VALMU-hankkeen loppuraportti ( ) voimavaralähtöinen monimuotovalmennus muistisairaiden perheille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMU-hankkeen loppuraportti (2011-2014) voimavaralähtöinen monimuotovalmennus muistisairaiden perheille"

Transkriptio

1 2014 VALMU-hankkeen loppuraportti ( ) voimavaralähtöinen monimuotovalmennus muistisairaiden perheille Saanko piirtää tunteet? lapsenlapsi 7 v. Pauliina Kinnunen Mikkelin seudun Muisti ry

2 2

3 3 Sisällysluettelo 1. Taustaa Tavoitteet ja kohderyhmä Toimintamuodot konkreettinen toiminta Tuotokset Tulokset Toteutuksen arviointi, vaikutukset ja seuranta Asiakaspalautteet Ohjausryhmä Ulkoinen arviointi Oma arviointi itsearviointi Haasteet Tulosten juurruttaminen Analysointi ja tulevaisuus Pohdinta... 31

4 4 1. Taustaa IKÄÄNTYVÄ YHTEISKUNTA Sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen muutos ja haasteet, järjestöjen rooli kasvaa MUISTISAIRAUS ON KANSANSAIRAUS Määrä lisääntyy., häpeän stigma, koskettaa koko perhettä MUISTISAIRAUTEEN LIITTYVÄ KALTOINKOHTELU Tunnistetaan heikosti, muistisairaus ja omaishoitajan uupumus altistavia tekijöitä Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja samalla myös muistisairauksien määrä kasvaa merkittävästi lähivuosien aikana. Muistisairaiden määrän arvioidaan tällä hetkellä olevan noin henkilöä ja kansansairautena se koskettaa välillisesti yli miljoonaa suomalaista. Sosiaali- ja terveyspalvelurakenteiden muuttuessa laitoshoito vähenee, palvelut siirtyvät kotiin ja siten myös hoitovastuu on aiempaa enemmän perheillä. Kotikuntoisuutta sekä omaishoitajuuden lisääntyessä myös heidän jaksamista on tuettava toimivilla menetelmillä. Kansallisen Muistiohjelman ( ) yhtenä tukipilarina on hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen, oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin (STM 2012). Muistisairaat ovat hauras, kaltoinkohtelulle altis erityisryhmä, johon liittyy myös häpeän stigma. Vuonna 2013 poliisille ilmoitettiin yli 60 vuotiaisiin kohdistuneesta väkivallasta yli 1600 kertaa (Suvanto ry). Kunnilla tai muistiyhdistyksillä ei ole kaltoinkohtelun puuttumiseen toimintamallia tai ne tunnetaan heikosti ja ovat siten toimimattomia. Usein ainoaksi keinoksi koetaan muistisairaan siirtäminen laitoshoitoon. Muistiliiton ja Novartiksen REPEAT-tutkimuksen (Regular and Structured Support of Memory Patient) mukaan muistisairaiden kuntoutussuunnitelmat jäävät usein tekemättä (89 %). Hoito- ja palvelusuunnitelmia tehdään, mutta ohjausta muistisairaiden kuntoutukseen tulisi tehdä enemmän. (Nikumaa 2013, 44)

5 5 Hankeidea on saanut alkunsa yhä vahvistuvista ns. heikoista signaaleista eli perheiden varhaisen tuen ja tiedon tarpeesta silloin, kun joku perheenjäsenistä sairastuu muistisairauteen. Heikkoja signaaleja on otettu vastaan hankkeiden ja vertaistukitoiminnan yhteydessä muistisairauteen sairastuneilta ja heidän läheisiltään, Mikkelin seudun Muisti ry:n järjestökumppaneilta sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä. Etelä-Savon Muistiluotsi ja Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Valot-projektin ( ) yhteistyö käynnistyi keväällä Muistiperheiden tehovalmennus tarjosi tietoa muistisairauksista, vertaistuen mahdollisuuksista, etuuksista ja oikeuksista. Samalla tuli esille tarve syventää varhaista interventiota tarjoamalla perheille mahdollisuus opetella yhdessä sairastavan toimintakykyä ja vahvuuksia tukevaa tapaa toimia kotona. Valot-projekti on kehittänyt omaishoitajuuden varhaista tunnistamista ja omaishoitajuuteen valmentamista terveydenhuollossa. Mikkelin seudun Muisti ry on Muistiluotsi-toiminnan kautta kehittänyt sairastuneille ja omaisille mahdollisuuksia vertaistukeen. Toimintaan kuuluu myös edunvalvontatyö sekä muistisairauksiin, niiden hoitoon ja kuntoutukseen liittyvän koulutuksen järjestäminen erityisryhmille sekä suurelle yleisölle. Viola - väkivallasta vapaaksi ry tuottaa asiantuntijapalveluja väkivalta- ja kaltoinkohtelutilanteiden ehkäisyyn ja jälkihoitoon. Violan toiminnassa on havaittu ikääntyvien ihmisten hakevan aiempaa enemmän apua lähisuhdeväkivaltaan. VALMU-hankeidea syntyi näiden järjestökumppaneiden kokemuksista. Hankkeen aikana heikot signaalit muuttumista vahvoiksi signaaleiksi kuvataan raportin lopussa. Käsitteet VALMU-hankkeessa keskeisiä ja toimintaa ohjaavia käsitteitä ovat olleet kaltoinkohtelun ehkäiseminen sekä perhe- ja voimavaralähtöinen lähestyminen perheiden valmentamisessa. Raportin lukemisen helpottamiseksi seuraavassa avataan mitä ko. käsitteillä tarkoitetaan tässä hankkeessa. Perhelähtöisyys ja voimavaralähtöisyys Perheellä on tärkeä merkitys muistisairauteen sairastuneelle, esimerkiksi sairastuneen elämänkokemusten tuntemisessa. Perhelähtöinen työskentely on näkemysten/uskomusten sekä työmenetelmien yhdistelmä, joka on asiakaslähtöistä ja voimaannuttavaa. Perhelähtöisessä työskentelyssä nähdään, että kaikissa perheissä on löydettävissä voimavaroja ja kykyjä, joita kannattaa kehittää ja vahvistaa. Perheen voimaannuttamisessa on kyse koko

6 6 perheestä, jolloin keskitytään kaikkiin perheenjäseniin pelkän hoidettavan sijaan. (Väisänen 2011, 31, 35). Kaltoinkohtelu Kaltoinkohtelu on toimintaa, jossa toiselle ihmiselle aiheutetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai hengellistä kärsimystä. Kaltoinkohtelun kohteeksi voi joutua sekä sairastunut että hoitava läheinen ja se voi olla molemminpuolista. Kaltoinkohtelu on vääränlaista ja epäasiallista vallankäyttöä, jonka seurauksena ihminen voi laitostua myös omaan kotiinsa. Perheessä ja parisuhteessa sairastumisen myötä roolit muuttuvat ja sairastunut voidaan lannistaa potilaan rooliin, hänen tarpeet ja toiveet sivuutetaan tai mitätöidään eikä kunnioiteta sairastuneen omaa reviiriä tai arvoja. Vallankäyttöä voi olla myös puhumattomuus, tiedon panttaaminen, hoitamatta jättäminen tai ylilääkitseminen. Kaltoinkohtelulle voivat altistaa ympäristöön tai hoitoon liittyvät tekijät, kuten ajan puute, stressi, uupumus ja tehtävät, jotka omainen kokee vaikeiksi tai joihin ei ole saanut ohjausta ja/tai koulutusta. Voidaan ajautua tilanteisiin, joissa tuomitaan, rankaistaan tai asettaudutaan sairastuneen yläpuolelle. Muistisairaan ihmisarvon kunnioittaminen on tärkeää, vaikka puhe tai kyky ilmaista itseään ei enää onnistu. Siksi on tärkeää tuntea sairastuneen elämäntarina ja ohjata läheisiä tuntemaan muistisairauden tuomat muutokset toimintakykyyn. (Mäkisalo-Ropponen 2011, ). 2. Tavoitteet ja kohderyhmä PERHEIDEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN perheenjäsenten välinen keskustelu ja yhdessä tekeminen KALTOINKOHTELUN EHKÄISEMINEN tunnistaminen ja puheeksi ottaminen, pehmeät keinot kotiarjessa omaisen jaksamisen tukeminen ARJESSA KUNTOUTUMINEN päivittäinen toiminta kotona ja kodin ulkopuolella Hankkeen kokonaistavoitteena on tukea muistiperheitä sairastumisen alkuvaiheessa siten, että kaikkien kannalta hyvä ja turvallinen elämä voi jatkua kotona mahdollisimman pitkään.

7 7 Tavoitteena on ohjata perheenjäseniä tunnistamaan omat mahdollisuudet arjessa kuntoutumiseen, tukea perheen sisäistä vuorovaikutusta, turvallisuutta sekä ehkäistä kaltoinkohtelua. Hankkeen tavoitteena oli kokeilla uudenlaista tehovalmennusmallia muistiperheiden valmentamisessa. Valmennusmallin tavoitteet on eritelty kappaleessa 4. Hankkeen pitkän ajan tavoitteena oli kehittää kotona asumista tukevia palveluja, rakentaa toimintamalleja kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi, tuoda muistisairauksiin liittyvät vaikeat käyttäytymisen muutokset ja mahdollinen lähisuhdeväkivalta ihmisten tietouteen. Tavoitteena on myös vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisellä ja terveyttä edistävällä tavalla sekä kehittää järjestöjen välistä osaamista ja asiantuntijuutta. Näitä ovat muun muassa keinot muistisairaiden kotona asumisen ja kuntoutumisen tukemiseen. Valmennuksen kohderyhmänä olivat yli 65-vuotiaat hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneet henkilöt ja heidän perheenjäsenet eri sukupolvista tai muut läheiset. Toimintaympäristönä oli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella Pieksämäki, Kangasniemi ja Mikkeli. Paikkakuntien koot vaihtelevat maaseututaajamasta keskisuureen kaupunkiin. Valmennuksen eri vaiheissa toimintaympäristönä olivat erilaiset kuntakohtaiset ryhmätilat, perheiden koti ja valmennusviikonlopuissa perheiden tarpeisiin soveltuvat kuntoutuskeskukset. Ryhmätilat tarjosivat Kangasniemen kunta, Mikkelin Setlementti, Pieksämäen Seutuopisto sekä Estery eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan tuki ry. Organisaatio ja johtaminen Mikkelin seudun Muisti ry hallinnoi ja johti VALMU-hanketta. VALMU-hankkeen sisällä vastuualueet jaettiin ammatillisen erityisosaamisen mukaan. Henkilöstöresurssina oli kaksi kokopäivästä työntekijää, lähisuhdeväkivaltatyön erityisosaaminen hankittiin ostopalveluna Viola väkivallasta vapaaksi ry:ltä. Hankevastaava vastasi hankkeen organisoinnista, etenemisestä ja taloudesta. Taloudellinen vastuu siirtyi vuonna 2014 Mikkelin seudun Muisti ry:n toiminnanjohtajalle. Lisäksi valmennusviikonlopuissa oli mukana kaksi opiskelijaa ja yksi vapaaehtoistyöntekijä avustavina henkilöinä.

