KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN!"

Transkriptio

1 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Hospital District of Nothern Savo N:o 79 / 2012 Raportit KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN! Kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon yhtenäisyyteen KYSerityisvastuualueella Kanerva 2 -KASTE-hankkeen loppuraportti Timo Renfors (toim.), Heimo Lajunen, Eeva Hillukkala, Eeva Häkkinen, Mervi Lehmusaho, Susanna Mutanen, Ulla Ojuva, Anttipekka Renfors, Sirpa Sundgren, Arja Väänänen, Arja-Irene Atvio, Pekka Mäntyselkä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kanerva 2 -KASTE-hanke Kuopio 2012

2

3 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE HOSPITAL DISTRICT OF NORTHERN SAVO KUVAILULEHTI No 79 / Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri): Julkaisun laji (ks. seur.sivu) Timo Renfors (toim.), Heimo Lajunen, Eeva Hillukkala, Eeva Häkkinen, Mervi Lehmusaho, Susanna Mutanen, Ulla Ojuva, Anttipekka Renfors, Sirpa Sundgren, Arja Väänänen, Arja-Irene Atvio, Pekka Mäntyselkä Julkaisun nimi: KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN! Kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon yhtenäisyyteen KYS-erityisvastuualueella Julkaisupaikka: Kuopio Raportit Tiivistelmä: Kanerva2-KASTE-hanke painottui Kanerva-KASTEen tuotosten toimenpanoon ja juurruttamiseen. Hanke toteutti KASTE-ohjelman kolmen laajan keinon toimenpidekokonaisuuksista erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden luomista, varhaista ongelmiin puuttumista ja kansalaisten sähköisen asioinnin mahdollisuuksien laajentamista. Hankkeessa oli kolme osa-aluetta, joissa kussakin toteutuivat niille suunnitellut tuotokset: 1) väestötasolla terveyspisteverkosto ja hyvinvointipolku.fi- verkkopalvelu, 2) operatiivisella tasolla hoitokartat, joihin oli integroitu työtapana ja työvälineinä mini-interventio ja 3) strategisella tasolla terveyden edistämisen hallintomalli ja rakenteet, poikkitoimijaisuus ja Sähköinen hyvinvointikertomus -työväline. Terveyspisteverkosto toteutui sairaanhoitopiiristä riippuen eri nimikkeiden alla. Pääpaino oli pisteiden sisällön yhtenäistämisessä ja ylläpitäjäverkoston luomisessa. Hyvinvointipolun sisältö ja käyttäjäkunta laajenivat. Portaali toimi tiedotusalustana ja mahdollisuutena hakea tietoa. Hankkeen loppuun mennessä yksilöityjä kävijöitä oli yli viisikymmentätuhatta ja sivuselauksia neljännesmiljoona. Valmiista hoitokartoista vietiin terveyskeskuksiin erityisesti valtimotautien ja masennus- ja alkoholi-hoitokarttaa. Uusia hoitokarttoja valmistui tuki- ja liikuntasairauksiin ja keuhkosairauksiin. Kehitetyllä SVD-aktiivisuusindeksillä (sydän, ja verisuonitaudit ja diabetes) mitattuna SVD-aktiivisten kuntien määrä oli hankeaikana lisääntynyt koko hankealueella ja erityisesti kunnissa, jotka vuonna 2009 olivat olleet vain jonkin verran aktiivisia. Terveyden ja hyvinvoinnin rakenteissa tapahtui huomattavia muutoksia osittain terveydenhuoltolain velvoitteiden ja käyttöönotetun Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineen myötä. Työvälineen käyttäjiksi kirjautui lähes yhdeksänkymmentä prosenttia hankealueen kunnista. Kuntien poikkihallinnollinen työ lisääntyi ja organisoitui hyvinvointiryhmien ja -koordinaattorien myötä. Koko maassa Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineen pääkäyttäjiksi kirjautumisia oli kunta- ja muilla organisaatiotasoilla yli kaksisataa. Hankkeen loputtua tuotokset jatkavat eri tavoin elämäänsä. Terveyspisteverkoston toimintaan vaikuttaa ylläpitäjien aktiivisuus ja pisteistä saatava terveys- ja hyvinvointihyöty. Pisteiden ylläpitäjäverkosto on osassa hankealuetta organisoitunut hyvin. Portaalin ylläpitäjänä jatkaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Hoitokartat ovat osa terveydenhuollon arkea ja niiden päivitys ja ylläpito onnistuu ilman hanketta, kun vastuutahoista sovitaan. Uusien hoitokarttojen tekeminen tarvitsee alueellisia kehittäjäresursseja. SVD-aktiivisuuden ylläpitämiselle ja kehittämiselle on olemassa selkeä toimintamalli ja kriteeristö, joiden toimeenpano onnistuu kuntien omana työnä. Sähköinen hyvinvointikertomus jää kansalliseksi työvälineeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto sopivat sen kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Kuntatasolla hyvinvointiryhmät ja koordinaattorit ovat keskeisessä asemassa työvälineen käytössä ja vastaavat yhdessä virkamies- ja poliittisen johdon kanssa hyvinvoinnin strategisesta suunnittelusta, päätöksenteosta ja arvioinnista. Avainsanat (asiasanat): MeSH: : Computer Communication Networks; Early Medical Intervention; Electronic Health Records; Finland; Health Promotion YSA: hankkeet - toimeenpano; sähköinen asiointi; terveyden edistäminen; varhainen puuttuminen; verkkopalvelut; verkostoituminen NLM: W C7, WA 108, WA 590, WX 175 Kokonaissivumäärä: 104 ISSN: ISBN: Jakaja: KYS / Controllertoiminnat Tilausosoite: PL 1777 puh KUOPIO Kpl-hinta: 12 + alv 9 %

4

5 ABSTRACT The Kanerva2-KASTE project focused on implementing and embedding the results of the Kanerva-KASTE project. Of the KASTE programme s three broad-based entities of action, this project especially implemented creation of structures that promote health and wellness, early intervention in problems and expansion of people s possibilities to conduct their business online. This project contained three sub-areas in which planned outcomes were realised: 1) a population-level network of health-related sites and a Hyvinvointipolku.fi online service, 2) operationallevel treatment maps with integrated mini-intervention work methods and tools and 3) at the strategic level, a health-promoting management model and structures, interaction and an online wellness report tool. The network of health-related sites was realised under different names, depending on the health care district. The main focus was on harmonising the content of the sites, creating a network of maintainers and increasing functionality. The content and user base of the wellness path was broadened. The portal functioned as a communication platform and a place to search for information. By the end of the project there were about 60,000 individual visitors and nearly 300,000 visits to the pages. Of the treatment maps that were completed, artery disease, depression and alcoholism treatment maps in particular were brought to health care centres. New treatment maps were created for musculoskeletal and pulmonary diseases. Measured with the newly developed D&CVDactiveness index (Diabetes and Cardiovascular Diseases), the number of D&CVD-active municipalities had increased during the project throughout the entire project area and especially in municipalities which had been only slightly active in Significant changes occurred in health and wellness structures, partly due to obligations set by health care legislation and introduction of the online wellness report tool. Nearly ninety percent of the municipalities in the project area registered as users of the wellness report tool. The municipalities cross-administrative work increased and became organised through wellness groups and coordinators. There were over 200 registrations at municipal and other organisational levels throughout the country. Upon termination of the project, the results are carrying on in various ways. Operation of the network of health-related sites is affected by the maintainers activeness and the health and wellness benefits gained from the sites. The network of maintainers of the sites is well organised in parts of the project area. The Hospital District of Northern Savo will continue to maintain the portal. The treatment maps are a part of routine health care and they can be updated and maintained without the project if responsible parties are agreed on. Regional development resources are needed to create new treatment maps. A clear-cut operating model and criteria for maintaining and developing D&CVD-activeness exists and can be implemented by the municipalities. The online wellness report will remain a national tool. The Ministry of Social Affairs and Health and the Association of Finnish Local and Regional Authorities will agree on its development and maintenance. At the municipal level, wellness groups and coordinators have a central role in using the tool and together with officials and political leaders in wellness-related strategic planning, decision-making and evaluation.

6 ESIPUHE Kanerva 2 - KASTE hanke on ollut jatkoa Kanerva KASTE hankkeelle, jonka loppuraportti Tartuttiinko Terveyteen? julkaistiin vuonna Näiden molempien hankkeiden taustalla ovat monet muut terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät hankkeet kuten Pohjois-Karjala projekti ja D2D-hanke. Hankkeet ovat osa suomalaista kehittämistyötä. Niissä vahvistetaan hyviksi todettuja käytänteitä, mutta myös kyseenalaistetaan ja innovoidaan. Hankkeet voidaan nähdä toisaalta arkipäivän normaalitoiminnan häirikkönä, toisaalta uusien ideoiden ja toimintamallien testauskenttänä. Kanerva KASTE hankkeet ovat halunneet olla juuri tätä. On tuotettu kansalaisille tarkoitettu sivusto, laajennettu ja vahvistettu terveystietotupa-/terveyspisteverkostoa, luotu yhteistyötahojen kanssa sähköinen hyvinvointikertomus kuntien hyvinvointityötä tukemaan, luotu malleja maakunnallisen hyvinvointityön johtamiseen sekä tarjottu käytännön terveystyöhön interventiomalleja kuten terveysreseptejä ja hoitokarttoja. Kanerva-KASTE -hankkeissa on tehty yhteistyötä Duodecimin, THL:n, STM:n, Kuntaliiton, kuntien, urheiluseurojen ja monien muiden yhteisöjen sekä toisten hankkeiden kanssa. Tästä yhteistyöstä olemme erityisen kiitollisia. Hankkeiden tehtävänä on ollut laittaa hyviksi koettuja toimintamalleja alkuun, tarjolle tarvittaessa käytettäväksi. Aika ja tulevaisuuden yhteistyö näyttää, mitkä hankkeiden tuotokset löytävät paikkansa ja jäävät elämään. Toivomme, että hankkeemme onnistui luomaan pohjaa tulevalle kehittämistyölle. Hanke ei ole onnistunut kaikessa eikä tehnyt asioita ja toimintamalleja lopullisen valmiiksi. Se on hyvä, koska siten me kaikki saamme haasteen ottaa jatkuvasti paikkamme hyvinvoinnin edistämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä. Tärkeimmässä tavoitteessamme onnistuimme: Terveyteen tartuttiin! Ja tartutaan..! Heimo Lajunen erikoislääkäri, Kanerva 2 KASTE hankkeen hankejohtaja Pekka Mäntyselkä professori, Kanerva 2 KASTE hankkeen yhteyshenkilö Jorma Penttinen johtajaylilääkäri, KYS, Kanerva 2 KASTE hankkeen vastuuhenkilö

7 SISÄLTÖ KUVAILULEHTI ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA TOIMINTALOGIIKKA KASTE-ohjelman keinot ja toimenpiteet ja Kanerva-KASTE-hankkeen suhde niihin Hankkeen päämäärä, tavoitteet, toiminta, tuotokset ja vaikutukset TOTEUTUS JA TULOKSET Elintapoihin vaikuttaminen Terveyspisteverkosto Hyvinvointipolku.fi - verkkopalvelu Ehkäisevän työn, tunnistamisen ja hoidon uudistaminen ja yhtenäistäminen Hoitomallit ja -kartat SVD-aktiivisuus Terveys- ja hyvinvointijohtamisen rakenteet Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaympäristö hankealueen kunnissa Sähköinen hyvinvointikertomus hankkeen toimintaympäristöissä KEHITTÄMISTYÖN VIESTIT...46

8 LIITTEET Liite 1 Johtoryhmän jäsenet, ohjausryhmän jäsenet ja hankehenkilöstö Liite 2 Hankkeen kustannukset Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Terveyttä edistäen toimintaa kehittäen Tiivistelmä Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla - verkoston itsearvioinnista Omahoitopisteet omaehtoisessa terveyden seurannassa ja edistämisessä Tiivistelmä terveystietotupien selvityksestä Terveyden edistäminen ja sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisy perusterveydenhuollossa Kyselyt KYS-erityisvastuualueella vuosina 2009 ja 2012 Liite 7 Sähköinen hyvinvointikertomus Pääkäyttäjäkysely KYS-erva-alueella 2012 Liite 8 Kanerva-KASTE-hankkeiden tuotoksia Raportit Työvälineet Posterit Liite 9 Hankkeeseen liittyviä julkaisuja, artikkeleita ja esityksiä Liite 10 Koulutuskooste Liite 11 Kasteiden Karonkka ja viestit

9 1 JOHDANTO Terveysopille eli hygienialle on viime aikoina tunnustettu tärkeä sija yksilön tietoaarteessa. Onhan terveys jokaiselle ihmiselle niin kallisarvoinen omaisuus, että hänen on täysi syy tutustua niihin ehtoihin, jotka ovat hyvän terveyden säilymisen ja kehittymisen edellytykset ja vaatimukset. (Max Oker-Blom, Terveysopin pääpiirteet, seitsemäs painos, 1927). Tätä tietoaarretta lähdettiin kartuttamaan Kanerva-KASTE-hankkeessa ( ) tunnuslauseena Tartu terveyteen. Loppuraportin pääotsikko olikin Tartuttiinko terveyteen? Hanke oli suurelta osin kehittämishanke. Kanerva2-KASTEhanke oli lähinnä toimeenpanohanke. Hankkeen lopussa voimme heittäytyä hieman poleemisiksi otsikolla Kyllä terveyteen tartuttiin! Otsikko viittaa myös hyvinvointiin tarttumiseen, vaikka sitä ei näin todeta. Kautta linjan kuljimme kahdella polulla, laadun ja motivaation. Tämä on koskenut sekä hankehenkilöstöä että yhteistyötahoja. Laadun näkökulmasta tuotoksilla tulee olla tarve. Niiden tulee olla toimivia, käytettäviä ja siirrettävissä eri käyttö- ja toimintaympäristöihin. Motivaatio koskee myös molempia em. tahoja. Siihen tarvitaan selkeä tavoite, uskoa onnistumiseen ja sopiva tunnelataus. Laatu ja motivaatio palvelivat molemmat hankkeen tavoitteita ja päämääriä. Terveyttä ja hyvinvointia lähestyimme eri tavoin. Polku oli monipolvinen ulottuen väestön omahoidosta kuntien poliittiseen päätöksentekoon. Terveyttä ja hyvinvointia luodaan ja kohdataan ja siihen vaikutetaan monilla eri tasoilla. Terveys ja hyvinvointi eivät ole pelkästään yksilön tiloja, ominaisuuksia tai kokemuksia, vaan monen eri säätöpiirin tuotoksia; joiden osana hanke on ollut.

10 2 2 PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA TOIMINTALOGIIKKA 2.1 KASTE-ohjelman keinot ja toimenpiteet ja Kanerva-KASTE-hankkeiden suhde niihin Kanerva-KASTEen alkuvaiheessa asemoitiin hankkeen toiminta suhteessa koko KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpiteisiin. Hankekoordinaattorit arvioivat hankesuunnitelman ja aiottujen toimenpiteiden kautta asteikolla 1-5 (1 ei lainkaan -5 erittäin keskeinen) miten keskeinen kukin KASTE-ohjelman toimenpide on oman hankkeen toiminnassa eli toisin päin katsottuna, missä määrin Kanerva-KASTE toteuttaa koko ohjelman toimenpiteitä. Kuviossa 1 on arvioinnin keskiarvot kolmen keinon ( ) ja niiden toimenpidekokonaisuuksien ( ) osalta. Kuvio 1. Hankkeen asemoituminen suhteessa KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpidekokonaisuuksiin. Keinot ja toimenpiteet taulukko 1.

11 3 Taulukko 1. KASTE-ohjelman keinot ja toimenpidekokonaisuudet. Numerointi KASTEohjelman valtakunnallisen toimeenpanosuunnitelman vuosille mukainen Ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Puututaan varhain ongelmiin Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja Autetaan vaikeasti työllistyviä kuntoutumaan 3.2. Henkilöstön riittävyyden varmistaen ja osaamista vahvistaen Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Vahvistetaan osaamista Uudistetaan johtamiskäytäntöjä ja kehitetään hyvinvointia työssä 3.3. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheiden palvelukokonaisuuksien ja vaikuttavien toimintamallien luominen Vahvistetaan asiakkaan asemaa Uudistetaan palvelurakenteita Sovitetaan yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosesseja Laajennetaan kansalaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä Luodaan Hyvä käytäntö -verkosto Uudistetaan laatusuositukset KASTE-ohjelman yksittäisistä toimenpiteistä lähimmäksi Kanerva-KASTEhanketta tulivat: Toimenpide 1. Tarjotaan kunnille ja yhteistoiminta-alueille asiantuntija-apua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamiskäytäntöjen ja toimintamallien kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 2. Annetaan kunnille asiantuntijatukea ja ohjausta ehkäisevän työn menetelmien kehittämisessä koskien kansansairauksien riskitekijöitä, tapaturmien torjuntaa, väkivallan ehkäisyä ja työssä selviytymisongelmien hallintaa. Vakiinnutetaan miniinterventiotoiminta ja muita tehokkaita terveysriskeihin varhaisen puuttumisen ja ohjauksen toimintamuotoja perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon käytäntöön. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 3. Kehitetään seurantajärjestelmiä (Toimenpidekokonaisuus ) Vertailutietojärjestelmä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja sen tuloksellisuuden seuraamiseksi kunnan eri toimialoilla. Kehitetään seurantajärjestelmä, jolla väestön ja sen osaryhmien terveyttä ja siihen vaikuttavien tekijöitä voidaan seurata alue- ja kuntatasolla. Toimenpide 6. Nostetaan varhaisen puuttumisen ote osaksi koko kunnan päätöksentekoa. Kehitetään erilaisia avoimen osallistumisen muotoja, joilla vanhemmat, lapset ja nuoret sekä asiakkaat ja läheiset tulevat aiempaa vahvemmin mukaan varhaisen puuttumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 19. Kehitetään kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Luodaan toimintamahdollisuuksia erilaisille matalan kynnyksen kohtaamispaikoille. (Toimenpidekokonaisuus )

12 4 Toimenpide 30. Vahvistetaan ja levitetään asiakaslähtöisiä uusia toimintamalleja. Uudet palvelumallit perustuvat siihen, että erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat asiakkaan näkökulmasta eheän kokonaisuuden. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 33. Kehitetään kansalaisille suunnattuja sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. (Toimenpidekokonaisuus ) Kanerva- ja Kanerva2-KASTE-hankkeet erosivat olennaisesti sen suhteen missä niiden painopisteet olivat. Kanerva-KASTE oli painotetummin kehittämis- /toimeenpanohanke ja Kanerva2 puolestaan toimeenpano-/juurruttamishanke. Yhteys KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpiteisiin pysyi ennallaan (taulukko 2). Taulukko 2. Kanerva- ja Kanerva2-KASTE-hankkeiden toimintatasot: painopisteet kehittämisen, toimeenpanon ja juurruttamisen osalta ja kytkeytyminen KASTE-ohjelman toimenpiteisiin (tp). Kanerva Kanerva2 Osa-alue k t j k t j Toimenpiteet tp n:o D2D x x x x x tp 2, tp 6, tp 30 mini-interventio x x x x tp 2, tp 6, tp 30 sekundaaripreventio x x x x tp 2, tp 6, tp 30 väestöterveys x x x x tp 19, tp 33 strateginen x x x x x tp1, tp 3, tp 6 k = kehittäminen t = toimeenpano j = juurruttaminen Kanerva-KASTE-hankkeen viisi osa-aluetta ovat tiivistyneet Kanerva2-KASTEhankkeessa kolmelle osa-alueelle ja tasolle seuraavasti: Väestölähtöisyys väestötaso Terveystietotuvat, mini-interventio ja hyvinvointipolku, haastekampanjat. Hoitomallit operatiivinen taso D2D, mini-interventio, joka on integroitu hoitokartta- ja hoitoketjutyöhön, ja sekundaaripreventio. Rakenteet strateginen taso Sektori- ja hallintorajat ylittävä toimintamalli ja hyvinvointijohtamisen työvälineet.

13 5 Vuosina toteutetussa Kanerva-KASTE-hankkeessa keskeisiä tavoitteita olivat: Kroonisten kansansairauksien ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon yhtenäistäminen. Ennaltaehkäisyn käytänteiden uudistaminen. Terveys- ja hyvinvointiriskejä lisäävien elin- ja elämäntapojen vähentäminen. Terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosessien ja toimintatapojen kehittäminen. Hankkeen tuotokset ja aikaansaadut vaikutukset ovat olleet pohjana Kanerva2- KASTE-hankkeen toiminnalle. Linkki Kanerva-KASTE-hankkeen loppuraporttiin: Lajunen ym. 2011: Tartuttiinko terveyteen?: 2.2 Hankkeen päämäärä, tavoitteet, toiminta, tuotokset ja vaikutukset Päämääränä eli laajana ja pitkän aikavälin kehittämistavoitteena on: Keskeisten kansansairauksien ilmaantuvuuden väheneminen. Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli, jossa on sovittu johtamisesta, koordinoinnista ja vastuista. Tavoitteina on: Yhtenäistää hankealueella kroonisten kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa. Vähentää terveys- ja hyvinvointiriskejä lisääviä elin- ja elämäntapoja. Uudistaa ennaltaehkäisyn käytänteitä. Kehittää terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja.

14 6 Toiminta jakautuu kolmelle tasolle: 1. Väestölähtöisyys eli väestötaso, jossa tuotoksina syntyvät Itsehoitopiste- /terveystietotupa-/terveyspisteverkosto ja Sähköinen palvelin. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Väestön mahdollisuudet hakea ja saada terveyteen liittyvää luotettavaa tietoa ja tietoa oman alueen palveluista paranevat. On luotu edellytyksiä sähköiselle asioinnille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Osallisuus lisääntyy. 2. Hoitomallit eli operatiivinen taso, jossa tuotoksina hoitomallit ja hoitokartat (sydän- ja verisuonitaudit, masennus, päihteet) ja niiden levittämien sekä motivoivan haastattelun toimintamallin ja mini-interventioiden levittäminen. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Terveydenhuoltohenkilöstö erityisesti perusterveydenhuollossa on omaksunut ja ottanut käyttöönsä preventiivisessä työssä tarvittavia käytäntöjä ja työkaluja. 3. Rakenteet eli strateginen taso, jossa tuotoksina syntyvät terveyden edistämisen rakenteet ja suositukset sekä sähköinen hyvinvointikertomus, johon on integroitu TEHO-indikaattorityöväline. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Alueelle tulee yhdenmukainen terveyden edistämisen hallintomalli. On muodostettu sairaanhoitopiirikohtaiset rakenteet, joilla koordinoidaan, ohjataan ja tuetaan kuntien työtä. Kuntien terveys- ja hyvinvointityö on nykyistä poikkihallinnollisempaa. Kuntajohto käyttää sähköistä hyvinvointikertomusta ja sen indikaattorityövälinettä suunnittelun, päätöksenteon, seurannan ja raportoinnin välineenä myös talousarvio- ja toimintakertomusprosesseissa.

15 7 Hankkeen toimintalogiikka on esitetty kuviossa 2. Tarkemmin toimintaa, tuotoksia ja vaikutuksia sekä niiden kuvaamista ja arviointia on esitelty raportin Toteutus ja tulokset kappaleessa. Tavoitteet Mitä tehdään Vaikutukset Päämäärät Vähentää terveys- ja hyvinvointiriskejä lisääviä elintapoja. Luodaan terveyspisteverkosto. Tehdään sähköinen palvelin. Väestön mahdollisuudet hakea ja saada terveyteen liittyvää tietoa ja tietoa palveluista paranevat. On luotu edellytyksiä sähköiselle asioinnille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhtenäistää kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa. Uudistaa ennaltaehkäisyn käytänteitä. Tehdään ja levitetään hoitomallit ja -kartat. Mallinnetaan miniinterventio. Osallisuus lisääntyy Terveydenhuoltohenkilöstö on omaksunut ja ottanut käyttöönsä preventiivisessä työssä tarvittavia käytäntöjä ja työkaluja. Alueelle tulee yhdenmukainen terveyden edistämisen hallintomalli. Kansansairauksien ilmaantuvuuden väheneminen. Yhtenäinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli. Kehittää terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja. Tehdään rakennemallit ja suositukset. Tehdään TEHO väestön terveys- ja hyvinvointiosoitin. * Sähköinen hyvinvointikertomus. Sairaanhoitopiirikohtaiset rakenteet, joilla koordinoidaan, ohjataan ja tuetaan kuntien työtä Kuntien TE-työ on nykyistä poikkihallinnollisempaa. Kunnat käyttävät hyvinvointikertomusta suunnittelun, päätöksenteon, seurannan ja raportoinnin välineenä myös talousarvio- ja toimintakertomusprosesseissa Kuvio 2. Kanerva2-KASTEen toimintalogiikka

16 8 3 TOTEUTUS JA TULOKSET 3.1 Elintapoihin vaikuttaminen Terveyspisteverkosto Kanerva-KASTEen yhtenä tavoitteena oli väestölle suunnatun terveyspisteverkoston kehittäminen koko Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle (Taulukko 3). Hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2008 pisteitä oli Pohjois- Karjalassa ja Keski-Suomessa aikaisempien hankkeiden perustamina. Muualla erityisvastuualueella oli joko yksittäisiä pisteitä tai niitä ei ollut lainkaan. Erityisesti tästä syystä hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin terveyspisteiden perustamiseen niille alueille, joilta niitä puuttui. Koko hankealueella voimavaroja suunnattiin toteutukseen ja pisteistä tiedottamiseen radiossa ja paikallislehdissä. Mediatiedotteissa nostettiin esille elintapaasioita ja niissä kerrottiin, miten omahoitopisteitä voi hyödyntää omahoidon tukena. Tavoitteena oli toteuttaa toimiva verkosto ja sijoittaa pisteet erityisesti paikkoihin, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat. Kanerva-KASTEen vaihtuessa Kanerva2-hankkeeksi lokakuussa 2010, erityisvastuualueella oli noin 180 valmista pistettä. Taulukko 3. Työvälinekortti: Terveyspiste. Terveyspisteen toimintaperiaate Terveyspisteessä voit: hakea terveystietoa tehdä testejä (riskitestit, ravitsemustestit ym.) käyttää terveysportaalia mitata verenpainetta, painon, pituuden, vyötärönympäryksen tarvittaessa saada apua ja opastusta pisteen ylläpitäjältä Terveyspisteen kuvaus Terveyspisteet ovat väestön matalan kynnyksen asiointipaikkoja, jotka ovat maksuttomasti käytettäviä. Niistä käytetään eri sairaanhoitopiireissä eri nimitystä: Terveystietotupa, itsehoitopiste, omahoitopiste, hyvinvointipiste Terveyspisteiden sijainti Terveyspisteitä on perustettu terveysasemien lisäksi kirjastoihin, uimahalleihin, sosiaaliasemalle, yhteispalvelupisteisiin, työterveyshuoltoihin, asukastupiin ym. Terveyspisteet ovat avoinna samoin kuin niiden sijoituspaikat Varustus terveyspisteessä verenpainemittari vaaka mittanauha terveysaiheista materiaalia (kirjat, opinnäytetyöt, lehtiä jne.) tietokone mukaan otettavaa, kirjallista materiaalia

17 9 Pisteiden perustamisessa pyrittiin mahdollisimman yhtenäiseen lopputulokseen varustusten ja materiaalien suhteen. Monissa pisteissä on myös tietokoneet Internet-yhteyksin. Hyvinvointiportaaleista asiakkaat löytävät terveysalan asiantuntijoiden kokoamaa terveys- ja hyvinvointitietoa. Hyvinvointipolku- tai Hyvis - portaalit tarjoavat erilaisia työkaluja oman terveyden- ja hyvinvoinnin seurantaan. Toimeenpano Terveyspisteverkoston sisällöllistä ja toiminnallista yhtenäisyyttä tavoiteltiin luomalla hankealueen terveyspisteistä huolehtiva vastuuhenkilöverkosto. Terveyspisteiden toimintaa juurrutettiin vahvistamalla verkostotoimintaa muun muassa pitämällä yhteyttä pisteiden yhteyshenkilöihin ja tekemällä yhteisiä materiaalihankintoja. Pohjois-Karjalassa verkoston toimivuudesta oli huolehtinut Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke, joten siellä ei tästä syystä ole tarvittu erillistä Kanerva2 - hankkeen panostusta kehitystyöhön. Pohjois-Savossa terveyspisteverkoston koordinointivastuuta ehdotettiin alueella aloittaneille Hyvinvointikioskeille Ylä-Savossa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Itä-Savon terveyspisteet sijaitsevat terveysasemien yhteydessä, joten niiden ylläpito sujui henkilökunnan voimin. Verkoston pienen koon vuoksi niiden ylläpitäminen oli helpompaa kuin suurilla alueilla, joissa oli paljon perustettuja pisteitä. Hankkeen aikana alueellinen terveyden edistämisen verkosto toteutti toiminnallista terveyspistetoimintaa marketissa kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajan. Toiminta koettiin haasteelliseksi pisteen sijainnin suhteen. Pysyvää terveyspistettä ei ollut mahdollista perustaa marketin sisälle käytettävissä olevien tilojen puitteissa.

18 10 Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella toimiva terveyden edistämisen verkosto arvioi omaa toimintaansa mukaan lukien toiminnallinen terveyspistetoiminta. Verkoston toiminnan kautta saatu palaute on osoittanut sen, että verkosto on onnistunut tehtävässään. Lisäksi toiminnan alueellisen terveyden edistämistyön tavoite koettiin yhteiseksi. Sen sijaan verkostolta puuttui tavoitetason määrittely. Palautteen antamisessa ja saamisessa nähtiin myös kehittämisen paikkoja (liite 3: Tiivistelmä Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla - verkoston itsearvioinnista). Keski-Suomeen vastuuhenkilöverkosto muodostettiin terveyspisteitä ylläpitävistä työntekijöistä. Markkinoinnissa ja kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa. Pisteitä perustettiin tai lakkautettiin Kanerva2 -hankkeessa tarpeen ja kysynnän mukaan. Pisteiden toimimattomuuteen saattoi vaikuttaa yhteyshenkilöiden vaihtuvuus, henkilökunnan resurssien riittämättömyys tai pisteen sijainti. Etelä-Savossa voimavaroja suunnattiin pisteiden toteutukseen ja niistä tiedottamiseen. Kaikissa pisteissä järjestettiin tapahtumakierros niiden tunnettuuden lisäämiseksi (liite 4: Omahoitopisteet omaehtoisessa terveyden seurannassa ja edistämisessä). Pisteitä ylläpitävä vastuuhenkilöverkosto koottiin Etelä-Savossa osittain alueen terveyden edistämisen yhdyshenkilöistä. Tässä hyödynnettiin olemassa olevaa ja säännöllisesti kokoontuvaa työryhmää. Sekä Keski-Suomessa että Etelä-Savossa toteutettiin terveyspisteitä koskeva arviointitutkimus toiminnan kehittämiseksi (liite 5: Tiivistelmä terveystietotupien selvityksestä). Terveyspisteistä tehdyn arvioinnin mukaan pisteitä käyttävät useimmiten naiset. Suuri joukko käyttäjistä on ikäihmisiä. Suosituimmat aktiviteetit pisteessä asioidessa ovat verenpaineen ja painon mittaus. Esitteitä luetaan ahkerasti ja niitä myös viedään mukaan kotilukemisiksi. Linkki arviointitutkimusraporttiin: Häkkinen ym. Etelä-Savon omahoitopisteet ja Keski-Suomen terveystietotuvat arvioinnin kohteena 2012:

19 11 Arviointi ja kehittämisajatukset Terveyspisteet ja niiden yhdyshenkilöiden ajantasaiset tiedot koottiin Hyvinvointipolun Tartu terveyteen -osioon. Hankkeen aikana yhteyshenkilöissä oli jonkin verran vaihtuvuutta. Terveyspisteitä ylläpitävän yhdyshenkilöverkoston kokoaminen onnistui osittain, mutta ei täydellisesti koko hankealueella. Verkoston kokoamiseen oli rajallisesti voimavaroja, koska Kanerva2 -hankkeessa oli merkittävästi vähemmän henkilöstöresursseja käytettävissä kuin hankkeen alkuvaiheessa vuosina Hankkeen loppuvaiheessa tehdyn arviointitutkimuksen mukaan terveyspisteet ja niissä asiointi näytti toimivan mini-interventiona. Osalla vastaajista materiaaleista, testeistä ja mittauksista saatu tieto toimi terveysherätteenä ja sai pohtimaan omaa terveyttään. Tämä vastaa osaltaan hankkeen tavoitetta tuoda miniinterventio laajempaan käyttöön. Pisteiden käyttäjät toivoivat paikalle työntekijää muun muassa auttamaan mittauksissa ja keskustelemaan asiakkaiden kanssa ainakin silloin tällöin. Tämä todettiin sekä käyttäjiltä saatuina suullisina palautteina että pisteiden käyttäjille suunnatuissa kyselyissä. Muilta osin asiakaspalautteissa saatiin niukasti kehittämisehdotuksia. Palautteissa nousi kyllä esiin huoli terveyspisteverkoston pysyvyydestä väestölle suunnattuna palveluna. Vastauksissa tuli selvästi esille terveyspisteiden tarpeellisuus. Pisteillä on oma osansa myös terveyserojen kaventamisessa, sillä ne tavoittavat ihmisiä tasapuolisesti heidän taustoistaan riippumatta. Tulevaisuuden haasteena terveyspisteissä on edelleen se, kuinka niistä saadaan eläviä ja toiminnallisia paikkoja ja kuinka niiden toiminnan jatkuvuus turvataan. Terveyspisteverkoston rakentamisessa verkoston tehtävien ja toiminnan tulee olla selkeästi määriteltyjä. Samoin se, mitä kultakin toimijalta odotetaan ja kuka koordinoi verkoston toimintaa.

20 12 Asiakkaat ovat nykyaikana valveutuneita ja löytävät terveystietoa itsenäisesti muun muassa Internetistä. Terveyspisteiden palvelukonsepti voisi muuttua pienten terveyspalvelujen ja suppeiden laboratoriotestien suuntaan, kuten tämänhetkisissä terveyskioskeissa. Tämä todennäköisesti vähentäisi terveysasemien palvelupaineita ja asiakkaat saisivat tarkempaa tietoa omasta terveydentilastaan. Asiakkaille, joilla on kohonnut sairausriski, tulisi suunnitella uudenlainen matalan kynnyksen terveyden edistämisen palvelu, kuten elintapaneuvonta, joka eroaa selkeästi nykyisistä terveysasemapalveluista ja toimii muualla kuin terveysasemalla. Tällaisen palvelun tarjoaminen ja kansanterveyshaasteisiin ja väestön tarpeeseen vastaaminen olisi sekä arvovalinta että näkyvä toiminta kansalaisten hyvinvoinnin edistämisen puolesta myös päätöksenteossa Hyvinvointipolku.fi - verkkopalvelu Kanerva KASTEen alkaessa todettiin tarve verkkopalvelulle, jossa olisi tarjolla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Verkkopalvelua lähdettiin rakentamaan ajatuksella, että se tarjoaisi: ajantasaista tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista tukea kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn apua oman terveyden arviointiin ja itsehoitoon palveluhakemiston, joka helpottaa terveys- ja hyvinvointipalveluiden löytämistä Verkkopalvelun ensisijaisena tarkoituksena oli palvella Itä- ja Keski-Suomen väestöä. Palvelu toimii muillakin tasoilla: terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisten, päättäjien ja opiskelijoiden tietolähteenä ja potilastyössä tukena ohjaukseen. Verkkopalvelun suunnittelu ja sisällön tuottaminen aloitettiin Kanerva- KASTEessa maaliskuussa Tuottamiseen osallistuivat hankejohtajan li-

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen Kysely KYS-erva alueen kuntien johtoryhmille

Kunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen Kysely KYS-erva alueen kuntien johtoryhmille Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Raportteja 2 Kunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen Kysely KYS-erva alueen kuntien johtoryhmille Timo Renfors Timo Renfors

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomi TERVIS 1.1.2013 31.10.2015

Terveempi Itä-Suomi TERVIS 1.1.2013 31.10.2015 Terveempi Itä-Suomi TERVIS 1.1.2013 31.10.2015 Hankejohtaja Mervi Lehmusaho ja koordinaattorit Hankkeen avausseminaari Hotelli Scandic Kuopio 17.5.2013 Kolmen sairaanhoitopiirin (ESSHP, PKSSK, PSSHP) ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin edistämisessä Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari 1.11.2012 Oulu Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot