Osaamispolku. kohtaamisia vanhustyössä Loppuraportti

Transkriptio

1 Osaamispolku kohtaamisia vanhustyössä Loppuraportti Anna-Mari Rosenlöf Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste

2 SISÄLTÖ 1. Osaamispolku taidepalveluita ikäihmisille 4 Mikä on Osaamispolku? 4 Osaamispolku kohtaamisia vanhustyössä 4 Keskeiset toimenpiteet 4 Osaamispolun taiteilijakoulutus 5 Osaamispolun ohjausjakson kehityshaasteet ja jatkoideat 6 Asiantuntijat 6 Työskentely vanhustyön yksiköissä 7 Tavoitteet 8 Tulokset 8 Osaamispolun lopputuotteet 9 Hankkeesta ja toiminnasta tiedottaminen 10 Toimenpidesuositukset Taiteilijoiden työskentelyjaksot vanhustyön yksiköissä 15 Suvi Aarnio ja Veera Vähämaa: Oma tupa, Oma lupa 16 Kristian Jalava: Camera Obscura, neulanreikäkamerakerho 17 Jennifer Joffs: Rör mig, rör sig 18 Eeva Terävä: Kuvaretki 19 Tea Tikka: Vuodenaikapuu 20 Andreá Vannucchi: Kesäsadetta-mobile 20 Tiina Paananen: Elämystohtori 21 Pia-Maria Björkman: Musiikkihetkiä Kaarinakodissa 22 Assi Huhtanen: Värituokiot 23 Helianne Kallio: Runorupattelut 24 Annastiina Saastamoinen: Vanhus-hoitaja -hetket kosketuksen avulla 24 Keanne van de Kreeke: Kahvikuppimaailmat 25 Minna Maija Lappalainen: Yhteisöllinen aistipuutarha 26 Hanna Mäkinen: Matkustan ympäri maailmaa 26 Sanna Vainionpää: Elämän matkamuistot 27 Työjakson kehityshaasteet ja jatkoideat 28 2

3 3. Mentorointi Osaamispolussa 29 Mentoroinnin valmistelu 29 Etsivä mentorityö 29 Mentoroinnin vaiheet 30 Mentorien ja taiteilijoiden yhteiset tapaamiset 31 Taiteilijamentorin rooli 32 Hoitoalan ammattilainen mentorina 33 Taiteilijoiden ja mentorien kommenteja prosessista 34 Mentorointi: hyvä mentori, hyvä aktori 35 Vinkkejä mentoroinnin järjestäjille 36 Yhteenveto 37 Mentoroinnin tulokset Osaamispolun aikana havainnoidut ja ideoidut työskentelymallit 38 Kahden eri alan taiteilijan työskentelyn yhdistäminen 38 Taidetoiminta laitoksissa tai palvelutaloissa osana kansalaisopistojen opetusta 38 Taiteilijan palkkaaminen tai kiertävän taiteilijan toimen 39 perustaminen vanhuspalveluihin Palveluiden tarjoaminen kotona asuville vanhuksille 39 Kooste Osaamispolun taiteilijapalautteesta Mitä seuraavaksi? Liitteet 44 Osaamispolun koulutusmallinnus 44 Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit 45 OSAAMISPOLKURYHMÄ I Taiteilijaohjauksen toteutunut ohjelma 46 OSAAMISPOLKURYHMÄ II Taiteilijaohjauksen toteutunut ohjelma 49 Taitto: Miina Pohjolainen,

4 1. OSAAMISPOLKU TAIDEPALVELUITA IKÄIHMISILLE Mikä on Osaamispolku? Osaamispolku kohtaamisia vanhustyössä Toteuttaja: Taiteen edistämiskeskus, Lounais-Suomen toimipiste, Turku Rahoittajat: Turku 2011-säätiö, Taiteen edistämiskeskus Toteutusaika: Ydinsisältö: 17 eri alojen taiteilijaa kehitti taidepalveluita varsinaissuomalaisille ikäihmisille Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 loi vahvan ja ainutlaatuisen pohjan taiteen näkemisestä osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koettua terveyttä. Tätä työtä jatkoi Osaamispolku kohtaamisia vanhustyössä, jossa taiteilijat kehittivät hyvinvointipalveluja ikäihmisille Varsinais-Suomessa. Osaamispolun toteuttaminen mahdollistui Turku 2011-säätiön tuella. Hankkeen taustana olivat sekä Turku jatkotyöryhmän että valtakunnallisen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (Taiku) -toimintaohjelman suositukset. Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen toimipiste ( saakka Varsinais-Suomen taidetoimikunta) vastasi Osaamispolku-hankkeella sekä Turku 2011-jatkotyöryhmän että Taiku-toimintaohjelman toimenpide-ehdotuksiin vahvistamalla Taiteen edistämiskeskuksen merkitystä taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toiminnan kehittäjänä. Keskeiset toimenpiteet Vuosina Osaamispolun koulutuksessa oli mukana 17 taiteilijaa, jotka työskentelivät yli 200 ikäihmisen kanssa 17 vanhustyön yksikössä Turun seudulla. Osaamispolun taiteilijat kävivät läpi monipuolisen ohjausjakson. Se koostui ryhmätapaamisista, liiketoimintakoulutuksesta, menetelmätyöpajoista, yhteistapaamisista vanhustyön ammattilaisten kanssa, mentoroinnista ja työskentelyjaksoista vanhustyön toimintayksiköissä. Työskentelyä tuettiin taiteilijapalkkiolla. Lisäksi taiteilijat osallistuivat vanhustyöhön perehdyttävään koulutukseen, jonka toteutti fysioterapeutti Päivi Linnelä-Aniszewski osana Turun ammattikorkeakoulun terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelman ylempää ammattikorkeakoulututkintoaan. Taiteilijaohjaus toteutettiin kahdessa ryhmässä. Molemmat ryhmät olivat toiminnassa noin seitsemän kuukautta. Hakijoita oli yhteensä 51, joista 17 valittiin mukaan. Valinnassa painotettiin kulttuuristen vanhuspalveluiden kehittämistä koko Varsinais-Suomen alueella, taiteenalojen monipuolisuutta ja hakijan motivaatiota kehittää tavoitteellisesti omaa työskentelyään. Valituilla taiteilijoilla tuli olla oma toimintaidea ja kokemusta joko taiteen soveltavasta käytöstä, yhteisötaiteesta tai toimimisesta taiteelle uusissa toimintaympäristöissä. Lisäksi arvioitiin sitä, miten Osaamispolun ryhmäohjauksella pystyttäisiin tukemaan hakijan työprosessia, ja miten hakijan taidetoiminta niveltyy osaksi hoitotyötä. Hakuvaiheen arvioinnissa korostettiin mentorointimallin ja vertaisryhmässä toimimisen merkitystä taiteilijan ammattitaidon kehittymiselle. 4

5 Osaamispolun taiteilijakoulutus (kaksi ryhmää) 7-8 yhteistä ryhmäohjausta/ryhmä 2 menetelmätyöpajaa: äänitaide ja luova liike 4 vanhustyön koulutusta, yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun terveysalan kanssa 6 Luovuus ja liiketoiminta -kurssipäivää, yhteistyössä Humak:n Kulttuurivarikon ja Luovien alojen yrityshautomo Creven kanssa yksilöllinen työsuunnitelmakeskustelu jokaisen taiteilijan kanssa yhteiskoulutus Tilaa, tarjoa, toteuta! yhteistyössä Turun kaupungin ympärivuorokautisen hoidon, Osaattorin, KUVA II-hankkeen ja Turun kaupungin vapaa-aika- ja hyvinvointitoimialojen kanssa yksilötapaamisia taiteilijan ja taidekoordinaattorin tai asiantuntijapaneelin jäsenten kanssa mentorointitapaamisia taiteilijan ja mentorin kanssa keskimäärin 5 kpl/taiteilija yhteensä koulutuskertaa/taiteilija lisäksi työskentelyjakso vanhustyön yksikössä Liisa Rauhala Hoivamuusikko Pia-Maria Björkman. 5

6 Osaamispolun ohjausjakson kehityshaasteet taiteilijan oman toiminnan jatkuvan reflektoinnin ja oman tekemisen avaamisen jatkuva esille nostaminen haasteena olivat taiteilijoiden eriaikaiset aikataulut ja työskentelyjaksojen ajoittuminen pitkälle aikavälille (I ryhmä: tammikuu-kesäkuu, II ryhmä: toukokuu-syyskuu) hakuvaiheessa selvitettävä taiteilijan sitoutuminen ja motivaatio koulutukseen Jatkoideat työparien muodostaminen ryhmän sisällä: esim. kahden kolmen henkilön työparit, jotka sparraavat toisiaan ja käyvät taidekoordinaattorin vastaanotolla, toimii myös vertaisohjauksena tiivis ryhmäytyminen, esimerkiksi epämuodollinen viikonloppuseminaari taiteilijoille koulutuksen alussa 1 2 kulttuurituottajaa osana taiteilijaryhmää Osaamispolun kaltaista koulutusjaksoa kannattaa kehittää ammattitaiteilijoiden täydennyskoulutuksena esimerkiksi ammattikorkeakoulun kanssa Asiantuntijat Taiteilijoiden tukena oli hyvinvoinnin ja soveltavan taiteen ammattilaisista koostuva asiantuntijapaneeli sekä taidekoordinaattori Anna-Mari Rosenlöf. Asiantuntijapaneelin puheenjohtajana toimi Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Henri Terho. Muut jäsenet olivat Läntisen tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Lotta Skaffari, hankesuunnittelija Helena Malmivirta Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointitoimialalta, teatteri-ilmaisun ohjaaja Marja Susi, ylihoitaja Tuulia Koponen sekä elokuvataiteilija ja tuottaja Tarja Lapila. Asiantuntijapaneeli kokoontui kuusi kertaa. Jokaisella taiteilijalla oli lisäksi mentorinaan taiteen hyvinvointityössä pitkälle edennyt taiteilija tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. 6

7 Työskentely vanhustyön yksiköissä Taiteilijat kehittivät omaa palvelumalliaan työskentelyjaksolla vanhustyön yksiköissä. Työskentelypaikat valikoitui-vat yksilöllisesti taiteilijoiden toiveiden, asuinpaikan ja taidekoordinaattorin ideoiden pohjalta. Mukana oli kohteita, joissa taidetoiminta oli tuttua, mutta myös täysin uusia yksiköitä. Mukaan pyrittiin saamaan sekä julkisia että yksityisiä toimijoita eri paikkakunnilta, jotta erilaiset käytännöt ja rakenteet hahmottuisivat kattavasti. Myös taiteen alueelliseen saavutettavuuteen kiinnitettiin huomiota. Yksiköt: Turun kaupungin ympärivuorokautisen hoidon yksiköt: Kutomokoti, Kurjenmäkikoti 1 ja 2, Mäntyrinteen vanhainkoti, Kaskenlinnan sairaala, Portsakoti Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin hyvinvointikeskukset Palvelutalo Hemmet (Stiftelsen i Hemmet, Åbo) Asuinkoti Kotikunnas (Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry) Palvelutalo Iso-Heikki (Turun kaupunkilähetys ry) Raision Kerttulakoti, päivätoiminta Vehmaan kotihoito Kotikarpalon palvelutalo, Kyrö (Pöytyä) Kaarinakoti, tehostetun palveluasumisen yksikkö ja dementiayksikkö Rauhankallion ryhmäkoti, Somerniemi Osaamispolkuun osallistuneiden vanhustyön yksiköiden sijoittuminen Varsinais-Suomessa. Suluissa yksiköiden määrä. 7

8 Tavoitteet Ohjausjakson tarkoituksena oli auttaa taiteilijoita kehittämään vanhustyöhön soveltuvia palvelutuotteita ja vahvistaa omaa osaamistaan siten, että he voivat tarjota palveluitaan yrittäjämäisesti tilaajille. Tavoitteena oli syventää ja levittää Turun kulttuuripääkaupunkivuonna ja laajemmin viime vuosien taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -hankkeissa kehitettyjä käytäntöjä. Lisäksi haluttiin vahvistaa alueen taiteilijoiden ammattitaitoa ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Tavoitteena oli, että työskentelystä tulisi taiteilijoille taloudellisesti kannattavaa ja pystyttäisiin luomaan uusia toimintamalleja työskentelyn tueksi. Tulokset Hanke vahvisti Taiteen edistämiskeskuksen ymmärrystä, asiantuntijaroolia ja verkostoja taiteen ja kulttuurin merkityksistä hyvinvointityössä. Se toi esille Turkua ja alueen taiteilijoiden osaamista taiteen ja kulttuurin hyvinvointityössä. Kehittämistä jatkaa selvitystyö Rakenteita ratkomassa -selvitys taiteilijoiden työn rahoitus- ja toimintamallien juurtumisesta vanhuspalveluissa. Lisäksi Taiteen edistämiskeskus tiivistää osaamistaan verkostoimalla ns. taiteen hyvinvointityötä tekevät läänintaiteilijat ja on osoittanut yhden eritysasiantuntijan vastuualueeksi taiteen hyvinvointityön. Taiteen edistämiskeskuksen tulossopimuksen vuosille yhdeksi osaksi on kirjattu taiteen hyvinvointivaikutusten edistäminen. Hankkeessa koulutettiin 17 taiteilijaa. Lopputuloksena Osaamispolun taiteilijat rakensivat osaamisestaan ikäihmisille kohdennettuja taidepalvelupaketteja, jotka koottiin julkaisuun Tilaa taiteilija taloosi! Taidepalveluita ikäihmisille Varsinais-Suomessa (PDF). Palvelupaketit hinnoiteltiin ja luokiteltiin kohderyhmittäin niiden soveltuvuuden mukaan. Taiteilijat loivat uusia tuotteita, saivat uusia kontakteja, laajensivat ammattitaitoaan ja saivat tukea ja varmuutta työskentelyynsä. Keskeistä oli toimintaympäristöjen tuntemuksen parantaminen ja vanhustyön arkeen tutustuminen. Osaamispolussa mallinnettiin onnistuneesti soveltavan taiteen alalla työskentelevien taiteilijoiden koulutusta, ammattitaidon ja työhyvinvoinnin kehittämistä vertaisryhmässä ja mentoroinnin avulla. Mentorointi tarjosi myös kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä. Taidealan koulutus ei anna vielä yleisesti riittäviä valmiuksia toimimiseen vanhustyön kentällä. Alalle suuntautuville taiteilijoille tulisi järjestää Osaamispolun tyyppistä täydennyskoulutusta ja työssäoppimista erilaisten organisaatioiden kautta. Koulutukseen tulisi liittyä yhteiskoulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Tällöin koulutus on toteutettava yhteistyössä kaupunkien ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden kanssa. Koulutusten volyymit voivat olla pieniä, sillä taiteilijoiden työllistyminen alalle on vaikeaa kysyntää on, mutta toiminnan rahoitusmallit ovat puutteellisia. Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa ammattitaiteilijan täydennyskoulutus muutaman vuoden välein riittää uusien ammattilaisten kouluttamiseen. On tärkeää, että markkinointi ja oman työn myynti ymmärretään osana taiteilijan omaa ammatti-identiteettiä ja ammatillista toimintaa. 8

9 OSAAMISPOLUN LOPPUTUOTTEET: julkaisu Tilaa taiteilija taloosi! Taidepalveluita ikäihmisille Varsinais-Suomessa, jossa taitelijoiden tarjoamat palvelupaketit on esitelty ja hinnoiteltu Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkoston perustaminen syksyllä 2012, kokoontuu säännöllisesti (Terveyttä kulttuurista -verkoston alueverkosto) verkosto järjestää yhteistyössä valtakunnallisen seminaarin Mikä on kulttuurihyvinvoinnin tulevaisuus? Turussa sivusto johon on koottu tietoa alueen kulttuurihyvinvointitoimijoista, julkaisuista ja taidepalveluista, sivustosta vastaa Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen aluetoimipiste ohje ja sopimuspohja, jota taiteilijat ja vanhuspalveluiden ammattilaiset voivat hyödyntää toiminnassa mentorointimalli taiteilijoiden koulutuksen ja työnohjauksen tueksi kurssimuotoinen poikkitaiteellinen täydennyskoulutusmoduuli taiteilijoille, laajuus 3-5 op Andréa Vannucchi Andréa Vannucchin Kesäsadetta-kattomobile. 9

10 Hankkeesta ja toiminnasta tiedottaminen Osaamispolun taidekoordinaattori keskittyi tiedottamisessa ruohonjuuritasolle. Palaverit erilaisissa vanhustyön yksiköissä sekä taiteilijoiden esittely ja työskentelyjaksoista tiedottaminen muodostivat pääosan tiedottamisesta. Tiedottamisessa hanketta pidettiin taka-alalla ja taiteilijoita sekä taiteen ja kulttuurin hyvinvointityötä nostettiin esiin. Tiedotuksessa tehtiin yhteistyötä Osaattorin ja KUVA II-hankkeen kanssa. Valtakunnallinen ja paikallinen verkostoituminen oli osa taidekoordinaattorin työnkuvaa. Verkottumista edistämään perustettiin vapaamuotoinen Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkosto. Taidekoordinaattori esitteli hanketta mm seuraavissa tilaisuuksissa: - Osaattorin tulevaisuusfoorumissa Turussa Taika-hankeen yhteistyöfoorumissa Turun Taideakatemiassa Osaattorin taiteilijakoulutuksissa Turussa syksyllä Raision kulttuuri- ja vanhustyön toimijoille syksyllä 2012 kaksi kertaa sekä suurten kaupunkien ikääntyneiden kulttuuripalveluista vastaavien tapaamisessa Tampereella Kulttuurihyvinvoinnin Learning cafe:ssa Turun ammattikorkeakoulussa Terve Sos -messuilla Turussa Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin toiminnanohjaajille, esimiehille ja hyvinvointineuvojille Turun kaupungin ikääntyneiden alatyöryhmän kokouksessa Taideakatemian mediatuotannon opiskelijoille Osaattorin kuntatapaamisessa Helsingissä Hanketta on esitelty Kulttuurihyvinvointia Turussa -hankeverkoston tapaamisissa ja Osaattorin ohjausryhmätapaamisissa. HUMAK:n kulttuurituottajaksi valmistunut Piia Pentti toteutti hankkeesta opinnäytetyönsä Taidetoimintaa hoitoyksiköihin Toimenpide-ehdotuksia taiteen hyvinvointityön tueksi (2013, PDF). Opinnäytetyö käsittelee ikääntyneille suunnatun taidetoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia ja tarjoaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia toiminnan edistämiseksi. Osaamispolku numeroina koulutukseen haki 51 taiteilijaa mukaan valittiin 17 taiteilijaa koulutus toteutettiin kahdessa ryhmässä molemmat ryhmät toimivat 7 kuukautta taiteilijat työskentelivät 17 vanhustyön yksikössä Turun seudulla työskentely tavoitti yli 200 ikäihmistä 136 työpajaa ikäihmisille 65 koulutustilaisuutta taiteilijoille, osassa mukana myös hoitohenkilöstöä yhteensä koulutuskertaa/taiteilija henkilökohtaisesta työsuunnitelmasta riippuen 4 taidenäyttelyä 1 improvisoitu tanssi- ja musiikkiesitys 1 paneelikeskustelu mukana 17 mentoria tapahtumien ja tilaisuuksien toteuttamiseen osallistui 51 henkilöä 10

11 Toimenpidesuositukset Taiteen edistämiskeskukselle 1. Seurantakysely vuoden 2014 aikana Osaamispolun taiteilijoille taidepalveluiden kysynnästä Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen toimipiste 2. Alueellisten verkostoitumistilaisuuksien järjestäminen taiteen ja kulttuurin hyvinvointityön ammattilaisille Taiken toimipisteet, joissa hyvinvointityötä tekeviä läänintaiteilijoita 3. Erilaisten rahoitus- ja toimintamallien selvittäminen ja kehittäminen toiminnan jatkamiseksi ja saamiseksi rakenteisiin, taiteilijoiden työllistäminen Taiken Lounais-Suomen toimipiste, selvitystyö Rakenteita ratkomassa 4. Aktiivinen keskustelu ja taiteen merkityksen ja roolin esille tuominen ns. soveltavan taiteen kentällä toimittaessa, taiteilijoiden ammattitaidon tukeminen koko Taike 5. Taidepalveluiden hintakeskustelun ylläpitäminen, työstä tulee saada riittävä korvaus koko Taike Toimenpidesuositukset vapaalle kentälle ja muille toiminnan ja koulutuksen järjestäjille 1. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointityön ammattilaisten säännölliset verkostoitumistilaisuudet kaupunkien kulttuurikoordinaattorit, Taiteen edistämiskeskuksen aluetoimipisteet, joissa on taiteen hyvinvointityötä tekeviä läänintaiteilijoita, paikalliset taiteilijayhdistykset ja -järjestöt, Terveyttä kulttuurista -verkosto alueverkostoineen, soveltavan taiteen ympärille perustetut yhdistykset/järjestöt/ osuuskunnat, Tanssin aluekeskukset 2. Säännöllinen, 4-5 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje Turun seudun kulttuurihyvinvointitoimijoille Kulttuurihyvinvointia Turussa verkosto 3. Alueelliset kulttuurisen vanhustyön koordinaattorit, jotka etsivät rahoituksia, koordinoivat toimintaa, kehittävät rakenteita, ovat tietoisia käynnissä olevista hankkeista ja tekevät yhteistyötä sote-sektorin kanssa kaupunkien kulttuuripalvelut, kaupunkien vanhuspalvelut, järjestöt, Taike 4. Vastikkeettomasta hanketoiminnasta luopuminen, rahoituksen löytäminen so/te-sektorilta hankkeiden järjestäjätahot, järjestöt, yksittäiset taiteilijat 5. Soveltavan taiteen koulutuskokonaisuuden järjestäminen lähikuntien kansalaisopistojen opettajille, taiteilijat kouluttajina kansalaisopistot, kaupungit/kunnat 11

12 Toimenpidesuositukset julkisille toimijoille kuten Turun kaupungille ja muille kunnille Käytännöt 1. Osaamispolussa luodun ohjeistuksen ja sopimuspohjan hyödyntäminen vanhustyön yksiköissä taiteilijoiden kanssa työskenneltäessä kaupunkien vanhuspalveluiden yksiköt, kaupunkien kulttuuripalvelut 2. Taidetoiminnan raportointikäytännöt ja taidetoiminnan yhteys laitosasukkaiden kulttuurisuunnitelmiin selkeiksi, kulttuurisuunnitelmien merkityksen ja niihin tehtävien kirjausten vahvistaminen Turun kaupungin ympärivuorokautinen hoito 3. Taidetoiminta tulee nähdä myös työntekijöiden hyvinvointia lisäävänä ja siinä säästöjä tuottavana, mm. koulutukset, tyhy-toiminta kaupunkien vanhuspalvelut 4. Poliitikot, lautakunnat, virkamiehet ja esimiehet on vietävä katsomaan taiteilijoiden työtä yksiköissä toiminnan järjestäjät ja koordinaattorit 5. Toiminnanohjaajien ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen kaupunkien kulttuuripalvelut, kaupunkien vanhuspalvelut, vapaa kenttä Eeva Terävä Kotikarpalon Kuvaretki-ryhmäläisen taideteos. 12

13 Rahoitus ja rakenteet 1. Yhden toiminnanohjaajan työnkuvan laajentaminen koordinaattoriksi, joka koordinoi vanhuskeskusten tai yksiköiden taide- ja viriketoiminnan järjestämistä ja vapaaehtoistoiminnan suhdetta muuhun toimintaan. Turun kaupungin ympärivuorokautinen hoito 2. Rahoitusta on etsittävä myös nykyisen toiminnan sisältä, mistä voidaan nipistää rahaa taidetoimintaan = missä se voisi näkyä säästönä? talousarvioita laativat tahot, päättäjät 3. Alueelliset kulttuurisen vanhustyön koordinaattorit, jotka etsivät rahoituksia, koordinoivat toimintaa, kehittävät rakenteita, ovat tietoisia käynnissä olevista hankkeista ja tekevät yhteistyötä so/te-sektorin kanssa. kaupunkien kulttuuripalvelut, kaupunkien vanhuspalvelut 4. On luotava ja vahvistettava Turussa yhtä pilottipaikkaa, josta toiminta lähtee leviämään ja jossa vaikutuksia pystytään havainnoimaan pitkällä aikavälillä. Jos jostakin kaupungin vanhustyön yksiköstä tehdään ns. pilottipaikka, on selvitettävä johdon sitoutumiseen taso ja yhteistyön pituus. Mitä pilotoinnilla tavoitellaan? Miten mahdollistetaan jatkuvuus kokeilujakson jälkeen? Turun kaupungin vanhuspalvelut 5. On palkattava töihin taiteilijoita tai tupla-ammatin (esim. taiteilija-fysioterapeutti, tanssijalähihoitaja) omaavia henkilöitä osaksi moniammatillisia hoitotiimejä. kaupunkien ja kuntien vanhuspalvelut 6. Tilojen remontointia valmisteltaessa ja uusia tiloja rakennettaessa on upotettava budjettiin maltillisia taidehankintoja: aina ei tarvita kalliita kymmenien tuhansien eurojen julkisia taideteoksia. rakentamisesta vastaavat tahot, esimiehet 7. On selvitettävä työväenopiston ja konservatorion mahdollisuus järjestää kursseja tai mummomuskareita laitoksissa. kulttuuripalvelut 8. Hankkeissa on selvitettävä toiminnan mahdollisuus siirtyä rakenteisiin pilotin jälkeen, ennen kuin toiminta edes aloitetaan. hankkeiden toteuttajatahot 9. On selvitettävä sukupolvien välisiä, poikkihallinnollisia yhteistyökohteita, esimerkkinä taiteilija, joka työskentelee sekä lasten että vanhusten kanssa, kulut katetaan yhdessä poikkihallinnollisesti eri toimialojen budjetista. hankkeiden toteuttajatahot, kaupunkiorganisaatiot 13

14 10. Miten materiaalihankintaprosessi saataisiin sujuvammiksi, jotta yksiköt voisivat osallistua työskentelyn rahoittamiseen esimerkiksi materiaalikustannuksia korvaamalla? Turun kaupungin vanhuspalvelut 11. On selkiytettävä taidepalvelujen ostoprosessia hyvinvointitoimialan sisällä/yksiköissä. Turun kaupungin vanhuspalvelut Koulutus 1. Yksiköiden työntekijöiden taide- ja kulttuurivoimavarojen kartoittaminen ja tukeminen koulutuksella. Turun kaupungin vanhuspalvelut 2. So/te-alan henkilöstölle on järjestettävä koulutuksia taidetoiminnasta ja taiteilijoiden työskentelystä ikäihmisten kanssa. Turun kaupungin vanhuspalvelut Anna-Mari Rosenlöf Kaskenlinnan eristysosaston kuvakalenteri. 14

15 2. TAITEILIJOIDEN TYÖSKENTELYJAKSOT VANHUSTYÖN YKSIKÖISSÄ Työskentelyjaksoissa oli tarkoitus kokeilla lyhyitä keikkamaisia työrupeamia, jotka muodostavat yhdessä apurahakausien kanssa suuren osan taiteilijan palkallisesta työstä. Työskentelyjakson tehtävänä oli ensisijaisesti auttaa taiteilijaa kehittämään palvelukonseptiaan käytännössä ja luomaan uusia kontakteja mahdollisiin asiakkaisiin. Työskentelyjaksoilla huomattiin, että jokainen uusi kohde, jossa ei ole ollut aikaisemmin vastaavanlaista taidetoimintaa, on aina pilottikohde. Myös jatkuvasti vaihtuva henkilökunta sijaisineen tekee helposti jokaisesta työkeikasta pilottimaisen. Lyhyissä 5-10 kerran sarjoissa toteutettavassa toiminnassa haasteena on saada kaikki sujumaan ja tiedotus pelaamaan ilman, että on tarvetta monille palavereille ja perehdytyksille, jotka lisäävät kustannuksia. Tämän helpottamiseksi hankkeessa luotiin käytännön ohjeistus työskentelystä sekä Taiteilija hoitoyhteisössä -sopimusmalli, jotka löytyvät raportin lopusta. Mallit välitettiin ympärivuorokautisen hoidon käyttöön ohjeistukseksi yksiköille. Anna-Mari Rosenlöf Ajan patina-kerhotilan avajaiset Vehmaalla. 15

16 Suvi Aarnio, kuva- ja yhteisötaiteilija & Veera Vähämaa, FM, sanataiteilija OMA TUPA, OMA LUPA Kutomokoti ja Kaskenlinnan Sairaala, Turku Oma tupa, oma lupa on kuvataiteilija Suvi Aarnion ja sanataiteilija Veera Vähämaan toteuttama yhteisötaidetyöpaja, joka toteutettiin ympärivuorokautisen hoidon yksikössä Kutomokodissa ja Kaskenlinnan sairaalan eristysosastolla Turussa. Molemmissa yksiköissä työpaja toteutettiin kahdeksan kertaa. Työpajoissa etsittiin aikaa ja tilaa saada asukkaiden elämäntarinat kuuluviin ja näkyviin. Molemmissa ryhmissä oli kuusi aktiivista osallistujaa. Osalla ryhmäläisistä oli muistisairaus. Sanataiteilija Veera Vähämaa kokosi asukkaiden muistoista ja elämänviisauksista runomuotoisia tekstejä, kunkin henkilön omia runoja tai yhteisiä kertomuksia. Kuvataiteilija Suvi Aarnio ohjasi teosten kuvamaailman ja värien piirtymistä paperille. Molemmat taiteilijat olivat paikalla työskentelykohteessa kahdella ensimmäisellä ja kahdella viimeisellä kerralla. Lisäksi taiteilijat ohjasivat ryhmää kaksi kertaa itsenäisesti kummassakin yksikössä. Sana- ja kuvataidetta yhdistäen luotiin Kutomokodin asukkaiden kanssa omat huoneentaulut. Valmiiden taulujen koko oli A3, ja asukkaat saivat ne oman huoneensa seinälle. Kaskenlinnassa piristettiin yhteisen päivähuoneen ilme kalenterina toimivalla kuvataideteoksella, jossa yhdistettiin sanaa ja kuvaa. Kutomokodissa tehdyistä huoneentauluista järjestetty näyttely Kotona oli esillä Turussa Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa Samaan aikaan esillä oli myös toisen Osaamispolun taiteilijan Kristian Jalavan Camera Obscura -työpajassa syntyneitä valokuvia. Näyttelyä esiteltiin Turun kaupungin verkkosivujen terveys- ja vanhuspalveluiden sivustolla huhtikuussa sekä Lounais-Suomen alueuutisissa YLE:llä Sitä kaipaa tilaa, suurta pihaa, avaria huoneita. Sitä kaipaa metsää. Metsä on rauhaisa koti. Karhunsammaleen pehmeydessä, metsä, lapsuuden koti. - Kutomokodin runoryhmä Anna-Mari Rosenlöf Kotona-näyttelyn avajaiset Lehmusvalkamassa. 16

17 Kristian Jalava, valokuvaaja CAMERA OBSCURA -NEULANREIKÄKAMERAKERHO Kutomokoti ja Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Turku Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa ja Kutomokodissa Turussa järjestettiin tammi-maaliskuun 2013 aikana Camera Obscura -neulanreikäkamerakerho. Kutomokodissa työskentely toteutettiin yhteistyössä mentorina toimineen toiminnanohjaaja Marjut Nummen kanssa, joka oli läsnä kaikilla työskentelykerroilla. Kuuden viikoittaisen tapaamisen aikana tutustuttiin luonnonvaloilmiöön perustuvaan valokuvatekniikkaan ja kuvattiin laatikkokameroilla tutussa ympäristössä. Työpajoissa syntyneet valokuvat olivat esillä Kotona -näyttelyssä Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa Pimeässä huoneessa (lat. camera obscura) koettu valoilmiö johdatteli osallistujat pelkistetyn tekniikan saloihin. Pienestä reiästä päästessään valo muodostaa kuvan pimeän tilan takaseinälle ylösalaisin. Valon käyttäytymistä tarkasteltiin myös peltitynnyriin ja banaanilaatikkoon tehdyillä optisilla laitteilla. Seuraavana tapaamiskertana tutkittiin erimuotoisia ja -kokoisia laatikoita, joista jokainen valitsi mieleisensä. Tärkeimmät työvaiheet kameran tekemisessä olivat laatikon tiivistäminen täysin pimeäksi ja pienen neulanreiän tekeminen laatikon kylkeen. Jokaiseksi kuvauskerraksi laatikot ladattiin toimintavalmiiksi mustavalkopaperilla. Neulanreiän edessä oli teippi, jonka irrottamalla kuva alkoi valottua paperille. Ensimmäiset testikuvat onnistuivat hyvin. Kuvaaminen aloitettiin suurimmalla laatikolla, joka vaati eniten auringonvaloa onnistuakseen. Kamera asetettiin ikkunalaudalle tunniksi. Kuvauskertojen edetessä siirryttiin pienempään ja pienempään laatikkoon ja pian Tuomiokirkkomaisemaa sekä ikkunalaudan esineitä tallennettiin monella laatikkokameralla yhtä aikaa. Neulanreikäkuvauksessa on tärkeää kirjoittaa ylös valotusajat ja pitää kuvauspäiväkirjaa, jotta kamera tulee tutuksi ja kuvien ottaminen onnistuu myös ilman valotusmittaria pelkän tuntuman perusteella. Osallistujat saivat ottaa laatikkokamerat myös mukaansa osastolle viikon ajaksi, ja valottaa kuvan omassa rauhassa. Näin muutamat osallistujat tekivätkin. Viimeisellä kerralla kokoontumistilan vessaan rakennettiin elämyksellinen vessapimiö, jossa oli mahdollista nähdä, miten kuva kehittyy näkyväksi silmien alla, punalampun valossa. Kutomokodin ryhmässä oli 6 aktiivista osallistujaa ja Lehmusvalkaman työpajassa 1-4 osallistujaa kerrallaan. Kutomokodin ryhmäläisistä osalla oli muistisairaus. Lehmusvalkaman ryhmäläiset asuivat omissa asunnoissaan ja he saivat hakeutua itsenäisesti työpajaan. Tuntemattoman aiheen (camera obscura) ja markkinoinnin haastavuuden vuoksi osallistujamäärä jäi Lehmusvalkamassa vähäiseksi. Joillakin kerroilla mukana oli vain yksi, mutta sitäkin innostuneempi osallistuja. Työskentelyä esiteltiin Turun Sanomissa maaliskuussa 2013 sekä syyskuussa 2013 Salon taiteilijaseuran näyttelyn yhteydessä, jossa oli esillä työpajoissa syntyneitä valokuvia. Näyttelyssä oli mukana taiteilijana yksi Lehmusvalkaman asukas kolmella camera obscura -valokuvateoksellaan. Anna-Mari Rosenlöf Kristian Jalava esittelee camera obscura -ilmiötä. 17

18 Jennifer Joffs, tanssinopettaja RÖR MIG, RÖR SIG Stiftelsen Hemmet i Åbo, Turku/Åbo Tanssinopettajaksi keväällä 2013 valmistunut Jennifer Joffs ohjasi musiikkiin, liikkeeseen ja tanssiin kutsuvia työpajoja Hemmet-palvelutalossa Turussa Hemmet tarjoaa ruotsinkielisille vanhuksille asumisvaihtoehtoja itsenäisestä palveluasumisesta ympärivuorokautiseen hoivaan dementiayksikössä. Jennifer Joffs työskenteli talossa viisi kertaa sekä dementiaosastolla että palveluasumisessa. Palveluasumisen ryhmä oli avoin kaikille asukkaille, ja osallistujamäärä vaihteli 5 15 asukkaan välillä. Dementiaosastolla toimintaan osallistuivat hoitajien valitsemat asukkaat, ja välillä paikalla oli lähes koko osasto. Toiminta jatkui Osaamispolun työpajajakson päätyttyä viikoittain palveluasumisessa kevään 2013 ajan. Luovan liikkeen hetkissä jokainen asukas saattoi liikkua omien tuntemuksiensa ja innostuksensa mukaan. Liiketuokioissa kuunneltiin musiikkia, laulettiin kitaran säestyksellä ja luotiin tanssihetkiä osallistujien muistoista, tanssijan mukanaan tuomista kuvista sekä korteista. Ohjaaja huomioi jokaisen osallistujan erikseen myös yksilöllisissä tanssihetkissä. Tavoitteena oli lisätä asukkaiden yhteenkuuluvuutta ja läsnäoloa arjessa. Henkilökunta ei osallistunut työpajoihin. Jennifer Joffsin keväällä 2013 valmistunut opinnäytetyö sisältää myös kokemuksia ja huomiota Osaamispolun työskentelyjaksosta. Opinnäytetyö: Jennifer Joffs: Tar du emot mig när jag faller? Fall och mottaganden i dansfostran (Turun ammattikorkeakoulu, 2013) Jennifer Joffsin työskentelyä esiteltiin myös taidekoordinaattorin Taika-hankkeen julkaisuun kirjoittamassa artikkelissa. Jennifer Joffs jatkaa työskentelyään mm. tanssikummina Läntisen tanssin aluekeskuksessa.?anna-mari Rosenlöf Jennifer Joffs. 18

19 Eeva Terävä, muotoilija, kuvataideopettaja KUVARETKI Kotikarpalo, Kyrö (Pöytyä) Muotoilija ja kuvataideopettaja Eeva Terävä aloitti Kuvaretki-taidetoiminnan Pöytyän Kotikarpalossa Osaamispolun aikana keväällä 2013 yhteistyössä Pöytyän kulttuuritoimen kanssa. Ryhmään osallistui kerrallaan 4 10 asukasta, joista osalla oli muistisairaus. Kuvaretki on kuvataiteen ja käsityön keinoin toteutettavaa taidetoimintaa ympärivuorokautisessa hoidossa oleville ikäihmisille. Toiminnan virikkeenä ja lähtökohtana ovat taidekuvat paikallisista taidekokoelmista: Aarre Aaltosen kokoelmasta Pöytyältä ja Loimaan Taidetalon kokoelmasta. Toimintatuokiot alkoivat tapaamiskerran teemaan sopivalla kuvamateriaalilla, joka johdatti aiheeseen ja antoi virikettä keskustelulle ja taiteen tekemiselle. Toiminta suunniteltiin joustavaksi niin, että osallistujien itsensä esiin ottamat teemat tulivat mahdollisimman näkyviksi. Tekemisen prosessi ja sen aikana syntyneet uudet merkitykset ja ajatukset olivat tärkeämpiä kuin valmiit lopputulokset. Jokaiseen teemaan liittyi uusi materiaali tai uusi tekniikka tutkittavaksi. Syntyneet työt laitettiin työskentelyn jälkeen esille nähtäväksi ja jaettavaksi. Osaamispolun jälkeen Eeva Terävä on jatkanut työtä Kotikarpalossa osana vapaan sivistystyön tekstiilityön opettajan toimenkuvaa Auranlaakson kansalaisopistossa. Osaamispolun kokemukset mahdollistivat sen, että Osaamispolun aikana alkanut työskentely vanhusten kanssa liittyi luontevasti osaksi uutta työnkuvaa. Taiteilija on luonut innostusta taiteen hyvinvointityöskentelyyn Pöytyällä ja toiminta on laajenemassa kaikkiin vanhustyön yksiköihin kunnassa. Eeva Terävä Kotikarpalon Kuvaretki-ryhmässä kokeiltiin eri tekniikoita. 19

20 Tea Tikka, kuvataiteilija VUODENAIKAPUU Kurjenmäkikoti 2, Turku Kuvataiteilija Tea Tikka työskenteli keväällä 2013 Turussa Kurjenmäkikoti 2:ssa. Tavoitteena oli luoda taiteen keinoin viihtyisyyttä ja virikkeellistä ympäristöä yhteiseen päiväsaliin sekä asukkaiden että henkilökunnan iloksi. Tea Tikan Vuodenaikapuu on vanhainkotiosaston yhteistilan seinälle maalattu suurikokoinen maalaus, jonka ilme vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Vuodenaikapuu toteutettiin akryylimaaleilla, jotka kestävät kulutusta ja pesua. Puussa on pieniä koukkuja, joihin ripustetaan vuodenaikojen vaihtelua kuvaavia asioita. Puun mukana tuli taiteilijan kokoama materiaalipakkaus, joka sisältää tarvikkeita, valmiita malleja ja vinkkejä vuodenaikojen kuvaamiseksi. Puun lehtiä, kasveja ja eläimiä voidaan tehdä yhdessä vanhusten, henkilökunnan ja omaisten kanssa. Mukaan voi pyytää myös lapsia läheisestä päiväkodista tai koulusta. Puun maalaamisen ja suunnittelun lisäksi Tea Tikka ohjasi asukkaille, hoitajille ja toiminnanohjaajille työpajan, jossa valmistettiin yhdessä kevääseen sopivia elementtejä puuhun. Andréa Vannucchi, valokuvaaja, kuvataiteilija KESÄSADETTA-MOBILE Kurjenmäkikoti 2, Turku Valokuvaaja Andréa Vannucchi työskenteli keväällä 2013 Turussa Kurjenmäkikoti 2:ssa. Andréa Vannucchi toteutti Kurjenmäkikodin vuodeosastolle kaksi kattoon kiinnitettävää mobilea kahteen eri huoneeseen. Tavoitteena oli tuoda taidetta ja virkistystä myös vuodepotilaiden arkeen. Mobilet myös valaistiin. Sekä Tea Tikan että Andréa Vanucchin työskentelyä esiteltiin Turun kaupungin verkkosivujen terveys- ja vanhuspalveluiden sivustolla toukokuussa Molemmat taiteilijat hakeutuivat Osaamispolun ja mentoroinnin innostamina jatkokoulutukseen Turun Taideakatemiaan syksyllä Andréa Vannucchi Tea Tikan Vuodenaikapuu. 20