8 8 MIKKELIN SEUDUN MUISTI RY/HALLITUS VALMU-HANKE RAY VIOLA - VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY OMAISHOITAJAT JA LÄHEISTE RY/VALOT- HANKE MIKKELI KANGASNIEMI PIEKSÄMÄKI Kuvio 1 Organisaatio ja sidosryhmät VALMU-hankeen rahoitti Raha-automaattiyhdistys (RAY). Hankkeelle myönnettiin neljän vuoden ajalle yhteensä euroa. Suurimmat kustannukset muodostuivat henkilöstöja ostopalvelukuluista, asiakkaille kohdennettujen valmennusviikonloppujen kustannuksista ja viestinnästä. Hankkeen toiminta jakautui neljälle vuodelle seuraavasti: 2011 SUUNNITTELU JA TIEDOTUS, VALMENNUS ALKAA Kangasniemi 2013 VALMENNUS PÄÄTTYY Mikkeli ARVIOINTI ANALYSOINTI TIEDOTUS 2012 VALMENNUS Kangasniemi,Pieksämäki, Mikkeli TIEDOTUS 2014 VIESTINTÄ JA JUURRUTTAMINEN Kuvio 2 VALMU-hankkeen toiminnan vaiheet Ensimmäinen vuosi oli toiminnan suunnittelua, verkostoitumista, järjestöjen keskinäisen osaamisen jakamista sekä valmennettavien perheiden rekrytointia. Toinen vuosi keskittyi valmennustoimintaan kolmella paikkakunnalla. Mukana oli 16 perhettä, 73 henkilöä ja perheistä neljä eri sukupolvea. Vuoteen sisältyi myös ammattihenkilöstön perehdyttämistä sekä yksi avoimelle yleisölle suunnattu tilaisuus.

9 9 Kolmannen vuoden aikana valmennukset vietiin loppuun saattaen tarjoamalla perheille heidän tarvitsemaansa tukea. Loppuun saattaminen tarkoittaa, että perhekohtainen valmennus päätettiin vaiheittain, perheet pyrittiin ohjaamaan paikallisiin vertaistukiryhmiin ja sovittiin muistihoitajan kontrollikäynnit. Valmennuksen päätyttyä toiminta keskittyi hankkeen tulosten arviointiin, analysointiin ja raportointiin. Samalla hankkeen tulosten tiedotus käynnistyi valtakunnallisesti eri seminaareissa ja paikallisesti keskittyen sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisiin. VALMU-hanke rakensi yhteistyöpohjaa Viola ry:n Saumuri-hankkeen( ) ja Mikkelin kaupungin Väistö-hankkeen ( ) kanssa (STM:n rahoitus). Hankkeen viimeinen vuosi keskittyi viestintään ja toiminnan juurruttamiseen (vuoden 2014 tilastot, LIITE 1). Tuotoksena valmistui valmennettujen ja asiantuntijoiden kokemusten pohjalta opas Välitä tunne turvataitoja muistisairauteen sairastuneiden läheisille (LIITE 2). 3. Toimintamuodot konkreettinen toiminta VALMU-VALMENNUSMALLI kotikäynnit, muisteluryhmät ja valmennusviikonloput VERKOSTOITUMINEN JA TIEDOTTAMINEN viestintä ja perehdyttäminen eri toimijatasoilla Hankkeessa tehtiin konkreettista työtä muistisairaiden valmentamiseksi sairauden myötä muuttuvaan arkeen. Tässä kappaleessa esitellään VALMU-valmennusmalli, toiminta, toiminnan tulokset ja hyödynnettävyys. Valmennuksen käynnistäminen Toiminnan aloittaminen vaati verkostojen luomista yhteistyökuntien muistihoitajien kanssa, osallistuvien perheiden motivaation ylläpitämistä sekä aktiivista tiedon jakamista. Valmennus oli noin vuoden kestävä interventio perheiden elämässä. Valmennuskokonaisuus koostuu kolmesta osiosta: kotikäynneistä, valmennusviikonlopuista sekä muisteluryhmistä.

10 Määrät, n 10 Perheiltä edellytettiin seuraavia kriteerien täyttymistä: sairastunut oli yli 65-vuotias, muistisairausdiagnoosi oli saatu noin vuoden sisällä ja perhe oli motivoitunut osallistumaan VALMU-valmennukseen. VALMU-VALMENNUSMALLI KOTIKÄYNNIT toimintaterapeutti vähintään 3 kertaa, tarpeen mukaiset lisäkäynnit perheterapeutti vähintään 1 kerta eli turvallisuuskysely, tarpeen mukaiset lisäkäynnit VALMENNUSVIIKONLOPUT kaksi viikonloppua, yhteensä 14 tuntia ohjattua ohjelmaa, asiantuntijatietoa jakeskusteluja, ohjatut perhekeskustelut, vertaistuki, perheen kanssa yhdessä oloa menetelmänä Forumteatteri MUISTELURYHMÄT luovien menetelmien avulla muistelua 12 kertaa á 2 tuntia Kuntien muistihoitajat olivat keskeisiä ammattihenkilöitä ohjaamaan perheitä VALMUn valmennukseen. Lisäksi perheet löysivät VALMUn lehtikirjoittelun, toritapahtuman, yleisötilaisuuksien sekä Mikkelin seudun Muisti ry:n omaisten vertaistukikerhon Oikosulun kautta. Valmennukseen osallistuneet perheet haastateltiin ennen valmennukseen valitsemista. (Ryhmien toteutus ja paikkakuntaiset aikataulut, LIITE 3). Kotikäynnit puhelinhaastatellut, yhteydenotot sähköpostilla alkuarviointi tehty peruuntuneet/kesk. valmennetut Paikkakunnat Kaavio 1. Hakuvaiheen kontaktit ja VALMU-valmennukseen lopulta osallistuneiden perheiden määrät vuosina

11 11 Valmennuksen kotikäynneistä vastasi toimintaterapeutti, joka arvioi perheen soveltuvuuden valmennukseen ja toimi perheiden yhteyshenkilönä. Kotikäynneillä selvitettiin ns. ulkoiseen turvallisuuteen liittyvät seikat, kuten valaistus, esteettömyys, mahdollinen apuvälinetarve ja miten kodin toiminnallisuus vastasi nykyisiä tarpeita. Kotikäynnillä annettiin aikaa perheenjäsenille keskustella ja pohtia, miten muistisairaus on vaikuttanut tai muuttanut arjessa toimimista. Samalla annettiin ohjausta ja neuvontaa omista keinoista arjessa kuntoutumiseen, palveluista, eduista sekä kuntoutusmahdollisuuksista. Perheille tarjottiin mahdollisuutta toimintaterapeutin lisäkäynteihin tarpeiden mukaan, kuten sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Ensimmäisen kotikäynnin ja alkuarvioinnin pohjalta tehtiin perhekohtainen, kirjallinen )kuntoutussuunnitelma valmennuksen ajalle, johon kirjattiin perheen tavoitteet. Toimintaterapeutin kotikäyntejä tehtiin yhteensä vuosina , joiden lisäksi erillisiä ohjauskäyntejä oli 16. Perheille tehtiin valmennuksen puolivälissä yksilölliset turvallisuuskyselyt (15 perhettä) teemahaastatteluina, joista vastasi lähisuhdeväkivaltatyöhön erikoistunut perheterapeutti. Turvallisuuskyselyn tavoitteena oli ohjata perheitä pohtimaan, miten he kokevat oman parisuhteensa, arjen haasteet, pelot ja huolet. Näillä tarkoitetaan kokemuksellista ns. sisäistä turvallisuutta. Viola väkivallasta vapaaksi ry:n turvallisuusohjeiden mukaan kotikäyntejä ei tehdä yksin, joten kotikäynnillä oli mukana perheelle jo aiemmasta kotikäynnistä tuttu toimintaterapeutti. Turvallisuushaastattelun aikana toimintaterapeutin ja muiden perheenjäsenten kanssa tarkistettiin kuntoutussuunnitelma ja tavoitteet eli tehtiin ns. väliarviointi. Mikäli perheillä ilmeni tarvetta jatkaa turvallisuuskeskustelua (yhteensä 12 käyntiä, kolme perhettä), se toteutettiin toiminta- ja perheterapeutin työparityöskentelynä. Näillä kotikäynneillä keskustelua ohjasi perheterapeutti, jota toimintaterapeutti avusti tuomalla muistiasiantuntijuuden ja ratkaisukeskeisen ajattelumallin mukaan keskusteluun. Tämän lisäksi vuonna 2014 oli 4 asiakastapaamista Violassa ja yksi kotikäynti. ) Kuntoutussuunnitelma on kuntoutujan kokonaistilanteen tueksi laadittu lakisääteinen asiakirja. Vastuu kirjallisen kuntoutussuunnitelman tekemisestä on hoitavalla lääkärillä. Valmennuksessa ei haluttu keksiä samansuuntaista termiä vaan vahvistaa jo käytössä olevaa termiä. Siten perheet oppivat kysymään ja kertomaan kuntoutussuunnitelmastaan asioidessaan eri palvelujen parissa.

12 12 KAIKKI TOIMINTATERAPEUTIN KOTIKÄYNNIT : yhteensä 90 kpl (sisältäen pilotti-perheen kotikäynnit) KANGASNIEMI kpl kpl kpl PIEKSÄMÄKI kpl kpl kpl kpl MIKKELI kpl kpl kpl Kuvio3 Toimintaterapeutin kotikäynnit valmennukseen osallistuneiden perheissä, määrät yhteensä Valmennusviikonloput Valmennusviikonloppujen tavoitteena oli mahdollistaa työssäkäyvien ja muualla asuvien perheenjäsenten osallistuminen valmennukseen. Samalla perheillä oli tilaisuus kokoontua viettämään yhteistä aikaa, saada asiantuntijatietoa ja vertaistukea. Lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa tai heidän katsottiin voivan osallistua muun perheen kanssa yhteiseen ohjelmaan. Valmennusviikonlopuissa ohjaajat olivat aina samoja eli kaksi VALMU-hankkeen työntekijää ja kaksi Viola väkivallasta vapaaksi ry:n perheterapeuttia. Tämä katsottiin oleellisen tärkeäksi luottamuksen ja turvallisuuden tunteen rakentamisessa. Ohjaajat muodostivat oman perheensä. Viikonloppujen asiasisältö rakennettiin perheiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Osa viikonlopuista oli kaksipäiväisiä, osa jaettiin kolmelle päivälle, ohjatun ohjelman tuntimäärä pysyi kuitenkin samana (14 tuntia). Kokeilussa oli myös yöpyminen kotona tai kuntoutuskeskuksessa. Kuljetukset järjestettiin hankkeen puolesta. Valmennuspaikoiksi valittiin kilpailutuksen, järjestelyjen ja sijainnin perusteella Kyyhkylän kuntoutuskeskus ja Anttolanhovi. Muisteluryhmät Muisteluryhmät pohjautuivat englantilaiseen Remembering Yesterday, Caring Today (RYCT) malliin. Muistelun välineenä käytettiin erilaisia luovia menetelmiä, kuten musiikkia, kuvia, kuunnelmia, kirjoittamista, aisteja virittäviä makuja ja tuoksuja, vanhoja esineitä, teatteria ja tutustumisretkiä muun muassa palolaitokselle, vanhaan kauppaan ja valokuvakeskukseen. Teemat myötäilivät elämän eri vaiheita, tapahtumia ja kokemuksia alkaen lapsuudesta vanhuuteen asti. Ryhmäläiset saivat aktiivisesti itse vaikuttaa ryhmien sisältöihin. Ohjaa-

13 13 jat tarjosivat sisältöjen puitteissa tietoa ja elämyksiä. Muisteluryhmän tavoitteena oli ohjata perheenjäseniä antamaan ja vastaanottamaan vertaistukea, oppia hyödyntämään muistelua aivojen aktivoinnissa sekä antaa onnistumisen kokemuksia ja uusia elämyksiä. Tavoitteena oli opettaa perheen eri sukupolvien jäseniä muistelemaan yhdessä tukien perheen sisäistä vuorovaikutusta. Ryhmäkertoja oli yhteensä 12, jokainen ryhmäkerran kesto 2 tuntia ja kokoontuminen tapahtui viikon välein. Kaikki perheenjäsenet olivat tervetulleita ryhmään eli mukana olivat eri kokoonpanoissa muistisairaat, puolisot, lapset ja lapsenlapset. Tilanteen ja teeman mukaan ryhmä jaettiin pienryhmiksi. Ryhmän jälkeen jokainen sai kirjoittaa omat ajatuksensa ja kokemuksensa ryhmäkerrasta päiväkirjamerkintöinä. Tällä menetelmällä ohjattiin käyttämään muistin tukikeinoja ja haluttiin varmistaa, että ryhmäläiset voivat antaa tarkempaa palautetta hankkeen päätyttyä. Muisteluryhmät alkoivat ensimmäisen valmennusviikonlopun jälkeen ja päättyivät ennen toista valmennusviikonloppua. Rytmitykset vaihtelivat eri paikkakunnilla. Tavoitteena oli tuen jatkumiseksi ohjata perheet omaisjärjestöjen muihin vertaistukiryhmiin VALMU-valmennuksen jälkeen. 4. Tuotokset VALMENNUSMALLI Monimuotovalmennus osiensa summa Työparityöskentely perheissä Forum-teatteri puheeksi ottamisen keinona PEREHDYTYSMALLI Järjestöjen asiantuntijuuden yhdistäminen ja osaamisen jakaminen VÄLITÄ TUNNE -OPAS turvataitoja muistisairauteen sairastuneiden läheisille Hankkeen toiminnan tuotoksena muodostui monimuotovalmennuksen malli, joka koostuu seuraavista elementeistä: kotiin vietävät arjessa kuntoutumista tukevat ja terapeuttiset menetelmät, voimaannuttavat ja vertaistuelliset ryhmätoiminnat sekä asiantuntijatietoa ja

14 14 tukea perheille viikonloppuvalmennuksissa. Mallin rakenne on kuvattu edellisessä kappaleessa 3. Työparityöskentely eli perhe- ja toimintaterapeuttien osaamisten yhdistäminen mahdollisti ulkoisen ja sisäisen (kokemuksellisen) turvallisuuden laajemman huomioimisen. Tämä syntyi ratkaisuna käytännön ongelmaan. Alkuperäisenä tavoitteena oli saada ylemmän korkeakoulun opiskelija tai tutkija tekemään turvallisuuskyselyjä, mutta yhteydenotot Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskukseen, Jyväskylän yliopiston avoimeen yliopistoon, Jyväskylän ammattikorkeakouluun, Itä-Suomen yliopistoon ja Turun ammattikorkeakouluun eivät tuottaneet tulosta. Kaksi suurinta syytä olivat, että kaltoinkohtelu koettiin aiheena vaikeaksi ja ikääntyneiden perhetutkimusta juurikaan tehdä. Haastattelut päätettiin tästä johtuen tehdä omana työnä. Haastatteluja hyödynnettiin myöhemmin perheille suunnatun Välitä tunne -oppaan kirjoittamisessa ja Välitä tunne korttien teossa kaltoinkohtelun puheeksi oton välineinä. Oppaan taitto ja visuaalinen suunnittelu ostettiin kilpailutuksen perusteella mainostoimisto Groteskilta. Valinnassa painottuivat laatu ja sisällön ymmärtäminen (sisältöä tukevat kuvat). Oppaasta otettiin 1000 kpl painos (Etelä-Savon kirjapaino) ja julkaistiin Soste:n INNO-markkinoilla Ilmainen opas loppui vuorokaudessa julkaisusta, mutta on luettavissa sähköisessä muodossa tai tulostettavissa pdf-muodossa Mikkelin seudun Muisti ry:n sivuilta (http://mikkelinseudunmuisti.fi/?p=494). Kuva 1 Välitä tunne turvataitoja muistisairauteen sairastuneiden läheisille (LIITE 2) Hankkeen aikana vahvistui, että sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöt tarvitsevat lisää tietoa ja taitoa kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. VALMU-pilotoi perehdyttämisen menetelmiä kaltoinkohtelua ehkäisevään työhön. Näitä kokeiltiin erilaisissa yleisö- ja perehdytystilaisuuksissa sekä perheiden valmennuksessa. Forum-teatteri oli toi-

15 15 miva ja osallistava menetelmä keskustelun käynnistäjäksi. Lyhyet esimerkkinäytelmät perheiden arjen tilanteista olivat löyhästi käsikirjoitettuja. Ohjaajana oli teatteriohjaaja ja näyttelijöinä VALMUn kaksi perheterapeuttia, jotka myös ohjasivat vuorovaikutteista keskustelua yleisön kanssa. Menetelmä on hankkeen aikana tuotteistettu osaksi Viola ry:n toimintaa ja menetelmälle on haettu RAY:n hankerahoitusta vuodelle Kuva 2 Forum-teatteria valmennusviikonlopussa Anttolanhovissa Työnohjauksellisen pienryhmäperehdytyksen malli toimi parhaiten kokeneen ammattihenkilöstön perehdyttämisessä. Tämä koostui ennakkokyselystä, kyselyjen pohjalta nostettujen aiheiden käsittelystä pienryhmissä, voimavaralähtöisistä keskusteluista osallistujien ja ohjaajien kesken sekä ryhmäkeskustelua havainnoivien asiantuntijoiden reflektiosta. Perehdytysmalli kehitettiin ja se siirtyy osaksi Viola ry:n Saumuri-hankkeen ja Mikkelin kaupungin Väistö-hankkeen (STM:n rahoitus) sisältöjä. Vuoden 2014 perehdytysten kulut ja tehtävät jaettiin kolmen hankkeen kesken. Yhteistyö perehdyttämisessä toimi erinomaisesti. Keskinäisen osaaminen jakaminen ryhmäläisten ja asiantuntijoiden kesken oli siten merkittävä osa VALMU-hankkeen juurruttamista. Lähisuhdeväkivaltailmiön tunnistamisen lisäksi työskentelyssä harjoiteltiin seulojen, lomakkeiden ja haastattelutekniikoiden käyttöä antaen osallistujille konkreettisia työkaluja arjen työhön. Kahden vuoden aikana perehdytyksiin osallistui yhteensä 72 Mikkelin seutu-sote -alueen kotihoidon, vanhuspalveluyksiköiden ja sosiaalipäivystyksen henkilöä. Osallistuneilla oli johtavien esimiesten tuki ja perehdytys katsottiin velvoitekoulutukseksi. Mikkelin kaupunki antoi tilat käyttöön maksutta.

16 16 Kokeilussa oli myös Kuunteleva kosketus menetelmä Mirja Muurimaan ohjaamana. Kuunteleva kosketus on sanatonta viestintää kosketuksen kautta, jossa hoitaja ja hoidettava ovat tasa-arvoisia ja hyväksyviä. Keho muistaa kokemansa (esimerkiksi väkivallan) ja reagoi, vaikka sanat katoavat. Menetelmä voisi siis sopia mainiosti erityisesti niille muistisairaille, joiden puhe katoaa varhaisessa vaiheessa ja kyky kommunikoida puheen avulla omista tunteista katoaa. Menetelmän oppiminen vaatii ohjaajan koulutusta ja harjaantumista, jotta sitä voitaisiin opettaa perheenjäsenille. Kokeilu toteutettiin yhdessä järjestöyhteistyökumppaneiden kanssa joulukuussa 2012 (VETO-projekti, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry/valot-projekti, Viola väkivallasta vapaaksi ry, Mikkelin seudun Muisti ry:n vapaaehtoistyöntekijät). Kokeilussa oli myös Huolilaatikko. Huolilaatikon ideana oli antaa mahdollisuus jättää yhteydenottopyyntö kahdenkeskistä keskustelua varten samalla kun käy vertaistukiryhmässä. Tällöin yhdistyksen työntekijä ottaa suoraan yhteyttä, käy keskustelua huolenaiheista henkilön tai hänen perheen kanssa sekä tarvittaessa auttaa ratkaisujen löytämisessä. Huolilaatikkoidea ei toiminut aiotulla tavalla ja yhteydenotot jäivät vähäisiksi. 5. Tulokset Hankkeen tuloksia voidaan tarkastella monella tasolla: yksilön, perheen, työntekijöiden tasolla sekä yhteiskunnallisella tasolla. Tulosten tarkastelussa on pyritty kriittiseen tarkasteluun hyviä käytäntöjä unohtamatta. Tuloksien taustalla olevat palautteet toiminnasta kuvataan seuraavassa kappaleessa 6. Taulukko 1 VALMU-hankkeen tulosten arviointi ja johtopäätökset TAVOITE KEINO/MENETELMÄ ARVIOINTI TULOS JOHTOPÄÄTÖS saada perheet kotikäynnit: toimintaterapia, COPM pisteissä suoriutu- sairauden etene- osallistumaan, työparityöskentely perhetera- suullinen ja kirjal- minen laskenut, minen, realiteetit: sairauteen peutin kanssa: linen palaute koti- tyytyväisyys hei- tukea kotiin tarvi- sopeutuminen, tiedon lisääminen, keskustelu, käynneistä kentynyt, ulkoinen taan enemmän ja turvallisuus, kotiympäristön järjeste- turvallisuus lisään- säännöllisemmin, palvelujen ly/apuvälineet tynyt esim. toimintate- oikea-aikaisuus rapiaa

17 17 kaltoinkohte- perhetera- turvallisuus- kokemus pärjäämi- keskustelut koet- lun ehkäisemi- pia/psykoterapeuttiset mene- kyselyt, suullinen sestä ja jaksami- tiin hyödyllisiksi ja nen, sairauteen telmät: terapeuttinen keskuste- ja kirjallinen pa- sesta lisääntynyt, turvallisuutta sopeutuminen lutuki laute kotikäynneis- kokemuksellinen lisääviksi, lisäsi tä turvallisuus lisään- ymmärrystä sai- tynyt raudesta, tuki sopeutumista, tuen tarve jatkuu hoidettavan siirryttyä laitoshoitoon voimavarojen ryhmätoiminnot: luovat suullinen ja kirjal- mielekästä, opittu ryhmätoiminnot vahvistaminen menetelmät, asiakaslähtöisyys linen palaute asia- uusia asioita omis- vastasivat tavoit- muistelun ja kaspalaute, itsear- ta vanhemmista, teisiin ja odotuk- vertaistuen viointi, ulkoinen tasa-arvoista koh- siin hyvin, mene- avulla arviointi taamista, uuden- telmänä toimiva viikkorutiinin oppiminen sukupolvien yli valmennusviikonloput suullinen ja kirjal- koettu hyväksi ja vastasi toiveisiin, asioiden jaka- linen palaute tarpeelliseksi, oh- mahdollisti työssä minen, pu- jasi perheitä kes- olevien perheen- heeksi ottami- kustelemaan jäsenten mukaan nen tulon, toivotaan jatkuvuutta tiedon ja tulos- koulutuksellinen tiedottaminen suullinen ja kirjal- tiedostetaan ja tunnistetaan ten levittämi- ja perehdyttäminen, yleisöluen- linen palaute, koetaan tarpeelli- melko hyvin, nen not, seminaarit, Välitä tunne - tilausmäärät seksi, mutta ei tarvitaan lisää opas siirry käytäntöihin tietoa ja pitkäjän- toimintamallien teistä työtä, puuttuessa oppaalle oli tarve muistiyhdistyksiltä puuttuu sisäiset toimintamallit

18 18 KOKONAISUUS kotikäynnit, ryhmätoiminnot, ulkoinen arviointi, vaikeita aiheita mallia voidaan valmennusviikonloput ohjausryhmä lähestytty lempe- suositella valta- itsearviointi/ ästi, toimiva koko- kunnalliseksi, reflektoivat kes- naisuus, rakennet- tarvitaan seuran- kustelut tu yksilötasolta taa sairauden mentor-ohjaus kohti järjestelmäl- edetessä, toimin- listä tasoa tamallien rakentaminen tarvitsee aikaa, keskusteluja ja yhteistyötä VALMUn alku- ja loppukyselyt Hankkeen alussa ja lopussa perheenjäsenet vastasivat kyselyihin erillisillä kysymyslomakkeilla. Alkukyselyn tavoitteena oli kartoittaa omaisten ja muistisairaiden lähtötilanne. Loppukyselyillä haluttiin selvittää, onko perheiden tilanteessa tapahtunut muutoksia ja näkyykö VALMU-valmennuksen vaikutus kyselyn tuloksissa. Kysymyslomake myötäili valikoidusti Muistiliiton ja Novartiksen REPEAT-tutkimuksen kysymyksiä. Tämän valtakunnallisen REPE- AT-seurantatutkimuksen tavoitteena oli selvittää muistisairaiden ja läheisten kokemuksia ensimmäisestä vuodesta diagnoosin jälkeen. VALMUn tavoitteena oli saada vertailutietoa VALMU-perheiden ja REPEAT-tutkimuksen alueellisista yhtäläisyyksistä, eroista ja vaikutuksista. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa kuvattu kahden rinnakkaisen ryhmän, jossa toinen on saanut valmennuksen ja toinen ei, tutkiminen, tiedon kerääminen ja vertailu, ei toteutunut. Ei-valmennetun tutkimusryhmän kokoaminen ja tiedon kerääminen koettiin aikataulullisesti liian haasteelliseksi. VALMU-kyselyjen (LIITE 4) perusteella voidaan todeta, että VALMU-valmennuksella on voinut olla vaikutusta omaisten sopeutumiseen läheisensä muistisairauteen: loppukyselyissä omaisten kokemus muistisairauden vaikutuksesta sairastuneen päivittäisiin toimiin ja arkeen on hieman vähemmän kuin hankkeen alussa. Valmennuksen vaikutus näkyy myös siinä, että kaikki omaiset sekä lähes kaikki muistisairaat olivat saaneet tietoa kuntoutuksesta. Lisäksi VALMU-valmennus näkyy kahdenkeskisen keskustelun mahdollistajana ja muistisairaiden toiveikkuuden pienenä lisääntymisenä. REPEAT-tutkimuksen ja VALMU-hankkeen

19 19 kyselyjen vertailuun liittyy useita luotettavuutta heikentäviä muuttujia, joiden vuoksi varsinaisia johtopäätöksiä ei voi tehdä. Voidaan kuitenkin tulosten perusteella havaita seuraavaa: VALMU-valmennetut ovat saaneet tietoa muistisairaan kuntoutuksesta saaneet mahdollisuuden kahdenkeskiseen keskusteluun ammattilaisen kanssa tai sitä oli tarjottu odottivat apua ja tukea järjestöiltä ja vertaistukitoiminnasta, mutta myös saivat sitä huomattavasti enemmän kuin REPEAT-tutkimuksessa omaiset odottivat enemmän apua lähisukulaisilta, kun tulosta verrattiin alkukyselyyn tai REPEAT-tutkimukseen toiveikkaimpia muistisairaita, sillä REPEAT-tutkimusten tulosten mukaan muistisairaiden toiveikkuus hieman laski vuoden aikana ja VALMUn kyselyissä hieman nousi. Valmennusviikonloput Valmennusviikonlopuissa tarjottiin tietoa muistisairauksista, vertaistukea sekä tuettiin perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Valmennusviikonloppujen sisältö oli osallistujien mielestä pääosin erinomainen tai hyvä ja vastasi odotuksiin. Viikonlopuissa onnistuttiin osallistamaan laajasti perheen eri sukupolvia, sillä osasta perheitä oli mukana jopa neljä eri sukupolvea (ikäjakauma 7-85 vuotta). Forum-teatteri ja perheterapeuttien ohjaamat perhekeskustelut toimivat hyvin huolien, vahvuuksien ja selviytymiskeinojen puheeksi ottamisen ja usean sukupolven kohtaaminen tukena. Perheet kokivat saaneensa tietoa, aikaa yhdessä olemiseen sekä vertaistukea. Esimerkiksi luentojen jälkeen perheet kokoontuivat oma-aloitteisesti perheenä sopimaan vastuista ja sopimuksista, kuten edunvalvontavaltuutuksesta. Muisteluryhmät Muistelun avulla tuettiin perheenjäsenten sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja vahvistettiin muistisairaan olemassa olevia taitoja. Muisteluryhmien sisällöt suunniteltiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Sisältöjä muokattiin yhdistämällä muisteluun tiedollisia elementtejä, kuten ravitsemusterapiaa, parisuhde- ja seksuaaliterapiaa. Vierailevat ohjaajaparit perehdytettiin muistelutyöhön ennen ryhmäkertaa. Muisteluryhmät vastasivat odotuksiin eli ryhmäläiset kokivat toiminnan virkistävänä ja perheenjäseniä yhdistävänä tekijänä, jolle toivottiin jatkoa. Tämä vahvistaa aiempia käsityksiä ja kokemuksia vertaistoiminnan vaikutuksista. Muisteluterapian (reminiscence therapy) kehittämistä, vaikutusten arviointia ja

20 20 näyttöön perustuvaa tutkimusta muistisairauksien yhteydessä on tehty yli 20 vuoden ajan eli on kehitetty ja arvioitu riittävästi erilaisia muistelutyön menetelmiä. Tärkeämpää olisi kouluttaa, tukea ja ylläpitää muistelutyötä tekevää henkilökuntaa. (Woods, Spector, Jones Orrell & Davies 2009, 11). Kotikäynnit Kotikäynneillä tuettiin perheitä heidän omassa arjessaan heidän omassa ympäristössään ja autettiin heitä löytämään arjessa kuntouttavia menetelmiä. Perheet asettivat itselleen 1-4 tavoitetta VALMU-valmennuksen ajalle. Tavoitteiden pohjalta tehdyn kirjallisen kuntoutussuunnitelman he saivat itselleen. Sen tarkoituksena oli myös varmistaa, että perheet olivat tulleet kuulluksi ja ymmärretyksi oikein, toimia muistin tukena ja palautteena (reflektiona) vuoden mittaisen valmennuksen aikana. Kuntoutussuunnitelmassa korostettiin perheen omia vahvuuksia ja voimavaroja, ei ongelmia. Käytössä oli COPM-mittari (Canadian Occupational Performance Measure (http://toimia.fi/)), jossa perheet itse arvioivat mahdollisia toiminnallisia ongelmia, omaa suoriutumistaan arjen toiminnoissa sekä tyytyväisyyttään omaan suoriutumiseensa. Pisteytys tehtiin ensimmäisellä ja viimeisellä kotikäynnillä. Tavoitteiden keskiarvojen erotus kertoo muutospisteet. Kahden perheen osalta pisteytystä ei voitu tehdä, sillä perhe joko koki, ettei heillä ole toiminnallisia ongelmia tai muistisairaan valmiudet eivät riittäneet tavoitteiden asettamiseen. Pisteyttäminen ei ollut tarkoituksenmukaista. Kirjalliset kuntoutussuunnitelmat jäivät perheille, hankkeen päätyttyä kaikki henkilöiden nimiä sisältävä materiaali (paperit, tiedostot) tuhottiin. COPM-pisteytyksen tulokset esitetään paikkakuntakohtaisesti keskiarvoina (taulukot LIITE 5). Arjen toiminnoissa suoriutuminen laski muistisairaiden ja läheisten arvioinneissa. Tämä kuvannee sairauden etenemistä. Tyytyväisyys arkeen nousi Kangasniemellä läheisillä ja Pieksämäellä sairastuneilla. Kysyttäessä perheiltä mahdollista syytä tyytyväisyyden laskuun, he kuvasivat realiteettien lisääntyneen ja sairauden myötä haasteidenkin lisääntyneen. Tulokset ovat siis yleistys, kuitenkin joissain yksittäisissä perheissä tyytyväisyyspisteiden nousu oli suuri molemmilla muistisairaalla ja läheisellä. Perheet arvioivat toimintaterapian vaikutusta suullisesti kotikäyntien yhteydessä, ulkoisen arvioinnin yhteydessä sekä Mikkelin ryhmä kirjallisesti (10 vastausta). Syy, miksei muilta

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hyvät jäsenet! Jäsenkirje 1 / 2013

Hyvät jäsenet! Jäsenkirje 1 / 2013 1 Jäsenkirje 1 / 2013 Hyvät jäsenet! Kevät keikkuen tulevi ja tuopi kesän tullessaan. Useimmille meistä auringonvalon lisääntyminen merkitsee uudistumista. Työntäyteisen syksyn ja keskitalven jälkeen tarvitsemme

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry LAMPPU kumppanuushanke 2012-2015 Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TAUSTA JA TARVE Työssäkäyvät omaishoitajat antavat kaksinkertaisen panoksen yhteiskunnalle Läheisensä

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot