KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN!"

Transkriptio

1 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Hospital District of Nothern Savo N:o 79 / 2012 Raportit KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN! Kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon yhtenäisyyteen KYSerityisvastuualueella Kanerva 2 -KASTE-hankkeen loppuraportti Timo Renfors (toim.), Heimo Lajunen, Eeva Hillukkala, Eeva Häkkinen, Mervi Lehmusaho, Susanna Mutanen, Ulla Ojuva, Anttipekka Renfors, Sirpa Sundgren, Arja Väänänen, Arja-Irene Atvio, Pekka Mäntyselkä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kanerva 2 -KASTE-hanke Kuopio 2012

2

3 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE HOSPITAL DISTRICT OF NORTHERN SAVO KUVAILULEHTI No 79 / Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri): Julkaisun laji (ks. seur.sivu) Timo Renfors (toim.), Heimo Lajunen, Eeva Hillukkala, Eeva Häkkinen, Mervi Lehmusaho, Susanna Mutanen, Ulla Ojuva, Anttipekka Renfors, Sirpa Sundgren, Arja Väänänen, Arja-Irene Atvio, Pekka Mäntyselkä Julkaisun nimi: KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN! Kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon yhtenäisyyteen KYS-erityisvastuualueella Julkaisupaikka: Kuopio Raportit Tiivistelmä: Kanerva2-KASTE-hanke painottui Kanerva-KASTEen tuotosten toimenpanoon ja juurruttamiseen. Hanke toteutti KASTE-ohjelman kolmen laajan keinon toimenpidekokonaisuuksista erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden luomista, varhaista ongelmiin puuttumista ja kansalaisten sähköisen asioinnin mahdollisuuksien laajentamista. Hankkeessa oli kolme osa-aluetta, joissa kussakin toteutuivat niille suunnitellut tuotokset: 1) väestötasolla terveyspisteverkosto ja hyvinvointipolku.fi- verkkopalvelu, 2) operatiivisella tasolla hoitokartat, joihin oli integroitu työtapana ja työvälineinä mini-interventio ja 3) strategisella tasolla terveyden edistämisen hallintomalli ja rakenteet, poikkitoimijaisuus ja Sähköinen hyvinvointikertomus -työväline. Terveyspisteverkosto toteutui sairaanhoitopiiristä riippuen eri nimikkeiden alla. Pääpaino oli pisteiden sisällön yhtenäistämisessä ja ylläpitäjäverkoston luomisessa. Hyvinvointipolun sisältö ja käyttäjäkunta laajenivat. Portaali toimi tiedotusalustana ja mahdollisuutena hakea tietoa. Hankkeen loppuun mennessä yksilöityjä kävijöitä oli yli viisikymmentätuhatta ja sivuselauksia neljännesmiljoona. Valmiista hoitokartoista vietiin terveyskeskuksiin erityisesti valtimotautien ja masennus- ja alkoholi-hoitokarttaa. Uusia hoitokarttoja valmistui tuki- ja liikuntasairauksiin ja keuhkosairauksiin. Kehitetyllä SVD-aktiivisuusindeksillä (sydän, ja verisuonitaudit ja diabetes) mitattuna SVD-aktiivisten kuntien määrä oli hankeaikana lisääntynyt koko hankealueella ja erityisesti kunnissa, jotka vuonna 2009 olivat olleet vain jonkin verran aktiivisia. Terveyden ja hyvinvoinnin rakenteissa tapahtui huomattavia muutoksia osittain terveydenhuoltolain velvoitteiden ja käyttöönotetun Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineen myötä. Työvälineen käyttäjiksi kirjautui lähes yhdeksänkymmentä prosenttia hankealueen kunnista. Kuntien poikkihallinnollinen työ lisääntyi ja organisoitui hyvinvointiryhmien ja -koordinaattorien myötä. Koko maassa Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineen pääkäyttäjiksi kirjautumisia oli kunta- ja muilla organisaatiotasoilla yli kaksisataa. Hankkeen loputtua tuotokset jatkavat eri tavoin elämäänsä. Terveyspisteverkoston toimintaan vaikuttaa ylläpitäjien aktiivisuus ja pisteistä saatava terveys- ja hyvinvointihyöty. Pisteiden ylläpitäjäverkosto on osassa hankealuetta organisoitunut hyvin. Portaalin ylläpitäjänä jatkaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Hoitokartat ovat osa terveydenhuollon arkea ja niiden päivitys ja ylläpito onnistuu ilman hanketta, kun vastuutahoista sovitaan. Uusien hoitokarttojen tekeminen tarvitsee alueellisia kehittäjäresursseja. SVD-aktiivisuuden ylläpitämiselle ja kehittämiselle on olemassa selkeä toimintamalli ja kriteeristö, joiden toimeenpano onnistuu kuntien omana työnä. Sähköinen hyvinvointikertomus jää kansalliseksi työvälineeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto sopivat sen kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Kuntatasolla hyvinvointiryhmät ja koordinaattorit ovat keskeisessä asemassa työvälineen käytössä ja vastaavat yhdessä virkamies- ja poliittisen johdon kanssa hyvinvoinnin strategisesta suunnittelusta, päätöksenteosta ja arvioinnista. Avainsanat (asiasanat): MeSH: : Computer Communication Networks; Early Medical Intervention; Electronic Health Records; Finland; Health Promotion YSA: hankkeet - toimeenpano; sähköinen asiointi; terveyden edistäminen; varhainen puuttuminen; verkkopalvelut; verkostoituminen NLM: W C7, WA 108, WA 590, WX 175 Kokonaissivumäärä: 104 ISSN: ISBN: Jakaja: KYS / Controllertoiminnat Tilausosoite: PL 1777 puh KUOPIO Kpl-hinta: 12 + alv 9 %

4

5 ABSTRACT The Kanerva2-KASTE project focused on implementing and embedding the results of the Kanerva-KASTE project. Of the KASTE programme s three broad-based entities of action, this project especially implemented creation of structures that promote health and wellness, early intervention in problems and expansion of people s possibilities to conduct their business online. This project contained three sub-areas in which planned outcomes were realised: 1) a population-level network of health-related sites and a Hyvinvointipolku.fi online service, 2) operationallevel treatment maps with integrated mini-intervention work methods and tools and 3) at the strategic level, a health-promoting management model and structures, interaction and an online wellness report tool. The network of health-related sites was realised under different names, depending on the health care district. The main focus was on harmonising the content of the sites, creating a network of maintainers and increasing functionality. The content and user base of the wellness path was broadened. The portal functioned as a communication platform and a place to search for information. By the end of the project there were about 60,000 individual visitors and nearly 300,000 visits to the pages. Of the treatment maps that were completed, artery disease, depression and alcoholism treatment maps in particular were brought to health care centres. New treatment maps were created for musculoskeletal and pulmonary diseases. Measured with the newly developed D&CVDactiveness index (Diabetes and Cardiovascular Diseases), the number of D&CVD-active municipalities had increased during the project throughout the entire project area and especially in municipalities which had been only slightly active in Significant changes occurred in health and wellness structures, partly due to obligations set by health care legislation and introduction of the online wellness report tool. Nearly ninety percent of the municipalities in the project area registered as users of the wellness report tool. The municipalities cross-administrative work increased and became organised through wellness groups and coordinators. There were over 200 registrations at municipal and other organisational levels throughout the country. Upon termination of the project, the results are carrying on in various ways. Operation of the network of health-related sites is affected by the maintainers activeness and the health and wellness benefits gained from the sites. The network of maintainers of the sites is well organised in parts of the project area. The Hospital District of Northern Savo will continue to maintain the portal. The treatment maps are a part of routine health care and they can be updated and maintained without the project if responsible parties are agreed on. Regional development resources are needed to create new treatment maps. A clear-cut operating model and criteria for maintaining and developing D&CVD-activeness exists and can be implemented by the municipalities. The online wellness report will remain a national tool. The Ministry of Social Affairs and Health and the Association of Finnish Local and Regional Authorities will agree on its development and maintenance. At the municipal level, wellness groups and coordinators have a central role in using the tool and together with officials and political leaders in wellness-related strategic planning, decision-making and evaluation.

6 ESIPUHE Kanerva 2 - KASTE hanke on ollut jatkoa Kanerva KASTE hankkeelle, jonka loppuraportti Tartuttiinko Terveyteen? julkaistiin vuonna Näiden molempien hankkeiden taustalla ovat monet muut terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät hankkeet kuten Pohjois-Karjala projekti ja D2D-hanke. Hankkeet ovat osa suomalaista kehittämistyötä. Niissä vahvistetaan hyviksi todettuja käytänteitä, mutta myös kyseenalaistetaan ja innovoidaan. Hankkeet voidaan nähdä toisaalta arkipäivän normaalitoiminnan häirikkönä, toisaalta uusien ideoiden ja toimintamallien testauskenttänä. Kanerva KASTE hankkeet ovat halunneet olla juuri tätä. On tuotettu kansalaisille tarkoitettu sivusto, laajennettu ja vahvistettu terveystietotupa-/terveyspisteverkostoa, luotu yhteistyötahojen kanssa sähköinen hyvinvointikertomus kuntien hyvinvointityötä tukemaan, luotu malleja maakunnallisen hyvinvointityön johtamiseen sekä tarjottu käytännön terveystyöhön interventiomalleja kuten terveysreseptejä ja hoitokarttoja. Kanerva-KASTE -hankkeissa on tehty yhteistyötä Duodecimin, THL:n, STM:n, Kuntaliiton, kuntien, urheiluseurojen ja monien muiden yhteisöjen sekä toisten hankkeiden kanssa. Tästä yhteistyöstä olemme erityisen kiitollisia. Hankkeiden tehtävänä on ollut laittaa hyviksi koettuja toimintamalleja alkuun, tarjolle tarvittaessa käytettäväksi. Aika ja tulevaisuuden yhteistyö näyttää, mitkä hankkeiden tuotokset löytävät paikkansa ja jäävät elämään. Toivomme, että hankkeemme onnistui luomaan pohjaa tulevalle kehittämistyölle. Hanke ei ole onnistunut kaikessa eikä tehnyt asioita ja toimintamalleja lopullisen valmiiksi. Se on hyvä, koska siten me kaikki saamme haasteen ottaa jatkuvasti paikkamme hyvinvoinnin edistämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä. Tärkeimmässä tavoitteessamme onnistuimme: Terveyteen tartuttiin! Ja tartutaan..! Heimo Lajunen erikoislääkäri, Kanerva 2 KASTE hankkeen hankejohtaja Pekka Mäntyselkä professori, Kanerva 2 KASTE hankkeen yhteyshenkilö Jorma Penttinen johtajaylilääkäri, KYS, Kanerva 2 KASTE hankkeen vastuuhenkilö

7 SISÄLTÖ KUVAILULEHTI ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA TOIMINTALOGIIKKA KASTE-ohjelman keinot ja toimenpiteet ja Kanerva-KASTE-hankkeen suhde niihin Hankkeen päämäärä, tavoitteet, toiminta, tuotokset ja vaikutukset TOTEUTUS JA TULOKSET Elintapoihin vaikuttaminen Terveyspisteverkosto Hyvinvointipolku.fi - verkkopalvelu Ehkäisevän työn, tunnistamisen ja hoidon uudistaminen ja yhtenäistäminen Hoitomallit ja -kartat SVD-aktiivisuus Terveys- ja hyvinvointijohtamisen rakenteet Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaympäristö hankealueen kunnissa Sähköinen hyvinvointikertomus hankkeen toimintaympäristöissä KEHITTÄMISTYÖN VIESTIT...46

8 LIITTEET Liite 1 Johtoryhmän jäsenet, ohjausryhmän jäsenet ja hankehenkilöstö Liite 2 Hankkeen kustannukset Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Terveyttä edistäen toimintaa kehittäen Tiivistelmä Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla - verkoston itsearvioinnista Omahoitopisteet omaehtoisessa terveyden seurannassa ja edistämisessä Tiivistelmä terveystietotupien selvityksestä Terveyden edistäminen ja sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisy perusterveydenhuollossa Kyselyt KYS-erityisvastuualueella vuosina 2009 ja 2012 Liite 7 Sähköinen hyvinvointikertomus Pääkäyttäjäkysely KYS-erva-alueella 2012 Liite 8 Kanerva-KASTE-hankkeiden tuotoksia Raportit Työvälineet Posterit Liite 9 Hankkeeseen liittyviä julkaisuja, artikkeleita ja esityksiä Liite 10 Koulutuskooste Liite 11 Kasteiden Karonkka ja viestit

9 1 JOHDANTO Terveysopille eli hygienialle on viime aikoina tunnustettu tärkeä sija yksilön tietoaarteessa. Onhan terveys jokaiselle ihmiselle niin kallisarvoinen omaisuus, että hänen on täysi syy tutustua niihin ehtoihin, jotka ovat hyvän terveyden säilymisen ja kehittymisen edellytykset ja vaatimukset. (Max Oker-Blom, Terveysopin pääpiirteet, seitsemäs painos, 1927). Tätä tietoaarretta lähdettiin kartuttamaan Kanerva-KASTE-hankkeessa ( ) tunnuslauseena Tartu terveyteen. Loppuraportin pääotsikko olikin Tartuttiinko terveyteen? Hanke oli suurelta osin kehittämishanke. Kanerva2-KASTEhanke oli lähinnä toimeenpanohanke. Hankkeen lopussa voimme heittäytyä hieman poleemisiksi otsikolla Kyllä terveyteen tartuttiin! Otsikko viittaa myös hyvinvointiin tarttumiseen, vaikka sitä ei näin todeta. Kautta linjan kuljimme kahdella polulla, laadun ja motivaation. Tämä on koskenut sekä hankehenkilöstöä että yhteistyötahoja. Laadun näkökulmasta tuotoksilla tulee olla tarve. Niiden tulee olla toimivia, käytettäviä ja siirrettävissä eri käyttö- ja toimintaympäristöihin. Motivaatio koskee myös molempia em. tahoja. Siihen tarvitaan selkeä tavoite, uskoa onnistumiseen ja sopiva tunnelataus. Laatu ja motivaatio palvelivat molemmat hankkeen tavoitteita ja päämääriä. Terveyttä ja hyvinvointia lähestyimme eri tavoin. Polku oli monipolvinen ulottuen väestön omahoidosta kuntien poliittiseen päätöksentekoon. Terveyttä ja hyvinvointia luodaan ja kohdataan ja siihen vaikutetaan monilla eri tasoilla. Terveys ja hyvinvointi eivät ole pelkästään yksilön tiloja, ominaisuuksia tai kokemuksia, vaan monen eri säätöpiirin tuotoksia; joiden osana hanke on ollut.

10 2 2 PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA TOIMINTALOGIIKKA 2.1 KASTE-ohjelman keinot ja toimenpiteet ja Kanerva-KASTE-hankkeiden suhde niihin Kanerva-KASTEen alkuvaiheessa asemoitiin hankkeen toiminta suhteessa koko KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpiteisiin. Hankekoordinaattorit arvioivat hankesuunnitelman ja aiottujen toimenpiteiden kautta asteikolla 1-5 (1 ei lainkaan -5 erittäin keskeinen) miten keskeinen kukin KASTE-ohjelman toimenpide on oman hankkeen toiminnassa eli toisin päin katsottuna, missä määrin Kanerva-KASTE toteuttaa koko ohjelman toimenpiteitä. Kuviossa 1 on arvioinnin keskiarvot kolmen keinon ( ) ja niiden toimenpidekokonaisuuksien ( ) osalta. Kuvio 1. Hankkeen asemoituminen suhteessa KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpidekokonaisuuksiin. Keinot ja toimenpiteet taulukko 1.

11 3 Taulukko 1. KASTE-ohjelman keinot ja toimenpidekokonaisuudet. Numerointi KASTEohjelman valtakunnallisen toimeenpanosuunnitelman vuosille mukainen Ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Puututaan varhain ongelmiin Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja Autetaan vaikeasti työllistyviä kuntoutumaan 3.2. Henkilöstön riittävyyden varmistaen ja osaamista vahvistaen Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Vahvistetaan osaamista Uudistetaan johtamiskäytäntöjä ja kehitetään hyvinvointia työssä 3.3. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheiden palvelukokonaisuuksien ja vaikuttavien toimintamallien luominen Vahvistetaan asiakkaan asemaa Uudistetaan palvelurakenteita Sovitetaan yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosesseja Laajennetaan kansalaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä Luodaan Hyvä käytäntö -verkosto Uudistetaan laatusuositukset KASTE-ohjelman yksittäisistä toimenpiteistä lähimmäksi Kanerva-KASTEhanketta tulivat: Toimenpide 1. Tarjotaan kunnille ja yhteistoiminta-alueille asiantuntija-apua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamiskäytäntöjen ja toimintamallien kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 2. Annetaan kunnille asiantuntijatukea ja ohjausta ehkäisevän työn menetelmien kehittämisessä koskien kansansairauksien riskitekijöitä, tapaturmien torjuntaa, väkivallan ehkäisyä ja työssä selviytymisongelmien hallintaa. Vakiinnutetaan miniinterventiotoiminta ja muita tehokkaita terveysriskeihin varhaisen puuttumisen ja ohjauksen toimintamuotoja perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon käytäntöön. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 3. Kehitetään seurantajärjestelmiä (Toimenpidekokonaisuus ) Vertailutietojärjestelmä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja sen tuloksellisuuden seuraamiseksi kunnan eri toimialoilla. Kehitetään seurantajärjestelmä, jolla väestön ja sen osaryhmien terveyttä ja siihen vaikuttavien tekijöitä voidaan seurata alue- ja kuntatasolla. Toimenpide 6. Nostetaan varhaisen puuttumisen ote osaksi koko kunnan päätöksentekoa. Kehitetään erilaisia avoimen osallistumisen muotoja, joilla vanhemmat, lapset ja nuoret sekä asiakkaat ja läheiset tulevat aiempaa vahvemmin mukaan varhaisen puuttumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 19. Kehitetään kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Luodaan toimintamahdollisuuksia erilaisille matalan kynnyksen kohtaamispaikoille. (Toimenpidekokonaisuus )

12 4 Toimenpide 30. Vahvistetaan ja levitetään asiakaslähtöisiä uusia toimintamalleja. Uudet palvelumallit perustuvat siihen, että erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat asiakkaan näkökulmasta eheän kokonaisuuden. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 33. Kehitetään kansalaisille suunnattuja sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. (Toimenpidekokonaisuus ) Kanerva- ja Kanerva2-KASTE-hankkeet erosivat olennaisesti sen suhteen missä niiden painopisteet olivat. Kanerva-KASTE oli painotetummin kehittämis- /toimeenpanohanke ja Kanerva2 puolestaan toimeenpano-/juurruttamishanke. Yhteys KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpiteisiin pysyi ennallaan (taulukko 2). Taulukko 2. Kanerva- ja Kanerva2-KASTE-hankkeiden toimintatasot: painopisteet kehittämisen, toimeenpanon ja juurruttamisen osalta ja kytkeytyminen KASTE-ohjelman toimenpiteisiin (tp). Kanerva Kanerva2 Osa-alue k t j k t j Toimenpiteet tp n:o D2D x x x x x tp 2, tp 6, tp 30 mini-interventio x x x x tp 2, tp 6, tp 30 sekundaaripreventio x x x x tp 2, tp 6, tp 30 väestöterveys x x x x tp 19, tp 33 strateginen x x x x x tp1, tp 3, tp 6 k = kehittäminen t = toimeenpano j = juurruttaminen Kanerva-KASTE-hankkeen viisi osa-aluetta ovat tiivistyneet Kanerva2-KASTEhankkeessa kolmelle osa-alueelle ja tasolle seuraavasti: Väestölähtöisyys väestötaso Terveystietotuvat, mini-interventio ja hyvinvointipolku, haastekampanjat. Hoitomallit operatiivinen taso D2D, mini-interventio, joka on integroitu hoitokartta- ja hoitoketjutyöhön, ja sekundaaripreventio. Rakenteet strateginen taso Sektori- ja hallintorajat ylittävä toimintamalli ja hyvinvointijohtamisen työvälineet.

13 5 Vuosina toteutetussa Kanerva-KASTE-hankkeessa keskeisiä tavoitteita olivat: Kroonisten kansansairauksien ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon yhtenäistäminen. Ennaltaehkäisyn käytänteiden uudistaminen. Terveys- ja hyvinvointiriskejä lisäävien elin- ja elämäntapojen vähentäminen. Terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosessien ja toimintatapojen kehittäminen. Hankkeen tuotokset ja aikaansaadut vaikutukset ovat olleet pohjana Kanerva2- KASTE-hankkeen toiminnalle. Linkki Kanerva-KASTE-hankkeen loppuraporttiin: Lajunen ym. 2011: Tartuttiinko terveyteen?: 2.2 Hankkeen päämäärä, tavoitteet, toiminta, tuotokset ja vaikutukset Päämääränä eli laajana ja pitkän aikavälin kehittämistavoitteena on: Keskeisten kansansairauksien ilmaantuvuuden väheneminen. Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli, jossa on sovittu johtamisesta, koordinoinnista ja vastuista. Tavoitteina on: Yhtenäistää hankealueella kroonisten kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa. Vähentää terveys- ja hyvinvointiriskejä lisääviä elin- ja elämäntapoja. Uudistaa ennaltaehkäisyn käytänteitä. Kehittää terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja.

14 6 Toiminta jakautuu kolmelle tasolle: 1. Väestölähtöisyys eli väestötaso, jossa tuotoksina syntyvät Itsehoitopiste- /terveystietotupa-/terveyspisteverkosto ja Sähköinen palvelin. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Väestön mahdollisuudet hakea ja saada terveyteen liittyvää luotettavaa tietoa ja tietoa oman alueen palveluista paranevat. On luotu edellytyksiä sähköiselle asioinnille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Osallisuus lisääntyy. 2. Hoitomallit eli operatiivinen taso, jossa tuotoksina hoitomallit ja hoitokartat (sydän- ja verisuonitaudit, masennus, päihteet) ja niiden levittämien sekä motivoivan haastattelun toimintamallin ja mini-interventioiden levittäminen. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Terveydenhuoltohenkilöstö erityisesti perusterveydenhuollossa on omaksunut ja ottanut käyttöönsä preventiivisessä työssä tarvittavia käytäntöjä ja työkaluja. 3. Rakenteet eli strateginen taso, jossa tuotoksina syntyvät terveyden edistämisen rakenteet ja suositukset sekä sähköinen hyvinvointikertomus, johon on integroitu TEHO-indikaattorityöväline. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Alueelle tulee yhdenmukainen terveyden edistämisen hallintomalli. On muodostettu sairaanhoitopiirikohtaiset rakenteet, joilla koordinoidaan, ohjataan ja tuetaan kuntien työtä. Kuntien terveys- ja hyvinvointityö on nykyistä poikkihallinnollisempaa. Kuntajohto käyttää sähköistä hyvinvointikertomusta ja sen indikaattorityövälinettä suunnittelun, päätöksenteon, seurannan ja raportoinnin välineenä myös talousarvio- ja toimintakertomusprosesseissa.

15 7 Hankkeen toimintalogiikka on esitetty kuviossa 2. Tarkemmin toimintaa, tuotoksia ja vaikutuksia sekä niiden kuvaamista ja arviointia on esitelty raportin Toteutus ja tulokset kappaleessa. Tavoitteet Mitä tehdään Vaikutukset Päämäärät Vähentää terveys- ja hyvinvointiriskejä lisääviä elintapoja. Luodaan terveyspisteverkosto. Tehdään sähköinen palvelin. Väestön mahdollisuudet hakea ja saada terveyteen liittyvää tietoa ja tietoa palveluista paranevat. On luotu edellytyksiä sähköiselle asioinnille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhtenäistää kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa. Uudistaa ennaltaehkäisyn käytänteitä. Tehdään ja levitetään hoitomallit ja -kartat. Mallinnetaan miniinterventio. Osallisuus lisääntyy Terveydenhuoltohenkilöstö on omaksunut ja ottanut käyttöönsä preventiivisessä työssä tarvittavia käytäntöjä ja työkaluja. Alueelle tulee yhdenmukainen terveyden edistämisen hallintomalli. Kansansairauksien ilmaantuvuuden väheneminen. Yhtenäinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli. Kehittää terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja. Tehdään rakennemallit ja suositukset. Tehdään TEHO väestön terveys- ja hyvinvointiosoitin. * Sähköinen hyvinvointikertomus. Sairaanhoitopiirikohtaiset rakenteet, joilla koordinoidaan, ohjataan ja tuetaan kuntien työtä Kuntien TE-työ on nykyistä poikkihallinnollisempaa. Kunnat käyttävät hyvinvointikertomusta suunnittelun, päätöksenteon, seurannan ja raportoinnin välineenä myös talousarvio- ja toimintakertomusprosesseissa Kuvio 2. Kanerva2-KASTEen toimintalogiikka

16 8 3 TOTEUTUS JA TULOKSET 3.1 Elintapoihin vaikuttaminen Terveyspisteverkosto Kanerva-KASTEen yhtenä tavoitteena oli väestölle suunnatun terveyspisteverkoston kehittäminen koko Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle (Taulukko 3). Hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2008 pisteitä oli Pohjois- Karjalassa ja Keski-Suomessa aikaisempien hankkeiden perustamina. Muualla erityisvastuualueella oli joko yksittäisiä pisteitä tai niitä ei ollut lainkaan. Erityisesti tästä syystä hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin terveyspisteiden perustamiseen niille alueille, joilta niitä puuttui. Koko hankealueella voimavaroja suunnattiin toteutukseen ja pisteistä tiedottamiseen radiossa ja paikallislehdissä. Mediatiedotteissa nostettiin esille elintapaasioita ja niissä kerrottiin, miten omahoitopisteitä voi hyödyntää omahoidon tukena. Tavoitteena oli toteuttaa toimiva verkosto ja sijoittaa pisteet erityisesti paikkoihin, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat. Kanerva-KASTEen vaihtuessa Kanerva2-hankkeeksi lokakuussa 2010, erityisvastuualueella oli noin 180 valmista pistettä. Taulukko 3. Työvälinekortti: Terveyspiste. Terveyspisteen toimintaperiaate Terveyspisteessä voit: hakea terveystietoa tehdä testejä (riskitestit, ravitsemustestit ym.) käyttää terveysportaalia mitata verenpainetta, painon, pituuden, vyötärönympäryksen tarvittaessa saada apua ja opastusta pisteen ylläpitäjältä Terveyspisteen kuvaus Terveyspisteet ovat väestön matalan kynnyksen asiointipaikkoja, jotka ovat maksuttomasti käytettäviä. Niistä käytetään eri sairaanhoitopiireissä eri nimitystä: Terveystietotupa, itsehoitopiste, omahoitopiste, hyvinvointipiste Terveyspisteiden sijainti Terveyspisteitä on perustettu terveysasemien lisäksi kirjastoihin, uimahalleihin, sosiaaliasemalle, yhteispalvelupisteisiin, työterveyshuoltoihin, asukastupiin ym. Terveyspisteet ovat avoinna samoin kuin niiden sijoituspaikat Varustus terveyspisteessä verenpainemittari vaaka mittanauha terveysaiheista materiaalia (kirjat, opinnäytetyöt, lehtiä jne.) tietokone mukaan otettavaa, kirjallista materiaalia

17 9 Pisteiden perustamisessa pyrittiin mahdollisimman yhtenäiseen lopputulokseen varustusten ja materiaalien suhteen. Monissa pisteissä on myös tietokoneet Internet-yhteyksin. Hyvinvointiportaaleista asiakkaat löytävät terveysalan asiantuntijoiden kokoamaa terveys- ja hyvinvointitietoa. Hyvinvointipolku- tai Hyvis - portaalit tarjoavat erilaisia työkaluja oman terveyden- ja hyvinvoinnin seurantaan. Toimeenpano Terveyspisteverkoston sisällöllistä ja toiminnallista yhtenäisyyttä tavoiteltiin luomalla hankealueen terveyspisteistä huolehtiva vastuuhenkilöverkosto. Terveyspisteiden toimintaa juurrutettiin vahvistamalla verkostotoimintaa muun muassa pitämällä yhteyttä pisteiden yhteyshenkilöihin ja tekemällä yhteisiä materiaalihankintoja. Pohjois-Karjalassa verkoston toimivuudesta oli huolehtinut Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke, joten siellä ei tästä syystä ole tarvittu erillistä Kanerva2 - hankkeen panostusta kehitystyöhön. Pohjois-Savossa terveyspisteverkoston koordinointivastuuta ehdotettiin alueella aloittaneille Hyvinvointikioskeille Ylä-Savossa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Itä-Savon terveyspisteet sijaitsevat terveysasemien yhteydessä, joten niiden ylläpito sujui henkilökunnan voimin. Verkoston pienen koon vuoksi niiden ylläpitäminen oli helpompaa kuin suurilla alueilla, joissa oli paljon perustettuja pisteitä. Hankkeen aikana alueellinen terveyden edistämisen verkosto toteutti toiminnallista terveyspistetoimintaa marketissa kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajan. Toiminta koettiin haasteelliseksi pisteen sijainnin suhteen. Pysyvää terveyspistettä ei ollut mahdollista perustaa marketin sisälle käytettävissä olevien tilojen puitteissa.

18 10 Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella toimiva terveyden edistämisen verkosto arvioi omaa toimintaansa mukaan lukien toiminnallinen terveyspistetoiminta. Verkoston toiminnan kautta saatu palaute on osoittanut sen, että verkosto on onnistunut tehtävässään. Lisäksi toiminnan alueellisen terveyden edistämistyön tavoite koettiin yhteiseksi. Sen sijaan verkostolta puuttui tavoitetason määrittely. Palautteen antamisessa ja saamisessa nähtiin myös kehittämisen paikkoja (liite 3: Tiivistelmä Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla - verkoston itsearvioinnista). Keski-Suomeen vastuuhenkilöverkosto muodostettiin terveyspisteitä ylläpitävistä työntekijöistä. Markkinoinnissa ja kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa. Pisteitä perustettiin tai lakkautettiin Kanerva2 -hankkeessa tarpeen ja kysynnän mukaan. Pisteiden toimimattomuuteen saattoi vaikuttaa yhteyshenkilöiden vaihtuvuus, henkilökunnan resurssien riittämättömyys tai pisteen sijainti. Etelä-Savossa voimavaroja suunnattiin pisteiden toteutukseen ja niistä tiedottamiseen. Kaikissa pisteissä järjestettiin tapahtumakierros niiden tunnettuuden lisäämiseksi (liite 4: Omahoitopisteet omaehtoisessa terveyden seurannassa ja edistämisessä). Pisteitä ylläpitävä vastuuhenkilöverkosto koottiin Etelä-Savossa osittain alueen terveyden edistämisen yhdyshenkilöistä. Tässä hyödynnettiin olemassa olevaa ja säännöllisesti kokoontuvaa työryhmää. Sekä Keski-Suomessa että Etelä-Savossa toteutettiin terveyspisteitä koskeva arviointitutkimus toiminnan kehittämiseksi (liite 5: Tiivistelmä terveystietotupien selvityksestä). Terveyspisteistä tehdyn arvioinnin mukaan pisteitä käyttävät useimmiten naiset. Suuri joukko käyttäjistä on ikäihmisiä. Suosituimmat aktiviteetit pisteessä asioidessa ovat verenpaineen ja painon mittaus. Esitteitä luetaan ahkerasti ja niitä myös viedään mukaan kotilukemisiksi. Linkki arviointitutkimusraporttiin: Häkkinen ym. Etelä-Savon omahoitopisteet ja Keski-Suomen terveystietotuvat arvioinnin kohteena 2012:

19 11 Arviointi ja kehittämisajatukset Terveyspisteet ja niiden yhdyshenkilöiden ajantasaiset tiedot koottiin Hyvinvointipolun Tartu terveyteen -osioon. Hankkeen aikana yhteyshenkilöissä oli jonkin verran vaihtuvuutta. Terveyspisteitä ylläpitävän yhdyshenkilöverkoston kokoaminen onnistui osittain, mutta ei täydellisesti koko hankealueella. Verkoston kokoamiseen oli rajallisesti voimavaroja, koska Kanerva2 -hankkeessa oli merkittävästi vähemmän henkilöstöresursseja käytettävissä kuin hankkeen alkuvaiheessa vuosina Hankkeen loppuvaiheessa tehdyn arviointitutkimuksen mukaan terveyspisteet ja niissä asiointi näytti toimivan mini-interventiona. Osalla vastaajista materiaaleista, testeistä ja mittauksista saatu tieto toimi terveysherätteenä ja sai pohtimaan omaa terveyttään. Tämä vastaa osaltaan hankkeen tavoitetta tuoda miniinterventio laajempaan käyttöön. Pisteiden käyttäjät toivoivat paikalle työntekijää muun muassa auttamaan mittauksissa ja keskustelemaan asiakkaiden kanssa ainakin silloin tällöin. Tämä todettiin sekä käyttäjiltä saatuina suullisina palautteina että pisteiden käyttäjille suunnatuissa kyselyissä. Muilta osin asiakaspalautteissa saatiin niukasti kehittämisehdotuksia. Palautteissa nousi kyllä esiin huoli terveyspisteverkoston pysyvyydestä väestölle suunnattuna palveluna. Vastauksissa tuli selvästi esille terveyspisteiden tarpeellisuus. Pisteillä on oma osansa myös terveyserojen kaventamisessa, sillä ne tavoittavat ihmisiä tasapuolisesti heidän taustoistaan riippumatta. Tulevaisuuden haasteena terveyspisteissä on edelleen se, kuinka niistä saadaan eläviä ja toiminnallisia paikkoja ja kuinka niiden toiminnan jatkuvuus turvataan. Terveyspisteverkoston rakentamisessa verkoston tehtävien ja toiminnan tulee olla selkeästi määriteltyjä. Samoin se, mitä kultakin toimijalta odotetaan ja kuka koordinoi verkoston toimintaa.

20 12 Asiakkaat ovat nykyaikana valveutuneita ja löytävät terveystietoa itsenäisesti muun muassa Internetistä. Terveyspisteiden palvelukonsepti voisi muuttua pienten terveyspalvelujen ja suppeiden laboratoriotestien suuntaan, kuten tämänhetkisissä terveyskioskeissa. Tämä todennäköisesti vähentäisi terveysasemien palvelupaineita ja asiakkaat saisivat tarkempaa tietoa omasta terveydentilastaan. Asiakkaille, joilla on kohonnut sairausriski, tulisi suunnitella uudenlainen matalan kynnyksen terveyden edistämisen palvelu, kuten elintapaneuvonta, joka eroaa selkeästi nykyisistä terveysasemapalveluista ja toimii muualla kuin terveysasemalla. Tällaisen palvelun tarjoaminen ja kansanterveyshaasteisiin ja väestön tarpeeseen vastaaminen olisi sekä arvovalinta että näkyvä toiminta kansalaisten hyvinvoinnin edistämisen puolesta myös päätöksenteossa Hyvinvointipolku.fi - verkkopalvelu Kanerva KASTEen alkaessa todettiin tarve verkkopalvelulle, jossa olisi tarjolla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Verkkopalvelua lähdettiin rakentamaan ajatuksella, että se tarjoaisi: ajantasaista tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista tukea kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn apua oman terveyden arviointiin ja itsehoitoon palveluhakemiston, joka helpottaa terveys- ja hyvinvointipalveluiden löytämistä Verkkopalvelun ensisijaisena tarkoituksena oli palvella Itä- ja Keski-Suomen väestöä. Palvelu toimii muillakin tasoilla: terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisten, päättäjien ja opiskelijoiden tietolähteenä ja potilastyössä tukena ohjaukseen. Verkkopalvelun suunnittelu ja sisällön tuottaminen aloitettiin Kanerva- KASTEessa maaliskuussa Tuottamiseen osallistuivat hankejohtajan li-

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä?

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Päivä potilaalle KYSissä 8.4.2011 Google? tehokas ja nopea löytää paljon ja pian MUTTA vastuu on kokonaan lukijalla hakukone löytää mitä tahansa sivustoja,

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia Kunnan hyvinvointijohtaminen haasteita ja mahdollisuuksia 1 Kunnan olemassaolon kolmikanta 14.5.2013 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Hyvinvoinnin edistämisen kolmikanta kunnassa 14.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Mitä uutta on tulossa?

Mitä uutta on tulossa? Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kanerva2 on alkanut ja edennyt hyvää vauhtia

Kanerva2 on alkanut ja edennyt hyvää vauhtia Tiedote 6/2011 Kanerva2 on alkanut ja edennyt hyvää vauhtia Marraskuussa 2010 alkoi Kanerva-KASTEen toinen vaihe Kanerva2. Käytännössä voitaneen edelleen puhua Kanerva-KASTEesta. Hankehan tunnetaan parhaiten

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomi TERVIS 1.1.2013 31.10.2015

Terveempi Itä-Suomi TERVIS 1.1.2013 31.10.2015 Terveempi Itä-Suomi TERVIS 1.1.2013 31.10.2015 Hankejohtaja Mervi Lehmusaho ja koordinaattorit Hankkeen avausseminaari Hotelli Scandic Kuopio 17.5.2013 Kolmen sairaanhoitopiirin (ESSHP, PKSSK, PSSHP) ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Arja Juutilainen - Liikelaitos MediKes 1 Esityksen keskeisin sisältö Keski-Suomen shp:n kaikille verkkopalvelusivuille

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana Salla Sainio, kehittämispäällikkö, THL Eija Luoto, projektipäällikkö, THL Kansalliset asiakaspalautekyselyt Mitä ovat kansalliset

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot