielistä julkaisemista vailla varauksia. Kansainvälisyys on tärkeää, mutta ei se riitä. Kansainvälisten kustantajien ehdoilla ei palvella tätä yhteiskuntaa, ei sen koulua eikä sosiaalipalvelua. Miksi kansalaisille ei tarvitse kertoa oman yhteiskunnan tutkimuksesta, jota heidän rahoillaan tehdään? Miksi media on hiljaa, vaikka materiaali karkaa käsistä? 1700-luvulta alkaen käytiin uuvuttavaa kamppailua, jotta ihmiset saattoivat kuunnella saarnoja, käydä koulua ja lukea sanomalehtiä omalla kielellään. Lopulta yliopistokin suostui puhumaan suomea. Aikansa kutakin. Jos Suomessa julkaistujen tieteellisten tekstien osuus vähenee nykyvauhtia, pystytetään kotimaiselle julkaisutoiminnalle hautakivi vuonna JK Joulukuussa julkaistiin Heikki Wariksen elämäkerta Ensimmäinen varis, joka lensi Atlantin yli Heikki Waris sosiaalipolitiikan uranuurtaja. Perhe on siis kirjoittanut oman tarinansa ja tiedeyhteisö on tiettävästi jatkamassa kertomusta. Ainakin yksi varis on legenda vielä kuoltuaankin. LUKIJALTA Mihin unohtuivat ammatilliset perhekodit? Kummastellen luin Sosiaalitietoa 1/2012, jossa oli laajasti käsitelty lastensuojelua. Tuntuu oudolta, että ette olleet lainkaan huomioineet jutuissanne ammatillisia perhekoteja! Lastensuojelun kenttä ei ole niin mustavalkoinen, että vastakkain ovat sijaisperheet ja laitokset vaan niiden väliin jäävät muun muassa ammatilliset perhekodit. Ne luetaan myös perhehoitoon, jos niissä tosiasiallisesti asuvat perhekotivanhemmat. Joissain kunnissa on yhä virheellisesti jaoteltu ammatilliset perhekodit laitostyön alaisuuteen. Toivonkin, että saisimme kuntien organisaatioissa ja sosiaalityöntekijöiden ajatuksissa meille kuuluvan paikan. Ammatillisessa perhekodissa asuvat koulutetut perhekotivanhemmat lasten kanssa. Usein vanhemmilla on vuosien kokemus lastensuojelutyöstä. Suhteessa lapsilukuun perhekodissa työskentelee myös ulkopuolista henkilökuntaa. Tämä takaa lapselle moniammatillisen ja vahvan tuen sekä toiminnan läpinäkyvyyden. Jos teiltä on päässyt tämä hoitomuoto unohtumaan toivon, että siitä olisi juttua tulevissa numeroissanne. Ammatillisia perhekoteja tarvitaan tulevaisuudessa, kun laitosvoittoisuudesta yritetään päästä ja samalla toivotaan lapselle ammatillista hoitoa sekä perheen eheyttävää yhteisöllisyyttä. Lisäksi ammatilliset perhekodit ovat kunnille Kuusikko-työryhmän selvityksen mukaan sijaisperheiden jälkeen halvin sijoitusmuoto! Lastensuojelukenttä on jakautumassa liian vahvasti kahtia, vaikka vaihtoehtoja on yhä useita. Kaikkia tarvitaan. Meillä on paljon lastensuojelun osaamista ja kokemusta tässä maassa ja siitä saamme olla ylpeitä. Olen huolissani siitä, jos tässä kampanjoinnissa sekä kuntien ankarissa säästöpaineissa unohtuu se kaikkein tärkein: lapsen etu ja lapsen oikeus saada sellainen sijaishuoltopaikka, joka vastaa juuri hänen tarpeisiinsa. Elina Larjama, perhekodin äiti, sosionomi (AMK) 14 sosiaalitieto 2 I12

15 pinnan alta kuva: Petrus Palola Mitä tapahtuu todella? Sosiaalipoliittinen ajattelu tuntuu kuluttajien Euroopassa heittäytyneen markkinoiden, kilpailun ja vapaiden valintojen huumaan. Pentti Elina Palola, Kananen, erikoistutkija, ylitarkastaja, Terveyden sosiaali- ja hyvinvoinnin ja terveysministeriö laitos Kansalaisten(ko) Eurooppa? Nykyeurooppalaiset ovat tottuneet katsomaan itseään lähinnä kahdesta perspektiivistä: omastaan ja amerikkalaisesta, totesi Pekka Korhonen artikkelissaan Euroopan kiinalainen nimi (2004) ja muistutti, että muitakin näkökulmia on olemassa, esimerkiksi kiinalainen. Merkki ou tarkoittaa kiina-englantisanakirjojen mukaan paitsi Eurooppaa, myös oksennusta. Tämä kiinalainen perspektiivi Eurooppaan on tullut vuosien mittaan mieleeni monta kertaa hieman brutaalina kielellisenä muistutuksena siitä, että asioita voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Kansalaisten Eurooppa on yksi EU:n lanseeraamista käsitteistä, joka aukeaa kovin erilaisena perspektiivistä riippuen. Aika ajoin voimistuva puhe kansalaisten Euroopasta tai sosiaalise(mma) sta Euroopasta liittyy yleensä huoleen unionin luottamuspulasta. Juuri nyt luottamus Euroopan sosiaaliseen markkinatalousmalliin on komission mielestä palautettava asettamalla painopiste Euroopan kansalaisiin. Mutta miten? Komission reseptinä on sisämarkkinoiden tukeutuminen kaikkiin markkinatoimijoihin: yrityksiin, kuluttajiin ja työntekijöihin. Eurooppalaisessa politiikassa kansalaiset nähdään nimenomaan markkinatoimijoina ja yhteisvastuusta huolehtivat valtioiden sijaan sisämarkkinat, jotka ovat komissiota lainaten edistäneet todellista solidaarisuutta eurooppalaisten välillä (lihavointi alkuperäinen). Tästä kansalaisuuden ja kuluttajuuden iloisesti sekoittavasta ajattelutavasta on tuore esimerkki komission ehdotus kuluttajaohjelmaksi vuosille Tarkoitus on pyrkiä sellaiseen Eurooppaan, jossa kansalaiset ovat valistuneita, heillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet ja he voivat antaa panoksensa talouskasvun hyväksi. Niinpä kuluttajat halutaan asettaa sisämarkkinoiden keskiöön: heille halutaan antaa mahdollisuudet osallistua aktiivisesti markkinoiden toimintaan ja saada ne toimimaan omaksi hyväkseen. Kun ihmisten hyvinvointia edistävä toiminta asemoituu näin vahvasti kuluttamiseksi, on loogista, että yksilöt nähdään pikemminkin kuluttajina kuin kansalaisina. Ei siis ole ihme, että koko sosiaalipoliittinen ajattelu tuntuu kuluttajien Euroopassa heittäytyneen markkinoiden, kilpailun ja vapaiden valintojen huumaan. Tuoreen tutkimusraportin mukaan käynnissä on suorastaan globaali sota lahjakkuuksista, ja jotta näissä taisteluissa voisi menestyä, sosiaalipolitiikan on tarjottava muiden muassa laadukasta päivähoitoa, koulutusta ja terveydenhuoltoa, siis erityisesti lahjakkuuksille ja heidän lapsilleen. Näin tehdessään sosiaalipolitiikka lisää ilmeisesti kuin ohimennen muidenkin kansalaisten tuottavuutta ja työelämän tehokkuutta. Sosiaalisten äänenpainojen sijaan poliittista keskustelua käydään talouskriisin runtelemassa Euroopassa yleisemminkin sotatermein. Eduskuntakeskustelussa lokakuussa 2010 valtiovarainministeri Jyrki Katainen perusteli Suomen tukea Kreikalle kansanvaltojen taisteluna markkinavoimia vastaan. Solidaarisuuden retoriikan sijaan hän myönsi, että päätimme vain oman etumme mielessä osallistua toisten tekemien sotkujen hoitamiseen. Sitä taistelua, jota pienet kansalaiset käyvät suuria ja sotkuisia markkinavoimia vastaan, on sen sijaan tapana kuvata vaikkapa kannustavuutena tai kuluttajien valinnanvapautena. Kyse on jälleen kerran perspektiivin valinnasta. Mitä kansalaisten Eurooppa sitten parhaimmillaan merkitsee, jos sitä tarkastellaan kansalaisten perspektiivistä? Viimevuotisessa Eurobarometrissa oikeutta liikkua ja asua vapaasti EU:ssa pidettiin tärkeimpänä oikeutena 21 jäsenvaltiossa. Erityisen tärkeänä sitä pidettiin Suomessa (74 %) ja Ruotsissa (73 %). EU-sääntelyllä onkin saatu paljon aikaan erityisesti siir- totyöläisten ja muiden liikkuvaisten kuluttajia unohtamatta! hyväksi. Alle puolet eurooppalaisista kuitenkaan tiesi käsitteestä Euroopan unionin kansalainen, joka vahvistettiin Maastrichtin sopimuksessa vuonna EU-kansalaisuuden 20-vuotisjuhlien kunniaksi komissio on nyt ehdottanut vuoden 2013 nimeämistä Euroopan kansalaisten vuodeksi. Oikeus- ja kansalaisuusasioista vastaavan komissaari Viviane Redingin sanoin teemavuosi tarjoaa mahdollisuuden muistuttaa, mitä kaikkea Euroopan unioni voi tehdä hyväksemme. Teemavuoden odottelun sijasta nyt olisi hyvä hetki luoda uudenlaista henkeä valtioneuvoston kanslian EU-vaikuttamisselvityksen ohjeiden mukaisesti: ollaan vaikuttamassa, ei reagoimassa; halutaan asioita, ei vaan sopeuduta!. Tämä on ihan kelpo tiivistys aidosta kansalaisten Euroopasta. PRIDE-valmennuksen kouluttajakoulutus lastensuojelun ja kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijöille sekä sijais- ja adoptiovanhemmille, koulutusjaksot , , ja , sekä työnohjaukselliset koulutuspäivät ja , Tampere. PRIDE-kouluttajan pätevyyden saaminen edellyttää lisäksi valmennusryhmän pitämisen sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitseville. Osallistuminen ainoastaan lähiopetusjaksoihin on mahdollista. Osallistumismaksu on 1500 (ALV 0 %, AlvL 4 ). Hakuaika päättyy Hakulomakkeet: lisätiedot: Jaana Pynnönen, puh. (014) , , jaana. HUOM! Koulutus on tarkoitettu myös kehitysvammaisten perhehoitajille ja sosiaalityöntekijöille. Lisätietoja: Maria Kuukkanen, puh. (014) , sosiaalitieto 2 I12 15

16 sosiaalialan teemapäiviä ja tapahtumia 2012 helmikuu Hyvinvointi kaikkien vastuulla kuntaja palvelurakenteesta riippumatta, Hyvinvointikuntafoorumi, Helsinki, Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaalitieto-lehti, Sosiaalialan osaamiskeskukset Sosiaalityön tutkimuksen päivät, Tampere, Sosiaalityön tutkimuksen seura jatampereen yliopisto Yhteiskunnallisten yrittäjien kohtaaminen Onnistamo 2012, Helsinki, Hub Helsinki, Suomen Yhteiskunnallisten Yrittäjien yhdistys Maailman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä, YK maaliskuu Sosiaalialan asiantuntijapäivät, Helsinki, Talentia yhteistyökumppaneineen Kansainvälinen sosiaalityönpäivä, Talentia Rasisminvastainen päivä, SPR Esteettinen esteettömyys -seminaari, Helsinki, Invalidiliitto Tarinoita kansalaisuudesta -seminaari, Helsinki, Kehitysvammaliitto yhteistyökumppaneineen Valtakunnalliset kuntoutuspäivät, Helsinki, Kuntoutussäätiö Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivät, Helsinki, Sosiaalialan AMK -verkosto ja Metropolia ammattikorkeakoulu huhtikuu Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät, Helsinki, SOSTE ja STM Nuorten kriisityön seminaari, Tampere, SPR Vates-päivät työelämän muutoksesta, Espoo, Vates-säätiö, Miten edistää vammaisten nuorten työllistymistä, Helsinki, Invalidiliitto toukokuu Terve-Sos, Tampere, THL ja Tampereen kaupunki Työttömien edunvalvontaseminaari, Helsinki, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö ja Eduskunnan köyhyysryhmä Kansainvälinen käytäntötutkimuksen konferenssi Practice Research in Social Work Producing Robust Knowledge, Helsinki, Helsingin yliopisto, THL, Sosiaalityön tutkimuksen seura jne. kesäkuu Lasten suojelun kesäpäivät, Iisalmi, Lastensuojelun Keskusliitto ESN:n (European Social Network, Euroopan sosiaalijohdon verkosto) eurooppalaisen sosiaalihuollon konferenssi, Kööpenhamina, Tanska heinäkuu SuomiAreenassa puheenaiheina muun muassa kuntapalvelut, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, nuorten syrjäytyminen ja vanhustyö, Pori, Eura, Harjavalta, Pomarkku ja Eurajoki, MTV3 ja Porin kaupunki elokuu Valtakunnalliset sosiaalialan osaamiskeskuspäivät, Siuntio, Sosiaalitaito ja Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Vammaisfoorumi, Pieksämäki, Diak Itä yhteistyökumppaneineen Juhlavuosia 135 Suomen Punainen Risti 115 Suomen Mielenterveysseura 105 Filha, Finnish Lung Health Association 105 Suomen Vanhempainliitto 100 Sosiaalitieto-lehti 90 Pelastakaa Lapset ry 75 Lastensuojelun Keskusliitto ry 65 Suomen Reumaliitto ry 65 Svenska Semesterförbundet i Finland 60 Kehitysvammaliitto ry 60 Lasten Kesä ry 60 Suomen Diakonialaitosten Liitto ry 60 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry 50 Kotien Puolesta Keskusliitto ry 50 SOS-Lapsikylä 40 Svenska pensionärsförbundet rf 35 Aivoliitto ry 30 Lihastautiliitto ry 25 Förbundet Finlands Svenska Hörselskadade rf 25 Iholiitto ry 20 Aivovammaliitto ry 20 Kehitysvammaisten palvelusäätiö 20 Työttömien valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry 15 Adoptioperheet ry 15 Autismi- ja Aspergerliitto ry 10 Tukinainen ry syyskuu 9.9. Kansainvälinen FASD-päivä, Kehitysvammaliitto Itsemurhien ehkäisypäivä, Suomen Mielenterveysseura Pohjoismaiset lastensuojelupäivät, Tukholma, Stiftelsen Allmänna Barnhuset ja Lastensuojelun Keskusliitto Operaatio Nälkäpäivä, SPR Kuntamarkkinat, Helsinki, Kuntaliitto Maailman Alzheimer-päivä, Muistiliitto Henkilökohtaisen avun päivät, Helsinki, Assistentti.info -verkosto Hyvä ikä messut, Tampere, Invalidiliitto, Vanhustyön keskusliitto, Expomark lokakuu Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Helsinki, Lastensuojelun Keskusliitto Kansainvälinen puhevammaisten päivä, Helsinki, Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Vanhustenpäivä, Vanhustyön keskusliitto Maailman mielenterveyspäivä, Suomen Mielenterveysseura Päihde- ja mielenterveyspäivät, Helsinki, SOSTE Asunnottomien yö & kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi, Asunnottomien yö -kansalaisliike Sosiaalipolitiikan päivät, Jyväskylä, Sosiaalipoliittinen yhdistys ja Jyväskylän yliopisto Esimiestyön ja työhyvinvoinnin koulutuspäivä, Jyväskylä, Koske yhteistyökumppaneineen marraskuu Innomarkkinat, Helsinki, Innokylä-konsortio joulukuu Maailman aids-päivä, SPR Kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan päivä, YK 16 sosiaalitieto 2 I12

17 Designpääkaupunkivuodessa mukana sosiaalialan hankkeita Helsinki yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa on tänä vuonna maailman designpääkaupunki. Designia ja palvelumuotoilua tehdään vuoden aikana näkyväksi 250 hankkeella. Mukana on myös sosiaalialan hankkeita. Helsingin sosiaaliviraston hankkeissa edistetään kuntalaisten sähköistä asiointia, kannustetaan lapsia ulkoleikkeihin kaupunkitilassa, esitellään esteettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuja, kehitetään ikäihmisten ruokapalveluita sekä luodaan vanhuksille asiakaskeskeistä palveluverkkoa palvelumuotoilun avulla. Sosiaalivirasto tekee myös yhteistyötä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa Kampin kappeli -hankkeessa. Helsingin Narinkkatorille kohoavasta kappelista tehdään uudenlainen hiljentymisen ja kohtaamisen paikka. Keväällä avattava kappeli on auki joka päivä aamusta iltaan. Sosiaalivirastosta kappeliin tulee neljä sosiaalityöntekijää. Työ painottuu ihmisten kohtaamiseen, keskusteluun ja Hiljentymistä ja kohtaamisia Helsingin Narinkkatorille kohoaa kevään aikana Kampin kappeli, joka on hiljentymisen ja kohtaamisen paikka. Kappelin toiminnasta vastaavat Helsingin seurakuntayhtymä ja kaupungin sosiaalivirasto. Seurakuntien työntekijöiden lisäksi kappeliin tulee sosiaalivirastosta neljä sosiaalityöntekijää. neuvontaan. Kappeliin tulee myös seurakuntien työntekijöitä. Sosiaalivirasto on mukana myös Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimassa Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeessa, jossa luodaan savuttomia julkisia ympäristöjä muotoilun keinoin. Pääkaupunkiseudun kunnilla on omat savuttomuusohjelmansa, joiden toteutumista hanke tukee. Erityisesti tuetaan lasten ja nuorten tupakoimattomuutta. Savuton pääkaupunkiseutu -hanke tekee yhteistyötä Aalto-yliopiston designvuoden 365 Wellbeing -hankkeen kanssa. Osana sitä muotoiluopiskelijat ja tohtorikoulutettavat suunnittelevat nuorten suosimista puistoista ja muista oleskelupaikoista savuttomia ympäristöjä. Kohteiksi on valittu Vanha Kirkkopuisto Helsingistä, Thurmanin puisto Kauniaisista, Tapionraitti Espoosta sekä Tikkuraitti Vantaalta. Espoossa designvuoden teemana on kaikkien espoolaisten arjen hyvinvointi ja onnellisuus. Palvelumuotoilun avulla luodaan uusia palvelukonsepteja, joissa asiakas saa tarvitsemansa palvelut helposti joko verkosta tai palvelutoreilta. Ne tarjoavat laajasti sekä kunnallisia että yksityisiä palveluja. Lisäksi eri puolille kaupunkia pystytetään hyvinvointi-designia esitteleviä tapahtumarasteja. Luvassa on muun muassa Elämä pelissä -virtuaalipelin esittelypiste, vanhemmuutta tukeva tapahtuma Leppävaarassa sekä aktiivisen seniorin kodin esittely Active Life Villagessa. Designpääkaupunkivuodessa on mukana myös valtion organisaatioita, yrityksiä, oppilaitoksia ja kulttuuri-instituutteja. Kela osallistuu vuoteen sähköisten asiointipalveluiden kehityshankkeella ja äitiyspakkauslaatikon suunnittelukilpailulla. Diakoniaammattikorkeakoulun hallinnoimassa yhteiskunnallisten yritysten Living Lab -projektissa kerätään työkaluja ja menetelmiä yhteiskunnallisten yritysten palvelukonseptien kehittämiseen. Teollisten muotoilijoiden maailmanjärjestö ICSID myöntää World Design Capital tunnuksen joka toinen vuosi yhdelle kaupungille tai metropolialueelle maailmassa esimerkillisestä designin hyödyntämisestä kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen välineenä. Virallisen vuoden rinnalla Suomessa järjestetään myös vaihtoehtoinen designpääkaupunkivuosi Alternative Design Capital, ADC. Se on ruohonjuuritason hanke, jonka toteutuksesta vastaavassa työryhmässä on mukana muotoilijoita, taiteilijoita ja muuta kulttuuriväkeä. Kuka tahansa voi ilmoittaa muotoiluun, suunnitteluun ja kaupunkikulttuuriin liittyvän projektin tai tapahtuman osaksi vaihtoehtoisen designpääkaupunkivuoden ohjelmaa. Tietoa virallisesta designpääkaupunkivuodesta: wdchelsinki2012.fi Tietoa vaihtoehtoisesta designpääkaupunkivuodesta: adc2012.org Euroopassa vietetään Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta EU on nimennyt vuoden 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodeksi. Tällä halutaan herättää päättäjät ja kansalaiset huomaamaan, että mielekäs työnteko, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Eri-ikäisten yhteistyö ja kohtaaminen halutaan nostaa arvoonsa. Suomessa teemavuodesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä koordinoi Työterveyslaitos. Ne haastavat kansalaiset, kunnat, järjestöt, yritykset, työmarkkinajärjestöt ja muut kiinnostuneet mukaan teemavuoden viettoon. Osallistua voi järjestämällä tapahtumia, tempauksia tai muuta ohjelmaa. Lisää tietoa: sosiaalitieto 2 I12 17

18 muut teemat Johanna Hiitola Perheväkivalta kirjataan epämääräisesti lastensuojelun päätösasiakirjoihin. Sen lapselle tuomaa uhkaa ei juuri käsitellä. Perheväkivalta sivuutetaan lastensuojelun asiakirjoissa Lastensuojelu numeroina vuonna 2010 l Lastensuojeluilmoituksia tehtiin ja ne koskivat lasta. l Avohuollon asiakkaina oli lasta. l Kodin ulkopuolelle oli sijoitettu lasta. Luvussa ovat mukana avohuollon sijoitukset, kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot. l Vuoden aikana oli huostassa lasta, laskua edellisvuodesta oli 2,2 prosenttia. l Kiireellisiä sijoituksia tehtiin vuoden aikana Määrä kasvoi edellisvuodesta 21 prosenttia. Kiireelliset sijoitukset koskevat erityisesti vuotiaita. YTM Johanna Hiitola työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä ja tekee väitöskirjaa sukupuolentutkimuksen oppiaineessa. Väitöskirjan aihe on Vanhemmuus oikeuden edessä: sukupuoli, luokka ja etnisyys kunnollisuuden määrittelyissä. Lisätietoa Hiitola, Johanna & Heinonen, Hanna: Huostaanotto ja oikeudellinen päätöksenteko. Hallinto-oikeuksien ratkaisut huostaanottoasioissa THL Raportti 46/ > Julkaisut > Verkkojulkaisut > Raportti Hiitola, Johanna: Vanhempien tekemä väkivalta huostaanottoasiakirjoissa. Janus 1/2011. Perheväkivalta voidaan mainita lastensuojelun asiakirjoissa, mutta sitä ei käsitellä osana lapsen tilanteen arviointia. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jonka teimme Hanna Heinosen kanssa vuonna 2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tarkastelimme vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain muutoksen vaikutusta hallinto-oikeuksien toimintakäytäntöihin ja lastensuojelun prosesseihin. Tutkimme myös huostaanottoasiakirjojen perusteluita ja kirjoittamisen käytäntöjä. Päätöksenteon vieminen lain muutoksella vastentahtoisissa huostaanottoasioissa hallinto-oikeuksille oli keino varmistaa, että päätöksentekoa määrittelevät lapsen tai nuoren tarpeet eivätkä esimerkiksi kunnan käytössä olevat palvelut tai taloudelliset näkökulmat. Kävimme läpi kuudensadan lapsen asiakirjat päätöksistä, jotka oli tehty Suomen kahdeksassa hallinto-oikeudessa vuonna Jäljelle jäi 500 tekstiä, kun yhdistimme saman perheen lapsista kirjoitetut asiakirjat. Päätöksistä 53 prosenttia oli tehty vanhan lastensuojelulain päätöksentekojärjestelmän mukaan ja loput uuden lain mukaisesti. Olen jatkanut aineiston käsittelyä väitöskirjatyössäni. Väkivalta mainitaan ohimennen Perheväkivallan vaikutusten sivuuttaminen oli suurin ongelma niin vanhan kuin uudenkin lain mukaisissa päätösteksteissä. Tarkastelin 343 päätöksestä mainintoja vanhempien tekemästä väkivallasta. Löysin väkivallan kuvauksia 146 tapauksesta. Väkivaltaa ei kuitenkaan käsitelty osana lasten tilanteen arviointia. Esimerkiksi vanhempien päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien vaikutuksia lapseen arvioitiin aina. Väkivalta mainittiin ikään kuin ohimennen perheväkivaltana ja usein siitä kerrottiin epäselvästi, jopa mainitsematta varsinaista tekijää ja uhria. Jos väkivallan tekijä kerrottiin, yleisimmin tekijänä mainittiin isä, 44 prosentissa tapauksista. Hänen kerrottiin käyttäneen väkivaltaa äitiin tai äitiin ja lapsiin. Äidin tekemästä väkivallasta kerrottiin 16 prosentissa teksteistä. Äiti oli yleensä käyttäytynyt väkivaltaisesti lapsia kohtaan. Vain yhdessä tapauksessa mainittiin väkivalta isää kohtaan. Kokonaisuudessaan isien kerrottiin kuitenkin olevan useammin väkivaltaisia lapsia kohtaan kuin äitien. Syyt huostaanottoihin olivat kaikkien lasten tapauksissa moninaiset, mutta yksittäisistä syistä eniten mainittuja olivat isillä väkivaltaisuus, äideillä alkoholinkäyttö ja lapsilla mielenterveysongelmat. Länsimaista Suomessa surmataan eniten lapsia. Kun meillä kuolee viisi lasta lasta kohden vuosittain, esimerkiksi Ruotsissa luku on 0,6. Suomessa vanhemmat pahoinpitelevät jollain tavalla arviolta noin lasta vuosittain. Väkivallan uhkaa ei eritellä On erittäin ongelmallista, että väkivaltaa saatetaan teksteissä selittää parisuhdeongelmilla, vaikka isä kohtelee väkivaltaisesti sekä äitiä että lapsia. Kuvaustapa ohittaa kokonaan lapsen kokeman uhan. Isien tekemää väkivaltaa käsiteltiin myös usein osana päihdeongelmaa eikä väkivallan uhkaa tuolloinkaan eritelty. Äidin lapsiin kohdistamaa väkivaltaa sen sijaan selitettiin kasvatuksen ongelmina. Isistä kerrottiin päätöksissä huomattavasti harvemmin kuin äideistä. Vähäsanaisuus isien vanhemmuudesta koski myös ydinperheitä, joissa isä oli läsnä lastensuojeluasiakkuuden aikana. Lapsen mielipide oli sekä vanhan että uuden lain mukaisissa päätöksissä selvitetty aina, kun kyseessä oli 12 vuotta täyttänyt lapsi. Lapsen mielipiteen mukainen päätös kuitenkin tehtiin vain 17 prosentissa tapauksista. Myös äitien mielipiteet selvitettiin usein ja 27 prosentissa päätöksistä tehtiin äidin mielipiteen mukaisesti. Isän mielipide selvitettiin harvemmin kuin äitien, mutta silloin kun se selvitettiin, 33 prosenttia tapauksista oli ratkaistu isän mielipiteen mukaisesti. Jotta lastensuojelulain tavoittelema lapsilähtöisyys toteutuisi myös päätöksenteossa, tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten lapsen mielipide selvitetään tai miten lasta kuullaan päätöksenteossa sekä miten asiat kirjataan dokumentteihin. Erityisesti väkivallasta kirjoitettaessa tulisi noudattaa entistä avoimempaa toimintatapaa. Näin varmistettaisiin se, ettei näitä ongelmia jatkossa sivuutettaisi, vaan myös ne 18 sosiaalitieto 2 I12

19 ISBN Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät työryhmän aikaisemmin julkaisemat raportit: Pajukoski, Marja (toim.) Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Raportti III. Raportti 19/2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rakenteet, avuttomuus ja lainsäädäntö. Raportti II. THL. Raportti 14/2008. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Avuttomuus lainsäädännössä. Raportti I. Raportteja 14/2008. Helsinki: Stakes. ISBN Aalto Emma Alasuutari Maarit Heino Tarja Lamponen Tuuli Rutanen Niina Lapsen oikeus erityiseen suojeluun on lapsen oikeuksista perinteisin, vakiintunein ja tunnetuin. Se ohjaa aikuisten toimintaa, instituutioiden käytäntöjä sekä yhteiskunnallista ajattelua lapsuudesta ja lapsipolitiikkaa. Myös lapset tuntevat oikeutensa yhä paremmin. Lapsuuden suojelu on kiistelty asia. Sen vaikutteet, keinot ja seuraukset asettuvat kriittisen tarkastelun kohteeksi. Suojelun periaatetta tarkastellaan vapauden ja vastuun, tuen ja kontrollin sekä oikeuksien ja velvollisuuksien välisinä jännitteinä. Ketä ja mitä suojellaan, kun lapsen edun nimissä suojellaan lasta? Mikä lapsen asema on tässä? Raportti perustuu esityksiin, jotka pidettiin monitieteisillä ja kansainvälisillä Lapsuudentutkimuksen päivillä. Raportilla on kolme tavoitetta. Se toimii tieteellisenä julkaisufoorumina konferenssiesityksille. Se on tarkoitettu myös puheenvuoroksi tutkimuksen, käytännön, politiikan ja hallinnon välissä ja välillä. Kootun materiaalin toivotaan kulkeutuvan paitsi tutkijoille myös päätöksentekijöille ja toimivan tutkittuun tietoon perustuvan vaikuttamisen välineenä. Raportti siis avautuu tai murtautuu tieteellisestä puheenvuorosta vaikuttamaan pyrkiväksi julkaisuksi. Julkaisujen myynti Puhelin: Faksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmä Loppuraportti IV Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksia arvioiva asiantuntijaryhmä (STUVA) asetettiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa Stakesissa keväällä Työ on jatkunut terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssä. Lähinnä juristeista koostuvassa ryhmässä (17 jäs.) on sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi ollut holhoustoimen, kuluttajaviraston, oikeusavun, ulosoton ja velkaneuvonnan edustus. Käsillä oleva selvitys on työryhmän viimeinen ja samalla neljäs raportti. Työryhmä on tehnyt 25 lainsäädännön ja toimintakulttuurien muuttamiseen tähtäävää ehdotusta. Ryhmän asiantuntemuksen lisäksi ne perustuvat eduskunnan oikeusasiamiehen vuosina antamiin ratkaisuihin. Laki sekä on että ei ole apua tarvitsevan asiakkaan turva. Mitä vähemmän henkilö kykenee puolustamaan oikeuksiaan, sitä tärkeämpi on lainsäädännön rooli. Lakien toteutuminen kuitenkin edellyttää asiakkaan tarpeet huomioon ottavia toimintakulttuureja ja riittäviä resursseja myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella. Keskeisimmäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaaseen ja palvelujärjestelmään vaikuttavaksi ulkopuoliseksi tekijäksi osoittautui myös yksilötasolla talous. Siihen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa lainsäädäntö on yksi toimivista ratkaisukeinoista. Julkaisujen myynti Puhelin: Faksi: Aalto Emma Alasuutari Maarit Heino Tarja Lamponen Tuuli Rutanen Niina Väkivallan kirjaaminen lastensuojelun asiakirjoihin Lastensuojelussa esiin tulleen väkivallan tarkka kirjaaminen on lapsen etu. Oikeudelle lähetettävään huostaanottohakemukseen tulee kirjata yksityiskohtaisesti ainakin seuraavat asiat: kuka väkivallasta kertoo, millaisesta väkivallasta voi olla kysymys sekä kuka on tekijä ja kuka uhri. Kirjaus on syytä tehdä, olivatpa lapset altistuneet aikuisten väliselle väkivallalle tai olleet itse suoraan väkivallan kohteena. On myös syytä kiinnittää huomiota lapsen vanhempien turvallisuuteen. Lähde Teija Hautanen: Väkivallan arviointi huoltoriidoissa ongelmallista. Haaste 2/ > Lehtiarkisto > Haasteet 2011 tulisivat osaksi lapsen kanssa työskentelyä ja lapsen edun määrittelyä. Kulttuurista taustaa ei aina mainita Toinen päätösteksteistä välittyvä ongelma on lasten kulttuurisen taustan sivuuttaminen. Siitä ei usein mainittu lainkaan, vaikka aineistossa oli runsaasti perheitä, joilla oli vierasperäisiä nimiä. Lastensuojelulain muuttuminen ei juuri muuttanut perheiden taustojen kirjaamista. Laskimme monikulttuuristen perheiden määrän vanhempien ja lasten nimien perusteella. Perheitä, joissa joko molemmat tai toinen vanhempi on maahanmuuttajataustainen, oli näin laskettuna koko aineistosta 11 prosenttia ja Helsingin asiakkaista 33 prosenttia. Oikeuden päätöksiin ja sijaishuoltopaikkojen valintaan lapsen kulttuurinen tausta vaikutti harvoin. Suomalaisäidit väsyneitä, maahanmuuttajaäidit kykenemättömiä Jatkoin perhemääritelmien tutkimista väitöskirjatyössäni. Havaitsin, että vaikkei perheiden taustoja eriteltykään, vanhemmuuden kuvaukset erosivat silti toisistaan etnisesti suomalaisissa ja maahanmuuttajaperheissä. Esimerkiksi nuoremmista sisaruksista huolehtimista pidettiin lapselle vahingollisena nimenomaan maahanmuuttajaperheissä. Kantasuomalaisia äitejä kuvattiin uupuneina ja väsyneinä, mutta samassa tilanteessa olevien maahanmuuttajaperheiden äitien kerrottiin olevan kykenemättömiä.!7bc5<2"hiikmj! lasten hoitoon. Joka kolmas kantasuomalaisista äideistä kärsi asiakirjojen mukaan väsymyksestä, mutta maahanmuuttajataustaisista äideistä yhdenkään vaikeuksien syynä ei pidetty väsymystä. Kulttuuri selittää väkivaltaa Eroja tuli esille myös kantasuomalaisten ja maahanmuuttajaperheiden väkivaltaongelmista.!7bc5<2"hiieje! kerrottaessa. Etnisesti suomalaisten perheiden isien tekemä väkivalta nähtiin ongelmana perheessä eikä itse perhekulttuuria kuvailtu ongelmalliseksi. Maahanmuuttajaperheiden väkivaltakuvauksissa taas viitattiin kulttuuriin väkivallan selittäjänä, mikä teki itse perheestä ja sen vanhemmuuskäytännöistä ongelman. Tällä tavoin ongelmallisiksi muuttuivat myös monet muut perheen vanhemmuuskäytännöt, jotka eivät liittyneet väkivaltaan. On tärkeää arvioida uudelleen sitä tietoa, johon onnistuneen vanhemmuuden ja lapsuuden määritelmä perustuu. Olisi myös hyvä avata keskustelua huostaanoton ja hyvän vanhemmuuden kriteereistä sekä lapsen edun määrittelystä ja purkaa vanhoja normeja. Uudelleenarviointi palvelisi kaikenlaisia perheitä: yksinhuoltajaperheitä, uusperheitä, sateenkaariperheitä ja maahanmuuttajaperheitä. RAPORTTI RAPORTTI Suojeltu lapsuus? Raportti Lapsuudentutkimuksen päiviltä 2011 Laki ja asiakkaan oikeudet THL julkaisee Julkaisujen tilaukset Asiakaspalvelu puh klo 9 12 Emma Aalto, Maarit Alasuutari, Tarja Heino, Tuuli Lamponen, Niina Rutanen (toim.) Suojeltu lapsuus? Raportti IV Lapsuudentutkimuksen päiviltä RAPORTTI Suojeltu lapsuus? Raportti Lapsuudentutkimuksen päiviltä 2011 Tavataan Tampereella ! Miten asiakkaiden aktiivisuus näkyy sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvässä ja pahassa? Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkossa! Lapsuuden suojelu on kiistelty asia. Sen vaikutteet, keinot ja seuraukset asettuvat kriittisen tarkastelun kohteeksi. Suojelun periaatetta tarkastellaan vapauden ja vastuun, tuen ja kontrollin sekä oikeuksien ja velvollisuuksien välisinä jännitteinä. Ketä ja mitä suojellaan, kun lapsen edun nimissä suojellaan lasta? Mikä lapsen asema on tässä? s. 31 Laki ja asiakkaan oikeudet Sosiaali- terveydenhuollon ulkopuoliset Laki ja asiakkaan oikeudet Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmä tekijät -työryhmän loppuraportti (IV) Loppuraportti IV Mitä vähemmän henkilö kykenee puolustamaan oikeuksiaan, sitä tärkeämpi on lainsäädännön rooli. Lakien toteutuminen kuitenkin edellyttää asiakkaan tarpeet huomioon ottavia toimintakulttuureja ja riittäviä resursseja myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella. Työryhmä on tehnyt 25 lainsäädännön ja toimintakulttuurien muuttamiseen tähtäävää ehdotusta. Ehdotukset perustuvat ryhmän asiantuntemukseen ja eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuihin s. 28 Laki ja asiakkaan oikeudet Loppuraportti IV RAPORTTI Aktiivinen kansalainen - vireä elämä sosiaalitieto 2 I12 19

20 muut teemat Aira Kurtti Monikulttuurisen työn osaamista kaivataan kuntien palveluihin Kuntien palveluissa työskentelevät tarvitsevat lisää monikulttuurisen työn osaamista. Kunnissa pitäisi myös kehittää maahanmuuttajille soveltuvia toimintatapoja ja tuottaa heitä palvelevaa materiaalia. Miten tämä onnistuu, kun maahanmuuttajat ovat olleet hyvin vähän osallisina kotouttamisohjelmien laadinnassa? kuva: Colourbox Kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 32 ja 33 l Kunta tai useampi kunta yhdessä laatii kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi. l Kunnanvaltuusto hyväksyy, tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein. l Kunnan alueella toimivien viranomaisten, kuten työ- ja elinkeinotoimiston ja Kelan, on kunnan aloitteesta osallistuttava ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. l Paikalliset maahanmuuttaja-, kansalais-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat osallistua ohjelman tekoon, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. l Ohjelma voi sisältää muun muassa: selvityksen siitä, miten se kytkeytyy kunnan strategiseen suunnitteluun ja seurantaan, suunnitelman siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina sekä suunnitelman erityisesti kotoutumista edistävistä ja tukevista toimista, tiedon siitä, kuka kunnassa vastaa kotouttamisen yhteensovittamisesta ja eri toimenpiteistä, suunnitelman lasten ja nuorten kotoutumisen sekä sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä, suunnitelman työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä, suunnitelman hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä, ohjelmassa voidaan määritellä kunnan ja kansalaisyhteiskunnan väliset yhteistyömuodot. Eri tahot ja toimialat ovat kunnissa yleensä osallistuneet laajasti kotouttamisohjelmien laadintaan, mutta maahanmuuttajien oma ääni kuuluu ohjelmissa heikosti. Heitä ei aina ole kuultu tai he ole olleet ohjelmaa laatimassa. Myös maahanmuuttajajärjestöjen rooli on vähäinen. Huolestuttavaa on myös se, ettei maahanmuuttajien työllistymiselle keskeisiä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä ole aina kuultu tai he eivät ole olleet mukana kotouttamisohjelmia laadittaessa. Tutkin ammatillisessa lisensiaatintyössäni kuntien kotouttamispolitiikan monikulttuurisuutta. Tarkastelin 22:n pakolaisia vastaanottaneen kunnan kotouttamisohjelmiin kirjattuja käsityksiä maahanmuuttajien tarpeista, kotouttamispolitiikan tavoitteista ja palveluista sekä niiden kehittämistarpeista. Uusi laki painottaa monikulttuurisuutta Suomen on sanottu monikulttuuristuneen tai ainakin olevan kehittymässä monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi, kun maahanmuutto lisääntyy. Kotouttamislaki 493/1999 painotti maahanmuuttajan nopeaa integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan ja tukea muuttajan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi. Myös hallituksen vuoden 2006 maahanmuuttopoliittisen ohjelman tavoitteena oli luoda edellytyksiä monikulttuuriselle ja moniarvoi- Aira Kurtti toimii pt. tuntiopettajana Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Hänen ammatillinen lisensiaatintutkimuksensa Erilaiset politiikat ja toimintaperiaatteet maahanmuuttajien kotouttamisohjelmissa hyväksyttiin viime vuonna Lapin yliopistossa. 20 sosiaalitieto 2 I12

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2012 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 38. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2012 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 38. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 4/2012 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 38 KOKOUSAIKA 14.08.2012 klo 18.00 - KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Aino Savolainen, pj Teemu Pakarinen,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Siiliset-yhteistoiminta-alue

Siiliset-yhteistoiminta-alue Siiliset-yhteistoiminta-alue Yhteensä 31.350 asukasta -Maaningalla 3.850 -Nilsiässä 6.500 -Siilinjärvellä 21.000 22.2.2011 /Reijo Ruostila PERUSTURVA- LAUTAKUNTA -Kuntien yhteinen ltk -Tilaajaryhmä -Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Mitä teemme vuonna 2015?

Mitä teemme vuonna 2015? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Mitä teemme vuonna 2015? 1 2 Tärkeimmät tehtävämme 2015 1.) Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi lainsäädäntö tuo suuret muutospaineet sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot