2/12. Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry JÄSENLEHTI. Kutsu syyskokoukseen ja teatteriin! s. 26

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/12. Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry JÄSENLEHTI. Kutsu syyskokoukseen ja teatteriin! s. 26"

Transkriptio

1 Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry 2/12 JÄSENLEHTI Kutsu syyskokoukseen ja teatteriin! s. 26

2 PUHEENJOHTAJALTA Henkilöstömitoitusten on koskettava koko henkilökuntaa Ystea-lehti julkaisija: Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry:n jäsenlehti Ystea ry on Toimihenkilöliitto Erto ry:n jäsenyhdistys, Ystea on myös Facebookissa. Päätoimittaja: Matti Ojamo, puheenjohtaja YSTEA ry Toimitussihteeri: Reijo Partanen, lehtivastaava Viestintätyöryhmä: Soili Vivolin, Arja Lehtonen, Virva Ryynänen, Reijo Partanen Ulkoasu ja taitto: Vitale Ay, Taina Leino Painopaikka: KTMP Ykkös-Offset, Vaasa ISSN-L X ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Kannen kuva: Lentokoneteollisuutta Oululaisittain. Jaakko Siika-Aho Vanhuspalvelulaki ja erityisesti siihen mahdollisesti tulevat säädökset hoitajien määristä hoidettavien suhteen ovat puhuttaneet. Erilaiset intressipiirit ovat antaneet lausuntonsa ja mielipide-erot ovat suuret. Koulutettujen hoitajienkin mahtavat liitot ovat erimielisiä asiasta: Tehy vastustaa, mutta Super ja Sairaanhoitajaliitto ovat puolesta. ERTO ja Ystea olivat ainoat, jotka olivat kiinnostuneita muunkin henkilökunnan hyvinvoinnista kuin vain sairaanhoitajista. Meidän jäsenemme työskentelevät yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla erilaisia avustavissa tehtävissä, vastaanotossa, hallinnossa, huollossa mutta myös asiakastyössä. Jos hoitajien määrä mitoitetaan, voi se johtaa siihen, että näitä palkataan lisää ja avustavaa henkilökuntaa vähennetään. Koska töiden määrä ja sisältö ja tule muuttumaan miksikään, joutuvat korkeasti koulutetut ErikoisSairaanHoitajat (YAMK, terveydenhuollon maisteri) tekemään muitakin töitä kun valvomaan lääkkeiden annostusta ja hoitotoimenpiteitä. Asiakas tässä viimekädessä kärsii kun hoitolaitosten muutenkin erittäin jäykkää ja byrokraattista työnjakoa järkytetään. ERTO puheenjohtajansa Juri Aaltosen kautta antoi asiasta julkilausuman heinäkuussa Siinä tuodaan julki meidän huolemme vanhuspalvelujen laadun säilyttämisestä. Vain lakitasoisella säädöksellä voidaan tässä maassa pitää markkinavoimat kurissa. Kilpailuttaminen on jo nyt johtanut henkilökunnan määrän alimitoitukseen. Silloin henkilöstö kuormittuu ja palvelun taso laskee. Olemme huolissamme KOKO henkilökunnan riittävästä määrästä, mukaan lukien vähemmän koulutetut henkilöt. Pienissä hoitolaitoksissa ja palvelupisteissä kaikki tekevät kaikkea työtä. Vesittämismahdollisuudet ovat monet. Mitoitukset ovat sitovia vain JOS ne on mainittu laissa. JOS mitoitukset tulevat asetukseen, joka on lakia alempitasoinen säädös, ei niillä ole lainvoimaa ja ne voidaan kiertää. Jos valtiolla ei ole rahaa tai kun kuntien talous ei kestä tällaisia, jäävät mitoitukset toteutumatta. Kuitenkin kaikki tietävät, että rahaa on julkisellakin vallalla. Kysymys on tahdosta ja sitä kautta politiikasta, mihin ne laitetaan. Aikanaan opin laskusäännön: yksi kilometri moottoritietä ja yhden päiväkodin rakentaminen aiheuttavat kumpikin yhden miljoonan markan välittömät kulut. Tähän tulevat hoito- ja ylläpitokulut tietysti päälle. Voidaanko kaikkea aina vertailla rahassa? Oleellista on havaita, millaiset arvot ovat päätösten takana. Minkälaiset ihmiset hyötyvät investoinneista? Tässä esimerkissä on helppo päätellä miten erilaisia intressejä nuo hankkeet palvelevat ja miten erilaisille joukoille hyödyt tulevat. Molempia tietysti tarvitaan. Hallitus valitsi sen kaikkein helpoimman tien: Päähallituspuolueet antoivat epätäsmällisiä lausuntoja ja lopulta lykkäsivät koko hankkeen seuraavaan vuoteen. Kun lyhytnäköinen ja kylmä kamreeriajattelu ja vanhoista ihmisistä huolehtimisen aate kohtasivat, ei voittajasta ole epäselvyyttä. ERTO ja YSTEA eivät vanhuspalvelulakia aio unohtaa. Me valvomme koko henkilöstön etuja ja toimintamahdollisuuksia. Vaikka kukaan muu ei olisi kiinnostunut muiden kuin koulutetun henkilökunnan hyvinvoinnista, me olemme. Matti Ojamo

3 Toimihenkilöliitto ERTO Juri Aaltonen puheenjohtaja Koko ei ole tärkeintä Niin Erton kuin muidenkin ammattiliittojen olennaisin sääntöihin kirjattu tarkoitus on edistää jäsenten taloudellisia ja ammatillisia etuja. Tarkoitusta toteuttaakseen liitot pyrkivät olemaan mahdollisimman vahvoja. Klassisin väittelyn aihe on liiton kokonaisjäsenmäärän merkitys ammattiliiton vahvuuden mittarina. Minkä kokoinen liitto pystyy hoitamaan edunvalvonnan? Onko koolla merkitystä? Isoja liittofuusioita perustellaan useimmiten suuren koon tuomalla vahvuudella edunvalvonnassa. Minun mielestäni peruste ontuu pahasti ja raskaasti. Liittokoon erinomaisuutta mietittäessä pitää erottaa toisistaan kaksi eri asiaa: 1) jäsenpalvelut ja hallinto sekä 2) neuvottelutoiminnalla saavutettavat edut. Liiton koolla on merkitystä laadukkaiden, monipuolisten ja kustannustehokkaiden jäsenpalvelujen tuottamiselle. Jos jäsenmäärä on hyvin pieni, makaa liiton toimiston palvelut muutaman työntekijän osaamisen ja työssä olon varassa. Toimistossa ei tällöin voi olla kovin laajaa osaamista eikä jäsenpalvelut kestä laisinkaan erilaisia vastoinkäymisiä kuten sairastapauksia. Pieni liitto ei myöskään voi tehokkaasti järjestää jäsenetuja paikallisesti. Vaikkapa koulutustilaisuuden järjestäminen on mahdotonta, jos jonkin alueen kokonaisjäsenmäärä lasketaan kymmenissä. Ns. elinkelpoisuuden liitto saavuttaa noin maksavan jäsenen kasvavalla määrällä. Tuon kokoisena liiton iskunkestävyys on edelleen heikko, mutta selviytyminen on täysin mahdollista. On täysin virheellistä väittää neuvottelutoiminnan edellyttävän suurta jäsenmäärää. Olennaista ei ole jäsenten yhteenlaskettu määrä, vaan jäsenten edustavuus omalla alalla ja työpaikalla. Edustavuus tarkoittaa sitä kuinka suuri osa jonkin tietyn alan työntekijöistä on liiton jäsenenä. Pelkistäen voi todeta, että laivasähköttäjien liiton kokonaisjäsenmäärällä ei kauheasti aikanaan ollut merkitystä. Jokainen laivasähköttäjä taisi olla liiton jäsen. Jos lakko alkoi, jäivät kaikki laivat satamiin. Liiton voima oli huima pienestä jäsenmäärästä huolimatta. Ilman edustavuutta edunvalvonta on erittäin haasteellista. Edustavuus on ongelma erityisesti ns. sopimuksettomilla aloilla. Esimerkiksi ERTO on pitkään tavoitellut työehtosopimusta asianajotoimistojen sihteereille ja assistenteille. Asiassa ei olla edistytty ja suurin syy on liian pieni edustavuus. Alan järjestäytymisaste on sen verran pieni, ettemme ole toistaiseksi saaneet työnantajapuolta painostettua neuvotteluihin. Jos ja kun edustavuus saadaan kuntoon, edistytään myös työehtosopimusrintamalla. Tunnettu kansainvälinen työoikeusjuristi kirjoitti aikanaan, että neuvottelutoiminta ilman lakkooikeutta muuttaa neuvottelemisen kollektiiviseksi kerjäämiseksi. Tuossa toteamuksessa tiivistyy neuvottelutoiminnan ja edustavuuden olennaisuus. Voima työehtosopimustoimintaan tulee edustavuudesta, ei liiton kokonaisjäsenmäärästä. Jos alan työntekijöistä vaikkapa 80 % on liiton jäsenenä, on tuon liiton kanssa käytännössä pakko sopia alan työehdoista. Jos järjestäytymisaste on vaikkapa alle 10 %, ei neuvotteluissa pystytä etenemään. Liiton koko ei ole edunvalvonnan kannalta tärkeintä. Olennaisinta on liiton edustavuus alalla ja yksittäisellä työpaikalla. Esimerkiksi logistiikassa järjestäytymisaste ERTOon on riittävän korkea ja mahdollistaa tarvittaessa painostustoimiin ryhtymisen osana neuvottelutoimintaa. Muistakaamme, että liitto on työkalu, jota jäsenet voivat käyttää tavoitteensa toteuttamiseen. Mitä useampi tuota työkalua heiluttaa sitä parempia tuloksia se saa aikaiseksi. Syksyisin terveisin, Juri Aaltonen pj, Erto Ystea 2/2012-3

4 TUUNATAAN TYÖTÄ Mistä on hyvät Henkilöstön Edustajat tehty? Arvoista, aktiivisuudesta, osallistumisvalmiudesta ja oikeudenmukaisuudesta ja syyskuisena viikonloppuna YSTEAN HED-risteilyyn osallistujia seurattuani lisään listaan ilon, niin paljon naurua ja hersyviä keskusteluja matkaan sisältyi asiakeskustelun lomassa. Teksti ja kuvat: Soili Vivolin YSTEAN puheenjohtaja Matti Ojamo toivotti luennoijat ja osallistujat tervetulleiksi mukaan. YSTEAN jo perinteiselle HEDristeilylle osallistui henkilöstön edustajia eri puolelta maata ja kaikki kolme sopimusalaammekin olivat edustettuina. Puheenjohtajamme Matti Ojamon tervetulotoivotuksen jälkeen koulutuspaketin aloitti yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar, joka tuli suuren yleisön tietoon tultuaan valituksi Vuoden Pakolaisnaiseksi Afgaanisyntyinen Nasima kertoi taustastaan ja kasvuvuosistaan Suomessa, aiemmasta työstään Monika- Naiset liitossa ja muistutti niistä resursseista, joita maahanmuuttajilla on: suuri joukko ammattitaitoisia, työikäisiä henkilöitä on syrjäytymässä puutteellisen kielitaidon vuoksi. Kun ei osaa kieltä, ei pysty verkostoitumaan eikä solmimaan tarpeellisia kontakteja. Jos ihminen kokee jatkuvaa ovien sulkeutumista edessään, passivoituu osaavakin henkilö nopeasti. Nuorten syrjäytymisen ollessa nyt valtakunnallisestikin puheenaiheena, on hyvä tiedostaa, että maahanmuuttajanuorilla syrjäytymisriski on viisinkertainen kantaväestöön nähden. Nasima muistutti myös kuulijoita siitä, ettei kukaan voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä Yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar aloitti virallisen ohjelman. jotain; ja kun kaikki tekevät vähän, tuleekin kaikki tehdyksi. Aina aurinkoisen monitoimimiehemme Pekka Laukkasen saateltua Nasiman laivalta juhlistimme lähtöä tervetulomaljalla. Sitten alkoikin panostaminen osaamiseen kouluttaja Satu Tiitan kertoessa osallistujille millaisten kehittämiskeskustelujen tulisi olla ja kuinka HEDit voivat tukea koko työyhteisön hyvinvointia ja taisivatpa kuulijat saada vinkkejä omiakin keskustelujaan varten. Alustuksen jälkeen mietimme ryhmissä, miksi keket ovat tärkeitä ja kuinka niistä 4 - Ystea 2/2012

5 HED-risteily heilutti asenteita ja osallistujia YLÄRIVIN KUVAT VASEMMALTA: Viittomakielen tulkit aloittamassa urakkaansa. Risteilyisäntämme Pekka Laukkanen valmistautuu seminaariin. Yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar ja ERTON puheenjohtaja Juri Aaltonen seminaarin alkua odottamassa. Tervetulotoivotuksena kohotimme maljan meille ja koko tapahtumalle. Bussimatka ostoksille tai museoon tauotti lauantain ohjelmaa. Kouluttaja Satu Tiitan osuudessa opimme kehityskeskusteluista monta uutta asiaa. Risteilyemäntämme Sirkku Mutru kiitti kouluttajaa YSTEAN puolesta. Lakimies Johanna Tykkä ERTOSTA kertoi ajankohtaisista TES-asioista YSTEAn sopimusaloilta. saataisiin vielä enemmän hyötyä sekä työnantajille että työntekijöille. Totesimme, että työpaikoilla on lähes yhtä monta mallia kekeille kuin on esimiehiäkin, mutta samalla tämä monimuotoisuus nähtiin myös mahdollisuutena; ei ole syytä puristaa moniammatillisia työpaikkoja yksillä mittareilla arvioitaviksi. HEDien aktiivisuutta kehityskeskustelujen hyvän kulttuurin luomisessa pidettiin ryhmissä tärkeänä ja etuna myös työnantajille. Keskustelu jatkui vilkkaana illallisen lomassa lähes myrskyksi yltyneestä tuulesta huolimatta. Lakimies Johanna Tykkä avasi lauantaiaamun ajankohtaiskatsauksella TES-asioihin. Paikallisen erän sopimisesta hän muistutti, ettei erää saa käyttää työnantajan palkkauksessa tekemien virheiden korjaamiseen esimerkiksi työn vaativuuden kohdalla. Johanna herätti kuulijoiden mielenkiinnon esimerkeillä työsuhteen purkamisista ja irtisanomisista, joissa yleisö sai maalaisjärjellä päätellä, millaiseen ratkaisuun oikeus oli päätynyt. HEDit olivat aktiivisesti mukana, joissain tapauksissa oikeuden perustelut eivät tätä joukkoa vakuuttaneet, Ystea 2/2012-5

6 mutta Johannan viesti tuli selväksi: työsopimukseen kirjatut yksityiskohdat ovat tärkeitä, työnantajalla on kuitenkin aina työnjohto-oikeus eikä annetuista työtehtävistä voi suoraan kieltäytyä. Toisaalta laki ei tunne sääntöä kolmesta varoituksesta; jos varoituksia työpaikalla annetaan työntekijän mielestä aiheetta, siihen tulee reagoida ja riittävä reagointi on vaikkapa sähköposti, jossa ilmaistaan varoituksen olevan aiheeton ja lyhyt perustelu. ERTON puheenjohtaja Juri Aaltonen muistutti sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen sisältävän velvoitteen henkilökohtaisen palkanlisän perusteiden selvittämiseen vuosittain ja jatkoi katsauksella talous- ja työmarkkinatilanteeseen. Raamisopimuksessa ollut koulutuspaketti (3 päivää/vuosi) on ollut vaikea hyväksyä työnantajapuolella, ja kolmannen sektorin työnantajille on hyväksytty alennus työttömyysvakuutusmaksuista helpottamaan kustannusten kasvua ERTON puheenjohtaja Juri Aaltonen esitteli laajemmin talouden ja työmarkkinoiden tämän hetkistä tilannetta. näiltä osin; yrityksillehän koulutuskulut ovat vähennyskelpoisia kuluja tuloverotuksessa. Pätkätyöntekijöiden asemaa helpottaa työssäoloehdon keveneminen vuoden 2013 alusta, aiemmin vaadittu 10 kk työssäoloehto ansiosidonnaisen päivärahan saamiseksi laskee 8 kuukauteen. Eläkeiän nosto ei ole todellinen vaihtoehto työvoiman saannille; yhden vuoden nosto pidentäisi laskelmien mukaan työuria noin 3 kk. Kun pidennystarve on tällä hetkellä 3 vuotta, on ainoa mahdollisuus parantaa työhyvinvointia siten, että työssä viihtyy ja pystyy olemaan eläkeikään saakka. Eurokriisin Juri totesi olleen ja olevan tällä tasolla hyväksi suomalaisille kotitalouksille, sillä korkotuotto valuuttakurssien viennille edullisista vaihteluista on noin 2,5 mrd euroa vuodessa. Työelämän totuuksien jälkeen olimmekin valmiita vapaalle, ja aurinkoisen Tukholman museot ja kaupat saivat innokkaan joukkomme asiakkaikseen. Paluu laivalle läpi puolimaratonille valmistautuvan keskustan oli kokemus sekin. Iltapäivän aloitti puheenjohtajamme Matin ansiokas kertaus YSTEAN olemassaolon perusteista ja paikasta tässä universumissa, kerros kerrokselta pureutuen vaikutusmahdollisuuksiimme työpaikalla, paikallisjärjestöissä, ERTOSSA ja edelleen STTK:ssa. YSTE- AN jäsenistön jakautuminen usealle sopimusalalle ja aloittain erittäin hajanaisiin työpaikkoihin tuo oman haasteensa toiminnallemme, mutta me näymme, osaamme ja vaikutamme eri alueilla sen mukaan, miten paljon aktiiveja jäseniä toiminnassa on mukana. Vertaistuki muilta HE- Deiltä ja jäseniltä on voimavara, joka auttaa jaksamaan työssä. ERTON toimialapäällikkö Pia Saunavaara päätti koulutusosuuden kertomalla kevään jäsenkyselyn tuloksista yleisesti ja YSTEAN osalta vielä tarkemmin. Vastauksia tuli kaikkiaan kpl, ja ystealaisten osuus oli valtakunnalliselta jakaumaltaan laajin. Vastanneista jäsenistämme 18 % Toimialapäällikkö Pia Saunavaara ERTOSTA selvitti osallistujille keväisen jäsenkyselyn tuloksia. toimii HEDeinä, ja lähes 80 % vastanneista oli kuullut YSTEASTA joko työpaikkansa HEDiltä tai työkaveriltaan. Nuorista vastaajista lähes 25 % on kiinnostunut toimimaan HEDinä tulevaisuudessa, mikä erityisesti ilahdutti paikalla olleita konkareita. HED-intraa kehitetään edelleen, ja siitä pyritään saamaan entistä monipuolisempi työkalu aktiivien käyttöön. Jäsenedut koettiin kyselyssä tärkeiksi, ja varsinkin jäsenkoulutuksen osalta esiin nousivat työhyvinvointikoulutukset, työyhteisölle suunnatut koulutukset ja oman alan ammatilliset koulutukset. Vuoden 2013 painopistealueita ERTOSSA ovat HED- ja jäsenkoulutusten uusiminen, työpaikkatason toiminnan tukeminen, työpaikka- ja aluetilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä yhdistysten ja aluejärjestöjen kanssa, jäsenetujen päivittäminen ja erityisen tärkeänä 45-vuotisjuhlat, joiden valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Kun jäsenkyselyyn vastanneista 96 % oli sitä mieltä, että ERTON jäsenyyttä voi suositella kaverillekin, miksipä emme tekisi niin? 6 - Ystea 2/2012

7 1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Mikä sai Sinut mukaan HED-toimintaan? 3. Mikä on ollut parasta? 4. Millainen kokonaiskuva risteilystä jäi? Eila Leonoff, Muistiliitto ry:n työsuojeluvaltuutettu, Helsinki 1. Pirjo Hentunen, Lääkäriasema Aava, työsuojeluvaltuutettu 16 vuoden ajan. 2. Kiinnostus henkilökunnan hyvinvointia kohtaan sai mukaan, kysymys siitä, kuinka työnantaja huolehtii meistä alaisistaan. 3. Kehityskeskustelu-osio; kuinka sen saa muodostumaan avoimeksi vuorovaikutukseksi esimiehen kanssa. Esimiehet tarvitsevat koulutusta myös jotta tunnistaa kehitystarpeet ja osaa suunnitella toimivan toteutuksen. Työsuojeluvaltuutetulla ei ole riittäviä ajallisia resusseja hoitaa tehtäväänsä tai jos työpaikan HEDien tieto-taitoa ei hyödynnetä ja arvosteta riittävästi, työyhteisössä on vaikea päästä vaikuttamaan. 4. Kokonaisuus oli rakennettu hyvin, ohjelmaa ei ollut liikaa muttei myöskään tyhjiä kohtia. Tämä toimi hyvin, vaikka kauppakeskuksessa aikaa ei riittävästi ollutkaan. Pirjo Hentunen, Lääkärikeskus Aavan työsuojeluvaltuutettu, Helsinki 1. Eila Leonoff, Muistiliitto ry, työsuojeluvaltuutettu vuoden 2012 alusta. 2. Kun omassa arvomaailmassa oikeudenmukaisuus on korkealla, samoin oikeus puolustaa oikeuksiaan, niin lähdin mukaan. Toisaalta pitää muistaa, että ei tämä liian vakavaa saa olla, asioista pystyy sopimaan, kun ei anna tapahtumien henkilöityä. 3. Kehityskeskusteluosio, siitä sain monipuolista tietoa jota voi hyödyntää vaikkapa palkkaa koskevissa neuvotteluissa. 4. No, tämä oli ensimmäinen kerta, ja mielestäni kokonaisuutena ohjelman rakenne oli hyvä. YSTEAN hallituksen jäseniin on helpompaa ottaa yhteyttä, kun olemme tutustuneet. MIKÄ ON HED? Tutustu: HED-intra saat tietoa, miten juuri SINÄ voit päästä henkilöstön edustajaksi. HEDinä pääset vaikuttamaan työpaikkasi asioihin. löydät lähimmän HEDisi, esim. työpaikan perusteella. henkilöstön edustajana pääset kirjautumaan sisään, jolloin sinulle avautuu mahdollisuus keskusteluihin ja pääset käsiksi mm. kattavaan materiaalipankkiin.

8 Vammaistutkimuksen kiehtovassa maailmassa Lehdessämme on aika harvoin ollut puhetta vammaisista ja pitkäaikaissairaista ja siitä työstä mitä osa jäsenistämme tekee tällä sektorilla. Yhdistyksiä ja liittoja on lukematon määrä näillä alueilla. Osassa hallinto on omaisten ja muiden läheisten käsissä ja osassa niistä vammaiset tai pitkäaikaissairaat ovat itse näkyvästi hallinnossa mukana. Palveluntuotannon ohella vertaistuki on keskeinen elementti. Tutkimus ja tuotekehittely kuuluu tietysti järjestöjen toimenkuvaan. Pääasiassa se on kuntoutustutkimusta, jossa alan ammattilaiset (vammattomat) pohtivat ja hankkivat erilaisilla kokeiluilla tietoa miten erilaiset interventiot tehoavat mahdollisimman hyvin ja miten saadaan vähät resurssit mitoitettua oikein. Kuka määrittää normaalisuuden? Toisenlaisen näkökulman aiheeseen tarjoaa akateeminen vammaistutkimus. Erityisesti yhteiskuntatieteellinen tutkimus tarkastelee vammais- ten elämää ja vammaisuutta kansalaisen ja ihmisarvon näkökulmasta. Psykologit ja kasvatustieteilijät enemmänkin tarkastelevat vammaisia järjestelmästä käsin, he etsivät tapoja sopeuttaa vammaiset yhteiskuntaan ja kasvattaa heistä normaaleja kansalaisia. Vammaistutkijat ovat hyvin verkostoituneet. Suomen verkostossa on aika hiljaista, mutta pohjoismainen verkosto järjestää joka toinen vuosi konferenssin, joka kokoaa aiheesta kiinnostunutta tutkijaa ja vammaista aktivistia yhteen. Englannissa järjestetään vuosittain konferenssi. Viimeksi kokoonnuimme Lancasterin yliopistolle Luoteis-Englantiin. Paikalla oli 250 henkilöä, vammaiset aktivistit olivat hyvin näkyvässä roolissa niin esitelmöitsijöinä kuin yleisönkin joukossa. Kuinka suhtautua vammaisiin? Suhtautumisessa vammaisiin kansalaisiin havaitaan monenlaisia kerrostumia ja nämä näkyvät tutkimuksien aiheissa ja metodeissa. Perinteisin malli on yksilöllis-medikalistinen. Vammaisuus on yksilön ongelma, joka pitää ensin diagnosoida ja sitten parantaa. Kun yksilö kovasti ja sisukkaasti yrittää, pääsee hän pitkälle yhteiskunnan normaaliksi jäseneksi. Tämän ajattelutavan on jo osittain syrjäyttänyt vammaisuuden sosiaalinen malli, jonka mukaan vammaisuus ei ole mikään yksilön ongelma ja olotila, vaan yhteiskunta vammauttaa toiset ihmiset. Vammaisuus on siten seurausta siitä että sen rakenteet on tehty vammattomien ehdoilla. Edellytetään kaikilta tavanomaista kykyä liikkumiseen, kuulemiseen ja näkemiseen, sekä ymmärryk- TEKSTI JA KUVAT: Matti Ojamo 8 - Ystea 2/2012

9 seen ja muistinkin pitäisi pelata. Ne, joiden toimintakyky on jollain osaalueella alentunut, ovat pulassa ja oikeutettuja erityispalveluihin, kuntoutukseen ja tukeen. Uusin malli on poliittinen malli. Sen mukaan vammaisten pitää ihmisarvonsa kautta saada samat olosuhteet ja oikeudet kuin muillakin kansalaisilla on. Heidän pitää vaatia tasa-arvoa ja politiikan on tehtävä se mahdolliseksi. Aktivistit esiin Lancasterin konferenssin ilmapiiri oli avara ja siellä sai hyvän käsityksen uusimmasta vammaistutkimuksesta. Ihmisarvojen korostaminen oli vahvasti esillä. Jonkin verran oli edelleenkin palvelutuotannon tehokkuudesta huolestuneiden kasvatustieteilijöiden jorinoitakin esillä, mutta muutos on vahvasti kohti vammaisten aktivoitumista. Luennot pidettiin 8 10 rinnakkaisistunnossa, joten n. 180 esitelmästä oli mahdollista seurata vain n 20 esitystä. Valinta oli vaikeaa. Ympäristönä uudehko yliopistoalue oli toimiva. Asuimme opiskelija-asuntolassa. Valitettavasti vanhan Lancasterin kaupungin lukemattomiin viihtyisiin Pubeihin oli 5 km:n matka. Mokiakin tapahtui. Viimeinen yleisluennoitsija unohti että salissa oli ainakin viisi näkövammaista. Hän ei vaivautunut lukemaan mitä Power- Point-diassa luki, vaan totesi: tässä diassa ovat keskeisimmät tutkimukseni tulokset??? Alkeellinen virhe. AINA pitää kertoa diojen sisältö. Seuraavaksi tapaamme Turussa Suomen verkostolla on kunnia järjestää seuraava vammaistutkimuksen konferenssi. Toivottavasti toukokuussa Turussa NNDR:n (www.nndr.fi) konferenssissa on mukana suuri joukko alalla toimijoita, mutta myös tutkimustoiminnasta kiinnostuneita ja ennen kaikkea vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä. Tieto on valtaa! Joukossa on voimaa teksti: Laura Wiik Vihdoin ja viimein marraskuussa 2009 Viittomakielen Ohjaajat ry sai rekisterinumeronsa ja yhdistyksestä tuli virallinen. Ajatus viittomakielen ohjaajien omasta yhdistyksestä oli ollut ilmassa niin kauan kuin ohjaajia oli koulutettu. Syksyllä 2008 kolme ohjaajaopiskelijaa päätti ottaa härkää sarvista ja perustaa opinnäytetyönään yhdistyksen. Keväällä 2009 tytöt saivat opinnäytteensä kiitettävästi valmiiksi ja yhdistys odotti Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyntää. Marraskuussa 2009 vastarekrytoitu hallituksemme matkusti Turkuun pitämään ensimmäistä virallista kokousta ja aloittamaan yhteistyötä ERTOn ja YSTEAn kanssa; tuoreena rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys perustettiin ajatuksella joukossa on voimaa. Ajatuksemme on, että rekisteröity yhdistys voi ajaa paremmin ammattinimikkeemme asemaa ja työhömme liittyviä asioita, kuin yksi henkilö. Yhdistyksen perustamisajatuksia oli myös kokemuksien jakaminen ja toiselta oppiminen. Haaveenamme on järjestää viittomakielen ohjaajien tapaamisia, jotta voisimme jakaa kokemuksiamme tältä kymmeneltä vuodelta, joiden aikana ohjaajia on maassamme nyt koulutettu. Tarkoituksenamme oli ja on edelleen saada mahdollisimman monta viittomakielen ohjaajaa jäseneksi. Jäsenhankinta on haasteellista, mutta onnistuneiden oppilaitosvierailujen jälkeen olemme esimerkiksi vuoden 2012 aikana moninkertaistaneet jäsenmäärämme. Kaiken tämänpäiväisen tietotekniikan aikana on ollut hienoa oivaltaa, kuinka henkilökohtainen lähestyminen koetaan edelleen sähköposteja ja nettisivupäivityksiä paremmaksi. Tottakai internetsivustomme toimii yhdistyksemme erittäin tärkeänä viestintäkanavana, kun jäsenistömme on ripoteltu ympäri Suomea. Tuntuu, että näiden kolmen vuoden aikana, jotka yhdistys on elänyt, olemme ehtineet tehdä jo vaikka ja mitä. Vuosi sitten maaliskuussa osallistuimme Suomen Kuurosokeat ry:n Helsingissä järjestämään seminaariin, jossa loimme suhteita asiakkaisiin ja työkentällämme työskenteleviin ammattilaisiin. Tänä vuonna viittomakielisen ohjauksen perustutkinto täyttää kymmenen vuotta. Oppilaitokset ovat juhlistaneet kulunutta vuosikymmentä suurluokkakokouksin, joihin meillä on yhdistyksenä ollut kunnia osallistua. Juuri tällaiset kokoukset ovat sitä, mitä me yhdistyksessämme haluamme: Mahdollisuus tiedon ja kokemuksen jakamiseen. Kuluneiden kolmen vuoden aikana olemme tarttuneet rohkeasti moniin tärkeisiin kysymyksiin, epäkohtiin ja asioihin. Olemme esimerkiksi tavanneet SVT:n (Suomen Viittomakielen Tulkit ry) edustajistoa ja keskustelleet heidän kanssaan ammattikuntiemme mahdollisuuksista. Olemme myös ottaneet yhteyttä Sosiaali- ja terveysministeriöön oman ammattimme tilaan liittyen. Myös erilaisia lausuntoja suuntaan ja toiseen on jaeltu ahkerasti. Tällä hetkellä työstämme viittomakielen ohjaajien palkkakyselyä yhteistyössä ERTOn kanssa. Jokaisella toimivalla yhdistyksellä täytyy olla osuva lyhenne. Pitkän pohdinnan ja pähkäilyn jälkeen päädymme vuosi sitten syyskokouksessa lyhenteeseen VIKO eli ViittomaKielen Ohjaajat. Lisää yhdistyksestämme voit lukea osoitteesta: Ystea 2/2012-9

10 teksti ja kuva: Reijo Partanen Mielenterveyskuntoutujien yhteydenpito edistää mielenterveyttä Vuoden 2011 Ystea-stipendin saaja on jyväskyläläinen lähihoitaja ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Pirjo Kallio. Hän teki opinnäytetyönsä Mielenterveyskuntoutujien kokemuksista klubitalon yhteydenpidosta. Tutkimus oli laaja ja perusteellinen ja senkin vuoksi oli mukavaa jutustella aiheesta pizzan ja salaatin ääressä jyväskyläläisessä ravintolassa. Mikä sitten sai Pirjon, tuttavallisemmin Pipsan, kiinnostumaan aiheesta ja tekemään siitä opinnäytetyön? Tein kuntoutuksen ohjaajan opintoihin liittyen kahden kuukauden edeltävän harjoittelun Klubitalolla. Harjoittelun aikana pääsin sisälle toimintamalliin käytännön kautta ja siten oli helpompaa lähteä aihetta työstämään kun oli jo pohjatieto olemassa ja tunsin ihmisiä. Siitä virisi ajatus tehdä opinnäytetyö ja varsinkin kun sain yhteistyökuviot sovittua ja toimeksiannon tutkimukselle. Aikaisempaa tietoa klubitalosta ei itselläni ollut ja siksi siitä kiinnostuinkin. Pipsa kertoo. Tutkimus liittyi kuntoutujien yhteydenpitoon ja mikä on hyvin omintakeinen toimintamalli klubitalolle. Asiakkaat ovat mielenterveyskuntoutujia klubitalon muodostaessa yhteisön ja kuntoutujia kutsutaan jäseniksi. Kun asiakkaat kiinnostuvat toiminnasta ja liittyvät jäseniksi niin heiltä kysytään ovatko he suostuvaisia ja halukkaita siihen, että heihin pidetään yhteyttä esimerkiksi pitempien käyntitaukojen aikana. Asianomaiset saavat itse määritellä myös yhteydenpitotiheyden, kuten kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Jäsenten säännöllisen klubitalolla käynnin keskeyttäviä taukoja voivat olla esim. akuutit sairaalajaksot. Tällöin suostumuksen saatuaan talon muut jäsenet ottavat heihin koordinoidusti yhteyttä eri tavoin. Käytössä ovat esim. postikortit, sähköpostit, tekstiviestit ja puhelinsoitot. Kysytään mitä kuuluu, milloin pääset käymään taas ja tiedotetaan klubitalon tapahtumista. Tällä pyritään jäsenten aktivoimiseen myös käyntitaukojen aikana. Tutkimus tehtiin jäsenlähtöisesti ja nimenomaan niiden kannalta, jotka ovat vastaanottaneet yhteydenpitoa. Sinällään tutkimus ei sisältänyt uutta tutkimustietoa, vaan vahvisti käsitystä että yhteydenpito ja sitä kautta saatu vertaistuki on hyödyllinen klubitalotoiminnan muoto. Kehittämistarpeita kartoittaessani 10 - Ystea 2/2012

11 selvitin, miten toimintaa voisi edelleen kehittää sekä mitä konkreettisia hyötyjä jäsenet ovat kokeneet yhteydenpidosta itselleen saaneensa. Pipsa toteaa. Mielenterveyskuntoutujien kiinnostuessa toiminnasta, klubitalon jäsenyys on elinikäinen. Ainut kriteeri on, että pitää olla diagnosoitu, psyykkinen sairaus. Heille tehdään myös tulohaastattelu jossa kartoitetaan että ei ole esim. vaaraksi ympäristölleen eikä ole päihteiden väärinkäyttöä. Jäsenillä siis on diagnoosit, mutta itse toiminnassa ei painotu sairauskeskeisyys. Talolla ei hoideta medikaalisesti sairauksia eikä terapoida, vaan se on sosiaalista kuntoutusta ja yhteisökuntoutusta. Tulohaastattelulla pyritään turvaamaan yhteisön turvallisuus ja sen toiminta. Pitää pystyä toimimaan joukossa, toiminta on vapaaehtoista ja heillä on myös oikeus milloin vain halutessaan lopettaa käynnit talolla. Itse Klubitalotoiminta on lähtenyt liikkeelle Yhdysvalloista 1940-luvulla ja on nykyisin kansainvälistä. Klubitalojen toimintaa pyörittää ICCDkatto-organisaatio ja nykyisin toimintaa on yli 30:ssa eri maassa ja yksin Suomessa on enemmän kuin 20 klubitaloa. Suomen oloissa tällainen klubitalomäärä on havaittu tarpeelliseksi, mikä kertonee suomalaisten mielenterveysongelmien laajuudesta, määrästä ja tarpeesta sekä klubitalomallin toimivuudesta myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen talojen määrä on suuri verrattuna useisiin muihin maihin. Itse talojen sijaintipaikat pyritään aina valitsemaan keskeisille alueille siten, että jäsenten on helppo tulla. Itselläni on ohjaajatausta ja Klubitalon toimintamalli oli aivan uusi itselleni. Minua kiinnosti mallissa myös se, että toiminta perustuu tasavertaisuuteen ja jäsenten osallistuminen vapaaehtoisuuteen. Toki paikalla on myös palkattuja ohjaajia, mutta heidän määrä ei tarkoituksellisesti ole suuri kattamaan arjen sujumista. Päivittäiset rutiinit ja toiminta eivät pyöri ohjaajavetoisesti, vaan jäsenet osallistuvat omalla työpanoksellaan yhteisen hyvän eteen. Klubitalossa on esim. oma keittiöyksikkö, missä tehdään lounasta ja jos kenelläkään ei ole kiinnostusta tulla töihin keittiöön, niin ruokaa ei valmistu sinä päivänä. Tässäkin kohtaa jäsenten motivaatio ja osallisuus korostuvat. Jäsenille ei tule itse toiminnasta juuri kustannuksia. Marginaaliset maksut ovat olemassa esim. kahvista, lounaasta ja pienet omavastuut vapaaajan virkistystoiminnasta. Klubitalo toimii virka-aikaan ja siellä on kolme eri toimintayksikköä: Viestintäyksikkö, keittiöyksikkö sekä työ- ja opintoyksikkö. Jokaisessa yksikössä työskentelee yhdestä kahteen ohjaajaa. Toki toiminta vaatii myös varoja. Jyväskylässä rahoittajina ovat kaupunki, Muuramen kunta sekä Raha-automaattiyhdistys. Useimmissa muissa maissa klubitaloja pyöritetään lahjoitusvaroin ja oman varainhankinnan kautta. Pipsa selvittää. Vatsat alkavat täyttyä pizzasta ja salaatista ja on aika suunnata kohti Jyväskylän keskustaa. Kysyn vielä Pipsalta hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan: Toivon ensisijaisesti työllistyväni kuntoutuksen ohjaus- ja suunnittelutehtäviin Kansaneläkelaitoksen palvelukseen tai julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erityisryhmien kanssa tehtävä työ kiinnostaa minua myös edelleen, jonka vuoksi työni painotus pysynee jatkossakin heidän hyväkseen tehtävässä työssä. Jos kenttää pitäisi laajentaa, niin ehkäpä sitten omaishoidon tai vanhustyön saralle. Lopuksi Pipsa haluaa lähettää terveiset Ertolle ja Ystealle: Olen ollut kohta 10 vuotta jäsen ja olen ollut erittäin tyytyväinen liittoon olen saanut hyvin vastinetta maksamilleni jäsenmaksuille. Pipsa lopettaa kun tallustamme kohti keskustassa olevaa kahvilaa. Jälkiruokakahvi kun jäi pizzeriassa juomatta. YSTEA-stipendi 2013 Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset YSTEA ry palkitsee vuosittain stipendillä parhaan sosiaali- ja terveysalaa tai ammattiyhdistystoimintaa käsittelevän opinnäytetyön. Opinnäytetyö voi olla empiirinen tai käsitteellinen kirjallinen teos tai muu tuotos, esimerkiksi kehittämishanke tai tapahtuman järjestäminen. Stipendin tarkoituksena on tehdä tunnetuksi yksityistä sosiaali- ja terveysalaa, lisätä työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta sekä ay-toiminnan tunnettavuutta ja kehittää järjestöosaamista. Stipendin saannin perusteena on, että opinnäytetyö on suunnattu yksityiselle sosiaali- ja terveysalalle tai ammattiyhdistystoimintaan tai yleisesti järjestökentän kehittämiseen. Arvostamme: työelämälähtöisyyttä kehittävää ja innovatiivista otetta tuoreita näkökulmia laadukasta toteutusta yhteisöllisyyttä kehittävää näkökulmaa Stipendi on arvoltaan 500. Lisäksi stipendin saajalle tarjotaan mahdollisuutta esitellä työtään YSTEA-lehdessä. Voittajan nimi ja tiedot opinnäytetyöstä julkaistaan YSTEA-lehdessä ja YSTEAN nettisivuilla. Stipendi myönnetään toukokuussa Kisaan voi lähettää valmistuneita opinnäytetöitä. Kisaan jätettävien töiden tulee olla oppilaitoksen tai ohjaavan opettajan vähintään muodollisesti hyväksymiä. Opinnäytetyöt tai selvitys hankkeesta/tapahtumasta tms. yhteystietoineen lähetetään mennessä sähköisesti osoitteella Arviointiryhmään kuuluvat YSTEAN hallituksen edustajat. YSTEA pidättää oikeuden olla myöntämättä stipendiä, mikäli kriteerit täyttäviä opinnäytetöitä ei ole. Stipendin perusteet tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja: Ystea 2/

Henkilöstömitoitusten on koskettava koko henkilökuntaa

Henkilöstömitoitusten on koskettava koko henkilökuntaa Ystea-lehti 2/2012 Julkaisija: Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry:n jäsenlehti Ystea ry on Toimihenkilöliitto Erto ry:n jäsenyhdistys, www.ystea.fi Ystea on myös Facebookissa. Päätoimittaja:

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot