2/12. Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry JÄSENLEHTI. Kutsu syyskokoukseen ja teatteriin! s. 26

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/12. Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry JÄSENLEHTI. Kutsu syyskokoukseen ja teatteriin! s. 26"

Transkriptio

1 Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry 2/12 JÄSENLEHTI Kutsu syyskokoukseen ja teatteriin! s. 26

2 PUHEENJOHTAJALTA Henkilöstömitoitusten on koskettava koko henkilökuntaa Ystea-lehti julkaisija: Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry:n jäsenlehti Ystea ry on Toimihenkilöliitto Erto ry:n jäsenyhdistys, Ystea on myös Facebookissa. Päätoimittaja: Matti Ojamo, puheenjohtaja YSTEA ry Toimitussihteeri: Reijo Partanen, lehtivastaava Viestintätyöryhmä: Soili Vivolin, Arja Lehtonen, Virva Ryynänen, Reijo Partanen Ulkoasu ja taitto: Vitale Ay, Taina Leino Painopaikka: KTMP Ykkös-Offset, Vaasa ISSN-L X ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Kannen kuva: Lentokoneteollisuutta Oululaisittain. Jaakko Siika-Aho Vanhuspalvelulaki ja erityisesti siihen mahdollisesti tulevat säädökset hoitajien määristä hoidettavien suhteen ovat puhuttaneet. Erilaiset intressipiirit ovat antaneet lausuntonsa ja mielipide-erot ovat suuret. Koulutettujen hoitajienkin mahtavat liitot ovat erimielisiä asiasta: Tehy vastustaa, mutta Super ja Sairaanhoitajaliitto ovat puolesta. ERTO ja Ystea olivat ainoat, jotka olivat kiinnostuneita muunkin henkilökunnan hyvinvoinnista kuin vain sairaanhoitajista. Meidän jäsenemme työskentelevät yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla erilaisia avustavissa tehtävissä, vastaanotossa, hallinnossa, huollossa mutta myös asiakastyössä. Jos hoitajien määrä mitoitetaan, voi se johtaa siihen, että näitä palkataan lisää ja avustavaa henkilökuntaa vähennetään. Koska töiden määrä ja sisältö ja tule muuttumaan miksikään, joutuvat korkeasti koulutetut ErikoisSairaanHoitajat (YAMK, terveydenhuollon maisteri) tekemään muitakin töitä kun valvomaan lääkkeiden annostusta ja hoitotoimenpiteitä. Asiakas tässä viimekädessä kärsii kun hoitolaitosten muutenkin erittäin jäykkää ja byrokraattista työnjakoa järkytetään. ERTO puheenjohtajansa Juri Aaltosen kautta antoi asiasta julkilausuman heinäkuussa Siinä tuodaan julki meidän huolemme vanhuspalvelujen laadun säilyttämisestä. Vain lakitasoisella säädöksellä voidaan tässä maassa pitää markkinavoimat kurissa. Kilpailuttaminen on jo nyt johtanut henkilökunnan määrän alimitoitukseen. Silloin henkilöstö kuormittuu ja palvelun taso laskee. Olemme huolissamme KOKO henkilökunnan riittävästä määrästä, mukaan lukien vähemmän koulutetut henkilöt. Pienissä hoitolaitoksissa ja palvelupisteissä kaikki tekevät kaikkea työtä. Vesittämismahdollisuudet ovat monet. Mitoitukset ovat sitovia vain JOS ne on mainittu laissa. JOS mitoitukset tulevat asetukseen, joka on lakia alempitasoinen säädös, ei niillä ole lainvoimaa ja ne voidaan kiertää. Jos valtiolla ei ole rahaa tai kun kuntien talous ei kestä tällaisia, jäävät mitoitukset toteutumatta. Kuitenkin kaikki tietävät, että rahaa on julkisellakin vallalla. Kysymys on tahdosta ja sitä kautta politiikasta, mihin ne laitetaan. Aikanaan opin laskusäännön: yksi kilometri moottoritietä ja yhden päiväkodin rakentaminen aiheuttavat kumpikin yhden miljoonan markan välittömät kulut. Tähän tulevat hoito- ja ylläpitokulut tietysti päälle. Voidaanko kaikkea aina vertailla rahassa? Oleellista on havaita, millaiset arvot ovat päätösten takana. Minkälaiset ihmiset hyötyvät investoinneista? Tässä esimerkissä on helppo päätellä miten erilaisia intressejä nuo hankkeet palvelevat ja miten erilaisille joukoille hyödyt tulevat. Molempia tietysti tarvitaan. Hallitus valitsi sen kaikkein helpoimman tien: Päähallituspuolueet antoivat epätäsmällisiä lausuntoja ja lopulta lykkäsivät koko hankkeen seuraavaan vuoteen. Kun lyhytnäköinen ja kylmä kamreeriajattelu ja vanhoista ihmisistä huolehtimisen aate kohtasivat, ei voittajasta ole epäselvyyttä. ERTO ja YSTEA eivät vanhuspalvelulakia aio unohtaa. Me valvomme koko henkilöstön etuja ja toimintamahdollisuuksia. Vaikka kukaan muu ei olisi kiinnostunut muiden kuin koulutetun henkilökunnan hyvinvoinnista, me olemme. Matti Ojamo

3 Toimihenkilöliitto ERTO Juri Aaltonen puheenjohtaja Koko ei ole tärkeintä Niin Erton kuin muidenkin ammattiliittojen olennaisin sääntöihin kirjattu tarkoitus on edistää jäsenten taloudellisia ja ammatillisia etuja. Tarkoitusta toteuttaakseen liitot pyrkivät olemaan mahdollisimman vahvoja. Klassisin väittelyn aihe on liiton kokonaisjäsenmäärän merkitys ammattiliiton vahvuuden mittarina. Minkä kokoinen liitto pystyy hoitamaan edunvalvonnan? Onko koolla merkitystä? Isoja liittofuusioita perustellaan useimmiten suuren koon tuomalla vahvuudella edunvalvonnassa. Minun mielestäni peruste ontuu pahasti ja raskaasti. Liittokoon erinomaisuutta mietittäessä pitää erottaa toisistaan kaksi eri asiaa: 1) jäsenpalvelut ja hallinto sekä 2) neuvottelutoiminnalla saavutettavat edut. Liiton koolla on merkitystä laadukkaiden, monipuolisten ja kustannustehokkaiden jäsenpalvelujen tuottamiselle. Jos jäsenmäärä on hyvin pieni, makaa liiton toimiston palvelut muutaman työntekijän osaamisen ja työssä olon varassa. Toimistossa ei tällöin voi olla kovin laajaa osaamista eikä jäsenpalvelut kestä laisinkaan erilaisia vastoinkäymisiä kuten sairastapauksia. Pieni liitto ei myöskään voi tehokkaasti järjestää jäsenetuja paikallisesti. Vaikkapa koulutustilaisuuden järjestäminen on mahdotonta, jos jonkin alueen kokonaisjäsenmäärä lasketaan kymmenissä. Ns. elinkelpoisuuden liitto saavuttaa noin maksavan jäsenen kasvavalla määrällä. Tuon kokoisena liiton iskunkestävyys on edelleen heikko, mutta selviytyminen on täysin mahdollista. On täysin virheellistä väittää neuvottelutoiminnan edellyttävän suurta jäsenmäärää. Olennaista ei ole jäsenten yhteenlaskettu määrä, vaan jäsenten edustavuus omalla alalla ja työpaikalla. Edustavuus tarkoittaa sitä kuinka suuri osa jonkin tietyn alan työntekijöistä on liiton jäsenenä. Pelkistäen voi todeta, että laivasähköttäjien liiton kokonaisjäsenmäärällä ei kauheasti aikanaan ollut merkitystä. Jokainen laivasähköttäjä taisi olla liiton jäsen. Jos lakko alkoi, jäivät kaikki laivat satamiin. Liiton voima oli huima pienestä jäsenmäärästä huolimatta. Ilman edustavuutta edunvalvonta on erittäin haasteellista. Edustavuus on ongelma erityisesti ns. sopimuksettomilla aloilla. Esimerkiksi ERTO on pitkään tavoitellut työehtosopimusta asianajotoimistojen sihteereille ja assistenteille. Asiassa ei olla edistytty ja suurin syy on liian pieni edustavuus. Alan järjestäytymisaste on sen verran pieni, ettemme ole toistaiseksi saaneet työnantajapuolta painostettua neuvotteluihin. Jos ja kun edustavuus saadaan kuntoon, edistytään myös työehtosopimusrintamalla. Tunnettu kansainvälinen työoikeusjuristi kirjoitti aikanaan, että neuvottelutoiminta ilman lakkooikeutta muuttaa neuvottelemisen kollektiiviseksi kerjäämiseksi. Tuossa toteamuksessa tiivistyy neuvottelutoiminnan ja edustavuuden olennaisuus. Voima työehtosopimustoimintaan tulee edustavuudesta, ei liiton kokonaisjäsenmäärästä. Jos alan työntekijöistä vaikkapa 80 % on liiton jäsenenä, on tuon liiton kanssa käytännössä pakko sopia alan työehdoista. Jos järjestäytymisaste on vaikkapa alle 10 %, ei neuvotteluissa pystytä etenemään. Liiton koko ei ole edunvalvonnan kannalta tärkeintä. Olennaisinta on liiton edustavuus alalla ja yksittäisellä työpaikalla. Esimerkiksi logistiikassa järjestäytymisaste ERTOon on riittävän korkea ja mahdollistaa tarvittaessa painostustoimiin ryhtymisen osana neuvottelutoimintaa. Muistakaamme, että liitto on työkalu, jota jäsenet voivat käyttää tavoitteensa toteuttamiseen. Mitä useampi tuota työkalua heiluttaa sitä parempia tuloksia se saa aikaiseksi. Syksyisin terveisin, Juri Aaltonen pj, Erto Ystea 2/2012-3

4 TUUNATAAN TYÖTÄ Mistä on hyvät Henkilöstön Edustajat tehty? Arvoista, aktiivisuudesta, osallistumisvalmiudesta ja oikeudenmukaisuudesta ja syyskuisena viikonloppuna YSTEAN HED-risteilyyn osallistujia seurattuani lisään listaan ilon, niin paljon naurua ja hersyviä keskusteluja matkaan sisältyi asiakeskustelun lomassa. Teksti ja kuvat: Soili Vivolin YSTEAN puheenjohtaja Matti Ojamo toivotti luennoijat ja osallistujat tervetulleiksi mukaan. YSTEAN jo perinteiselle HEDristeilylle osallistui henkilöstön edustajia eri puolelta maata ja kaikki kolme sopimusalaammekin olivat edustettuina. Puheenjohtajamme Matti Ojamon tervetulotoivotuksen jälkeen koulutuspaketin aloitti yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar, joka tuli suuren yleisön tietoon tultuaan valituksi Vuoden Pakolaisnaiseksi Afgaanisyntyinen Nasima kertoi taustastaan ja kasvuvuosistaan Suomessa, aiemmasta työstään Monika- Naiset liitossa ja muistutti niistä resursseista, joita maahanmuuttajilla on: suuri joukko ammattitaitoisia, työikäisiä henkilöitä on syrjäytymässä puutteellisen kielitaidon vuoksi. Kun ei osaa kieltä, ei pysty verkostoitumaan eikä solmimaan tarpeellisia kontakteja. Jos ihminen kokee jatkuvaa ovien sulkeutumista edessään, passivoituu osaavakin henkilö nopeasti. Nuorten syrjäytymisen ollessa nyt valtakunnallisestikin puheenaiheena, on hyvä tiedostaa, että maahanmuuttajanuorilla syrjäytymisriski on viisinkertainen kantaväestöön nähden. Nasima muistutti myös kuulijoita siitä, ettei kukaan voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä Yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar aloitti virallisen ohjelman. jotain; ja kun kaikki tekevät vähän, tuleekin kaikki tehdyksi. Aina aurinkoisen monitoimimiehemme Pekka Laukkasen saateltua Nasiman laivalta juhlistimme lähtöä tervetulomaljalla. Sitten alkoikin panostaminen osaamiseen kouluttaja Satu Tiitan kertoessa osallistujille millaisten kehittämiskeskustelujen tulisi olla ja kuinka HEDit voivat tukea koko työyhteisön hyvinvointia ja taisivatpa kuulijat saada vinkkejä omiakin keskustelujaan varten. Alustuksen jälkeen mietimme ryhmissä, miksi keket ovat tärkeitä ja kuinka niistä 4 - Ystea 2/2012

5 HED-risteily heilutti asenteita ja osallistujia YLÄRIVIN KUVAT VASEMMALTA: Viittomakielen tulkit aloittamassa urakkaansa. Risteilyisäntämme Pekka Laukkanen valmistautuu seminaariin. Yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar ja ERTON puheenjohtaja Juri Aaltonen seminaarin alkua odottamassa. Tervetulotoivotuksena kohotimme maljan meille ja koko tapahtumalle. Bussimatka ostoksille tai museoon tauotti lauantain ohjelmaa. Kouluttaja Satu Tiitan osuudessa opimme kehityskeskusteluista monta uutta asiaa. Risteilyemäntämme Sirkku Mutru kiitti kouluttajaa YSTEAN puolesta. Lakimies Johanna Tykkä ERTOSTA kertoi ajankohtaisista TES-asioista YSTEAn sopimusaloilta. saataisiin vielä enemmän hyötyä sekä työnantajille että työntekijöille. Totesimme, että työpaikoilla on lähes yhtä monta mallia kekeille kuin on esimiehiäkin, mutta samalla tämä monimuotoisuus nähtiin myös mahdollisuutena; ei ole syytä puristaa moniammatillisia työpaikkoja yksillä mittareilla arvioitaviksi. HEDien aktiivisuutta kehityskeskustelujen hyvän kulttuurin luomisessa pidettiin ryhmissä tärkeänä ja etuna myös työnantajille. Keskustelu jatkui vilkkaana illallisen lomassa lähes myrskyksi yltyneestä tuulesta huolimatta. Lakimies Johanna Tykkä avasi lauantaiaamun ajankohtaiskatsauksella TES-asioihin. Paikallisen erän sopimisesta hän muistutti, ettei erää saa käyttää työnantajan palkkauksessa tekemien virheiden korjaamiseen esimerkiksi työn vaativuuden kohdalla. Johanna herätti kuulijoiden mielenkiinnon esimerkeillä työsuhteen purkamisista ja irtisanomisista, joissa yleisö sai maalaisjärjellä päätellä, millaiseen ratkaisuun oikeus oli päätynyt. HEDit olivat aktiivisesti mukana, joissain tapauksissa oikeuden perustelut eivät tätä joukkoa vakuuttaneet, Ystea 2/2012-5

6 mutta Johannan viesti tuli selväksi: työsopimukseen kirjatut yksityiskohdat ovat tärkeitä, työnantajalla on kuitenkin aina työnjohto-oikeus eikä annetuista työtehtävistä voi suoraan kieltäytyä. Toisaalta laki ei tunne sääntöä kolmesta varoituksesta; jos varoituksia työpaikalla annetaan työntekijän mielestä aiheetta, siihen tulee reagoida ja riittävä reagointi on vaikkapa sähköposti, jossa ilmaistaan varoituksen olevan aiheeton ja lyhyt perustelu. ERTON puheenjohtaja Juri Aaltonen muistutti sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen sisältävän velvoitteen henkilökohtaisen palkanlisän perusteiden selvittämiseen vuosittain ja jatkoi katsauksella talous- ja työmarkkinatilanteeseen. Raamisopimuksessa ollut koulutuspaketti (3 päivää/vuosi) on ollut vaikea hyväksyä työnantajapuolella, ja kolmannen sektorin työnantajille on hyväksytty alennus työttömyysvakuutusmaksuista helpottamaan kustannusten kasvua ERTON puheenjohtaja Juri Aaltonen esitteli laajemmin talouden ja työmarkkinoiden tämän hetkistä tilannetta. näiltä osin; yrityksillehän koulutuskulut ovat vähennyskelpoisia kuluja tuloverotuksessa. Pätkätyöntekijöiden asemaa helpottaa työssäoloehdon keveneminen vuoden 2013 alusta, aiemmin vaadittu 10 kk työssäoloehto ansiosidonnaisen päivärahan saamiseksi laskee 8 kuukauteen. Eläkeiän nosto ei ole todellinen vaihtoehto työvoiman saannille; yhden vuoden nosto pidentäisi laskelmien mukaan työuria noin 3 kk. Kun pidennystarve on tällä hetkellä 3 vuotta, on ainoa mahdollisuus parantaa työhyvinvointia siten, että työssä viihtyy ja pystyy olemaan eläkeikään saakka. Eurokriisin Juri totesi olleen ja olevan tällä tasolla hyväksi suomalaisille kotitalouksille, sillä korkotuotto valuuttakurssien viennille edullisista vaihteluista on noin 2,5 mrd euroa vuodessa. Työelämän totuuksien jälkeen olimmekin valmiita vapaalle, ja aurinkoisen Tukholman museot ja kaupat saivat innokkaan joukkomme asiakkaikseen. Paluu laivalle läpi puolimaratonille valmistautuvan keskustan oli kokemus sekin. Iltapäivän aloitti puheenjohtajamme Matin ansiokas kertaus YSTEAN olemassaolon perusteista ja paikasta tässä universumissa, kerros kerrokselta pureutuen vaikutusmahdollisuuksiimme työpaikalla, paikallisjärjestöissä, ERTOSSA ja edelleen STTK:ssa. YSTE- AN jäsenistön jakautuminen usealle sopimusalalle ja aloittain erittäin hajanaisiin työpaikkoihin tuo oman haasteensa toiminnallemme, mutta me näymme, osaamme ja vaikutamme eri alueilla sen mukaan, miten paljon aktiiveja jäseniä toiminnassa on mukana. Vertaistuki muilta HE- Deiltä ja jäseniltä on voimavara, joka auttaa jaksamaan työssä. ERTON toimialapäällikkö Pia Saunavaara päätti koulutusosuuden kertomalla kevään jäsenkyselyn tuloksista yleisesti ja YSTEAN osalta vielä tarkemmin. Vastauksia tuli kaikkiaan kpl, ja ystealaisten osuus oli valtakunnalliselta jakaumaltaan laajin. Vastanneista jäsenistämme 18 % Toimialapäällikkö Pia Saunavaara ERTOSTA selvitti osallistujille keväisen jäsenkyselyn tuloksia. toimii HEDeinä, ja lähes 80 % vastanneista oli kuullut YSTEASTA joko työpaikkansa HEDiltä tai työkaveriltaan. Nuorista vastaajista lähes 25 % on kiinnostunut toimimaan HEDinä tulevaisuudessa, mikä erityisesti ilahdutti paikalla olleita konkareita. HED-intraa kehitetään edelleen, ja siitä pyritään saamaan entistä monipuolisempi työkalu aktiivien käyttöön. Jäsenedut koettiin kyselyssä tärkeiksi, ja varsinkin jäsenkoulutuksen osalta esiin nousivat työhyvinvointikoulutukset, työyhteisölle suunnatut koulutukset ja oman alan ammatilliset koulutukset. Vuoden 2013 painopistealueita ERTOSSA ovat HED- ja jäsenkoulutusten uusiminen, työpaikkatason toiminnan tukeminen, työpaikka- ja aluetilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä yhdistysten ja aluejärjestöjen kanssa, jäsenetujen päivittäminen ja erityisen tärkeänä 45-vuotisjuhlat, joiden valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Kun jäsenkyselyyn vastanneista 96 % oli sitä mieltä, että ERTON jäsenyyttä voi suositella kaverillekin, miksipä emme tekisi niin? 6 - Ystea 2/2012

7 1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Mikä sai Sinut mukaan HED-toimintaan? 3. Mikä on ollut parasta? 4. Millainen kokonaiskuva risteilystä jäi? Eila Leonoff, Muistiliitto ry:n työsuojeluvaltuutettu, Helsinki 1. Pirjo Hentunen, Lääkäriasema Aava, työsuojeluvaltuutettu 16 vuoden ajan. 2. Kiinnostus henkilökunnan hyvinvointia kohtaan sai mukaan, kysymys siitä, kuinka työnantaja huolehtii meistä alaisistaan. 3. Kehityskeskustelu-osio; kuinka sen saa muodostumaan avoimeksi vuorovaikutukseksi esimiehen kanssa. Esimiehet tarvitsevat koulutusta myös jotta tunnistaa kehitystarpeet ja osaa suunnitella toimivan toteutuksen. Työsuojeluvaltuutetulla ei ole riittäviä ajallisia resusseja hoitaa tehtäväänsä tai jos työpaikan HEDien tieto-taitoa ei hyödynnetä ja arvosteta riittävästi, työyhteisössä on vaikea päästä vaikuttamaan. 4. Kokonaisuus oli rakennettu hyvin, ohjelmaa ei ollut liikaa muttei myöskään tyhjiä kohtia. Tämä toimi hyvin, vaikka kauppakeskuksessa aikaa ei riittävästi ollutkaan. Pirjo Hentunen, Lääkärikeskus Aavan työsuojeluvaltuutettu, Helsinki 1. Eila Leonoff, Muistiliitto ry, työsuojeluvaltuutettu vuoden 2012 alusta. 2. Kun omassa arvomaailmassa oikeudenmukaisuus on korkealla, samoin oikeus puolustaa oikeuksiaan, niin lähdin mukaan. Toisaalta pitää muistaa, että ei tämä liian vakavaa saa olla, asioista pystyy sopimaan, kun ei anna tapahtumien henkilöityä. 3. Kehityskeskusteluosio, siitä sain monipuolista tietoa jota voi hyödyntää vaikkapa palkkaa koskevissa neuvotteluissa. 4. No, tämä oli ensimmäinen kerta, ja mielestäni kokonaisuutena ohjelman rakenne oli hyvä. YSTEAN hallituksen jäseniin on helpompaa ottaa yhteyttä, kun olemme tutustuneet. MIKÄ ON HED? Tutustu: HED-intra saat tietoa, miten juuri SINÄ voit päästä henkilöstön edustajaksi. HEDinä pääset vaikuttamaan työpaikkasi asioihin. löydät lähimmän HEDisi, esim. työpaikan perusteella. henkilöstön edustajana pääset kirjautumaan sisään, jolloin sinulle avautuu mahdollisuus keskusteluihin ja pääset käsiksi mm. kattavaan materiaalipankkiin.

8 Vammaistutkimuksen kiehtovassa maailmassa Lehdessämme on aika harvoin ollut puhetta vammaisista ja pitkäaikaissairaista ja siitä työstä mitä osa jäsenistämme tekee tällä sektorilla. Yhdistyksiä ja liittoja on lukematon määrä näillä alueilla. Osassa hallinto on omaisten ja muiden läheisten käsissä ja osassa niistä vammaiset tai pitkäaikaissairaat ovat itse näkyvästi hallinnossa mukana. Palveluntuotannon ohella vertaistuki on keskeinen elementti. Tutkimus ja tuotekehittely kuuluu tietysti järjestöjen toimenkuvaan. Pääasiassa se on kuntoutustutkimusta, jossa alan ammattilaiset (vammattomat) pohtivat ja hankkivat erilaisilla kokeiluilla tietoa miten erilaiset interventiot tehoavat mahdollisimman hyvin ja miten saadaan vähät resurssit mitoitettua oikein. Kuka määrittää normaalisuuden? Toisenlaisen näkökulman aiheeseen tarjoaa akateeminen vammaistutkimus. Erityisesti yhteiskuntatieteellinen tutkimus tarkastelee vammais- ten elämää ja vammaisuutta kansalaisen ja ihmisarvon näkökulmasta. Psykologit ja kasvatustieteilijät enemmänkin tarkastelevat vammaisia järjestelmästä käsin, he etsivät tapoja sopeuttaa vammaiset yhteiskuntaan ja kasvattaa heistä normaaleja kansalaisia. Vammaistutkijat ovat hyvin verkostoituneet. Suomen verkostossa on aika hiljaista, mutta pohjoismainen verkosto järjestää joka toinen vuosi konferenssin, joka kokoaa aiheesta kiinnostunutta tutkijaa ja vammaista aktivistia yhteen. Englannissa järjestetään vuosittain konferenssi. Viimeksi kokoonnuimme Lancasterin yliopistolle Luoteis-Englantiin. Paikalla oli 250 henkilöä, vammaiset aktivistit olivat hyvin näkyvässä roolissa niin esitelmöitsijöinä kuin yleisönkin joukossa. Kuinka suhtautua vammaisiin? Suhtautumisessa vammaisiin kansalaisiin havaitaan monenlaisia kerrostumia ja nämä näkyvät tutkimuksien aiheissa ja metodeissa. Perinteisin malli on yksilöllis-medikalistinen. Vammaisuus on yksilön ongelma, joka pitää ensin diagnosoida ja sitten parantaa. Kun yksilö kovasti ja sisukkaasti yrittää, pääsee hän pitkälle yhteiskunnan normaaliksi jäseneksi. Tämän ajattelutavan on jo osittain syrjäyttänyt vammaisuuden sosiaalinen malli, jonka mukaan vammaisuus ei ole mikään yksilön ongelma ja olotila, vaan yhteiskunta vammauttaa toiset ihmiset. Vammaisuus on siten seurausta siitä että sen rakenteet on tehty vammattomien ehdoilla. Edellytetään kaikilta tavanomaista kykyä liikkumiseen, kuulemiseen ja näkemiseen, sekä ymmärryk- TEKSTI JA KUVAT: Matti Ojamo 8 - Ystea 2/2012

9 seen ja muistinkin pitäisi pelata. Ne, joiden toimintakyky on jollain osaalueella alentunut, ovat pulassa ja oikeutettuja erityispalveluihin, kuntoutukseen ja tukeen. Uusin malli on poliittinen malli. Sen mukaan vammaisten pitää ihmisarvonsa kautta saada samat olosuhteet ja oikeudet kuin muillakin kansalaisilla on. Heidän pitää vaatia tasa-arvoa ja politiikan on tehtävä se mahdolliseksi. Aktivistit esiin Lancasterin konferenssin ilmapiiri oli avara ja siellä sai hyvän käsityksen uusimmasta vammaistutkimuksesta. Ihmisarvojen korostaminen oli vahvasti esillä. Jonkin verran oli edelleenkin palvelutuotannon tehokkuudesta huolestuneiden kasvatustieteilijöiden jorinoitakin esillä, mutta muutos on vahvasti kohti vammaisten aktivoitumista. Luennot pidettiin 8 10 rinnakkaisistunnossa, joten n. 180 esitelmästä oli mahdollista seurata vain n 20 esitystä. Valinta oli vaikeaa. Ympäristönä uudehko yliopistoalue oli toimiva. Asuimme opiskelija-asuntolassa. Valitettavasti vanhan Lancasterin kaupungin lukemattomiin viihtyisiin Pubeihin oli 5 km:n matka. Mokiakin tapahtui. Viimeinen yleisluennoitsija unohti että salissa oli ainakin viisi näkövammaista. Hän ei vaivautunut lukemaan mitä Power- Point-diassa luki, vaan totesi: tässä diassa ovat keskeisimmät tutkimukseni tulokset??? Alkeellinen virhe. AINA pitää kertoa diojen sisältö. Seuraavaksi tapaamme Turussa Suomen verkostolla on kunnia järjestää seuraava vammaistutkimuksen konferenssi. Toivottavasti toukokuussa Turussa NNDR:n (www.nndr.fi) konferenssissa on mukana suuri joukko alalla toimijoita, mutta myös tutkimustoiminnasta kiinnostuneita ja ennen kaikkea vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä. Tieto on valtaa! Joukossa on voimaa teksti: Laura Wiik Vihdoin ja viimein marraskuussa 2009 Viittomakielen Ohjaajat ry sai rekisterinumeronsa ja yhdistyksestä tuli virallinen. Ajatus viittomakielen ohjaajien omasta yhdistyksestä oli ollut ilmassa niin kauan kuin ohjaajia oli koulutettu. Syksyllä 2008 kolme ohjaajaopiskelijaa päätti ottaa härkää sarvista ja perustaa opinnäytetyönään yhdistyksen. Keväällä 2009 tytöt saivat opinnäytteensä kiitettävästi valmiiksi ja yhdistys odotti Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyntää. Marraskuussa 2009 vastarekrytoitu hallituksemme matkusti Turkuun pitämään ensimmäistä virallista kokousta ja aloittamaan yhteistyötä ERTOn ja YSTEAn kanssa; tuoreena rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys perustettiin ajatuksella joukossa on voimaa. Ajatuksemme on, että rekisteröity yhdistys voi ajaa paremmin ammattinimikkeemme asemaa ja työhömme liittyviä asioita, kuin yksi henkilö. Yhdistyksen perustamisajatuksia oli myös kokemuksien jakaminen ja toiselta oppiminen. Haaveenamme on järjestää viittomakielen ohjaajien tapaamisia, jotta voisimme jakaa kokemuksiamme tältä kymmeneltä vuodelta, joiden aikana ohjaajia on maassamme nyt koulutettu. Tarkoituksenamme oli ja on edelleen saada mahdollisimman monta viittomakielen ohjaajaa jäseneksi. Jäsenhankinta on haasteellista, mutta onnistuneiden oppilaitosvierailujen jälkeen olemme esimerkiksi vuoden 2012 aikana moninkertaistaneet jäsenmäärämme. Kaiken tämänpäiväisen tietotekniikan aikana on ollut hienoa oivaltaa, kuinka henkilökohtainen lähestyminen koetaan edelleen sähköposteja ja nettisivupäivityksiä paremmaksi. Tottakai internetsivustomme toimii yhdistyksemme erittäin tärkeänä viestintäkanavana, kun jäsenistömme on ripoteltu ympäri Suomea. Tuntuu, että näiden kolmen vuoden aikana, jotka yhdistys on elänyt, olemme ehtineet tehdä jo vaikka ja mitä. Vuosi sitten maaliskuussa osallistuimme Suomen Kuurosokeat ry:n Helsingissä järjestämään seminaariin, jossa loimme suhteita asiakkaisiin ja työkentällämme työskenteleviin ammattilaisiin. Tänä vuonna viittomakielisen ohjauksen perustutkinto täyttää kymmenen vuotta. Oppilaitokset ovat juhlistaneet kulunutta vuosikymmentä suurluokkakokouksin, joihin meillä on yhdistyksenä ollut kunnia osallistua. Juuri tällaiset kokoukset ovat sitä, mitä me yhdistyksessämme haluamme: Mahdollisuus tiedon ja kokemuksen jakamiseen. Kuluneiden kolmen vuoden aikana olemme tarttuneet rohkeasti moniin tärkeisiin kysymyksiin, epäkohtiin ja asioihin. Olemme esimerkiksi tavanneet SVT:n (Suomen Viittomakielen Tulkit ry) edustajistoa ja keskustelleet heidän kanssaan ammattikuntiemme mahdollisuuksista. Olemme myös ottaneet yhteyttä Sosiaali- ja terveysministeriöön oman ammattimme tilaan liittyen. Myös erilaisia lausuntoja suuntaan ja toiseen on jaeltu ahkerasti. Tällä hetkellä työstämme viittomakielen ohjaajien palkkakyselyä yhteistyössä ERTOn kanssa. Jokaisella toimivalla yhdistyksellä täytyy olla osuva lyhenne. Pitkän pohdinnan ja pähkäilyn jälkeen päädymme vuosi sitten syyskokouksessa lyhenteeseen VIKO eli ViittomaKielen Ohjaajat. Lisää yhdistyksestämme voit lukea osoitteesta: Ystea 2/2012-9

10 teksti ja kuva: Reijo Partanen Mielenterveyskuntoutujien yhteydenpito edistää mielenterveyttä Vuoden 2011 Ystea-stipendin saaja on jyväskyläläinen lähihoitaja ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Pirjo Kallio. Hän teki opinnäytetyönsä Mielenterveyskuntoutujien kokemuksista klubitalon yhteydenpidosta. Tutkimus oli laaja ja perusteellinen ja senkin vuoksi oli mukavaa jutustella aiheesta pizzan ja salaatin ääressä jyväskyläläisessä ravintolassa. Mikä sitten sai Pirjon, tuttavallisemmin Pipsan, kiinnostumaan aiheesta ja tekemään siitä opinnäytetyön? Tein kuntoutuksen ohjaajan opintoihin liittyen kahden kuukauden edeltävän harjoittelun Klubitalolla. Harjoittelun aikana pääsin sisälle toimintamalliin käytännön kautta ja siten oli helpompaa lähteä aihetta työstämään kun oli jo pohjatieto olemassa ja tunsin ihmisiä. Siitä virisi ajatus tehdä opinnäytetyö ja varsinkin kun sain yhteistyökuviot sovittua ja toimeksiannon tutkimukselle. Aikaisempaa tietoa klubitalosta ei itselläni ollut ja siksi siitä kiinnostuinkin. Pipsa kertoo. Tutkimus liittyi kuntoutujien yhteydenpitoon ja mikä on hyvin omintakeinen toimintamalli klubitalolle. Asiakkaat ovat mielenterveyskuntoutujia klubitalon muodostaessa yhteisön ja kuntoutujia kutsutaan jäseniksi. Kun asiakkaat kiinnostuvat toiminnasta ja liittyvät jäseniksi niin heiltä kysytään ovatko he suostuvaisia ja halukkaita siihen, että heihin pidetään yhteyttä esimerkiksi pitempien käyntitaukojen aikana. Asianomaiset saavat itse määritellä myös yhteydenpitotiheyden, kuten kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Jäsenten säännöllisen klubitalolla käynnin keskeyttäviä taukoja voivat olla esim. akuutit sairaalajaksot. Tällöin suostumuksen saatuaan talon muut jäsenet ottavat heihin koordinoidusti yhteyttä eri tavoin. Käytössä ovat esim. postikortit, sähköpostit, tekstiviestit ja puhelinsoitot. Kysytään mitä kuuluu, milloin pääset käymään taas ja tiedotetaan klubitalon tapahtumista. Tällä pyritään jäsenten aktivoimiseen myös käyntitaukojen aikana. Tutkimus tehtiin jäsenlähtöisesti ja nimenomaan niiden kannalta, jotka ovat vastaanottaneet yhteydenpitoa. Sinällään tutkimus ei sisältänyt uutta tutkimustietoa, vaan vahvisti käsitystä että yhteydenpito ja sitä kautta saatu vertaistuki on hyödyllinen klubitalotoiminnan muoto. Kehittämistarpeita kartoittaessani 10 - Ystea 2/2012

11 selvitin, miten toimintaa voisi edelleen kehittää sekä mitä konkreettisia hyötyjä jäsenet ovat kokeneet yhteydenpidosta itselleen saaneensa. Pipsa toteaa. Mielenterveyskuntoutujien kiinnostuessa toiminnasta, klubitalon jäsenyys on elinikäinen. Ainut kriteeri on, että pitää olla diagnosoitu, psyykkinen sairaus. Heille tehdään myös tulohaastattelu jossa kartoitetaan että ei ole esim. vaaraksi ympäristölleen eikä ole päihteiden väärinkäyttöä. Jäsenillä siis on diagnoosit, mutta itse toiminnassa ei painotu sairauskeskeisyys. Talolla ei hoideta medikaalisesti sairauksia eikä terapoida, vaan se on sosiaalista kuntoutusta ja yhteisökuntoutusta. Tulohaastattelulla pyritään turvaamaan yhteisön turvallisuus ja sen toiminta. Pitää pystyä toimimaan joukossa, toiminta on vapaaehtoista ja heillä on myös oikeus milloin vain halutessaan lopettaa käynnit talolla. Itse Klubitalotoiminta on lähtenyt liikkeelle Yhdysvalloista 1940-luvulla ja on nykyisin kansainvälistä. Klubitalojen toimintaa pyörittää ICCDkatto-organisaatio ja nykyisin toimintaa on yli 30:ssa eri maassa ja yksin Suomessa on enemmän kuin 20 klubitaloa. Suomen oloissa tällainen klubitalomäärä on havaittu tarpeelliseksi, mikä kertonee suomalaisten mielenterveysongelmien laajuudesta, määrästä ja tarpeesta sekä klubitalomallin toimivuudesta myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen talojen määrä on suuri verrattuna useisiin muihin maihin. Itse talojen sijaintipaikat pyritään aina valitsemaan keskeisille alueille siten, että jäsenten on helppo tulla. Itselläni on ohjaajatausta ja Klubitalon toimintamalli oli aivan uusi itselleni. Minua kiinnosti mallissa myös se, että toiminta perustuu tasavertaisuuteen ja jäsenten osallistuminen vapaaehtoisuuteen. Toki paikalla on myös palkattuja ohjaajia, mutta heidän määrä ei tarkoituksellisesti ole suuri kattamaan arjen sujumista. Päivittäiset rutiinit ja toiminta eivät pyöri ohjaajavetoisesti, vaan jäsenet osallistuvat omalla työpanoksellaan yhteisen hyvän eteen. Klubitalossa on esim. oma keittiöyksikkö, missä tehdään lounasta ja jos kenelläkään ei ole kiinnostusta tulla töihin keittiöön, niin ruokaa ei valmistu sinä päivänä. Tässäkin kohtaa jäsenten motivaatio ja osallisuus korostuvat. Jäsenille ei tule itse toiminnasta juuri kustannuksia. Marginaaliset maksut ovat olemassa esim. kahvista, lounaasta ja pienet omavastuut vapaaajan virkistystoiminnasta. Klubitalo toimii virka-aikaan ja siellä on kolme eri toimintayksikköä: Viestintäyksikkö, keittiöyksikkö sekä työ- ja opintoyksikkö. Jokaisessa yksikössä työskentelee yhdestä kahteen ohjaajaa. Toki toiminta vaatii myös varoja. Jyväskylässä rahoittajina ovat kaupunki, Muuramen kunta sekä Raha-automaattiyhdistys. Useimmissa muissa maissa klubitaloja pyöritetään lahjoitusvaroin ja oman varainhankinnan kautta. Pipsa selvittää. Vatsat alkavat täyttyä pizzasta ja salaatista ja on aika suunnata kohti Jyväskylän keskustaa. Kysyn vielä Pipsalta hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan: Toivon ensisijaisesti työllistyväni kuntoutuksen ohjaus- ja suunnittelutehtäviin Kansaneläkelaitoksen palvelukseen tai julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erityisryhmien kanssa tehtävä työ kiinnostaa minua myös edelleen, jonka vuoksi työni painotus pysynee jatkossakin heidän hyväkseen tehtävässä työssä. Jos kenttää pitäisi laajentaa, niin ehkäpä sitten omaishoidon tai vanhustyön saralle. Lopuksi Pipsa haluaa lähettää terveiset Ertolle ja Ystealle: Olen ollut kohta 10 vuotta jäsen ja olen ollut erittäin tyytyväinen liittoon olen saanut hyvin vastinetta maksamilleni jäsenmaksuille. Pipsa lopettaa kun tallustamme kohti keskustassa olevaa kahvilaa. Jälkiruokakahvi kun jäi pizzeriassa juomatta. YSTEA-stipendi 2013 Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset YSTEA ry palkitsee vuosittain stipendillä parhaan sosiaali- ja terveysalaa tai ammattiyhdistystoimintaa käsittelevän opinnäytetyön. Opinnäytetyö voi olla empiirinen tai käsitteellinen kirjallinen teos tai muu tuotos, esimerkiksi kehittämishanke tai tapahtuman järjestäminen. Stipendin tarkoituksena on tehdä tunnetuksi yksityistä sosiaali- ja terveysalaa, lisätä työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta sekä ay-toiminnan tunnettavuutta ja kehittää järjestöosaamista. Stipendin saannin perusteena on, että opinnäytetyö on suunnattu yksityiselle sosiaali- ja terveysalalle tai ammattiyhdistystoimintaan tai yleisesti järjestökentän kehittämiseen. Arvostamme: työelämälähtöisyyttä kehittävää ja innovatiivista otetta tuoreita näkökulmia laadukasta toteutusta yhteisöllisyyttä kehittävää näkökulmaa Stipendi on arvoltaan 500. Lisäksi stipendin saajalle tarjotaan mahdollisuutta esitellä työtään YSTEA-lehdessä. Voittajan nimi ja tiedot opinnäytetyöstä julkaistaan YSTEA-lehdessä ja YSTEAN nettisivuilla. Stipendi myönnetään toukokuussa Kisaan voi lähettää valmistuneita opinnäytetöitä. Kisaan jätettävien töiden tulee olla oppilaitoksen tai ohjaavan opettajan vähintään muodollisesti hyväksymiä. Opinnäytetyöt tai selvitys hankkeesta/tapahtumasta tms. yhteystietoineen lähetetään mennessä sähköisesti osoitteella Arviointiryhmään kuuluvat YSTEAN hallituksen edustajat. YSTEA pidättää oikeuden olla myöntämättä stipendiä, mikäli kriteerit täyttäviä opinnäytetöitä ei ole. Stipendin perusteet tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja: Ystea 2/

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot