KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN!
|
|
- Kirsi-Kaisa Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Hospital District of Nothern Savo N:o 79 / 2012 Raportit KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN! Kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon yhtenäisyyteen KYSerityisvastuualueella Kanerva 2 -KASTE-hankkeen loppuraportti Timo Renfors (toim.), Heimo Lajunen, Eeva Hillukkala, Eeva Häkkinen, Mervi Lehmusaho, Susanna Mutanen, Ulla Ojuva, Anttipekka Renfors, Sirpa Sundgren, Arja Väänänen, Arja-Irene Atvio, Pekka Mäntyselkä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kanerva 2 -KASTE-hanke Kuopio 2012
2
3 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA PUBLICATION SERIES OF THE HOSPITAL DISTRICT OF NORTHERN SAVO KUVAILULEHTI No 79 / Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri): Julkaisun laji (ks. seur.sivu) Timo Renfors (toim.), Heimo Lajunen, Eeva Hillukkala, Eeva Häkkinen, Mervi Lehmusaho, Susanna Mutanen, Ulla Ojuva, Anttipekka Renfors, Sirpa Sundgren, Arja Väänänen, Arja-Irene Atvio, Pekka Mäntyselkä Julkaisun nimi: KYLLÄ TERVEYTEEN TARTUTTIIN! Kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon yhtenäisyyteen KYS-erityisvastuualueella Julkaisupaikka: Kuopio Raportit Tiivistelmä: Kanerva2-KASTE-hanke painottui Kanerva-KASTEen tuotosten toimenpanoon ja juurruttamiseen. Hanke toteutti KASTE-ohjelman kolmen laajan keinon toimenpidekokonaisuuksista erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden luomista, varhaista ongelmiin puuttumista ja kansalaisten sähköisen asioinnin mahdollisuuksien laajentamista. Hankkeessa oli kolme osa-aluetta, joissa kussakin toteutuivat niille suunnitellut tuotokset: 1) väestötasolla terveyspisteverkosto ja hyvinvointipolku.fi- verkkopalvelu, 2) operatiivisella tasolla hoitokartat, joihin oli integroitu työtapana ja työvälineinä mini-interventio ja 3) strategisella tasolla terveyden edistämisen hallintomalli ja rakenteet, poikkitoimijaisuus ja Sähköinen hyvinvointikertomus -työväline. Terveyspisteverkosto toteutui sairaanhoitopiiristä riippuen eri nimikkeiden alla. Pääpaino oli pisteiden sisällön yhtenäistämisessä ja ylläpitäjäverkoston luomisessa. Hyvinvointipolun sisältö ja käyttäjäkunta laajenivat. Portaali toimi tiedotusalustana ja mahdollisuutena hakea tietoa. Hankkeen loppuun mennessä yksilöityjä kävijöitä oli yli viisikymmentätuhatta ja sivuselauksia neljännesmiljoona. Valmiista hoitokartoista vietiin terveyskeskuksiin erityisesti valtimotautien ja masennus- ja alkoholi-hoitokarttaa. Uusia hoitokarttoja valmistui tuki- ja liikuntasairauksiin ja keuhkosairauksiin. Kehitetyllä SVD-aktiivisuusindeksillä (sydän, ja verisuonitaudit ja diabetes) mitattuna SVD-aktiivisten kuntien määrä oli hankeaikana lisääntynyt koko hankealueella ja erityisesti kunnissa, jotka vuonna 2009 olivat olleet vain jonkin verran aktiivisia. Terveyden ja hyvinvoinnin rakenteissa tapahtui huomattavia muutoksia osittain terveydenhuoltolain velvoitteiden ja käyttöönotetun Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineen myötä. Työvälineen käyttäjiksi kirjautui lähes yhdeksänkymmentä prosenttia hankealueen kunnista. Kuntien poikkihallinnollinen työ lisääntyi ja organisoitui hyvinvointiryhmien ja -koordinaattorien myötä. Koko maassa Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineen pääkäyttäjiksi kirjautumisia oli kunta- ja muilla organisaatiotasoilla yli kaksisataa. Hankkeen loputtua tuotokset jatkavat eri tavoin elämäänsä. Terveyspisteverkoston toimintaan vaikuttaa ylläpitäjien aktiivisuus ja pisteistä saatava terveys- ja hyvinvointihyöty. Pisteiden ylläpitäjäverkosto on osassa hankealuetta organisoitunut hyvin. Portaalin ylläpitäjänä jatkaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Hoitokartat ovat osa terveydenhuollon arkea ja niiden päivitys ja ylläpito onnistuu ilman hanketta, kun vastuutahoista sovitaan. Uusien hoitokarttojen tekeminen tarvitsee alueellisia kehittäjäresursseja. SVD-aktiivisuuden ylläpitämiselle ja kehittämiselle on olemassa selkeä toimintamalli ja kriteeristö, joiden toimeenpano onnistuu kuntien omana työnä. Sähköinen hyvinvointikertomus jää kansalliseksi työvälineeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto sopivat sen kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Kuntatasolla hyvinvointiryhmät ja koordinaattorit ovat keskeisessä asemassa työvälineen käytössä ja vastaavat yhdessä virkamies- ja poliittisen johdon kanssa hyvinvoinnin strategisesta suunnittelusta, päätöksenteosta ja arvioinnista. Avainsanat (asiasanat): MeSH: : Computer Communication Networks; Early Medical Intervention; Electronic Health Records; Finland; Health Promotion YSA: hankkeet - toimeenpano; sähköinen asiointi; terveyden edistäminen; varhainen puuttuminen; verkkopalvelut; verkostoituminen NLM: W C7, WA 108, WA 590, WX 175 Kokonaissivumäärä: 104 ISSN: ISBN: Jakaja: KYS / Controllertoiminnat Tilausosoite: PL 1777 puh KUOPIO mirja.ek@kuh.fi Kpl-hinta: 12 + alv 9 %
4
5 ABSTRACT The Kanerva2-KASTE project focused on implementing and embedding the results of the Kanerva-KASTE project. Of the KASTE programme s three broad-based entities of action, this project especially implemented creation of structures that promote health and wellness, early intervention in problems and expansion of people s possibilities to conduct their business online. This project contained three sub-areas in which planned outcomes were realised: 1) a population-level network of health-related sites and a Hyvinvointipolku.fi online service, 2) operationallevel treatment maps with integrated mini-intervention work methods and tools and 3) at the strategic level, a health-promoting management model and structures, interaction and an online wellness report tool. The network of health-related sites was realised under different names, depending on the health care district. The main focus was on harmonising the content of the sites, creating a network of maintainers and increasing functionality. The content and user base of the wellness path was broadened. The portal functioned as a communication platform and a place to search for information. By the end of the project there were about 60,000 individual visitors and nearly 300,000 visits to the pages. Of the treatment maps that were completed, artery disease, depression and alcoholism treatment maps in particular were brought to health care centres. New treatment maps were created for musculoskeletal and pulmonary diseases. Measured with the newly developed D&CVDactiveness index (Diabetes and Cardiovascular Diseases), the number of D&CVD-active municipalities had increased during the project throughout the entire project area and especially in municipalities which had been only slightly active in Significant changes occurred in health and wellness structures, partly due to obligations set by health care legislation and introduction of the online wellness report tool. Nearly ninety percent of the municipalities in the project area registered as users of the wellness report tool. The municipalities cross-administrative work increased and became organised through wellness groups and coordinators. There were over 200 registrations at municipal and other organisational levels throughout the country. Upon termination of the project, the results are carrying on in various ways. Operation of the network of health-related sites is affected by the maintainers activeness and the health and wellness benefits gained from the sites. The network of maintainers of the sites is well organised in parts of the project area. The Hospital District of Northern Savo will continue to maintain the portal. The treatment maps are a part of routine health care and they can be updated and maintained without the project if responsible parties are agreed on. Regional development resources are needed to create new treatment maps. A clear-cut operating model and criteria for maintaining and developing D&CVD-activeness exists and can be implemented by the municipalities. The online wellness report will remain a national tool. The Ministry of Social Affairs and Health and the Association of Finnish Local and Regional Authorities will agree on its development and maintenance. At the municipal level, wellness groups and coordinators have a central role in using the tool and together with officials and political leaders in wellness-related strategic planning, decision-making and evaluation.
6 ESIPUHE Kanerva 2 - KASTE hanke on ollut jatkoa Kanerva KASTE hankkeelle, jonka loppuraportti Tartuttiinko Terveyteen? julkaistiin vuonna Näiden molempien hankkeiden taustalla ovat monet muut terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät hankkeet kuten Pohjois-Karjala projekti ja D2D-hanke. Hankkeet ovat osa suomalaista kehittämistyötä. Niissä vahvistetaan hyviksi todettuja käytänteitä, mutta myös kyseenalaistetaan ja innovoidaan. Hankkeet voidaan nähdä toisaalta arkipäivän normaalitoiminnan häirikkönä, toisaalta uusien ideoiden ja toimintamallien testauskenttänä. Kanerva KASTE hankkeet ovat halunneet olla juuri tätä. On tuotettu kansalaisille tarkoitettu sivusto, laajennettu ja vahvistettu terveystietotupa-/terveyspisteverkostoa, luotu yhteistyötahojen kanssa sähköinen hyvinvointikertomus kuntien hyvinvointityötä tukemaan, luotu malleja maakunnallisen hyvinvointityön johtamiseen sekä tarjottu käytännön terveystyöhön interventiomalleja kuten terveysreseptejä ja hoitokarttoja. Kanerva-KASTE -hankkeissa on tehty yhteistyötä Duodecimin, THL:n, STM:n, Kuntaliiton, kuntien, urheiluseurojen ja monien muiden yhteisöjen sekä toisten hankkeiden kanssa. Tästä yhteistyöstä olemme erityisen kiitollisia. Hankkeiden tehtävänä on ollut laittaa hyviksi koettuja toimintamalleja alkuun, tarjolle tarvittaessa käytettäväksi. Aika ja tulevaisuuden yhteistyö näyttää, mitkä hankkeiden tuotokset löytävät paikkansa ja jäävät elämään. Toivomme, että hankkeemme onnistui luomaan pohjaa tulevalle kehittämistyölle. Hanke ei ole onnistunut kaikessa eikä tehnyt asioita ja toimintamalleja lopullisen valmiiksi. Se on hyvä, koska siten me kaikki saamme haasteen ottaa jatkuvasti paikkamme hyvinvoinnin edistämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä. Tärkeimmässä tavoitteessamme onnistuimme: Terveyteen tartuttiin! Ja tartutaan..! Heimo Lajunen erikoislääkäri, Kanerva 2 KASTE hankkeen hankejohtaja Pekka Mäntyselkä professori, Kanerva 2 KASTE hankkeen yhteyshenkilö Jorma Penttinen johtajaylilääkäri, KYS, Kanerva 2 KASTE hankkeen vastuuhenkilö
7 SISÄLTÖ KUVAILULEHTI ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA TOIMINTALOGIIKKA KASTE-ohjelman keinot ja toimenpiteet ja Kanerva-KASTE-hankkeen suhde niihin Hankkeen päämäärä, tavoitteet, toiminta, tuotokset ja vaikutukset TOTEUTUS JA TULOKSET Elintapoihin vaikuttaminen Terveyspisteverkosto Hyvinvointipolku.fi - verkkopalvelu Ehkäisevän työn, tunnistamisen ja hoidon uudistaminen ja yhtenäistäminen Hoitomallit ja -kartat SVD-aktiivisuus Terveys- ja hyvinvointijohtamisen rakenteet Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaympäristö hankealueen kunnissa Sähköinen hyvinvointikertomus hankkeen toimintaympäristöissä KEHITTÄMISTYÖN VIESTIT...46
8 LIITTEET Liite 1 Johtoryhmän jäsenet, ohjausryhmän jäsenet ja hankehenkilöstö Liite 2 Hankkeen kustannukset Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Terveyttä edistäen toimintaa kehittäen Tiivistelmä Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla - verkoston itsearvioinnista Omahoitopisteet omaehtoisessa terveyden seurannassa ja edistämisessä Tiivistelmä terveystietotupien selvityksestä Terveyden edistäminen ja sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisy perusterveydenhuollossa Kyselyt KYS-erityisvastuualueella vuosina 2009 ja 2012 Liite 7 Sähköinen hyvinvointikertomus Pääkäyttäjäkysely KYS-erva-alueella 2012 Liite 8 Kanerva-KASTE-hankkeiden tuotoksia Raportit Työvälineet Posterit Liite 9 Hankkeeseen liittyviä julkaisuja, artikkeleita ja esityksiä Liite 10 Koulutuskooste Liite 11 Kasteiden Karonkka ja viestit
9 1 JOHDANTO Terveysopille eli hygienialle on viime aikoina tunnustettu tärkeä sija yksilön tietoaarteessa. Onhan terveys jokaiselle ihmiselle niin kallisarvoinen omaisuus, että hänen on täysi syy tutustua niihin ehtoihin, jotka ovat hyvän terveyden säilymisen ja kehittymisen edellytykset ja vaatimukset. (Max Oker-Blom, Terveysopin pääpiirteet, seitsemäs painos, 1927). Tätä tietoaarretta lähdettiin kartuttamaan Kanerva-KASTE-hankkeessa ( ) tunnuslauseena Tartu terveyteen. Loppuraportin pääotsikko olikin Tartuttiinko terveyteen? Hanke oli suurelta osin kehittämishanke. Kanerva2-KASTEhanke oli lähinnä toimeenpanohanke. Hankkeen lopussa voimme heittäytyä hieman poleemisiksi otsikolla Kyllä terveyteen tartuttiin! Otsikko viittaa myös hyvinvointiin tarttumiseen, vaikka sitä ei näin todeta. Kautta linjan kuljimme kahdella polulla, laadun ja motivaation. Tämä on koskenut sekä hankehenkilöstöä että yhteistyötahoja. Laadun näkökulmasta tuotoksilla tulee olla tarve. Niiden tulee olla toimivia, käytettäviä ja siirrettävissä eri käyttö- ja toimintaympäristöihin. Motivaatio koskee myös molempia em. tahoja. Siihen tarvitaan selkeä tavoite, uskoa onnistumiseen ja sopiva tunnelataus. Laatu ja motivaatio palvelivat molemmat hankkeen tavoitteita ja päämääriä. Terveyttä ja hyvinvointia lähestyimme eri tavoin. Polku oli monipolvinen ulottuen väestön omahoidosta kuntien poliittiseen päätöksentekoon. Terveyttä ja hyvinvointia luodaan ja kohdataan ja siihen vaikutetaan monilla eri tasoilla. Terveys ja hyvinvointi eivät ole pelkästään yksilön tiloja, ominaisuuksia tai kokemuksia, vaan monen eri säätöpiirin tuotoksia; joiden osana hanke on ollut.
10 2 2 PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA TOIMINTALOGIIKKA 2.1 KASTE-ohjelman keinot ja toimenpiteet ja Kanerva-KASTE-hankkeiden suhde niihin Kanerva-KASTEen alkuvaiheessa asemoitiin hankkeen toiminta suhteessa koko KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpiteisiin. Hankekoordinaattorit arvioivat hankesuunnitelman ja aiottujen toimenpiteiden kautta asteikolla 1-5 (1 ei lainkaan -5 erittäin keskeinen) miten keskeinen kukin KASTE-ohjelman toimenpide on oman hankkeen toiminnassa eli toisin päin katsottuna, missä määrin Kanerva-KASTE toteuttaa koko ohjelman toimenpiteitä. Kuviossa 1 on arvioinnin keskiarvot kolmen keinon ( ) ja niiden toimenpidekokonaisuuksien ( ) osalta. Kuvio 1. Hankkeen asemoituminen suhteessa KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpidekokonaisuuksiin. Keinot ja toimenpiteet taulukko 1.
11 3 Taulukko 1. KASTE-ohjelman keinot ja toimenpidekokonaisuudet. Numerointi KASTEohjelman valtakunnallisen toimeenpanosuunnitelman vuosille mukainen Ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Puututaan varhain ongelmiin Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja Autetaan vaikeasti työllistyviä kuntoutumaan 3.2. Henkilöstön riittävyyden varmistaen ja osaamista vahvistaen Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Vahvistetaan osaamista Uudistetaan johtamiskäytäntöjä ja kehitetään hyvinvointia työssä 3.3. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheiden palvelukokonaisuuksien ja vaikuttavien toimintamallien luominen Vahvistetaan asiakkaan asemaa Uudistetaan palvelurakenteita Sovitetaan yhteen palvelutuotantoa ja palveluprosesseja Laajennetaan kansalaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä Luodaan Hyvä käytäntö -verkosto Uudistetaan laatusuositukset KASTE-ohjelman yksittäisistä toimenpiteistä lähimmäksi Kanerva-KASTEhanketta tulivat: Toimenpide 1. Tarjotaan kunnille ja yhteistoiminta-alueille asiantuntija-apua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamiskäytäntöjen ja toimintamallien kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 2. Annetaan kunnille asiantuntijatukea ja ohjausta ehkäisevän työn menetelmien kehittämisessä koskien kansansairauksien riskitekijöitä, tapaturmien torjuntaa, väkivallan ehkäisyä ja työssä selviytymisongelmien hallintaa. Vakiinnutetaan miniinterventiotoiminta ja muita tehokkaita terveysriskeihin varhaisen puuttumisen ja ohjauksen toimintamuotoja perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon käytäntöön. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 3. Kehitetään seurantajärjestelmiä (Toimenpidekokonaisuus ) Vertailutietojärjestelmä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja sen tuloksellisuuden seuraamiseksi kunnan eri toimialoilla. Kehitetään seurantajärjestelmä, jolla väestön ja sen osaryhmien terveyttä ja siihen vaikuttavien tekijöitä voidaan seurata alue- ja kuntatasolla. Toimenpide 6. Nostetaan varhaisen puuttumisen ote osaksi koko kunnan päätöksentekoa. Kehitetään erilaisia avoimen osallistumisen muotoja, joilla vanhemmat, lapset ja nuoret sekä asiakkaat ja läheiset tulevat aiempaa vahvemmin mukaan varhaisen puuttumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 19. Kehitetään kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Luodaan toimintamahdollisuuksia erilaisille matalan kynnyksen kohtaamispaikoille. (Toimenpidekokonaisuus )
12 4 Toimenpide 30. Vahvistetaan ja levitetään asiakaslähtöisiä uusia toimintamalleja. Uudet palvelumallit perustuvat siihen, että erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat asiakkaan näkökulmasta eheän kokonaisuuden. (Toimenpidekokonaisuus ) Toimenpide 33. Kehitetään kansalaisille suunnattuja sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. (Toimenpidekokonaisuus ) Kanerva- ja Kanerva2-KASTE-hankkeet erosivat olennaisesti sen suhteen missä niiden painopisteet olivat. Kanerva-KASTE oli painotetummin kehittämis- /toimeenpanohanke ja Kanerva2 puolestaan toimeenpano-/juurruttamishanke. Yhteys KASTE-ohjelman keinoihin ja toimenpiteisiin pysyi ennallaan (taulukko 2). Taulukko 2. Kanerva- ja Kanerva2-KASTE-hankkeiden toimintatasot: painopisteet kehittämisen, toimeenpanon ja juurruttamisen osalta ja kytkeytyminen KASTE-ohjelman toimenpiteisiin (tp). Kanerva Kanerva2 Osa-alue k t j k t j Toimenpiteet tp n:o D2D x x x x x tp 2, tp 6, tp 30 mini-interventio x x x x tp 2, tp 6, tp 30 sekundaaripreventio x x x x tp 2, tp 6, tp 30 väestöterveys x x x x tp 19, tp 33 strateginen x x x x x tp1, tp 3, tp 6 k = kehittäminen t = toimeenpano j = juurruttaminen Kanerva-KASTE-hankkeen viisi osa-aluetta ovat tiivistyneet Kanerva2-KASTEhankkeessa kolmelle osa-alueelle ja tasolle seuraavasti: Väestölähtöisyys väestötaso Terveystietotuvat, mini-interventio ja hyvinvointipolku, haastekampanjat. Hoitomallit operatiivinen taso D2D, mini-interventio, joka on integroitu hoitokartta- ja hoitoketjutyöhön, ja sekundaaripreventio. Rakenteet strateginen taso Sektori- ja hallintorajat ylittävä toimintamalli ja hyvinvointijohtamisen työvälineet.
13 5 Vuosina toteutetussa Kanerva-KASTE-hankkeessa keskeisiä tavoitteita olivat: Kroonisten kansansairauksien ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon yhtenäistäminen. Ennaltaehkäisyn käytänteiden uudistaminen. Terveys- ja hyvinvointiriskejä lisäävien elin- ja elämäntapojen vähentäminen. Terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosessien ja toimintatapojen kehittäminen. Hankkeen tuotokset ja aikaansaadut vaikutukset ovat olleet pohjana Kanerva2- KASTE-hankkeen toiminnalle. Linkki Kanerva-KASTE-hankkeen loppuraporttiin: Lajunen ym. 2011: Tartuttiinko terveyteen?: Hankkeen päämäärä, tavoitteet, toiminta, tuotokset ja vaikutukset Päämääränä eli laajana ja pitkän aikavälin kehittämistavoitteena on: Keskeisten kansansairauksien ilmaantuvuuden väheneminen. Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli, jossa on sovittu johtamisesta, koordinoinnista ja vastuista. Tavoitteina on: Yhtenäistää hankealueella kroonisten kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa. Vähentää terveys- ja hyvinvointiriskejä lisääviä elin- ja elämäntapoja. Uudistaa ennaltaehkäisyn käytänteitä. Kehittää terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja.
14 6 Toiminta jakautuu kolmelle tasolle: 1. Väestölähtöisyys eli väestötaso, jossa tuotoksina syntyvät Itsehoitopiste- /terveystietotupa-/terveyspisteverkosto ja Sähköinen palvelin. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Väestön mahdollisuudet hakea ja saada terveyteen liittyvää luotettavaa tietoa ja tietoa oman alueen palveluista paranevat. On luotu edellytyksiä sähköiselle asioinnille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Osallisuus lisääntyy. 2. Hoitomallit eli operatiivinen taso, jossa tuotoksina hoitomallit ja hoitokartat (sydän- ja verisuonitaudit, masennus, päihteet) ja niiden levittämien sekä motivoivan haastattelun toimintamallin ja mini-interventioiden levittäminen. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Terveydenhuoltohenkilöstö erityisesti perusterveydenhuollossa on omaksunut ja ottanut käyttöönsä preventiivisessä työssä tarvittavia käytäntöjä ja työkaluja. 3. Rakenteet eli strateginen taso, jossa tuotoksina syntyvät terveyden edistämisen rakenteet ja suositukset sekä sähköinen hyvinvointikertomus, johon on integroitu TEHO-indikaattorityöväline. Tuotosten vaikutuksina arvioidaan olevan: Alueelle tulee yhdenmukainen terveyden edistämisen hallintomalli. On muodostettu sairaanhoitopiirikohtaiset rakenteet, joilla koordinoidaan, ohjataan ja tuetaan kuntien työtä. Kuntien terveys- ja hyvinvointityö on nykyistä poikkihallinnollisempaa. Kuntajohto käyttää sähköistä hyvinvointikertomusta ja sen indikaattorityövälinettä suunnittelun, päätöksenteon, seurannan ja raportoinnin välineenä myös talousarvio- ja toimintakertomusprosesseissa.
15 7 Hankkeen toimintalogiikka on esitetty kuviossa 2. Tarkemmin toimintaa, tuotoksia ja vaikutuksia sekä niiden kuvaamista ja arviointia on esitelty raportin Toteutus ja tulokset kappaleessa. Tavoitteet Mitä tehdään Vaikutukset Päämäärät Vähentää terveys- ja hyvinvointiriskejä lisääviä elintapoja. Luodaan terveyspisteverkosto. Tehdään sähköinen palvelin. Väestön mahdollisuudet hakea ja saada terveyteen liittyvää tietoa ja tietoa palveluista paranevat. On luotu edellytyksiä sähköiselle asioinnille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhtenäistää kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa. Uudistaa ennaltaehkäisyn käytänteitä. Tehdään ja levitetään hoitomallit ja -kartat. Mallinnetaan miniinterventio. Osallisuus lisääntyy Terveydenhuoltohenkilöstö on omaksunut ja ottanut käyttöönsä preventiivisessä työssä tarvittavia käytäntöjä ja työkaluja. Alueelle tulee yhdenmukainen terveyden edistämisen hallintomalli. Kansansairauksien ilmaantuvuuden väheneminen. Yhtenäinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli. Kehittää terveys- ja hyvinvointijohtamisen prosesseja ja toimintatapoja. Tehdään rakennemallit ja suositukset. Tehdään TEHO väestön terveys- ja hyvinvointiosoitin. * Sähköinen hyvinvointikertomus. Sairaanhoitopiirikohtaiset rakenteet, joilla koordinoidaan, ohjataan ja tuetaan kuntien työtä Kuntien TE-työ on nykyistä poikkihallinnollisempaa. Kunnat käyttävät hyvinvointikertomusta suunnittelun, päätöksenteon, seurannan ja raportoinnin välineenä myös talousarvio- ja toimintakertomusprosesseissa Kuvio 2. Kanerva2-KASTEen toimintalogiikka
16 8 3 TOTEUTUS JA TULOKSET 3.1 Elintapoihin vaikuttaminen Terveyspisteverkosto Kanerva-KASTEen yhtenä tavoitteena oli väestölle suunnatun terveyspisteverkoston kehittäminen koko Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle (Taulukko 3). Hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2008 pisteitä oli Pohjois- Karjalassa ja Keski-Suomessa aikaisempien hankkeiden perustamina. Muualla erityisvastuualueella oli joko yksittäisiä pisteitä tai niitä ei ollut lainkaan. Erityisesti tästä syystä hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin terveyspisteiden perustamiseen niille alueille, joilta niitä puuttui. Koko hankealueella voimavaroja suunnattiin toteutukseen ja pisteistä tiedottamiseen radiossa ja paikallislehdissä. Mediatiedotteissa nostettiin esille elintapaasioita ja niissä kerrottiin, miten omahoitopisteitä voi hyödyntää omahoidon tukena. Tavoitteena oli toteuttaa toimiva verkosto ja sijoittaa pisteet erityisesti paikkoihin, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat. Kanerva-KASTEen vaihtuessa Kanerva2-hankkeeksi lokakuussa 2010, erityisvastuualueella oli noin 180 valmista pistettä. Taulukko 3. Työvälinekortti: Terveyspiste. Terveyspisteen toimintaperiaate Terveyspisteessä voit: hakea terveystietoa tehdä testejä (riskitestit, ravitsemustestit ym.) käyttää terveysportaalia mitata verenpainetta, painon, pituuden, vyötärönympäryksen tarvittaessa saada apua ja opastusta pisteen ylläpitäjältä Terveyspisteen kuvaus Terveyspisteet ovat väestön matalan kynnyksen asiointipaikkoja, jotka ovat maksuttomasti käytettäviä. Niistä käytetään eri sairaanhoitopiireissä eri nimitystä: Terveystietotupa, itsehoitopiste, omahoitopiste, hyvinvointipiste Terveyspisteiden sijainti Terveyspisteitä on perustettu terveysasemien lisäksi kirjastoihin, uimahalleihin, sosiaaliasemalle, yhteispalvelupisteisiin, työterveyshuoltoihin, asukastupiin ym. Terveyspisteet ovat avoinna samoin kuin niiden sijoituspaikat Varustus terveyspisteessä verenpainemittari vaaka mittanauha terveysaiheista materiaalia (kirjat, opinnäytetyöt, lehtiä jne.) tietokone mukaan otettavaa, kirjallista materiaalia
17 9 Pisteiden perustamisessa pyrittiin mahdollisimman yhtenäiseen lopputulokseen varustusten ja materiaalien suhteen. Monissa pisteissä on myös tietokoneet Internet-yhteyksin. Hyvinvointiportaaleista asiakkaat löytävät terveysalan asiantuntijoiden kokoamaa terveys- ja hyvinvointitietoa. Hyvinvointipolku- tai Hyvis - portaalit tarjoavat erilaisia työkaluja oman terveyden- ja hyvinvoinnin seurantaan. Toimeenpano Terveyspisteverkoston sisällöllistä ja toiminnallista yhtenäisyyttä tavoiteltiin luomalla hankealueen terveyspisteistä huolehtiva vastuuhenkilöverkosto. Terveyspisteiden toimintaa juurrutettiin vahvistamalla verkostotoimintaa muun muassa pitämällä yhteyttä pisteiden yhteyshenkilöihin ja tekemällä yhteisiä materiaalihankintoja. Pohjois-Karjalassa verkoston toimivuudesta oli huolehtinut Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke, joten siellä ei tästä syystä ole tarvittu erillistä Kanerva2 - hankkeen panostusta kehitystyöhön. Pohjois-Savossa terveyspisteverkoston koordinointivastuuta ehdotettiin alueella aloittaneille Hyvinvointikioskeille Ylä-Savossa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Itä-Savon terveyspisteet sijaitsevat terveysasemien yhteydessä, joten niiden ylläpito sujui henkilökunnan voimin. Verkoston pienen koon vuoksi niiden ylläpitäminen oli helpompaa kuin suurilla alueilla, joissa oli paljon perustettuja pisteitä. Hankkeen aikana alueellinen terveyden edistämisen verkosto toteutti toiminnallista terveyspistetoimintaa marketissa kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajan. Toiminta koettiin haasteelliseksi pisteen sijainnin suhteen. Pysyvää terveyspistettä ei ollut mahdollista perustaa marketin sisälle käytettävissä olevien tilojen puitteissa.
18 10 Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella toimiva terveyden edistämisen verkosto arvioi omaa toimintaansa mukaan lukien toiminnallinen terveyspistetoiminta. Verkoston toiminnan kautta saatu palaute on osoittanut sen, että verkosto on onnistunut tehtävässään. Lisäksi toiminnan alueellisen terveyden edistämistyön tavoite koettiin yhteiseksi. Sen sijaan verkostolta puuttui tavoitetason määrittely. Palautteen antamisessa ja saamisessa nähtiin myös kehittämisen paikkoja (liite 3: Tiivistelmä Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla - verkoston itsearvioinnista). Keski-Suomeen vastuuhenkilöverkosto muodostettiin terveyspisteitä ylläpitävistä työntekijöistä. Markkinoinnissa ja kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa. Pisteitä perustettiin tai lakkautettiin Kanerva2 -hankkeessa tarpeen ja kysynnän mukaan. Pisteiden toimimattomuuteen saattoi vaikuttaa yhteyshenkilöiden vaihtuvuus, henkilökunnan resurssien riittämättömyys tai pisteen sijainti. Etelä-Savossa voimavaroja suunnattiin pisteiden toteutukseen ja niistä tiedottamiseen. Kaikissa pisteissä järjestettiin tapahtumakierros niiden tunnettuuden lisäämiseksi (liite 4: Omahoitopisteet omaehtoisessa terveyden seurannassa ja edistämisessä). Pisteitä ylläpitävä vastuuhenkilöverkosto koottiin Etelä-Savossa osittain alueen terveyden edistämisen yhdyshenkilöistä. Tässä hyödynnettiin olemassa olevaa ja säännöllisesti kokoontuvaa työryhmää. Sekä Keski-Suomessa että Etelä-Savossa toteutettiin terveyspisteitä koskeva arviointitutkimus toiminnan kehittämiseksi (liite 5: Tiivistelmä terveystietotupien selvityksestä). Terveyspisteistä tehdyn arvioinnin mukaan pisteitä käyttävät useimmiten naiset. Suuri joukko käyttäjistä on ikäihmisiä. Suosituimmat aktiviteetit pisteessä asioidessa ovat verenpaineen ja painon mittaus. Esitteitä luetaan ahkerasti ja niitä myös viedään mukaan kotilukemisiksi. Linkki arviointitutkimusraporttiin: Häkkinen ym. Etelä-Savon omahoitopisteet ja Keski-Suomen terveystietotuvat arvioinnin kohteena 2012:
19 11 Arviointi ja kehittämisajatukset Terveyspisteet ja niiden yhdyshenkilöiden ajantasaiset tiedot koottiin Hyvinvointipolun Tartu terveyteen -osioon. Hankkeen aikana yhteyshenkilöissä oli jonkin verran vaihtuvuutta. Terveyspisteitä ylläpitävän yhdyshenkilöverkoston kokoaminen onnistui osittain, mutta ei täydellisesti koko hankealueella. Verkoston kokoamiseen oli rajallisesti voimavaroja, koska Kanerva2 -hankkeessa oli merkittävästi vähemmän henkilöstöresursseja käytettävissä kuin hankkeen alkuvaiheessa vuosina Hankkeen loppuvaiheessa tehdyn arviointitutkimuksen mukaan terveyspisteet ja niissä asiointi näytti toimivan mini-interventiona. Osalla vastaajista materiaaleista, testeistä ja mittauksista saatu tieto toimi terveysherätteenä ja sai pohtimaan omaa terveyttään. Tämä vastaa osaltaan hankkeen tavoitetta tuoda miniinterventio laajempaan käyttöön. Pisteiden käyttäjät toivoivat paikalle työntekijää muun muassa auttamaan mittauksissa ja keskustelemaan asiakkaiden kanssa ainakin silloin tällöin. Tämä todettiin sekä käyttäjiltä saatuina suullisina palautteina että pisteiden käyttäjille suunnatuissa kyselyissä. Muilta osin asiakaspalautteissa saatiin niukasti kehittämisehdotuksia. Palautteissa nousi kyllä esiin huoli terveyspisteverkoston pysyvyydestä väestölle suunnattuna palveluna. Vastauksissa tuli selvästi esille terveyspisteiden tarpeellisuus. Pisteillä on oma osansa myös terveyserojen kaventamisessa, sillä ne tavoittavat ihmisiä tasapuolisesti heidän taustoistaan riippumatta. Tulevaisuuden haasteena terveyspisteissä on edelleen se, kuinka niistä saadaan eläviä ja toiminnallisia paikkoja ja kuinka niiden toiminnan jatkuvuus turvataan. Terveyspisteverkoston rakentamisessa verkoston tehtävien ja toiminnan tulee olla selkeästi määriteltyjä. Samoin se, mitä kultakin toimijalta odotetaan ja kuka koordinoi verkoston toimintaa.
20 12 Asiakkaat ovat nykyaikana valveutuneita ja löytävät terveystietoa itsenäisesti muun muassa Internetistä. Terveyspisteiden palvelukonsepti voisi muuttua pienten terveyspalvelujen ja suppeiden laboratoriotestien suuntaan, kuten tämänhetkisissä terveyskioskeissa. Tämä todennäköisesti vähentäisi terveysasemien palvelupaineita ja asiakkaat saisivat tarkempaa tietoa omasta terveydentilastaan. Asiakkaille, joilla on kohonnut sairausriski, tulisi suunnitella uudenlainen matalan kynnyksen terveyden edistämisen palvelu, kuten elintapaneuvonta, joka eroaa selkeästi nykyisistä terveysasemapalveluista ja toimii muualla kuin terveysasemalla. Tällaisen palvelun tarjoaminen ja kansanterveyshaasteisiin ja väestön tarpeeseen vastaaminen olisi sekä arvovalinta että näkyvä toiminta kansalaisten hyvinvoinnin edistämisen puolesta myös päätöksenteossa Hyvinvointipolku.fi - verkkopalvelu Kanerva KASTEen alkaessa todettiin tarve verkkopalvelulle, jossa olisi tarjolla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Verkkopalvelua lähdettiin rakentamaan ajatuksella, että se tarjoaisi: ajantasaista tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista tukea kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn apua oman terveyden arviointiin ja itsehoitoon palveluhakemiston, joka helpottaa terveys- ja hyvinvointipalveluiden löytämistä Verkkopalvelun ensisijaisena tarkoituksena oli palvella Itä- ja Keski-Suomen väestöä. Palvelu toimii muillakin tasoilla: terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisten, päättäjien ja opiskelijoiden tietolähteenä ja potilastyössä tukena ohjaukseen. Verkkopalvelun suunnittelu ja sisällön tuottaminen aloitettiin Kanerva- KASTEessa maaliskuussa Tuottamiseen osallistuivat hankejohtajan li-
Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa
Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Yhteenvetoa Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 380
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotRaportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet
Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotTERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015
TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus
31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LisätiedotSOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015
SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.
LisätiedotKansalaisen sähköinen omahoitopolku
Kansalaisen sähköinen omahoitopolku - Tukea omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen Terveydenhuollon Atk-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anu Suurnäkki 21.5.2014 Terveydenhuollon
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotTERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors
TERVIS-hankkeen väliarviointi 4.12.2014 Leppävirta Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Kyselyn saaneet ja siihen vastanneet aseman ja alueen mukaan. Aseman mukaan vastanneiden määrä
LisätiedotParempi Arki Väli-Suomen Kastehanke
Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotUudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?
Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotAlueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen
Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotKunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen Kysely KYS-erva alueen kuntien johtoryhmille
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Raportteja 2 Kunnan strateginen terveys- ja hyvinvointijohtaminen Kysely KYS-erva alueen kuntien johtoryhmille Timo Renfors Timo Renfors
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen
LisätiedotD2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet
D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?
LisätiedotLiikkeellä voimaa vuosiin
Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli
LisätiedotSote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotAssi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
LisätiedotHankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013
Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
LisätiedotMiten löydän luotettavaa terveystietoa netistä?
Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Päivä potilaalle KYSissä 8.4.2011 Google? tehokas ja nopea löytää paljon ja pian MUTTA vastuu on kokonaan lukijalla hakukone löytää mitä tahansa sivustoja,
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotJÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotVESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotPirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla
LisätiedotTerveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa
Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo
LisätiedotIhmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä
Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotTavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt
Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotTYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki
TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
Lisätiedot(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta
(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta
LisätiedotVESOTE-SEMINAARI
VESOTE-SEMINAARI Koe, opi ja ota käyttöön! Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen PSHP/ Perusterveydenhuollon yksikkö 1 VESOTE-seminaari Koe, opi ja ota käyttöön Tampere 2 VESOTE- Vaikuttavaa elintapaohjausta
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
LisätiedotTOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA
TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven
LisätiedotYleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti
Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotSuvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotKuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotSADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki
SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus
LisätiedotFSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
LisätiedotKunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotTOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA
KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue
LisätiedotPIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!
PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA! 31.1.2017 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Soile Vuolle hyvinvointikoordinaattori ja
Lisätiedot