Etelä-Suomen läänin. Marraskuu 5/2012. SISÄLLÄ mm:

Transkriptio

1 Etelä-Suomen läänin Marraskuu 5/2012 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 s Mielenterveystyö s Päihdekuntoutus s Lastensuojelu s Muut palveluntarjoajat SISÄLLÄ mm: s. 5 Suomen Mielenterveysseuran artikkeli hpi_sosjakun_

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kaskimaan Hoivakoti tuottaa asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille ja muille vammautuneille henkilöille, pitkä- ja lyhytaikaiseen asumiseen. Hoivakodissa tarjotaan ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa sekä kesäisin kesätoimintaa. Hoivakotimme toiminta-ajatuksena on tarjota laadukasta asumispalvelua alle 65 vuotta täyttäneille mielenterveyskuntoutujille sekä vammautuneille henkilöille. Tarjoamme ympärivuorokautista yksilöllistä hoiva ja huolenpitopalvelua henkilöille, joiden toimintakyky on rajoittunut fyysisesti, psyykkisesti ja/tai sosiaalisesti. Kaskimaan Hoivakoti Oy/ Karjaan Kerttuli Tammisaarentie 210, Karjaa Puh: Fax: Vastaava sairaanhoitaja: Puh Johtaja: Sirja Astala Puh: Sauma-hanke on mielenterveys- ja päihdepalvelujen sisällön ja palvelurakenteen kehittämiseen keskittynyt hanke. Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa pysyviä, matalankynnyksen, asiakaslähtöisiä mielenterveys- ja päihde palveluja Keravalle. Asiakkaan kannalta merkittävää on, että kaikki palvelut ovat saatavilla "saman katon alta" ja niiden tuottamisesta vastaa moniammatillinen työryhmä. Sauma-hankkeen työntekijät: Marikki Forell, projektikoordinaattori Marjukka Eerola, toiminnanohjaaja Sairaalatekniikan päivät Porissa Teknologiakeskus Pripolissa Sairaalatekniikan päivät on vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka kerää alan johtavat asiantuntijat ja ammattilaiset yhteen. Lisätietoa tapahtumasta osoitteessa sekä ilmoittautumiset alkaen. Tervetuloa Poriin!

3 Terapeuttinen, voimaannuttava, elämyksellinen, voimavaratäyteinen, eläinavusteinen kuntoutus ja toiminta, eheyttäminen, ennaltaehkäisy. Nämä ovat sanoja, jotka kuvaavat Peltohukan Turpaterapian toimintaa ja elämyksiä. Vaarantilalla Lopen Läyliäisissä, alkoi syksyllä 2012 hevosavusteinen ryhmäpsykoterapia jossa sovelletaan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmiä. Ryhmän vetäjinä toimivat psykoterapeutti Anne Peltonen ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen Ypäjällä saanut Ulla Hukka, joka on myös vaarantilan emäntä. -Tarjoamme hevosavusteista psykoterapiaa, jossa aputerapeuttina toimii hevonen tai lauma hevosia sekä sosiaalipedagogista hevostoimintaa; yhteisöllisyys, toiminnallisuus sekä elämyksellisyys maalaistalliympäristössä, sekä hevosavusteista työnohjausta yksilöille sekä pienryhmille. -Ryhmissämme voimaatuvat mm. mielenterveyskuntoutujat, erityislapset -ja nuoret, työuupuneet, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat. Ryhmät ovat avoimia kaikille niille, jotka kaipaavat elämyksiä ja voimavaroja arkeensa. Pyrkimyksenämme on ulkoa ohjautuvan kasvatuksen muuttuminen vastuulliseksi itsekasvatukseksi ja sitä kautta elämän hallinnaksi, hyväksi elämäksi, Ulla Hukka määrittelee Peltohukan Turpaterapian toimintaa. Hevonen toimii tunteiden tulkkina ja peilinä itselle - Hevosen selässä rentoutuminen herättää kehossa muistoja, jotka ovat painuneet unohduksiin ja nostaa siten pintaan monia tunteita. Sensomotorisen psykoterapian kehon tutkimiseen liittyvät harjoitukset ovat vahvasti käytössä myös talliterapiaryhmissä, Ulla kertoo. -Hevosavusteinen psykoterapia, talliterapia, on paljon muutakin kuin hevosen selässä tapahtuvaa olemista. Hevo- SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Peltohukan Turpaterapia tarjoaa voimavaroja arkeen ja juhlahetkiä elämään! seen tutustutaan pikkuhiljaa ja turvallisesti. Aina edetään asiakkaan tahtiin. Talliterapiassa paikka ja tilanne mahdollistavat terapeuttisen suhteen syvenemisen usein nopeammin kuin perinteisellä vastaanotolla. Uudet tavat toimia, hahmottaa ja ymmärtää itseä ja muita auttavat monissa psyykkisen kuormituksen kohdissa. Hevonen auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja toisiamme. Ryhmäterapiassa tähän yhdistyy sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmät joiden tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, sosiaalinen kasvu ja hyvinvoinnin tukeminen. Toiminnallisuus on vahvasti mukana toiminnassa Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa kehittyy valtava määrä ihmisen itsetuntoon vaikuttavia asioita; itseluottamus kasvaa, sosiaaliset taidot kehittyvät, oma kunto kohoaa, yhteistyö hevosen ja muiden tallilla olevien kanssa alkaa sujua, kiinnostus omaan hygieniaan ja siisteyteen kohoaa ja ennen kaikkea elämänlaatu kokonaisuudessaan paranee. -Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tavoitteena on ohjata asiakkaita voimaannuttavaan toimintaan hevosten kanssa, heidän rinnalla kulkien. Haluan, että he tuntevat olonsa rauhalliseksi, turvalliseksi ja itsevarmoiksi hevosteluhetkien jälkeen. Tavoite on myös antaa voimavaroja arkipäivässä selviytymiseen, sosiaalisten taitojen kasvattamiseen ja ryhmässä toimimiseen sekä tehdä vaikeatkin asiat puhuttaviksi. Toiminnallisuus on yhteisessä tekemisessä mukana joka kerta. Syömme mahdollisesti yhdessä pienen välipalan, siivoamme karsinat, haemme hevoset porukalla laitumelta muiden hevosten laumasta, harjaamme ja vaikka letitämme hevosten harjan, satuloimme tai valjastamme, teemme talutusharjoituksia, ratsastamme tai ajamme, hoidamme hevoset yhdessä toiminnan jälkeen, puhdistamme varusteet, harjaamme tallin lattian, laitamme hevosten ruoat valmiiksi, Ulla kertoo. Erot tavallisen pientallin ja sosiaalipedagogisen hevostalli Vaarantilan toiminnassa -Tallimme sijaitsee rauhallisella paikalla maalaisympäristössä. Yhteisöön kuuluu avomieheni, kaksi lastamme, 7 hevosta ja kaksi aasia, vuohi, pupu, kissoja ja koiria. Olen itse henkilökohtaisesti joka kerran läsnä asiakkaiden kanssa, ryhmät ovat pienryhmiä 3 4 henkilöä kerrallaan. Valvon, että toimintakerralla ei kiroilla, kiusata eikä kuiskita seurassa. Hevoset ovat kilttejä ja rauhallisia, terapeuttiseen ja kuntouttavaan toimintaan soveltuvia ratsuja. Ohjaan asiakkaita kuuntelemaan ja auttamaan toisiaan, ryhmähenki on yksi avainsana. Toiminta on pienimuotoista ja rauhallisuuteen sekä selkeyteen pyritään. Asiakkaat saavat osallistua hevosten arjen pyörittämiseen; karsinoiden siivoamiseen, varusteiden puhdistamiseen, hevosten ruokien laittamiseen. Yhdessä tarkkailemme hevosen elämää laumassa, hevosen eleet ja ilmeet ovat hyvin monipuoliset ja paljon kertovat, Ulla Hukka kuvailee. -Ymmärrän mielestäni paljon hevosen sekä ihmisen syvällisemmästä sielunelämästä ja erilaisista tarpeista ja osaan yhdistää sen asiakastilanteisiin hevosten kanssa. Hevostelutilanteissa tulee esille paljon sellaisia piirteitä, tapahtumia ja asioita joita tulkitsen eri näkökulmasta kuin ei sosiaalipedagogisesta näkökulmasta hevostelutoimintaa tarjoavat talliyrittäjät, Ulla toteaa. Hevosen kanssa toimiessa asiakkaan itsetunto kasvaa monessakin tilanteessa -Kun tarkastellaan esimerkiksi hevosen taluttamista, niin jos taluttaa hevosta aroin ottein, ei uskalla tai osaa olla jämäkkä, määrätietoinen ja konkreettisesti suoraselkäinen, hevonen kiltistä olemuksestaan huolimatta saattaa kuljettaa asiakkaan lähimmälle ruohomättäälle. Neuvon taluttajaa kulkemaan tomerasti hieman hevosen edellä, selkä suorassa, katse eteenpäin suunnattuna reippain askelin ja päättäväisesti, eikä hevosta saa päästää laskemaan päätään alas, vaan pidetään esimerkiksi riimusta kiinni. Näin toimiessa hevonen seuraa kiltisti taluttajaansa ja taluttaja huomaakin hallitsevansa itseään paljon suurempaa eläintä ja jo tässä itseluottamus kasvaa, Ulla selvittää. -Itseluottamus kasvaa myös niissä tilanteissa, joissa neuvon miten hevosta käsketään siirtymään ja väistämään hoitotilanteessa hoitajaa, eikä niin miten kovin usein näkee, että ihminen kiertelee hevosen ympärillä ja kulkee hevosen kaulan alta, tavallaan väistellen johtajaansa. Hevonen tarvitsee selkeän johtajan, ja ohjaan asiakkaita hoitotilanteissa niin, että hevonen on karsinassa vapaana ja asiakas tietyin ohjatuin käskyin ja ottein saa hevosen siirtymään tieltään pois. Pointti tässä harjoituksessa on se, että ihminen eli johtaja pysyy paikallaan ja hevonen väistelee johtajaansa. Se että saa ison hevosen väistämään ja tottelemaan itseään, on kovin itseluottamusta kasvattavaa, Ulla kuvailee. -Hevosen kanssa toimiessa on hyvin paljon konkreettisia kasvua sekä itsetuntoa tukevia elementtejä; itseluottamus kasvaa, ryhti suoristuu, katse nousee maasta ylös. Jo se pelkästään riittää, että usein hevonen on kuitenkin korkeampi kuin asiakas ja esimerkiksi suitsia tai riimua päähän laitettaessa tai hevosta harjattaessa on katse nostettava maasta ylös. Rajojen tunnistaminen konkretisoituu, koska hevonen ei saa jyrätä ihmisen yli esimerkiksi taluttaessa, hevosen pitää pysyä ihmisen vieressä tai vähän takana, luottamus oman itsen ja hevosen välillä voimistuu, uskaltaa luottaa rauhalliseen hevoseen ja uskaltaa kääntää sille selkänsä ilman, että tarvitsee pelätä että hevonen tulee päälle. -Itseluottamusta ja uskallusta kasvattaa sellainenkin harjoitus, että seisoo karsinassa vapaan hevosen kanssa, silmät kiinni ja kädet rentoina hevosen kyljen tai selän päällä. Tämä osoittaa sen, että luottamus hevoseen on olemassa, samalla oma itseluottamus kasvaa. -Myös ohjeiden kuuntelu ja vastaanottaminen kehittyy. Hevostallilla ei pärjää, jos ei kuuntele ohjeistusta miten tallissa ja hevosten kanssa toimitaan vaaratilanteiden välttämiseksi. Myös konkreettinen ratsastuksen opettelu kehittää ohjeiden vastaanottamista, tämän lisäksi ratsastuksessa kehittyy tasapaino, ryhti, koordinaatio, ryhmätoiminta muiden ratsastajien kanssa, säännöt siitä mistä ja miten erilaiset ratsastusradan tiet ratsastetaan ja vielä hevosen lisäksi pystytään huomioidaan muut samassa tilassa ratsastavat henkilöt ja hevoset. -Yksilön oma huomiokyky kehittyy ja tietoisuus lisääntyy, itsehavainnointi kyky kasvaa, elämänkokemus karttuu; uskomusten oletusten ja kokemusten kuvauksen erottaminen toisistaan vahvistuu, toimintakyky kasvaa, vastuullisuus ja toisista huolehtiminen lisääntyy, tulevaisuuden suunnitelmien, päätösten ja toimintapolkujen luominen kehittyy, Ulla täsmentää. -Huomioin myös sen, että jos asiakas on kovin pelokas, etenemme hevostelun suhteen hänen ehdoillaan. Pelokkaassa mielentilassa ihminen ei pysty oppimaan asioita ja havainnointikenttä pienenee, joten on hyvin tärkeää luoda luottamus suhde asiakkaaseen sekä saada asiakas luottamaan hevoseen ja yhteistyön sujuvuuteen, vasta sen jälkeen on oppiminen ja tiedon vastaanottaminen mahdollista, Ulla Hukka korostaa. PeltoHukan Turpaterapia, Vaarantila, Toivolantie 115, LÄYLIÄINEN Ulla Hukka (sosiaalipedagoginen hevostoiminta), vaarantila@gmail.com Anne Peltonen (hevosavusteinen psykoterapia), anne.peltonen@pp3.inet.fi

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Palvelukoti Metsärinne Oy on yksityinen kuntoutumis- ja asumispalveluja aikuisille mielenterveyskuntoutujille tarjoava yritys. Palvelukoti Metsärinne on toiminut vuodesta 1988 lähtien aluksi vuokratiloissa ja vuodesta 1990 alkaen omassa kiinteistössä Haapaveden keskustassa. Asiakaspaikkoja on 15. Palvelukoti sijaitsee viihtyisässä ympäristössä ja rakennuksen tilat on suunniteltu palvelemaan mielenterveyskuntoutujia. Palvelukoti Metsärinne Oy Laihonkuja 2, Haapavesi Puh: (08) , Gsm: Ilo Elää Hyvinvointipalvelut tarjoaa ammatillisesti korkeatasoisia hyvinvoinnin kehittämispalveluja yksilöille, ryhmille ja työyhteisöille. Erityisosaamisalueena on yksilöiden ja työyhteisöjen hyvinvointi-, kehittämis- ja työnohjauspalvelut sekä hevosten avulla tapahtuva kuntouttava ja voimaannuttava toiminta lapsille, nuorille ja aikuisille. Hevosen ja talliympäristön käyttäminen kuntoutuksessa on Suomessa suhteellisen uusi kuntoutumisen muoto. Sillä tarkoitetaan laajasti ottaen koulutetun ammattihenkilön ja hevosen yhdessä asiakkaan/ asiakkaiden kanssa toteuttamaa kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa talliympäristössä. Ilo Elää Hyvinvointipalvelut Villanella Helsinki Jaana Laurinvaara puh Keski-Savon Hoivakehitys ry Oljamikoti on yksityinen ympärivuorokautista tuettua asumista ja hoivapalvelua tuottava yritys. Jokaisella kodilla on omat erityispiirteensä. Yhteisenä perusajatuksena on tuottaa laadukkaita asumis- ja hoivapalveluja henkilöille, jotka tarvitsevat paljon tukea arkipäivässään ja mahdollisuus siten elämiseen kodinomaisessa ympäristössä. Pieksämäellä vuodesta 1999 alkaen toiminut sosiaalipsykiatrinen yhdistys edistää mielenterveyskuntoutujien ja kaksoisdiagnoosiasiakkaiden sosiaalisia taitoja, elämänlaatua, asumisolosuhteita ja yhteiskunnallista asemaa. Keski-Savon Hoivakehitys ry ylläpitää Nikulanmäen Kuntoutumiskylää sekä Kiinteistö Oy Pieksämäen Keskipistettä, jonka tiloissa sijaitsevat Kahvila Akseli & Elina, paistopiste, Kotikuntoutuksen toimipiste sekä Keskipisteen tukiasunnot. TARJOAMME MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN kuntoutusta asumispalvelua tukiasuntoja työtoimintaa kotikuntoutusta ja viriketoimintaa Nikulanmäen Kuntoutumiskylä Nikulanmäentie 90 A Pieksämäki Puh Toimintamme perustuu kodinomaisuuteen, ihmisten väliseen tasa-arvoon, toisen ihmisen kunnioittamiseen ja yksilöllisyyden huomioimiseen. Juuso Lindqvist, Toimitusjohtaja Rintalankatu 2 C, Lappeenranta Puhelin Fax juuso.lindqvist@oljamikoti.fi Savimäki: Rintalankatu 2 C Lappeenranta Puhelin Fax savimaki@oljamikoti.fi Ukonmäki: Ukonmäenkatu Lappeenranta Puhelin Fax ukonmaki@oljamikoti.fi Vallimäki: Koulutie Taavetti Puhelin Fax vallimaki@oljamikoti.fi Kylä-Katila: Kylä-Katilantie Hyvinkää Puhelin Fax kylakatila@oljamikoti.fi

5 Suomen Mielenterveysseura ehdottaa Maailman mielenterveyspäivänä, että kunnallisessa päätöksenteossa otetaan käyttöön mielenterveysvaikutusten arviointi. Kaikki päätökset vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin joko myönteisesti tai kielteisesti. Kansalaisten mielenterveyden hyvinvoinnin näkökulmasta olisi paikallaan, että päätösten vaikutukset tehtäisiin näkyviksi jo asioiden valmisteluvaiheessa. Mielenterveysvaikutusten arviointi helpottaa päättäjien työtä, jos tiedetään etukäteen, mitä vaikutuksia ja kustannuksia eri päätösvaihtoehdoilla on pitkällä aikavälillä. Vastaavanlaista etukäteisarviointia tehdään jo SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Mielenterveysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa esimerkiksi ympäristövaikutusten osalta. Mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa lasten palvelut, kouluolot, nuorisotyö, kaavoitus, virkistysmahdollisuudet, köyhyyden vastainen työ, työmahdollisuudet, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä liikennejärjestelyt ja melutaso. Valtaosa mielenterveystyöhön käytetyistä rahoista menee nykyisellään ongelmien korjaamiseen. Mielenterveysongelmat aiheuttavat jopa viiden miljardin laskun yhteiskunnalle vuosittain. Päätöksenteon pitäisi olla nykyistä läpinäkyvämpää, jotta päättäjät voisivat arvioida avoimesti, kuinka tehty säästöpäätös vaikuttaa kuntalaisten psyykkiseen hyvinvointiin, esimerkiksi ihmisten kohtaamismahdollisuuksiin tai kouluviihtyvyyteen. Nyt maksamme usein jälkikäteen kalliisti monien päätösten seurauksista. Osin tämänkin vuoksi valtaosa mielenterveystyöhön käytetyistä rahoista menee ongelmien korjaamiseen, Marita Ruohonen toteaa. Suomen Mielenterveysseura muistuttaa, että on fiksumpaa satsata mielenterveyteen tietoisesti ja etukäteen kuin kauhistella jälkikäteen, että miten tässä näin pääsi käymään ja miten tämä maksaa näin paljon. Mielenterveysvaikutusten arvioinnista on tehty valtuustoaloiteluonnos valtuutettujen käyttöön. Suomen Mielenterveysseura toivoo, että mielenterveysvaikutusten arviointi otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Seuran verkkosivuilta löytyvä aloiteluonnos on kaikkien valtuutettujen käytettävissä. Lisätietoa: Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen, Viestintäjohtaja Tarja Heiskanen, Ensi keväänä helmikuun alussa Tampere-talossa järjestetään seitsemännet Kansalliset mielenterveyspäivät. Päivillä kuullaan kevään tärkeimmät ja ajankohtaisimmat mielenterveyspuheenvuorot! Mieli päivät ovat hyvä tilaisuus verkostoitua muiden mielenterveyden huippuasiantuntijoiden, kulttuurivaikuttajien, kokemusasiantuntijoiden ja päättäjien kanssa. Vuoden 2013 päivien teemaksi on valittu Yhteisvoimin mielen hyvinvointia rakentamassa Kansalaisuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet. Päivillä lähestytäänkin mielenterveyttä ja sen edistämistä monen eri näkökulman kautta. Eri luennoilla käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: Miten kansalainen voi vaikuttaa ja osallistua mielenterveystyöhön Harmaat pantterit uhka vai mahdollisuus Kenen ääni kuuluu mielenterveystyössä Miten fyysinen ympäristö tukee mielenterveyttä Mielenterveystyön hyviä käytäntöjä lasten ja nuorten mielenterveystyössä Sosiaalinen ympäristö mielenterveyden tukena vai turmiona Mistä voimavaroja lapsille ja nuorille Kansalainen mediassa -puhetta moraalista ja mielenterveydestä Pahuutta, hulluutta vai normaalia Päivät järjestää Suomen Mielenterveysseura yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Välittäjä -hankkeen kanssa. Tutustu ohjelmaan, esiintyjiin ja ilmoittaudu: ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Perhe- ja parisuhdeongelmat yleisin syy Mielenterveysseuran kriisipalveluissa Kesällä pari- ja perheongelmien takia soitettiin Kriisipuhelimeen normaalia enemmän. Soittojen taustalla oli erotilanteita, perheväkivaltaa, uskottomuutta, vuorovaikutusongelmia sekä huolta omasta tai puolison alkoholinkäytöstä, kertoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter. Heinäkuussa Kriisipuhelimeen tuli ennätykselliset puhelua, kun yleensä puheluja on tullut kuukaudessa keskimäärin Suomen Mielenterveysseuran kriisipalveluissa näkyy selvästi, että perheet ja pariskunnat ovat lähteneet aiempaa aktiivisemmin hakemaan apua vaikeuksiinsa. -Ihmiset näyttävät aktivoitu- Vuoksenkoto / Hk Valionpuisto / Hk Honkaharju 4 Valionkuja Imatra Imatra Puh Puh Päivystys / Hk neen. Mahdollisesti perheiden vaikeuksista käyty julkinen keskustelu on herättänyt ihmisiä pohtimaan omaa tilannettaan. Matalan kynnyksen kriisipalvelut ovat nopea tapa saada hyvää apua omiin vaikeuksiin, kertoo Susanna Winter. Perhe- ja parisuhdeongelmat näkyvät myös Mielenterveysseuran Kriisivastaanotoilla. Ne olivat kesällä yleisin yhteydenoton syy. Helsingin SOS-kriisikeskuksessa oli viime kesänä poikkeuksellisen hyvä henkilöstötilanne, ja pystyimme auttamaan useampia perheitä kuin aiempina vuosina, kertoo kriisityön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen. Lomat voivat kärjistää parisuhteita ja lisätä päihteiden käyttöä. Keskikesällä avun tarvetta saattaa kasvattaa myös se, että monet muut tukipalvelut ovat suljettuna tai toimivat vajaalla miehityksellä. Monet tuntevat loma-aikaan itsensä yksinäisiksi, kun ihmiset lomailevat perheen tai ystävien kanssa. Kriisivastaanotoilla kiireisintä aikaa ovat perinteisesti syksyt, jolloin monissa perheissä nousevat esimerkiksi eroajatukset, joita on pantattu kesälomien ajan. Pystyisimme auttamaan ja ehkäisemään perheiden ja pariskuntien ongelmien pahenemista huomattavasti laajemmin, jos meillä olisi enemmän resursseja, kertoo Pirjo-Riitta Liimatainen. Kriisipuhelin päivystää numerossa arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä klo sekä sunnuntaisin klo Päivystäjinä toimivat kriisityöntekijät sekä koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Vuonna 2011 kriisipuhelimeen tuli soittoa. Lisätietoja Pirjo-Riitta Liimatainen, kriisityön päällikkö Elämänkoti on vuonna 2001 perustettu Valviran valvoma ja hyväksymä kuntoutumiskoti Varsinais-Suomessa Koski tl:ssä, joka on suunniteltu erityisesti nuorille aikuisille (18-55-v.) sekä mielenterveys- ja päihdepsykiatrisille kuntoutujille jatkokuntoutuksena sairaalan osastohoidon jälkeen. Hoito Elämänkodissa perustuu jokaiselle henkilökohtaisesti laadittuun kuntoutumissuunnitelmaan, jota seurataan kuukausittain. Kuntoutuminen alkaa muutaman päivän pituisesta tutustumisjaksosta, jonka jälkeen asiakas aloittaa tiiviin yhteisöhoidon, jossa asiakkaan fyysinen ja psyykkinen kunto vakiinnutetaan. Yhteisöhoito on sosiaalisen kuntoutuksen kulmakivi. Hyvin toimiva vertaisryhmä auttaa asiakasta vaikeiden aikojen yli. Pienen yksikön etu on juuri sen koko. Elämänkodissa voi maksimissaan olla 8 asiakasta. Tavoitteena on, että asiakkaat ja henkilökunta voisivat olla yhtä suurta perhettä ja asiakas voisi tuntea kuuluvansa joukkoon. Hoidon edetessä pidemmälle huomio keskittyy asiakkaan tukemiseen Elämänkodin tukiasunnossa Koskella tai muualla asiakkaalle sopivalla paikkakunnalla. Tukiasuntoasukasta kannustetaan osallistumaan erilaisiin harrastuksiin sekä Elämänkodissa tapahtuvaan päivätoimintaan. Myös intervallijaksot Elämänkodissa ovat mahdollisia. Elämänkodissa kuntouttavina menetelminä käytetään mm. seuraavaa: - NLP-pohjaiset keskustelut - Luontoryhmät - Musiikkiterapia - Liikunta- ja muut toiminnalliset ryhmät Kiinnitämme myös huomiota terveelliseen ruokavalioon. ELÄMÄNKOTI Kokintie 339, Koski tl., puh. (02) , /päivystys heidi.selenius@elamankoti.com puh. (09) , gsm Susanna Winter, kriisipuhelintoiminnan päällikkö puh. (09) , gsm

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Voimavaraista ja yksilöä kunnioittavaa tehostettua asumispalvelua mielenterveysongelmaisille sekä kehitysvammaisille asukkaille. Ratkaisukeskeinen perheterapeuttimme työskentelee koko perhettä tukien. Meiltä myös työtoiminnan palvelut. Hoitokoti Rautlehto Oy Lukiotie Turenki Puhelin: / Palvelukeskus Riekonlento on 20-paikkainen palvelukeskus, joka toimii luonnonkauniissa ympäristössä Palojärven rannalla 40 kilometriä Rovaniemeltä Pelloon päin. Tarjoamme luvanvaraista, laadukasta ja yksilöllistä mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalvelua sekä kuntoutusta sitä tarvitsevalle, riippumatta asuinpaikasta. Palvelukeskus Riekonlento Seitarannantie 437, SONKA Esh Eija Naalisvaara puhelin: Matti Haapakoski puhelin: etunimi.sukunimi@riekonlento.com Talo rakennetaan seinistä ja parruista, koti rakennetaan yhteisöllisyydestä, välittämisestä ja unelmista! Eedi Asumispalvelut Oy on Espoon Diakoniasäätiön omistama korkeatasoista palveluasumista tuottava palveluyritys. Eedi toimii parantaakseen asumisessaan erityistukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Tavoitteena on edistää elämän hallintaa ja eheytymistä. Eedin palveluna on kuntouttava, kokonaisvaltainen asuinympäristö erityistukea tarvitseville. Eedi on aloittanut toimintansa joulukuussa Toiminnassa on palvelukonsepteiltaan erilaisia ryhmäkoteja, joissa kaikissa yhdistyy asuminen ja psykososiaalinen kuntoutustuki. Ryhmäkoteja on seitsemän ja ne kaikki sijaitsevat Espoossa, hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Ryhmäkodit tarjoavat jokaiselle oman huoneiston ja saniteettitilat. Käytössä on myös kodikkaat oleskelutilat, keittiö, ruokasali, kirjasto, klubihuone, atk-piste, kuntosali, sauna sekä vaatehuoltotilat. Itsenäisemmän asumisen vaihtoehtoina toimivat soluasunto sekä tukiasunnot ympäri Espoota. Arvojamme ovat turvallisuus, kodinomaisuus, kunnioitus itseä ja muita kohtaan, oikeus osallistua ja välittävä ilmapiiri. Eedin henkilökunta on moniammatillista ja on paikalla ympäri vuorokauden. Käy katsomassa puhelinnumero Tervetuloa tutustumaan! OletkO helsinkiläinen mielenterveyskuntoutuja? Kaipaatko mielekästä sisältöä päiviisi? Haluaisitko olla osana yhteisöä, joka tukee kuntoutumistasi? Toivotko saavasi uusia ystäviä? Klubitalo voi olla paikka juuri sinulle. Jäsenyytemme on ilmainen. Tarjoamme monipuolisia työtehtäviä talon sisällä, sekä palkallisia siirtymätyöjaksoja talon ulkopuolella. Valmistamme päivittäin myös maittavan ja edullisen lounaan. Suomessa Klubitaloja on 26, joista kaksi Helsingissä. Maailmanlaajuisesti Klubitaloja on jo yli 400. Tervetuloa tutustumaan MT-messujen osastollemme (E 15). Helsingin Klubitalot ry Tule tutustumaan ja varaa aika: Helsingin Klubitalo Itä-Helsingin Klubitalo Suomen Klubitaloverkosto Talo rakennetaan seinistä ja parruista, koti rakennetaan yhteisöllisyydestä, välittämisestä ja unelmista!

7 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Sanasopukka - kokemuslähtöinen palveluiden kehittäminen mielenterveystyössä Kolme elementtiä: tarina, kokemus ja kokemusasiantuntijuus yhdistyvät Asumispalvelusäätiö AS- PAn Tandem- projektin Sanasopukassa. Sanasopukka on teltta jonne mielenterveyskuntoutuja, hänen omaisensa tai mielenterveysalalla työskentelevä voi tulla kertomaan oman kokemuksensa videolle vapaamuotoisesti. Jokainen tarina on siinä hetkessä kertojansa näköinen, sillä Sanasopukassa ei haastatella eikä esitetä kysymyksiä. Tarinoita kerätään ympäri Suomea vierailemalla erilaisissa yhteisöissä, kokoontumispaikoissa ja tilaisuuksissa. Tähän mennessä Sanasopukka on käynyt 16 paikkakunnalla pääsääntöisesti matalan kynnyksen vertaistukipaikoissa, mutta tarinoita on saatu myös Mielenterveysmessuilta, ulkoilmatapahtumista sekä sairaalaympäristöstä. Tämän artikkelin kirjoittamishetkellä kokemuksia on kerättynä kuntoutujilta 132, omaisilta 9 ja työntekijöiltä 6. Kertomukset on katsottu ja luetteloitu tiin, oma asunto, opiskelu/ työ, asenteet /ennakkoluulot, tieto, netti ja kuulluksi tuleminen. Seuraavassa tuodaan esille joitakin esimerkkejä hyviksi koetuista ja toisaalta kehittämistä vaativista palveluista. Aina pitää tapahtua jotain ikävää Sairaalaan liittyen löytyi 36 mainintaa. Sairaalassa saatu kohtelu on koettu avopuolta tylympänä ja kovempana. Samoin lepositeistä ja eristyshuoneista todettiin niiden traumaattisuus, koska omaa olemista ja liikkumista joudutaan niin vahvasti rajoittamaan. Näihin tilanteisiin joutumisesta toivottiin enemmän keskustelua hoitohenkilökunnan kanssa. Hoitoon pääsyn toivottiin olevan helpompaa ja nopeampaa etenkin psykoositilanteissa. Pitäisi olla henkilö auttamaan hoitoon pääsyissä, esimerkiksi vertainen, joka ymmärtää, että on hädässä ja osaa puhua puolesta, todetaan eräässä tarinassa. Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä parantuakseen Erityisen tärkeänä koetaan vertaistuki ja ryhmät, mainintoja löytyy nämä paikat eivät tavoita nuoria kuntoutujia? Koti oli räjähdyksessä kuntoutusohjaaja tuli kotiin Maininta tuesta arjen hallintaan esiintyy 40 kertaa. Tarpeet arjen tukeen vaihtelevat yksilöllisesti, joku tarvitsee sitä kotitöistä suoriutumiseen, joku taas kodin ulkopuolelle kahviloiden, kirjastojen ja harrastusten löytymiseen. Oma asunto nähdään tärkeänä, mutta selvitäkseen monet kaipaavat tukea ja apua. Siirtymävaiheet eri asumismuotojen välillä ovat kriittisiä. Esimerkkinä huomio, jossa kuntoutuskodista lähtiessään kuntoutuja saattaa jäädä ainoastaan sukulaisten ja perheen kontolle. Tukihenkilöiden tarve tuodaan esille useissa kertomuksissa. Ennakkoasenteisiin vaikuttaminen ja muu kehittäminen Kuntoutujat kokevat ennakkoasenteet vielä kovin vahvoina mielenterveysasioita kohtaan.tarinoista nousee esille tarve tunnistaa ennakkoluuloja, joita täytyisi eri tavoin muokata positiivisemmiksi. Konkreettisesti esitetään lisää lääkäreitä ja hoitajia avohoitoon. Julkisen ja yksityisen hoito- ja kuntoutussektorin välisen yhteistyön puutteen nähdään aiheut- kantautumista voimallisemmin myös päättäjien korviin. Uskomme tarinoiden voimaan nostaa kokemusasiantuntijuutta ammattilaisuuden rinnalle. Kerätty kokemustieto toimii projektissa monin tavoin mielenterveystyön kehittämisen materiaalina. Sanasopukan kertomuksista on tuotettu lyhyt video, jota käytetään erilaisten tilaisuuksien keskustelun alustajana. Kokemukset toistavat tiettyjä teemoja mielenterveyspalveluiden tilasta riippumatta siitä mistä päin Suomea kertojat ovat olleet. Näin nämä teemat voidaan nostaa projektissa tehtävän alueellisen kehittämisen pohjaksi. Suunnitteilla on koulutuspaketin rakentaminen ja draamamuotoisen esityksen tuottaminen saadusta kokemustiedosta. Materiaalia on tarjottu myös oppilaitoksille opinnäytetyön aiheeksi. Aidossa kansalaisyhteiskunnassa palvelujen käyttäjät ja ammattilaiset yhdessä kehittävät mielenterveystyötä monipuolisemmaksi ja nykyaikaisemmaksi. Paljon saavutettaisiin sillä, että asiakas kohdattaisiin kokonaisvaltaisesti ja kunnioittavasti. Jokaisen ammattilaisen pitäisi tarkastella omaa työskentelytapaansa ja pohtia, millainen merkitys sanoilla ja teoilla on asiakkaalle. (Lappalainen ym ) Sanasopukan tarinat vahvistavat tätä näkemystä ja tuovat esille tarpeen muuttaa nykyisiä hoitoja kuntoutuskäytäntöjä etenkin kuntoutujan oman osallisuuden näkökulmasta. TANDEM HAASTAA KEHITTÄMÄÄN Exceltaulukkomuotoiseen analyysikehikkoon, jonka otsikot (24 kpl) on nostettu suoraan kuntoutujien kokemuksista. Analyysikehikon on kehittänyt ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönään projektityöntekijä Jaana Kaasinen. Sanasopukassa vierailleet kuntoutujat ovat pääsääntöisesti vuotiaita (naisia 54, miehiä 47). Kävijät kertovat omin sanoin kokemuksistaan hoidon ja kuntoutuksen eri vaiheissa. Teltan seinille on ripustettu tukisanoja, joihin tarinan kertoja voi halutessaan turvautua. Tukisanoja ovat esimerkiksi perhe, vertaistuki, tukihenkilö, sairaala, tuki ko- 78 kertomuksessa. Matalan kynnyksen paikat hyviä,voi olla ja tulla sellaisena kuin on, kerrotaan. Parantamista vertaistukipaikkoihinkin löydetään, illalla sais olla enemmän täällä tekemistä. Vertaistuen painottumiseen johtaa todennäköisimmin se, että suurin osa Sanasopukan vierailuista on tehty juuri matalan kynnyksen vertaistukipaikkoihin. Toisaalta pohdimme myös matalan kynnyksen paikkojen ja kokemusten kertojien ikäjakauman yhteyttä. Nuoria, alle 30-vuotiaita kertojia olemme saaneet mukaan vain muutaman. Miksi ta- v a n tilanteita, joissa kuntoutuja saattaa saada leiman hoidosta kieltäytyjänä. Viranomaisten tapaan kiinnittää huomiota vain yhteen asiaan kerrallaan ratkaisuksi esitetään kuntoutujan koko kokonaisuuteen perehtyneitä henkilöitä. Sanoista teoiksi Sanasopukka jatkaa kokemustiedon kokoamista vuoden 2013 helmikuun loppuun saakka. Jo nyt saaduissa tarinoissa alkavat toistua tietyt teemat mielenterveyspalveluiden tilasta. Kokemustiedon painoarvon kasvattamiseksi on tavoitteena saada kokoon noin 200 tarinaa. Tarinamäärällä tavoitellaan palvelujen käyttäjien äänen Ammattilainen, hyödynnä mielenterveystyön kehittämisessä projektissamme kerätty kokemustieto ja alueesi kokemusasiantuntijuus. Projekti voi järjestää alueellanne yhteisiä työpajoja kuntoutujille, ammattilaisille ja päättäjille palvelujen kuvaamisen vertailukehittämisen foorumit alueiden kesken Lähde mukaan rohkeaan hyppyyn! Tandem ( ) on Asumispalvelusäätiö ASPA:n valtakunnallinen mielenterveystyötä kehittävä projekti. Ota yhteyttä: Projektipäällikkö Päivi Kirjavainen Puh paivi.kirjavainen@aspa.fi

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Psykiatrista kuntoutusta nuorille aikuisille Tulevaisuuden Portti on yksityinen ammatillinen psykiatrinen hoitokoti keskellä kauneinta Kymenlaaksoa. Tarjoamme ympärivuorokautista hoitoa ja nuorisopsykiatrian erikoisääkärin vastaanottopalvelujanuorille aikuisille, mielenterveyskuntoutujille. Pidempien kuntoutusjaksojen lisäksi tarjoamme myös ns. intervallihoitojaksoja sekä räätälöityjä lyhyitä intensiivisiä kriisihoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6, Huruksela; Puh: Tarjoamme neuropsykiatrian, psykiatrian ja neurologian palveluita lapsille, nuorille ja aikuisille. Lisätietoja: Tiedustelut ja ajanvaraus: NEUROMENTAL OY Neuropsykiatrinen kuntoutus- ja lääkärikeskus Kaupintie 11 A, Helsinki Sievin Kimppakoti sijaitsee kilometrin etäisyydellä Sievin keskustasta, Jussinmäellä. Koti on saneerattu palvelukodin käyttöön kesällä 2002, laajennus toteutettiin syksyllä Kimppakoti tarjoaa 12 asukaspaikkaa. Asukashuoneet ovat yhden ja kahden hengen huoneita. Yhteiset tilat muodostuvat kahdesta olohuoneesta, askartelu-, ruokailu- ja saunatiloista. Kimppakodin kanssa samassa pihapiirissä ovat tukiasunnot jo harjaantuneemmille mielenterveyskuntoutujille. Tukiasunnossa on paikkoja kymmenelle asukkaalle. Asuntojen lisäksi käytössä ovat yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat. Sievin Kimppakoti Oy Jussinmäentie 1B Sievi Puh: Gsm: Fax: Hoitokoti Ukonhattu on laajeneva yritys. Ukonhattu on tarkoitettu ympäri vuorokauden hoitoa tarvitseville mielenterveysasiakkaille ja päihdedementikoille. Ukonhatun laajennus on valmis viimeistään maaliskuussa Hoitokoti Ukonhattu Oy Ruvaslahdentie Ruvaslahti

9 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 SAUMA hanke- Saumattomat, matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Kerava kaupunki on mukana Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Kaste-hankkeessa, joka toteutetaan vuosien aikana. Keravan Sauma-hankkeen hallinnoista vastaa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen Avain. Sauma-hankkeen tavoitteena on yhdistää päihde- ja mielenterveyspalvelut yhdeksi, matalankynnyksen yksiköksi. Yksikkö tarjoaa joustavasti apua ja palveluja niin mielenterveysongelmien kuin päihdeongelmien hoitoon. Kerava on noin asukkaan kaupunki, jossa on yhdistetty sosiaali- ja terveysvirasto. Päihde- ja mielenterveyspalvelut kuuluvat sosiaalipalve- lulinjaan. Avopalveluyksikön toiminnan lähtökohdaksi on asetettu asiakkaiden tarpeet sekä palvelukokonaisuuden parantaminen synergia edun avulla. Mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyivät käytännössä kesäkuussa Tätä edelsi pitkä, lähes kahden vuoden suunnitteluprosessi, jossa olivat mukana kaikki työryhmän jäsenet. Suunnittelu tapahtui monentyyppisissä foorumeissa sekä osaamisen tueksi järjestettävissä koulutus- ja seminaaritapahtumissa. Antti Särkelän ohjaaman muutostyöpajan tarkoituksena oli tukea työryhmien moniammatillista työotetta sekä tiimityön taitoja. Hankkeen roolina on ollut tuottaa sisällöllisiä ideoita muutoksen eteenpäinviemisessä sekä koordinoida toimintaa yhdistymisen suuntaan. Toiminnanohjaaja, palveluohjaaja sekä lääkäri ovat toteuttaneet myös asiakastyötä osana palvelujen toimivuutta ja tuottamista. Yksikön toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet ja palvelukokonaisuuden parantaminen ja yhdenmukaistaminen. Tavoitteena on luoda tasavertaiset palvelut asiakkaiden tai heidän omaistensa avuntarpeeseen, riippumatta ongelman lähtökohdista. Selviytyäkseen osittain muuttuvista asiakastarpeista tavoitteena on ollut henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä moniammatillisen työotteen vahvistaminen. Osana palvelukokonaisuuden kehittämistä tavoitteena on ollut kotiin vietävien palvelujen-, päivätoiminnan- ja tukiasumistoiminnan kehittäminen. -Yksikölle valmistui uudet toimitilat osoitteeseen Metsolantie 9 ja toiminta käynnistyi kesällä Yksikössä työskentelee osaava, moniammatillinen työryhmä. Osana Sauma-hanketta kehitetään myös asiakkaita sekä yhteistyöverkostoja palveleva palveluohjausmalli. Mallin avulla asiakkaiden ohjautuminen oikeiden palvelujen piiriin paranee sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä helpottuu. Myös päihde- ja mielenterveysasiakkaiden monipuolinen päivätoiminta on käynnistynyt osana tätä hanketta. Päivätoiminta on tavoittanut hyvin asiakkaita,kävijämäärät ovat olleet koko ajan kasvussa, Sauma-hankkeen koordinaattori Marikki Forell kertoo. -Ennen Sauma-hankkeen aloittamista, Keravan mielenterveys- ja päihdepalvelut toteutettiin kolmessa, toisistaan melko erillään toimivassa yksiköissä. Päihdepalvelut toteutettiin A-klinikkalla ja hoitokodissa, mielenterveyspalvelut toteutettiin mielenterveysyksikössä. Yksiköt olivat työntekijämääriltään pieniä, 4-6:een hengen tiimejä sekä eri toimialojen kautta johdettuja. Asiakastyötä toteutettiin pääasiallisesti yksilötyön ja -vastaanoton periaatteella, paitsi hoitokodissa, jossa toteutettiin ympärivuorokautista päihdekuntoutusta. Työryhmissä työskentelee sekä terveyshuollon että sosiaalihuollon ammattilaisia, Forell selvittää. -Sauma-hankkeen ensimmäinen ja kehittämistyön kannalta merkittävin vaihe on saatu Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain on Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama Kaste -ohjelmaan perustuva hanke. Mielen avain -hanke on hankealueena laaja kattaen 37 hankekuntaa ja väestöpohjan. Sauma -hanke on yksi Mielen avain -hankkeen osahankkeista, joita on yhteensä 13. Mielen avain -hanke toteutetaan vuosina Sen toiminta alkoi vuoden 2010 alussa osittain, mutta kattavasti koko hankealueella vasta syksyllä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen haasteet ovat hankealueella moninaisia, koska alue on hyvin heterogeeninen. Mielen avain -hankkeen päätavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä parantaa niiden ihmisten avunsaantia, joilla jo on ongelmia. Tämä tapahtuu lisäämällä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta sekä tehostamalla palvelujärjestelmää siten, että asiakkaat saavat nopeasti apua osaavalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Kaikki mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet hankkeen kolmeen keskeiseen teemaan ja osahankkeet on valmisteltu nämä teemat huomioiden. Hankkeen kolme keskeistä teemaa ovat: Osallisuuden vahvistaminen, kynnyksettömyys sekä henkilöstön osaamisen lisääminen. ASIAKAS - Mielenterveysongelma - Päihdeongelma - Omainen - Oma-aloitteisesti - Hoitoon ohjattuna VASTAANOTTOTOIMINTA - Vastaanotot - Puhelinneuvonta - Psykologiset tutkimukset - Lääkäripalvelut - Konsultaatio - Päivystys MIELENTERVEYS - JA PÄIHDEYKSIKKÖ METSOLA - Matalankynnyksen yksikkö - Moniammatillinen työryhmä - Ilman lähetettä PÄIVÄTOIMINTA - Ryhmät - Avoin päivätoiminta - Vastaanotto - Jalkautuva työ TUKIPALVELUT - Palveluohjaus - Tukiasuminen - Ryhmätoiminta - Jalkautuva työ YHDESSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI LAITOSHOITO - Erikoissairaanhoito - Katkaisuhoito - Päihdelaitoskuntoutus - Terveyskeskus KOTIKUNTOUTUS - Kotiin vietävät palvelut - Ohjaus,tuki,neuvonta päätökseen. Keravan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyö on ollut kokonaisuutena laaja ja tähdännyt pysyviin rakenteellisiin muutoksiin palvelukokonaisuudessa. Sauma-hankkeen tavoitteena olikin luoda uutta, joka tarkoittaa vanhojen toimintatapojen ja -mallien uudistamista. Tässä lienee ollut myös hanketyön suurin haaste. Yhteenvetona voidaan todeta, että Saumahanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti ja kaupungin päätöksille alisteisessa aikataulussa, Forell toteaa. -Elämme muuttuvassa maailmassa ja jatkuva toiminnan kehittäminen on osa sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnan nykypäivää. STM:n myöntämällä jatkorahoituksella Sauma-hanke jatkaa toimintaansa kesäkuun-2013 loppuun saakka. Tavoitteena on entisestään kehittää palvelukokonaisuutta ja juurruttaa uusia toimintamalleja, Marikki Forell määrittelee Sauma-hanketta. ASIAKKAAN AVUNTARVE VÄHENEE JA ELÄMÄNLAATU PARANEE VERKOSTOTYÖ Psykiatrian poliklinikka, Sosiaalitoimi, Lastensuojelu, Neuvolat, Kolmas sektori, jne.

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kehitysvammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisessa ja palveluissa on käynnissä rakennemuutos. Laitosasumista vähennetään merkittävästi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Uudet laatusuositukset ohjaavat rakentamista. Myös palveluissa tarvitaan kokonaan uudenlaista ajattelua. Asumispalvelusäätiö ASPA edistää vammaisten ihmisten Hyviä uutisia tukiasumisesta! Asumispalvelusäätiö ASPA Yksilöllistä asumista kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille ja mielenterveyskuntoutujien Palvelut Oy tuottaa yksilöllisiä mahdollisuuksia asettua asumaan asumispalveluja eri tavoin lähelle palveluja omaan vammaisille ihmisille ja mie- kotiin normaalissa elinympäristössä. lenterveyskuntoutujille. Säätiön omistama ASPA Jos viesti ei näy oikein, voit lukea sen täältä. Asumispalvelusäätiö ASPA Tavallinen kotielämä on nyt mahdollista yhä useammalle. Tiesithän, että tuettuun asumiseen oikeutetuille, tukiasuntoa tarvitseville asiakkaillesi on asuntoja saatavilla? ASPAn tukiasunnot ovat tarkoitettu eri tavoin vammaisille ihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsevat tukea arkielämässään. ASPAlla on lähes 700 asuntoa ympäri maata, Utsjoelta Helsinkiin, ja niitä hankitaan vuosittain Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella lisää. Kaikki tukiasunnot sijaitsevat tavallisessa asuinympäristössä, lähellä palveluja. Välitä hyvät uutiset eteenpäin potentiaalisille tukiasujille! ASPAlta voi hakea tukiasuntoa heti kun tuki on järjestynyt. Tuen ASPAn asunnossa asuvalle voi tarjota esimerkiksi henkilökohtainen avustaja, tukihenkilö, asumispalveluntuottaja, omaishoitaja tai poliklinikan tms. kotipalvelutiimi. Lisätietoja tukiasunnoista» Tukiasunto-hakulomake pdf» Hyvää työpäivän jatkoa, Mari Hietala Projektikoordinaattori gsm Tukiasuntojen hankinnan kehittäminen -projekti Asumispalvelusäätiö ASPA Hyviä uutisia! Ennen jouduin kantamaan Helmiä monta kerrosta ylös asuntoon, mutta täällä on hissi. Tärkeää on myös apteekin, juna-aseman sekä koulun ja väliaikaishoidon läheisyys. Itse asunto on ihana, kynnyksetön ja avara, jolloin Helmi pysyy jatkuvasti näköpiirissäni arjen touhuissa. Hakuprosessi sujui uskomattoman nopeasti en vieläkään meinaa tajuta, että meillä on viimeinkin koti, jonka saimme itse valita! Niina, Helmin äiti ja omaishoitaja, sekä Helmi 8 v. Tukiasunnoissa tavallinen kotielämä on mahdollista mm.: kehitysvammaisille aistivammaisille liikuntavammaisille pitkäaikaissairaille mielenterveyskuntoutujille Hankekumppanimme tukiasuntojen hankkimisessa kehitysvammaisille: Lue lisää» Lue lisää» Lue lisää» Asumispalvelusäätiö ASPA Viljatie 4 A, Helsinki, (09) , aspa.toimisto@aspa.fi Tukiasuntojen hankinnan kehittäminen -Projektin tavoitteena on lisätä eri tavoin vammaisille henkilöille tukiasumista asumisvaihtoehtona. Tukiasuntojen hankinnan kehittäminen -projektissa markkinoidaan sekä kunnille että asiakasryhmille tukiasumista varteenotettavana asumisvaihtoehtona. Tavoitteena on järjestöpohjaisen tukiasuntotarjonnan ja tukiasuntojen tarvitsijoiden kohtaamisen parantaminen. Lisäksi tehostetaan tukiasuntojen hankintaprosessia ja projektissa tuotetaan markkinointimateriaalia kuten esitteitä, oppaita ja video,projektikoordinaattori Mari Hietala kertoo. Projektin kumppaneina toimivat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS, Savon Vammaisasuntosäätiö SAVAS sekä Uudenmaan Vammaispalvelusäätiö. Päävastuu projektista on Asumispalvelusäätiö ASPAlla. RAY-rahoitteinen hanke toteutetaan Asumispalvelusäätiö AS- PAn tukiasunnot ovat tarkoitettu vuotiaille eri tavoin vammaisille ihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsevat tukea arkielämässään. ASPAlla on lähes 700 asuntoa yli 50:llä eri paikkakunnalla, Utsjoelta Helsinkiin. Kaikki tukiasunnot sijaitsevat tavallisessa asuinympäristössä lähellä palveluja. ASPA vuokraa vapautuvia tukiasuntoja sekä hankkii tarpeen mukaan lisää asuntoja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella. Tukiasunnot räätälöidään aina vastaamaan asukkaan avun ja palveluiden tarpeita. Asuntoa voivat hakea vammaiset ihmiset, pitkäaikaissairaat ja mielenterveyskuntoutujat. Asunnon saamisen ehtona on, että hakija tarvitsee asumisen tukipalveluja. Ennen asunnon hakemista tulee hakijalla olla tieto siitä, kuinka tukipalvelut järjestetään. Tuen ASPAn asunnossa asuvalle voi tarjota esimerkiksi henkilökohtainen avustaja, tukihenkilö, asumispalveluntuottaja, omaishoitaja tai poliklinikan tms. kotipalvelutiimi Oman kunnan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan tarvittavista asumisen tukipalveluista. Tuen ASPAn asunnoissa asuvalle voi tarjota esimerkiksi asumispalvelujen tuottaja, poliklinikan tms. kotipalvelutiimi, omaishoitaja, henkilökohtainen avustaja tai tukihenkilö. Asukas on mukana asunnon hankinnan eri vaiheissa. Hankitut asunnot ovat yleisesteettömiä, mutta jos asukkaan tarpeet edellyttävät muutostöitä asuntoon, ne tehdään yhteistyössä kunnan kanssa ennen muuttoa. Tukiasuntoja hankitaan tavallisesta asuntokannasta vapailta markkinoilta -Asunnon hankinnassa otamme huomioon asiakkaan tarpeet, toiveet ja vuokranmaksukyvyn. Arvioimme hakijan tilanteen aina yksilöllisesti. -Yksilöllisen asumisen järjestäminen edellyttää uudenlaista, luovaa ajattelua. Aina ei tarvitse rakentaa uusia palveluasuntoja tai erillisiä ratkaisuja kehitysvammaisten ihmisten asumiseen. Tämä ei ole edes taloudellisesti mahdollista. Tavalliset asunnot soveltuvat monille kehitysvammaisille ihmisille, kunhan asumiseen liittyvät palvelut on toteutettu järkevästi ja yksilön omista toiveista ja tarpeista lähtien. Onnistunut asumisen järjestäminen edellyttääkin hyvää palvelusuunnittelua ja kehitysvammaisen henkilön yksilöllisten avun ja tuen tarpeiden kartoitusta, Mari Hietala määrittelee Lisätietoja ja asuntohakemukset löytyvät osoitteesta Tämä on Asumispalvelusäätiö ASPAn sähköinen uutiskirje. Jos et halua vastaanottaa uutiskirjeitä, voit poistaa osoitteesi täältä.

11 Erilaisia hoiva- ja kotipalveluja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Vanhusten määrän nousu sekä lisääntynyt lasten ja nuorten laitoshuolto ja ammatillinen perhehoito vaikuttavat hyvinvointitoimialaan. Kunnat vähentävät laitoshoitoa ja tekevät hyvinvointialalla enenevässä määrin yhteistyötä keskenään ja yritysten kanssa. Eri asiakasryhmiin erikoistuneet uudet yksityiset hoitokodit ovat osoittautuneet sekä yhteiskunnan että hoidettavien kannalta hyväksi ratkaisuksi. Kun etenevä muistisairaus diagnosoidaan jo sairauden alkuvaiheessa, voidaan myös hoito ja kuntoutus aloittaa riittävän ajoissa. Tämä tukee muistisairaan ja hänen läheistensä elämän laatua ja toimintakykyä. Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin. Muistiliitto toteutti vuosina laajan REPEATseurantatutkimuksen, jossa kartoitettiin muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemuksia diagnoosin saamisesta, tuen ja kuntoutuksen tarpeesta sekä muistisairauden vaikutuksesta arkeen, voimavaroihin ja mielialaan diagnoosin jälkeisenä vuotena. Tutkimukseen osallistui yhteensä 580 ihmistä: 290 vastadiagnosoitua muistisairasta läheisensä kanssa ympäri Suomen. Tutkimukseen osallistuneilla 98 %:lla diagnosoitu muistisairaus oli Alzheimerin tauti, joka oli suurimmalla osalla varhaisessa tai lievässä vaiheessa tutkimuksen alkaessa. Tutkittavat rekrytoitiin geriatrien ja neurologien vastaanotoilta, ja Muistisairauksien varhainen diagnosointi koki kannattaa mielialansa valoisana, hyvänä tai neutraalina. tähän osallistui 60 eri lääkäriä sekä muistipoliklinikoilta että yksityissektorilta. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa itse muistisairailta tiedustellaan näin laajasti heidän kokemuksiaan ensimmäisestä vuodesta muistisairauden diagnoosin jälkeen. Tutkittaville lähetettiin laajat kirjalliset kyselyt (erilliset kyselyt sekä sairastuneille että omaisille) yhden, kolmen, kuuden ja 12 kuukauden kuluttua diagnoosista. Kuntoutus ei toteudu Muistisairailla on yhdenvertainen oikeus kuntoutukseen ja heille tulisi aina laatia kuntoutussuunnitelma diagnosoinnin jälkeen. Seurantatutkimukseen osallistuneista muistisairaista kuitenkin noin 90 % koki kuukausi diagnoosin jälkeen, ettei heille ole tehty kuntoutussuunnitelmaa. Lisäksi noin puolet sekä muistisairaista että läheisistä koki, etteivät he ole edes saaneet tietoa kuntoutuksesta. Puolen vuoden kuluttua diagnoosista vain alle 5 % muistisairaista ja heidän läheisistään oli osallistunut sopeutumisvalmennuskurssille tai varhaiskuntoutuskurssille. He, jotka kuitenkin olivat kurssille päässeet, pitivät kurssia erittäin hyvänä. Tulevaisuus koetaan toiveikkaana Kuntoutuksen saatavuuden ongelmista huolimatta tutkimukseen osallistuneet kokivat ensimmäisen vuoden diagnoosin jälkeen sujuvan melko positiivisesti. Yli 80 %:lla muistisairaista oli kuukausi diagnoosin jälkeen joko neutraalit tai toiveikkaat odotukset lähitulevaisuudelle. Vielä puolen vuoden ja vuodenkin kuluttua diagnoosista tulevaisuuteen neutraalisti tai toiveikkaasti suhtautui 70 % muistisairaista. Vain noin 5 % muistisairaista ja alle 10 % läheisistä ei ollut tyytyväinen elämäänsä, kun diagnoosista oli kulunut kolme kuukautta. Puolen vuoden kuluttua noin 90 % ja vuoden kuluttua 84 % sekä sairastuneista että läheisistä koki mielialansa valoisana, hyvänä tai neutraalina. Diagnoosin jälkeisenä vuonna yli 80 % kaikista vastaajista koki myös onnellisuutta, iloa ja mielihyvää kohtalaisesti, paljon tai erittäin paljon. Häpeää oli kokenut vain alle 10 % vastanneista. Parhaiten elämänlaatua ja toimintakykyä tukevina tutkimukseen osallistuneet pitivät arjen askareita, liikuntaa ja ystävien tapaamista. Avointen kysymysten vastauksissa he painottivat elämän jatkumisen merkitystä vakavasta sairaudesta huolimatta. Muistisairaiden ja läheisten kuntoutus on sopeutumisvalmennuskurssien lisäksi paljon muutakin se on sen oman näköisen elämän jatkumisen tukemista. Hänen, joka on harrastanut kalastamista koko ikänsä, tulisi voida harrastaa sitä myös diagnoosin jälkeen. Tätä tulisi hoito- ja palvelujärjestelmän tukea. Elämä ei pääty SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Yksityiset hoivayritykset merkittävä työllistäjä Suomessa Hoiva-alan yrittäjyys on alkanut kasvaa esimerkiksi naisten ryhtyessä yhä rohkeammin yksityisyrittäjiksi. Yksityiset hoivapalvelut tarjoavatkin tilaisuuden parantaa ja kehittä sosiaalihuollon laatua yhä tehokkaammaksi ja hoiva-alaa huomioivaksi. Hoiva-alan yrityksen perustaminen vaatii huolellisen liikeidean valmistelun. Liikeidean kehittämiseen sekä muihin yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin käytännön kysymyksiin on käytettävissä monipuoliset neuvontapalvelut. Esimerkiksi Kuopion seudulla yrityksen perustamiseen liittyvässä suunnittelussa auttaa Kuopion seudun yrityspalvelu Verso, joka toimii Kuopion seudun uusyrityskeskuksen yhteydessä. Kuopion kaupungin yrityspalvelun tehtävänä on edistää yritysten perustamista ja kasvua hyödyntäen kaupungin koko palveluvalikoimaa sekä yrityspalvelun yhteistyöverkostoa. Alkavan yrittäjän käytettävissä on mm. yrityspalvelun ylläpitämä vapaat toimitilatsivusto. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Startti Yrittäjäksi -projekti järjestää yrityksen perustamisen teemapäiviä ja yrittäjäkoulutuksia, joista saat lisätietoa mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Startti -Yrityksen perustamisen teemapäivä auttaa yrityksen suunnittelun alkuvaiheessa Yrityksen perustamisen teemapäivä on tarkoitettu kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Teemapäivä auttaa aivan yrityksen suunnittelun alkuvaiheessa olevaa henkilöä, mitä ja missä järjestyksessä hänen tulee tehdä ja mistä hankkia lisätietoa suunnitellessaan yrityksen perustamista. Ilta-, päivä- ja monimuotokoulutukset sekä lyhyt iltakoulutus on tarkoitettu yritystoimintaa suunnitteleville työssä oleville tai työttömille henkilöille. Koulutuksissa käsitellään oleellisimmat oman yritystoiminnan aloitusvaiheessa vastaantulevat kysymykset ja ne antavat tietoja muun muassa kannattavan yritystoiminnan suunnittelemisesta, hinnoittelusta, markkinoinnista, myyn- Puolen vuoden kuluttua diagnoosista vain alle 5 % muistisairaista ja heidän läheisistään o tityöstä, yritystaloudesta ja sosiaalirahaston tuella ja on sopeutumisvalmennuskurssille verotuksesta. osallistujille tai varhaiskuntoutuskurssille. maksuton. He, jotka kuitenkin olivat k pitivät kurssia erittäin hyvänä. Tulevaisuus koetaan toiveikkaana Kuntoutuksen saatavuuden ongelmista huolimatta tutkimukseen osallistuneet kokivat ens diagnoosin jälkeen sujuvan melko positiivisesti. Yli 80 %:lla muistisairaista oli kuukausi joko neutraalit tai toiveikkaat odotukset lähitulevaisuudelle. Vielä puolen vuoden ja vuod diagnoosista tulevaisuuteen neutraalisti tai toiveikkaasti suhtautui 70 % muistisairaista. V muistisairaista ja alle 10 % läheisistä ei ollut tyytyväinen elämäänsä, kun diagnoosista ol kuukautta. Puolen vuoden kuluttua noin 90 % ja vuoden kuluttua 84 % sekä sairastuneist SAIRASTUNEET: LÄHEISET: Kuopiossa järjestetään seuraava Yrityksen perustamisen teemapäivä ja se on tarkoitettu kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Teemapäivä auttaa yrityksen suunnittelun alkuvaiheessa olevaa henkilöä ymmärtämään mitä ja missä järjestyksessä hänen tulisi tehdä yrityksen perustamiseksi. Yrityksen perustamisen teemapäivän tavoitteena on antaa henkilölle perustietoja yritystoiminnasta. Teemapäivä sisältää erittäin tiivistetysti tietoa yritystoiminnan suunnittelusta, yritysmuodoista, aloittavan yrittäjän talouslaskelmista, markkinoinnin suunnittelusta, rahoituksesta, starttirahasta ja yrityksen perustamisen käytännön toimenpiteistä. Tapahtuma toteutetaan Euroopan Lisätietoja: Projektipäällikkö Ari Tanskanen puh , ari.tanskanen@ ely-keskus.fi Tarkemmat tiedot yrittäjäkoulutuksista sekä linkit hakulomakkeisiin löytyy nettisivuilta Diagnoosin jälkeisenä vuonna muistisairauden yli 80 % kaikista diagnoosiin. vastaajista analysointia. koki myös Vastuullisena onnellisuutta, iloa kohtalaisesti, paljon tai erittäin REPEAT-seurantatutkimuk- paljon. Häpeää oli kokenut tutkijana vain toimi alle neurologian 10 % vastanneista. eri- sen tuloskärjet julkaistiin mediatilaisuudessa koislääkäri, dosentti Kati Juva. Corame Oy toteutti aineiston Parhaiten elämänlaatua ja toimintakykyä tukevina tutkimukseen osallistuneet pitivät arje Muistiliitto toteutti tutkimuksen keruun. liikuntaa ja ystävien tapaamista. yhteistyössä Avointen Novartis kysymysten Finland vastauksissa Yht.tiedot: Henna he painottivat Nikumaa elämän merkitystä vakavasta sairaudesta Oy:n kanssa, huolimatta. joka rahoitti Muistisairaiden tutkimusaineiston lisäksi paljon keruuta muutakin ja sen grafiikka: se on sen Henna oman Nikumaa näköisen elämän puh ja läheisten 2190 kuntoutus on sopeutumisvalmennuskurssien tukemista. Hänen, joka on harrastanut kalastamista koko ikänsä, tulisi voida harrastaa sit jälkeen. Tätä tulisi hoito- ja palvelujärjestelmän tukea. Elämä ei pääty muistisairauden di INFO! Muistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan noin Heistä työikäisiä on noin Vuosittain sairastuu suomalaista. (Käypä hoito -suositus 2010.) Dementia-oireyhtymään johtavia eteneviä muistisairauksia on useita, joista Alzheimerin tauti on yleisin. Kun muistisairaiden ihmisten läheiset huomioidaan voidaan muistisairauksien arvioida koskettavan noin miljoonaa suomalaista. Muistiliitto ry on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä etujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää tämän kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliiton 42 jäsenyhdistyksellä ympäri Suomen on noin jäsentä. Muistiliitto kokee, että muistisairaiden ja heidän läheistensä ääntä tulee kuulla vahvemmin heidän palvelujen, kuntoutuksen ja hoidon kehittämisessä. Muistisairailla tulee olla mahdollisuus elää Puolen vuoden kuluttua diagnoosista vain alle 5 % muistisairaista ja heidän läheisistään oli osallistunut sopeutumisvalmennuskurssille tai varhaiskuntoutuskurssille. He, jotka kuitenkin olivat kurssille päässeet, pitivät kurssia erittäin hyvänä.

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Nykyaikaisissa organisaatioissa inhimillinen pääoma on noussut fyysisen pääoman rinnalle merkittäväksi, jopa merkittävimmäksi tuotannontekijäksi. Osaavampi ja ammattitaitoisempi henkilöstö on yksi keskeisistä avaintekijöistä, kun puhutaan yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämisestä sekä parantamisesta. Koska henkilöstö on organisaatioille tärkeä resurssi, on osaamisen tehokas hyödyntäminen jo pelkästään taloudellisista syistä perusteltua. Mäntän palvelukoti Oy:ssä on otettu tosissaan se sanonta, että työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Mäntän Palvelukoti jakoi syyskuun alussa ohjelmistotalo Vincit Oy:n kanssa voiton Työvirta tuottavuutta ja hyvinvointia yritysverkostossa hankkeen järjestämässä Työhyvinvointiteko 2012 kilpailussa. Kilpailussa etsittiin työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä työpaikoilta. Kilpailuun ilmoitettiin yhteensä 16 eri työhyvinvointitekoa 18 eri organisaation toimesta. Työhyvinvointiteko voittajan valinnassa painottui hyvän käytännön helppo toteutettavuus, käytettävyys, kustannustehokkuus ja - vaikuttavuus, innovatiivisuus ja siirrettävyys. -Pienten yritysten vahvuutena nähdään niiden joustavuus, läheinen vuorovaikutus työnantajan ja työntekijöiden välillä sekä päivittäisten toimintojen notkeus. Yhdessä tekemisen henki on tärkeä tavoite ja se voidaan saavuttaa juuri pienessä yrityksessä, toimitusjohtaja Tuula Savolainen vakuuttaa ja jatkaa: - Hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä on menestyvän yrityksen ehdoton edellytys. On äärimmäisen tärkeää etsiä Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) T-sairaalan mittava laajennus on käytännössä lähes valmis, sillä se siirtyy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallintaan 12. joulukuuta Rakennuksen kokonaispinta-alaksi tulee huimat neliömetriä, joista noin neliötä sijaitsee laajennusosassa. T-sairaalassa on noin neljäsosa sairaanhoitopiirin kaikista toimitiloista. Yrittäjälle työhyvinvointi on tärkeää Työvirta tuottavuutta ja hyvinvointia yritysverkostossa hankkeen järjestämässä Työhyvinvointiteko 2012 kilpailun palkinnonjakotilaisuudessa vasemmalta Siivet Oy:n kasvatusjohtaja Minna Katajamäki, Sosiaalipalvelut Saraste Oy:n toimitusjohtaja Mervi Elfving, Mäntän Palvelukoti Oy:n toimitusjohtaja Tuula Savolainen, Mäntän Palvelukoti Oy:n palvelukodin johtaja Outi Makkonen, ja Vincitin edustaja oikeassa reunassa. kestäviä hyvänolon ratkaisuja työpaikoilla. Tiedotus, hyvä kommunikointi, luottamus, asian katsominen myös työntekijän puolelta, Savolainen määrittelee. Työhyvinvointiteko, jota voidaan helposti viedä eri organisaatioihin. Reilu kymmenen henkeä työllistävän Mäntän Palvelukodin hyvä käytäntö perustuu yhteiseen työnohjaukseen, jonka kolmen yrityksen yrittäjät ja esimiehet järjestävät kerran kuukaudessa. -Mäntän Palvelukodissa johtamisen tausta-ajatuksena on, että jaksava ja hyvinvoiva esimies/esimiehet on yrityksen tärkein taloudellinen ja henkinen resurssi. Johtajan ja tiimiläisten suhde vaikuttaa myös suoraan työntekijän ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen. Johtaja on työntekijöidensä peili ja esimerkki, Savolainen kuvailee. T-sairaala on suunniteltu palvelemaan potilaita ja heidän hoitoaan mahdollisimman hyvin. Päivystyksestä alkaen potilas ohjataan suoraan ja nopeasti oikeaan hoitoon. Kun pinta-alaa on yli kymmenen hehtaaria uudessa ympäristössä, uudessa rakennuksessa ja kun myös toimintamalli ja organisaatio ovat uudet, se on haaste niin henkilöstölle kuin potilaille, toteaa T-sairaalalaajennuksen toiminnallisen suunnittelun projektijohtaja Heikki Korvenranta. Uudet toimintaympäristöt ja tilat luovat valoisan pohjan tulevaisuudelle. Jo vuonna 2003 valmistunut T-sairaalan ensimmäinen vaihe edusti uutta näkemystä sairaalasuunnittelussa: muunneltavuutta ja laajennettavuutta. Sama johtoajatus on siivittänyt myös laajennusosan suunnittelua ja Tuula Savolainen on Mäntän Palvelukodin yrittäjä, jolla on 13. toimintavuosi menossa. Savolainen on myös v perustetun Siivet Oy:n osakas. Lisäksi hän on tutustunut myös Sarasteen yrittäjään. -Tämän takia yhteistyön tekeminen on ko. yritysten kanssa ollut luontevaa. Jaamme samanlaiset arvot ja kunnioitamme toistemme työtä. Pienten yritysten naisjohtajille yksinäisyyden tunne johtamisessa oli tuttu tunne, Savolainen arvioi. Luovuus vaatii lepoa, väljyyttä ja irtiottoa arjesta -Sanotaan, että parhaat innovaatiot syntyvät, kun meillä on riittävästi tilaa sekä fyysisesti että henkisesti. Luovuus vaatii lepoa, väljyyttä ja irtiottoa arjesta. Tässä tapauksessa kuitenkin kasaantuneet paineet tuottivat innovaation johtajuuden haasteiden jakamisesta ohjatussa ryhmässä. Seniorina halusin auttaa ja tukea nuorempia yrittäjiä, mutta voimavarat olivat rajalliset. Näin syntyi kolmen yrityksen yrittäjien ja esimiesten työnohjausryhmä, joka aloitti toimintansa syksyllä -10. Työnohjausryhmässä ovat Mäntän Palvelukoti Oy, Sosiaalipalvelut Saraste Oy ja Siivet Oy. Työnohjaajana on toiminut Hannu Tuovinen Sagittarius Oy:stä. Yrityksissä on tietysti myös työnohjaukset työryhmille, mahdollisuus yksilötyönohjaukseen ja omat työnohjausryhmänsä myös johtoryhmälle, Savolainen selvittää. Kokemusten jakaminen lisää jaksamista ja tuo uusia näkökulmia koko työyhteisölle -Oli helppoa nähdä, että kaikissa yrityksissä on samanlaiset esimiestyön haasteet mm. kuntayhteistyön, henkilöstön hyvinvoinnin ja asiakastilan- Yksityinen Mäntän Palvelukoti tarjoaa yksilöllistä kuntouttavaa asumispalvelua ja tuettua asumista. Yritys aloitti toimintansa vuonna Palvelukoti toimii yhteisöhoidon periaatteella ja tekee tiivistä yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimien kanssa. - Toimimme yhteisöhoidon periaatteella. Toiminta-ajatuksenamme on tuottaa kodinomaisia, kuntouttavia asumispalveluita yhteisöhoidon periaatteella eri-ikäisille mielenterveys ja päihdekuntoutujille ammattitaitoisen henkilökunnan ohjauksella. Koulutus ja kehitys on tärkeä osa toimintaamme, esimerkiksi laadunhallintajärjestelmä aloitettiin jo vuonna 2002 ja auditointi tehdään vuonna teiden suhteen. Työnohjauksen arvoina ovat mm. kunnioitus, luottamus, avoimuus ja tasavertaisuus. Työnohjaukset voidaan teemoittaa siten, että työyhteisöt tuovat vuoronperään käsiteltäviä asioita työnohjaukseen. Akuutit asiat kuitenkin käsitellään heti. Työnohjaustilanne on erittäin hyvä oppimistilanne, josta saa uusia näkökulmia ja ratkaisumalleja. Huomaa, ettei ole yksin vaikeidenkaan asioiden kanssa. Omille haasteille tulee oikeat mittasuhteet, kun saa jaettua ajatuksiaan toisten kanssa. Mäntän Palvelukoti Oy:n toimitusjohtaja Tuula Savolainen TYKSin uusi T-sairaala tulevaisuutta tänään Etualalla näkyy TYKSIn T-sairaala ja moottoritien takana on TYKSin vanha alue. Moottoritien lisäksi siinä kulkee myös Tku-Hki rautatie. Kuva on otettu kesäkuussa Kuva: Suomen Ilmakuva Oy/VSSHP arkisto. Alusta lähtien sovimme, että koko verkosto on käytettävissämme. Meillä on lupa soittaa työnohjausten välillä toisillemme ja näin onnistumme pyhittämään jokaiselle loma-ajan ilman puheluita, Savolainen kertoo. Nykyään työnohjaukseen osallistuu 9 esimiestä, yrittäjät mukaan lukien. Toki näin monta fiksua ihmistä yhdessä kykenee kehittämään yhdessä enemmän ja laajemmin kuin mikään yritys saati kukaan esimies yksinään, Tuula Savolainen toteaa. rakentamista. Sen rinnalla, ja vähän ohikin, suunnittelun johtotähtenä on ollut ajatus potilaasta toiminnan keskipisteenä. Laajennusosan rakentaminen on sujunut Korvenrannan mukaan suunnitellusti ja alkuperäisessä aikatauluhaarukassa. Vuoden 2013 tammi-helmikuun aikana uudet tilat kalustetaan käyttökuntoon ja osastot alkavat muuttaa niihin maaliskuussa. Ensimmäisille potilaille laajennusosan ovet avautuvat huhtikuun alussa. Helikopterilla suoraan katolle Uuden rakennuksen toiminnasta Korvenranta ottaa ensimmäiseksi esiin Turun alueen yhteispäivystyksen. Ensihoito- ja päivystyspalveluiden liikelaitos vastaa merkittäviltä osin Turun

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Kaarisilta on erityistä tukea tarvitseville henkilöille tarkoitettu taide ja toimintakeskus, joka sijaitsee aivan Lahden tuntumassa Nastolassa. Toiminta tapahtuu arvokkaassa Erstan kartanossa, joka ainutlaatuisine puistoineen ja ympäristöineen luo erinomaiset puitteet opiskeluun. Kaarisilta tarjoaa päivätoimintaa ja kulttuurialan, kuten musiikki ja kuvallinen ilmaisu ammatillista koulutusta erityisopetuksena yhteistyössä Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin kanssa. Kaarisilta ry:n toiminnan peruskiviä ovat eettiset ja esteettiset arvot, joita tukee hyvin ympäröivä vanha kulttuurimaisema. Myös yksilön kunnioittaminen on yksi toiminnan lähtökohdista. Kuluva vuosi on 25-vuotis juhlavuosi ja Kaarisilta on noussut toimintavuosiensa aikana tunnetuksi kotimaassa, mutta on saavuttanut tunnettavuutta myös kansainvälisesti. Keskuksen arkipäivään kuuluvat musiikki, kuvataide, taidekäsityö, keramiikka, kirjoi- Kaarisilta silta elämään tus- ja ilmaisutaito ja liikunta. Kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestäminen on merkittävä osa yhdistyksen toimintaa. Yhdistys järjestää myös kansainvälisiä leirejä ja seminaareja. Kaikessa toiminnassa pyritään löytämään jokaisen yksilön vahvuudet ja kehittämään niitä. Runsaasti kansainvälistä yhteistyötä Kaarisillan omat kuvataidenäyttelyt toimivat erinomaisena kannustimena tarjoamalla taiteilijoille mahdollisuuden päästä esille kuvataidekentällä. Vuonna 2006 ja 2008 ammatillisesta erityisopetuksesta valmistuneiden taiteilijoiden (kuva-artesaanien), kuvataideopiskelijoiden ja päivätoiminnan oppilaiden teoksia on ollut esillä useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa näyttelyissä. Teoksista on painettu mm. joulukortteja. Vuonna 2007 teoksia oli esillä Euroopan Parlamentissa Brysselissä ja Waiblingenissä Saksassa, vuonna 2008 Tanskassa ja Puolassa. Venetsiassa oli töitä esille kolmessa eri näyttelyssä v Muusikot pitävät omia konserttejaan, joista perinteisin on Lucia-päivän joulukonsertti Lahden Ristinkirkossa. Kaarisillan laulu on konsertoinut myös ulkomailla, Wienissä, Pariisissa, Roomassa ja Japanissa. Musiikillinen näytelmäryhmä on tullut tunnetuksi näytelmällään Le Cantique des Créatures muun muassa Roomassa ja Assisissa 2004, Pariisissa 2006, Brivessä ja Limogesissä Iloa kädentaidoista ja liikunnasta Taidekäsityö keskittyy käyttötekstiileihin. Huovutus, värjäykset ja kudonta ovat oppilaille arkipäivää. Keramiikka on erittäin suosittua opiskelijoitten keskuudessa. Siinä yhdistyy sopivasti käden työ ja taiteen tekeminen. - Ympäröivä luonto ja sen havainnoiminen antavat lisäpontta uniikeille keramiikkatöille, opettaja, keraamikko Marjut Liesmäki kertoo. Vuotuisissa myyjäisissä jokaisella on mahdollisuus tutustua oppilaitten töihin ja hankkia itselleen tai lahjaksi mieleenpainuvia oppilastöitä. Monipuoliselle liikunnalle Kaarisillan tilat antavat hyvät mahdollisuudet. Uinti ja erilaiset pallopelit sujuvat yhdistyksen omissa tiloissa asiantuntijoitten opastuksella. Taidegalleriat Art Kaarisilta galleria toimii Sanomatalossa Helsingissä. Vuodesta 2009 lähtien galleriassa on ollut esillä sekä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden /taiteilijaryhmien että ammattitaiteilijoiden töitä. - Gallerian tarkoituksena on Äitienpäiväkonsertti Makasiinilla Venetsian taidenäyttelyn avajaistunnelmia Upea Erstan kartano tarjoaa sopivan luovat puitteet taiteilijoille esitellä yleisölle mielenkiintoista ja korkeatasoista taidetta ja siten luoda yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa eri taiteilijoiden välillä, Kaarisilta ry:n toiminnanjohtaja Maila Koskinen kertoo. Engel Makasiini on toimintakeskuksen oma galleria/konserttitila Villähteellä. Kaarisillan oppilaat pääsevät siellä harjoittelemaan näyttelyiden pystyttämistä ja esittelemistä, myös muiden taiteilijoiden töitä on ollut esillä. Makasiinissa järjestetään myös konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia. -Toimintamme päämääränä on erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämän laadun parantaminen ja oman elämän hallinta, toteaa toiminnanjohtaja Koskinen. Lisätietoja: Kaarisilta ry Taide- ja toimintakeskus Villähteentie VILLÄHDE Puh Fax maila.koskinen@ kaarisilta.fi ja ympäristökuntien asukkaiden päivystyspalveluista sekä sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon päivystyksestä. Uudet tilat on suunniteltu varta vasten yhteispäivystystoimintaan. Myös helikopterikenttä saa tilan talon katolta. Päivystyksen lisäksi T- sairaalassa on tarjolla monia vaativan erikoissairaanhoidon palveluita. Siellä hoidetaan useita suuria potilasryhmiä kuten sydän-, trauma-, syöpä- ja neurologisia potilaita. T-sairaalan toiminnan kuten vuoden 2013 alusta koko TYK- Sin toiminnan perustana ovat hoitolinjat, jotka muodostuvat potilaan oireiden ja hoidon tarpeiden perusteella. Potilaan tullessa päivystykseen tehdään päätös siitä, mihin hoitolinjaan hänet ohjataan. Periaatteena on järjestää kaikki hoidossa tarvittavat resurssit ja osaaminen potilaan ympärille siten, että tämä ohjautuu suoraan tarvittaviin tutkimuksiin ja oikeaan hoitoon. Näin vältytään akuuttipotilaiden turhilta siirroilta, jotka voivat lisätä esimerkiksi lääketieteellisiä riskejä ja haitata hoitoa. Tilat on suunniteltu sellaisiksi, että potilaita ei tarvitse turhaan siirtää, Korvenranta sanoo. Projektijohtaja on tyytyväinen myös siihen, että sairaalainfektioiden estäminen ja hoitaminen on uusissa tiloissa aiempaa helpompaa. Tilojen riittävä väljyys on omiaan torjumaan infektioita jo ennakolta, mutta niiden varalle rakennuksessa on myös 70 ilmaeristyshuonetta. Yliopistosairaalana TYK- Sin tehtävänä on toimia myös opetussairaalana. Tämäkin näkökulma on huomioitu uudisrakennuksessa. Sinne sijoittuu esimerkiksi uusi iso auditorio. T-sairaalan sisustukseenkin on satsattu. Sisustusratkaisut sekä tukevat toiminnallisuutta että parantavat henkilökunnan ja potilaiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Laitosmaisuudesta on pyritty eroon, ja valoilla, väreillä sekä viherkasveilla luodaan rauhallista ympäristöä. Myös sairaalan taidekokoelma on merkittävä, sekin sekä potilaiden että henkilökunnan nautittavana. Syyttä ei T-sairaalaa ole luonnehdittu Tulevaisuuden sairaalaksi. Uusi toimintamalli uusissa, upeissa tiloissa tuo sen tulevaisuuden tähän päivään. Vuonna 2013 T-sairaalassa työskentelee noin 1600 erikoissairaanhoidon ammattilaista Siellä on seitsemän poliklinikkaa, 13 vuodeosastoa, 309 sairaansijaa, 68 tehohoito- ja valvontapaikkaa sekä 14 leikkaussalia. T-sairaalassa hoidetaan vuonna 2013 mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksia, erityisesti traumoja sydänsairauksia vatsan alueen sairauksia neurologisia ja verisuonisairauksia sisätauteja ihotauteja keuhkosairauksia allergioita syöpätauteja muita kirurgisesti hoidettavia sairauksia Käytössä mm. seuraavat tuki- ja asiantuntijapalvelut: leikkaus- ja anestesiapalvelut tehohoito ja tehovalvonta kuntoutuspalvelut lääketieteellinen kuvantaminen laboratoriopalvelut välinehuolto

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Helsingin Psykoterapiainstituutti oppimisen ilon ja vaikuttavan työn yhteisö Helsingin Psykoterapiainstituutti HPI on vuonna 2006 perustettu yksityinen psykoterapiaalan koulutukseen erikoistunut oppilaitos. HPI:n tärkeimmät palvelut ovat ratkaisukeskeinen psykoterapiakoulutus, ratkaisukeskeinen perheterapiakoulutus, valmistuneiden psykoterapeuttien täydennyskoulutus, psykoterapeuttisten valmiuksien erikoistumisopinnot, työnohjaajakoulutus sekä psykoterapiaklinikka. Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutuskeskus sijaitsee Helsingissä Vallilassa. Ryhmille järjestetään haluttaessa koulutusta myös työpaikoilla. Kaikki koulutuksemme perustuvat vaikuttamisen ja hyvinvoinnin erityisasiantuntemukseen, joka pohjautuu psykoterapian ja kouluttamisen vankkaan osaamiseen. Henkilökunnallamme on satoja vuosia yhteenlaskettua kouluttajakokemusta vaativien vuorovaikutustaitojen puitteissa, kertoo toimitusjohtaja, sosiaalipsykologi John Pihlaja. Vetovoimainen oppilaitos Helsingin Psykoterapiainstituutti on Pihlajan mukaan vetovoimainen oppilaitos, jonka koulutuksiin tulee opiskelijoita ympäri Suomea. Meille on suuri ilonaihe, että ammattiyhteisö kautta maan on löytänyt koulutustarjontamme. Jos esimerkiksi aikoo aloittaa keväällä työnohjaajakoulutuksen, kannattaa pitää kiirettä hakemisessa, Pihlaja vinkkaa. Koulutusohjelmissa on nyt sisällä 350 opiskelijaa. Jo noin 150 hyväksyttyä psykoterapeuttia on saanut oppilaitoksestamme virallisen pätevyyden, 1-3 vuoden ohjelmistamme valmistuneita on yhteensä yli 800, ja lisää tulee koko ajan. Oppilaitoksella on yli kymmenen vakituista kouluttajaa ja lisäksi parikymmentä vierailevaa kouluttajaa. Teemme paljon suunnittelutyötä, ja suunnittelukulttuurimme onkin asia, josta olemme todella iloisia. Seuraamme myös mittauksin, miten ihmiset käyttävät niitä työtapoja, joita ovat meillä oppineet, Pihlaja kertoo. Pihlaja kuvailee oppilaitosta vaikuttavan työn ja oppimisen ilon yhteisöksi. HPI on vakavarainen oppilaitos, jonka luottoluokitus on korkein mahdollinen AAA. Toiminnan laajuus antaa mahdolliseen jatkuvaan kehitystyöhön, joka on suhteellisen menestyksemme perusta. Onnistumisen iloa John Pihlaja korostaa koulu- Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutuskeskuksella on toimivat tilat Vallilassa. tuksen käytännönläheisyyttä. Käytäntöjen rinnalla kuljetettavat teoriat auttavat ymmärtämään, miksi jokin asia toimii. Koulutuksessa tärkeintä on tuoda opiskelijoiden kasvavat taidot näkyväksi. Harjoitus tekee mestarin. Opiskelijoillamme on erilaisia ammatillisia taustoja, jolloin syntyy hedelmällistä vuorovaikutusta, kun he työskentelevät keskenään ja kouluttajien kanssa. Paneutuminen on käsin kosketeltavaa, ja löytämisen riemua on paljon, kun erilaisia ratkaisuja ideoidaan ja testataan yhdessä. Pihlajan mukaan ihmisellä on taipumus selittää pois sitä, minkä on aikaisemmin tehnyt oikein. Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa painotetaan ongelmien sijaan myönteisiä näkökulmia. Menetelmä on tehokas, kun riittävän sisukkaasti tehdään oikeita kysymyksiä. Tähän koulutuksemme antavat opiskelijoille työkaluja. On tärkeää, että opiskelijatkin tunnistavat omat vahvuutensa, sillä vain tunnistettu onnistuminen rakentaa perusteltua itsetuntemusta ja ammatillista itseluottamusta. Onnistuminen puolestaan ruokkii onnistumista. Lyhytterapialla pysyviä tuloksia Psykoterapiakouluttajana HPI on erikoistunut lyhytterapiaan. Lyhytterapia ei tarkoita pinnallista, vaan nopeavaikutteista terapiamuotoa. Nykyisen tutkimustiedon puitteissa tiedetään, että oireet eivät uusiudu. Vaikutukset ovat yhtä pysyviä kuin pidemmistä hoidoista, Pihlaja vakuuttaa. Lyhyiden terapioiden kansantaloudellinen mielekkyys on tullut vakavan pohdinnan aiheeksi lisääntyneiden mielenterveydellisten ongelmien ja kansantaloudellisten rasitteiden vuoksi. On tärkeää keskustella siitä, kuka tarvitsee pitkää hoitoa ja kuka ei, Pihlaja sanoo. Leikkaukset ovat hölmöläisen hommaa Pihlaja pitää tärkeänä, että lyhytkestoiseen terapiaan päästäisiin nykyistä nopeammin. Leikkaukset ovat hölmöläisen hommaa. Ne vain siirtävät kustannuksia myöhempään ajankohtaan. Oikeita säästöjä tuo nopea reagointi. Avuntarvitsijan hoitoon pääsyä pitäisi helpottaa niin, että mahdollisimman moni saisi apua nykyistä vähemmillä byrokraattisilla järjestelyillä. Kysyntää ja tarvetta on, sillä masennuksen on todettu olevan kasvava inhimillisen kärsimyksen aiheuttaja ja samalla myös kasvava kansantaloudellinen kustannus Suomessa. Pihlaja muistuttaa, että lääkkeet eivät sovi kaikille tai ne voivat olla eettisistä tai muista syistä ei-hyväksyttyjä. Tarvitaan lääkkeettömästikin toimiva masennuksen ensiapu ennen tilanteen kroonistumista. Tällaisesta on aivan huutava pula siihen nähden, mitä palvelujärjestelmä pystyy tuottamaan. Olisi todella iso tarve jonojen lyhentämiseen ja sellaiseen ensiapuun, jolla voisi vaikuttaa muuhunkin kuin pintaoireisiin. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi Pihlajan mukaan olla lyhytterapeuttinen mielenterveyden tukemisen koulutus. On tutkittu, että hyvä ja nopeavaikutteinen psykoterapia puree jopa lääkkeitä nopeammin ja tulokset ovat kestävämpiä, koska lääkkeet vaikuttavat vain oireisiin. Tämän takia ei ole yllättävää, että pelkästään lääkkeillä hoidettavien oireet uusiutuvat paljon useammin kuin psykoterapialla hoidettujen. Joidenkin ihmisen kohdalla yhdistelmähoito on paras vaihtoehto. Pihlaja huomauttaa, että laadun parantaminen ei ole pelkästään määrärahoista kiinni. Suomessa on perheneuvolapuolella kokemusta siitä, miten useiden kuukausien jonot, joita on ollut vuosikausia, on saatu kokonaan purettua lisäämättä henkilökuntaa, kun on otettu käyttöön ratkaisukeskeisiä menetelmiä. Kohti selviytyjän indentiteettiä Monenlaiset vaihtelut kuuluvat luonnollisena osana ihmisen elämään. Masennuskriisissä oleva ihminen on tyypillisesti unohtanut kaiken sen, mistä hän on selvinnyt aikaisemmin ja minkä varassa hän on sittenkin monissa asioissa onnistunut, Pihlaja sanoo. Kun menneisyydestä kaivetaan ihmisen omat selviytymisen avaimet, samat asiat auttavat usein uudessakin elämäntilanteessa. Hyvän terapian sivutuotteena on vahvistunut selviytyjän identiteetti. Omasta sisäisestä motivaatiosta lähtevä muutos on myös kestävä ratkaisu. Onnistumisen varmistaminen Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutuksiin on kerätty ratkaisukeskeisen psykoterapian toimivia ytimiä ja helmiä. John Pihlaja Seuraamme aktiivisesti sekä ratkaisukeskeisten että muiden toimivien menetelmien opetustyön kehittämistä, Pihlaja kertoo. Taitopainotteisesta ja vahvasti vuorovaikutteisesta koulutuksesta työntekijä saa konkreettisia ja toimivia työvälineitä. Meillä on paljon kokemusta siitä, mikä toimii ja mikä ei niin potilaan kuin ammattilaisenkin toimijuuden vahvistamisessa. Koulutukseen sisältyy paljon tilanneharjoittelua myös opiskelijoiden tuomien asiakkaiden kanssa. Prosessissa käytetään työnohjausta niin, että varmistetaan opiskelijoiden turvallinen osaaminen. Jos välineitä ei ole, ammattilainen vaipuu helposti samaan näköalattomuuteen hoidettavansa kanssa. Pihlajan mielestä koulutus tarjoaa valtavasti potentiaalia vähentää inhimillistä kärsimystä ja tarpeetonta kuntatalouden rasitusta ilman tilapäistäkään kustannusten lisäystä. Tämän tyyliset koulutusinvestoinnit ovat tutkitusti kannattavia. Helsingin Psykoterapiainstituutin menetelmät vaikuttavat potilaisiin nopeasti, mutta nopeita ja tehokkaita ovat myös koulutusmenetelmät. Kaikissa koulutuksissamme saa jo heti ensimmäiseltä seminaaripäivältä mukaan kättä pidempää, jota pääsee soveltamaan toimessaan välittömästi. Kun työntekijä saa uusia työkaluja ja uudenlaista palautetta potilastyöstään, haasteet ja pystyvyyden tunnot ovat tasapainossa. Työntekijänkin hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset ovat näkyviä, John Pihlaja sanoo.

15 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Kaippari tekee ennalta ehkäisevää Vuonna 1994 perustettu Mielenterveysyhdistys Kaippari ry tekee vapaaehtoista kuntouttavaa ja ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää ja aktivoida yhdistyksen kotikunnan ja sen lähikuntien alueella asuvia psyykkisistä häiriöistä toipuvia henkilöitä, ja herättää ymmärtämystä heitä kohtaan, tehdä ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden alueella sekä toimia omalla alueellaan mielenterveysongelmaisten edunvalvojana. Kaippari järjestää tarkoituksensa toteuttamiseksi keskustelu- ja valistustilaisuuksia, eri harrastusalojen kerhoja, opintotoimintaa sekä retkiä ja matkoja jäsenilleen. Yhdistyksen toiminta on va- mielenterveystyötä kiintunut kuntaliitoksen myötä Raaseporin alueelle. Suurin osa yhdistyksen toiminnasta tapahtunee Billnäsin vanhassa Ruukkimiljöössä, jossa yhdistyksellä on useita vahvasti toimivia osioita. Jäsenistöä on monista lähialueen kunnista ja kaupungeista aina pääkaupunkiseutua myöten. - Yhdistyksemme toimii aktiivisesti mielenterveyskuntoutujien ja - potilaiden edunvalvojana Raaseporin kaupungissa yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Toimintamme pääpaino on mielenterveyskuntoutujien tukeminen ja avustaminen arjessa selviytymisessä, pykäläviidakossa ja taisteluissa heille kuuluvien etuuksien saamiseksi, kertoo puheenjohtaja Anja Karjalainen, joka on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana alusta alkaen. Mielenterveyspalvelujen tulisi olla yhtä persoonallisia kuin me ihmiset ylipäätään olemme. Jokainen palvelukäyttäjä on persoona siinä mielessä, että hänellä on menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. -Ennaltaehkäisevien palvelujen päätavoite on ihmisen elämäntilanteen koheneminen ja tasaaminen niin, että muita tukitoimia ei välttämättä tarvitsisi enää järjestää. Karjalainen muistuttaa, ettei yhteisöllisyys ole mikään taikasana, joka ratkaisisi ihmisen elämän kaikki ongelmat ja kysymykset. - Mutta yhteisöllisyyden ansiosta ihminen saa seuraa ja tukea toinen toisistaan. Tutut aikuiset ja tutut arjen rutiinit luovat turvallisuuden tunteen, Karjalainen vakuuttaa. -Toimintaamme pääsee mukaan jokainen joka kaipaa seuraa ja mielekästä tekemistä. On kannattavampaa ehkäistä ennalta sairaus kuin hoitaa vaikeasta sairastunutta. Yhdistyksemme toiminta perustuu pitkälti tarmokkaisiin, vapaaehtoistyötä tekeviin ihmisiin. Päivittäin vapaaehtoistyötä tekee noin parikymmentä henkilöä, Karjalainen määrittelee Kaipparin toimintaa. -Olemme saaneet tunnustusta työllemme esimerkiksi Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n puolelta, joka Mielenterveyden keskusliiton esityksestä myönsi kansalaistoiminnan liittojen palkinnon Kaipparille. Palkinnon myöntämisperusteissa todettiin, että Kaippari on hieno esimerkki mielenterveysyhdistyksestä, joka on onnistunut verkostoitumaan kunnan, paikallisten yrittäjien sekä muiden yhdistysten kanssa, Karjalainen toteaa. Mielekkäällä tekemisellä hyvä mieli - Kaipparin järjestämä kuntouttava työtoiminta on hyvänä apuna ja rohkaisuna, sekä tukihenkilötoimintamme pyrkii auttamaan ja neuvomaan kuntoutujia tarpeen mukaan. Kuka tahansa on tervetullut osallistumaan ja tekemään mielekästä työtä. Ruukin Tupa on paikka jossa voi osallistua erilaisiin toimintaryhmiin. Ruukin tupaan voi tulla seurustelemaan, lukemaan päivän lehtiä, ruokailemaan, askartelemaan, leipomaan tekemään puu- ja käsitöitä, kutomaan kankaita jne -Mielekkään tekemisen lisäksi Kaippari tarjoaa kuntoutujille mahdollisuuden tuetun työn tekemiseen. Työtoimintaan voivat osallistua yhdistyksen jäsenet, jotka ovat sairaslomalla, kuntoutusrahalla tai eläkkeellä. Tuottavista työtehtävistä maksetaan tekijälle verotonta kannustusraha, Anja Karjalainen kertoo. Elämän kriisit herättävät lähes aina avuttomuuden ja toivottomuuden tunteita -Tutkimusten mukaan vertaistuella on suuri merkitys ihmisen jaksamiselle ja elämänhallinnalle, eikä mikään ammattiapu voi korvata sitä, Karjalainen korostaa. - Vertaistuen keskeisin funktio on siinä kokemuksessa, että ei ole yksin elämäntilanteessaan tai ongelmiensa kanssa. Se on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samassa elämäntilanteessa tai samojen ongelmien kanssa painiskelevien kesken. Vertaistuki on osaltaan myös keino selviytyä vaikeasta elämäntilanteesta tai psyykkisestä vammasta. Se voi olla myös tukemassa pidempää kuntoutumista. Vertaisryhmässä on mahdollisuus työstää omaa suhtautumistaan elämäntilanteeseen, ongelmaan tai sairauteen, sekä ottaa muiden tuella otetta omasta elämästä ja vahvistaa sosiaalista verkostoa kuulumalla tähän matalan kynnyksen yhteisöön. Meidän vertaistuki tapahtuu suljetussa ryhmässä, perustuu luottamuksellisuuteen ja on maksutonta. -Tukihenkilö on todettu monissa tapauksissa tärkeäksi, ja pyrimme painottamaan tämän toiminnan tärkeyttä myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on järjestää koulutusta vertaistukihenkilöille. Sairauksien hoidossa ovat psyykkisesti sairaat vielä eriarvoisessa asemassa muihin sairauksiin verrattaessa. Kuntoutujat kokevat monenlaisia vaikeuksia arjen hallinnassaan.pyrimme osaltamme vaikuttamaan suvaitsevaisuuden lisääntymiseen psyykkisesti vammaisia kohtaan, Anja Karjalainen luonnehtii. Yhteystiedot: MTY Kaippari ry Ruukintie 9, Billnäs Loisto tarjoaa palveluitaan niin yksityisille kuin yrityksillekin: muun muassa muuttokeikkoja paketti- ja kuorma-autolla pakkauksineen päivineen. Lisäksi teemme metalli- ja rakennusalan töitä. Ihattula Oy tuottaa työtoimintaa ja asumispalvelua mielenterveysja päihdekuntoutujille. Tätä varten kehitetty Loisto-palvelutuoteperhe pitää sisällään monenlaista toimintaa, työtä ja yhteisöllistä elämistä Lokalahden keskustassa. Oman yksiön lisäksi asukkailla on käytössään yhteinen pesu tupa ja harrastustila, jossa on mm. biljardipöytä ja kuntolaitteita. Asumisyksikkö Loisto Papinpellontie 5, Lokalahti Puh PALVELUT tehostettu palveluasuminen palveluasuminen tukiasuminen tuettu asuminen päivätoiminta työtoiminta TOIMIPISTEET Suinulan kuntoutumiskoti Kuntoutumiskoti Sointula Suinulan rivitalo Sointulan Vanha talo tukiasunnot VERSTAS Yhteensä 39 eriasteisesti tuettua asukaspaikkaa, 5 eri asumismuotoa maaseudulla ja taajamassa, yksin ja yhteisössä km Tampereen keskustasta SEVINIO OY tarjoaa yksilöllisiä asumis- ja kuntoutumispalveluja mielenterveyskuntoutujille Kangasalla. Palveluista voi rakentaa yksilöllisen kokonaisuuden, jossa on mahdollista edetä kohti vähempää tukea. Tarjolla on palvelukokonaisuuksia eri ikäryhmille ( vuotiaille). Palvelemme myös ns väliinputoajaryhmiä: kuntoutujia, joilla on kaksois- tai kolmoisdiagnoosi, haasteellinen tausta, neuropsykiatrisia sairauksia tai lievä kehitysvamma mielenterveysongelman lisäksi Sevinio Oy:ssa toimii myös VERSTAS, joka valmistaa puusepän ohjauksella ja kuntoutujien avustuksella tuotteet kotiin ja pihaan. Sevinio Oy on toiminut vuodesta 1999 lähtien. IDEA Periaatteinamme ovat aito yksilöllisyys, tavoitteellinen toiminta, yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys, halu löytää luovia ratkaisuja ja maalaisjärjen käyttö. Käsityksemme mukaan kuntoutuminen on oppimista, ajatusten ja toiminnan muuttumista siten, että jollakin aikavälillä kuntoutuja on mahdollisimman vähän riippuvainen auttajastaan ja kykenee elämään omaa elämäänsä vammasta tai sairaudesta huolimatta. Kuntoutustyömme teoreettisena pohjana ovat kognitiivisen psykoterapian käytännön sovellukset sekä opettaminen, yhteisökasvatus, ratkaisukeskeisyys ja toiminnalliset menetelmät. Työtämme ohjaavia avainkäsitteitä ovat kuntoutumisvalmius, kuntoutussuunnitelman käyttäminen interventiona, kuntoutumista tukeva vuorovaikutus, muutokseen haastaminen, sekä kuntoutuminen henkilökohtaisena prosessina tai tarinana. Toimintamme perustana on eettinen ajattelu, vahva sitoutuminen kuntoutujan tavoitteisiin, kuntoutujan kuuleminen ja hyvä yhteistyö. Olemme kuntoutujan asialla. Teemme työtä sydämellä ja järjellä. Tarjoamme eettisesti kestävää, elämänmakuista, sisällöltään rikasta nykypäivän mielenterveyskuntoutuspalvelua. TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUDISTUNEESEEN TOIMINTAAMME OTA YHTEYTTÄ JA KYSY VAPAUTUVIA PAIKKOJA JAANA NÄRJÄNEN KAIJA JOKINEN jaana.narjanen@sevinio.fi kaija.jokinen@sevinio.fi

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Lehmon Kuntoutuskoti Oy kehittää toimintaansa Psykiatriseen kuntoutukseen ja asumispalveluihin erikoistunut Lehmon Kuntoutuskoti Oy kehittää toimintaansa. Yritys osti viime heinäkuussa Luhtapohjan Hoito Oy:n, joka omisti Liperissä Hoitokoti Onnelan. Parasta aikaa Lehmoon on valmistumassa uusia tukiasuntoja. Onnela on ympärivuorikautista hoivaa tarjoava asumis- ja palveluyksikkö, jossa on 27 asiakaspaikkaa. Onnelan tilat on viime syksyn jälkeen täysin remontoitu. Lehmon kuntoutuskodin toimitusjohtaja Pekka Kettusen mukaan yrityskauppa parantaa mielenterveyskuntoutujien palvelu- ja kuntoutusketjua. Onnela sopi oivallisesti toimintaamme, palvelumme täydentyvät ja pystymme nyt tarjoamaan mielenterveyskuntoutujille kokonaisvaltaista palvelua ympärivuorokautisesta hoidosta tukiasumiseen. Palvelujen laajentamisen taustalla on kasvava kysyntä sekä yleinen suuntaus laitosmaisuudesta kohti kevyemmän tuen asumista. Voimme laatia kuntoutussuunnitelmat pitkällä tähtäimellä niin, että toiminta tähtää asiakkaiden mahdollisimman itsenäiseen elämään. Kun ostimme Onnelan, siellä oli palveluasumista ja tehostettua palveluasumista. Nyt olemme muuttamassa sitä kokonaan tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Asiakkaamme ovat palveluasumista enemmän hoitoa ja tukea tarvitsevia kuntoutujia ja mielenterveys-päihdekuntoutujia. Tehostetussa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden: Meillä on Onnelassa koulutettu ja pätevä henkilökunta lähihoitajia ja sairaanhoitajia, kokki ja siivooja, kertoo Hoitokoti Onnelan toimitusjohtaja Tuija Jormanainen. Lehmon kuntoutuskodissa hyviksi havaitut toimintatavat otetaan käyttöön myös Onnelassa ja yhtenäistetään toimintaa niin, että sama laatu pätee molemmissa yksiköissä. Lehmon kuntoutuskoti on keskittynyt psykiatriseen kuntoutukseen Vuodesta 1999 toiminut Lehmon kuntoutuskoti on keskittynyt psykiatriseen kuntoutukseen ja asumispalveluihin. Kuntoutuskodissa on 12 asiakaspaikkaa. Lisaksi Lehdossa on neljä tukiasuntoa ja parasta aikaa on valmistumassa kahdeksan tukiasunnon rivitalo. Lehmon kuntoutuskodin henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia, sekä mielenterveys-/ lähihoitajia. Psykiatrin vastaanotto on vähintään kahden viikon välein. Toiminnallisilla ryhmillä on myös ulkopuolisia vetäjiä/ohjaajia. Lehmon hoitokodin etuna on se, että yrityksellä on vankkaa substanssiosaamista: Pekka Kettunen on psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, jolla on pitkä kokemus sekä yksityisestä että kunnallisesta mielenterveystyöstä. Tuija Jormanainen on ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja. Psykiatrinen kuntoutus on keskeinen osa toimintaamme. Asiakkaamme ovat sen verran omatoimisia, että pystymme toteuttamaan yhteisöhoidon menetelmiä; teemme pääosin kaikki asiat itse. Hoitoketju toimii niin, että meillä on päiväkävijöitä, tukiasujia, kuntoutusjaksoilla olevia asiakkaita ja jos asiakas tarvitsee vaativampaa palveluasumista, hän voi käyttää Onnelan palveluja. Hoitoketju toimii toki toisinkin päin: asiakkaat, jotka tulevat Onnelaan, voivat kuntoutuessaan siirtyä kevyempään hoitoon ja tukiasumiseen, lisää Tuija Jormanainen. Lehmon kuntoutuskodilla on kolmaskin yksikkö: Enossa toimiva Hoitokoti Aukusti on erikoistunut vanhusten ympärivuorokautiseen hoitokotipalveluun. Aukusti on 10-paikkainen tehostetun palveluasumisen ja vanhustyön yksikkö. Lehmon kuntoutuskoti on laatutyön edelläkävijä Lehmon kuntoutuskoti on alansa laatutyön edelläkävijä. Yrityksen toiminta on laatusertifioitu vuonna Kun saimme laatutyössä kuntoutusstatuksen 2004, olimme maan johtavia psykiatrisia kuntoutusyksiköitä. Sertifioitu laatujärjestelmä takaa palvelun tasalaatuisuuden ja toiminnan johdonmukaisuuden. Laatutyö on ollut meille tärkeä seikka sekä yrityksen oman toiminnan, asiakkaiden viihtyvyyden ja yhteistyökumppanien luottamuksen kannalta. Se on ollut pitkä prosessi, johon koko henkilökuntamme on ottanut osaa. Arvioijat ovat antaneet laatutyöstämme hyvää palautetta, kertoo Pekka Kettunen. Laatusertifiointi edellyttää johtamisjärjestelmää, jolla varmistetaan toiminnan laatu. Sertifioinnin myöntää ulkopuolinen asiantuntija ja toiminnan laatua myös seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Työ- ja menettelytavat, laadun varmistukset ja asiakaspalautteet dokumentoidaan. Laatujärjestelmä järkeistä ja jäntevöittää yrityksen toimintaa. Kun koko henkilökunta on mukana laatutyössä, tiedämme koko ajan mihin olemme pyrkimässä: kehittäminen on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Laadun kehitystä kuntoutusprosessissa mitataan konkreettisin mittarein. Meillä on viisi ollut viisi vuotta käytössä itse kehittämämme menetelmä, joka lienee Suomen oloissa ainutlaatuinen ja uraauurtava. Pari viikkoa sitten kuntoutuspäivillä Mehiläinen-konserni esitteli omaa mielenterveyskuntoutumisen mittariaan, jota he ovat vasta pilottimassa, sanoo Tuija Jormanainen, joka on toiminut laatutyön vastaavana. Mielenterveyskuntoutuksessa kaikilla sijoituksilla pitää olla tehokkuutta. Sen mittaaminen ei ole helppoa; muuttujat ovat pieniä, mutta kuitenkin havaittavissa. Kun esimerkiksi kunta ostaa kuntoutujan palvelut, voimme osoittaa puolen vuoden päästä, millaista kehitystä kuntoutuksessa on tapahtunut, kertoo Pekka Kettunen. Psykiatriseen kuntoutukseen ja asumispalveluihin erikoistunut Lehmon Kuntoutuskoti Oy osti viime heinäkuussa Liperissä toimivan Hoitokoti Onnelan. Yrityskauppa parantaa mielenterveyskuntoutujien palvelu- ja kuntoutusketjua. Onnela sopi oivallisesti toimintaamme, palvelumme täydentyvät ja pystymme nyt tarjoamaan mielenterveyskuntoutujille kokonaisvaltaista palvelua ympärivuorokautisesta hoidosta tukiasumiseen, kertovat Pekka Kettunen ja Tuija Jormanainen Lehmon kuntoutuskodista. Yksityiset ja julkiset hoitokotipalvelut täydentävät toisiaan Pekka Kettunen toteaa, että yksityiset ja julkiset hoitokotipalvelut täydentävät toisiaan. Julkinen koneisto ei pysty tuottamaan kaikkia palveluja, joten on tervetullutta että rinnalla on yksityistä ja yleishyödyllisten yhdistysten tuottamia palveluja. Kuntoutuksessa ja vanhustyössä on tärkeää, että kunnat pystyvät varmistamaan palvelujen laadun ja kustannustason kohtuullisuuden ja pitämään yllä omaa perustuotantoa palveluasumisessa. Kuntien hankintavastuu on suuri ja merkittävä kysymys. Pienenä yrityksenä meille on tärkeää, että kuntien kilpailutuksissa sopimukset ja kilpailutukset tehdään niin, etteivät ne kaikki mene suurille kansainvälisille yrityksille. Tärkeitä seikkoja ovat myös kotimaisuus ja paikallisuus ja yritysten toimintaperiaatteet, jotka olisi otettava huomioon arvioitaessa kilpailutusten kokonaisedullisuutta. Esimerkiksi Joensuun seudulla on mielestäni toimittu viisaasti; mukana toiminnassa on sekä isoja että pieniä yrityksiä ja yhteisöjä. Yksityisten yritysten ja kuntien yksiköiden yhteistyö on erittäin tärkeää. Molempia tarvitaan ja terve kilpailu parantaa ja tehostaa palveluja. Esimerkiksi palvelusetelien käyttö on suotavaa, koska asiakkaiden valinnan mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluissa lisääntyvät, lisää Tuija Jormanainen. Hoidon etiikka on tärkeä seikka Tuija Jormanainen ja Pekka Kettunen toteavat, että hoidon etiikka on tärkeä seikka Lehmon kuntoutuskodin toiminnassa. Kun toimimme eettisesti korkeatasoisella tavalla, koko ajan asiakkaiden etua pohtien ja henkilökuntaa arvostaen, pystymme laadukkaaseen toimintaan. Olemme käyneet kaikissa kolmessa yksikössämme läpi toiminnan arvoperustaa, jotta se olisi läsnä kaikkien työntekijöidemme päivittäisessä työssä. Pidämme yhdessä palavereja ja suunnittelemme toimintaa. Hyvää ja laadukasta työtä ei voi tehdä ilman, että yrityksen talous on kunnossa ja tuottavuus kohtuullisella tasolla. Ellei näin ole, elämme pelkässä kaaoksessa. Toiminnan kehittäminen ei ole mahdollista ilman hyvää taloudenpitoa, järkeviä tulostavoitteita ja hyvää johtajuutta. Pohdimme tarkkaan yrityksen taloutta, kulurakennetta ja investointeja. Kun yrityksen talous on kunnossa, myös henkilökunnalla on turvallinen olo. Lisätiedot:

17 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Fireconilta oikea sammutusratkaisu oikeaan paikkaan Vankalla ammattitaidolla suunniteltu, asennettu ja huollettu sammutusjärjestelmä on paras mahdollinen turva henkiselle ja fyysiselle pääomalle. Alan vankka asiantuntija on sammutusjärjestelmätoimittaja Firecon, jonka osaamisesta hyötyvät monet erilaiset kohteet. Firecon Group Oy:n juuret ulottuvat 80-luvulle. Sammutusalan toiminta aloitettiin tällöin Paloinsinööritoimisto Spezplanin nimissä Kärkölän Lappilassa. Toimisto suunnitteli sammutusjärjestelmiä. Vuonna 2002, Lahteen muuton jälkeen, yrityksen rinnalle perustettiin sammutusjärjestelmiä asentava yhtiö Firecon Oy. Tänä päivänä Firecon Group Oy on Suomen suurin sammutusjärjestelmätoimittaja. Yritys on täyden palvelun talo, joka suunnittelee ja asentaa räätälöityjä sammutusjärjestelmiä asiakkaidensa erilaisiin tarpeisiin. Yritys toimii maanlaajuisesti tukikohtinaan Lahti, Tampere, Kerava, Turku, Jyväskylä, Lappeenranta, Kuopio ja Oulu. Konserniin kuuluvat Firecon Group Oy:n lisäksi tytäryhtiö Softex Oy Kaarinassa ja Firecon Eesti Oü Tallinnassa. Ajoissa yhteys asiantuntijaan Firecon toteuttaa perinteisiä sprinklerijärjestelmiä, vaahtosammutusjärjestelmiä, kylmien tilojen erikoisjärjestelmiä, vesisumujärjestelmiä sekä uutuutena myös kaasusammutusjärjestelmiä. Ratkaisujen toteutuksessa yritys käyttää alan johtavien valmistajien komponentteja. - Periaatteenamme on löytää aina paras mahdollinen sammutusjärjestelmäratkaisu, oli kyseessä sitten uusi tai vanha kiinteistö. Onnistunut lopputulos syntyy asiakkaan ja urakoitsijan yhteistyönä. Me tuomme projektiin pitkän kokemuksen kartuttaman asiantuntemuksen, mutta kuuntelemme aina myös asiakasta, toimitusjohtaja Antti Maksimainen kertoo. Firecon on toteuttanut lukuisan määrän sammutusjärjestelmiä liike-, varasto-, logistiikka-, teollisuus- ja asuinrakennuksiin sekä erilaisiin hoiva- ja palveluyksikköihin. Viime aikojen merkittävimpiä referenssikohteista on Suomen tähän saakka suurin sammutusjärjestelmäprojekti SOK:n uudessa logistiikkakeskuksessa Sipoossa, Kauppakeskus Karisma Lahdessa ja Lahti Energian uusi lämpövoimalaitos. Fireconin palvelutarjonta kattaa sammutusjärjestelmien suunnittelun, asennuksen ja huollon sekä konsultoinnin automaattisiin sammutusjärjestelmiin liittyvissä asioissa. Koska markkinoilla on tänä päivänä todella paljon erilaisia sammutusjärjestelmiä, urakoitsijan asiantuntemus korostuu työn kaikissa vaiheissa. - Mitä aikaisemmin sammutusjärjestelmän hankintaa suunnitteleva asiakas on yhdessä asiantuntijaan, sen paremmin olosuhteiden ja tilojen käyttäjien tarpeiden kartoittaminen sekä sammutusjärjestelmän teknisen suunnittelun toteutuminen onnistuu, Maksimainen muistuttaa. Vuosihuollot hoidettava sammutusjärjestelmissäkin Ammattitaitoisestikin asennettu laadukas sammutusjärjestelmä takaa parhaan mahdollisen turvan sekä ihmisille että omaisuudelle vain asianmukaisesti ja säännöllisesti huollettuna, painottaa palvelupäällikkö Jarkko Honkasalo Firecon Group Oy:stä. Sammutusjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan laitteiston valinnan ja asennuksen jälkeen edelleen asiakkaan ja asiantuntijan yhteistyötä. Sprinklerilaitteiston säännöllinen huolto on ensiarvoisen tärkeää, jotta varmistutaan järjestelmän toimivuudesta. Tulipalon sattuessa järjestelmän tulee reagoida paloon sille suunnitellulla tavalla. Tämä saadaan varmistettua säännöllisellä huollolla. Laitteiston käyttäjän tulee muistaa huolehtia, että järjestelmän kokeilu-, huolto- ja kunnossapito-ohjelma tulee toteutettua, Honkasalo muistuttaa. Valtakunnallisesti toimiva, sammutusjärjestelmiä toimittava Firecon on laajentanut huoltotoimintaansa merkittävästi. Tavoitteena on jatkaa yhteistyötä asiakkaan kanssa asennustyön jälkeenkin: meidän on luontevaa palvella asiakasta esimerkiksi vuosihuoltojen toteutuksessa, Honkasalo toteaa. Vuosihuoltoasiakkaamme ei tarvitse huolehtia itse huoltojen ajantasaisuudesta, me hoidamme huollot ajallaan ja joustavasti. Asiakas saa aina huollosta raportin, joka sisältää huoltopöytäkirjan tarkastetuista komponenteista. Pöytäkirjasta ilmenevät myös mahdolliset havaitut korjaustarpeet. Firecon vuosihuoltoasiakkaat saavat käyttöönsä internetpohjaisen huoltojärjestelmän. Järjestelmään tallennetaan muun muassa kaikki huoltodokumentit, joita asiakas voi halutessaan seurata ja tarkastella milloin tahansa. Järjestelmässä voi tehdä myös vikailmoitukset reaaliajassa. Huoltotyöt on tarpeen suunnitella niin, että asiakkaan normaalille toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Jokaisella kohteella on omat vaatimuksensa huoltojen suhteen. Suurissa kohteissa huollot kestävät pidempään ja ne voivat olla hyvinkin vaativia. Toiminnan häiriöt ja keskeytykset voidaan estää suunnittelemalla huolto huolella etukäteen, Honkasalo lupaa. Jarkko Honkasalo painottaa, että kaikki sammutusjärjestelmien huollot on syytä tilata Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Finanssialan keskusliiton (FK) hyväksymältä sammutuslaitteistojen asennusja huoltoliikkeeltä. Firecon Group Oy on kuuluu hyväksyttyihin liikkeisiin. Huolto-osastomme toimialueena on koko Suomi. Pyrimme vastaamaan asiakkaan tarpeisiin nopealla ja joustavalla palvelulla ja kehittämään jatkuvasti toimintaamme, Jarkko Honkasalo toteaa. Lisätietoja: Firecon Group Oy Puh lahti@firecon.fi Puhelin: Faksi: info@firecon.fi Jyväskylä Kerava Lahti Lappeenranta Kuopio Tampere Turku Oulu

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Nykyaikainen elämäntapa altistaa ihmisiä yhä helpommin erilaisille riippuvuuksille. Lisääntyneet päihde- ja huumeongelmat ovat luonteeltaan läpäiseviä. Ne koskettavat kaikkia niitä sosiaali- ja terveysalan ihmisiä, jotka työskentelevät ihmisten kohtaamisen ja tuen kanssa. Suomi ja Eurooppa ovat nopeasti ikääntymässä. Yksi tapa vastata tähän haasteeseen on kehittää ikääntyneiden selviytymistä ja osallistumista. Jokaiselle ihmiselle on tärkeää oman elämän hallinta mahdollisimman pitkään -Jokaisen ihmisen mielipiteitä ja mieltymyksiä tulee kunnioittaa ja tehdä ratkaisut näistä lähtökohdista lähtien. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on muutosvaiheessa ja sitä kehitetään asiakaslähtöiseen suuntaan. Päihde-, huume-, ja mielenterveysongelmat koskettavatkin kaikenikäisiä, Kaislakoti Oy:n toiminnanjohtaja, vastuuhoitaja Katri Ikonen toteaa. -On tärkeätä, että päihdeongelmaan voidaan ja osataan puuttua jo siinä vaiheessa, kun ongelmaa ei ole vielä määritelty ongelmaksi. Toisaalta on hyvin tärkeää, että päihdeongelmainen voi saada saumatonta apua siinä vaiheessa, kun hänellä on tarve siihen. Tämä edellyttää eri toimialojen laaja-alaista päihdeosaamista sekä kykyä luoda luottavaisia suhteita kaikenikäisiin ihmisiin sekä kykyä tarttua monimuotoisiin elämisen ongelmiin, Ikonen sanoo. Ikkalassa, kauniissa maalaismaisemassa, Hiirlammen rannalla toimiva Kaislakoti on tehostetun asumispalvelun yksikkö, joka tarjoaa ammattitaitoista hoitoa ja hoivaa päihdeja mielenterveys kuntoutujille, vanhuksille, vammaisille ja Kaislakoti - Toipumisen tiellä muistisairaille. Ikkala sijaitsee läntisellä Uudellamaalla Nummi-Pusulan kunnassa. Nummi-Pusulasta tulee vuonna 2013 kuntaliitoksen myötä osa Lohjaa, Tavoitteena edistää ihmisten eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisenä ja yhteisöllisenä kuntoutuksena Kaislakoti tarjoaa palveluita asukkaille, jotka eivät muistisairauden tai muiden toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi selviydy kotiin järjestettävien palveluiden turvin. Kaislakodin toimintaperiaatteena on hoitaa asiakkaita kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon heidän kuntoutuksessaan alkoholi-, lääkeriippuvuus sekä mielenterveysja sosiaaliset ongelmat. - Kaislakodissa kohdataan ihminen tasa-arvoisena yksilönä, jolla voi olla omanlaisia suruja ja iloja. Kaikki hoitoon liittyvät päätökset tehdään yksityisesti asiakkaan kanssa. Elämän ongelmien ja kysymysten ratkaiseminen vaatii valmiutta pohtia asioita. Monimuotoiset elämän tilanteet voivat usein olla ristiriitaisa, jonka vuoksi työssä korostuu vastuullisuus ja dialogisuus. Hoitopäätökset jotka kohdistuvat toisen ihmisen elämään, vaativat monia kykyjä ja taitoja, Katri Ikonen määrittelee. -Kaislakodin henkilökunnan työ on eettistä ja työn lähtökohtana on auttaa asiakkaita löytämään merkityksiä elämäänsä ja keinoja joilla edistää elämänlaatua. Työ vaatii herkkyyttä ja tietoisuutta sekä kykyä nähdä tilanne laajemmasta näkökulmasta. Kaislakodissa asukas otetaan mukaan oman hoitopäätöksentekoon mahdollisimman paljon ja häntä tuetaan itsenäiseen elämään. Asukasta rohkaistaan ja tuetaan omatoimiseen elämään -Toimintamme perustuu henkilökohtaisiin hoito- ja palvelusuunnitelmiin, kuntoutussuunnitelmaan ja viikko-ohjelmaan. Kaislakodin toiminta perustuu omakotimalliin, jossa eletään arkisia asioita ja opetellaan oman elämän hallintaa. Toiminta on monimuotoista jonka tehtävänä on luoda ja tukea ihmisen hyvän arjen mahdollisuuksia. Yhdessä valitaan sellaiset tukemisen menetelmät ja palvelut, jotka edistävät ja tukevat asukkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyisyyttä, tervettä itsetuntoa sekä jokaisen ihmisen omaa luovuutta. Kuntoutuksen aikana etsitään yhdessä asiakkaan voimavaroja ja vaihtoehtoja esim. päihteiden väärinkäytölle ja uutta suuntaa elämälle. Lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio. Asiakasta tuetaan kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen ja päihteettömiin selviytymismalleihin. Kuntoutusjaksolla asiakkaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa kuntoutuksen kulku suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Joskus kuntoutus on kuitenkin olemassa olevien voimavarojen ylläpitämistä, Ikonen täsmentää. Kaislakodissa voi asua kuntouttavan ajan tai pysyvästi -Hoidamme asukkaitamme ympärivuorokautisesti. Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja panostamme jatkuvasti myös itsemme kehittämiseen ja jatkokoulutukseen. Kaislakodissa voi suorittaa myös lähihoitajakoulutuksen näyttöjä ja harjoittelujaksoja. Käytössämme on omahoitaja- järjestelmä. Meillä on myös lainvaatima omavalvontasuunnitelma. Hoitohenkilökuntamme huolehtii asukkaiden vaativistakin sairaanhoidollisista tarpeista. Palvelunohjausta ja omaishoitajien tukemista -Kuntauudistuksen myötä, myös Kaislakoti uudistuu. Kuntaliitos Lohjaan luo innovatiivisuuden paineita ja uudistumisen tarpeita myös yksityiselle hoivasektorille. Kaislakoti seuraa aktiivisesti Suomen muuttuvaa hoivapolitiikkaa. Kuntien hoivan siirtyessä kotihoitopainotteiseksi on yksityisensektorin pystyttävä hoitamaan yhä huonokuntoisempia ihmisiä. Kaislakoti on palkannut valmistuvan Geronomin vastaamaan toiminnan suunnittelusta -ja kehittämisestä sekä toimivan yhteistyön sujumisesta kuntien sekä moniammatillisten yhteistyötahojen kanssa. Kuntien tulevaisuuden suunta on kotihoitopainotteista, joten Kaislakoti tarjoaakin omaishoitajille suunnattua hoivapalvelua. Metropolia ammattikorkeakoulun Geronomi opiskelijat suunnittelevat omaishoitajille palvelumallin jonka saatavuus olisi taattu juuri silloin kun omaishoitajat sitä tarvitsevat, Ikonen selvittää. -Asukaspaikkoja meillä on yhteensä 26 kpl sekä perheasunto, jolloin voimme tarjota myös yksityisempää asumista esimerkiksi aviopareille ja perheille. Perhehuone soveltuu hyvin myös omaishoidettavien intervalli asumiseen sekä päivä ja yöhoito tarpeisiin. Huoneemme ovat valmiiksi kalustettuja mutta halutessaan asukas voi tuoda omat kalusteensa ja tavaransa mukanaan. Asukkaat huolehtivat yleisten tilojen sekä omien huoneittensa siisteydestä henkilökunnan avustuksella. Oman lemmikkieläimen voi myös tuoda Kaislakotiin. -Kaikki ruoka tehdään Kaislakodin omassa keittiössä tuoreista ja kotimaista raakaainesta. Ateriat ovat vuodenaikojen mukaisia, ravitsevia ja monipuolisia kotiruokia. Ruokalistat suunnittelemme yhdessä asukkaiden kanssa aina viikoksi eteenpäin. Tarjoamme myös mahdollisuuden noudattaa erikoisruokavalioita. Vietämme kaikki juhlapyhät, asukkaiden syntymäpäivät ja muut juhlat perinteitä noudattaen. Kesäaikana ilmojen salliessa järjestämme grilli-iltoja, Katri Ikonen kertoo. Kaislakoti Oy Pusulantie Ikkala Puh Fax

19 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Vantaan Korson terveysasemalla menossa kokeiluhanke: Kokemusasiantuntijapalveluita päihdeongelmista kärsiville Korson terveysasemalla kokeillaan uutta Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen toteuttamaa kokemusasiantuntija -palvelua, jonka kautta päihteiden käyttäjät ja heidän omaisensa voivat hakea keskusteluapua sekä saada toipumisuskon vahvistusta. Kokemusasiantuntijapalveluita Korson terveysasemalla tarjoilee Hannu Ylönen kahtena päivänä viikossa, aina ensi vuoden kevääseen saakka. -Itse kävin kokemusasiantuntijakoulutuksen, joka oli ensimmäinen tämän alan koulutus Etelä-Suomen alueella. Viime vuoden puolella alkanut koulutus kesti kahdeksan kuukautta ja oli samalla Mielen Avain -hankkeen ensimmäinen kokemusasiantuntijakoulutus. Hoidan vastaanottotoimintaa Korson terveysasemalla aina maaliskuun loppuun asti. Tämä pilotti käynnistyi syyslokakuun vaihteessa, Hannu Ylönen esittelee. Kokemusasiantuntijakoulutus Ylösen saaman kokemusasiantuntijakoulutuksen toteutti Mielen Avain -hanke. Tapaamiset olivat jokaviikkoisia, käsittäen yhden tapaamisen viikossa. Tapaamisiin liittyi asiantuntijaluentoja ja keskusteluita. -Itseäni kiinnostivat erityisesti luennot erilaisista mielenterveyteen liittyvistä sairauksista, koulutuksessa käytiin läpi myöskin päihdesairaudet, mutta ne olivat jo tuttuja minulle ennestään ihan jo käytännössäkin, Ylönen toteaa. Yksi osa koulutusta oli oman tarinan kertominen, jonka puitteissa osallistujat kertoivat oman sairastumis- ja kuntoutumistarinansa. -Tarinat esiteltiin koko porukalle jokainen vuorollaan ja siitä sitten keskusteltiin yhdessä paikalla olevien asiantuntijoiden johdolla. Koulutus oli hyvin pitkälle vuorovaikutteista oppimista. Koulutuksessa oli mukana päihde- ja mielenterveyskuntoutujia ja myös omaisia, joten kurssilaisten sairausproblematiikka oli hyvin monipuolista. Monipuolisen osallistujamassan ansiosta kurssilta sai monipuolista kokemusta ja pystyi peilaamaan omaakin sairauttaan monista eri näkökulmista. Pidin koulutusta todella hyvänä. Omat kokemukset edellytyksenä toiminnalle -Minulla ei ole muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutusta kuin tämä kokemusasiantuntijan koulutus. Vahvin työkaluni on kyseisen koulutuksen lisäksi oma sairastumis- ja toipumiskokemus. Pystyn antamaan asiakkaille vertaistukea, koska itselläni on päihdetausta. Olen itse alkoholiriippuvuuteen sairastunut ja toipunut siitä, Ylönen kertoo. Korson Terveysasemalla tarjottavat kokemusasiantuntijapalvelut on tarkoitettu Korson terveysaseman asiakkaille - päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Asiakkaille on varattu aikaa ensimmäisellä tapaamiskerralla 45 minuutista tuntiin, jolloin kuunnellaan asiakasta ja pyritään kartoittamaan hänen tilanteensa. -Kun ollaan riippuvuustilanteessa, tärkein asia on toipumisuskon antaminen, sillä tilanne on lähes aina varsin toivoton. Alkoholismista ja muistakin päihdesairauksista voidaan toipua. Itse olen käynyt läpi kaikki yhteiskunnan tarjoamat hoitomuodot: katkaisuhoidon, A-klinikan, AA-ryhmät, kiertänyt päihdehoitolaitoksia: Järvenpään sosiaalisairaala, Kalliolan kuntoutusklinikka, olen ollut Nurmijärvellä Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa, Ylönen listaa. A-kilta päihteettömyyden ylläpitäjänä Ylösellä on nyt takanaan yli neljä vuotta täyttä raittiutta. Päihteettömyyden aikana Ylösen merkittävin tukipylväs on ollut A-kiltatoiminta. -A-kilta tarjoaa vertaistukea sekä päihteetöntä toimintaa päihteettömyyden tueksi. Myöskin seurakunta ja hengellisyys tukevat tätä uutta raitista elämää. Yksi merkittävimmistä asioista itselleni oli se, että myönsin ongelman olemassa olon ja halusin tilanteeseen muutosta. Kohdalleni sattui ihminen, jolla oli aito ja vilpitön auttamishalu. Samainen henkilö hoiti minut ensimmäiseen päihdehoitolaitokseen. AA-ryhmät ja viime vuosina A-kiltatoiminta ovat olleet minulle merkittäviä apulaisia, mutta myöskin mainitsemani hengelliset asiat. Kokemusasiantuntija opastaa muutosta haluavia ihmisiä oikeisiin suuntiin, jotta toive kuntoutumisesta voisi toteutua. -Motivoiva haastattelu voi menetelmänä jopa herättää ihmisessä toipumishalua ja toipumisuskoa, että tästä on todella mahdollista toipua. Yksi asiakasryhmä on sellaiset, jotka ovat jo aika paljon ryypänneet, katkaisuhoidon kautta meille tulleita, jolloin taustalla on aika rankkaa päihteiden käyttöä. Toisen asiakasryhmän muodostavat pitkään päivittäin viiniä lipitelleet naisihmiset, joille on alkanut muodostua ongelmia liiallisesta alkoholinkäytöstä. Kolmas asiakasryhmä on lapsistaan huolissaan olevat vanhemmat., Ylönen kertoo. Ylönen toimii kokekemusasiantuntijan tehtävissä puolipäiväisesti, joten vastaanottopäivät ovat tiistaista torstaihin. Terveysaseman henkilökunta, eli lääkärit ja sairaanhoitajat, ohjaavat asiakkaitaan kokemusterapeutille. -Käytännössä tämä tapahtuu niin, että minulle soitetaan tiistaina, keskiviikkona tai torstaina klo välillä ja varataan aika, Hannu Ylönen täsmentää loppuun. Palvelupaketteihimme kuuluvat päihdekuntoutus ja kaksoisdiagnoosiasiakkaiden kuntoutus sekä intervallijaksot, alkoholiriippuvaisten katkaisu hoito, sekä opiaattiriippuvaisten, päihde kuntoutuvien psykososiaalinen kuntoutus. Tarjoamme myös itsenäistä kuntouttavaa tukiasumista yksikön ulkopuolella. Kokkolantie 659, KEITELEPOHJA Puhelin GSM GSM kangaskartano@kangaskartano.inet.fi ismo.junikka@kangaskartano.inet.fi Lisätietoja: hankejohtaja Lauri Kuosmanen lauri.kuosmanen@vantaa.fi Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma joensuun.kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh: , Fax Toimittajat: Eini Kettunen puh Sirpa Pitkänen puh Toni Valha puh Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh Hannu Maatela Puh Sirpa Törrönen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitteellinen jako: Itella, Yrityskohderyhmät

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Mobiiliapu- sähköisiä tukipalveluita vaativiin elämäntilanteisiin Mobiiliapu-hankkeessa kehitetään sähköisiä tukipalveluita vaativissa elämäntilanteissa eläville ihmisille heidän läheisilleen ja ammattilaisille. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama. Hankkeen toteuttaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry vuosina Palvelu tuottaa matalan kynnyksen palveluita terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien haittojen vähentämiseksi eri asiakasryhmille. Internet- ja mobiiliteknologiaa hyödyntäen palvelu tarjoaa helposti ja nopeasti tietoa asioista, jotka voivat vaikuttaa positiivisesti vaativissa elämäntilanteissa elävien ihmisten elämään. Mobiiliapu on helposti käytettävä ja vuorovaikutteinen kanava Sen avulla käyttäjän on mahdollista saada tietoa, neuvoa ja tukea ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Tällä hetkellä palveluvalikko sisältää ryhmäviesti- ja vertaistukipalvelun, kysy-vastaa neuvontapalvelun, uutispalvelun, Mobiilivinkki hakusanoilla toimivan tekstiviestipalvelun ja sovellukset Android ja iphone älypuhelimiin sekä ipadiin. Asiakkaan kannalta merkittävänä etuna verrattuna muihin vastaaviin palveluihin on se, että asiakas voi samalla kertaa kysyä useammalta asiantuntijalta mieltään askarruttavista asioista. Mobiiliapu toimii erinomaisesti nopeana tiedon tarkistuksen välineenä asiakastilanteissa -Mobiiliapu täydentää jo olemassa olevia tukipalveluita ja vapauttaa henkilöstöresursseja muihin toimintoihin, hankepäällikkö Iina Järvi kertoo ja jatkaa: -Erityisesti palvelusta hyötyvät asiakkaat,joiden elämänhallinta on vielä tallessa. He hakevat toimijoiden yhteystietoja jaosaavat tulla oikeaan paikkaan oikeaan aikaan hakemaan apua esimerkiksi hivja hepatiittitesteihin. -Mobiiliapu palvelu on käytössä hankkeessa mukana olevien kumppaneiden toiminnassa hieman eri tavoin asiakastarpeiden mukaisella tavalla. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry käyttää järjestelmää koulutyössä keräämällä palautteet mobiilisti tekstiviesteillä. Samoin palautteita ja kyselyitä toteutetaan palvelun välityksellä Walkers- Hubu-bussi toiminnassa nuorilta kerättävän palautteen muodossa. Palvelua käytetään myös sisäisessä viestinnässä, Iina Järvi selvittää. Mitä palveluita Mobiiliapu tarjoaa? -Vertaistukipalvelussa käyttäjät voivat tarjota toisilleen tietoa, neuvoa ja tukea. Uutispalvelu tiedottaa, varoittaa ja tavoittaa nopeasti palvelun eri käyttäjiä. Ryhmäviestipalvelua voidaan käyttää monin eritavoin esimerkiksi info-, uutis- ja kannustusviestien lähettämiseen. Kysy-vastaa neuvontapalvelussa ammattilaiset vastaavat käyttäjien lähettämiin kysymyksiin. Tekstiviestikysely työkalua voi käyttää päihdepalvelujen asiakkaiden kannustamiseen tai jälkihoidossa seurannan välineenä, Iina Järvi kuvailee Mobiilipalveluiden sisältöä. -Vuoden 2013 loppuun asti Mobiiliapu on maksuton yhteistyökumppaneillemme. Toisin sanoen Mobiiliapua voi kokeilla riskittä ja maksutta aina vuoden 2013 loppuun asti. Tästä poikkeuksena kunnat, joilta veloitamme viestiliikenteen kustannukset. Mobiilivinkki -tekstiviestipalvelu on kokonaisuudessaan kaikille ilmainen palvelu, Järvi kertoo. Miten pääsee mukaan? Palvelun käyttöönotto on helppoa ja nopeaa. Mobiilivinkki -hakusanapalvelun voi ottaa heti käyttöön. Muiden palveluiden osalta järjestämme organisaatiollenne muutaman tunnin kestävän käyttökoulutuksen, jonka jälkeen kaikki Mobiiliapupalvelut ovat käytössänne. Organisaatiossanne voitte itse suunnitella minkä verran resurssoitte palvelun ylläpitoon ja käyttöön. Voitte itse päättää, mitä palveluita organisaationne tarjoaa ja haluatteko olla mukana kehittämässä palvelua, Järvi selvittää Mobiiliapu-palvelu on helposti käyttöön otettavissa myös muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden palveluihin. Kun eri toimijat voivat käyttää samaa tietojärjestelmää, syntyy paljon synergiaetuja niin asiakkaan kuin ammattilaistenkin näkökulmasta, hankepäällikkö Iina Järvi korostaa. EHYT ry:n toteuttamassa ja Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamassa, valtakunnallisessa Mobiiliapuhankkeessa ( ) kehitetään mobiilisti toimivaa palvelua vaativissa elämäntilanteissa oleville. Hankkeen tuottama Elämä On palvelu Parasta on Huumetta helposti ry (EOPH) toteuttaa viisivuotisen ( ) Mobiiliapu-hankkeen. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen (RA käytettävä ja vuorovaikutteinen. Sen avulla rahoittama. käyttäjä saa tietoa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Hankkeessa Palvelua kehitetään voi käyttää Mobiilivinkki tekstiviestinä, internetin kautta ja älypuhelinsovelluksena. anonyymi ja ympärivuorokautinen palvelu. Se toimii numerossa Hakusanojen avulla saa puhelimeensa päihdetietoutta, terveysneuvontaa tekstiviestipalvelua, joka on suunnattu vaativissa elämäntilanteissa oleville. Mobiilivinkki on asiakkaalle ilmain yhteystietoja. Maksuton Mobiilivinkki -tekstiviestipalvelu Hankkeen toimii tavoitteet: numerossa Palvelussa on hakusanoja huumaus- ja lääkeaineista, taudeista ja Tietojärjestelmän mobiili- ja internetpalveluiden sisältöjen kehittäminen sairauksista, pistämisestä ja käyttämisestä, seksuaaliterveydestä, Luoda uusia työkaluja haittojen vähentämistyöhön lastensuojelusta sekä sosiaali- ja terveystoimijoiden yhteystietoja. Etsivän työn elementti palveluja kiinteiden pisteiden ulkopuolelle Tiedon saamisen kynnys madaltuu Saatavilla on myös Android- ja ios-käyttöjärjestelmien Päihteidenkäyttäjien puhelimiin terveysneuvontatietoisuus lisääntyy ja päihdehaitat vähenevät tilattavat sovellukset, jotka ovat ladattavissa ilmaiseksi AppStoresta Yhteisöllistä Terveysneuvontapisteiden käyttö tehostuu ja Google Playsta nimellä Mobiiliapu. Sovellus Kohderyhmään sisältää tällä kuuluvien hetkellä asiakkaiden tavoittaminen helpottuu hakusanapalvelun ja kartallisen paikkapalvelun. Asiakkaiden valtakunnallinen tasa-arvoisuus lisääntyy huumevieroitusta ja -kuntoutusta täysi-ikäisille Uudet palvelut: Hankkeessa kehitettävää tietojärjestelmää voi hyödyntää sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Hakusanapalvelun lisäksi matkapuhelimen ja internetin välityksellä toimivia palveluita Mobiiliapu-hankkeen uudet palvelut saadaan käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelut toimivat sekä matkapuhelimen että Internetin välityksellä. ovat: Hakusanapalvelu asiakkaille jo 10 vuotta. Vertaistukipalvelu, jossa käyttäjät voivat tarjota toisilleen Uutispalvelu tietoa, neuvoa ja tukea. Kysy-vastaa neuvontapalvelu Uutispalvelu: tiedottaa, varoittaa ja tavoittaa nopeasti Ryhmäviestipalvelu palvelun eri käyttäjiä. Vertaistukipalvelu Ryhmäviestipalvelua voidaan käyttää monin eri tavoin tiedottamiseen ja kannustusviestien lähettämiseen. Kysy vastaa -palvelussa ammattilaiset vastaavat käyttäjien lähettämiin kysymyksiin. Tekstiviestikyselyn avulla voidaan arvioida toimintaa ja kerätä palautetta. Lisätietoa: Iina Järvi, hankepäällikkö, , Kouvolan huumevieroitusyksikkö Piikkisiili A-klinikkasäätiö/Itä-Suomen palvelualue Kotiharjuntie 20, KOUVOLA puh Elämä On Parasta Huumetta ry (EOPH) toteuttaa viisivuotisen ( ) Mobiiliapu-hankkeen. Hanke on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama. Hankkeessa kehitetään Mobiilivinkki tekstiviestipalvelua, joka on suunnattu vaativissa elämäntilanteissa oleville. Mobiilivinkki on asiakkaalle ilmainen, anonyymi ja ympärivuorokautinen palvelu. Se toimii numerossa Hakusanojen avulla saa puhelimeensa päihdetietoutta, terveysneuvontaa ja yhteystietoja.