SISÄLLYS. Vuosikertomus

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2

3 SISÄLLYS 2 Kuluttajaliiton toimintavuosi Kuluttajan oikeudet 7 Kuluttajan talous 9 Elintarvikkeet ja ravitsemus 11 Ympäristö ja eettiset valinnat 12 Jäsenyhteistyö 17 Yhteistyö Euroopan unionin alueella 18 Viestintä ja julkisuus 19 Henkilöstö ja hallinto 20 Liiton talous LIITTEET 23 Kuluttajaliiton hallitus 25 Kuluttajaliiton tilintarkastajat 25 Liiton henkilökunta 26 Kuluttajaliiton jäsenyhdistykset 27 Muut Kuluttajaliiton jäsenet 28 Tuloslaskelma 29 Tase 30 Kuluttajaliiton projektit 31 Kuluttajaliiton edustukset 34 Kuluttajaliiton antamat lausunnot 36 Kuluttajaliiton tiedotteet 37 Liiton tapahtumat Vuosikertomus

4 Vuosi 2013 Muutoksen keskellä Kuluttajaliiton toimintavuosi 2013 oli todella täynnä toimintaa. Samalla kun toteutettiin liiton operatiivista toimintaa täydellä teholla, tapahtui hallituksessa muutoksia liittokokouksen myötä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin valtiotieteiden maisteri Leena Simonen. Hallitus uudistui merkittävästi, edellisen hallituksen jäsenistä vain neljä jatkoi uudessa hallituksessa. Samalla hallituksessa tapahtui merkittävä sukupolvenvaihdos, uusista jäsenistä viisi on alle 40-vuotiaita. Liittokokous teki myös historiaa, sillä ensimmäistä kertaa hyväksyttiin myös liiton strategiset tavoitteet vuosille yli liittokokouskauden aina vuoteen 2020 asti. Uuden puheenjohtajan johdolla selvitettiin liiton paikallisyhdistysten tilaa. Samalla paikallisyhdistyksiä ryhdyttiin aktiivisesti kannustamaan kohti maakunnallista mallia. Tähän liittyen muun muassa Pirkkalan Kuluttajat ry muutti toimintavuoden aikana nimeään Pirkanmaan Kuluttajat ry:ksi. Liiton tukijäsenenä olevien yhteisöjäsenien määrä lisääntyi toimintavuoden aikana kahdella, kun Suomen Rautatiematkustajat ry ja Suomen Liikenneliitto SuLi ry tulivat mukaan liiton toimintaan. Edunvalvonnassa keskityttiin kuluttajan oikeusturvan varmistamiseen ja kehittämiseen muun muassa kokoamalla yhteistyökumppaneita toimimaan ryhmäkannehankkeen eteenpäinviemiseksi. Ajankohtaisia edunvalvonnan kohteita olivat myös käytetyn auton virhetilanteisiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen, tuomioistuimen ulkopuolisten riidanratkaisumenetelmien kansallinen voimaansaattaminen, ryhmärakennuttaminen sekä pankkien palveluihin liittyvät kuluttajaongelmat. Lainsäädäntötyöhön vaikutettiin muun muassa kuluttajansuojalain uudistamista sekä ryhmärakennuttamista koskevissa lainsäädäntöhankkeissa. Tietoyhteiskunnan kehittämisessä keskeisin lainsäädäntöhanke oli tietoyhteiskuntakaaren valmistelu. Jäsenkoulutuksessa pääpaino oli asunto-osakeyhtiölainsäädännössä. Tästä aiheesta järjestettiin paikallisyhdistysten toimesta eri puolella Suomea maksuttomia koulutustilaisuuksia, jotka olivat avoimia jäsenistön lisäksi kaikille kiinnostuneille. Toisena teemana oli Matkalla jossakin Euroopassa. Yhdistystoiminnan rinnalla liitto tuki myös kevyttä yhteisöllisyyttä ja kansalaisten spontaania kuluttajatoimintaa: esimerkiksi rekisteröitymällä käyttäjäksi liiton kotisivuilla voi saada ilmaista kuluttajaneuvontaa. Kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän (15.3.) teema oli joukkoliikenteen matkustajien oikeudet, josta järjestettiin yleisötilaisuus Helsingin päärautatieasemalla. Toimintavuonna aloitettiin myös koulutusyhteistyö Palvelualojen ammattiliito PAM ry:n kanssa. Kuluttajaliitto kouluttaa PAM:n jäsenistöä kuluttajansuojaan liittyvissä kysy- Vuosikertomus

5 myksissä PAM:n paikallisyhdistysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Tämä oli merkittävä askel kohti liittokokouksenkin asettamaa tavoitetta liiton rahoituspohjan vahvistamiseksi omia palveluita myymällä. Toimintavuoden aikana saatiin lähtölaukaus liiton historian suurimmalle yksittäiselle hankkeelle, kun Raha-automaattiyhdistys myönsi liitolle merkittävän rahoituksen Ravitsemussuositukset tutuksi -hankkeelle. Tavoitteena on jalkauttaa uudet ravitsemussuositukset laajan kumppanijoukon kanssa (21 kpl). Hanke ei kuitenkaan päässyt käynnistymään suunnitelman mukaisesti vuoden 2013 alussa, sillä ravitsemussuositusten julkaisu viivästyi. Syyskuun alussa hankkeessa aloitti yksi uusi työntekijä. Liitto sai maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen myös Älä heitä ruokaa pois -hankkeelle. Tavoitteena oli kannustaa kuluttajia kiinnittämään huomiota omaan ruokahävikkiinsä. Asumisasioiden neuvonta jatkui Raha-automaattiyhdistyksen tukemana puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Neuvonnan määrä lisääntyi jonkin verran edellisestä vuodesta. Neuvonnassa vastattiin puheluun, sähköpostivastauksia oli Vuokraoppaasta julkaistiin selkokielinen versio. Suomenkielistä Vuokraopasta ladattiin liiton sivuilta toimintavuoden aikana yli kertaa. Vuoden aikana julkaistiin Hörö-peikon sähkösöhlingit -ympäristökasvatuskirjanen yhteistyössä Suomen ympäristökasvatusseuran kanssa. Ympäristöministeriö tuki hanketta. Kuluttajaparlamentti jatkoi toimintaansa keräten yhteen lukuisia valtakunnallisesti merkittäviä järjestöjä. Viralliseen kannanottojen muodostamiseen osallistui yhteensä 48 järjestöä sekä muutama toiminnallinen säätiö. Lisäksi toimintaa on ollut seuraamassa tarkkailijajäsenenä kymmeniä valtakunnallisesti merkittäviä kansalaisjärjestöjä. Syyskuussa pidetyssä istunnossa muodostettiin kannanotto muun muassa talousosaamisen opetuksen lisäämisestä kouluissa. Eduskunnassa pidetyn täysistunnon kannanotot koskivat muun muassa mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja nuorten asunnottomuutta. Julkisuusseurannan mukaan Kuluttajaliiton kannanotoista, kampanjoista ja tapahtumista kerrottiin suomalaisessa lehdistössä, radiossa ja televisiossa 392 kertaa. Lehdistöjulkisuuden yhteenlaskettu levikki oli noin 19 miljoonaa kappaletta. Verkkomediassa mediaosumia oli 502. Vuoden aikana liitto lähetti tiedotusvälineille 35 tiedotetta. Liiton henkilöstö suoriutui työtehtävistään välillä kovankin paineen alla esimerkillisesti. Tinkimättömyys ja sitoutuneisuus ovat henkilöstömme yksi keskeisin ominaisuus. Lisäksi paikallisyhdistysten ruohonjuuritason toiminta on henkilöstömme kanssa ne kivijalat, joille kuluttajaliikkeen nykypäivä ja tulevaisuus pitkälti rakentuvat. Juha Beurling pääsihteeri Vuosikertomus

6 Kuluttajan oikeudet Toimialueen tavoitteena on taata kuluttajille kattava oikeusturva ja tehokkaasti toimiva oikeussuojajärjestelmä. Kuluttajien on voitava luottaa kuluttajansuojan johdonmukaisuuteen, toimivuuteen, maksuttomuuteen ja tasa-arvoon kotimaassa ja Euroopan sisämarkkinoilla. Kuluttajaliitto toimii sen puolesta, ettei omaa kuluttajansuojaamme heikennetä Euroopan yhteisön normeilla. Kuluttajan oikeudet toiminta-alueella keskeistä toimintavuonna oli panostaminen koulutukseen, edunvalvontaan ja kuluttajien edun varmistaminen lainvalmistelussa. Myös lainsäädännön vaikutuksia kuluttajien oikeusasemaan seurattiin kuluttajapalautteen ja eri sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen avulla. Jäsenkoulutuksessa pääpaino oli asunto-osakeyhtiölainsäädännössä. Tästä aiheesta järjestettiin paikallisyhdistysten toimesta eri puolella Suomea maksuttomia koulutustilaisuuksia, jotka olivat avoimia jäsenistön lisäksi kaikille kiinnostuneille. Toisena teemana oli Matkalla jossakin Euroopassa, josta järjestettiin paikallisyhdistysten tilaisuuksien lisäksi valtakunnallinen paikallistoimijoiden koulutusluento jäsenseminaarin yhteydessä. Tarkoituksena oli, että paikalliset toimijat voivat aiheesta tuotetun materiaalin avulla auttaa ja neuvoa alueillaan aiheesta kiinnostuneita matkailijoita. Kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivänä järjestettiin Helsingin rautatieasemalla yleisötilaisuus, jonka aiheena olivat joukkoliikenteen matkustajien oikeudet. Vuosikertomus

7 Kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän (15.3.) teema oli joukkoliikenteen matkustajien oikeudet, josta järjestettiin yleisötilaisuus Helsingin päärautatieasemalla. Lisäksi teemaa käsiteltiin laajasti maaliskuun Kuluttajan Nappo -lehdessä. Toimintavuonna aloitettiin myös koulutusyhteistyö Palvelualojen ammattiliito PAM ry:n kanssa. Kuluttajaliitto kouluttaa PAM:n jäsenistöä kuluttajansuojaan liittyvissä kysymyksissä PAM:n paikallisyhdistysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Toimintavuonna päivän kestäviä koulutustilaisuuksia järjestettiin Helsingissä kaksi ja Turussa yksi. Edunvalvonnassa keskityttiin kuluttajan oikeusturvan varmistamiseen ja kehittämiseen muun muassa kokoamalla yhteistyökumppaneita toimimaan ryhmäkanne- hankkeen eteenpäinviemiseksi. Ajankohtaisia edunvalvonnan kohteita olivat myös käytetyn auton virhetilanteisiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen, tuomioistuimen ulkopuolisten riidanratkaisumenetelmien kansallinen voimaansaattaminen, ryhmärakennuttaminen sekä pankkien palveluihin liittyvät kuluttajaongelmat. Lainsäädäntötyöhön vaikutettiin muun muassa kuluttajansuojalain uudistamista sekä ryhmärakennuttamista koskevissa lainsäädäntöhankkeissa. Tietoyhteiskunnan kehittämisessä keskeisin lainsäädäntöhanke oli tietoyhteiskuntakaaren valmistelu, johon liitto osallistui toimimalla sekä tietoyhteiskuntakaaren seurantaryhmässä että useissa sen alatyöryhmissä. Toinen vuoden keskeisistä viestintähankkeista oli maanpäällisen televisiotoiminnan seuraavaa teknologiasiirtymä, jota valmistelevan työryhmän toiminnassa oltiin mukana. Asuminen Asumisasioiden neuvonta jatkui Raha-automaattiyhdistyksen tukemana puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Puhelinneuvontaa annettiin neljänä päivänä viikossa aamupäivisin ja lisäksi yhtenä iltana viikossa. Neuvonnan määrä lisääntyi jonkin verran edellisestä vuodesta. Neuvonnassa vastattiin puheluun, sähköpostivastauksia oli Neuvontaan tulleista kysymyksistä noin puolet käsitteli asunto-osake- Vuosikertomus

8 yhtiöitä ja puolet asuinhuoneiston vuokrasuhteita. Asumisoikeus- ja osaomistusasumisesta tuli muutamia kysymyksiä. Erityisenä kohderyhmänä asumisasioiden neuvonnassa olivat edelleen maahanmuuttajat. Maahanmuuttajille järjestettiin kertomusvuonna yhteistyökumppaneiden kanssa useita koulutus- ja neuvontatilaisuuksia pääkaupunkiseudulla. Huoneenvuokralainsäädäntöä koskevia luentoja pidettiin myös englanninkielellä. Osallistujia näissä tilaisuuksissa oli noin kolmestakymmenestä eri kansallisuudesta. Vuokraoppaasta julkaistiin selkokielinen versio. Suomenkielistä Vuokraopasta ladattiin liiton sivuilta toimintavuoden aikana yli kertaa. Vuonna 2010 voimaan tulleen uuden asunto-osakeyhtiölain aiheuttama epätietoisuus on tullut esiin erityisesti asumisneuvonnassa. Liitto oli omalta osaltaan vähentämässä tätä epätietoisuutta järjestämällä yhteistyössä paikallisten kuluttajayhdistysten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa uutta asunto-osakeyhtiölakia koskevia tilaisuuksia eri puolella Suomea. Tilaisuudet olivat edelleen suosittuja. Lisäksi monella paikkakunnalla pidettiin paikallisyhdistysten jäsenille henkilökohtaisia neuvontatilaisuuksia eli asumisneuvontaklinikoita. Vuosikertomus

9 Kuluttajan talous Toimialueen edunvalvonnan tavoitteena oli markkinoiden, julkisten palvelujen ja hallinnon toimivuus kuluttajien ja heidän taloutensa hyväksi. Seurannan kohteina olivat kulutustavaroiden ja palvelujen hinnat, niihin sisältyvät verot ja maksut, kulutuksen ja ostovoiman kehitys, kilpailun toimivuus ja julkisten palvelujen saatavuus. Seuranta perustui kuukausittain tai neljännesvuosittain julkaistuun pääasiassa virallisen tilastoinnin aineistoon. Kuluttajan talous -toimintaryhmä kokoontui toimikaudella kolme kertaa. Ryhmän kokouksiin osallistuivat liiton hallituksen nimeämät paikallisyhdistysten ja yhteisöjäsenten edustajat ja ryhmän kutsumat kuluttaja- ja kilpailuviranomaisia edustavat asiantuntijat. Kokouksissa esitettiin katsaukset ja käytiin keskustelut talouden tilanteesta, hintojen, ostovoiman ja niihin vaikuttavien tekijöiden kehityksestä. Kokouksissa erityisinä aiheina, joista kuultiin kutsuttujen asiantuntijoiden esitykset, olivat harmaan talouden torjunta ja terveen kilpailun edistäminen, kilpailulain päivittäistavarakauppaa koskeva muutos ja Kela-korvausten kehitysnäkymät. Uudelle edustajakokouskaudelle liiton hallitus antoi kuluttajan talouden seurannan ja valmistelun kuluttajan taloustiimin tehtäväksi. Taloustiimi aloitti toimintansa uudessa kokoonpanossa. Laajemmalle osanottajajoukolle järjestetyt keskustelut käydään harvemmin kokoontuvassa Kuluttajaliiton talousfoorumissa. Kansaneläkelaitoksen tutkijoiden ja Pääkaupunkiseudun kuluttajien kanssa yhteistyössä koottiin käytetyimpien terveys- ja hoitopalveluiden hintatiedot pääkaupunkiseudulla. Liiton näkemyksiä tuotiin esille valtionhallinnon työryhmissä, eduskunnalle ja ministeriöille annetuissa lausunnoissa, vastauksissa viranomaisten, tutkijoiden ja toimittajien esittämiin kyselyihin sekä haastatteluissa. Lausuntoja annettiin muun muassa kilpailulain muuttamisesta ja taksimaksuista. Kannanotoissa esitettiin torjuva kanta Valtiovarainministeriössä suunnitellusta arvonlisäverokantojen yhdenmukaistamisesta alempia verotasoja korottamalla. Lisäksi autoliikenteen kilometriveroa selvittävän työryhmän mietintöön suhtauduttiin varauksellisesti. Vuosikertomus

10 Talouskasvatus Talouskasvatuksesta vastaava liiton työntekijä oli perhevapailla, joten kertomusvuoden aikana ei toteutettu uusia hankkeita. Muutenkin aihealueen toiminta oli aikaisempia vuosia vähäisempää. Aikaisemmin toteutetun Puhutaan velkaantumisesta! -hankkeen yhteydessä julkaistua Velkaopas-kirjasta sai edelleen tilata liitosta posti- ja käsittelykulujen hinnalla siihen saakka kun painos loppui keväällä. Opasta tilattiin talous- ja velkaneuvontayksiköihin ja muiden talouden parissa toimiviin tahoihin. Myös hankkeessa toteutetut verkkosisällöt raha-asioiden hoidosta, velkaantumisen juridiikasta ja taloustestit olivat edelleen liiton omien kotisivujen alle ja niiden sisältöä pidettiin ajan tasalla. Talouskasvatuksen verkkosivuja pidettiin ajan tasalla. Kuvasta käy ilmi miten 60 euron matkapuhelinlasku kasvaa, jos sen jättää maksamatta. Talousaiheet olivat esillä myös valtakunnallisissa Abi-fakta, Ammatti-fakta ja Oma-aika -informaatiokalentereissa. Kalenterien levikki on yhteensä ja niitä jaetaan vuosittain lukioiden, ammattikoulujen ja yläkoulujen opiskelijoille maksutta. Kalenterit julkaisee Kustannus Oy Maamerkki. Liitto oli edustettuna Taloudenhallinnan neuvottelukunnassa. Vuosikertomus

11 Elintarvikkeet ja ravitsemus Aihealueen keskeisenä tavoitteena oli, että kuluttajat voivat säilyttää luottamuksensa elintarvikkeisiin. Liiton tuli valvoa, että elintarvikepolitiikassa otetaan huomioon kuluttajan terveyden turva ja elintarvikkeiden turvallisuus. Ravitsemuskasvatuksen tarkoituksena oli ohjata kuluttajat oman terveytensä edistämiseen hyvien elintarvikevalintojen avulla. Ravitsemussuositukset tutuksi -hanke ( ) Raha-automaattiyhdistys myönsi liitolle merkittävän rahoituksen Ravitsemussuositukset tutuksi -hankkeelle ( euroa vuodelle 2013). Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa uudet ravitsemussuositukset laajan kumppanijoukon kanssa (21 kpl). Hanke ei päässyt käynnistymään suunnitelman mukaisesti vuoden 2013 alussa, sillä ravitsemussuositusten julkaisu viivästyi. Syyskuun alussa hankkeessa aloitti uusi työntekijä. Syksyn aikana hankkeessa suunniteltiin tulevia toimenpiteitä, tuotettiin materiaalia, hankkeen nettisivuja, tavattiin hankkeen kumppaneita ja seurantaryhmää ideoinnin merkeissä. Älä heitä ruokaa pois -hanke Liitto sai maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Älä heitä ruokaa pois -hankkeelle. Tavoitteena oli kannustaa kuluttajia kiinnittämään huomiota omaan ruokahävikkiinsä. Hanke toteutettiin viestintähankkeena, jossa koottiin laaja kumppaniverkosto. Kumppanit haastettiin mukaan viestimään omissa kanavissaan kuluttajille kotitalouksien ruokahävikin vähentämisestä. Viestintään Hävikkiviikon aikana järjestettiin Helsingin Narikkatorilla Saa syödä! -tapahtuma. Vuosikertomus

12 osallistui myös 39 bloggaajaa. Päätoimenpide oli marraskuun alussa järjestetty Hävikkiviikko. Hävikkiviikolla koottiin kattava verkosto eri alojen toimijoita (39 järjestöä, yritystä, lehteä ja yhteisöä). Yhteistyössä maa- ja kotitalousnaisten kanssa järjestettiin viisi kuluttajille suunnattua hävikkitapahtumaa Pirkkalassa, Kuopiossa, Raumalla, Järvenpäässä, Porissa ja Oulussa. Hävikkiviikon aikana järjestettiin myös Saa syödä! -tapahtuma Narinkkatorilla Helsingissä. Tapahtumassa valmistettiin ruokaa kaupan ylijäämätuotteista ja jaettiin lähes 5000:lle maksuton kasvisruoka-annos. Muu toiminta Kuluttajaliiton kotisivuille rakennettiin ruokahävikkiaiheinen sivusto, jolle koottiin viestintämateriaalia. Materiaalia oli tarjolla myös ruotsiksi. Lisäksi tuotettiin kotitaloustunneilla käytettäväksi aiheesta materiaalia, jota lähetettiin kaikille Kotitalousopettajien liiton jäsenille. Hävikkiviikko oli menestys: se sai paljon näkyvyyttä tiedotusvälineissä, muun muassa Ylen A- talk-ohjelmassa ja Ylen aamu-tv:ssa. Helsingin kaupunginvaltuustossa tehtiin Hävikkiviikon innoittamana valtuustoaloite hävikin vähentämiseksi. Hävikkiviikkoon osallistuneet kumppanit toivoivat uusintaa seuraavalle vuodelle. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin sekä pohjoismaisella tasolla että Euroopan kuluttajajärjestössä BEUCissa. Hankkeiden ohella osallistuttiin lukuisten työryhmien kokouksiin. Liiton edustaja oli jäsenenä noin kahdessakymmenessä toimikunnassa, työryhmässä ja ohjausryhmässä. Ryhmät käsittelivät muun muassa elintarviketurvallisuutta, elintarvikkeiden terveellisyyttä, ruuantuotannon vastuullisuutta, suomalaista ruokapolitiikka ja ruokaketjun avoimuutta ja jäljitettävyyttä. Lisäksi liiton elintarvikeasiantuntija piti useita alustuksia elintarvikkeisiin, ruokaan ja ravitsemukseen liittyvistä aiheista sekä antoi haastatteluja paikallislehtiin ja paikallisradioihin ympäri Suomen. Erityinen työn alla ollut asia oli elintarviketietoasetus. Sen kansallista täytäntöön panoa käsiteltiin lukuisissa kokouksissa ympäri vuoden. Tällä asetuksella määritellään miten vapaaehtoisiksi merkinnöiksi määriteltyjä asioita ja joitain pakollisia tietoja tullaan Suomessa pakattujen ja pakkaamattomien elintarvikkeiden osalta antamaan. Toinen merkittävä asia oli uusien kansallisten ravitsemussuositusten valmistelu Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa. Liiton elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija osallistui neuvottelukunnasta jäsenistä koostettuun pienryhmään, joka valmisteli suositukset. Vuosikertomus

13 Ympäristö ja eettiset valinnat Aihealueen tavoitteena on ollut, että kuluttajat ymmärtävät valintojensa vaikutukset ympäristöön ja kanssaihmisiin. Ihmisten tulee yksilöinä ja yhteisöinä käyttää omaa markkinavoimaansa kestävien valintojen hyväksi. Kertomusvuonna ympäristö ja eettiset valinnat -toiminta-alueelle ei ollut mahdollista palkata kokoaikaista toimihenkilöä. Kuluttajaparlamentin pääsihteeri hoiti osana omia työtehtäviään myös eettisen kuluttamisen asiantuntijan tehtäviä. Vuoden aikana julkaistiin Hörö-peikon sähkösöhlingit -ympäristökasvatuskirjanen yhteistyössä Suomen ympäristökasvatusseuran kanssa. Ympäristöministeriö tuki hanketta. Liitto oli edustettuna useissa toimialueen työryhmissä ja vastaavissa toimielimissä, esimerkiksi Yritys- ja yhteiskuntavastuun neuvottelukunnassa, Ympäristömerkintälautakunnassa ja Biotekniikan neuvottelukunnassa sekä Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. Helmikuussa Tammisaaressa järjestettiin eettisen kuluttamisen tapahtuma Karjaanseudun Kuluttajien kanssa. Vuosikertomus

14 Jäsenyhteistyö Kuluttajien omatoimisuuden tukeminen vapaan kansalaistoiminnan keinoin on eräs Kuluttajaliiton ydintehtävistä. Paikallisen toiminnan tulee saada sisältönsä edunvalvonnan ja neuvonnan alueille liittyvästä kuluttaja-asioiden osaamisesta. Jäsenyhteistyön lähtökohtana oli, että Kuluttajaliiton painoarvo suomalaisten kuluttajien edustajana perustuu osaltaan kattavaan jäsenmäärään ja jäsenten aktiiviseen toimintaan. Liiton tunnettuuden lisäämiseksi tarvittiin jäsenistön paikallisen ja alueellisen kuluttajatoiminnan ja yhteistyön entistä parempaa näkyvyyttä. Pyrkimyksenä oli kehittää uusia keinoja voimistamaan kuluttajaliikkeen toiminnan laatua ja määrää. Tavoitteena oli myös tarjota jäsenille neuvontaa ja asiantuntijapalveluita. Liittokokous Kuluttajaliiton liittokokous pidettiin 15. huhtikuuta. Kokous valitsi liitolle uuden puheenjohtajan ja hallituksen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin valtiotieteiden maisteri Leena Simonen. Hallitus uudistui merkittävästi, edellisen hallituksen jäsenistä vain neljä jatkoi uudessa hallituksessa. Samalla hallituksessa tapahtui merkittävä sukupolvenvaihdos, uusista jäsenistä viisi on alle 40-vuotiaita. Liittokokous hyväksyi myös liiton toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille sekä liiton strategiset tavoitteet vuosille Liittokokous vaati kannanotossaan kaikille kuluttajille oikeutta keskeisiin pankki- ja vakuutuspalveluihin. Väistyvä puheenjohtaja Riitta Myller onnitteli liittokokouksessa puheenjohtajaksi valittua Leena Simosta. Vuosikertomus

15 Jäsenpalvelut ja kuluttajayhdistykset Jäsentoiminnan strategisena tavoitteena oli paikallisyhdistysten toiminnan aktivointi ja järkeistäminen. Toimintavuoden aikana liitto selvitti uuden puheenjohtajan johdolla kuluttajayhdistysten toiminnan tilaa. Keskusteluissa oli esillä mm. malli, jossa alueella aktiivisesti toimivan kuluttajayhdistyksen toimialuetta laajennetaan kattamaan esimerkiksi koko maakunnan alue. Toimintaansa jatkamaan haluttomien yhdistysten jäsenet siirtyisivät alueelliseksi muuttuvan aktiivisen yhdistyksen jäseniksi. Samalla he voisivat muodostaa maakunnallisen yhdistyksen sisälle paikallisen toimintaryhmän, joka jatkaa kuluttajatoimintaa jatkamattoman yhdistyksen entisellä toimialueella, esimerkiksi yksittäisessä kaupungissa. Tähän liittyen Pirkkalan Kuluttajat ry muutti toimintavuoden aikana nimeään Pirkanmaan Kuluttajat ry:ksi. Vuonna 2013 liitto palveli omia jäseniään monipuolisesti. Jäsenille maksutonta kuluttajaneuvontaa sai kaikissa kuluttamiseen liittyvissä asioissa. Myös liiton tarjoamat koulutustapahtumat eri puolilla Suomea tarjosivat tietoa kuluttajakysymyksistä. Vuoden aikana jatkettiin Matkalla jossakin Euroopassa -tilaisuuksia. Suosittuja asuntoosakeyhtiölainsäädäntöä koskevia luentoja järjestettiin edelleen. Muiden tilaisuuksien teemoina olivat muun muassa ajankohtainen kuluttajapolitiikka, vanhuspalvelulaki sekä potilaan oikeudet. Liitto piti yhteyttä kuluttajayhdistysjäseniinsä perinteisin yhdistyskirjein, joita lähetettiin kahden liittokokouskirjeen lisäksi kolme. Paikallisyhdistyksiä autettiin omien kotisivujen ylläpidossa ja päivittämisessä. Liiton jäsenlehti Kuluttajan Nappo ilmestyi jäsenetuna neljä kertaa. Marraskuussa pidettiin Helsingissä jäsenseminaari. Vuosikertomus

16 Marraskuussa järjestetyssä jäsenseminaarissa ruodittiin järjestön nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kuluttajayhdistysten toimijoita koulutettiin hyvästä hallinnosta kansalaisjärjestöissä. Seminaarissa kuultiin luento matkailusta Euroopassa. Lisäksi toimintaryhmät korvanneet asiantuntijatiimit järjestäytyivät seminaarin aikana, minkä ohella pohdittiin tiimien toimintaa ja tarkoitusta järjestössä. Seminaarissa annettiin myös tietoa uusista ruokasuosituksista. Hävikkiviikolla järjestettiin myös Järvenpäässä paikallistapahtuma yhteistyössä Keski-Uudenmaan Kuluttajien sekä Maa- ja kotitalousnaisten Uudenmaan aluetoimiston kanssa. Muu jäsenyhteistyö Liitto järjesti yhteistyössä kuluttajayhdistysten kanssa paikallisia kuluttajatapahtumia tai oli mukana näiden järjestämissä tapahtumissa. Lokakuussa tehtiin selvitys terveyspalveluiden hinnoista pääkaupunkiseudulla yhdessä Pääkaupunkiseudun kuluttajat ry:n kanssa. Kuluttajayhdistyksistä Siltasaaren Kuluttajat ry purkautui toimintavuoden aikana. Liiton tukijäsenenä olevien yhteisöjäsenien määrä lisääntyi toimintavuoden aikana kahdella, kun Suomen Rautatiematkustajat ry ja Suomen Liikenneliitto SuLi ry tulivat mukaan liiton toimintaan. Muilta osin tukijäsenenä olleiden yhteisöjen ja henkilötukijäsenten määrä pysyi ennallaan. Jäsenpalvelu neuvontana ja koulutuksena jatkui suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Liiton hallituksen nimeämät alueyhdyshenkilöt toimivat vielä alkuvuoden alueillaan kuluttaja-asioiden edistämiseksi. Toimintavuoden aikana entisenkaltaisesta alueyhdyshenkilöjärjestelmästä luovuttiin. Liiton hallituksen nimeämät toimintaryhmät jatkoivat toimintaansa alkuvuoden ja olivat seuraavat: järjestötoimintaryhmä, kuluttajan talous ja eettinen kuluttaminen. Lisäksi oli erillisiä projektiryhmiä. Vuoden aikana toimintaryhmät päätettiin korvata asiantuntijatiimeillä, jotka järjestäytyivät marraskuun jäsenseminaarissa. Yhdistystoiminnan rinnalla liitto tuki myös kevyttä yhteisöllisyyttä ja kansalaisten spontaania kuluttajatoimintaa: esimerkiksi rekisteröitymällä käyttäjäksi liiton kotisivuilla voi saada ilmaista kuluttajaneuvontaa. Vuosikertomus

17 Kuluttajaparlamentti Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoimaa valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen yhteistoimintaa. Toimintavuonna mukaan kutsuttiin kaikki valtakunnallisesti merkittävät sosiaali- ja terveysalan kysymyksistä sekä lapsi- ja nuorisoalan kysymyksistä kiinnostuneet järjestöt. Kuluttajaparlamentin tarkoituksena on toimia vaikuttamisfoorumina, jonka kautta järjestöt pääsevät tekemään yhdessä edunvalvontatyötä sekä vaikuttamaan yhdessä vahvempana kuluttajille merkittäviin asioihin. Toimintavuonna muodostettiin kannanottoja historiallisesti kahdessa erillisessä istunnossa yhteensä seitsemästä eri aiheesta. Viralliseen kannanottojen muodostamiseen osallistui yhteensä 48 järjestöä sekä muutama toiminnallinen säätiö. Lisäksi toimintaa on ollut seuraamassa tarkkailijajäsenenä kymmeniä valtakunnallisesti merkittäviä kansalaisjärjestöjä. Syyskuussa pidetyssä istunnossa muodostettiin kannanotot ikääntyneiden lähipalveluista, palveluseteleiden käytöstä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä talousosaamisen opetuksen lisäämisestä kouluissa. Eduskunnassa pidetyn täysistunnon kannanotot koskivat mielenterveyspalveluiden saatavuutta, vammaispalveluiden käyttäjien vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä vammaispalveluissa, lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuden parantamista sekä nuorten asunnottomuutta. Täysistunnon puhemiehinä toimivat sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Tilaisuuteen osallistui järjestöjen edustajien lisäksi myös asiantuntijoita muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Suomen Kuntaliitolta, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tilaisuuteen kutsuttiin myös kustakin eduskuntapuolueesta edustaja, joiden tehtävänä oli kertoa oman puolueensa virallinen kanta täysistunnon aiheisiin. Kaikki toimintavuoden kannanotot käytiin luovuttamassa eduskuntaryhmille Kannanotoilla pyrittiin vaikuttamaan myös suoraan tahoihin, joita kannanottoja käsittelevät asiat koskevat kuten Opetushallitukseen ja Nuorisotakuu -työryhmään. Toiminnan vaikuttavuudesta tehtiin arviointia sosiaalisen tilinpidon (SoT) menetelmää käyttämällä. Vuosikertomus

18 Maria Kaisa Aula Anneli Kiljunen Kuluttajaparlamentin aktiivijäsenet vuonna 2013 ADHD-liitto ry Nuorisoasuntoliitto ry Aivoliitto ry Nuorisosäätiö Aivovammaliitto ry Nuorten Kotkien Keskusliitto - Unga Örnars Centralförbund NKK ry A-kiltojen liitto ry Nuorten Palvelu ry A-klinikkasäätiö rs Näkövammaisten Keskusliitto ry Allergia - ja Astmaliitto ry Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Autismi- ja Aspergerliitto ry Perhehoitoliitto ry Barnavårdsföreningen i Finland r.f. Perussuomalaiset Nuoret ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Polioinvalidit ry Eläkeliitto ry Sateenkaariperheet ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Sininauhaliitto ry Eurooppanuoret ry Sosialidemokraattiset Nuoret ry Hengitysliitto ry SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Invalidiliitto ry Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry Irti Huumeista ry Suomen Diabetesliitto ry Kansallinen senioriliitto ry Suomen Kilpirauhasliitto ry Kotien Puolesta Keskusliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry Suomen Monikkoperheet ry Lapsiperheiden Etujärjestö ry Suomen nuoret lesket ry Lastensuojelun Keskusliitto ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Leijonaemot ry Suomen Potilasliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Suomen Setlementtiliitto ry Marttaliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Mielenterveyden keskusliitto ry Takuu-Säätiö Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry Vailla vakinaista asuntoa ry Muistiliitto ry Väestöliitto ry Munuais- ja maksaliitto ry Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Vuosikertomus

19 Yhteistyö Euroopan unionin ja Pohjoismaiden alueella Kuluttajaliiton tavoitteena oli, että parhaiden maiden kuluttajansuojan taso säilyy Euroopan unionissa. Lähtökohtana oli vaikuttaa asioihin jo kansallisessa valmisteluvaiheessa. Liitolla oli tähän hyvät mahdollisuudet, sillä sen asiantuntijat osallistuivat useiden ministeriöiden EU-asioiden komiteoiden laajan kokoonpanon työskentelyyn. EU:n kuluttajansuojaa koskeva uusi direktiivi annettiin Se on pantava täytäntöön viimeistään joulukuussa Kuluttajaliitto oli työssä mukana vaikuttamalla kotimaiseen lainsäädäntöön oikeusministeriön asettamassa Kuluttajaoikeustyöryhmässä. Liitto piti aktiivisesti yhteyttä suomalaisiin Euroopan parlamentin jäseniin muun muassa käymällä keskusteluja suomalaisten kuluttaja-asioiden kanssa työskentelevien parlamentin jäsenten kanssa. Vuonna 2013 Kuluttajaliitto osallistui eurooppalaiseen yhteistyöhön kuluttajan oikeutta, taloutta, kilpailukysymyksiä sekä elintarvikkeita ja ravitsemusta koskevissa asioissa. Yhteistyötahoja olivat Euroopan kuluttajajärjestö BEUC sekä Euroopan komissio ja sen puitteissa toimiva kuluttajien neuvoa-antava ryhmä (European Consumer Consultative Group, ECCG), jonka kokouksiin Brysseliin osallistuttiin aktiivisesti. Lisäksi liiton edustajia oli mukana kuluttajien näkökantoja standardisointiin tuovan ANECin yleiskokouksessa ja työryhmissä. Pohjoismaista yhteistyötä tehtiin aktiivisesti tapaamalla pohjoismaisia kollegoja sekä olemalla mukana pohjoismaisessa standardisoimisprojektissa. Kevään aikana jatkettiin Matkalla jossakin Euroopassa -hanketta, jossa kuluttajille kerrottiin matkailijan oikeuksista Euroopan unionissa. Hanke koostui eri puolille Suomea pidetystä luentokiertueesta ja Matkalla jossakin Euroopassa -oppaasta. Liiton pääsihteeri kävi Oslossa tapaamassa pohjoismaisten kuluttajajärjestöjen edustajia. Aiheena oli standardisointi. Vuosikertomus

20 Viestintä ja julkisuus Viestinnän avulla Kuluttajaliiton tuli kertoa tavoitteistaan ja keskeisistä kuluttajan asemaan vaikuttavista muutoksista. Viestinnän tuli palvella kuluttajia ja tavoittaa yhteiskunnan päätöksentekijät. Internet-kotisivujen tarkoituksena oli tehdä liiton toiminta tunnetuksi myös laajoille ihmisryhmille. Viestinnän suunnittelun osalta toimintavuosi liitolle oli paljolti tilanteen selviämisen odottelua. Tilanteen selkiydyttyä lokakuussa voitiin jälleen alkaa suunnitella liiton viestinnän tulevaisuutta. Liiton sivuilla käytiin noin kertaa. Liiton sivuilla oli erityisiä osioita myös suljettuun työryhmätyöskentelyyn, kuten omat sivut hallitukselle ja esim. Kuluttajaparlamenttia valmistelevalle työlle. Kaikki vuoden aikana toimitetut liiton tiedotteet, lausunnot ja kannanotot on koottu kotisivuille. Lisäksi liiton lakimiehet vastaavat viikoittain valittuun kuluttajakysymykseen, joka julkaistaan kotisivuilla. Paikallisyhdistyksiä autettiin omien kotisivujensa ylläpidossa. Yhdistyksille, jotka olivat kiinnostuneet omien kotisivujen avaamisesta tarjottiin apua ja kannustusta. Kertomusvuonna liitto kommentoi ajankohtaisia uutisia myös Facebook-sivuillaan. Vuoden lopussa liiton sivuilla oli noin 900 tykkääjää. Vuoden Kuluttajateko palkinto julkistettiin marraskuussa. Palkinto myönnettiin linjaautolippujen joustavalle hinnoittelulle. Kuluttajan Nappo -lehden ulkoasua oli uudistettu vuoden 2009 viimeisessä numerossa, joten siihen ei ollut toimintavuoden aikana tarvetta. Lehti ilmestyi 24-sivuisena neljä kertaa. Lehdessä kerrottiin liiton hankkeista ja kannanotoista sekä jäsenyhdistysten toiminnasta. Toimintavuoden erityisiä teemoja olivat seuraavan liittokokouskauden tavoitteet, joukkoliikenne ja eettinen kuluttaminen. Julkisuusseurannan mukaan Kuluttajaliiton kannanotoista, kampanjoista ja tapahtumista kerrottiin suomalaisessa lehdistössä, radiossa ja televisiossa 392 kertaa. Sanomalehtien osuus mediaosumista oli 83 %, aikakauslehtien 11 % ja radion 3 % ja television 4 %. Lehdistöjulkisuuden yhteenlaskettu levikki oli noin 19 miljoonaa kappaletta. Verkkomediassa mediaosumia oli 502. Vuoden aikana liitto lähetti tiedotusvälineille 35 tiedotetta. Vuosikertomus