VALMU-hankkeen loppuraportti ( ) voimavaralähtöinen monimuotovalmennus muistisairaiden perheille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMU-hankkeen loppuraportti (2011-2014) voimavaralähtöinen monimuotovalmennus muistisairaiden perheille"

Transkriptio

1 2014 VALMU-hankkeen loppuraportti ( ) voimavaralähtöinen monimuotovalmennus muistisairaiden perheille Saanko piirtää tunteet? lapsenlapsi 7 v. Pauliina Kinnunen Mikkelin seudun Muisti ry

2 2

3 3 Sisällysluettelo 1. Taustaa Tavoitteet ja kohderyhmä Toimintamuodot konkreettinen toiminta Tuotokset Tulokset Toteutuksen arviointi, vaikutukset ja seuranta Asiakaspalautteet Ohjausryhmä Ulkoinen arviointi Oma arviointi itsearviointi Haasteet Tulosten juurruttaminen Analysointi ja tulevaisuus Pohdinta... 31

4 4 1. Taustaa IKÄÄNTYVÄ YHTEISKUNTA Sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen muutos ja haasteet, järjestöjen rooli kasvaa MUISTISAIRAUS ON KANSANSAIRAUS Määrä lisääntyy., häpeän stigma, koskettaa koko perhettä MUISTISAIRAUTEEN LIITTYVÄ KALTOINKOHTELU Tunnistetaan heikosti, muistisairaus ja omaishoitajan uupumus altistavia tekijöitä Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja samalla myös muistisairauksien määrä kasvaa merkittävästi lähivuosien aikana. Muistisairaiden määrän arvioidaan tällä hetkellä olevan noin henkilöä ja kansansairautena se koskettaa välillisesti yli miljoonaa suomalaista. Sosiaali- ja terveyspalvelurakenteiden muuttuessa laitoshoito vähenee, palvelut siirtyvät kotiin ja siten myös hoitovastuu on aiempaa enemmän perheillä. Kotikuntoisuutta sekä omaishoitajuuden lisääntyessä myös heidän jaksamista on tuettava toimivilla menetelmillä. Kansallisen Muistiohjelman ( ) yhtenä tukipilarina on hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen, oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin (STM 2012). Muistisairaat ovat hauras, kaltoinkohtelulle altis erityisryhmä, johon liittyy myös häpeän stigma. Vuonna 2013 poliisille ilmoitettiin yli 60 vuotiaisiin kohdistuneesta väkivallasta yli 1600 kertaa (Suvanto ry). Kunnilla tai muistiyhdistyksillä ei ole kaltoinkohtelun puuttumiseen toimintamallia tai ne tunnetaan heikosti ja ovat siten toimimattomia. Usein ainoaksi keinoksi koetaan muistisairaan siirtäminen laitoshoitoon. Muistiliiton ja Novartiksen REPEAT-tutkimuksen (Regular and Structured Support of Memory Patient) mukaan muistisairaiden kuntoutussuunnitelmat jäävät usein tekemättä (89 %). Hoito- ja palvelusuunnitelmia tehdään, mutta ohjausta muistisairaiden kuntoutukseen tulisi tehdä enemmän. (Nikumaa 2013, 44)

5 5 Hankeidea on saanut alkunsa yhä vahvistuvista ns. heikoista signaaleista eli perheiden varhaisen tuen ja tiedon tarpeesta silloin, kun joku perheenjäsenistä sairastuu muistisairauteen. Heikkoja signaaleja on otettu vastaan hankkeiden ja vertaistukitoiminnan yhteydessä muistisairauteen sairastuneilta ja heidän läheisiltään, Mikkelin seudun Muisti ry:n järjestökumppaneilta sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä. Etelä-Savon Muistiluotsi ja Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Valot-projektin ( ) yhteistyö käynnistyi keväällä Muistiperheiden tehovalmennus tarjosi tietoa muistisairauksista, vertaistuen mahdollisuuksista, etuuksista ja oikeuksista. Samalla tuli esille tarve syventää varhaista interventiota tarjoamalla perheille mahdollisuus opetella yhdessä sairastavan toimintakykyä ja vahvuuksia tukevaa tapaa toimia kotona. Valot-projekti on kehittänyt omaishoitajuuden varhaista tunnistamista ja omaishoitajuuteen valmentamista terveydenhuollossa. Mikkelin seudun Muisti ry on Muistiluotsi-toiminnan kautta kehittänyt sairastuneille ja omaisille mahdollisuuksia vertaistukeen. Toimintaan kuuluu myös edunvalvontatyö sekä muistisairauksiin, niiden hoitoon ja kuntoutukseen liittyvän koulutuksen järjestäminen erityisryhmille sekä suurelle yleisölle. Viola - väkivallasta vapaaksi ry tuottaa asiantuntijapalveluja väkivalta- ja kaltoinkohtelutilanteiden ehkäisyyn ja jälkihoitoon. Violan toiminnassa on havaittu ikääntyvien ihmisten hakevan aiempaa enemmän apua lähisuhdeväkivaltaan. VALMU-hankeidea syntyi näiden järjestökumppaneiden kokemuksista. Hankkeen aikana heikot signaalit muuttumista vahvoiksi signaaleiksi kuvataan raportin lopussa. Käsitteet VALMU-hankkeessa keskeisiä ja toimintaa ohjaavia käsitteitä ovat olleet kaltoinkohtelun ehkäiseminen sekä perhe- ja voimavaralähtöinen lähestyminen perheiden valmentamisessa. Raportin lukemisen helpottamiseksi seuraavassa avataan mitä ko. käsitteillä tarkoitetaan tässä hankkeessa. Perhelähtöisyys ja voimavaralähtöisyys Perheellä on tärkeä merkitys muistisairauteen sairastuneelle, esimerkiksi sairastuneen elämänkokemusten tuntemisessa. Perhelähtöinen työskentely on näkemysten/uskomusten sekä työmenetelmien yhdistelmä, joka on asiakaslähtöistä ja voimaannuttavaa. Perhelähtöisessä työskentelyssä nähdään, että kaikissa perheissä on löydettävissä voimavaroja ja kykyjä, joita kannattaa kehittää ja vahvistaa. Perheen voimaannuttamisessa on kyse koko

6 6 perheestä, jolloin keskitytään kaikkiin perheenjäseniin pelkän hoidettavan sijaan. (Väisänen 2011, 31, 35). Kaltoinkohtelu Kaltoinkohtelu on toimintaa, jossa toiselle ihmiselle aiheutetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai hengellistä kärsimystä. Kaltoinkohtelun kohteeksi voi joutua sekä sairastunut että hoitava läheinen ja se voi olla molemminpuolista. Kaltoinkohtelu on vääränlaista ja epäasiallista vallankäyttöä, jonka seurauksena ihminen voi laitostua myös omaan kotiinsa. Perheessä ja parisuhteessa sairastumisen myötä roolit muuttuvat ja sairastunut voidaan lannistaa potilaan rooliin, hänen tarpeet ja toiveet sivuutetaan tai mitätöidään eikä kunnioiteta sairastuneen omaa reviiriä tai arvoja. Vallankäyttöä voi olla myös puhumattomuus, tiedon panttaaminen, hoitamatta jättäminen tai ylilääkitseminen. Kaltoinkohtelulle voivat altistaa ympäristöön tai hoitoon liittyvät tekijät, kuten ajan puute, stressi, uupumus ja tehtävät, jotka omainen kokee vaikeiksi tai joihin ei ole saanut ohjausta ja/tai koulutusta. Voidaan ajautua tilanteisiin, joissa tuomitaan, rankaistaan tai asettaudutaan sairastuneen yläpuolelle. Muistisairaan ihmisarvon kunnioittaminen on tärkeää, vaikka puhe tai kyky ilmaista itseään ei enää onnistu. Siksi on tärkeää tuntea sairastuneen elämäntarina ja ohjata läheisiä tuntemaan muistisairauden tuomat muutokset toimintakykyyn. (Mäkisalo-Ropponen 2011, ). 2. Tavoitteet ja kohderyhmä PERHEIDEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN perheenjäsenten välinen keskustelu ja yhdessä tekeminen KALTOINKOHTELUN EHKÄISEMINEN tunnistaminen ja puheeksi ottaminen, pehmeät keinot kotiarjessa omaisen jaksamisen tukeminen ARJESSA KUNTOUTUMINEN päivittäinen toiminta kotona ja kodin ulkopuolella Hankkeen kokonaistavoitteena on tukea muistiperheitä sairastumisen alkuvaiheessa siten, että kaikkien kannalta hyvä ja turvallinen elämä voi jatkua kotona mahdollisimman pitkään.

7 7 Tavoitteena on ohjata perheenjäseniä tunnistamaan omat mahdollisuudet arjessa kuntoutumiseen, tukea perheen sisäistä vuorovaikutusta, turvallisuutta sekä ehkäistä kaltoinkohtelua. Hankkeen tavoitteena oli kokeilla uudenlaista tehovalmennusmallia muistiperheiden valmentamisessa. Valmennusmallin tavoitteet on eritelty kappaleessa 4. Hankkeen pitkän ajan tavoitteena oli kehittää kotona asumista tukevia palveluja, rakentaa toimintamalleja kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi, tuoda muistisairauksiin liittyvät vaikeat käyttäytymisen muutokset ja mahdollinen lähisuhdeväkivalta ihmisten tietouteen. Tavoitteena on myös vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisellä ja terveyttä edistävällä tavalla sekä kehittää järjestöjen välistä osaamista ja asiantuntijuutta. Näitä ovat muun muassa keinot muistisairaiden kotona asumisen ja kuntoutumisen tukemiseen. Valmennuksen kohderyhmänä olivat yli 65-vuotiaat hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneet henkilöt ja heidän perheenjäsenet eri sukupolvista tai muut läheiset. Toimintaympäristönä oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella Pieksämäki, Kangasniemi ja Mikkeli. Paikkakuntien koot vaihtelevat maaseututaajamasta keskisuureen kaupunkiin. Valmennuksen eri vaiheissa toimintaympäristönä olivat erilaiset kuntakohtaiset ryhmätilat, perheiden koti ja valmennusviikonlopuissa perheiden tarpeisiin soveltuvat kuntoutuskeskukset. Ryhmätilat tarjosivat Kangasniemen kunta, Mikkelin Setlementti, Pieksämäen Seutuopisto sekä Estery eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan tuki ry. Organisaatio ja johtaminen Mikkelin seudun Muisti ry hallinnoi ja johti VALMU-hanketta. VALMU-hankkeen sisällä vastuualueet jaettiin ammatillisen erityisosaamisen mukaan. Henkilöstöresurssina oli kaksi kokopäivästä työntekijää, lähisuhdeväkivaltatyön erityisosaaminen hankittiin ostopalveluna Viola väkivallasta vapaaksi ry:ltä. Hankevastaava vastasi hankkeen organisoinnista, etenemisestä ja taloudesta. Taloudellinen vastuu siirtyi vuonna 2014 Mikkelin seudun Muisti ry:n toiminnanjohtajalle. Lisäksi valmennusviikonlopuissa oli mukana kaksi opiskelijaa ja yksi vapaaehtoistyöntekijä avustavina henkilöinä.

8 8 MIKKELIN SEUDUN MUISTI RY/HALLITUS VALMU-HANKE RAY VIOLA - VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY OMAISHOITAJAT JA LÄHEISTE RY/VALOT- HANKE MIKKELI KANGASNIEMI PIEKSÄMÄKI Kuvio 1 Organisaatio ja sidosryhmät VALMU-hankeen rahoitti Raha-automaattiyhdistys (RAY). Hankkeelle myönnettiin neljän vuoden ajalle yhteensä euroa. Suurimmat kustannukset muodostuivat henkilöstöja ostopalvelukuluista, asiakkaille kohdennettujen valmennusviikonloppujen kustannuksista ja viestinnästä. Hankkeen toiminta jakautui neljälle vuodelle seuraavasti: 2011 SUUNNITTELU JA TIEDOTUS, VALMENNUS ALKAA Kangasniemi 2013 VALMENNUS PÄÄTTYY Mikkeli ARVIOINTI ANALYSOINTI TIEDOTUS 2012 VALMENNUS Kangasniemi,Pieksämäki, Mikkeli TIEDOTUS 2014 VIESTINTÄ JA JUURRUTTAMINEN Kuvio 2 VALMU-hankkeen toiminnan vaiheet Ensimmäinen vuosi oli toiminnan suunnittelua, verkostoitumista, järjestöjen keskinäisen osaamisen jakamista sekä valmennettavien perheiden rekrytointia. Toinen vuosi keskittyi valmennustoimintaan kolmella paikkakunnalla. Mukana oli 16 perhettä, 73 henkilöä ja perheistä neljä eri sukupolvea. Vuoteen sisältyi myös ammattihenkilöstön perehdyttämistä sekä yksi avoimelle yleisölle suunnattu tilaisuus.

9 9 Kolmannen vuoden aikana valmennukset vietiin loppuun saattaen tarjoamalla perheille heidän tarvitsemaansa tukea. Loppuun saattaminen tarkoittaa, että perhekohtainen valmennus päätettiin vaiheittain, perheet pyrittiin ohjaamaan paikallisiin vertaistukiryhmiin ja sovittiin muistihoitajan kontrollikäynnit. Valmennuksen päätyttyä toiminta keskittyi hankkeen tulosten arviointiin, analysointiin ja raportointiin. Samalla hankkeen tulosten tiedotus käynnistyi valtakunnallisesti eri seminaareissa ja paikallisesti keskittyen sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisiin. VALMU-hanke rakensi yhteistyöpohjaa Viola ry:n Saumuri-hankkeen( ) ja Mikkelin kaupungin Väistö-hankkeen ( ) kanssa (STM:n rahoitus). Hankkeen viimeinen vuosi keskittyi viestintään ja toiminnan juurruttamiseen (vuoden 2014 tilastot, LIITE 1). Tuotoksena valmistui valmennettujen ja asiantuntijoiden kokemusten pohjalta opas Välitä tunne turvataitoja muistisairauteen sairastuneiden läheisille (LIITE 2). 3. Toimintamuodot konkreettinen toiminta VALMU-VALMENNUSMALLI kotikäynnit, muisteluryhmät ja valmennusviikonloput VERKOSTOITUMINEN JA TIEDOTTAMINEN viestintä ja perehdyttäminen eri toimijatasoilla Hankkeessa tehtiin konkreettista työtä muistisairaiden valmentamiseksi sairauden myötä muuttuvaan arkeen. Tässä kappaleessa esitellään VALMU-valmennusmalli, toiminta, toiminnan tulokset ja hyödynnettävyys. Valmennuksen käynnistäminen Toiminnan aloittaminen vaati verkostojen luomista yhteistyökuntien muistihoitajien kanssa, osallistuvien perheiden motivaation ylläpitämistä sekä aktiivista tiedon jakamista. Valmennus oli noin vuoden kestävä interventio perheiden elämässä. Valmennuskokonaisuus koostuu kolmesta osiosta: kotikäynneistä, valmennusviikonlopuista sekä muisteluryhmistä.

10 Määrät, n 10 Perheiltä edellytettiin seuraavia kriteerien täyttymistä: sairastunut oli yli 65-vuotias, muistisairausdiagnoosi oli saatu noin vuoden sisällä ja perhe oli motivoitunut osallistumaan VALMU-valmennukseen. VALMU-VALMENNUSMALLI KOTIKÄYNNIT toimintaterapeutti vähintään 3 kertaa, tarpeen mukaiset lisäkäynnit perheterapeutti vähintään 1 kerta eli turvallisuuskysely, tarpeen mukaiset lisäkäynnit VALMENNUSVIIKONLOPUT kaksi viikonloppua, yhteensä 14 tuntia ohjattua ohjelmaa, asiantuntijatietoa jakeskusteluja, ohjatut perhekeskustelut, vertaistuki, perheen kanssa yhdessä oloa menetelmänä Forumteatteri MUISTELURYHMÄT luovien menetelmien avulla muistelua 12 kertaa á 2 tuntia Kuntien muistihoitajat olivat keskeisiä ammattihenkilöitä ohjaamaan perheitä VALMUn valmennukseen. Lisäksi perheet löysivät VALMUn lehtikirjoittelun, toritapahtuman, yleisötilaisuuksien sekä Mikkelin seudun Muisti ry:n omaisten vertaistukikerhon Oikosulun kautta. Valmennukseen osallistuneet perheet haastateltiin ennen valmennukseen valitsemista. (Ryhmien toteutus ja paikkakuntaiset aikataulut, LIITE 3). Kotikäynnit puhelinhaastatellut, yhteydenotot sähköpostilla alkuarviointi tehty peruuntuneet/kesk. valmennetut Paikkakunnat Kaavio 1. Hakuvaiheen kontaktit ja VALMU-valmennukseen lopulta osallistuneiden perheiden määrät vuosina

11 11 Valmennuksen kotikäynneistä vastasi toimintaterapeutti, joka arvioi perheen soveltuvuuden valmennukseen ja toimi perheiden yhteyshenkilönä. Kotikäynneillä selvitettiin ns. ulkoiseen turvallisuuteen liittyvät seikat, kuten valaistus, esteettömyys, mahdollinen apuvälinetarve ja miten kodin toiminnallisuus vastasi nykyisiä tarpeita. Kotikäynnillä annettiin aikaa perheenjäsenille keskustella ja pohtia, miten muistisairaus on vaikuttanut tai muuttanut arjessa toimimista. Samalla annettiin ohjausta ja neuvontaa omista keinoista arjessa kuntoutumiseen, palveluista, eduista sekä kuntoutusmahdollisuuksista. Perheille tarjottiin mahdollisuutta toimintaterapeutin lisäkäynteihin tarpeiden mukaan, kuten sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Ensimmäisen kotikäynnin ja alkuarvioinnin pohjalta tehtiin perhekohtainen, kirjallinen )kuntoutussuunnitelma valmennuksen ajalle, johon kirjattiin perheen tavoitteet. Toimintaterapeutin kotikäyntejä tehtiin yhteensä vuosina , joiden lisäksi erillisiä ohjauskäyntejä oli 16. Perheille tehtiin valmennuksen puolivälissä yksilölliset turvallisuuskyselyt (15 perhettä) teemahaastatteluina, joista vastasi lähisuhdeväkivaltatyöhön erikoistunut perheterapeutti. Turvallisuuskyselyn tavoitteena oli ohjata perheitä pohtimaan, miten he kokevat oman parisuhteensa, arjen haasteet, pelot ja huolet. Näillä tarkoitetaan kokemuksellista ns. sisäistä turvallisuutta. Viola väkivallasta vapaaksi ry:n turvallisuusohjeiden mukaan kotikäyntejä ei tehdä yksin, joten kotikäynnillä oli mukana perheelle jo aiemmasta kotikäynnistä tuttu toimintaterapeutti. Turvallisuushaastattelun aikana toimintaterapeutin ja muiden perheenjäsenten kanssa tarkistettiin kuntoutussuunnitelma ja tavoitteet eli tehtiin ns. väliarviointi. Mikäli perheillä ilmeni tarvetta jatkaa turvallisuuskeskustelua (yhteensä 12 käyntiä, kolme perhettä), se toteutettiin toiminta- ja perheterapeutin työparityöskentelynä. Näillä kotikäynneillä keskustelua ohjasi perheterapeutti, jota toimintaterapeutti avusti tuomalla muistiasiantuntijuuden ja ratkaisukeskeisen ajattelumallin mukaan keskusteluun. Tämän lisäksi vuonna 2014 oli 4 asiakastapaamista Violassa ja yksi kotikäynti. ) Kuntoutussuunnitelma on kuntoutujan kokonaistilanteen tueksi laadittu lakisääteinen asiakirja. Vastuu kirjallisen kuntoutussuunnitelman tekemisestä on hoitavalla lääkärillä. Valmennuksessa ei haluttu keksiä samansuuntaista termiä vaan vahvistaa jo käytössä olevaa termiä. Siten perheet oppivat kysymään ja kertomaan kuntoutussuunnitelmastaan asioidessaan eri palvelujen parissa.

12 12 KAIKKI TOIMINTATERAPEUTIN KOTIKÄYNNIT : yhteensä 90 kpl (sisältäen pilotti-perheen kotikäynnit) KANGASNIEMI kpl kpl kpl PIEKSÄMÄKI kpl kpl kpl kpl MIKKELI kpl kpl kpl Kuvio3 Toimintaterapeutin kotikäynnit valmennukseen osallistuneiden perheissä, määrät yhteensä Valmennusviikonloput Valmennusviikonloppujen tavoitteena oli mahdollistaa työssäkäyvien ja muualla asuvien perheenjäsenten osallistuminen valmennukseen. Samalla perheillä oli tilaisuus kokoontua viettämään yhteistä aikaa, saada asiantuntijatietoa ja vertaistukea. Lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa tai heidän katsottiin voivan osallistua muun perheen kanssa yhteiseen ohjelmaan. Valmennusviikonlopuissa ohjaajat olivat aina samoja eli kaksi VALMU-hankkeen työntekijää ja kaksi Viola väkivallasta vapaaksi ry:n perheterapeuttia. Tämä katsottiin oleellisen tärkeäksi luottamuksen ja turvallisuuden tunteen rakentamisessa. Ohjaajat muodostivat oman perheensä. Viikonloppujen asiasisältö rakennettiin perheiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Osa viikonlopuista oli kaksipäiväisiä, osa jaettiin kolmelle päivälle, ohjatun ohjelman tuntimäärä pysyi kuitenkin samana (14 tuntia). Kokeilussa oli myös yöpyminen kotona tai kuntoutuskeskuksessa. Kuljetukset järjestettiin hankkeen puolesta. Valmennuspaikoiksi valittiin kilpailutuksen, järjestelyjen ja sijainnin perusteella Kyyhkylän kuntoutuskeskus ja Anttolanhovi. Muisteluryhmät Muisteluryhmät pohjautuivat englantilaiseen Remembering Yesterday, Caring Today (RYCT) malliin. Muistelun välineenä käytettiin erilaisia luovia menetelmiä, kuten musiikkia, kuvia, kuunnelmia, kirjoittamista, aisteja virittäviä makuja ja tuoksuja, vanhoja esineitä, teatteria ja tutustumisretkiä muun muassa palolaitokselle, vanhaan kauppaan ja valokuvakeskukseen. Teemat myötäilivät elämän eri vaiheita, tapahtumia ja kokemuksia alkaen lapsuudesta vanhuuteen asti. Ryhmäläiset saivat aktiivisesti itse vaikuttaa ryhmien sisältöihin. Ohjaa-

13 13 jat tarjosivat sisältöjen puitteissa tietoa ja elämyksiä. Muisteluryhmän tavoitteena oli ohjata perheenjäseniä antamaan ja vastaanottamaan vertaistukea, oppia hyödyntämään muistelua aivojen aktivoinnissa sekä antaa onnistumisen kokemuksia ja uusia elämyksiä. Tavoitteena oli opettaa perheen eri sukupolvien jäseniä muistelemaan yhdessä tukien perheen sisäistä vuorovaikutusta. Ryhmäkertoja oli yhteensä 12, jokainen ryhmäkerran kesto 2 tuntia ja kokoontuminen tapahtui viikon välein. Kaikki perheenjäsenet olivat tervetulleita ryhmään eli mukana olivat eri kokoonpanoissa muistisairaat, puolisot, lapset ja lapsenlapset. Tilanteen ja teeman mukaan ryhmä jaettiin pienryhmiksi. Ryhmän jälkeen jokainen sai kirjoittaa omat ajatuksensa ja kokemuksensa ryhmäkerrasta päiväkirjamerkintöinä. Tällä menetelmällä ohjattiin käyttämään muistin tukikeinoja ja haluttiin varmistaa, että ryhmäläiset voivat antaa tarkempaa palautetta hankkeen päätyttyä. Muisteluryhmät alkoivat ensimmäisen valmennusviikonlopun jälkeen ja päättyivät ennen toista valmennusviikonloppua. Rytmitykset vaihtelivat eri paikkakunnilla. Tavoitteena oli tuen jatkumiseksi ohjata perheet omaisjärjestöjen muihin vertaistukiryhmiin VALMU-valmennuksen jälkeen. 4. Tuotokset VALMENNUSMALLI Monimuotovalmennus osiensa summa Työparityöskentely perheissä Forum-teatteri puheeksi ottamisen keinona PEREHDYTYSMALLI Järjestöjen asiantuntijuuden yhdistäminen ja osaamisen jakaminen VÄLITÄ TUNNE -OPAS turvataitoja muistisairauteen sairastuneiden läheisille Hankkeen toiminnan tuotoksena muodostui monimuotovalmennuksen malli, joka koostuu seuraavista elementeistä: kotiin vietävät arjessa kuntoutumista tukevat ja terapeuttiset menetelmät, voimaannuttavat ja vertaistuelliset ryhmätoiminnat sekä asiantuntijatietoa ja

14 14 tukea perheille viikonloppuvalmennuksissa. Mallin rakenne on kuvattu edellisessä kappaleessa 3. Työparityöskentely eli perhe- ja toimintaterapeuttien osaamisten yhdistäminen mahdollisti ulkoisen ja sisäisen (kokemuksellisen) turvallisuuden laajemman huomioimisen. Tämä syntyi ratkaisuna käytännön ongelmaan. Alkuperäisenä tavoitteena oli saada ylemmän korkeakoulun opiskelija tai tutkija tekemään turvallisuuskyselyjä, mutta yhteydenotot Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskukseen, Jyväskylän yliopiston avoimeen yliopistoon, Jyväskylän ammattikorkeakouluun, Itä-Suomen yliopistoon ja Turun ammattikorkeakouluun eivät tuottaneet tulosta. Kaksi suurinta syytä olivat, että kaltoinkohtelu koettiin aiheena vaikeaksi ja ikääntyneiden perhetutkimusta juurikaan tehdä. Haastattelut päätettiin tästä johtuen tehdä omana työnä. Haastatteluja hyödynnettiin myöhemmin perheille suunnatun Välitä tunne -oppaan kirjoittamisessa ja Välitä tunne korttien teossa kaltoinkohtelun puheeksi oton välineinä. Oppaan taitto ja visuaalinen suunnittelu ostettiin kilpailutuksen perusteella mainostoimisto Groteskilta. Valinnassa painottuivat laatu ja sisällön ymmärtäminen (sisältöä tukevat kuvat). Oppaasta otettiin 1000 kpl painos (Etelä-Savon kirjapaino) ja julkaistiin Soste:n INNO-markkinoilla Ilmainen opas loppui vuorokaudessa julkaisusta, mutta on luettavissa sähköisessä muodossa tai tulostettavissa pdf-muodossa Mikkelin seudun Muisti ry:n sivuilta (http://mikkelinseudunmuisti.fi/?p=494). Kuva 1 Välitä tunne turvataitoja muistisairauteen sairastuneiden läheisille (LIITE 2) Hankkeen aikana vahvistui, että sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöt tarvitsevat lisää tietoa ja taitoa kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. VALMU-pilotoi perehdyttämisen menetelmiä kaltoinkohtelua ehkäisevään työhön. Näitä kokeiltiin erilaisissa yleisö- ja perehdytystilaisuuksissa sekä perheiden valmennuksessa. Forum-teatteri oli toi-

15 15 miva ja osallistava menetelmä keskustelun käynnistäjäksi. Lyhyet esimerkkinäytelmät perheiden arjen tilanteista olivat löyhästi käsikirjoitettuja. Ohjaajana oli teatteriohjaaja ja näyttelijöinä VALMUn kaksi perheterapeuttia, jotka myös ohjasivat vuorovaikutteista keskustelua yleisön kanssa. Menetelmä on hankkeen aikana tuotteistettu osaksi Viola ry:n toimintaa ja menetelmälle on haettu RAY:n hankerahoitusta vuodelle Kuva 2 Forum-teatteria valmennusviikonlopussa Anttolanhovissa Työnohjauksellisen pienryhmäperehdytyksen malli toimi parhaiten kokeneen ammattihenkilöstön perehdyttämisessä. Tämä koostui ennakkokyselystä, kyselyjen pohjalta nostettujen aiheiden käsittelystä pienryhmissä, voimavaralähtöisistä keskusteluista osallistujien ja ohjaajien kesken sekä ryhmäkeskustelua havainnoivien asiantuntijoiden reflektiosta. Perehdytysmalli kehitettiin ja se siirtyy osaksi Viola ry:n Saumuri-hankkeen ja Mikkelin kaupungin Väistö-hankkeen (STM:n rahoitus) sisältöjä. Vuoden 2014 perehdytysten kulut ja tehtävät jaettiin kolmen hankkeen kesken. Yhteistyö perehdyttämisessä toimi erinomaisesti. Keskinäisen osaaminen jakaminen ryhmäläisten ja asiantuntijoiden kesken oli siten merkittävä osa VALMU-hankkeen juurruttamista. Lähisuhdeväkivaltailmiön tunnistamisen lisäksi työskentelyssä harjoiteltiin seulojen, lomakkeiden ja haastattelutekniikoiden käyttöä antaen osallistujille konkreettisia työkaluja arjen työhön. Kahden vuoden aikana perehdytyksiin osallistui yhteensä 72 Mikkelin seutu-sote -alueen kotihoidon, vanhuspalveluyksiköiden ja sosiaalipäivystyksen henkilöä. Osallistuneilla oli johtavien esimiesten tuki ja perehdytys katsottiin velvoitekoulutukseksi. Mikkelin kaupunki antoi tilat käyttöön maksutta.

16 16 Kokeilussa oli myös Kuunteleva kosketus menetelmä Mirja Muurimaan ohjaamana. Kuunteleva kosketus on sanatonta viestintää kosketuksen kautta, jossa hoitaja ja hoidettava ovat tasa-arvoisia ja hyväksyviä. Keho muistaa kokemansa (esimerkiksi väkivallan) ja reagoi, vaikka sanat katoavat. Menetelmä voisi siis sopia mainiosti erityisesti niille muistisairaille, joiden puhe katoaa varhaisessa vaiheessa ja kyky kommunikoida puheen avulla omista tunteista katoaa. Menetelmän oppiminen vaatii ohjaajan koulutusta ja harjaantumista, jotta sitä voitaisiin opettaa perheenjäsenille. Kokeilu toteutettiin yhdessä järjestöyhteistyökumppaneiden kanssa joulukuussa 2012 (VETO-projekti, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry/valot-projekti, Viola väkivallasta vapaaksi ry, Mikkelin seudun Muisti ry:n vapaaehtoistyöntekijät). Kokeilussa oli myös Huolilaatikko. Huolilaatikon ideana oli antaa mahdollisuus jättää yhteydenottopyyntö kahdenkeskistä keskustelua varten samalla kun käy vertaistukiryhmässä. Tällöin yhdistyksen työntekijä ottaa suoraan yhteyttä, käy keskustelua huolenaiheista henkilön tai hänen perheen kanssa sekä tarvittaessa auttaa ratkaisujen löytämisessä. Huolilaatikkoidea ei toiminut aiotulla tavalla ja yhteydenotot jäivät vähäisiksi. 5. Tulokset Hankkeen tuloksia voidaan tarkastella monella tasolla: yksilön, perheen, työntekijöiden tasolla sekä yhteiskunnallisella tasolla. Tulosten tarkastelussa on pyritty kriittiseen tarkasteluun hyviä käytäntöjä unohtamatta. Tuloksien taustalla olevat palautteet toiminnasta kuvataan seuraavassa kappaleessa 6. Taulukko 1 VALMU-hankkeen tulosten arviointi ja johtopäätökset TAVOITE KEINO/MENETELMÄ ARVIOINTI TULOS JOHTOPÄÄTÖS saada perheet kotikäynnit: toimintaterapia, COPM pisteissä suoriutu- sairauden etene- osallistumaan, työparityöskentely perhetera- suullinen ja kirjal- minen laskenut, minen, realiteetit: sairauteen peutin kanssa: linen palaute koti- tyytyväisyys hei- tukea kotiin tarvi- sopeutuminen, tiedon lisääminen, keskustelu, käynneistä kentynyt, ulkoinen taan enemmän ja turvallisuus, kotiympäristön järjeste- turvallisuus lisään- säännöllisemmin, palvelujen ly/apuvälineet tynyt esim. toimintate- oikea-aikaisuus rapiaa

17 17 kaltoinkohte- perhetera- turvallisuus- kokemus pärjäämi- keskustelut koet- lun ehkäisemi- pia/psykoterapeuttiset mene- kyselyt, suullinen sestä ja jaksami- tiin hyödyllisiksi ja nen, sairauteen telmät: terapeuttinen keskuste- ja kirjallinen pa- sesta lisääntynyt, turvallisuutta sopeutuminen lutuki laute kotikäynneis- kokemuksellinen lisääviksi, lisäsi tä turvallisuus lisään- ymmärrystä sai- tynyt raudesta, tuki sopeutumista, tuen tarve jatkuu hoidettavan siirryttyä laitoshoitoon voimavarojen ryhmätoiminnot: luovat suullinen ja kirjal- mielekästä, opittu ryhmätoiminnot vahvistaminen menetelmät, asiakaslähtöisyys linen palaute asia- uusia asioita omis- vastasivat tavoit- muistelun ja kaspalaute, itsear- ta vanhemmista, teisiin ja odotuk- vertaistuen viointi, ulkoinen tasa-arvoista koh- siin hyvin, mene- avulla arviointi taamista, uuden- telmänä toimiva viikkorutiinin oppiminen sukupolvien yli valmennusviikonloput suullinen ja kirjal- koettu hyväksi ja vastasi toiveisiin, asioiden jaka- linen palaute tarpeelliseksi, oh- mahdollisti työssä minen, pu- jasi perheitä kes- olevien perheen- heeksi ottami- kustelemaan jäsenten mukaan nen tulon, toivotaan jatkuvuutta tiedon ja tulos- koulutuksellinen tiedottaminen suullinen ja kirjal- tiedostetaan ja tunnistetaan ten levittämi- ja perehdyttäminen, yleisöluen- linen palaute, koetaan tarpeelli- melko hyvin, nen not, seminaarit, Välitä tunne - tilausmäärät seksi, mutta ei tarvitaan lisää opas siirry käytäntöihin tietoa ja pitkäjän- toimintamallien teistä työtä, puuttuessa oppaalle oli tarve muistiyhdistyksiltä puuttuu sisäiset toimintamallit

18 18 KOKONAISUUS kotikäynnit, ryhmätoiminnot, ulkoinen arviointi, vaikeita aiheita mallia voidaan valmennusviikonloput ohjausryhmä lähestytty lempe- suositella valta- itsearviointi/ ästi, toimiva koko- kunnalliseksi, reflektoivat kes- naisuus, rakennet- tarvitaan seuran- kustelut tu yksilötasolta taa sairauden mentor-ohjaus kohti järjestelmäl- edetessä, toimin- listä tasoa tamallien rakentaminen tarvitsee aikaa, keskusteluja ja yhteistyötä VALMUn alku- ja loppukyselyt Hankkeen alussa ja lopussa perheenjäsenet vastasivat kyselyihin erillisillä kysymyslomakkeilla. Alkukyselyn tavoitteena oli kartoittaa omaisten ja muistisairaiden lähtötilanne. Loppukyselyillä haluttiin selvittää, onko perheiden tilanteessa tapahtunut muutoksia ja näkyykö VALMU-valmennuksen vaikutus kyselyn tuloksissa. Kysymyslomake myötäili valikoidusti Muistiliiton ja Novartiksen REPEAT-tutkimuksen kysymyksiä. Tämän valtakunnallisen REPE- AT-seurantatutkimuksen tavoitteena oli selvittää muistisairaiden ja läheisten kokemuksia ensimmäisestä vuodesta diagnoosin jälkeen. VALMUn tavoitteena oli saada vertailutietoa VALMU-perheiden ja REPEAT-tutkimuksen alueellisista yhtäläisyyksistä, eroista ja vaikutuksista. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa kuvattu kahden rinnakkaisen ryhmän, jossa toinen on saanut valmennuksen ja toinen ei, tutkiminen, tiedon kerääminen ja vertailu, ei toteutunut. Ei-valmennetun tutkimusryhmän kokoaminen ja tiedon kerääminen koettiin aikataulullisesti liian haasteelliseksi. VALMU-kyselyjen (LIITE 4) perusteella voidaan todeta, että VALMU-valmennuksella on voinut olla vaikutusta omaisten sopeutumiseen läheisensä muistisairauteen: loppukyselyissä omaisten kokemus muistisairauden vaikutuksesta sairastuneen päivittäisiin toimiin ja arkeen on hieman vähemmän kuin hankkeen alussa. Valmennuksen vaikutus näkyy myös siinä, että kaikki omaiset sekä lähes kaikki muistisairaat olivat saaneet tietoa kuntoutuksesta. Lisäksi VALMU-valmennus näkyy kahdenkeskisen keskustelun mahdollistajana ja muistisairaiden toiveikkuuden pienenä lisääntymisenä. REPEAT-tutkimuksen ja VALMU-hankkeen

19 19 kyselyjen vertailuun liittyy useita luotettavuutta heikentäviä muuttujia, joiden vuoksi varsinaisia johtopäätöksiä ei voi tehdä. Voidaan kuitenkin tulosten perusteella havaita seuraavaa: VALMU-valmennetut ovat saaneet tietoa muistisairaan kuntoutuksesta saaneet mahdollisuuden kahdenkeskiseen keskusteluun ammattilaisen kanssa tai sitä oli tarjottu odottivat apua ja tukea järjestöiltä ja vertaistukitoiminnasta, mutta myös saivat sitä huomattavasti enemmän kuin REPEAT-tutkimuksessa omaiset odottivat enemmän apua lähisukulaisilta, kun tulosta verrattiin alkukyselyyn tai REPEAT-tutkimukseen toiveikkaimpia muistisairaita, sillä REPEAT-tutkimusten tulosten mukaan muistisairaiden toiveikkuus hieman laski vuoden aikana ja VALMUn kyselyissä hieman nousi. Valmennusviikonloput Valmennusviikonlopuissa tarjottiin tietoa muistisairauksista, vertaistukea sekä tuettiin perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Valmennusviikonloppujen sisältö oli osallistujien mielestä pääosin erinomainen tai hyvä ja vastasi odotuksiin. Viikonlopuissa onnistuttiin osallistamaan laajasti perheen eri sukupolvia, sillä osasta perheitä oli mukana jopa neljä eri sukupolvea (ikäjakauma 7-85 vuotta). Forum-teatteri ja perheterapeuttien ohjaamat perhekeskustelut toimivat hyvin huolien, vahvuuksien ja selviytymiskeinojen puheeksi ottamisen ja usean sukupolven kohtaaminen tukena. Perheet kokivat saaneensa tietoa, aikaa yhdessä olemiseen sekä vertaistukea. Esimerkiksi luentojen jälkeen perheet kokoontuivat oma-aloitteisesti perheenä sopimaan vastuista ja sopimuksista, kuten edunvalvontavaltuutuksesta. Muisteluryhmät Muistelun avulla tuettiin perheenjäsenten sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja vahvistettiin muistisairaan olemassa olevia taitoja. Muisteluryhmien sisällöt suunniteltiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Sisältöjä muokattiin yhdistämällä muisteluun tiedollisia elementtejä, kuten ravitsemusterapiaa, parisuhde- ja seksuaaliterapiaa. Vierailevat ohjaajaparit perehdytettiin muistelutyöhön ennen ryhmäkertaa. Muisteluryhmät vastasivat odotuksiin eli ryhmäläiset kokivat toiminnan virkistävänä ja perheenjäseniä yhdistävänä tekijänä, jolle toivottiin jatkoa. Tämä vahvistaa aiempia käsityksiä ja kokemuksia vertaistoiminnan vaikutuksista. Muisteluterapian (reminiscence therapy) kehittämistä, vaikutusten arviointia ja

20 20 näyttöön perustuvaa tutkimusta muistisairauksien yhteydessä on tehty yli 20 vuoden ajan eli on kehitetty ja arvioitu riittävästi erilaisia muistelutyön menetelmiä. Tärkeämpää olisi kouluttaa, tukea ja ylläpitää muistelutyötä tekevää henkilökuntaa. (Woods, Spector, Jones Orrell & Davies 2009, 11). Kotikäynnit Kotikäynneillä tuettiin perheitä heidän omassa arjessaan heidän omassa ympäristössään ja autettiin heitä löytämään arjessa kuntouttavia menetelmiä. Perheet asettivat itselleen 1-4 tavoitetta VALMU-valmennuksen ajalle. Tavoitteiden pohjalta tehdyn kirjallisen kuntoutussuunnitelman he saivat itselleen. Sen tarkoituksena oli myös varmistaa, että perheet olivat tulleet kuulluksi ja ymmärretyksi oikein, toimia muistin tukena ja palautteena (reflektiona) vuoden mittaisen valmennuksen aikana. Kuntoutussuunnitelmassa korostettiin perheen omia vahvuuksia ja voimavaroja, ei ongelmia. Käytössä oli COPM-mittari (Canadian Occupational Performance Measure (http://toimia.fi/)), jossa perheet itse arvioivat mahdollisia toiminnallisia ongelmia, omaa suoriutumistaan arjen toiminnoissa sekä tyytyväisyyttään omaan suoriutumiseensa. Pisteytys tehtiin ensimmäisellä ja viimeisellä kotikäynnillä. Tavoitteiden keskiarvojen erotus kertoo muutospisteet. Kahden perheen osalta pisteytystä ei voitu tehdä, sillä perhe joko koki, ettei heillä ole toiminnallisia ongelmia tai muistisairaan valmiudet eivät riittäneet tavoitteiden asettamiseen. Pisteyttäminen ei ollut tarkoituksenmukaista. Kirjalliset kuntoutussuunnitelmat jäivät perheille, hankkeen päätyttyä kaikki henkilöiden nimiä sisältävä materiaali (paperit, tiedostot) tuhottiin. COPM-pisteytyksen tulokset esitetään paikkakuntakohtaisesti keskiarvoina (taulukot LIITE 5). Arjen toiminnoissa suoriutuminen laski muistisairaiden ja läheisten arvioinneissa. Tämä kuvannee sairauden etenemistä. Tyytyväisyys arkeen nousi Kangasniemellä läheisillä ja Pieksämäellä sairastuneilla. Kysyttäessä perheiltä mahdollista syytä tyytyväisyyden laskuun, he kuvasivat realiteettien lisääntyneen ja sairauden myötä haasteidenkin lisääntyneen. Tulokset ovat siis yleistys, kuitenkin joissain yksittäisissä perheissä tyytyväisyyspisteiden nousu oli suuri molemmilla muistisairaalla ja läheisellä. Perheet arvioivat toimintaterapian vaikutusta suullisesti kotikäyntien yhteydessä, ulkoisen arvioinnin yhteydessä sekä Mikkelin ryhmä kirjallisesti (10 vastausta). Syy, miksei muilta

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Hyvät jäsenet! Jäsenkirje 1 / 2013

Hyvät jäsenet! Jäsenkirje 1 / 2013 1 Jäsenkirje 1 / 2013 Hyvät jäsenet! Kevät keikkuen tulevi ja tuopi kesän tullessaan. Useimmille meistä auringonvalon lisääntyminen merkitsee uudistumista. Työntäyteisen syksyn ja keskitalven jälkeen tarvitsemme

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot